v.1.08

lauantai 18. marraskuuta 2017




TÄHDET

tähti (suomi, inkeri), teähti (karjala), tiähti (lyydi), tähtiz (vepsä), täht (vatja, viro), ted (liivi), daste, taasti, nasti, nästi, daesta, tiot, tidta, tieotta, tieta, dasste, taiste, taist, tast (saami), teste, tesce, tästä (mordva), tisto, tiste (mari), gudar (mari), kizili (udmurtti), kozul, kezi (komi), kos, xos, xus (hanti), kons, qons, quns, sou, sow (mansi), hugy (unkari), kiska, kesaka, kesangka, qesqasej, qisqä, qesqasajla (selkuppi), kunzoyej, konzoyej, kinzigej (kamassi), kinse, kunse, kunsa, kuc, kunc (kantaurali).

1. tähtitaivasta pidetään taivaallisena hirvenmetsästyksenä (hirvi, jälkiä ja metsästäjä).

2. tähtien uskotaan olevan onnellisten ihmisten sieluja ("parveilevat kuin ampiaiset").

3. tähtiä pidetään jälleensyntymistä odottavien esivanhempien sieluina.

4. aamutähdistä ennustetaan tulevan päivän onnea (kalaonni, metsäonni).

5. joutsenen tähtikuvion uskotaan johdattavan linnut pois syksyisin.

6. tähtiä pidetään "taivaallisina poroina" ja "taivaallisten porojen jälkinä".

7. tähtiä kutsutaan "maan kiviksi" (ylinen keskisen kaltainen).

8. nimettyihin tähtiin kuuluu kointähti, ehtootähti, pyrstötähti, lapin otava, suomen otava, talvenrata, seulavainen ja pohjantähti.

9. tähtitaivasta kutsutaan sarvaaksi eli suureksi hirveksi.

10. seitsemänä perättäisenä yönä näkyviä tähtiä pidetään hyvänä enteenä ja toiveen toteuttajana (harvinaista).

11. nimettyihin tähtiin kuuluu kesätähti, väinämöisen viikate ja rian seula.

12. tähdenlentojen ajatellaan johtuvan "taivaan rakoilusta".

13. tähdenlentojen aikana uskotaan nähtävän pilkahduksia ylisestä ja ylisen haltijoista (hyvä enne).

14. saamelaiset kutsuvat pohjantähteä (tavve-nästi) pohjannaulaksi (poahi-nävl), napatähdeksi (nahppe-nasli) ja maailman patsaaksi (alm-tsuold).

15. saamelaiset pitävät pohjantähteä napana jota muut taivaankappaleet kiertävät.

16. saamelaiset kutsuvat otavaa tävgähiksi, tasliksi ja juvsiksi (jouset).

17. saamelaiset uskovat otavan olevan kiinni hännästään pohjantähdessä.

18. saamelaisiin tähtikuvioihin kuuluu oagguh eli onkijat (väinämöisen vyö, kolme tähteä orionin vyössä), kalla-pardnih eli äijänpojat (ajomies, capella ja perseus), sarva-kalba (hirven sarvikilpi), sarva-tsoarvih (hirvensarvet, kassiopeia), tsuöigih (hiihtäjät tai hirvenhiihtäjät, kaksoset) ja nieida-keärrih (neitokäräjät, seulaset).

19. tähtikuvio seulasista voidaan laskea elinvuosia (syksyllä ensimmäistä kertaa nähtäessä).

20. saamelaiset kutsuvat linnunrataa lodde-rähttisiksi (linnun-ratas).




21. saamelaisten mukaan iltatähden (kuovso-nästi) lasku aloittaa "henkien ajan" jonka koin eli aamutähden nousu lopettaa.

22. saamelaiset ennustavat iltatähden kirkkaudesta.

23. saamelaiset lausuvat nousevalle aamutähdelle "muistipa tähti minuakin, toi päivän matkassaan".

24. saamelaiset pyytävät tähdiltä pyyntionnea syksyn ensimmäisen tähtitaivaan nähdessään.

25. saamelaiset ennustavat vuodenvaihteen tähdistä (kirkkaat hillavuotta, pilvien peittämät hallakesää).

26. saamelaiset uskovat tähdenlennon (tuladz, tulonen) lupaavan pyryä tai säänmuutosta.

27. saamelaiset pitävät taivaallista poroa eli sarvvaa (cassiopeia, perseus, auriga, pleiades) gallabartnien eli kallanpoikien ("suksien keksijät", kolme tähteä orionin vyössä) takaa-ajamana.

28. saamelaisten tuntemiin tähtiin kuuluu galla (sirius), cuoiggaheaddjit eli hiihtäjät (gemini, castor, pollux), boahji (ursa minor), favdna (arcturus), favdnadavgi eli favdnan jousi (ursa major) ja kalastajat (orionin tähdet).

29. kolttasaamelaiset kutsuvat isoa karhua juuseksi (jousi) ja juukks-taastiksi (jousitähdet), merisaamelaiset vancaksi (vene).

30. saamelaiset kutsuvat seulasia vanhaksi naiseksi (boares ahkku).

31. saamelaiset uskovat seulasten (vanha nainen koirineen) ajavan takaa taivaallista hirveä sarvasta
(jos saavuttavat "loppuu maailma").

32. saamelaiset kutsuvat pohjantähteä boahjiksi ja boahjenastiksi.

33. saamelaiset uskovat favdna-tähden ajavan takaa sarvasta ja pohjantähteä (jos saavuttaa "putoaa taivas").

34. saamelaiset kutsuvat linnunrataa "lintujen tikapuiksi" (lodderaidalas).

35. saamelaiset uskovat muuttolintujen lentävän linnunrataa pitkin barbmuun eli "paikkaan missä maa ja taivas yhtyvät".

36. merisaamelaiset kutsuvat linnunrataa lumitieksi (muohtabalggis).

37. saamelaisten mukaan tähdenlennot ja kirkkaat tähdet lupaavat hyviä ilmoja, hedelmällisyyttä ja hyvää hillasatoa.

38. otavan tähdistä ennustetaan (kirkkaina näkyvien tähtien määrästä).

39. pohjantähteä kutsutaan "pohjoisen peränaulaksi" (naula myöhäinen lainasana).

40. linnunrataa kutsutaan "hirveä-ajavan-miehen-jäljeksi" ("päiväsarvinen hirvi").

41. "otava se on ollu aamula, se on nousinaika siit" (tähtien mukaan eläminen).




42. uuden kuun vieressä olevaa tähteä kutsutaan orjatähdeksi (seuraa kuuta).

43. "onko oikein otava, taiten taivas kirjutettu, meien maien merkkilöillä, meien taivosen tavalla" (jokaisella perheellä omat tähtensä).

