TÄHDET

tähti (suomi, inkeri), teähti (karjala), tiähti (lyydi), tähtiz (vepsä), täht (vatja, viro), 

ted (liivi), daste, taasti, nasti, nästi, daesta, tiot, tidta, tieotta, tieta, dasste, taiste, taist, 

tast (saami), teste, tesce, tästä (mordva), tisto, tiste (mari), gudar (mari), kizili (udmurtti),

kozul, kezi (komi), kos, xos, xus (hanti), kons, qons, quns, sou, sow (mansi), hugy (unkari),

kiska, kesaka, kesangka, qesqasej, qisqä, qesqasajla (selkuppi), kunzoyej, konzoyej, kinzigej

(kamassi), kinse, kunse, kunsa, kuc, kunc (kantaurali).

1. tähtitaivasta pidetään taivaallisena hirvenmetsästyksenä 

(hirvi, jälkiä ja metsästäjä).

2. tähtiä pidetään onnellisten ihmisten sieluina

("parveilevat kuin ampiaiset").

3. tähtiä pidetään jälleensyntymistä odottavien 

sukulaisten henkinä.

4. aamutähdistä ennustetaan tulevan päivän onnea 

(kalaonni, metsäonni).

5. joutsenen tähtikuvion uskotaan johdattavan linnut 

pois syksyisin.

6. tähtiä kutsutaan "taivaallisiksi poroiksi" ja 

"taivaallisten porojen jäljiksi".

7. tähtiä kutsutaan maan kiviksi (vrt. ylinen keskisen 

kaltaisena, vrt. maahan pudonneet tähdet).

8. nimettyihin tähtikuvioihin kuuluu kointähti, 

ehtootähti, pyrstötähti, lapin otava, suomen otava, 

talvenrata, seulavainen ja pohjantähti.

9. tähtitaivasta kutsutaan sarvaaksi eli suureksi 

hirveksi.

10. seitsämänä perättäisenä yönä näkyviä tähtiä 

pidetään hyvänä enteenä ja toiveen toteuttajana 

(harvinaista).

11. nimettyihin tähtikuvioihin kuuluu kesätähti, 

väinämöisen viikate ja rian seula.

12. tähdenlentojen uskotaan johtuvan taivaan 

rakoilusta.

13. tähdenlentojen aikaan uskotaan nähtävän 

pilkahduksia ylisestä ja ylisen haltijoista 

(vrt. hyvät enteet).

14. saamelaiset kutsuvat pohjantähteä (tavve-nästi) 

pohjannaulaksi (poahi-nävl), napatähdeksi (nahppe

-nasli) ja maailman patsaaksi (alm-tsuold).

15. saamelaiset pitävät pohjantähteä napana jota 

muut taivaankappaleet kiertävät.

16. saamelaiset kutsuvat otavaa tävgähiksi, tasliksi 

ja juvsiksi (jousi).

17. saamelaiset pitävät otavaa hännäkkäänä olentona

(kiinni hännästään pohjantähdessä).

18. saamelaisten nimeämiin tähtikuvioihin kuuluu 

oagguh eli onkijat (väinämöisen vyö, kolme tähteä 

orionin vyössä), kalla-pardnih eli äijänpojat (ajomies, 

capella ja perseus), sarva-kalba (hirven sarvikilpi), 

sarva-tsoarvih (hirvensarvet, kassiopeia), tsuöigih 

(hiihtäjät tai hirvenhiihtäjät, kaksoset) ja nieida-keärrih 

(neitokäräjät, seulaset).

19. tähtikuvio seulasista lasketaan elinvuosia 

(syksyllä ensimmäistä kertaa nähtäessä).

20. saamelaiset kutsuvat linnunrataa lodde-rähttisiksi 

(linnun-ratas).

21. saamelaisten mukaan iltatähden (kuovso-nästi) 

lasku aloittaa "henkien ajan" (jonka koin eli 

aamutähden nousu lopettaa).

22. saamelaiset ennustavat iltatähden kirkkaudesta.

23. saamelaiset toteavat nousevalle aamutähdelle 

"muistipa minuakin, toi päivän matkassaan".

24. saamelaiset pyytävät tähdiltä pyyntionnea syksyn 

ensimmäisen tähtitaivaan nähdessään.

25. saamelaiset ennustavat vuodenvaihteen tähdistä 

(kirkkaat hillavuotta, pilvien peittämät hallakesää).

26. saamelaisten mukaan tähdenlento (tuladz, 

tulonen) tietää pyryä tai säänmuutosta.

27. saamelaiset pitävät taivaallista poroa eli sarvvaa 

(cassiopeia, perseus, auriga, pleiades) gallabartnien 

eli kallanpoikien ("suksien keksijät", kolme tähteä 

orionin vyössä) ajamana.

28. saamelaisten nimeämiin tähtiin kuuluu 

galla (sirius), cuoiggaheaddjit eli hiihtäjät (kaksoset, 

castor, pollux), boahji (pieni otava), favdna (arcturus), 

favdnadavgi eli favdnan jousi (otava) ja kalastajat 

(orionin tähdet).

29. kolttasaamelaiset kutsuvat isoa karhua 

juuseksi (jousi) ja juukks-taastiksi (jousitähdet, 

merisaamelaiset vancaksi eli veneeksi).

30. saamelaiset kutsuvat seulasia vanhaksi naiseksi 

(boares ahkku).

31. saamelaisten mukaan seulaset (vanha nainen 

koirineen) ajaa takaa taivaallista hirveä sarvasta
(jos saavuttaa "loppuu maailma").

32. saamelaiset kutsuvat pohjantähteä boahjiksi 

ja boahjenastiksi.

33. saamelaisten mukaan favdna-tähti ajaa takaa 

sarvasta ja pohjantähteä (jos saavuttaa "putoaa 

taivas").

34. saamelaiset kutsuvat linnunrataa lintujen

tikapuiksi (lodderaidalas).

35. saamelaisten mukaan muuttolinnut lentävät

linnunrataa pitkin barbmuun ("paikkaan missä maa 

ja taivas yhtyvät").

36. merisaamelaiset kutsuvat linnunrataa lumitieksi 

(muohtabalggis).

37. saamelaisten mukaan tähdenlennot ja kirkkaat 

tähdet tietävät hyviä ilmoja, hedelmällisyyttä ja 

hyvää hillasatoa.

38. otavan tähdistä ennustetaan (kirkkaina näkyvien 

tähtien määrä).

39. pohjantähteä kutsutaan pohjoisen peränaulaksi.

40. linnunrataa kutsutaan hirveä-ajavan-miehen-jäljeksi

(päiväsarvinen hirvi).

41. "otava se on ollu aamula, se on nousinaika siit" 

(otavan mukaan nouseminen).

42. uuden kuun vieressä olevaa tähteä kutsutaan 

orjatähdeksi (seuraa kuuta, vrt. orja=etelä).

43. "onko oikein otava, taiten taivas kirjutettu, 

meien maien merkkilöillä, meien taivosen tavalla" 

(meiän taivas, omat tähdet).

44. nimettyihin tähtiin kuuluu kalevanmiekka, 

väinävyö eli väinäväiset (orionin vyö), ajokoirat, 

karhunvartijat, jänis, kalevanporras tai kynnys, 

ajomiehet (sarva eli capella, pieni koira, iso koira), 

sarvankalpa, kalevan tähti (sirius), iso käärme 

(leijona), sata seivästä mäellä (neitsyen tähdistö), 

kuutolan kujat (tähtien muodostama kuja jota kuun 

uskotaan kulkevan), pieni karhunjalka, iso 

karhunjalka, päivölä (orion), seulaset eli väinämöiset, 

kaksi kavetta ja kolme luonnotarta (pikku karhu), 

karhun kirjokartano tai kirjokansi (karhun tähdistössä 

sijaitseva kivin aidattu mökki) ja kolmoset eli 

kolmitähti.

45. saamelaisten nimeämiin tähtiin kuuluu gallagas

-dolla (noidan-tuli), kallaka jussa (kalevan usva), 

galles (sirius), äijän pojat (orionin vyö), äijän poikien 

verkot (kaksi tähteä orionin vyön alapuolella) ja 

äijän vällyt tai lapset (seulaset).

46. hantien palvomiin tähtiin kuuluu taivaallinen 

peura (perseus, kassiopeia) ja karhu metsästäjineen 
(otava, orion).

47. tähdenlento tietää myrskyä tai pyryä.

48. saamelaiset kutsuvat aamutähteä guovssonastiksi 

(guovssu=sarastus, nasti=tähti).

49. saamelaiset pitävät aamutähteä päivän 

lähettiläänä.

50. saamelaiset pitävät aamutähteä yhtenä

kahdeksasta nimetystä tähtikuviosta (piirretään

kannusten kalvoille).

51. tärkeinä eli oikeina tähtinä ("oikiettähet") 

pidetään kolmosia eli kolminaisia tähtiä (katsotaan 

aikaa), otavaa (seitsemän tähteä), koirien kähermää 

(paljon pieniä tähtiä), koitetähteä (venus), 

linnunratasta ja lapin otavaa (viisi tähteä).

52. mordvalaiset kutsuvat vaa´an tähtikuviota 

korennoksi.

53. udmurtit palvovat tähtiä (kizili), sateenkaarta 

(vu-juis, veen-juoja), linnunrataa (kir-dzadzeg sures, 

villihanhien tie) ja pilviä (pilem).

54. tähtiä pidetään lapsina ja eläinten papanoina.

55. seulavaisten pientä kiekeröä kutsutaan 

tähtipehkoksi.

56. obinugrilaisten tähtikuvioihin kuuluu n´ox 

(hirvi), kuren-voje (jalkainen-eläin), ene-voje 

(suuri-eläin), pupi (karhu), päätön-kurki, al´vin 

(kolmikohoinen verkko), hirveä-ajavat-miehet, 

satumiehen-vöinen-tuppinen-nippu, parnenin

perhe ja mos-xumin perhe (mos=toinen 

alkuheimoista).

