1234. nganasanit pitävät tuulta miespuolisena

henkenä (nguo, ihmishahmossa ilmestyessään

aikuinen mies).

1235. nganasanit pitävät itää ja länttä kylmien

tuulien ja tuiskujen suuntina (vrt. syys ja 

kevättuulet).

1236. mansit kutsuvat tuulen haltijaa / tuulen

vanhinta nimellä Vuot-pop ansux.

1237. saamelaiset kutsuvat tuulen haltijaa nimellä 

Bieggolmmai (tuulimies).

1238. komien laulamiin lauluihin kuuluu buzgö

tölys (tuuli viheltää).

1239. unkarilaisiin tuulen henkiin kuuluu 

Szelanya (tuulen emo, anya=anja) ja Szelkiraly 

(tuulen valtias).

1240. unkarilaiset kuvailevat Szelanyaa viisaaksi 

vanhaksi naiseksi joka elää luolassa suuren vuoren 

huipulla maailman ääressä (ratsastaa tuulilla,

luo myrskyjä ja vihuripäitä). 

1241. unkarilaiset kuvailevat Szelkiralyaa tuulen 

ja sateen haltijaksi (kultaisen isän ja aamun emon 

poika, pukeutuu hopeiseen pukuun).

1242. unkarilaisiin tuulen henkiin kuuluu 

Szepasszony (pitkähiuksinen valkomekkoinen 

nainen joka tanssii myrskyjen ja raekuurojen 

aikaan ja viettelee nuoria miehiä).

1243. nenetsit kutsuvat myrskytuulta / vihuria

sanoilla hoghoj ja pogoj (vrt. pokoilla).

1244. nenetsit kutsuvat tuulta sanoilla mertse,

mercq, mertsa ja mertsja (vrt. mertsi).

1245. nenetsit kutsuvat tuulta sanoilla myelsya

ja myercya (myös haju ja tuoksu, yhdyssanoja,

mel=mer).

1246. enetsit kutsuvat tuulta sanoilla mäsi, mede

ja obto (myös haju ja tuoksu, vrt. masi, mette,

outo).

1247. nganasanit kutsuvat tuulta sanalla bia

(myös haju ja tuoksu, vrt. pia).

1248. nenetsit kutsuvat tuulta sanalla myercya

(myercyamcy=muuttua tuuliseksi, myeryecy

=olla nopea, vrt. mersi, meri).

1249. nenetsit kutsuvat vahvistuvaa, voimistuvaa

ja yltyvää sanalla saxamcy (vrt. saksa, saksala,

vrt. ukkosenhaltijan nimet).

1250. nenetsit kutsuvat tuulen tyyntymistä sanalla 

xeqna (xeqnyo=tyyni sää).

1251. nenetsit kutsuvat tuulen puhaltamista sanalla 

xejarts (vrt. seija, heija).

1252. nganasanit kutsuvat kevyttä tuulta sanoilla 

biadhy´ya.

1253. enetsit kutsuvat tuulta sanalla mädi

(vrt. madi, matti, vrt. ma-adi).

1254. enetsit kutsuvat pohjantuulta sanoilla 

umu mädi (umu=pohjoinen, vrt. aamu,

uumoilla).

1255. enetsit sanovat nada mädiis käni 

(sää tuulistuu).

1256. enetsit sanovat mädi dada (tuuli menee,

on tuulista).

1257. selkupit kutsuvat myrskyä sanalla puska 

(vrt. puuska).

1258. selkupit kutsuvat myrskyä sanoilla merkil palca

(vrt. merkki, merkillinen).

1259. selkupit kutsuvat tuulta sanalla maerki 

(vrt. marki, marko, marka, vrt. märkä).

1260. "tuuli puida tsuiluttoa" (suiluttaa eli 

heiluttaa).

1261. "tuulen tsohu" (sohina).

1262. "tuulemah tsihristih" (sihristi eli yltyi).

1263. "tuuli moah piroitteloo jyvii" (puiden jyvät,

vrt. lainasana siemen).

1264. "tuulemah tsirhistyi pilvennenäs" (pilven 

nenässä elävä tuuli).

1265. "hyvä tröhkähtyz kuului, ku puun kuadoi dumal" 

(puita kaatava jumala).

1266. "vihmah tsahahtih tuulennenäs" (tuulen

nenässä matkaava vihma).

1267. "tuuli totuttau venehtä" (työntää).

1268. "no kun noin kova tuuli tuli, tuulijaispeä, 

ni siitä luvettih" (suojelevia lukuja).

1269. "meres nouzi torokku" (vihuri, tuulispää,

to-rokku, tor-okku, vrt. torata).

1270. "tuulou tojaittau pitkähez, yhteläizeste" 

(pitkään ja yhteläisesti).

1271. "toijistah puut tuulel" (toijistah eli 

humistaan, vrt. toijala).

1272. "tuulou tojottau" (tuulen kieltä).

1273. "tomaittau lujah tuulou" (tomaittaa,

vrt. tomu).

1274. "tomakko seä" (tuulinen).

1275. "tuuli tomiendi joaman, ynnä i riuhtoo 

hienoloi hiekkoi" (tomusi tien, riuhtoo hiekkaa, 

vrt. tomi).

1276. "tuulov äjjäl, toits ei tuule parahikse"

(parahikse eli tarpeeksi).

1277. "tohahtih tuulemah" (tuulen elävästä

luonteesta).

1278. "tuuldu tohahtih" (tuulen kieltä).

1279. "pilvennenäs tuulda tohahutti" (tuulen 

olinpaikkoja).

1280. "tohaittau tuulou" (tohaittaa, vrt. tohista).

1281. "tohakko tuuli" (kova).

1282. "tohevui tuulemah, etto peäze ni kunne"

(vrt. vesimatkat).

1283. "tohei tuuli" (kova, äänekäs).

1284. "tuuli tohizoo" (tuulen elämää).

1285. "vezi tilkau kivytty vast vagaval tuulel"

(vakava tuuli).

1286. "eigo tuulen tuodu, eig ahavan ajettu"

(tuulet ja ahavat).

1287. "tuulou teterdäy" (tuulee kovaa).

1288. "teuhahtih tuulemah" (kohahti).

1289. "tuuli teuhoau puuloi" (teuhoaa, vrt. teho).

1290. "tuulou teuhterdäy" (tuulen kieltä).

1291. "tuuli laudoi lekutti, telmi katoksis" 

(lekutti eli liikutti).

1292. "tuuli telmäy, rytkyttäy puuloi" (puissa

telmivä olento).

1293. "vihmumizeh om pilved, tuulou tembailten, 

toppie tavoittelou" (tempoo tuulta, toppie=roskia, 

lehtiä).

1294. "tuuli tembavutti, kai valgiedu deävi aldoloiz" 

(jäävi valkeata, vaahtopäät).