44. nimettyjä tähtiä ovat kalevanmiekka, väinävyö eli väinäväiset (orionin vyö), ajokoirat, karhunvartijat, jänis, kalevanporras tai kynnys, ajomiehet (sarva eli capella, pieni koira, iso koira), sarvankalpa, kalevan tähti (sirius), iso käärme (leijona), sata seivästä mäellä (neitsyen tähdistö), kuutolan kujat (tähtien muodostama kuja jota kuun ajatellaan kulkevan), pieni karhunjalka, iso karhunjalka, päivölä (orion), seulaset eli väinämöiset, kaksi kavetta ja kolme luonnotarta (pikku karhu), karhun kirjokartano tai kirjokansi (karhun tähdistössä sijaitseva kivin aidattu talo) ja kolmoset eli kolmitähti.

45. saamelaisten tuntemiin tähtiin kuuluu gallagas-dolla (noidan-tuli), kallaka jussa (kalevan usva), galles (sirius), äijän pojat (orionin vyö), äijän poikien verkot (kaksi tähteä orionin vyön alapuolella) ja äijän vällyt tai lapset (seulaset).

46. hantit palvovat taivaankappaleista taivaallista peuraa (perseus, kassiopeia) ja karhua metsästäjineen 
(otava, orion).

47. tähdenlennon uskotaan tietävän myrskyä tai pyryä.

48. saamelaiset kutsuvat aamutähteä guovssonastiksi (guovssu=sarastus, nasti=tähti).

49. saamelaiset pitävät aamutähteä päivän lähettiläänä.

50. saamelaiset piirtävät aamutähden kannusten eli noitarumpujen kalvoille (yksi kahdeksasta nimetystä tähtikuviosta).

51. tärkeinä eli oikeina tähtinä ("oikiettähet") pidetään kolmosia eli kolminaisia tähtiä (katsotaan aikaa), otavaa (seitsemän tähteä), koirien kähermää (paljon pieniä tähtiä), koitetähteä (venus), linnunratasta ja lapin otavaa (viisi tähteä).

52. mordvalaiset kutsuvat vaa´an tähtikuviota korennoksi.

53. udmurtit palvovat tähtiä (kizili), sateenkaarta (vu-juis, veden-juoja), linnunrataa (kir-dzadzeg sures, villihanhien tie) ja pilviä (pilem).

54. tähtiä pidetään lapsina ja eläinten papanoina.

55. seulavaisten pientä kiekeröä kutsutaan tähtipehkoksi.

56. obinugrilaisten tähtikuvioihin kuuluu n´ox (hirvi), kuren-voje (jalkainen-eläin), ene-voje (suuri-eläin), pupi (karhu), päätön-kurki, al´vin (kolmikohoinen verkko), hirveä-ajavat-miehet, satumiehen-vöinen-tuppinen-nippu, parnenin-perhe ja mos-xumin perhe (mos=toinen alkuheimoista).




57. tähdenlentojen suunnasta ennustetaan (itään päin syntymää, länteen päin kuolemaa).

58. marit kutsuvat tähtiä Suder-awoiksi (tähti-emot).

59. marit kutsuvat linnunrataa kombe-korneksi (hanhien-tie).

60. jousimiehen tähtikuviota kutsutaan ampujaksi.

61. hantit kuvailevat pohjantähteä "taivaannavaksi joka liikkuu ihmisten ja maan liikkeiden mukaan".

62. hantit näkevät otavassa suksin liikkuvan metsästäjän ajamassa takaa kuusi tai kahdeksanjalkaista hirveä.

63. hantit ennustavat otavasta säätä ja tulevia vuodenaikoja.

64. saamen sanalla juoksa tarkoitetaan jousta, sateenkaarta ja otavan ja orionin tähdistöjä.

65. hantit pitävät tähdenlentoa enteenä sukulaisen kuolemasta.

66. hantit kutsuvat tähtiä "taivaallisten puiden juuriksi" (ylistä pidetään keskisen kaltaisena).

67. hantit pitävät tuikkivia tähtiä enteenä uuteen leiripaikkaan siirtymisestä tai sään muuttumisesta.

68. saamelaiset kutsuvat siriusta kalevan eli äijän tähdeksi (boares-galla, vanha äijä), seulasia äijän vällyiksi (galla-rouggo) ja orionia kalevan miekaksi.

69. hantit pitävät taivaallisen hirven seitsemää tähteä pyhinä (luvun seitsemän pyhyydestä).

70. saamelaiset kutsuvat pohjantähteä boahjeksi, boaiheksi ja boje-nawleksi.

71. liiviläiset kutsuvat pohjantähteä pohjannaulaksi (puoi-naggol).

72. mansit kutsuvat linnunrataa muuttolintujen tieksi, hiihto-laduksi ja hirven-metsästyksen-tieksi.

73. mansit kutsuvat otavaa kuusijalkaiseksi hirveksi ja seulasia hanhenpesäksi.

74. mansit näkevät taivaalla hirven tähden, tarunomaisen mos-miehen hiihtoreitin (koivujen maasta jäämerelle) ja mos-miehen perheenjäsenet (heimon syntytarinan).

75. "kissan otava, siinä on seihtämän tähtee, kun ei enempi, se näkyy suvesta päin, se muun otavan mukaan kiertää, sen kun näki, niin tiesi, minkä verta yötä on" (otava=koko tähtitaivas).

76. "lapin otava ja väinämöisen viikate on yksi" (tähtikuvioita).

77. "linnun rata kun on hyvin täysi sankka, niin sitte tulee purut, minkä sataa, niin se harvenoo se linnun rata" (linnunradan ja sään yhteydestä).

78. "oikein on otava tehty, taiten taivas kirjotettu, kaik on siihen linnut luotu" (otava=tähtitaivas, linnut
=tähtikuvioita).




79. sanan tähti merkityksiä ovat tähtimö (kasvi), täplä (karjalan teähti), merkki (lyydin tiähti), jälki (liivin ted), rasti (saamen daste) ja tuntomerkki (mordvan teste).

80. selkupit pitävät linnunrataa "taivaan läpi virtaavana kivisenä jokena joka kääntyy maahan Ob-joen kohdalla".

81. selkupit pitävät orionia tarunomaisen sankari Iccen kuivumaan nostamana verkkona (Iccen nagur qasij ponyi, Iccen kolmikohoinen verkko).

82. selkupit kutsuvat seulasia nimellä noj porit (jäniksen papanat).

83. selkupit pitävät suurta karhua Iccen takaa-ajamana taivaallisena hirvenä (Icce pänyim noyat, pienemmät tähdet Iccen nuolia, Iccen tissela).

84. selkupit pitävät tähtiä "hämähäkin hahmoisina kuolleiden sieluina jotka ovat nousseet yliseen pyhää puuta pitkin" (vrt. uskomukset hämähäkkien pyhyydestä).

85. selkupit kutsuvat tähtiä "taivaallisiksi ihmisiksi".

86. selkupit pitävät otavaa "alasssuin käännettynä kauhana" (kala).

87. selkupit kutsuvat suurta karhua midaraksi (nuorempi-veli-vanha-mies).

88. selkupit pitävät linnunrataa (nyn it wetti) luojahenki Nomin pojan Nun ijin suksien jälkinä ("jäätyi kuoliaaksi metsästysreissulla"), poikaansa etsimään lähteneen Nomin jälkinä ja Nun ijin pohjantähteen kuivumaan ripustamina verkkoina.