57. tähdenlentojen suunnasta ennustetaan 

(itään syntymää, länteen kuolemaa).

58. marit kutsuvat tähtiä Suder-awoiksi 

(tähti-emot).

59. marit kutsuvat linnunrataa kombe-korneksi 

(hanhien-tie).

60. jousimiehen tähtikuviota kutsutaan ampujaksi.

61. hantit pitävät pohjantähteä taivaannapana 

(uskotaan liikkuvan ihmisten ja maan 

liikkeiden mukaan).

62. hantit näkevät otavassa suksin liikkuvan 

metsästäjän (ajaa takaa kuusi tai 

kahdeksanjalkaista hirveä).

63. hantit ennustavat otavasta säätä ja tulevia 

vuodenaikoja.

64. saamen sanalla juoksa tarkoitetaan jousta, 

sateenkaarta ja otavan ja orionin tähdistöjä.

65. hantit pitävät tähdenlentoa enteenä sukulaisen 

kuolemasta (vrt. tähdet jälleensyntymistä 

odottavina sieluina).

66. hantit kutsuvat tähtiä taivaallisten puiden 

juuriksi (ylinen keskisen kaltaisena).

67. hantit pitävät tähtien tuiketta enteenä uuteen 

paikkaan siirtymisestä tai sään muuttumisesta.

68. saamelaiset kutsuvat siriusta kalevan eli äijän 

tähdeksi (boares-galla, vanha äijä), seulasia äijän 

vällyiksi (galla-rouggo) ja orionia kalevan miekaksi.

69. hantit pitävät taivaallisen hirven seitsemää 

tähteä pyhinä (luvun seitsemän pyhyydestä).

70. saamelaiset kutsuvat pohjantähteä boahjeksi, 

boaiheksi ja boje-nawleksi.

71. liiviläiset kutsuvat pohjantähteä pohjannaulaksi 

(puoi-naggol).

72. mansit kutsuvat linnunrataa muuttolintujen tieksi, 

hiihtoladuksi ja hirven-metsästyksen-tieksi.

73. mansit kutsuvat otavaa kuusijalkaiseksi hirveksi 

ja seulasia hanhenpesäksi.

74. mansit näkevät tähtitaivaalla hirven tähden, 

tarunomaisen Mos-miehen hiihtoreitin (koivujen 

maasta jäämerelle) ja Mos-miehen perheenjäsenet 

(heimon syntytarinan).

75. "kissan otava, siinä on seihtämän tähtee, 

kun ei enempi, se näkyy suvesta päin, se muun 

otavan mukaan kiertää, sen kun näki, niin tiesi, 

minkä verta yötä on" (kissan otava ja otava,

vrt. otava=tähtitaivas).

76. "lapin otava ja väinämöisen viikate on yksi" 

(tähtikuvioita).

77. "linnun rata kun on hyvin täysi sankka, niin sitte 

tulee purut, minkä sataa, niin se harvenoo se linnun rata" 

(pyryt, linnunradasta ennustaminen).

78. "oikein on otava tehty, taiten taivas kirjotettu, 

kaik on siihen linnut luotu" (otava=tähtitaivas, 

linnut=tähtikuviot).

79. sanan tähti merkityksiin kuuluu tähtimö (kasvi), 

täplä (karjalan teähti), merkki (lyydin tiähti), jälki 

(liivin ted), rasti (saamen daste) ja tuntomerkki 

(mordvan teste).

80. selkupit pitävät linnunrataa taivaan läpi virtaavana 

kivisenä jokena (kääntyy maahan ob-joen kohdalla).

81. selkupit pitävät orionia tarunomaisen urhon Iccen 

kuivumaan nostamana verkkona (Iccen nagur qasij ponyi, 

Iccen kolmikohoinen verkko).

82. selkupit kutsuvat seulasia jäniksen papanoiksi

(noj porit).

83. selkupit pitävät otavaa Iccen ajamana taivaallisena 

hirvenä (Icce pänyim noyat, pienemmät tähdet nuoliaan, 

Iccen tissela).

84. selkupit pitävät tähtiä hämähäkin hahmoisina 

kuolleiden henkinä (nousseet yliseen pyhää puuta pitkin,

vrt. uskomukset hämähäkkien pyhyydestä).

85. selkupit kutsuvat tähtiä taivaallisiksi ihmisiksi.

86. selkupit pitävät otavaa alasssuin käännettynä 

kauhana (kala).

87. selkupit kutsuvat otavaa midaraksi (nuorempi

-veli-vanha-mies).

88. selkupit pitävät linnunrataa (nyn it wetti) luojahenki 

Nomin pojan Nun ijin suksien jälkinä (jäätyi kuoliaaksi 

metsästysreissulla), poikaansa etsimään lähteneen 

Nomin jälkinä ja Nun ijin pohjantähteen kuivumaan 

ripustamina verkkoina.

89. selkupit pitävät linnunrataa Taivaallisen-vanhan

-naisen polttaman tulen savuna (elää ylisen 

seitsemännessä kerroksessa).

90. selkupit kutsuvat otavaa taivaalliseksi hirveksi 

(päqqi), taivaallisen hirven aitaksi (peqil pori), kauhaksi 

(kala), kaukaiseksi tähdelliseksi vesistöksi (qisqäl porä) 

ja luojahenki Nomin hengeksi.

91. selkuppien mukaan taivaallinen hirvi (päqqi) 

kantaa kuuta sarvissaan.

92. selkupit pitävät tähtiä (qisqä) ylisen ensimmäisessä 

kerroksessa kasvavien puiden juurina (näkymättömiä 
kesäisin koska ylisessä tuolloin lumimyrsky, 

vastakkaiset vuodenajat).

93. selkupit kutsuvat pohjantähteä tähtien pyhäksi 

aitaksi (qisqäl pori) ja taivaan keskitähdeksi 

(nutqil qisqä). 

94. selkupit kutsuvat orionia viisi-niemiseksi-maaksi 

(sombla soqlat cu).

95. selkupit pitävät orionia vanhan kotimaansa ja siellä 

kuolleiden ihmisten ilmentymänä (kämmenen muotoinen 

saari joka tuhoutui maanjäristyksessä tai tulivuoren

purkauksessa).

96. linnunrataa kutsutaan linnuntieksi, sirkuntieksi, 

kurjentieksi, taivaanvirraksi, lintujen portaaksi 
(parbmu-maa), sorsien tieksi ja villihanhien tieksi.

97. lintujen uskotaan lentävän linnunrataa pitkin 

kesäiseen lintukotoon.

98. otavan kahta tähteä pidetään taivaallisen hirven 

silminä.

99. mansien mukaan linnut lentävät talveksi tuulen 

heiluttaman taivaanäären takana sijaitsevaan talvimaahan

(morti-ma).

100. hantit kutsuvat pohjantähteä hirveksi.

101. "siitä otethan alankoyölä talvem merkkiä" 

(linnunradasta).

102. "piäniä tähtiä vallar ryppääsä ja niit oli paljo" 

(riianseula).

103. "tähtiä asuu taihvala" (tähtikoti).

104. "ehtotähti näkkyy iltasella auringollaskulla"

(ehtoo eli iltatähti).

105. "ehtoste nouse ehrantäht ja laske ko päevä 

koi loppu" (päivän koi eli aamurusko).

106. "ehrantähti taitaa näkyä länneltä" 

(ehtootähden sijainnista).

107. "ehlantähti ehtoolla, kointähti aamulla, 

ne oli kirkkaammat tählet" (ehtootähti ja 

kointähti).

108. "ehtootähti jo vilikuttelee taivaalla" 

(vilkkuu eli vilkuttaa).

109. "eläirrata liikkuu toisten tähtiem mukana" 

(eläinrata, vrt. linnunrata).

110. "taisi tulla pysyvät kylymät ko tähäret elää" 

(tähdet elää, vrt. vilkkuu).

111. "syksypeä on sileä, kevätpeä on kahenhoaruvaenen" 

(linnunradan muutoksista).

112. "tätä iltatähtiä sitä ne hajetti aina poikasilla" 

(vanhat miehet iltatähden paikkaa, 

omaa oppimista).

113. "ja siz on vil händä takkan vähhäin kovera" 

(otavassa, hännäkäs olento).

114. "händätähti" (otavan viimeinen tähti).

115. "pimiäl ku mänti ni sidä suvaisit kaik katsoa" 

(otavaa, vrt. kaikkien jumala).

116. "sin on kerräjän keppi" (kolme tähteä 

peräkkäin).

117. "koirankärhiäin se oli yks, yhes tyrnygäz nim paljo 

tähtilöjä" (koirankärhiäinen).

118. "kärengi" (seulaset, vrt. käre-engi).

119. "neljä tähtiä nurgide" (otavassa).

120. "pohjatähti ja ottava paistavad" (yön valoja).

121. "pen-ottava" (pieni otava).

122. "nyt säkkehed lasko maha" (säkeneet, 

tähtien valot).

123. "taivaz alka tähettyä" (taivaan 

tähettyminen).

124. "se tähti va hehkui ni gu tuli" (tuleen

yhistäminen, vrt. päivä).

125. "kolmest tähest on händä, se on ottava" 

(hännän pituudesta).

126. "vis tähtiä, onks se viz vai kuz vai seitsämän tähtiä" 

(viisi ja seitsentähtinen otava).

127. "rastavan synnympeän ei syyvä ennen ildatähtilöi" 

(jouluna, tähtien aikaa, vrt. rasta-ava).

128. "rubiou nägymäh ilduteähti" (iltatähti).