1295. "kazi kynzie terendeä, tuuled roiteh" 

(roiteh eli tulee, vrt. loiteh).

1296. "vihmumizeh om pilved, tuulou tembailten"

(tempoillen, tietää vihmaa).

1297. "tappai tuul on därvel, ei ole mendäveä"

(tappaja tuuli).

1298. "uho on, tappai siä on" (tappaja sää,

vrt. uhotuuli).

1299. "tuuldu tsähähytti" (sähähytti).

1300. "tuhahtelettos gu tuulispää" (tuhahteleva 

olento).

1301. "tuhahtih tuulemah" (äkisti).

1302. "kui tuulispyöry tuhahtih" (tuulispyöry,

vrt. pyörre, pää).

1303. "tuulen tuhahtuz uksen avai" (avasi oven).

1304. "tuhahutti tuulda" (kuka).

1305. "tuhakko tuuli" (puuskainen).

1306. "tuulou tuhajau" (tuhajaa, vrt. tuhisee).

1307. "tuhevui tuulemah" (alkoi tuulla kovaa).

1308. "tuulen tuhineh" (tuhina).

1309. "tuulemah tuhkahtih" (tuhkahti, vrt. tuhka).

1310. "tuulen tuhu" (vrt. tuuhu, tuoksu).

1311. "tuhupeälöil vihmuu" (tuhupäälöillä eli 

kuuroina).

1312. "tuuli tuhuou" (tuhuaa).

1313. "ettei mänis assa tuhoh" (vrt. tuulen ja tulen 

aiheuttamat tuhot).

1314. "tuulou tuihottau" (tuulen kieltä).

1315. "seä tuilevui tuulistih" (tuulistui).

1316. "venehtä tuuli tuiluttoa" (tuiluttaa, heiluttaa).

1317. "puuloi tuiluttau tuuli, kai ratskau puud"

(puita tuiluttava tuuli).

1318. "tuuldu tuiskai, vähäz emmo koadunuh"

(tuisku=kova tuuli).

1319. "tuuli tuiskau därvez" (tuuliset kohdat,

vrt. avoimet).

1320. "tuuli tuiskutteloo tukkii peäz" (tuiskuttelee

tukkia, vrt. tervehtii).

1321. "vettä tuuli tuiskuttoa" (vesi ja tuuli, 

kaksi jumalaista).

1322. "sanoi tujahutti, ei varannuh ni kedä" 

(sanoi kuin tuuli).

1323. "tujakko seä" (vrt. tuja-akko, tuija).

1324. "tujevui tuulemah, ni heit ei" (heitä eli lopeta).

1325. "tuulen tujineh" (tuulen kieltä).

1326. "tuuloo tujizoo äijäl" (tuulen elämää).

1327. "tugova eläjä, ei tuuli häilytä" (heiluta).

1328. "erähitsi tuulou, puut kai lämbyy" (lämbyy 

eli taipuu).

1329. "tuuttsa tuli ragehen gera" (raetuutsa, 

vrt. kuuro).

1330. "tuulijaisnenöä hosuttih kesällä jotta 

tuonnepäim pitäy männä, jotta sielä on siun kotis" 

(hosuttiin tuulenpuuskaa, elävä olento).

1331. "tuuli peädä tuddutteloo, virda jalgoja 

vedelöö" (tuuli ja virta).

1332. "tuuli puuloi tudduttoa" (tudduttaa).

1333. "puuloi tudduttau tuuli" (vrt. tuudittaa uneen).

1334. "tuuhakko ilmu" (tuulinen).

1335. "tuuhisko" (tuulinen sää).

1336. "tuuhisteles seä" (ilmat ja säät).

1337. "tuuhistutti tuuli tukad" (levitti, liehutti).

1338. "tuulemah tuuhistuo" (tuuhistuu

eli voimistuu).

1339. "tuuhotui tuulemah" (vrt. tuulen tuhot).

1340. "tuulekaz ilmu" (tuulen ilmat).

1341. "tuuleloo vähäzel" (tuulen tunteminen).

1342. "tuulelou päivile, a yölöil on tyyni" 

(yöksi tyyntyminen).

1343. "tuuleldi vähäizen da azetui eäre" (asettui 

ääreen, vrt. meni kotiinsa).

1344. "pideä ikkun avata, anna tuulenhengi kävyy"

(tuulen henki).

1345. "katso, tuulenhengi rubei tulemah"

(tuulen henki, tuulahdus).

1346. "jo tuulenhengi käybi, ku sievästi tuuloo"

(sievästi eli kevyesti).

1347. "tuulenhengi on katso därvel tyynen dälgeh"

(tyynen jälkeen, vrt. henkäys).

1348. "täh tuulenhengi kävyy, muata on viluine"

(tuulenhenki käy, vrt. veto).

1349. "tuulenkoprakse ta tuulennenäkse hyö 

nimitettih heitä" (tuulenpyörteitä, hyö=vanhat).

1350. "tuulenkosties sovvammo suaren toakse"

(kosties eli suojassa).

1351. "meär rantah kun tuli se tuulennenä, 

niin kun otti meiltä venehen ta nosti hyvin ylähäkse 

ta pyöritti ta laski moah" (väkevä tuulenpyörre, 

tuulen voimista).

1352. "tuulennenä tulou, pidäy muarandah eäre 

välittyö eiga temboau tuuli" (mennä suojaan 

maarantaan).

1353. "tuulennujakka nouzoo merel" (tuulen 

nujakka).

1354. "tuulembauhu on meres täz" (tuulen

pauhu, merituulet).

1355. "tuulempezä puuz" (tuulen pesät,

puissa pesivä olento).

1356. "semmoni tuulemposokka oli, jotta koko 

mettsä ontu" (metsä ontui, vrt. taipui).

1357. "järvirannal, tuulen koskijal kohal"

(tuulen kohdat, tuulen palvojien pyhiä

kohtia).

1358. "turme kävelöö tuulempyöröiz" 

(vrt. turma, surma).

1359. "tuulen siivet" (hattaraiset pilvijuovat, 

vrt. kynnet, siivekäs ja kynnekäs olento).

1360. "tuulensiived om pohjazehpäi, siit pohjazeh 

i tuuli keändyy" (siivistä ennustaminen).

1361. "tuulensiived on taivahal, tuulistah"

(tuulen siivet, hattarat).

1362. "ei heitä tuulendoa" (heitä eli lopeta).

1363. "tuulenviima on suves" (suves eli etelässä).

1364. "tuulenviim om pohjaizez" (tuulen viima).

1365. "tuulenviiman peästi pertih, uksen avai"

(uksen eli oven).

1366. "moin oli hyvä mennä tuulenviimas pihal"

(tuulen ystävät).

1367. "tuulenvirdaine on järvel, tuulov virdoav vähäizel"

(tuulen virtainen).