89. selkupit pitävät linnunrataa Taivaallisen-vanhan-naisen polttaman tulen savuna (uskotaan asuvan ylisen seitsemännessä kerroksessa).

90. selkupit kutsuvat suurta karhua taivaalliseksi hirveksi (päqqi), taivaallisen hirven aitaksi (peqil pori), kauhaksi (kala), kaukaiseksi tähdelliseksi vesistöksi (qisqäl porä) ja luojahenki Nomin hengeksi.

91. selkupit uskovat taivaallisen hirven (päqqi) kantavan kuuta sarvissaan.

92. selkupit pitävät tähtiä (qisqä) ylisen ensimmäisessä kerroksessa kasvavien puiden juurina (eivät näy 
kesäisin koska "ylisessä tällöin lumimyrsky").

93. selkupit kutsuvat pohjantähteä tähtien pyhäksi aitaksi (qisqäl pori) ja taivaan keskitähdeksi (nutqi l qisqä). 

94. selkupit kutsuvat orionia viisi-niemiseksi-maaksi (sombla soqlat cu).

95. selkupit pitävät orionia vanhan kotimaansa ja siellä kuolleiden ilmentymänä (kämmenen muotoinen saari joka tuhoutui maanjäristyksessä tai tulivuorenpurkauksessa).

96. linnunrataa kutsutaan linnuntieksi, sirkuntieksi, kurjentieksi, taivaanvirraksi, lintujen portaaksi 
(parbmu-maa), sorsien tieksi ja villihanhien tieksi.

97. muuttolintujen tiedetään lentävän linnunrataa pitkin "kesäiseen lintukotoon".

98. otavan kahta tähteä pidetään "taivaallisen hirven silminä".

99. mansit uskovat lintujen lentävän talveksi "tuulen heiluttaman taivaanäären takana sijaitsevaan talvimaahan" (morti-ma).

100. hantit kutsuvat pohjantähteä hirveksi.

101. "siitä otethan alankoyölä talvem merkkiä" (aikaa linnunradasta).

102. "piäniä tähtiä vallar ryppääsä ja niit oli paljo" (riianseula).

103. "tähtiä asuu taihvala" (tähtikoti).

104. "ehtotähti näkkyy iltasella auringollaskulla", "ehtoste nouse ehrantäht ja laske ko päevä koi loppu", "ehrantähti taitaa näkyä länneltä" (ehtootähden elämää).

105. "ehlantähti ehtoolla, kointähti aamulla, ne oli kirkkaammat tählet" (ehtootähti ja kointähti).

106. "ehtootähti jo vilikuttelee taivaalla" (vilkkuu eli vilkuttaa).

107. "eläirrata liikkuu toisten tähtiem mukana" (eläinrata ja linnunrata).

108. "taisi tulla pysyvät kylymät ko tähäret elää" (sään ennustamista).

109. "syksypeä on sileä, kevätpeä on kahenhoaruvaenen" (tähtitaivaan muuttumisesta).

110. "tätä iltatähtiä sitä ne hajetti aina poikasilla" (vanhat miehet iltatähden paikkaa, omaa oppimista).




111. "ja siz on vil händä takkan vähhäin kovera" (otavan häntä).

112. "händätähti" (otavan viimeinen tähti).

113. "pimiäl ku mänti ni sidä suvaisit kaik katsoa" (otavaa).

114. "sin on kerräjän keppi" (kolme tähteä peräkkäin).

115. "koirankärhiäin se oli yks, yhes tyrnygäz nim paljo tähtilöjä" (koirankärhiäinen).

116. "kärengi" (seulaset).

117. "neljä tähtiä nurgide" (otavassa).

118. "pohjatähti ja ottava paistavad" (yön valoja).

119. "pen-ottava" (pikku-otava).

120. "nyt säkkehed lasko maha" (säkeneet, tähtien valot).

121. "taivaz alka tähettyä" (tähettyminen).

122. "se tähti va hehkui ni gu tuli" (tähtien ja tulen yhteydestä).

123. "kolmest tähest on händä, se on ottava" (hännän pituudesta).

124. "vis tähtiä, onks se viz vai kuz vai seitsämän tähtiä" (kaksi eri otavaa).

125. "rastavan synnympeän ei syyvä ennen ildatähtilöi" (tähtien mukaan eläminen).

126. "rubiou nägymäh ilduteähti" (iltatähti).

127. "zoratähti tunduo, jo rubei päiveä hämyssyttämäh" (aamutähti tuntuu).

128. "hännikäs tähti" (pyrstötähti).

129. "tähti lankei taivahalta, katso kuin om pitkä häntä" (tähdenlento).

130. "jotta mihi aikah on se otava kunneki hännin" (ajan katsominen otavan asennosta).

131. "huondesteähti tipetteä, duumaitsed, eläväin on" (tipettää eli elää).

132. "tähti taivahas hilkottoa" (vilkuttaa).

133. "ehtyteähti on kaunehembi muidu" (kauniimpi eli kirkkaampi).

134. "ehtyteähti ku nägyy, sid vahnembahized eleteäh, joga vuott ei nävy" (iltatähdestä ennustamista).

135. "ehtytiähti nägyv ennen toizii tiähtii" (tähtien ensimmäinen).

136. "odamaz on seitsen tähtie, nellä kannakkah, kolme hännäs" (lukujen 3, 4 ja 7 pyhyydestä).

137. "odamaz on nelli teähtie, a kolme hännäkkäh" (kanta ja häntä).

138. "jo om päivä lähil, odama on jo peäm peäl, kolminazed om päivän nouzuh, nellinäzed pohjazeh"
(7-järjestelmään perustuvan laskemisen alkuperästä).

139. "päiväne mim menöy, sen händy kiänäh zorah" (otavan häntä kääntyy aamuruskoon).

140. "tiähti lendi taivahaz" (tähdenlento).




141. "ei pie täheksi sanuo ensimäisie tähtie kun sykysyllä ensi kerran näköy, ne on kakaraiset" (syksyn ensimmäisten tähtien pyhyydestä).

142. "kajozu tiähti" (kajoisa eli kirkas).

143. "adamaz on seitsen tähtie, nellä kannakkah, kolme hännäs" (otavassa).

144. "kauhaine" (kauhan muodostava seitsemän tähden rykelmä).

145. "teähtet kiilottoa" (loistavat).

146. "tähet kiilutah" (kiiluvat).

147. "tähed on taivahal ylen kiilakat, pakkani roiteh" (kirkkaan tähtitaivaan ja pakkasen yhteydestä).

148. "kiilakasti teähtet pastoa" (paistavat).

149. "tähet kiirottoa" (loistavat).

150. "ylen kiirotetah teähtet pakkaizel" (teonsanat k:lla alkavia, vanhemman tähti-sanan mukaan, 
kantauralin kinse, kunse).

151. "ylen on kiirakat tähet taivahal" (kirkkaat, vrt. etunimi Kiira).