129. "zoratähti tunduo, jo rubei päiveä hämyssyttämäh" 

(zora eli aamutähti, vrt. koi).

130. "hännikäs tähti" (pyrstötähti).

131. "tähti lankei taivahalta, katso kuin om pitkä häntä" 

(tähdenlento).

132. "jotta mihi aikah on se otava kunneki hännin" 

(otavan hännän suunta).

133. "huondesteähti tipetteä, duumaitsed, eläväin on" 

(tipettää eli elää).

134. "tähti taivahas hilkottoa" (vilkuttaa, vrt. hilkka).

135. "ehtyteähti on kaunehembi muidu" (kauniimpi 

eli kirkkaampi).

136. "ehtyteähti ku nägyy, sid vahnembahized eleteäh, 

joga vuott ei nävy" (vanhemmat elävät, vrt. sukulaisten 

henget).

137. "ehtytiähti nägyv ennen toizii tiähtii" (tähtien 

ensimmäinen).

138. "odamaz on seitsen tähtie, nellä kannakkah, 

kolme hännäs" (lukujen 3, 4 ja 7 pyhyydestä).

139. "odamaz on nelli teähtie, a kolme hännäkkäh" 

(kanta ja häntä).

140. "jo om päivä lähil, odama on jo peäm peäl, 

kolminazed om päivän nouzuh, nellinäzed pohjazeh"
(otavan asennon katsominen).

141. "päiväne mim menöy, sen händy kiänäh zorah" 

(otavan häntä, kääntyy aamuruskoon).

142. "tiähti lendi taivahaz" (lentävät tähdet).

143. "ei pie täheksi sanuo ensimäisie tähtie kun 

sykysyllä ensi kerran näköy, ne on kakaraiset" 

(syksyn ensimmäiset tähdet, vrt. kakarat,

vrt. jälleensyntyminen).

144. "kajozu tiähti" (kajoisa).

145. "adamaz on seitsen tähtie, nellä kannakkah, 

kolme hännäs" (otavassa, vrt. ada-ama).

146. "kauhaine" (kauhamainen seitsemän 

tähden rykelmä).

147. "teähtet kiilottoa" (kiilottaa).

148. "tähet kiilutah" (tähtien kieltä).

149. "tähed on taivahal ylen kiilakat, pakkani roiteh" 

(tietää pakkasia).

150. "kiilakasti teähtet pastoa" (tähtien paiste).

151. "tähet kiirottoa" (kiirottaa eli loistaa).

152. "ylen kiirotetah teähtet pakkaizel" (pakkasyöt,

tähtien aikaa).

153. "ylen on kiirakat tähet taivahal" (kiirakat eli 

kirkkaat, vrt. kiira).

154. "kiltsakat tähet" (kiiluvat).

155. "tähet kiltsistelöy" (kiiluu, tuikkii).

156. "killakat tähet" (kirkkaat, hohtavat).

157. "kirakat teähted" (tähtien kieltä).

158. "kipetetäh teähtet vilul" (tuikkivat, vilkkuvat).

159. "kirbuojjutiähti" (kirpoava eli putoava).

160. "teähted on kirmied, vilustah viks" (kirmied eli 

innoissaan, pakkasen edellä, vrt. kirmata).

161. "tiähted ollah kohakkah" (kohakkain eli 

vastakkain).

162. "koirankärehmässä on äijä tähtie yhessä tukussa" 

(seulasten nimiä).

163. "koirankärvätähet" (kärvä eli kiima).

164. "koirienkiimatähet" (koirankähermä).

165. "siit oli yhessä tukussa monta tähtie niij jottei 

soattal lukie, nin sanottih jotta se on koirien kähermä" 

(lukie eli laskea).

166. "otava on kaikittsi koittieh hännin" (häntä 

koitteeseen päin, vrt. ota-ava).

167. "koitetähti" (aamutähti).

168. "joko on kolminaini kohassa, tulou nousenta aika" 

(kolminainen eli väinämöisen viikate).

169. "kolminaisista tähistä katsottih, sitä myöti noustih 

ylähäkse" (vrt. otavasta).

170. "kolminaini jo laskeudui, päivä tulou" 

(tähtien laskeutuminen).

171. "kondienhändy" (otava, vrt. hirvenä 

pitäminen).

172. "korendotähet" (orionin tähdistön keskiosa).

173. "tähet kuittoa taivahal" (kuittaa eli loistaa).

174. "vanha rahvas niistä katsottih yön kulunki, 

jotta joko on nousaika" (omat ajan antajat).

175. "kurrendorogat" (kurjentiet, linnunrata).

176. unkarilaiset kutsuvat orionia nimellä kaszahugy 

(hugy=tähti).

177. muuttolintujen uskotaan lentävän syksyisin 

linnunradan etelä-länsi päässä sijaitsevalle saarelle 
(lintukodon sijainnista, vrt. alkuperäinen 

tuonilmainen).

178. virolaiset kutsuvat linnunrataa lintujen tieksi 

(linnutee).

179. samojedit pitävät otavaa ruoka-aittana ja 

kelluvana lauttana (selkupin puöre, kamassin 

pari-kinzigej).

180. nganasanit kuvailevat pohjantähteä 

taivaalliseksi naulaksi jossa taivaallinen kaari 

roikkuu (toisen tiedon mukaan ylössuin 

käännetty kulho).

181. hantit pitävät otavaa hirvenä (neljä tähteä) 

ja metsästäjinä (kolme tähteä).

182. marit pitävät otavaa emohirvenä vasoineen 

(toisen tiedon mukaan metsästäjä ja koira).

183. nenetsit pitävät seulasia villihanhen pesänä 

tai munina tai hanhiparvena.

184. selkupit pitävät seulasia jäniksen papanoina 

(toisen tiedon mukaan kieleke).

185. nganasanit pitävät seulasia peuran pyytäjinä 

(toisen tiedon mukaan kuolleiden henkiä). 

186. mordvalaiset pitävät seulasia mehiläispesänä.

187. enetsit pitävät taivaalta pudonneita kiviä 

pyhinä (noitien vartioimia).

188. enetsit kutsuvat tähteä sanalla polse.

189. nenetsit kutsuvat linnunrataa sanoilla noozäeda 

(noos aeda) ja nuvo sehary (taivainen polku).

190. nenetsit kutsuvat tähteä sanoilla numghy ja numgy 

(num=taivas, vrt. ki-vi).

191. selkupit pitävät linnunrataa ylisenhaltija 

Nopin pojan Lyian hiihtämänä latuna (toisen 

tiedon mukaan käsin vetämänä verkkona).

192. selkupit kutsuvat linnunrataa yölliseksi 

sateenkaareksi.

193. selkuppien mukaan linnunrata yhistää taivaan 

ja maan.

194. nenetsit pitävät aamu ja iltatähteä tähdiksi 

muuttuneena lapsettomana parina.

195. hantit kutsuvat tähtiä sanoilla kos, xos ja xus. 

196. mansit kutsuvat tähtiä sanoilla qons, quns, 

sou ja sow.

197. hantien mukaan hirven tähdistö syntyi 

metsästäjän (tunk-pax) ja 6-jalkaisen hirven 

takaa-ajosta (ajoi hirven kiinni, katkaisi hirveltä 

kaksi takajalkaa (näkyvät tähdistön lähellä) ja 

piirsi taivaalle kepillään hirvenpään).

198. hantien mukaan hirven tähdistö liikkuu 

taivaalla (auttaa löytämään kotiin). 

199. hantit katsovat aamun tuloa hirven tähdistön 

asennosta.

200. hantien taruissa Maan emo heittää karhun 

taivaalle seurauksena vallattomasta käytöksestään 

("et osaa elää maan päällä, elä siis taivaalla").

201. hantien mukaan karhun tähtikuvioon kuuluu 

neljä nelikulmion muodostavaa päätähteä (kaksi 

etujalat, kaksi takajalat, keskellä oleva tähti niska). 

202. hantit katsovat tähdistä suuntaa eksyessään.

203. mansit kutsuvat hirven tähtikuviota pyhäksi 

taivaalla loistavaksi pedoksi.

204. mansien mukaan hirven tähtikuvio syntyi 

tarunomaisen Mos-miehen katkaistessa taivaalliselta 

hirveltä kaksi keskimmäistä jalkaa (alkujaan 

6-jalkainen).

205. mansien tähtikuvioihin kuuluu taivaallinen hirvi, 

hirveä ajava Mos-mies, Mos-miehen jättämät jäljet 

ja Mos-miehen perhe majoineen.

206. mansit pitävät hirveä ajavaa Mos-miestä luojahenki 

Numi-toremin poikana (lentää taivaalla suksillaan).

207. mansit pitävät Mos-miestä muotoaan muuttavana

jättiläisenä ("kun Mos-miestä katsoo on jo muuttunut 

muuksi").

208. saamelaiset yhistävät taivaalliseen metsästykseen 

tähtikuvioita arcturus, orion ja pleiades.

209. marit ja selkupit pitävät otavaa takaa-ajettuna 

hirvenä (kaukana toisistaan, kertoo uskomuksen iästä).

210. hantit pitävät linnunrataa Mos-miehen 

suksen jälkinä (nimlon jua).

211. hantit kertovat taruja Mos-miehen suksista 

("päällystetty viiden eläimen nahalla", "lyödessään 

suksia yhteen kuuluu valtava jyrähdys").

212. hantit kuvailevat linnunrataa kahdeksi 

nauhamaiseksi jonoksi ja näiden ympärille 

ripotelluiksi tähdiksi ("kiiltelevät kuin lumi").

213. mansien alkuhenkiin kuuluvan Por-naisen 

karhun hahmoisen emon uskotaan nousseen 

yliseen ja muuttuneen pienen karhun tähdistöksi 

(jonka jälkeen Por-naisesta tuli por-heimon 

perustaja).