1368. "tuulda viheldeä tuulettoa, tuulemah vuottoa"

(nostattaa tuulta viheltämällä, vrt. tuulta palvovat 

noidat).

1369. "tuulova seä" (tuulova).

1370. "tuulevu aigu" (tuulevu).

1371. "tuulovane tuulut, armahazet ahavazet"

(tuulet ja ahavat).

1372. "tuuli puhuu" (elävä olento).

1373. "puu ontuu tuulessa" (ääni vai liike).

1374. "min tuuli ravenov, sen veneh matkoa vähentäv"

(ravenov eli kovenee).

1375. "tuulomah rubei ylen äijäldi" (äijäldi eli kovaa).

1376. "tuuli loivenou" (loivenee, lievenee).

1377. "laivakka tuuli" (vrt. laivat eli purjeveneet).

1378. "vähäzel tuulda viimoaa" (tuuli ja viima).

1379. "vai tuuli on hengis, muga tuuloo ravieh" 

(on hengissä, elävä olento).

1380. "hänen tuuli ahavoittsi" (kevätahavat).

1381. "peskuo suuh tungietsou tuulella"

(peskuo eli hiekkaa).

1382. "ken tyynel maguau, se tuulel soudaa"

(sanonta).

1383. "suuren seän nosti, tuulen da tuutsan"

(tuulet ja tuutsat).

1384. "lounatpäiväz on tuuli" (tuulen olinpaikan

tunteminen).

1385. "tuuldu lengeäy" (lenkää).

1386. "tuuli on polvuilleh nossuh, kai puud lämmytäh"

(noussut polvuilleen, lämmytäh=taivutaan).

1387. "tuulen vägeh menöy lauttu myödäizeh"

(vägeh eli voimalla).

1388. "onnaako tuulen käändää" (onnaako, 

vrt. onni).

1389. "vai oli kova tuuli, kai erähät puut kaavuttih"

(vrt. heikoimmat, kaikella tarkoitus).

1390. "vieno tuuli" (vieno, tuulen lapsi).

1391. "vägöy tuuli" (väkevä).

1392. "yhteh tuuleh kuin matkoamma, niim mistä 

paikasta lähemmä, niin siihi paikkah tulemma" 

(tuuleh eli suuntaan, tuulen suunnat).

1393. "jos sie lienet tuulesta tullun niin sie tuuleh mäne"

(loitsujen kieltä).

1394. "tuules tulluh on tuulennenä" (tuulesta tulleet

vaivat, vrt. ilmasta).

1395. "poajie tuulet i tyynet" (poajie eli ajattelee).

1396. "tuulella tuoduzie, ahavalla ajattuzie"

(vrt. taikoihin käytetyt esineet).

1397. "yksinäh ei soa tuulen vastah puhuo" 

(puhaltaa, vrt. yhdessä).

1398. "tuulen ker buzuimah elä rubie" (tuulen 

uhmaamisesta, vrt. antaa pusu).

1399. "tuulen tuoma, vein ajama, vilun ilman viskuama"

(omat aarteet, jumalaisilta saatuja).

1400. "tuulem vastah puhua ei saa" (puhua eli 

puhaltaa).

1401. "tuulele vastah ei sua puhua" (vastaan, 

vrt. myötään).

1402. "mis tuul, siel i miel" (mieltään muuttavasta).

1403. "elä kui tuulez, älä huoli ni midä" (omaan 

opastaminen).

1404. "tänäpiänä tuuliane i ahvone" (tuulianen 

ja ahvonen, vrt. ahava).

1405. "mium piti kaikittsi kuin tuuliaisnenä matata"

(matkata kuin tuuliaisnenä).

1406. "tuulijaisnenöä hosuttih keällä jotta tuonnepäim 

pitäy männä, jotta sielä on siun kotis" (hosuttiin

kädellä, tuulen pyörrettä).

1407. "juoksentelou kuin tuulieisnenä" (juokseva

olento).

1408. "no kun noin kova tuuli tuli, semmoni tuulijaispeä, 

nin siitä luvettih" (päät ja nenät).

1409. "vai tuuli ku on ainos hengis, mi on tuulikezä tämä"

(tuuliset kesät).

1410. "tuulini seä" (tuulinen sää).

1411. "tuuline seä on ylen" (tuulen säät).

1412. "tuuliza talvi" (tuuliset talvet).

1413. "tuuliza kohta" (tuuliset kohdat).

1414. "tuuliseäl pane peäl enämbi, elä lähe sobazilleh 

kirtsottamah" (tuuleen pukeutuminen).

1415. "tuulispeä tuloo pilvennenäs" (pilven nenästä

tuleva tuulispää).

1416. "tuulispiä punoo" (punoo eli kiertää,

vrt. pyörteet).

1417. "tuulispää puun kaadoi" (tuulispään 

voimasta).

1418. "hypähtelettös gu tuulispää" (tuulispäähän 

vertaaminen).

1419. "katso tuulispyöröi tuloo" (pyörre, vrt. pää).

1420. "täs tuulispyöröin akku kokoi" (tuulenpyörteen 

akka, vrt. kokoi=kotka).

1421. "kozgo tuulisteleh, kozgo tyynisteleh"

(tuulet ja tyynet).

1422. "dobo häi viimizel tuulistih" (häneksi 

kutsuminen).

1423. "pidäy purjeh varaks ottoa, tuulistanneh"

(purje varaksi).

1424. "huondeksel oli tyyni, nygöi tuulistih" 

(tyynestä tuuleen).

1425. "parahiks pilvennenä tuulistu" (pilvennenä 

tuulistui, vrt. sadepilvet).

1426. "tuulistui ilmu" (tuuli ja ilma).

1427. "yökse tuulistui" (tuulen luonteesta, 

liikkuu yölläkin).

1428. "tuli kui tuulizviehka" (viehka eli pyörre).

1429. "tuulov puolesta päiveä" (etelästä).

1430. "paneutuu tuulomah" (kuka).

1431. "sivu tuulet tuulkah, kohti päivä paistakkah"

(loitsusanoja).

1432. "tuulou poahtau" (paahtaa).

1433. "toittsi neät tuuloo äijäldi, puhuu" (puhuu

eli tuulee kovaa).

1434. "pohjozesta tuuloo" (pohjantuuli).

1435. "tuuloo ravieh" (ravieh eli kovaa, vrt. lavieh).

1436. "tuuloo viihakkah" (vrt. vihakkaan).

1437. "tuuloo liepottoa lämmäzeh" (lämmät 

kesätuulet).

1438. "tuulemah puhahtih" (kuka).

1439. "tuulou vilulla" (vilut talvituulet).

1440. "pitkä tuuli tuulou, a vilu ahava ahavoittsou"

(pitkät kevättuulet).