152. "kiltsakat tähet" (kiiluvat).

153. "tähet kiltsistelöy" (tuikkivat).

154. "killakat tähet" (hohtavat).

155. "kirakat teähted" (kirkkaat).

156. "kipetetäh teähtet vilul" (vilkkuvat pakkasella).

157. "kirbuojjutiähti" (kirpoava eli putoava tähti).

158. "teähted on kirmied, vilustah viks" (tähdet innoissaan pakkasen edellä, eläviä olentoja).

159. "tiähted ollah kohakkah" (vastakkain).

160. "koirankärehmässä on äijä tähtie yhessä tukussa" (seulaset).

161. "koirankärvätähet" (koirankiimatähet).

162. "koirienkiimatähet" (koirankähermä).

163. "siit oli yhessä tukussa monta tähtie niij jottei soattal lukie, nin sanottih jotta se on koirien kähermä" (nimistä).

164. "otava on kaikittsi koittieh hännin" (häntä kointähteen päin).

165. "koitetähti" (aamutähti).

166. "joko on kolminaini kohassa, tulou nousenta aika" (kolminainen eli Väinämöisen viikate).

167. "kolminaisista tähistä katsottih, sitä myöti noustih ylähäkse" (tähtien mukaan eläminen).

168. "kolminaini jo laskeudui, päivä tulou" (kolminaisen ja päivän yhteydestä).

169. "kondienhändy" (otava).

170. "korendotähet" (orionin tähdistön keskiosa).




171. "tähet kuittoa taivahal" (loistavat, tuikkivat).

172. "vanha rahvas niistä katsottih yön kulunki, jotta joko on nousaika" (tähtien tärkeydestä).

173. "kurrendorogat" (kurjentie eli linnunrata).

174. unkarilaiset kutsuvat orionia nimellä kaszahugy (hugy=tähti).

175. muuttolintujen uskotaan lentävän syksyisin linnunradan etelä-länsi päässä sijaitsevalle saarelle 
(lintukodon sijainnista, kenties alkuperäinen tuonilmainen).

176. virolaiset kutsuvat linnunrataa lintujen tieksi (linnutee).

177. samojedit pitävät otavaa (iso karhu) ruoka-aittana ja kelluvana lauttana (selkupin puöre, kamassin pari-kinzigej).

178. nganasanit kuvailevat pohjantähteä taivaalliseksi naulaksi jossa taivaallinen kaari roikkuu (toisen tiedon mukaan ylössuin käännetty kulho).

179. hantit pitävät otavaa hirvenä (neljä tähteä) ja metsästäjinä (kolme tähteä).

180. marit pitävät isoa karhua emohirvenä vasoineen (toisen tiedon mukaan metsästäjä ja koira).

181. nenetsit pitävät seulasia villihanhen pesänä, munina tai hanhien parvena.

182. selkupit pitävät seulasia jäniksen papanoina (toisen tiedon mukaan kieleke).

183. nganasanit pitävät seulasia peuranpyytäjinä (toisen tiedon mukaan kuolleiden sieluja). 

184. mordvalaiset pitävät seulasia mehiläispesänä.

185. enetsit pitävät meteoriittejä taivaalta pudonneina pyhinä kivinä (noitien vartioimia).

186. enetsit kutsuvat tähteä nimellä polse.

187. nenetsit kutsuvat linnunrataa nimin noozäeda ja nuvo sehary (taivainen polku).

188. nenetsit kutsuvat tähteä nimin numghy ja numgy (num=taivas).

189. selkupit pitävät linnunrataa ylisenhaltija Nopin pojan Lyian hiihtämänä latuna (toisen tiedon mukaan 
käsin vetämänä verkkona).

190. selkupit kutsuvat linnunrataa yölliseksi sateenkaareksi.

191. selkuppien mukaan linnunrata "yhdistää taivaan ja maan".

192. nenetsit pitävät aamu ja iltatähteä tähdiksi muuttuneena lapsettomana parina.

193. hantit kutsuvat tähteä nimin kos, xos ja xus. 

194. mansit kutsuvat tähteä nimin qons, quns, sou ja sow.

195. hantien mukaan hirven tähdistö syntyi metsästäjän (tunk-pax) ja 6-jalkaisen hirven takaa-ajosta (metsästäjä ajoi hirven kiinni, katkaisi hirveltä kaksi takajalkaa (näkyvät tähdistön lähellä) ja piirsi taivaalle kepillään hirvenpään).

196. hantien mukaan hirven tähdistö "liikkuu taivaalla ja auttaa löytämään kotiin". 

197. hantit katsovat aamun tulon hirven tähdistön asennosta.

198. hantien tarinoissa Maan emo heittää karhun taivaalle rangaistukseksi vallattomasta käytöksestään
("et osaa elää maan päällä, elä siis taivaalla").

199. hantien mukaan karhun tähtikuvioon kuuluu neljä nelikulmion muodostavaa päätähteä (kaksi tähteä etujalat, kaksi takajalat, keskellä oleva viides tähti niska). 

200. hantit katsovat tähdistä suuntaa eksyessään.




201. mansit kutsuvat hirven tähtikuviota "pyhäksi taivaalla loistavaksi pedoksi".

202. mansien mukaan hirven tähtikuvio syntyi tarunomaisen Mos-miehen katkaistessa taivaalliselta hirveltä kaksi keskimmäistä jalkaa (alkujaan 6-jalkainen).

203. mansien tähtikuvioihin kuuluu taivaallinen hirvi, hirveä takaa-ajava Mos-mies, Mos-miehen jättämät suksenjäljet ja Mos-miehen perhe majoineen.

204. mansit pitävät hirveä ajavaa Mos-miestä luojahenki Numi-toremin poikana (uskotaan lentävän taivaalla suksillaan).

205. mansit pitävät Mos-miestä jättiläisenä joka osaa muuttaa muotoaan ("kun Mos-miestä katsoo on jo muuttunut muuksi").

206. saamelaiset yhdistävät taivaalliseen metsästykseen arcturusta, orionia ja pleiadesta.

207. marit ja selkupit pitävät suuren karhun tähdistöä takaa-ajettuna hirvenä (elävät kaukana toisistaan, 
kertoo uskomuksen iästä).

208. hantit pitävät linnunrataa Mos-miehen suksen jälkinä (nimlon jua).

209. hantit kertovat tarunomaisen Mos-miehen suksista monia tarinoita ("päällystetty viiden eläimen nahalla", "kun lyö suksia yhteen kuuluu valtava jyrähdys").

210. hantit kuvailevat linnunrataa kahdeksi nauhamaiseksi jonoksi ja näiden ympärille ripotelluiksi tähdiksi ("kiiltelevät kuin lumi").

211. mansien alkuhenkiin kuuluvan Por-naisen karhun hahmoisen emon uskotaan nousseen yliseen ja muuttuneen pienen karhun tähdistöksi (jonka jälkeen Por-naisesta tuli por-heimon perustaja).

212. hantit kuvailevat linnunrataa "suksien jäljiksi".