214. hantit kuvailevat linnunrataa suksien jäljiksi.

215. ersalaiset pitävät tähtiä onnellisten ihmisten 

sieluina (elävät päivän säteiden valaisemissa 

loistavissa majoissa).

216. ersalaiset pitävät tähtien luojana alkuhenki 

Thsi pazin (päivä) poikaa Nishke pazia.

217. ersalaisten mukaan Nishke paz elää otavan 

tai vaa´an tähtikuviossa.

218. ersalaiset pitävät vaakaa kynnen tai sarven 

hahmoisena.

219. mordvalaisten luomistaruissa alkuhenki Skai 

luo tähdet maan päältä keräämistään kivistä (maa 

tähtiä vanhempi).

220. moksalaiset pitävät pohjantähteä (menel 

petkol) maailman keskipisteenä.

221. moksalaiset kutsuvat linnunrataa kurkien tieksi 

(kargon ki).

222. ersalaisten nimeämiin tähtikuvioihin kuuluu 

vaaka (kursiakst) ja seulaset (oziasket).

223. marit kutsuvat tähteä sanalla gudar.

224. marit kutsuvat tähtien haltijaa nimellä 

Shudyr-shamych (sutir-samits).

225. udmurtit kutsuvat linnunrataa joutsenten 

ja hanhien tieksi (lud zazeg lobzon syures).

226. hantit pitävät otavaa kantavana 6-jalkaisena 

naarashirvenä jota metsästäjä ajaa läpi linnunradan 

(heimojen perustajia eli toteemeja).

227. hantit pitävät tähtiä taivaallisen metsästäjän 

lumikenkien jälkinä.

228. hantien mukaan taivaallinen hirvenmetsästys 

päättyy hirven hypätessä maan päälle (jolloin 

muuttuu tavalliseksi hirveksi).

229. mansit pitävät otavaa takaa-ajettuna 

uroshirvenä joka rukoilee haavoituttuaan luojahenki 

Numi-toremia ja muuttuu tähdiksi (vrt. hantien

naarashirvi).

230. saamelaiset pitävät kaksosten tähtiä taivaallisina 

hirvenmetsästäjinä.

231. komit pitävät otavaa hirvenä. 

232. marit pitävät otavaa hirvenä, neljänä vasana, 

metsästäjänä ja koirana (metsästäjän vanhempana 

hahmona pidetään karhua).

233. samojedit pitävät pohjantähteä metsästäjänä 

joka tähtää jousellaan villipeuraa (otava).

234. hantit pitävät otavaa villipeurana.

235. hantit pitävät ison karhun tähdistössä 

sijaitsevaa alcor-tähteä astiana jossa peuran lihat 

keitetään kaadon jälkeen.

236. hantit pitävät otavan häntätähtiä kolmena 

metsästäjänä.

237. hantit pitävät kolmea otavan ulkopuolella 

sijaitsevaa tähteä taivaallisen metsästäjän ampumina 

nuolina.

238. unkarilaiset pitävät isoa karhua peurana.

239. taivaalliseen hirvenmetsästykseen yhistetään 

perseuksen (metsästäjä), aurigan (hirvi), vegan 

(metsästäjä), herculeksen (hirvi), pohjantähden 

(metsästäjä) ja otavan (hirvi) tähtikuvioita 

(kirkkaita tähtiä).

240. virolaiset kutsuvat orionin vyössä sijaitsevaa 

kolmea tähteä sauvoiksi (uued ja vanad sauatähed).

241. virolaisten nimeämiin tähtiin kuuluu suur vanker 

(otava), sõel (seulaset) ja koidutäht (aamutähti).

242. virolaiset kutsuvat linnunrataa sanoin kuretee 

(kurjentie), taevatee, taevatänav (vrt. tenava), 

taevarida, taevapeenar (taivaanpiennar), tähesadam 

(tähtisatama) ja sirgutee (sirkuntie).

243. "linnu tee, mida mööda rändlinnud kevade ja 

sügisel käivad" (mitä myöten räntälinnut käyvät 

keväällä ja syksyllä). 

244. "seda halli riba taeva laotuses, mida rahvas 

linnuteeks kutsub, olla vanapagan oma laia viiskudega 

kõndides tallanud, see olnud tema kõige suurem tee, 

kust tema alati oli käinud" (linnuntie, vanhan pakanan 

tie, mitä kävi tuohivirsuillaan).

245. "kui sa ära eksid, siis jälle üks märk, et vaata 

linnuteed, et siis sa ei eksi ära" (et eksy enää, 

kun katsot suunnan linnuntiestä).

246. "kus linnutee ja rattad taevas, selle järele 

vaadati kella vanasti, millal metsa minna" 

(linnuntiestä ja taivaan rattaista, katsotaan 

milloin mennään metsään).

247. "linnuteest tunneb seda ära, kas hää ilm tuleb 

või paha ilm, kui ta segane ja pime on, siis tuleb paha 

ilm, kui jälle selge ja kõrgest läbi käib, siis on ilmad 

hääd" (katsotaan ilmoja, sekainen ja pimeä pahaa

ilmaa, selkeä ja korkealla hyvää ilmaa).

248. "sügisel ennustatakse taevatänavast ehk 

taevateest talve tulekut, kui taevatänav on kord üle 

valge, siis tuleb talve üsna suur ja sügav, lumerohke" 

(katsotaan talven tuloa, valkea joka puolelta pitkä 

ja luminen talvi).

249. "on aga taevatänav mustalaiguline, siis 

ennustatakse, et need mustad laigud on selle talve 

sulad, seega sularohke talv" (mustia laikkuja sula 

suojatalvi).

250. "kui taevatänav juhtub olema eest, kirde või 

põhja, otsast tume, keskkohalt selge ja tagant otsast 

samuti tume, siis tuleb talve jõulut ja kevade poole 

sularohke, kesktalve aga lumerohke" (tumma edestä, 

selkeä keskeltä ja tumma takaa sulaa alkutalvesta, 

lumista keskitalvella ja sulaa keväällä).

251. "ehk kui taevatänav on keskelt tume, otste pealt 

valge, siis enne jõulu ja kevade poole lumerohke ja 

kesk talve sularohke" (tumma keskeltä ja valkea päistä, 

luminen alkutalvi, suojaisa keskitalvi ja luminen kevät).

252. "kui taevatänav on üldse tume, tuleb kehv talv ehk 

madal talv" (tumma joka puolelta köyhä eli vähäluminen 

talvi, linnunradasta ennustamista).

253. saamelaisten mukaan linnut lentävät syksyisin 

lintujen maahan.

254. saamelaisten taruissa lintujen emo lähettää 

linnut takaisin keväällä kurjen johdolla (ilmoittaa 
emolle kuinka monta lintua selvisi matkasta).

255. virolaisten mukaan linnut lentävät etelään 

lintujen tietä pitkin.

256. virolaisten taruissa linnut muuttavat suuren 

valkoista joutsenta muistuttavan linnun johdolla 

(petolintujen pelkäämä, vrt. volgalaisten

suuri lintu).

257. virolaiset katsovat seulasista aikaa.

258. virolaisten mukaan seulaset sijaitsee taivasta 

kannattelevan puun tai patsaan latvassa.

259. virolaiset katsovat seulasista kesävuoden ilmoja 

(vrt. linnuntiestä talvivuoden).

260. virolaisten lauluissa tähdet syntyvät linnun

hahmoisen luojahengen munista (seitsemän 

munaa=seitsemän pyhää taivaankappaletta).

261. "uhe andis armuss alla ilma, teise pilvess peale 

ilma, kolmas koidu tähesse, nellas põhja naelasse, 

viies vankriss vaatama, kuies kuuss kumama, 

seitsmes sõelas seisema, sest me ajad arvame, 

ja omad tunnid tunneme" (yhden antoi alle ilman, 

toisen pilven puolelle, kolmas muuttui koin tähdeksi, 

neljäs pohjan tähdeksi, viides otavaksi, kuudes kuuksi 

kumottamaan, seitsemäs seulasina seisomaan, näistä 

ajan arvaamme, omat tunnit tunnemme).

262. saamelaisten mukaan aamu ja iltatähti luotiin 

Vajaksi kutsutun vaatimen silmistä.

263. saamelaisten nimeämiin tähtiin kuuluu sarvva 

(hirvi), riibmagallis, favdna (metsästäjä), galla 

(metsästäjä), gallabartnit (kallanpojat), bahcci 

(ampuja) ja almmi navli (ilman naula, pohjantähti).

264. saamelaisten mukaan taivaallinen hirvi 

(sarvva) koostuu cassiopeian, perseuksen ja aurigan 

tähtikuvioista (cassiopeia=sarvet).

265. saamelaiset pitävät taivaallisen hirven metsästäjiä 

(gallabartnit) päivän pojan ja jättiläisen tyttären 

jälkeläisinä (elävät orionin vyössä).

266. saamelaiset kutsuvat tähteä sanalla tasst.

267. saamelaiset pitävät tähdenlentoa lumentulon 

enteenä.

268. saamelaiset kutsuvat tähtien tuikkimista sanalla

bilaidit.

269. saamelaiset kutsuvat tähteä sanalla nasti 

(nasttas=pieni tähti).

270. saamelaisten nimeämiin tähtiin kuuluu bahcci 

(jousimies), baktebohkka (kauris), boares galgu 

(seulaset), boares galla (koirantähti, sirius), 

buhtisnieida (neitsyt), burru (härkä), davvenasti 

(pohjantähti), favnnadavgi (otava) ja fierca (oinas).

271. saamelaiset pitävät kaksosia (cuoighahaegjek) 

taivaallista hirveä ajavina metsästäjinä.

272. saamelaiset pitävät kolmea orionin vyössä 

olevaa tähteä (galla-bardnek) taivaallisten 

metsästäjien koirina.