1441. "tuuloo äijäldi" (kovaa, äijä=aija).

1442. "tuulou päiväzen lassusta" (päivän suunnat,

päivä=luotettava, tuuli=vaihtelee).

1443. "riuhtojen tuulou" (vrt. puuskat).

1444. "tänäpäi tuuloo lujah" (tuulen päivät).

1445. "tuulou hurhettau" (tuulen kieltä).

1446. "tuulou tuultessah, et peäze ni verkoloi nostamah"

(tuultessah eli pitkään).

1447. "mennyd yön viihakosti pohdazes päi tuuli ga 

ni mil emmo voinuh lämmää saaha" (tuuli pohjoisesta, 

viilensi mökin).

1448. "kuni suvie tuullou, ga sini poudoa älä vuota"

(sadetta tuova suvituuli).

1449. "vuota vai rubiou häi omah ottsah tuulemah"

(elämä vaikeutuu, sanonta).

1450. "tuulovane tuulut, armahazet ahavazet"

(tuulen puhuttelemista).

1451. "pane ikkunal pahad mielyöd da tuskaized, 

anna tuulud veäldäy" (tuulen vietäväksi).

1452. "tuuli tiesi taivon tuuman, taivoni jumalan 

tuuman" (tuuli, taivas ja jumala).

1453. "paras tuuli kalua tuomah suvituuli olis"

(kalatuulet).

1454. "vihurin vietävänä, tuulen tuuviteltavana"

(vihuri ja tuuli).

1455. "tyyni on, ga ni tykähtäi ei tuulta" 

(tykähdäkään tuulta).

1456. "hänt on tuuli tuuvitteli, taivon tyrsky tyyröäli, 

oalto rannoilla ajeli" (tuuli eli taivon tyrsky).

1457. "tyynekkäli tuuloo" (tyynesti).

1458. "tuulen tyynendi, lähemmö ongiloi laskemah"

(tuulen mukaan eläminen).

1459. "tuuli tyyneni yöks" (yöksi tyyntyminen,

vrt. yltyminen).

1460. "tyyneni seä tuulen dällel" (tuulesta tyyneksi).

1461. "tyynevytti seän" (kuka).

1462. "tyynevyi seä" (tyynevyi eli tyyntyi).

1463. "ken tyynen istuu, se tuulen soutau" 

(sanonta).

1464. "tänäpäi on tyyni sää, ni kuspäi ei tuule"

(tyynet päivät).

1465. "tyyni ilmu" (tuuleton).

1466. "tyynistelieteh da järilleh tuulemah pörhistyö"

(tuulen luonteesta).

1467. "tyynisteleh tuuli" (vrt. tyyne).

1468. "tyynistyndälleh on tuuli" (tyynistymään päin).

1469. "tyynistyskendeli, ga därilleh tuulistih" 

(tyynestä tuuleen).

1470. "tuulen tyynissytti" (tuulen haltija).

1471. "seitsas tuuli tyynistih" (heti).

1472. "pohjaine tyynistäh yökse, suvi tuulov yhteh palah"

(pohjainen ja suvituuli).

1473. "luuvehtuuli illalla tyynistyy" (luodetuuli).

1474. "eigo tyynissy do" (tyynen odottajat, 

vrt. vesille lähtijät).

1475. "kuv vihelläd da i tuulou karahuttau" 

(tuulen kutsujat).

1476. "tämpyän tuul ahava" (kevätahavat, 

pohjois vai itätuuli).

1477. "töhistih tuulemah" (vrt. tohisti).

1478. "seä töhistyi tuulemah" (sää eli sään haltija).

1479. "tuulemah törhistelieteh" (vrt. törhönen).

1480. "tuuli törhistäy sovad arrol" (sovad=vaatteet,

arrol=telineessä).

1481. "törhistyi tuulemah" (yltyi, vrt. torhistui).

1482. "tuulemah töyhähtih" (tuulen kieltä).

1483. "töyhötteä tuuloo" (vrt. touhottaa, ö=o).

1484. "tuulou töyhöttäv vähäizel" (tuulen kovuuden

tunteminen).

1485. "tuulemah uhahtih" (alkoi äkisti).

1486. "uhakka tuuli" (vrt. uhka, uha-akka).

1487. "uhakasti tuuloo" (uhkuen, uhaten, 

vrt. uhotuuli).

1488. "seän uhakoitti" (alkoi tuulla kovaa).

1489. "tuuloo uhajoa" (uhajaa).

1490. "tuuloo uhavuttoa" (tuulen kieltä).

1491. "tuuloo uhizoo" (uhisee).

1492. "tuuli uhisoo salbamoloiz" (mökin salvoksissa).

1493. "tuuloo uhizuttoa" (kuka).

1494. "uhal lähti" (uhalla, vrt. tuulta uhaten).

1495. "uho käyt huonehissa" (veto, viima).

1496. "uhol nuotal emmo lähte" (uholla eli 

myrskytuulella).

1497. "uhon nosti syöttäi" (syöttäjä, vrt. syöte).

1498. "uho on, tappai siä on" (tappaja sää).

1499. "seä uhostui" (vrt. uhota).

1500. "uhuou, äjjäl tuulou" (uhuoo, tuulen kieltä).

1501. "uhotuul on hengenottai" (hengen ottaja).

1502. "tuuli ujeldaa" (nurkissa).

1503. "usta paiskuttoa" (ovea tuuli).

1504. "tuuli ulahteles salmaboz" (hirsisalvoksissa).

1505. "tuuli ulaittoa" (vrt. ulappa).

1506. "ulakko tuuli" (kolea, vrt. uula-akko).

1507. "tuuli ulajoa" (ulajaa, vrt. laulaa).

1508. "ulmakka tuuli" (viileä).

1509. "ulpakka tuuli" (vrt. ulmakka).

1510. "ulpottoa tuuloo pohjazes" (pohjantuulen

elämää).

1511. "tuuli ulvoo" (ulvova olento).

1512. "tuuli ulvov ikkunah" (vrt. tervehtii).

1513. "urhakka tuuli" (kolea, kova).

1514. "tuulemah urhistui" (urhistui eli yltyi,

vrt. urho).

1515. "tuuloo urizoo" (tuulen kieltä).

1516. "tuuli urizou vihmoa vaste" (vaste eli edellä,

tuulen ja vihman yhteydestä).

1517. "tuulen uru" (vrt. tuulen haltijan nimet).

1518. "vaistotuuli" (tyyntyvä).

1519. "vagava tuuli" (hiljainen, tasainen).

1520. "vagau tuuli" (vakava eli vakaa).

1521. "vagavundah päi on tuuli" (alkaa vakaantua, 

tuulen tuntijat).

1522. "tuuli vagavuu" (vakavuu, tyyntyy).

1523. "vallatoi tuuli" (vallaton, vrt. nuori).