213. erzalaiset pitävät tähtiä onnellisten ihmisten sieluina (elävät päivänsäteiden valaisemissa "loistavissa majoissa").

214. erzalaiset pitävät tähtien luojana alkuhenki Thsipazin (päivä) poikaa Nishkepazia.

215. erzalaiset uskovat Nishkepazin elävän otavan tai vaa´an tähtikuviossa.

216. erzalaiset pitävät vaakaa kynnen tai sarven hahmoisena (omat ja vieraat hahmot).

217. mordvalaisten luomistarinoissa alkuhenki Skai luo tähdet maan päältä keräämistään kivistä (maa tähtiä vanhempi).

218. moksalaiset pitävät pohjantähteä (menel petkol) maailman keskipisteenä.

219. moksalaiset kutsuvat linnunrataa kurkien tieksi (kargon ki).

220. erzalaisten tähtikuvioihin kuuluu vaaka (kursiakst) ja seulaset (oziasket).

221. marit kutsuvat tähteä nimellä gudar.

222. marit kutsuvat tähtien haltijaa nimellä Shudyr-shamych.

223. udmurtit kutsuvat linnunrataa joutsenten ja hanhien tieksi (lud zazeg lobzon syures).

224. hantit pitävät isoa karhua raskaana olevana 6-jalkaisena naarashirvenä jota metsästäjä ajaa läpi linnunradan (voi tarkoittaa naaraseläinten metsästämiseen liittyviä kieltoja).

225. hantit pitävät tähtiä taivaallisen metsästäjän lumikenkien jälkinä.

226. hantien mukaan taivaallinen hirvenmetsästys päättyy hirven hypätessä maan päälle (jolloin muuttuu tavalliseksi hirveksi).

227. mansit pitävät isoa karhua takaa-ajettuna uroshirvenä joka rukoilee haavoituttuaan luojahenki Numi-toremia ja muuttuu tähdiksi.

228. saamelaiset pitävät kaksosten tähtiä taivaallisina hirvenmetsästäjinä.

229. komit pitävät isoa karhua hirvenä. 

230. marit pitävät isoa karhua hirvenä, neljänä vasana, metsästäjänä ja koirana (metsästäjän vanhempana hahmona pidetään karhua).




231. samojedit pitävät pohjantähteä metsästäjänä joka tähtää jousellaan villipeuraa (iso karhu).

232. hantit pitävät otavaa villipeurana.

233. hantit pitävät ison karhun tähdistössä sijaitsevaa alcor-tähteä astiana jossa peuran lihat keitetään kaadon jälkeen.

234. hantit pitävät otavan häntätähtiä kolmena metsästäjänä.

235. hantit pitävät kolmea ison karhun ulkopuolella sijaitsevaa tähteä taivaallisen metsästäjän ampumana nuolena.

236. unkarilaiset pitävät isoa karhua peurana.

237. taivaalliseen hirvenmetsästykseen yhdistetään perseuksen (metsästäjä), aurigan (hirvi), vegan (metsästäjä), herculeksen (hirvi), pohjantähden (metsästäjä) ja otavan (hirvi) tähtikuvioita (kirkkaita tähtiä).

238. virolaiset kutsuvat orionin vyössä olevaa kolmea tähteä sauvoiksi (uued ja vanad sauatähed).

239. virolaisten nimeämiin tähtiin kuuluu suur vanker (otava), sõel (seulaset) ja koidutäht (aamutähti).

240. virolaiset kutsuvat linnunrataa nimin kuretee (kurjentie), taevatee, taevatänav, taevarida, taevapeenar (taivaanpiennar), tähesadam (tähtisatama) ja sirgutee (sirkuntie).

241. "linnu tee, mida mööda rändlinnud kevade ja sügisel käivad" (mitä myöten muuttolinnut käyvät keväällä 
ja syksyllä). 

242. "seda halli riba taeva laotuses, mida rahvas linnuteeks kutsub, olla vanapagan oma laia viiskudega kõndides tallanud, see olnud tema kõige suurem tee, kust tema alati oli käinud" (pidetään vanhan pakanan tienä, mitä aina tallasi tuohivirsuillaan).

243. "kui sa ära eksid, siis jälle üks märk, et vaata linnuteed, et siis sa ei eksi ära" (et eksy enää kun katsot suunnan linnuntiestä).

244. "kus linnutee ja rattad taevas, selle järele vaadati kella vanasti, millal metsa minna" (linnuntiestä katsotaan koska aika mennä metsään).

245. "linnuteest tunneb seda ära, kas hää ilm tuleb või paha ilm, kui ta segane ja pime on, siis tuleb paha ilm, 
kui jälle selge ja kõrgest läbi käib, siis on ilmad hääd" (linnuntiestä ennustetaan ilmoja, jos sekainen ja pimeä huonoja ilmoja, jos selkeä ja korkealla hyviä ilmoja).

246. "sügisel ennustatakse taevatänavast ehk taevateest talve tulekut, kui taevatänav on kord üle valge, siis tuleb talve üsna suur ja sügav, lumerohke" (linnuntiestä ennustetaan talven tuloa, jos kirkas joka puolelta pitkä ja luminen talvi).

247. "on aga taevatänav mustalaiguline, siis ennustatakse, et need mustad laigud on selle talve sulad, 
seega sularohke talv" (jos mustia laikkuja sula eli suojatalvi).

248. "kui taevatänav juhtub olema eest, kirde või põhja, otsast tume, keskkohalt selge ja tagant otsast samuti tume, siis tuleb talve jõulut ja kevade poole sularohke, kesktalve aga lumerohke" (jos tumma edestä, kirkas keskeltä ja tumma takaa sulaa alkutalvesta, lumista keskitalvella ja sulaa keväällä).

249. "ehk kui taevatänav on keskelt tume, otste pealt valge, siis enne jõulu ja kevade poole lumerohke ja kesk talve sularohke" (jos tumma keskeltä ja kirkas päistä, luminen alkutalvi, suojaisa keskitalvi ja luminen kevät).

250. "kui taevatänav on üldse tume, tuleb kehv talv ehk madal talv" (jos tumma joka puolelta köyhä eli vähäluminen talvi).

251. saamelaiset uskovat lintujen lentävän syksyisin lintujen maahan.

252. saamelaisten mukaan lintujen emo lähettää linnut takaisin keväällä kurjen johdolla (kurki ilmoittaa 
emolle kuinka monta selvisi matkasta).

253. virolaisten mukaan linnut lentävät etelään lintujen tietä pitkin suuren valkoisen joutsenta muistuttavan linnun johdolla (jota petolinnut pelkäävät).

254. virolaiset katsovat seulasista aikaa.

255. virolaisten mukaan seulaset sijaitsevat taivasta kannattelevan puun tai patsaan latvassa.

256. virolaiset ennustavat seulasista kesävuoden ilmoja (vrt. talven ennustaminen linnuntiestä).

257. virolaisten lauluissa tähdet syntyvät linnunhahmoisen luojahengen munista (seitsemän munaa, 
seitsemän pyhää taivaankappaletta).