273. saamelaiset kutsuvat seulasia sanoilla 

suttjenes-rouko.

274. saamelaiset kutsuvat seulasia "taivaassa 

olevaksi aukoksi josta kylmä ilma tulee".

275. saamelaiset pitävät seulasia "kuutena miehiään 

odottavana neitona".

276. saamelaiset pitävät seulasia "taivaallisen hirven 

perään juosseena akkana koirineen".

277. saamelaiset pitävät isoa karhua taivaallisen 

metsästäjän jousena (fauna davgge).

278. saamelaiset pitävät arcturusta (favnta) toisen 

metsästäjäkuvion päätähtenä.

279. saamelaiset pitävät pohjantähteä (boahje

-navlle) maailmaa paikallaan pitävän pylvään napana 

(maailma=iso saari).

280. saamelaiset kutsuvat kointähteä sanoilla guovso 

naste (aamu ja iltaruskon tähti).

281. saamelaiset pitävät kointähteä valon antajana 

(taruissa valaisee noidan tien jabiaibmoon).

282. saamelaiset kuvaavat kointähteä kannuksien 

kalvoilla (vrt. päivää, ukkosta, jumalaisten

joukossa).

283. saamelaiset pitävät kointähteä hedelmällisyyden, 

sateen ja terveyden antajana.

284. saamelaiset koristelevat vöitä tähtien kuvilla.

285. saamelaiset pitävät linnunrataa (ladderaiddaras) 

muuttolintujen jättäminä jälkinä (alkaa näkyä lintujen 

lennettyä etelään).

286. saamelaiset katsovat linnunradasta talven ilmoja

(jaetaan kolmeen, alkutalvi, vaarallisena pidetty 

keskitalven kuu ja lopputalvi).

287. saamelaisten taruissa Riibmagallis-staalo 

ratsastaa tähtitaivaalla suuren hirven (sarvva) 

selässä.

288. saamelaiset pitävät taivaallista metsästäjää 

päivän tyttären poikana (orion, kalla parne).

289. saamelaiset pitävät isoa karhua taivaallisen 

metsästäjän jousena.

290. saamelaiset pitävät metsästäjän ajamaa eläintä 

tarunomaisena päivä-hirvenä (cassiopeia).

291. mansit kutsuvat etelässä sijaitsevaa lämmintä 

maata (mort-me), lintujen talvehtimismaata (morti-ma) 
ja linnunrataa (mort-woj-lonk) yksillä sanoilla. 

292. saamelaisten mukaan syksyllä ensimmäistä 

kertaa näkyvistä seulasista voi lukea elämänsä pituuden 
(20 vuotta + 10 vuotta / kirkas tähti).

293. "jo on nousaika kun on kolminaiset tähet noil loittona" 

(kolminaisten mukaan nouseminen, vrt. pyhimpänä

pidetyn tähtikuvion).

294. "sanottih kun oli tähtie äijä taivahalla, jotta siitä tulou 

hyvä marjavuosi" (tähdistä ennustaminen, vrt. tähdet

ylisen marjoina).

295. "tiähted lävistäh, pakastih ilmu" (lävistäh eli tuikkii, 

tietää pakkasia).

296. "tähet taivahalla läpettää" (tuikkii, vrt. läpi).

297. "tiähted läpettäy" (eläviä olentoja).

298. "siit oli yhessä tukussa monta tähtie niij jottei soattal 

lukie" (lukie eli laskea, isojen lukujen vieraudesta).

299. "ne siitä kattso sykysyllä, jotta kuin se tulou lumisa 

talvi" (linnunradasta).

300. "ta linnurrata matkai, väki levie semmoni valkie 

kohta taivahalla" (linnunradan kuvauksia).

301. "linnurratoa jo sykysystä katsottih onko siinä harvah 

vai tihieh tähtie" (katsottih eli ennustettiin).

302. "tähti lendi pitin linnunradoa" (vrt. puiden 

kutsuminen oravien radaksi).

303. "linnurradua myöte lendäy linnut lämbimäh muah" 

(etelässä sijaitsevaan lämpimään maahan).

304. "linnunradas siämerkkilöi katsottih" (sään 

merkkejä).

305. "tähti lentäy" (lentävä tähti).

306. "tähti lendi alah taivahas" (vrt. muuttui 

kiveksi).

307. "tähti lankei, katso kuin om pitkä häntä" 

(hännäkäs tähti).

308. "moarjan yön k on tiähtie taivahas, sid rodieu 

muarjoa metsäh" (maaliskuun lopun tähtitaivas,

tietää hyvää marjakesää).

309. "tiähti pilkahtih" (vrt. pilkku).

310. "teähtet pilkelläh" (vrt. pilkkiä, pilkistää).

311. "moni teähtie pilkettäy taivahal" (moni tähti,

liian monta laskettavaksi).

312. "tiähti pilkettäy" (pilkettää).

313. "teähtet pilkkelehtäy" (vilkkuu, välkehtii).

314. "teähtet pilketäh taivahal" (tähtien 

elämää).

315. "jo tähed nägyy, pakaistoateh" (tähdet 

näkyy eli taivas selkenee).

316. "seä pakastah, teähtet kirakat taivahal" 

(kirakat eli kirkkaat).

317. "sanottih kun oli tähtie äijä taivahalla, ta siitä 

pakkasensilmie moassa, niitä pakkasensilmie mi 

kiltsetti moassa, sanottih jotta siitä tulou hyvä 

marjavuosi" (tähtien, pakkasen silmien ja marjojen 

yhteydestä, vrt. maan hedelmällisyys).

318. "kyllä mie niijen sitä kuulim pakisovan sitä 

linnurratoa" (kuulin vanhusten puhuvan, 

linnunradasta).

319. "teähtet taivahal pastattau, kai valgei on ilmu" 

(tähtien valkeus).

320. "tähet paissetah" (paistavat).

321. "teähtet pastetah" (tähtien katseleminen,

tähtien pyhittämistä).

322. "ottsatähed ollah, nouzendaiga on, pertin ottsah 

ku tähet tuli" (pirtin mukaan nimetyt tähdet,

vrt. otson).

323. "otsutiähted on aiga kiirakot tän yön" 

(otsutiähted=pirtin otsan eli päätyseinän puoleiset 

tähdet, kiirakot=kirkkaat).

324. "otavan häntä" (hännäkäs olento, 

vrt. taivaallinen hirvi).

325. "lapin otava, pikkaraini, tukussa kaheksan tähtie" 

(lapin otava).

326. "otavassa oli seittsemen tähtie" (vrt. ota-ava).

327. "lapin otavahan oli semmoni pikkaraini otava" 

(pikkarainen otava, vrt. tähtikuvio).

328. "jotta mihi aikah on se otava kunneki hännin" 

(hännän suunnan katsominen).

329. "nouskoa poikes, jo on otavan häntä keäntyn 

päiväh päin" (otavan mukaan nouseminen).

330. "odavassa on seittsemen tähtie" (pyhät luvut).

331. "otavaiset olkapäillä, kuutamaiset kulmilla, 

tähet taivon harteilla" (laulun sanoja).

332. "kulki kuutaman kylittsi, otavaisen olkapäitsi, 

taivon tähtien tasattsi" (yötaivaalla kulkijat, 

vrt. haltijat, noitien matkat).

333. "pohjaineteähti on kirakko, ylen äjjäl illal pastattau" 

(illalla paistava kirkas tähti).

334. "pohjaine teähti" (pohjantähti).

335. "linnunrada oli poikkimuah" (poikkimaahan

eli maan selänteisiin nähden, itä-länsisuunnassa, 

vaaran päältä katsottuna).

336. "silloha se o nuore nousuaeka, ku o otavasta 

siäret suoraa suvvee, pursto päe pohjasta" 

(sääret ja pyrstö).

337. "sit o nuore nousuaeka, ku o sarvet suoraa suvvii, 

ja pursto päe pohjasii" (sarvet ja pyrstö,

vrt. häntä).

338. "köyrinä keskeej, jouluna pois männöö" 

(kekrinä keskitaivaalla, pään päällä, 

otavan liikkeistä).

339. "otavatar, päivän tyttö" (otavan ja päivän 

yhteydestä, päivää nuorempi).

340. "otavatar, päivän tyttö, tule tänne, tarvitahan, 

omoani ottamahan, kadonnutta kaihtemahan" 
(kutsutaan kadonnutta etsittäessä, vrt. otavasta 

suunnistaminen).

341. "otavitten olkapäillä, seihteen tähtien selällä" 

(seihten tähdet).

342. linnunradassa olevia tihentymiä kutsutaan 

kalevan kynnykseksi (näkyy lokakuun lopusta 

marraskuun puoliväliin).

343. kalevan kynnyksestä ennustetaan talven ilmoja 

ja lumentuloa (uskottu muuttuvan edellisen talven 

enteistä tulevan talven enteiksi).

344. "toi on kaleva miäk ku on tual eteläs liki taevarantta" 

(kalevan miekka eli orionin vyö, kolme vierekkäistä 

tähteä orionin tähdistön keskellä).

345. "mistäs kieli keijjulaesen, miekasta kalevam poejjan" 

(kieli keijulaisen, miekasta kalevan pojan).

346. "kalevan portaaksi" (sanottiin linnunradassa 

olevia tihentymiä).

347. "kalevantähti" (koirantähti, sirius).

348. "kalevan väk iskee silloin taulah" (tähdenlentoja 

nähtäessä, vrt. tähtitaivaan pitäminen tuonilmaisena, 

vrt. kalevala).

349. "taivas kantehnaan tähtiä, hyä vuosi oon eessä" 

(kantenaan tähtiä, hyvä enne).

350. "tällä kantilla se on ehtotähti" (ehtootähden 

sijainnin tunteminen).

351. "sehän tähessä kapsotti iha" (taivas).