1524. "tuulez vallam piimmö, peäzimmö" (vallan 

pidimme, pääsimme tuulen vallasta).

1525. "ongo tuuli merez" (meressä, tuulee 

mereltä).

1526. "tuuli puuda vabavuttoa" (vapavuttaa, 

vrt. vavistaa).

1527. "varaitti, en ruohtinnuh tuulel lähtie" 

(varaitti eli pelotti).

1528. "tuuli lehtilöi moah varavuttoa" (varistaa).

1529. "vastah tuuli" (vastatuuli).

1530. "tuuli on vastah" (vrt. vastainen).

1531. "ei sua tuulen vastah puhuo" (puhaltaa).

1532. "augieloil se tuuli vie vastuau" (vastaa, 

vrt. vastustaa, tuulee vastaan).

1533. "vastattavu tuuli" (laitavastainen).

1534. "vastuksine tuuli on rannal, rand on tuulen oal"

(tuulen alla, vrt. päällä).

1535. "vastaine, paha on mennä vilul" (kylmä

vastatuuli, vrt. pohjanen).

1536. "tuuli on vastani" (vastatuuli).

1537. "vastazettau tuuli" (laitavastanen).

1538. "vasturindieh tuulou" (vastarinteeseen,

vrt. vaaralaiset).

1539. "vastatuuleh soudoa pidäh lujembah"

(vastatuuleen, tuulta vastaan).

1540. "vastuvihmah lähti, kastuu hyvin"

(vastavihmaan, vrt. tuuleen).

1541. "vastavus ajau meile kalat" (ajaa kalat, 

auttaa ihmisiä).

1542. "pohjaizel tuulel nägyy kai vastavuzrannal, 

lähendäy rannan" (näkyy vastarannalle).

1543. "vastärdenel ei sua ni pyzyö venehel" 

(kovalla vastatuulella, vrt. ärtyä).

1544. "tuulou, pertti kai vavahteleh" (pirtti vavahtelee, 

tuulen voimasta).

1545. "tuuloo ryömiy, kai topad vedelöy" (topad 

eli roskat).

1546. "tuulen ukko, tuulen akka, heitä tuules 

tuulomasta, viehkurit vetelömästä" (henkien 

puhuttelemista).

1547. "ku tuulda mies pilvennenäz veäldi, 

ga veneh kai huojahtelih" (mies pilven nenässä, 

vrt. tuulen haltija).

1548. "randusuvi tuulou pitkin randoa" 

(rantasuvi eli kaakkoistuuli).

1549. "tuuli verkkeni" (laantui).

1550. "tuulen verkendi" (vrt. verkkainen).

1551. "puhuu verkkopohjasesta, pitäy suorita verkol 

laskuh" (verkkopohjasesta eli luoteesta).

1552. "verkkopohjani tuuli" (verkkojen laskuun 

sopiva tuuli).

1553. "toinah vai vedäy tuulta, kai sarai lekkuu" 

(sarai=tanhuan ylinen, lekkuu=liikkuu).

1554. "semmoini on ahava tuuli pihalla, jotta kai nenöä 

veäräh veäristäy" (kevätahavat, vrt. pohjantuuli).

1555. "kuv vain oikein tuuli nin ne mäni niinkuv 

viehkurissa" (viehkurissa eli pyörteessä).

1556. "tuulen ukko, tuulen akka, nossa tuules 

tuulomah, viehkurit vierömäh" (tuulet ja viehkurit).

1557. "tuulizviehkuri" (vrt. vihuri).

1558. "vienosti tuulou" (hiljaa).

1559. "vieno tuuli" (heikko, tyyni).

1560. "tuuloo pörhötteä, vienohkosti" (tuulee 

pörhöttää, vrt. pörhönen).

1561. "vienoseh tuulou" (vienoseen, hiljaa).

1562. "vienoitui tuuli" (tyyntyi).

1563. "vienokkali tuuloo" (hiljaa, kevyesti).

1564. "tuulen vienondi" (kuka).

1565. "tuuli vienoni" (hiljeni, laantui).

1566. "vaste puhaldau tuulou, jo järelleh viendovuu"

(tuulen elämää).

1567. "tuuli viendui" (vientui eli tyyntyi).

1568. "kunna tuuli tuulou, sinn i mieli vieröy" 

(mieltään muuttavasta).

1569. "vihani tuuli" (vihanen eli kylmä).

1570. "vihakka tuuli" (vrt. viha-akka).

1571. "vihakka siä" (kylmä ja tuulinen).

1572. "vihakasti tuulou" (kylmästi, purevasti).

1573. "toisin ennein tuulet tuuli, toisiv viehkurit vihelti"

(tuulien muuttumisesta, vrt. ilmaston).

1574. "tuuli viheldäy, lämmin tulou" (tuulesta

ennustaminen).

1575. "tuuloo viheldeä koilizes pitkähes" 

(pitkästi koillisesta).

1576. "tuulel viheldäy salbamo" (hirsimökin 

nurkka).

1577. "tuullen tuloo, viheldäin mänöö" (viheltäen

menee, nopeasti).

1578. "tuulel tullah, ga viheldäjem mennäh" 

(sanonta).

1579. "koillini tuuli on vihmatuuli" (vihman

tuoja).

1580. "kum puuropäittäin tuulou, vihuri" 

(puuropäittäin, vrt. kuuro).

1581. "vihuri, järvellä mi kävelöy" (kävelee järvellä, 

elävä olento).

1582. "vihuril veändi venehen järvel" (otti veneen, 

ilkikurinen).

1583. "toisella rantiella vihurtau, a toisella kossattau"

(kossattau eli kostaa, suojaa tuulelta).

1584. "viihakka tuuli" (kylmä, pureva).

1585. "tuuloo viihakkah" (kylmästi).

1586. "viihakasti tuulou" (kylmästi).

1587. "mennyd yön viihakosti pohdazes päi tuuli ga 

ni mil emmo voinuh lämmää saaha" (tuuli viihakosti 

pohjoisesta, pohjantuuli).

1588. "viihakoitti seän" (viilensi).

1589. "viihistyy seä, ku pohjain on" (sään viilentävä

pohjantuuli).

1590. "viilie tuuli" (viileä).

1591. "suvez on tuulen viima" (suves eli etelässä).

1592. "tuulda viimoaloo" (viimailee).

1593. "tuulen viimaine" (tuulen viima).

1594. "viimastui seä, vilustih" (viima=vilu tuuli).

1595. "vilulta viimoau" (viimaa, vrt. tuntuu).

1596. "mistä päin tuulda viimoau" (tuulen 

olinpaikan tunteminen).

1597. "viimavui tuuli" (viileni, yltyi).

1598. "tuuloo viimottaa" (tuulee kylmästi).

1599. "vilakko tuuli" (vrt. vila-akko).