258. "uhe andis armuss alla ilma, teise pilvess peale ilma, kolmas koidu tähesse, nellas põhja naelasse, viies vankriss vaatama, kuies kuuss kumama, seitsmes sõelas seisema, sest me ajad arvame, ja omad tunnid tunneme" (yhden antoi alle ilman, toisen pilven puolelle, kolmas muuttui koin tähdeksi, neljäs pohjan tähdeksi, viides otavaksi, kuudes kuuksi kumottamaan, seitsemäs seulasina seisomaan, näistä ajan arvaamme ja omat tunnit tunnemme).

259. saamelaisten mukaan aamu ja iltatähti luotiin Vajaksi kutsutun vaatimen silmistä.

260. saamelaisiin tähtikuvioihin kuuluu sarvva (hirvi), riibmagallis, favdna (metsästäjä), galla (metsästäjä),
gallabartnit (kallanpojat), bahcci (ampuja) ja almmi navli (taivaannaula, pohjantähti).




261. saamelaisten mukaan taivaallinen hirvi (sarvva) koostuu cassiopeian, perseuksen ja aurigan tähtikuvioista (cassiopeia=sarvet).

262. saamelaiset pitävät taivaallisen hirven metsästäjiä (gallabartnit) päivän pojan ja jättiläisen tyttären jälkeläisinä (elävät orionin vyössä).

263. saamelaiset kutsuvat tähteä nimellä tasst.

264. saamelaiset pitävät tähdenlentoa lumentulon enteenä.

265. saamelaiset kutsuvat tähtien tuikkimista nimellä bilaidit.

266. saamelaiset kutsuvat tähteä nimellä nasti (nasttaš=pieni tähti).

267. saamelaisten nimeämiin tähtiin kuuluu bahcci (jousimies), baktebohkka (kauris), boares galgu (seulaset), boares galla (koirantähti, sirius), buhtisnieida (neitsyt), burru (härkä), davvenasti (pohjan- tähti), favnnadavgi (otava) ja fierca (oinas, osa myöhäisiä eli lainattuja).

268. saamelaiset pitävät taivaallista hirveä ajavina metsästäjinä kaksosia (cuoighahaegjek).

269. saamelaiset pitävät kolmea orionin vyössä olevaa tähteä (galla-bardnek) taivaallisten hirvenmetsästäjien koirina.

270. saamelaiset kutsuvat seulasia nimellä suttjenes-rouko.

271. saamelaiset pitävät seulasia "taivaassa olevana aukkona josta kylmä ilma tulee", "kuutena miehiään odottavana neitona" ja "taivaallisen hirven perään juosseena akkana koirineen".

272. saamelaiset pitävät isoa karhua taivaallisen metsästäjän jousena (fauna davgge).

273. saamelaiset pitävät arcturusta (favnta) toisen metsästäjäkuvion päätähtenä.

274. saamelaiset pitävät pohjantähteä (boahje-navlle) maailmaa paikallaan pitävän pylvään kiinnityskohtana (maailmaa ymmärretään saarena).

275. saamelaiset kutsuvat kointähteä nimellä guovso naste (tarkoittaa aamu ja iltaruskoa, aikoja jolloin tähti näkyy kirkkaana).

276. saamelaiset pitävät kointähteä valon antajana (tarinoissa valaisee noidan tien matkalla jabiaibmoon).

277. saamelaiset kuvaavat kointähden kannuksien kalvoille (tärkeimpien haltijoiden joukkoon).

278. saamelaiset pitävät kointähteä hedelmällisyyden, sateen ja terveyden antajana.

279. saamelaiset koristelevat vöitä tähtien kuvilla (hopeisia, vaskisia).

280. saamelaiset pitävät linnunrataa (ladderaiddaras) muuttolintujen jättäminä jälkinä (alkaa näkyä lintujen lennettyä etelään).

281. saamelaiset ennustavat linnunradasta talven ilmoja (alkutalven, vaarallisena pidetyn keskitalven kuun, lopputalven).

282. saamelaisten tarinoissa Riibmagallis-niminen staalo ratsastaa tähtitaivaalla suuren hirven (sarvva) selässä.

283. saamelaiset pitävät taivaallista metsästäjää päivän tyttären poikana (orion, kalla parne).

284. saamelaiset pitävät isoa karhua taivaallisen metsästäjän jousena.

285. saamelaiset pitävät metsästäjän ajamaa eläintä tarunomaisena päivä-hirvenä (cassiopeia).

286. mansit kutsuvat etelässä sijaitsevaa lämmintä maata (mort-me), lintujen talvehtimismaata (morti-ma) 
ja linnunrataa (mort-woj-lonk) samoilla sanoilla. 

287. saamelaisten mukaan syksyllä ensimmäistä kertaa näkyvistä seulasista voi laskea elämänsä pituuden 
(20 vuotta + 10 vuotta jokaisesta kirkkaasta tähdestä).




288. "jo on nousaika kun on kolminaiset tähet noil loittona" (kolminaisten mukaan nouseminen).

289. "sanottih kun oli tähtie äijä taivahalla, jotta siitä tulou hyvä marjavuosi" (tähtien ja marjojen yhteydestä, tähdet=ylisen marjoja).

290. "tiähted lävistäh, pakastih ilmu" (tuikkivat pakkasella, pakastumisen ja taivaan selkenemisen yhteydestä).

291. "tähet taivahalla läpettää" (tuikkivat, vrt. Läppänen).

292. "tiähted läpettäy" (eläviä olentoja).

293. "siit oli yhessä tukussa monta tähtie niij jottei soattal lukie" (lukea eli laskea, suurten lukujen vieraudesta).

294. "ne siitä kattso sykysyllä, jotta kuin se tulou lumisa talvi" (katsoivat linnunradasta talven ilmoja).

295. "ta linnurrata matkai, väki levie semmoni valkie kohta taivahalla" (linnunradan ulkonäöstä, ei tarkoita koko taivasta).

296. "linnurratoa jo sykysystä katsottih onko siinä harvah vai tihieh tähtie" (ennustettiin tähtien määrästä).

297. "tähti lendi pitin linnunradoa" (lintujen rata, vrt. puiden kutsuminen oravien radaksi).

298. "linnurradua myöte lendäy linnut lämbimäh muah" (etelässä sijaitsevaan lämpimään maahan, 
nimen alkuperästä).

299. "linnunradas siämerkkilöi katsottih" (uskotaan olevan yhteydessä säähän).

300. "tähti lentäy" (lentäviä olentoja).

301. "tähti lendi alah taivahas" (alas taivaalta, vrt. ja muuttui kiveksi).

302. "tähti lankei, katso kuin om pitkä häntä" (hännäkkäitä olentoja).

303. "moarjan yön k on tiähtie taivahas, sid rodieu muarjoa metsäh" (maaliskuun lopulle sattuva kirkas tähtitaivas tietää hyvää marjakesää).

304. "tiähti pilkahtih" (pilkkuvat tähdet, vrt. pilkku).

305. "teähtet pilkelläh" (vrt. pilkistää).