352. "karkulainen" (sikermästä karannut tähti).

353. "tules ny ulos kattoma, et täs oppe tuntema seolase, 

otava, pohjantähde ja kaksose" (nimettyjä eli tärkeinä 

pidettyjä tähtiä).

354. "jos kaksoset kulokee enämp pohjosessa, 

nin tulee kesä aekasee" (kaksosista ennustaminen).

355. "katkasee niinkun tosa meijäm piham paikoil" 

(katkasee taivaankannen, linnunrata).

356. "nouskoa pois otava katsuo jo Mönkäriel päi" 

(katsoo mönkäreelle päin, elävä olento, 

vrt. taivaallinen hirvi).

357. "kauhan kuva" (otava).

358. "kauhav varsi" (otavan häntä).

359. "ja kauhav varresa ov viä pikkutähti" (otavassa, 

oma tähtitiede=jokainen näkee tähdet omalla 

tavallaan).

360. "huommennon varmasti paha ilima, ku seulaset 

ovat kehosa" (kehossa eli udun ympäröimiä, 

vrt. kuu kehissään).

361. "ennee on kello katottu tähteistä" (kello eli aika, 

jokaisella jumalaisella oma aikansa).

362. "kentturaenen" (väinämöisen viikate).

363. "keppiset" (väinämöisen viikate, 

orionin tähdistössä).

364. "mie muistan voa et koirakärvitsäks sanoit sitä 

mis ol oikei paljo tähtilöi yhes kerhos" (seulasia).

365. "otava on immeisen piällä keskisistään, kohta 

päivä ruppee valakenemmaan" (otava ihmisen päällä, 

kekrin aikoihin, vrt. otavan ajan alku).

366. "otava o keskosistaa immeise piällä, nyt siitä 

päivä tulloo" (otavan sijainnin tunteminen).

367. "ei se nii lyhyt ole oikei se kesähoarai, et se 

huuhtikuus kesää tekiis" (linnunradan haarauma 

josta katsottiin kesäntuloa).

368. "siitä otethan alankovyölä talvem merkkiä, 

ku on kesämaa ja pimejä" (linnunradasta, 

alankovyölä=kuun ollessa pienimmillään, 

kesämaa=ennen lumen tuloa).

369. "sit linnut alkoa männäs sitä kohti kesämoahase" 

(linnunrataa kohti, lintujen tie).

370. "kääntele ja vääntele vaa ittiäs niinkon kesäotav" 

(kesäotava, vrt. talvi).

371. "kyllähän ne iltakauvve jamas" (jamas eli 

puhui tähdistä, iltakauden, kadotetun

tiedon määrästä).

372. "ilämpualinem pää johlatti kevättalvee" 

(linnunradan itäpää syksyllä, ennusti kevään 

ilmoja).

373. "sehän on jotensakkil lakitaevaalla, pohjantähti" 

(pohjantähden sijainnista, taivaan laki).

374. "joululta se kääntyy pitkin mailmhaan" 

(linnunrata, pitkin maailmaan=pohjois-etelä 

suuntaan).

375. "jouluhoara" (linnunradan haara jonka tähtien 

luvusta ennustettiin talven lumisuutta).

376. "toisina talavina menöö yhtä juaphiasti" 

(juopiasti eli tasaisesti, linnunrata yli taivaan).

377. "siinä on hirviäm pitkä se juopa takana"  

(pyrstötähdessä, vrt. juopatähti).

378. "otava tählest kattottiin kans päiväm meininkie, 

kuinka päivä juoks" (otava tähdestä, vrt. tähdistä).

379. "talvipakkasella tählet hohtaa levveenä juattina" 

(juattina eli juovana, pilvettömät pakkasyöt).

380. "se tul niin koval jyryl" (taivaalta pudonnut 

tähti).

381. "sitte se jätti" (otavan häntä, kevätpuolella, 

otavan ajan loppuminen).

382. "se toisinnaaj jiäpy jälelle" (jääpi jälelle,

kuusta kiertotähti).

383. "nin minäki oon kuullu aena puhuttavan härästä, 

toeset puhuu tuas oenaasta kuka jiärästä, mutta sarvet 
ne aenae on" (sarvekkaat tähdet).

384. "jäätähti tiätää aina kylmää" (tähtien nimiä, 

vrt. selkeät pakkasyöt).

385. "ehtootähti näkkyy kakom puales ja länteen se 

laskee" (liikkuu kaakosta länteen).

386. "s on otava häntä ko on kolmet tähtee kaaresa" 

(otavan häntä, vrt. kaula).

387. "kakaravasu eli seylijäenen" (seulaset).

388. "jos linnurraan kakshoarasessa peässä om 

paljon tähtiä nil lunta satoa syksyllä" (linnunradan 

kaksihaarainen pää).

389. "kaksostähti" (vrt. kolmoset, tähtien luvun

mukaan nimeäminen).

390. "tules ulos kattoma, et täs oppe tuntema seolase, 

otava, pohjantähde ja kaksose" (tähtien tunteminen, 

omaa oppimista).

391. "jos kaksoset kulokee enämp pohjosessa, 

nin tulee kesä aekasee" (kaksosista ennustaminen, 

kesään ja talveen yhistetyt tähdet).

392. "huondezzoras se syndyy, jälles toizii tiähtii" 

(kointähti, syntyy aamuruskossa, vrt. katoaa).

393. "teähtet taivahal säigäy pakkaizel" (säikää eli 

sädehtii).

394. "kun on sarvet suin suvella, peräpyrstö pohjasella" 

(otavalla, sarvekas ja pyrstökäs olento).

395. "suvipuolez on teähtie taivahaz, pakastah" (suvi

eli eteläpuolessa, taivaan puolet).

396. "katso hännän jo keändi zorah päi, eär pidäy lähtie" 

(otava, käänsi häntänsä aamuruskoon päin).

397. "soratähti" (aamutähti).

398. "zoratähti, ennem päivän nouzuo da talvel päivä 

ku laskieteh" (aamulla ja illalla näkyvä tähti).

399. "zoratähti nouzi, terväh päivä roih" (roih eli

loih, syntyi).

400. "ku jumal syndyi, sid zoratiähti rodih" 

(jumala syntyi, vrt. päivä).

401. "zorateähti, huondeksel enne päivännouzuu, 

illas päiväl laskiettuu" (aamu ja iltatähti, 

yksi ja sama).

402. "zorateähti ymbäri projjiu taivahaz, kus päivy 

matkoau" (matkaa ympäri taivasta, päivän tavoin).

403. "katso miittumad on kirakad zorateähted, 

vilu aigu tämä" (kirakad eli kirkkaat, tietää vilua).

404. "myö aina siitä kävimä pihalta kattsomah jos 

oli selkie seä jotta ne tähet näky" (kävimme tähtiä 

katsomassa, omat jumalat).

405. "pijä kuuta kukkonasi, otavaista oppinasi, 

sarvet suorahan suvehen, pursto perin pohjosehen" 
(omat opit, pursto=pyrstö).

406. "midä sil sanondal teähtid" (teähtid eli tarkoitit, 

tähti=tarkoitus, merkitys).

407. "pilvi saihistui, katso teähtytty kai deävih" 

(saihistui eli hälveni, tähtiä jäävii).

408. "ristitähti, ylähänä kessellä taivasta" 

(tähtien nimiä).

409. "keskyö on, ollah risttähet jo keskyön sijalla" 

(keskiyön sijalla).

410. "on ristitähet, väliän lieu huomnes" 

(lie huomen, aamu tulee).

411. "sie on poigu, käit kuldazed kaluimissah, 

kuudamon otsal pastaa i doga tukan ladvas tiähtyd 

rippuu" (joka tukan latvassa riippuu tähti, 

tähtikuvioiden kuvauksia).

412. "ne kul lentäy sitä ratoa niinkun tuo mi on 

taivahalla se rata, semmoini valkie rata" (hanhet 

lentävät linnunrataa, vrt. lintu=hanhi).

413. nenetsit pitävät linnunrataa (nuw pud,
taivaallinen tie) taivaan selkärankana.

414. nenetsien mukaan ylisen haltija Numin kota 

sijaitsee linnunradan päässä (uskotaan kulkevan 

linnunrataa pitkin).

415. nenetsit pitävät aamu ja iltatähteä 

lapsettomana parina.

416. nenetsien mukaan jokaisella on taivaalla 

oma tähtensä (jonka alle on syntynyt, 

vrt. syntymänimet, jälleensyntyvät nimet).

417. hantit kutsuvat Maailmaa-katsovaa-miestä

nimellä Mir-vonty-khu (manseilla Mir-susnye
-khum, pidetään keskisen suojelijana).

418. hantit pitävät Mir-vonty-khua ensimmäisenä
hirven metsästäjänä (ajaa suksin 6-jalkaista
taivaalla elävää hirveä, katkaisee hirven
takimmaiset jalat (mahdollistaen metsästyksen)
ja venyttää hirven nahan taivaalle).

419. hantit pitävät linnunrataa 6-jalkaisen
taivaallisen hirven jälkinä.

420. komien lauluihin kuuluu jenezys iskovtis 

kodzuv (tähti liukui taivaalta) ja usis kodzuv, 

usis möd (tähti putosi, toinen putosi,

kodzuv=tähti).

421. unkarilaiset pitävät otavaa tarunomaisen 

noidan Göncölin hahmona (toisen tiedon mukaan 

noidan vaunut, nagy Göncöl).

422. hantien taruissa 6-jalkainen taivaallinen
hirvi jää Mos-miehen saaliiksi ja siirtyy taivaalle 

missä elää taivaallisen isänsä ja säihkyvän 

aamutähden vieressä.

423. hantit kutsuvat linnunrataa jäiseksi radaksi
(jäisen radan hyvä pää).

424. hantit kutsuvat linnunrataa hiihtoradaksi 

(nimlan jus, nimlan=poronnahalla päällystetyt

sukset, jus=tie, suunta, vrt. jussi).

425. hantit kuvailevat linnunrataa "kahdeksi 

nauhaksi joiden ympärille tähdet on levitetty 

kuin lumi".

427. hantien mukaan pohjantähti sijaitsee kodan
muotoisen taivaan keskellä.

428. hantit kutsuvat tähtiä sanoilla xus ja xos

(x=k tai h).

429. nenetsit kutsuvat linnunrataa sanoilla

noozäedo (noo-zäedo, noozä-edo).

430. nenetsit kutsuvat tähtiä sanoilla numghy,
numgi ja numgy (num=taivas, ghy=gi=gy).

431. nenetsit kutsuvat yötaivasta / tähtiä sanoilla 

numkaj, numtu ja numti (vrt. kajo, tuli).

432. nenetsit kutsuvat tähtiä sanoilla numkyi ja 

numki (vrt. taivaalliset kivet).

433. enetsit kutsuvat tähtiä sanoilla podsei ja 

podeseo (pod-sei, vrt. seija).

434. nganasanit kutsuvat yötaivasta / tähtiä sanoilla 

hotadia, xotadia ja hotadii (hota-dia, vrt. kota, tia,

taivaallinen kota).

435. selkupit kutsuvat tähteä sanalla kiskae

(yhdyssanoja, kis-kae).

436. "teähtet tsilketäh taivahaz, hyveä seädy toivotetah" 

(hyvää eli pilvetöntä).

437. "ei soa teähteä paginam peädy ni perzetty"
(teähteä eli ymmärtää, tähti-sanan alkuperää).

438. "tulou toppaset ajat, yhtäläistä tähet lennetäh"
(lennosta ennustaminen, toppa=nuha).

439. "yksi tähti on neät sie myötätähti, a toini se ov 
vastatähti" (sanottiin aivastuksista, onneen

yhistäminen).

440. "mieki muissan kun kattso toko moamo, sano jotta 

pitäy noussa" (äiti katsoi tähdistä nousuajan).

441. "zorateähti tibletteä huondeksel, pastoa lekkujen"
(aamutähti, tibletteä eli tuikkii).

442. "huondesteähti tipetteä, tiddäthäi, duumaitsed, 
eläväin on" (tipettää eli elää).

443. "tarkittoa kui talvitaivoin teähti" (tarkittoa 

eli tuikkii).

444. "otavaiset olkapäillä, kuutamaiset kulmilla, 

tähet taivon harteilla" (tähtien toisintonimiä).

445. "oikein on otavat tehty, tähet taivon taitavasta"
(otavat eli tähet).

446. "sanottih kun uutta vuotta vassen oli tähtie 

äijä taivahalla, jotta siitä tulou hyvä marjavuosi" 

(maan antimiin yhistäminen).

447. "tähessä on taivas" (pilvetön yötaivas).

448. "taivaz on tiähtessäh" (tähtitaivas).

449. "teähtet tuiketah pakkaizel" (pakkasyöt,
tähtien ystävien pyhää aikaa).

450. "siit oli yhessä tukussa monta tähtie niij jottei 

soattal lukie" (lukie eli laskea, vrt. omat luvut).

451. "tukkutähet" (lapin otava).

452. "lapin otava, pikkaraini, tukussa tähtie" 

(lapin otavan kuvauksia).

453. "tähekäs taivas" (tähtitaivas).

454. "teähtekäs taivaz" (talven iloja).

455. "teähtikäz yö" (tähtiyöt).

456. "taivas tähestelieteh" (tähestelee, elävä 

olento).

457. "voibi kajostoakseh, teähtisteleh taivaz"
(tähtien kajo).

458. "katso teähtisteleh, roih vilu, nuottu kylmäy"
(tähistelee, tietää vilua).

459. "taivas tähtestäy" (tähtestää eli elää).

460. "taivahan teähtesti" (kuka).

461. "taivas teähtestyi" (vrt. selkeni).

462. "tiähtetöi taivaz" (tähdetön, vrt. pilvessä).

463. "ilman pieltä pistämässä taivoista tähittämässä"
(taivaan tähittäminen, vrt. luominen).

464. "tähtevytti taivahan" (yön ihmeitä).

465. "taivas tähtevyi, kajostih kui" (valon antajia, 

vrt. päivän kajo).

466. "tähti lankei taivahalta, katso kuin om pitkä häntä"
(hännälliset tähdet).

467. "otavassa oli seittsemen tähtie" (vrt. seitsemään 

laskeminen).

468. "käypä kuuta kattsomassa, tähtijä tähyölömässä"
(omaa oppimista).

469. "tähti moaha kirboi" (kirposi, vrt. lankesi).

470. "tähet kiilutah" (vrt. kiilusilmä).

471. "odavassa on seittsemen tähtie" 

(kuusi kiiluvaa).

472. "tähtilöi myö tiedi nouzendaijan" (omat 

ajan antajat, tähti=tahti).

473. "täht on taivahassa" (vrt. oma tähti).

474. "tähti langei, ken ollou kuoli" (kuka kuoli,

vrt. sieluina / suojelushenkinä pitäminen). 

475. "tähet ollah taivahassa" (tähtikoti).

476. "pidäs lähtie, johan on taivahal tähtie" 

(lähteä kotiin, illalla).

477. "tiähtie on taivahal äjjy" (äjjy eli paljon, 

vrt. seitsemään päättyvät omat luvut).

478. "illas nägyy teähtet" (iltatähdet).

479. "teähtet pastau" (tähtien paiste,

päivän ja kuun sukua).

480. "teähtii taivahas tabailou, ei ni katsahtai astujez"
(tapailee tähtiä, katso eteensä).

481. "teähtet pastetah" (kaikki hyvin).

482. "tiähti gu tuohuz palau taivahaz" (omat 

valon antajat).

483. "pakkazel on tiähted selgied" (pakkasyöt, 

tähtien aikaa).

484. "hännäkäs tiähti yhtes kohtoa pastoi"
(hännäkäs tähti, vrt. eläinhahmot).

485. "käypä kuuta kattsomassa, tähtijä tähyölömässä"
(omaan opastaminen).

486. "mont on kuuhu kattsojua tähteh tähystäjiä"
(kuuhun katsojat, tähteen tähystäjät).

487. "pieni teähtyd kirboi" (kirposi, putosi).

488. "tiähtyt taivahaz langeni" (vrt. kirposi).

489. "tähtijä taivas täysi" (tähtitaivas).

490. "yksi tähti on neät sie myötätähti, a toini se ov 

vastatähti" (aivastuksista puhuttaessa, vrt. tähti

=merkki, enne).

491. "miula on yksi tähti vastatähti a kaksi tähtie 

myötiäy" (vastainen ja myötäinen, onnet).

492. "tähet vilkahellahes kajostoateh" (tähtien 

kieltä).

493. "tähed vilketäh taivahas" (vilkkuu).

494. "tähti vilkuttoa" (vilkuttaa, vrt. tervehtii).

495. "tähtilöin vilkeh" (talven ihmeitä).

496. "teähted vilmahtelou" (vilmahtelee eli

välkkyy, vrt. vilma).

497. "tähen vilmeh" (vrt. ilme).

498. "teähtilöin vilmeh" (vilme eli vilke).

499. "teähted vilmetäh taivahas pakkaizii vaste"
(vaste eli edellä).

500. "teähtet pilviz viufkau" (viuhkaa eli vilahtelee, 

pilvinen yötaivas).

501. "tähed välketteä" (tähtien elämää).

502. "tähed välkkeä" (välkkää).

503. "tähtilöin välpeh" (välpe eli välke).

504. "pakkazel tähed välpetäh" (pakkasyöt, 

tähtien palvojien pyhää aikaa).

505. "äjjytt en tiddä, lugenuh en, oli vägitukku"
(väkitukku eli paljon, isojen lukujen vieraudesta).

506. hantien lauluissa Pieni mos mies ajaa hiihtäen 

6-jalkaista taivaallista nuorta hirveä (vanhan miehen 

poikaa, tuomisen punaisella tuohella päällystetyn 

jousen ja vesipedon nahalla päällystettyjen suksiensa 

kanssa).

507. hantien lauluissa taivaallinen 6-jalkainen hirvi 

elää ylisessä suuren taivaallisen isänsä ja aamutähden 

kanssa (aamutähden vierellä tuikkii kirkas tähti jota 

kutsutaan vanhan miehen pojaksi).

508. hantit näkevät taivaallisen hirven taivaallisen 

isänsä vieressä 6-jalkaisessa hahmossaan

(Mos miehen jättämien jäisten jälkien päässä, 

vrt. linnunrata).

509. hantilaulujen Mos-miehen maja näkyy 

taivaalla (katettu pitkähampaisen pedon nahalla, 

vrt. sukupuuttoon tapetut eläimet).

510. hantien mukaan pohjantähti sijaitsee ylisen 

keskellä (maailmanpuun kohdalla, verrataan kodan 

keskisalkoon).

511. marit kutsuvat tähdenlentoa tulikäärmeeksi 

(voidaan pudottaa maahan taikakeinoin jolloin 

muuttuu ihmishahmoonsa, vrt. maahan pudonneet 

tähdet).

512. samojedit kutsuvat pohjantähteä taivaan naulaksi 

(jonka ympäri taivaat kulkevat, uskottu selittävän 

tähtien liikkeen).

513. saamelaiset kutsuvat pohjantähteä sanoilla 

bohi-navlle ja boahje-naste (viron pohjanael).

514. saamelaisten taruissa boahje-naste kannattelee 

taivasta jousimiehen (arcturus) ampuessa tämän 

alas (jolloin taivas putoaa ja maa peittyy tuleen, 

vrt. taivaalta pudonneet kivet, "maailman loput").

515. hantien mukaan tie yliseen on auki tähdenlennon 

aikaan (vrt. tulevaan, vrt. toiveiden tekeminen).

516. mansien taruissa edellisen maailman tuhoajana 

toimii tulivesi (jumalat ja harvat kuolevaiset selviävät 

tuhosta tulenkestävällä sammennahalla päällystetyllä 

lautallaan, vrt. tulen aikaansaama vesi, taivaalta

putoavat tulet, tulivuoret, hyökyaallot).

517. hantit ennustavat talven ilmoja taivaallisen hirven 

koosta (kutistuminen pakkasta, kasvaminen suojaa 

ja lumisateita).

518. samojedit pitävät pohjantähteä taivaallista hirveä 

ajavana metsästäjänä (keteillä ympäröivä tähtikuvio 

hirvi ja kolme metsästäjää).

519. saamelaiset kutsuvat linnunrataa linnun portaiksi

(lodderaiddaras).

520. hantit kutsuvat linnunrataa sorsien tieksi ja 

suvilintujen tieksi (pidetään yöllä lentävien lintujen 

oppaana).

521. hantit pitävät taivaallista hirveä ajavaa metsästäjää 

suksin liikkuvana metsänhenkenä (Numi-toremin

poikia).

522. hantit jakavat taivaallisen hirven seitsemää tähteä 

pääksi, kahdeksi silmäksi, etujaloiksi ja takajaloiksi

(vrt. pois leikatut takajalat, 8 tai 9-tähtinen kuvio).

523. hantit pitävät linnunrataa taivaallista hirveä ajavan 

metsänhengen latuna (majansa seulaset).

524. hantit pitävät linnunrataa Tungk-pok urhon suksien 

jälkinä (kahdet päällekkäiset jäljet).

525. mordvalaiset kutsuvat otavaa sanoilla ovto ava 

(karhuemo, naispuolinen, vrt. outo, otso).

526. mordvalaisten nimeämiin tähtiin kuuluu kargon ki 

(kurkien tie, linnunrata), kursiakst (vaaka) ja oziasket 

(seulaset, vrt. osi-aske, osa). 

527. mordvalaiset kutsuvat tähteä sanoilla tyestye ja teste 

(vrt. tesks=enne).

528. saamelaisten nimeämiin tähtiin kuuluu favna 

(tähtijumala), dalvegäinos (linnunrata), sarva (otava) 

ja lovosj (seulaset).

529. ersalaisten taruissa mehiläisjumala Ineshkipaz 

(nishkepaz) toimii tähtien luojana (haltijan kotina

otava tai vaaka).

530. ersalaiset pitävät tähtitaivasta onnellisten ihmisten 

sielujen olinpaikkana.

531. moksalaisten taruissa alkuhenki Skai luo tähdet 

maan päältä keräämistään kivistä (luotuaan ensin maan 

ja taivaan).

532. moksalaiset kutsuvat pohjantähteä sanoilla menel 

petkol (sijaitsee maailman keskipisteessä).

533. marit kutsuvat tähtien haltijaa nimellä Shudyr

shamych (y=i, vrt. suti-sami).

534. marit kutsuvat taivaalla lentävää kiveä sanoilla 

jumongy (myös maasta löydetty pyöreä pieni kivi, 

jumon kivet).

535. marit kutsuvat taivaallista tähteä sanoilla 

kavase shydyr.

536. marien nimeämiin tähtiin kuuluu jydvelshydyr

(pohjantähti), shordyshydyr (hirventähti), jygyrshydyr 

(kaksoistähdet) ja tytyrapyl (sumupilvi, andromeda).

537. marien tähtisanastoon kuuluu shydyr volydo

(tähtien valo), shydyr jyr (tähden lento), shydyran jyd

(tähtiyö) ja shydyran kava (tähtitaivas).

538. udmurtit kutsuvat tähteä sanalla kizili 

(kizilijo in=tähtitaivas).

539. udmurtit kutsuvat linnunrataa sanoilla ludtsazeg 

sjurez ja mletsnoj put.

540. udmurtit kutsuvat linnunrataa villien hanhien tieksi

(luddzh azheg-lobonsjures, kyrzh azheg-sjures).

541. unkarilaiset kutsuvat tähteä sanalla csillag 

(csillaghalmaz=tähtipilvi, hullocsillag=tähdenlento).

542. unkarilaisten nimeämiin tähtiin kuuluu sarkcsillag 

(pohjantähti), vacsoracsillag (iltatähti), kettöscillag 

(kaksoistähti) ja tejut (linnunrata).

543. ersalaiset kutsuvat tähteä sanalla teshte.

544. moksalaiset kutsuvat tähteä sanalla täshte 

(täshtenal=tähtirykelmä).

545. marit kutsuvat valoisaa tähteä sanoilla 

sot shydyr (vrt. sotata). 

546. marit sanovat shydyr-vlak purymashemym 

longyts (tähdet säätivät kohtaloni).

547. marit kutsuvat pohjantähteä hirventähdeksi 

(shordyshydyr, sorti, vrt. unkarin sarkcsillag,

vrt. sarkkinen).

548. unkarilaiset kutsuvat linnunrataa keijujen tieksi.

549. unkarilaiset kutsuvat orionin tähtikuviota 

sanalla mower (toinen nimetty tähti sirius jota 

pidetään ontuvana tyttönä).

550. unkarilaiset yhistävät tähdenlentoja sotiin ja

sielujen jälleensyntymiseen.

551. virolaisten otavaan (odamus, suur vanker) 

kuuluu kahdeksan tähteä (kahdeksas tähti

hunt härja korval, susi härän korvalla).

552. virolaiset sanovat nagu hunti härga kisuvad, 

yks metsa, teine kodu poole (vetää kuin susi ja härkä, 

yksi metsään, toinen koti puoleen, vrt. taivaallinen 

susi, taivaallinen härkä).

553. virolaisten nimeämiin tähtiin kuuluu soel 

(seulaset) ja koidutäht (aamutähti).

554. virolaisten nimeämiin tähtiin kuuluu kolme 

kirkasta tähteä kotkan tähtikuviossa (kolm heledat 

tähte kotka tähestikus, pidetään haltijan sauvoina 

(sauad) tai keihäänä (oda)).

555. komit kutsuvat seulasia villin hanhen pesäksi 

ja hanhiparveksi.

556. selkupit kutsuvat seulasia jäniksen papanoiksi 

ja kielekkeiksi.

557. nganasanit kutsuvat seulasia kuolleiden  

(ihmisten ja porojen) sieluja kiinni ottaviksi 

metsästäjiksi.

558. enetsit kutsuvat seulasia sanoilla kondi ku

(ku=mies, haltijanimiä).

559. virolaiset pitävät linnunrataa (linnutee) 

maailmanpuun (ilmapuu) oksana (toisen tiedon 

mukaan tie jota pitkin linnut vievät kuolleiden 

henget tuonilmaiseen).

560. marien nimeämiin tähtiin kuuluu sordosydor 

(hirventähti eli pohjantähti), maskasydor (karhun

tähti, otava), bydbarasydor (orion) ja soktesydor 

(seulaset, sydor=tähti).

561. mareilla on erikseen tähden valon ja tähden 

varjon haltijat.

562. marit loihtivat tähtien keralla (shydyr kuze 

kushtylgyn kyza, tugak mogyrem kushtylem kaiyzhe,

kuten helposti nouseva tähti ilmestyy, liikkukoon 

jalkani yhtä hyvin).

saamelaiset kutsuvat

tähteä ja laukkia sanoilla 

tasne, täsni, täsnn 

ja tääsni (vrt. ta-asni,

tas-ne, ne=nainen).

saamelaiset kutsuvat

tähteä sanoilla daastaa, 

tästt, tast ja taste

(vrt. tästä, ta-asta,

haltijanimet).

saamelaiset kutsuvat

tähteä sanoilla naastie, 

nasstee, naastie ja naste 

(vrt. nasta, nas-tie,

as-tie, as-sielujen tie).

saamelaisten tähtisanastoon

kuuluu oinuustallad (hetkittäin 

/ silloin tällöin näkyvä,

vrt. oinas), otanassad 

(kehittyminen, vrt. otavan

kehittyminen), tähidid, täähid

(taata, tulevaan yhistäminen,

vrt. tahi), neeuressonnjuol 

(tähdenlento, sonn=ilma), tääsnkos 

(tähdikäs), täsnnkäll (tähtiotsa, 

vrt. källi), leädggeei, leädgged 

(välkkyvä, loistava, vrt. letkeä), 

pilkki (välkkyvä, loistava), cokkad 

(tuikkiva), leukked (tuikkiva),

pelkked (tuikkiva), teskkad (tuikkiva),

täsnnluccjos (tähdenlento),

täsnnheärvv (tähtikuvio, vrt. harva, 

hervanta), täsnnalmm (tähtitaivas)

ja täsnnpuägganj (tähtivyö).

saamelaisten nimeämiin

tähtikuvioihin kuuluu

nijddkäärja, nieidakäregaah 

(neitokäräjät, seulaset), 

tavgaah (otava), eedestäsnn 

(aamutähti, vrt. edessä), 

täsnntuell (linnunrata, täsnn

=tähti, tuell=kemut), ruossjuuse 

(orion), juuse (otava), aalmcuoldd 

(pohjantähti, aalm=ilma), 

jeäkkestäsnn (iltatähti), 

korvvitäsnn (kiertotähti), 

kiiddtäsnn (kiintotähti), 

kuaustäsnn (kointähti),

puahinävli (pohjantähti, 

pohjannaula, nävli=naula, 

suoro, vrt. njävli=polttiainen, 

päiväkorento) ja seibbtäsnn 

(pyrstötähti).