1600. "tuuli seän vilevytti" (sään viilentävä tuuli, 

säätä vahvempi).

1601. "vilie tuuli" (viileä, vrt. vili, villi).

1602. "viliesti tuulou" (syksy, talvi vai kevät).

1603. "viliekkäli tuulou" (viileästi).

1604. "tuuli on ihmastu ku viliembäine" (ihmasta 

viileämpi, vähäsen).

1605. "pohdane seä on se vilu seä meillägi" 

(pohjanen, pohjantuulen sää).

1606. "perätuulel om pertti lämmembi, ottsatuulel 

on vilumbi" (perätuuli ja otsatuuli).

1607. "tuul on vilul puolel" (vilun puoli).

1608. "viluine tuuli" (pohjantuuli).

1609. "vilustapuolesta on tuuli" (pohjoisesta).

1610. "vilustarandua tuulou" (vilustarantaa, 

vrt. puolesta).

1611. "tuuli hengähytti vähäzel, viluskoitti itsen"

(viluskoitti eli kylmetti).

1612. "vilustah, maal päi tuulen käändi"

(rantalaisten tuulensuunnat).

1613. "tuulou vilivettäy, hillakkazeh, pitäkkäli"

(hiljaa ja pitkälti).

1614. "lehet vilvetetäh kun lekuttau tuuli"

(lekuttau eli liikuttaa).

1615. "tuulov vilvettäv vienoh" (vilvettää).

1616. "tuuloo vinizöö" (tuulen kieltä).

1617. "vingahuttoa tuuloo, ga allod on valgied järvel"

(tuulen lietsomat aallot).

1618. "vingerä tuuli" (pureva, vrt. vinkeä).

1619. "tuuli vingiendyi, vihmu roih" (roih eli loih, 

vrt. loihtii).

1620. "vinkka käyt" (kylmä tuuli).

1621. "tuommoista vinkkoo pitää" (tuulee 

kylmästi).

1622. "on tuulen vinga moine" (tuulen vinka).

1623. "viluo tuuloo vingottoa" (tuulee 

vinkottaa).

1624. "tuuloo vinkottaa, niin on vihakka tuuli"

(vihakka tuuli).

1625. "pohjaizez vingottoa, pard yhteh jeätyi"

(pohjantuulen voimasta).

1626. "tuulla vintsottaa" (tuulee kylmästi).

1627. "vähäizel tuuloo vizizöö alahatsi" (tuulee 

alahatsi, vrt. ylähätsi).

1628. "tuulda viskoaa" (kuka).

1629. "viskoav vetty" (sataa ja tuulee).

1630. "viuhakko tuuli" (kolea).

1631. "vihurin viuhkeh" (talvinen vihuri, 

lennättää lunta).

1632. "pilved viuhkoa raviel tuulel" (raviel eli kovalla,

pilviä liikuttava tuuli).

1633. "tuuli puuloi viuhkuttoa" (vrt. viuhka).

1634. "koilini tuuloo pitkähez viuhottoa" (koilini

eli koillistuuli).

1635. "viuhottaa männä ku tuulispiä" (tuulispäähän 

vertaaminen).

1636. "vilun vuamakko tuuli" (vrt. vaama akka).

1637. "vilun vuamakko seä" (tuulet ja säät).

1638. "min tuuli kivellä voipi" (kiveä heikompi).

1639. "volendamizeh päi on tuulen" 

(tyyntymiseen päin, volentaa).

1640. "volendi tuulen, ga heitti aldoiluksen"

(heitti eli lopetti).

1641. "tuuli vonguu, konza äijäldi tuuloo" 

(tuulen kieltä, vrt. vongata).

1642. "tuuli väheni" (vrt. loppui).

1643. "vähäzel tuulou" (tuulen kovuuden

tunteminen).

1644. "kevättuul ei ole syystuulen vägevytteh"

(kevät ja syystuulet).

1645. "vägevä tuuli" (voimakas).

1646. "vägevästi tuulou" (väkevät tuulet).

1647. "sen jo tuuloo välittsi" (kauas 

ennättäneestä).

1648. "pohjani tuuloo völvötteä" (tuulee

völvöttää).

1649. "tuulda piekseä konza kunne päi, ei tuul 

yhteläzesti" (pieksää tuulta, pyörittää).

1650. "tuulou yhteläzesti" (vrt. yhtäältä).

1651. "yldymizeh on tuuli, anna vai päivävyy, 

sit tuuloo hyvin" (päivään yhistäminen).

1652. "yldyy tuulemah" (voimistuu).

1653. "tuuli vai yldyy, konzu tyynistännöh"

(yltyminen ja tyyntyminen).

1654. "hänen yrrästyksii ei pie uskuo, kuz on tuuli, 

sie om mieli" (tuuli ihmiset, ailahtelevia).

1655. "egläst äjjembäizel tuuli" (tuuliset 

päivät).

1656. "tuulomah rubei ylen äijäldi" (rupeaa

tuulemaan).

1657. "ärie tuuli" (äreä).

1658. "tuuli kai ärizöö" (ärisee, ulvoo).

1659. "ärdenet seäd" (kylmät ja tuuliset).

1660. "ärdenes seizot, mene suojukseh" 

(ärjenessä, kylmässä tuulessa).

1661. "ärdendi tuulen" (ärjenti, vrt. ärjäistä).

1662. "tuuli ärdeni" (ärjeni eli yltyi).

1663. "tuuli aldoloi ärjytteä" (ärjyttää aaltoja).

1664. "pohjani tuuloo ärjyy ylen äijäl" (tuulee 

ärjyy).

1665. "ärtyy tuulomah" (ärtyy eli yltyy).

1666. "tuuli ärdyy tuulomah" (elävä olento).

1667. "tuuli ärdyi" (tunteikas olento).

1668. "tuuloo öngyö" (tuulen kieltä).

1669. "tuuloo öngötteä ylen äijäl, ei soa ni verkkoloi 

laskie" (tuulee önköttää, ö=o).

1670. "tuuloo örjyö hyvin" (vrt. ärjyy).

1671. "tuuloo örgyö" (vrt. örjyy).

1672. "tuuloo örkötti äijäl" (tuuli kovaa, ulisten).

1673. "tuuloo örkötteä" (ulisee, vinkuu).

1674. "tuuloo örvötteä" (tuulee kovaa,

vrt. orvottaa).

1675. "tuuli ötkähytti puun koadoi juurineh" 

(tuulen voimasta).

1676. mordvalaiset sanovat "myrsky alkaa,

Tuuli-emon lapset metelöivät".

1677. virolaisten tuulenhaltijan Tuule eman 

uskotaan itkevän kovalla sateella ja tanssivan 

tuulen pyörteissä.

1678. virolaisten mukaan Tuule ema elää 

metsässä varjoisalla oksalla (mistä ohjailee 

tuulia).

1679. saamelaiset puhuttelevat tuulenjumala 

Bieggolmaita (piekkamies) tuulen uhatessa 

poroja ja tuulen noustessa merellä oltaessa 

(haltijaa kuvattu kannuksiin kädessään 

melamainen esine).

1680. saamelaiset uhraavat Bieggolmaille 

tuulenpesiä, meloja ja veneitä.

1681. saamelaiset tekevät taikoja Bieggolmain 

keralla (kutsutaan kolmeen kimppuun joiden 

avaamisen uskottu saavan aikaan myrskyn, 

vrt. tuulenpesät).

1682. hantimiehet uhraavat Tuulen-vanhalle

-miehelle metsäonnea pyytäessään (lahjat 

koivuun).

1683. saamelaisten mukaan tuulet syntyvät

tunturien tai vaarojen rotkoissa (piegga-oaivi, 

nimetty haltijan mukaan, vrt. pekka, piekana,

p=v, vrt. viekas, veikka).

1684. suomalaisten mukaan tuulet syntyvät

kahden kallion välissä.

1685. mordvalaiset kutsuvat myrskyä sanalla 

davol.

1686. mordvalaiset kutsuvat tuulta sanalla 

varma (tuulen emo=Varma ava).

1687. saamelaisten Bieggolmaita yhistetään 

tuuleen, sateeseen ja lumeen (vrt. pyryt).

1688. saamelaisten mukaan Biex-olmai elää 

taivaalla (haltijalle uhrataan kovalla tuulella, 

vrt. korkealla liitelevät haukat).

1689. saamelaisten Biegga-gallesin kerrotaan 

lapioivan ilmoja ja myrskyjä koiwo-lapiollaan

(vrt. melalla).

1690. saamelaisten Piäggesvolmaa pidetään 

sään, tuulen, meren ja veen haltijana (uhreiksi 

pieniä puisia lapioita, vrt. meloja).

1691. mordvalaisten taruissa tuulen emo

Varm-ava istuu luodun maan neljässä nurkassa 

tai pylväässä (olinpaikkansa säätää tuulen 

suunnan).

1692. mordvalaiset pitävät Varm avaa elävien 

ja kuolleiden asioiden välittäjänä (liikkuu paljon, 

vrt. tuulee myös saivossa / tuonilmaisessa).

1693. udmurtit kutsuvat tuulenhenkeä nimellä 

Tolperi (tol=tuuli).

1694. udmurtit kutsuvat tuulenhenkeä nimillä 

Tol murt ja Tolperi (uskotaan vievän neitoja,

vrt. myrskyihin eksyneet).

1695. marit kuvailevat tuulen ääntä sanoilla 

vuz, buz, jyz, guz ja vuz-vuz.

1696. marien tuulisanastoon kuuluu mardez 

(tuuli), mardezan (tuulinen), vyjgash (hiljaa 

puhaltava tuuli), eskash, shijash (tuulla, 

puhaltaa), shyshkemmardez (viheltävä tuuli), 

ozyrkan (kova tuuli), tututlash (ulvova tuuli, 

lumimyrsky) ja shydylanash (myrskytä, raivota).

1697. udmurttien tuulisanastoon kuuluu töl 

(tuuli), tölaskyny (tuulla), yrtyny (tuulla), 

tölperi (puhuri), siltöl (myrsky), kuaz (sää) 

ja shukyrjaskon.

1698. unkarilaiset kutsuvat tuulta sanalla szel 

(tuulla=teker, puuska=szellokes, myrsky=vihar).

1699. ersalaiset kutsuvat tuulta sanalla varma 

(puhuri=kovol, lavol, myrsky=burja, lavol).

1700. moksalaiset kutsuvat tuulta sanoilla vajme 

ja varma (vrt. vaimo).

1701. marit kutsuvat pohjantuulta sanoilla jydvel 

mardez (yön puolen tuuli).

1702. marit kutsuvat itätuulta sanoilla ervel mardez 

(aamun puolen tuuli).

1703. udmurtit kutsuvat itätuulta sanoilla tsukpal 

möl (tsuk=aamu, möl=tuuli).

1704. marit kutsuvat etelätuulta sanoilla ketsyvalvel 

mardez (päivän puolen tuuli).

1705. marit kutsuvat länsituulta sanoilla kasvel 

mardez (illan puolen tuuli).

1706. udmurtit kutsuvat länsituulta sanoilla zytpal 

töl (iltapuolen tuuli, vrt. möl).

1707. unkarilaisiin tuulenhenkiin kuuluu Szepasszony 

(myrskyissä ja raekuuroissa tanssiva valkoiseen 

pukeutunut pitkätukkainen nainen, kerrotaan

viettelevän nuoria miehiä).

1708. unkarilaisiin tuulenhenkiin kuuluu Szel anya 

(anya=anja, viisas vanha nainen, asuu luolassa 

korkean vuoren laella maailman ääressä, ratsastaa

tuulilla myrskyjä ja pyörteitä luoden).

1709. unkarilaisiin tuulenhenkiin kuuluu Szelki raly 

(tuulen ruhtinas, tuulen ja sateen haltija, pitää 

hopeasta).

1710. nganasanit pitävät tuulta, tuiskua ja ukkosta 

miespuolisina (nguon eli hengen omaavia 

olentoja).

1711. komit kutsuvat tuulenhenkeä nimin Voipel 

ja Siura-pelia (isosarvinen ja korvainen olento, 

yhistetään yöhön, kuuhun ja pohjantuuleen).

1712. "oo, jumala, yvä jumala, väänä tuuli Lauka allo,

porota tuuli pohjuossa, anna airollo appia"

(vatjalaisten lauluja).

1713. saamelaiset sanovat oahti li ain oashti maneld 

(puuska lie puuskan jäljessä, oahti=puuska).

1714. saamelaiset pitävät tuulen ja myrskyn jumalaa 

Bieggagallisia ihmisten tai ihmisyyden isänä 

(yhistetään toiseen luojahenkeen Beaiviin).

1715. saamelaisten tuulenhenkiin kuuluu Bieggolman 

(kesätuulien henki) ja Biegkegaellies (talvituulien

henki).

1716. virolaisten tuulenhenkiin kuuluu Tuule-ema, 

Tuuleisa ja Tuulispea.

1717. virolaiset kutsuvat vihurin henkeä nimellä 

Ebajalg (vrt. epä, evä).

1718. marit kutsuvat tuulen emoa nimellä 

Mardezh-ava (vrt. martti, martta).

1719. marit kutsuvat vaarallista myrskytuulta 

sanoilla tale tytan mardez (mardez=tuuli).

1720. marit loihtivat tuulen keralla (tale mardezh 

kuze kushtylgyn pual kolta, tugak mogyrem 

kushtylem kaiyzhe, kuten helposti tuuli puhaltaa,

liikkukoon jalkani yhtä hyvin).

saamelaiset kutsuvat

tuulta ja vetoa sanoilla

piegga ja piega (vrt. piekka, 

pekka=haukka, tuulenhaltijan

hahmoja).

saamelaiset kutsuvat tuulta

sanoilla penke, biegge, beägga,

piekka, piegga, biegga, piegga,

piogg ja ping (vrt. be-akka,

pi-eka, haltijanimet).

saamelaisten tuulisanastoon

(teon sanat) kuuluu veeddad, 

veedai (puhaltaa maan paljaaksi,

vrt. veto), pieggad, piegai 

(tuulla), tuullad, tuulam, tula 

(mekastaa, vrt. tuula), kolkkid, 

kolkkiim, kualkkee (tyyntyä), 

piegastid, pieggast (ruveta 

tuulemaan), lozzid, lozzii, luazzee 

(vaimeta, laantua), bossudh, 

bussoot, pussuot, possot, bossot, 

possood, poossad, possed, possad, 

poso (tuulla, puhua, vrt. posottaa), 

luezznummus (laantuminen), rainnmos 

(laantuminen, vrt. raine), korrned 

(yltyä), lonned (yltyä), paarrdoottad 

(yltyä, vrt. para), pajjned (yltyä), 

pajassoddad (yltyä, kasvaa, nousta), 

kuelkkeed (tyyntyä), rainnad (tyyntyä,

laantua, vrt. rana-neito), vierteed 

(tyyntyä, hiljentyä), pioggted 

(tuulettaa), pioggad (tuulla), 

jäädtoovvad (laantua), luezzned 

(laantua), suumeed, suummad (humista), 

njorggmos (tuulen viheltäminen),

kuelkktummus (tyynnyttäminen), 

pioggtummus (tuulettaminen), piaggjummus 

(tuulettuminen), rotkkoottmos 

(möyryntä, vrt. rotko), ratkkummus 

(möyryäminen), tuuzzummus (suhina), 

sjohkot, sokkot, sohhood, sookkad, 

sogged, sokkad, soko (huokua) ja

pekkoottad (päivitellä, vrt. peko

-haltija).

saamelaisten tuulisanastoon

(kuvailevat sanat) kuuluu

kualkki, kualhi, kualhis (tyyni,

vrt. kalkkinen), hirmos (hirmuinen, 

vrt. hirmumyrsky), looddjie, 

lodtjee, lotjie, lodtje, loazze, 

loozas, luezz, luenz, lonce (tyyni), 

ävvoovvi (ahavoituva), jäädtoovvi 

(laantuva), luezzneei (laantuva), 

rainni (laantuva), kackki (pureva,

vrt. kaski), ohttai, ohttsos 

(puuskainen), pioggtem (tuuleton),

piaggjeei (tuulettuva), piogges, 

pioggi, piggi (tuulinen), kuelkes, 

kuälkk (tyven), kuälkk (tyyni),

kuelkkteei, kuelkkeei (tyyntyvä, 

tyynnyttävä), vaccai, voccas 

(viimainen, vrt. vasa-haltija), 

korrneei (yltyvä) ja pajjneei 

(yltyvä).

saamelaisten tuulisanastoon

kuuluu piega, korrapiegga (myrsky),

ruamnjadahpiegga (puuskainen 

tuuli), piega, kesipiegga 

(suvituuli, etelästä puhaltava), 

piega, mietipiegga (myötätuuli),

vyestipiegga (vastatuuli), jiela, 

piegajiela (tuulenhenki, vire), 

hijma, hiijma (tuulenhenki, vrt. 

hi-ima, haltijanimet), risseeuolma, 

euolma (tuulenpesä), rossa, roosa 

(tuulenpuuska), raameeg (tuulenpuuska, 

tuulenpyörre), ruamnjadah (puuskainen 

tuuli), piegga, pieggaspälli (tuulispää, 

tuulenpesä), luazzi, luazi (heikkotuulinen 

sää, vrt. lassi), miädaapel (tuulen 

alle, myötätuulen puolelle), miädaabeln 

(tuulen alla), vuastaapeln (tuulen 

päällä), rido (myrsky), vaso (viima), 

miädas (myötätuuleen), vuastas 

(vastatuuleen), puuskas, punkkas 

(jyminä, jyske, vrt. punkaharju),

pusnjas, pusnjaa (tuulenpuuska), 

njyeribit (tuulenpyörre), suarmu (myrsky, 

vrt. surma), bärrie, para, poora, poor, 

per, pere (tuulen pesä, vrt. para, 

por-uhri, perhe), pioggtarvv (tuuliterva), 

meadas (myötäiseen, myötätuuleen), 

piogg reevjid koskk (tuulee puskaisesti), 

ävv (ahava, vrt. ava), ootkas, oott 

(katve, vrt. oottaa), ääppalpiogg 

(koillistuuli, vrt. aava, appi), konnel 

(koste, tuulensuoja), purddi (koste), 

vuällad (koste), ääpp-piogg (merituuli, 

vrt. aavameri), rustt (viima, vrt. 

rustata), vijmm (viima), vacc (viima), 

reevai (vihuri, tuulenpuuska, pyörre), 

vuesttpiogg (vastatuuli), joorripiogg 

(tuulenpyörre, vrt. jori), joorrisuarmm 

(voimakas tuulenpyörre, vrt. surman hahmoja), 

pioggtok (tuulen lumesta paljastama paikka), 

räunnj (tuulen vire vedessä, vrt. rauni), 

pioggvuoinstok (tuulenhenki), suärttok, 

suärdd (tuulen kaatama), pioggkozz 

(tuulenkynsi), pioggpoor (tuulenpesä), 

kuurav (tuulenpuuska, pyörre), pioggreevai 

(tuulenpuuska), pääll, pioggspääll 

(tuulenpuuska), pioggsuejj (tuulensuoja), 

piorjas (tuulensuojus), värrev, pioggvärrev 

(tuulenviri), kiesspiogg (kesätuuli), 

saavok (tuuli), pioggalmm (tuulinen ilma), 

pioggporgg (tuulipölytys), pioggspääll 

(tuulispää), tuärespiogg (sivutuuli), 

aautar (myrsky, vrt. auttaa), ohtt 

(myrskynpuuska), suarmmpiogg (surmatuuli), 

korralmm (rajuilma), joortok (pyörre), 

miarrnääpp (meripyörre), joorripiogg 

(tuulenpyörre), pioggreevai (puuska), 

seämm (puuska), tavvpiogg (pohjantuuli), 

cuavok (pohjantuuli) ja miettpiogg 

(myötätuuli).

saamelaiset sanovat vacc pihttsid kaacc 

(viima kysyy vaatteita).