306. "moni teähtie pilkettäy taivahal" (liian monta laskettavaksi).

307. "tiähti pilkettäy" (pilkettää).

308. "teähtet pilkkelehtäy" (vilkkuvat, välkehtivät).

309. "teähtet pilketäh taivahal" (tähtien elämää).

310. "jo tähed nägyy, pakaistoateh" (tähtien näkymisen ja pakastumisen yhteydestä).

311. "seä pakastah, teähtet kirakat taivahal" (kirakat eli kirkkaat).

312. "sanottih kun oli tähtie äijä taivahalla, ta siitä pakkasensilmie moassa, niitä pakkasensilmie mi kiltsetti moassa, sanottih jotta siitä tulou hyvä marjavuosi" (tähtien, pakkasensilmien ja marjasadon yhteydestä).

313. "kyllä mie niijen sitä kuulim pakisovan sitä linnurratoa" (kuulin vanhusten puhuvan linnunradasta).

314. "teähtet taivahal pastattau, kai valgei on ilmu" (tähtien paisteen luoma valkeus).

315. "tähet paissetah" (paistavat).

316. "teähtet pastetah" (tähtien katseleminen=tähtien pyhittämistä, luonnonusko=perustuu aisteihin).

317. "ottsatähed ollah, nouzendaiga on, pertin ottsah ku tähet tuli" (pirtin mukaan nimetyt tähdet,
tähtien mukaan nouseminen).

318. "otsutiähted on aiga kiirakot tän yön" (kiirakot=kirkkaat, otsutiähted=pirtin otsan eli päätyseinän puoleiset tähdet).

319. "otavan häntä" (hännäkäs olento, vrt. taivaallinen hirvi).

320. "lapin otava, pikkaraini, tukussa kaheksan tähtie" (lapin otavan ulkonäöstä).

321. "otavassa oli seittsemen tähtie" (otava ja lapin otava).

322. "lapin otavahan oli semmoni pikkaraini otava" (pikkarainen otava, vrt. tähtikuvio).

323. "jotta mihi aikah on se otava kunneki hännin" (omaa ajantajua, vrt. päivän liikkeen seuraaminen).

324. "nouskoa poikes, jo on otavan häntä keäntyn päiväh päin" (kääntynyt päivään päin, otavan mukaan nouseminen).

325. "odavassa on seittsemen tähtie" (pyhiä lukuja).




326. "otavaiset olkapäillä, kuutamaiset kulmilla, tähet taivon harteilla" (laulun sanoja).

327. "kulki kuutaman kylittsi, otavaisen olkapäitsi, taivon tähtien tasattsi" (yötaivaalla kulkevia olentoja, laulujen ja tarinoiden hahmoja).

328. "pohjaineteähti on kirakko, ylen äjjäl illal pastattau" (illalla paistava kirkas tähti).

329. "pohjaine teähti" (pohjantähti).

330. "linnunrada oli poikkimuah" (poikkimuah=poikki maan selänteisiin nähden, itä-länsisuunnassa,
vaaran päältä katsottua).

331. "silloha se o nuore nousuaeka, ku o otavasta siäret suoraa suvvee, pursto päe pohjasta" (sääret suvea eli etelää kohti, pyrstö pohjoista).

332. "sit o nuore nousuaeka, ku o sarvet suoraa suvvii, ja pursto päe pohjasii" (säärekäs, sarvekas ja pyrstökäs olento).

333. "köyrinä keskeej, jouluna pois männöö" (otavan keskiosa kekrinä pään päällä, jouluna häntä, loppusyksy=otavan aikaa).

334. "otavatar, päivän tyttö" (otavan ja päivän yhteydestä, päivää nuorempi jumaluus).

335. "otavatar, päivän tyttö, tule tänne, tarvitahan, omoani ottamahan, kadonnutta kaihtemahan" 
(kutsutaan kadonnutta etsittäessä, vrt. otavasta suunnistaminen).

336. "otavitten olkapäillä, seihteen tähtien selällä" (seihten tähdet).

337. linnunradassa olevia tihentymiä kutsutaan Kalevan kynnykseksi (näkyy lokakuun lopusta marraskuun puoliväliin).

338. Kalevan kynnyksestä ennustetaan talven ilmoja ja lumentuloa (uskotaan muuttuvan edellisen talven enteistä tulevan talven enteiksi).

339. "toi on Kaleva miäk ku on tual eteläs liki taevarantta" (kalevan miekka eli orionin vyö, kolme vierekkäistä tähteä orionin tähdistön keskellä).

340. "mistäs kieli keijjulaesen, miekasta Kalevam poejjan" (kalevan pojan miekasta syntyvä keijulaisen kieli, 
vrt. käärmeen kieli).

341. "Kalevan portaaksi" (sanotaan linnunradassa olevia tihentymiä).

342. "Kalevantähti" (koirantähti, sirius).

343. "Kalevan väk iskee silloin taulah" (iskee taulaan eli tekee tulta, kun taivaalla näkyy leimahduksia eli tähdenlentoja, vrt. linnunradan pitäminen maata vastaavana tuonilmaisena).

344. "taivas kantehnaan tähtiä, hyä vuosi oon eessä" (kantenaan tähtiä, hyvä enne).

345. "tällä kantilla se on ehtotähti" (ehtootähden sijainnin tunteminen, matkaa yötaivaalla muiden tähtien tavoin).

346. "sehän tähessä kapsotti iha" (tähtitaivas).

347. "karkulainen" (tähtisikermästä karannut tähti).

348. "tules ny ulos kattoma, et täs oppe tuntema seolase, otava, pohjantähde ja kaksose" (nimettyjä eli tärkeinä pidettyjä tähtiä).

349. "jos kaksoset kulokee enämp pohjosessa, nin tulee kesä aekasee" (kaksosista ennustaminen, kaksoistähdet).

350. "katkasee niinkun tosa meijäm piham paikoil" (linnunrata katkaisee taivaankannen).

351. "nouskoa pois otava katsuo jo Mönkäriel päi" (otava katsoo Mönkäreelle päin, elävä olento, vrt. taivaallinen hirvi).

352. "kauhan kuva" (otava).

353. "kauhav varsi" (otavan häntä).

354. "ja kauhav varresa ov viä pikkutähti" (tähtikuvioiden näkemisestä, jokainen näkee omalla tavallaan, 
kaikille yhteisiä nimiä=ei ole koskaan ollutkaan).

355. "huommennon varmasti paha ilima, ku seulaset ovat kehosa" (seulaset kehossaan eli ympärillään utua,
vrt. kuu kehissään).

356. "ennee on kello katottu tähteistä" (ajan katsominen tähtien liikkeistä, jokaisella jumalaisella oma aikansa).




357. "kentturaenen" (kentturainen eli väinämöisen viikate).

358. "keppiset" (väinämöisen viikate, orionin tähdistössä).

359. "mie muistan voa et koirakärvitsäks sanoit sitä mis ol oikei paljo tähtilöi yhes kerhos" (koirankärvitsä, nimettyjä tähtikuvioita).

360. "otava on immeisen piällä keskisistään, kohta päivä ruppee valakenemmaan" (otava ihmisen päällä kekrin aikoihin, loppusyksy=otavan aikaa).

361. "otava o keskosistaa immeise piällä, nyt siitä päivä tulloo" (otavan ajasta päivän paluuseen).

362. "ei se nii lyhyt ole oikei se kesähoarai, et se huuhtikuus kesää tekiis" (kesähaara=linnunradan haarauma josta katsotaan kesäntuloa).

363. "siitä otethan alankovyölä talvem merkkiä, ku on kesämaa ja pimejä" (linnunradasta ennustamista, alankoyöllä=kuun ollessa pienimmillään, kesämaa=ennen lumen tuloa).

364. "sit linnut alkoa männäs sitä kohti kesämoahase" (linnunrataa kohti kesämaahan, lintujen rata,
vrt. puiden kutsuminen oravien radaksi).

365. "kääntele ja vääntele vaa ittiäs niinkon kesäotav" (harvoin nähty kesäotava, otavaan vertaaminen).

366. "kyllähän ne iltakauvve jamas" (jamasivat eli puhuivat tähdistä iltakauden, talteen saatu tieto edustaa 
vain pientä osaa alkuperäisestä tiedosta).

367. "ilämpualinem pää johlatti kevättalvee" (linnunradan itäpää syksyllä, ennusti kevään ilmoja).

368. "sehän on jotensakkil lakitaevaalla, pohjantähti" (pohjantähden sijainnista).

369. "joululta se kääntyy pitkin mailmhaan" (linnunrata, pitkin maailmaan, pohjois–etelä suuntaan).

370. "jouluhoara" (linnunradan haara jonka tähtien luvusta ennustettiin talven lumisuutta).

371. "toisina talavina menöö yhtä juaphiasti" (juopiasti eli tasaisesti, linnunrata yli taivaan).

372. "siinä on hirviäm pitkä se juopa takana" (juopa pyrstötähdessä, vrt. juopatähdessä, tähtien nimet
=paikallisia).

373. "otava tählest kattottiin kans päiväm meininkie, kuinka päivä juoks" (otava tähdestä, yksi tähtikö).

374. "talvipakkasella tählet hohtaa levveenä juattina" (talvipakkaset=pilvettömiä, tähtien aikaa, juotti=juova, viiru, vana).

375. "se tul niin koval jyryl" (kovalla jyryllä, taivaalta pudonnut tähti, vrt. lainasana meteori).

376. "sitte se jätti" (otavan häntä jätti, kevätpuolella, otavan ajan loppuminen).

377. "se toisinnaaj jiäpy jälelle" (jääpi jäljelle kuusta, kiertotähti).

378. "nin minäki oon kuullu aena puhuttavan härästä, toeset puhuu tuas oenaasta kuka jiärästä, mutta sarvet 
ne aenae on" (sarvekas tähtikuvio).

379. "jäätähti tiätää aina kylmää" (tähtien nimiä, vrt. kylmät ja pilvettömät pakkasyöt).

380. "ehtootähti näkkyy kakom puales ja länteen se laskee" (kaakosta länteen liikkuva ehtootähti).

381. "s on otava häntä ko on kolmet tähtee kaaresa" (otavan häntä, tietäjä Joutavaisen mielestä kaula, 
jokainen näkee tähdet omalla tavallaan).

382. "kakaravasu eli seylijäenen" (seulaset).

383. "jos linnurraan kakshoarasessa peässä om paljon tähtiä nil lunta satoa paljon syksyllä" (linnunradan kuvauksia, kaksihaarainen pää).

384. "kaksostähti" (kaksi lähekkäin olevaa tähteä).

385. "tules ny ulos kattoma, et täs oppe tuntema seolase, otava, pohjantähde ja kaksose" (tähtien tunteminen, omaa oppimista).

386. "jos kaksoset kulokee enämp pohjosessa, nin tulee kesä aekasee" (kaksosista ennustaminen, kesän ja talven ilmoihin vaikuttavat tähdet).

387. "huondezzoras se syndyy, jälles toizii tiähtii" (kointähti syntyy aamuruskossa, näkyviin tuleminen
=syntymistä).




388. "teähtet taivahal säigäy pakkaizel" (säikää eli sädehtii).

389. "kun on sarvet suin suvella, peräpyrstö pohjasella" (otavalla, sarvekas ja pyrstökäs olento).

390. "suvipuolez on teähtie taivahaz, pakastah" (taivaan puolet, suvi=etelä).

391. "katso hännän jo keändi zorah päi, eär pidäy lähtie" (otava käänsi häntänsä soraan eli aamuruskoon päin, otavan mukaan liikkuminen).

392. "soratähti" (aamu tai iltatähti).

393. "zoratähti, ennem päivän nouzuo da talvel päivä ku laskieteh" (aamulla ja illalla näkyvä tähti).

394. "zoratähti nouzi, terväh päivä roih" (aamutähden nousua seuraava päivän syntyminen).

395. "ku jumal syndyi, sid zoratiähti rodih" (jumalan syntymään yhdistäminen, vrt. päivän syntymään).

396. "zorateähti, huondeksel enne päivännouzuu, illas päiväl laskiettuu" (aamu ja iltatähti, yksi ja sama).

397. "zorateähti ymbäri projjiu taivahaz, kus päivy matkoau" (matkaa ympäri taivasta kuin päivä, zora=rusko, näkyy ruskojen aikaan).

398. "katso miittumad on kirakad zorateähted, vilu aigu tämä" (kirkkaat iltatähdet, monikko).

399. "myö aina siitä kävimä pihalta kattsomah jos oli selkie seä jotta ne tähet näky" (kävimme aamutähtiä katsomassa, tähtien ihaileminen=tähtien palvomista).

400. "pijä kuuta kukkonasi, otavaista oppinasi, sarvet suorahan suvehen, pursto perin pohjosehen" 
(otavan suunnasta ennustaminen, pursto=pyrstö, häntä).

401. "midä sil sanondal teähtid" (teähtid eli tarkoitit, tähti=tarkoitus, merkitys).

402. "pilvi saihistui, katso teähtytty kai deävih" (pilvien takaa ilmestyvät tähdet, pilvet=tähtien ystävien vihollisia).

403. "ristitähti, ylähänä kessellä taivasta" (tähtien nimiä).

404. "keskyö on, ollah risttähet jo keskyön sijalla" (ristitähdet keskiyön sijalla, monikko).

405. "on ristitähet, väliän lieu huomnes" (ristitähdet näkyvät, aamu tulee).

406. "sie on poigu, käit kuldazed kaluimissah, kuudamon otsal pastaa i doga tukan ladvas tiähtyd rippuu" 
(joka tukan latvassa riippuu tähti, tähtikuvioiden kuvauksia).

407. "ne kul lentäy sitä ratoa niinkun tuo mi on taivahalla se rata, semmoini valkie rata" (hanhet lentävät linnunrataa, lintu=hanhen vanhempia nimiä).




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti