v.1.08

lauantai 18. marraskuuta 2017




1302. "kysyvät sitte olisko tässä joku nii hyvä ja saattas heitim merellahlen yli" (heittää merenlahden yli, urjalassa, omat meret=isoja järviä, vrt. me=meren ympärillä asuvat).

1303. "ves jakaa ittiää" (jakaa itseään, tuulen puhaltaessa järven pintaan).

1304. "hyö tuo hopeata jotta se jakas heillen kaloa" (tuovat hopeaa veenhaltijalle).

1305. "sil ol olt nii karvane selkäkii et oikee jakkooksellaa" (vesihiidellä karvainen selkä, vrt. karvaiset vesieläimet).

1306. "kenenkähä jalajjäläkiä tässä rantahiekassa o" (rantahiekat, jänniä paikkoja).

1307. "ei ole mun muistinaikaani ollu salamessa niin vähän vettä kun tänä kesänä, kyllä siittä ny pääsee hyvin jalakakoloppasinkin" (matalat salmet, omia ylityspaikkoja).

1308. "mene jalakakoloppasissa ylitte se on niin matalaa" (jalkakolpassa ylittäminen, vrt. omituiset "sillat").

1309. "uimas kun oltii niij jalkapohjasil mentii" (mentiin jalkapohjaa, oman uimisen luonteesta, syvälle meneminen=elämän vastaista eli vierasta perinnettä, ihminen=maaeläin).

1310. "siin on niin matalaa, että voip mennä jalkapohjasin yli" (jalkapohjasin ylittäminen).

1311. "veinjama" (maan ja veen raja).

1312. "tyynej jama" (järvellä, jama=juova, raja).

1313. "ko joku rummakko löyvettihin ko janotti niin ei muuta ko kourasta" (juotiin kourasta vettä, 
puhtaiden vesien aikaa).

1314. "ei tähän saretta tu, toi järvi javottaa pilvet" (järvi jakaa pilvet, vesien ja pilvien yhteydestä).

1315. "se ol iha must" (musta, järvi ukkosella).

1316. "sen oj jättiläinen sylisähän kantanu" (meressä näkyvän kiven).

1317. "luhan juohe" (juohe=matala selänne, luhan=tulvivan suon).

1318. "vesjuohot" (juohot eli suonet, maan alla piilottelevat veet).

1319. "meri jolehtii" (alkaa jäätyä).

1320. "ne ol pienii järvii, ei niis taitant paljo kalloi olla, jos jollon kullon sai" (pienet järvet, pienet kalakannat).

1321. "näijel lampien veet net vaij jollottaa" (jollottaa eli seisoo).

1322. "jolma" (salmi).

1323. "se putos jolopakkoon" (jolpakkoon eli jorpakkoon).

1324. "jomma" (tasainen kohta järven pohjassa).

1325. "tuossa Tuppikarin eessä ei ooj jommavettä juuri ollenkaa" (jommavettä=matalaa rantavettä).

1326. "isot veet jonkaa" (sanottiin aaltoilun jatkumisesta tuulen tyynnyttyä).

1327. "johan tässä päihviin joutu ko vanha meri jongaa" (vanha meri jonkaa).

1328. "tyvenej jonka" (tyynellä käyvä maininki).

1329. "jonka kävi pohjosesta" (pohjoisesta käyvät aallot, vrt. käydä=kävellä).

1330. "se se om paha seilatessa ko vanha jonka käypi" (vanha jonka käypi, aaltojen nimiä).




1331. "jonka aalto, ei ole vahtea" (vaahdoton aalto).

1332. "meri jonkailee" (aaltoilee maininkeina).

1333. "jonkalaine" (tuulen tauottua käyvä leveä aalto).

1334. "se vielä värreilee järvi, jonko käypi vielä" (väreilevä aalto).

1335. "jonkoaalot käypi" (eläviä olentoja).

1336. "jontoaalto on sievempi aalto, se ku ei puhkia" (sievä aalto, ei puhkea, aaltojen tuntijat).

1337. "mer jormotta" (jormottaa eli jyrisee, meri=Laatokka).

1338. "ku niit valkosia joroja tulia, tulia kylmät" (valkoisia joroja eli vaahtopäitä, aalloista ennustaminen).

1339. "ei pääse rannasta pitkällekkän kun tullee jorpakka vastaan" (jorpakka eli syvä vesi).

1340. "siinä on semmonem pitkä kallijojoru ja siellä voep vaikka ettonneem muatak" (kallioiset rannat, 
hyviä makuupaikkoja).

1341. "tuosta Vattuselän ylik kuurajeätä kävelläj jotkotin" (maan ja veen selät, veessä ei kasva vattuja
=maan selkä).

1342. "siinä om mäin kuppeessa semmonej joukee lamp" (joukea lampi).

1343. "jouko tulee joukkis koukkis tuolta lähtehen sisästä" (jouko eli haltija, haltija=lainasana, 
omat sanat=paikallisia).

1344. "joutavallinen pieni purakko" (purakko eli lampi).

1345. "emmä löytähne sitä venettä ja nii jouvvuima kiertähmä velho suuri järvi" (veneilyn alkuperästä).

1346. "järveem puottooj juhmaottelloo kiviä" (veden pyhyyden unohtaneet, vrt. omituinen "leipien heitteleminen").

1347. "veessä on julumat haltiet, ne oj joka veessä erikseen" (joka veessä erikseen, omien haltijoiden luonteesta,
paikallisia).

1348. "oli julumat oallot" (julmat aallot).

1349. "kun työ määttä Ahvenlamminmäkeen soitten taa" (lammen mukaan nimetty mäki, vrt. sukulaiskansojen monisanaiset paikannimet).

1350. "ranta laskee sii paikkaa juaheesti järvee" (juoheesti laskevat rannat).

1351. "alespäitej juahevaa" (järven ranta, juohevaa=loivaa).

1352. "juokamis järvepinta" (juokama=tuulen synnyttämä tumma juova tyynen veden pinnassa).

1353. "juoksuhethejä jokku olit" (juoksuhetteitä eli virtaavia lähteitä).

1354. "eikä ouj juoksuves siinä" (juoksuvesi, umpilammessa).

1355. "lahtie sanotaan ku pistää pitkä juonnem maallep päi" (lahti=pitkä juonne maalle päin).

1356. "jos se tietäs ne järvej juonteet" (juonteet=tuulen veen pintaan aiheuttamat väreet).

1357. "järvet juontaa mihij juontanoot" (vrt. juonteista ennustaminen).

1358. "siin on sisää sellaij juopa" (kapeassa lahdessa, juopa maan sisään, veen ihmiset=näkevät asiat veen kannalta).

1359. "oli semmonej juapa siinä saarej ja maav välisä" (juopa saaren ja maan välissä).

1360. "joha on tyyni, ko jääpi venehen jäläkehenki nuin pitkä juopa näköhö" (veneen jälkeen jäävä juopa).




1361. "juappoja oli meres kon kalaam mentii" (juoppo=vettynyt uppotukki, vrt. omituiset "ihmisjuopot").

1362. "kas minkälaisel juarttill on toi järvi taas, tuleekohan siit sale" (juortti=vana, juova, järven pinnasta ennustaminen).

1363. "ku isoja mustie juoruja tulie järvien nii tulie satiet" (juoruja eli juovia, vrt. juonteita).

1364. "voahteeloo veimpinta pitkissä juorumissa" (juorumissa=juovissa, viiruissa).

1365. "näyttä niinku viis kuus kala juakse pisi vedem pintta" (veden pinnassa juoksevat kalat, oikeiden vesien aikaa).

1366. "ja siit ol sellasii hiekkasärkii, niihe ko äkkiää tul syvä ni kala juoks siint" (kalat juoksivat särkkien reunoja pitkin).

1367. "meri juakse kovaste" (juoksee eli käy, elävä olento).

1368. "ves on aina yhelä tasala, se juoksee se liika ves alespäi siitä hiljaksee" (lähteessä vesi yhdellä tasalla, luonnon ihmeitä).

1369. "tuoj juotin takana oj juumma" (juotin=järven pinnassa olevan juovan, juuma=syvänne).

1370. "tuloo nin ysö juova jälessä" (iso juova, veneen jälessä).

1371. "sitte oli kartut joilla kesällä pesthin Nivasaaren siinä juovasa" (pestiin pyykkiä juovassa,
saaren ja rannan välisessä salmessa).

1372. "juovasa me vain käytiiv vähä kahalaamasa" (juovassa eli salmessa).

1373. "järvi juovii sattee eellä" (juovii eli väreilee, järvitietäjät).

1374. "siinä jurmusa niitä kaloja on" (jurmussa eli syvänteessä).

1375. "siellä ne oleil jurottelvat" (rantavedessä kalat, vesi=kalojen koti, tulee kohdella kunnioituksella).

1376. "siellä ne isot ahvenet jurottaa" (ruohoisessa syvänteessä).

1377. "meilär rannah taitaa olla jussintakkua, ei tahlok katketa" (heinäiset rannat, jokaisella perheellä 
oma rantansa).

1378. "Unnekkivessä niitä justaan on" (apajia, nimetyt kivet).

1379. "se paenu pohjjaan" (veteen pudonnut kirves, kuuluu veelle).

1380. "oikke syvä juta" (juta=uurre, ura, uoma, vrt. jutaaminen).

1381. "minä lampiij jutkahin selälleni" (hyllyvältä rannalta).

1382. "siinä lahessa jutkottaa junkoja pohojassa vieri vieressä" (junkoja, vrt. juoppoja).

1383. "olihan tuosa vähä semmosta jutkulaa" (jutkulaa eli upottavaa savea, merenpohjassa).

1384. "jutkupohoja vähä savikkua" (jutkupohjaiset veet).

1385. "kalahaj juoksoo pitkir rantoo, juumar rinnassa" (rantoja pitkin juoksevat kalat, juuma=syvänne, äkkisyvä).

1386. "täss oj juuma ihal lähellä rantoo" (rantojen tunteminen, vähentää onnettomuuksia).

1387. "siihej juumaa se Kiljunennii hukku uimassa ollessaa" (syvälle uimisen seurauksista, oma uiminen
=rantavedessä pulikoimista).

1388. "juuma ranta" (juuma eli syvä).

1389. "siinnoj juumoo, elä mää" (syvien vesien vältteleminen, ihminen=maaeläin).

1390. "luakoja että suat kävellä virstakaupala, enneku piäsöö juumemmalle paikale" (laakoja eli matalia rantoja, vrt. laakeita, vrt. Laakkonen).




1391. "se ku sattu vua tuollanem mutalikko ja paekka paekon ol aeka juumarantasiakiil lampia" (juuma eli syvärantaisia lampia, jokainen lampi erilainen).

1392. "lähe ov vuorej juurella" (lähteiden paikkoja).

1393. "on siellä juurikkaheinnee tuolla Pielisem pohjassa" (lyhyttä heinää pohjassa, vrt. vesien pitäminen vetehisten maana).

1394. "meilä on nii jylhyt rannat" (jylhyt eli karut).

1395. "se puhu ni rannan kautta" (puhui rannan kautta, kierrellen).

1396. "ollai kaut rantai, iha kierästi se sano" (kautta rantain, kierästi).

1397. "ne soutoaj jylykytteli Oulujärven selekeä pitkin" (järveksi kutsuttu meri, näkyykö vastarantaa).

1398. "meri o jylkki" (jylkki eli pelottava).

1399. "jylläili se vesi" (jylläili eli velloi).

1400. "on siinä korreita laineita, jylläkkeitä" (laineita kuvailevat sanat).

1401. "jylläs" (vesiputous, köngäs, vrt. Jyläskoski).

1402. "olikin oikeen kovat lajut jynky perässä sentääs loiveni" (lajut eli aallot, vrt. Lajunen, veen sukuja).

1403. "on sellast jynkyllist" (jynkyllistä eli epätasaista, merenpohja).

1404. "jos se on lumetoin se pitää aika jyrinää talvel toi järvi" (jäiden ääniä).

1405. "oov varovaine siinä jyrkkenöö ranta äkisti" (jyrkkenevät rannat).

1406. "siinä ranta niij jyrkistyy" (jyrkkien kohtien tunteminen).

1407. "tuos niemel o sit sellasta, vuore luon o kyl jyrkempeä" (niemellä loivaa rantaa, vuoren luona jyrkempää rantaa).

1408. "jyrkkä aalto" (jyrkkä eli korkea).

1409. "läksin tulemaa ja nii tulin äkkinäisee jyrkkää, siin on nii suur hautakohta" (äkkijyrkät, hautakohdat).

1410. "em minä o uskaltana männäj jyrkkäykse taakse" (jyrkkäys=syvänne, äkkisyvä, Vetehiselle kuuluvat paikat).

1411. "tuossa o hyvil likkeellä jyrkäys" (jyrkäys eli syvänne).

1412. "jyrämö" (syvä suvanto).

1413. "souvettii että jyräs tul perrää" (jyräs eli maininki).

1414. "se kuuluu pitkäm matkaa kun se ummikas merelt tulee jyrää" (ummikas, aaltojen nimiä).

1415. "rantakallijo johom Pielisen aallot jyskyvvää" (Pielinen, järvi vai meri).

1416. "emmä lähen nyt vesillek kun tuo järvi on aevaj jäkäläpäetä täynä" (jäkäläpäitä eli vaahtopäitä, 
ilmojen mukaan liikkuminen).

1417. "tuulee ett oj jäkäläpäässä järvi" (tuulen ja järven väleistä, lietsoo vettä).

1418. "niitä kun tulloo kolomes suurta lainetta aina jälekkäi ja jos sillo ei arvoo kiäntee venneenkokkoo vastatuulee" (niin laineet kumahtavat veneeseen).

1419. "jos vesi jäljej jättää ni se kyllä jälkensäk korjaa" (veen jälki=rantakiviin ja kallioihin jäänyt juova).

1420. "se ol jämt iha must" (järvi musta, ukkosella).




1421. "järvellä ollessahan se jo jämähti sakiaan piliveen" (taivas sakeaan pilveen, aika suunnata maata kohti).

1422. "siellä nyttii jänikset juoksoo" (Pyhäselällä, pyhä-nimiset vesistöt, jokaisella oma tarinansa).

1423. "järvellä jänikset hyppii" (jänikset eli vaahtopäät, yhenvärisiä).

1424. "nyt jo jänikset laukkovaa järvellä, om parempi maella pyssyö" (parempi pysyä maalla, ihminen=maaeläin).

1425. "nous sielä selällä sellanem myrsky, että jänistämää alako minuvaki" (suuret selät, kaukana maasta).

1426. "isä, kato, taas on jänikse selkii laineil" (jäniksen selkiä eli vaahtopäitä).

1427. "liivapohja siint antaa järel" (antaa järelle eli myöten, hiekkapohja).

1428. "suurmeri vei meijen rantaaitan järin perin" (suurmeri vei ranta-aitan, vrt. nousuvesi).

1429. "niin o ko Järve emä" (pörrötukkainen, vrt. töyhdökkäät vesilinnut, Järven emään vertaaminen).

1430. "huuta ko järvehaltti" (äänekäs haltija, vrt. vesilinnut).

1431. "sain nii suureh hauven, että ol ku järvehhaltija" (suuret kalat=haltijoiden hahmoja, omat haltijat
voivat ottaa minkä tahansa luonnollisen hahmon).

1432. "jos meät järve rannal nii tulloo järvehaltija ja ottoa jalastas kiin" (haltijalla pelottelemista).

1433. "mänkeä voa ja teutokoa järves nin tuluo järvehaltia ja se viep" (pelottelun taustalla hyvät aikomukset, 
vesi vienyt monta lasta).

1434. "tuas järven haltia nous lepäämään" (nousi lepäämään, kohdassa jossa pintaan ilmestyi tyyniä juovia).

1435. "järveheiniä ne on nekii" (palpakot).

1436. "järvenkakkijaene" (haltijan nimityksiä, vrt. kaakkuri).

1437. "jo oj järvenkumma, jos kohta ei herkiil lottuuttamasta" (järvenkumma=vesihiisi, lottuuttamasta
=satamasta, sadevesi=vettä=kuuluu veenhaltijan vastuulle).

1438. "järvelleveä semmosissa pienissä järviputamissa" (järvelleveä=rantahetettä, vrt. levä).

1439. "varsinnij järvellietteissä, hetteissä se on siinä jo se kutusavi, se siinä puluppuvaa ulos" (järvellietteissä
=rantasavikoissa, kutusavi=savilieju).

1440. "jos sielä säekkyy järvelä sielä tulloo järvel liika" (järvellä säikkymistä vältellään, vrt. säikähtämisestä aiheutuvat henkiset sairaudet).

1441. "järvennielu" (vesiperäinen järvenrantapainanne, kulju).

1442. "se oj järvenniemessä, ee siinä halla käö" (hallattomat niemet, perinteisiä asuinpaikkoja).

1443. "järvenikki ottoa jos männyö syväl" (nikki eli näkki, syvänteet=haltijoiden kohtia).

1444. "järven näkki viep immeise, se alako viijjäs seläle päi ja se mustu ku kekäle" (vei ihmisen joka meni uimaan päivänlaskun jälkeen, ihminen=päiväeläin).

1445. "niipä on äkäne ku järven näkki" (äkäisenä pidetty haltija, vrt. hauet).

1446. "nii kauva se Jussi kulukoo huonoja jäitä että se on järve oma" (hukkuneet=järven omia).

1447. "järvenpalle" (palle eli rantaviiva).

1448. "mes sillo sanotti jervempersseks, siel jervem perel me oltti" (oltiin järven perällä eli perseellä).

1449. "se seiso ihan järven piissä" (pii=rantaviiva, vesiraja).

1450. "järvempii" (laskujoen niska).




1451. "järvempinnasa käypi tuulela pieniä viriä" (pieniä viriä).

1452. "tuolla järvempeässä näkkyy olovan, niemen takana" (järven päässä, vesistöjen ja ihmisen osia 
kutsutaan yksillä sanoilla).

1453. "minähän kiertelin sej järver ranteej jo paimempoekana" (järven ranteen).

1454. "eihän se pakkanej jouvvuj järverranteellen niimpijan kun takalomaelle" (takalo eli takamaille, 
lämpimät rannat).

1455. "kyllä se järverranne on sittem matalaa" (ranne eli ranta, Potkunjärven).

1456. "luhlaks sanotaa, joka oj järverrannas, kasvaa tuol velen sisäs" (kasvaa veden sisässä, vrt. heinää kasvavat luhtaniityt).

1457. "tuossa järver rintuukses se kerram posahti" (järven rintuuksessa=matalan ja syvän veden rajakohdassa). 

1458. "järven silimä siellä, toenen tiällä" (järven silmä=soistuneen järven silmäke).

1459. "järvensilmänne" (silmäke).

1460. "ol semmossie mettäniittyjä järvensyrjis" (syrjissä eli rannoissa, ranta=lainasana, strand).

1461. "järventie" (tyyni juova järven pinnassa). 

1462. "se nous järvestä ja toi järvevviluv völjyssään" (toi järvenvilun mukanaan, sanottiin jos värisytti uimasta tultaessa).

1463. "hajek kirppuu korvest ja neulaa järvest" (sanonta).

1464. "järvestä ne tavallisesti ellää, s on kovin kalanej järvi" (järvestä eläneet mökkiläiset eli oikeat suomalaiset, 
vrt. maaorjuudesta eläneet talolliset, suomen valtio=perustettu tukemaan vierasta, hylkimään omaa).

1465. "kyl niis järvis kaloja on" (kalajärvet).

1466. "ei tie järv nouse enie, tie ol lassuj jo" (laskenut jo, veden korkeuden tarkkaileminen).

1467. "kova tuul ettei uskallal lähtäj järvelle" (oma tekeminen=ilmojen mukaan tekemistä).

1468. "järvellä on korvat ja metällä silimät" (eläviä olentoja).

1469. "sehän oli ennej järvenä joka kevät" (niitty järvenä, tulvaniityt).

1470. "siinä oli iso järvi keväimin" (järvi keväisin, tulvan aikaan).

1471. "niittu meni järveksi" (tulvajärvet).

1472. "menej järveen kellasten kontteis kans" (mene järveen eli tiehesi).

1473. "juokse järvie siint valehtelemast" (juokse järveen).

1474. "heitäj jo hiitehej ja järvehen tuo hommas" (heitä hiiteen ja järveen).

1475. "män häntä järvveen tahik kaivvoon" (meni järveen tai kaivoon, järvestä keksittyjä sanontoja).

1476. "tuhannen tulimmaisesa järvesä me oomma" (sanottiin eksyttäessä).

1477. "nii tihtii on järvii" (tiheässä järviä, suonsilmäkkeitä).

1478. "järviintaepale ov vähäläntäinem moakannas kahej järvev välissä" (järvientaipale, maakannas kahden järven välissä).

1479. "Leipivoaran eteläpuolella soessa siinä on niim paljo sitä järvihölömeä että se on yhtenä telinä" 
(järvihölmää=rautamalmia, telinä=lauttana).

1480. "järvikäinen" (lampea pienempi järvi).




1481. "Katrasuo on järvikäs suo" (järvikäs eli silmäkkeinen, järvi-sanan alkuperästä).

1482. "em minä niit laskennu om montako niit järvilammikoit" (lammikoita metsässä, laskemisen outoudesta, luonnotonta).

1483. "sielä Mäkikylän seutuvilla niit o järvilampareita" (lampareita eli pieniä järviä).

1484. "järvilantto" (lantto eli lammikko, vrt. Lanttonen).

1485. "kum mennee Puljutunturil lakhen, siellä on rämettä ja pikku järvilantot" (järvilantot eli tunturilammet).

1486. "järviluhta" (tulvan alle jäänyt rantaniitty).

1487. "se järvilähle on auki aina, sit vettä tulie niin kovasti, et pumputtaa santaaki ylös" (pumputtaa ylös 
santaa eli hiekkaa, järven pohjassa oleva lähde).

1488. "tie on sellaist järvimaata, ei täs jokie paljo okka" (järvi ja jokimaat).

1489. "se oli se järvimalavi nin se oli semmosia lokareita, pyöreitä" (järven pohjaan saostunut rautamalmi, 
vrt. hölme).

1490. "se järvimuta kuv voatteeseen tarttuu ja kuivvaa, niin s ei tahol lähtteep pesemälläe" (mutapohjaiset järvet).

1491. "teä on nii järvistä, teäl kierteät järvet joka puol" (järviset maat=järvien kansan asuttamia, 
vrt. vähäjärvinen länsi-suomi).

1492. "liekköhäntä järvisempää maata kun on Salonsaari" (Oulunjärven Salonsaari).

1493. "se Lehmikummuntakusta on niij järvistä, ettei täälä päin ole toista niij järvistä paikkaa" (järviset paikat).

1494. "ja jos pikku järvinenki on sielä jänkälä" (järvinen=pieni järvi, nen-päätteen merkityksestä).

1495. "järvipiitta" (järven rantaviiva, vrt. pii).

1496. "järvipilkka" (pieni järvi).

1497. "järvipurakko" (heinää kasvava pieni järvi).

1498. "järviputama" (pieni järvi, vrt. pudas).

1499. "niim pikkanej järviputama ninku mutahaota ikkii" (niinkuin mutahauta ikään).

1500. "järviputamo" (pieni ja kapea lahti).

1501. "järviputrakko" (pieni liejurantainen järvi).

1502. "on siä järvipäitä, sellaasia pienempiä" (järvipäitä eli suolampia).

1503. "ne on semmosia järvirimpiä" (lampia pienemmät suonsilmäkkeet).

1504. "järvisammal" (järven pohjassa kasvava sammal).

1505. "Järvvaimo" (naispuolinen vedenhaltija).

1506. "ja nyt o hyä, ku järvivesi o lämmint" (hyvä uida, lämpimän veden aika).

1507. "Järviäijä käy kinttuin kiinni" (lasten pelottelua, vesi=yksi jumalaisista, ihmisiä voimakkaampi).

1508. "järvykäinen" (pieni pyöreä lampi, vaaran kurussa).

1509. "jätinheittoja" (isot kivet Hiijärvessä).

1510. "sen oj jättiläinen sylisähän kantanu" (meressä näkyvän kiven).




1511. "lainne oj jättänny jo yhen osan eilisest" (jättänyt=tyyntynyt, vähentynyt, laineiden tuntijat).

1512. "tääl jättää yöks tyyneks" (mantereella tyyntyy yöksi, saaristossa tuulee aina).

1513. "se Valkmere jätö maa o nii kuiv" (merien jättömaat).

1514. "järvi luop jäetä" (luo jäitä, jäiden lähdön aika).

1515. "järvee se jäälyttää" (jäätymisen aika, veen palvojien vuodenvaihteet, jokaisella jumalaisella oma kalenterinsa).

1516. "lainne oj jo jäänny paljon aamusestaan" (jäänyt eli tyyntynyt).

1517. "Joakko puottoa kylymän kivej järvee, Joakko ne veet jo jähytteä" (keneltä kuulit, kaikkien tuntemat sanonnat=samanlaisuutta=vierasta, yhdestä lähteestä tullut tieto=erilaisuutta=omaa).

1518. "järvi oj jo hianos jäähilees" (jäähileiden aika).

1519. "järvi tuli jäähyrelmään" (jäähyrelmään, vrt. hyy, hyytyä).

1520. "vesi oli jäähyrelmäs" (hyrelmässä eli hileillä).

1521. "veessä on jeähyhmeä" (hyhmää eli sohjoa).

1522. "ko mie tuleen sev vuomam päähän se mie tulen aivaj jääkylmäle kaltiole" (kaltiolle eli lähteelle).

1523. "a järvkii sai viime yön jo jiäpeittien" (järven jäätyminen, talven tulon enteitä).

1524. "niitähän on kaen kolomekkil lammia siinä likettäe" (likettäin olevat lammet).

1525. "väistä sit paikkaa, missä lainne kaatuu" (laine kaatuu).

1526. "matala kaatuu" (matalikko, kivien kohdalla kaatuvat laineet).

1527. "konttasin siittä vain sinne, vesiviereej ja sitä losseikkua alon kahalailla" (vesiviereen, losseikkoa, 
matalia vesiä kuvailevat sanat).

1528. "se on niil laitoo se ranta et siin voip kahlaa kauvas astikka" (laitoo=loivaa, matalaa, vrt. Laitonen, Laitinen).

1529. "järve ves kajastoa nii sinisel" (vesi kajastaa siniselle, veen palvojien pyhiä värejä, jokaisella jumalaisella omat värinsä).

1530. "toisinahan on semmonen ilima että se kajastaa että näkyy meri" (meri kajastaa sisämaahan).

1531. "myö koalettii ain siihe soarie" (kahlattiin saareen, uimassa käydessämme).

1532. "suattaa tämän tok kuallook, eij ou niin syvvee" (saattaa kahlata, lammikon).

1533. "ei ne oikeij järvejä ollum mutta niittuja, että piti vähä kaalatakki paikon" (piti kahlata, tulvaniittyjä).

1534. "matalikkuo myöti kualelin" (kaalelin eli kahlailin).

1535. "s on kaalonnu hiataa ja viänym mennehnänsä" (kaalonnu=uurtanut, hiataa=hiekkaa, veen jälkiä).

1536. "se on tästä näin kaalonnu, s on tuallaasen kaalooksen teheny" (vesi kaalannut maata, tehnyt kaaloksen 
eli syvennyksen).

1537. "siinä on niemen käressä semmonem pikku koarama" (kaarama=loiva lahti).

1538. "siell on tyyn koarannes, siiheh heittellöö ne verkot" (tyyni kaaranne, lahden poukama).

1539. "siin o semmoine koareke ja oikei tyyni laheke" (järvessä kaareke, tyyni lahdeke).

1540. "tässä Kotlahessa ov vähä semmoesta lahenkuarraketta" (kaarevat kotilahdet eli kotalahdet, 
perinteisiä asuinpaikkoja).




1541. "oha siinä niitä kuarteita" (järvessä kaarteita, loivasti kaartuvia lahtia).

1542. "siellä kalamies soutelloo ja kahtelloo kalasta koarretta" (kaarretta eli lahdeketta).

1543. "lahen koarteessa ov ves melekee aena tyyntä" (tyynet lahtien kaarteet, tuulen suojassa).

1544. "koarteem perrään ne souti" (suojaan).

1545. "siellä näky koarrekkeessa olovav venet, totta se on siellä onkimassa" (kalapaikkoja).

1546. "tuosta nieme kuartamasta suap hyväst kaloja" (niemen kaartamasta).

1547. "siinä Kiukkooniemen nenässä om pikkusen koartammoo tällä lahem puolella" (niemen nenät, 
lahden kaartamot).

1548. "lahen kuartamo" (loivasti kaartuva lahti).

1549. "siinä kaataa niin hirviästis siinä matalikolla" (kaataa eli särkee aaltoja).

1550. "nousee semmosellek kielellen nin se rupiaa kaatamaa" (aaltojen elämää).

1551. "kaavina" (lahti, lahdelma).

1552. "vihriäistä kanhakkaa, kiuhtavaa kaatsaa" (vihreää ja välkehtivää kaatsaa, tulee järven pintaan, 
vrt. siitepölyä).

1553. "tosa niämen kaulasa, siä on niin korkeella joskus vesiki, ette kuivij jalvon niämeem me" 
(niemen kaulassa, vrt. nenässä).

1554. "kakspohjanej järvi tuo Pisajärviki" (kaksipohjaiset järvet, vrt. saamelaisten vastaavat uskomukset).

1555. "voahtipeässä kahahtelloo aallokko" (vaahtopäiset aallot).

1556. "se moam puolella virtoa toisalleppäi, ja sielä syvässä selällä niin se virtoa toisippäi, se on kahakkätteinev veivvuovi" (kahenkäteinen eli suuntainen, veen vuovi, vrt. vedenalaiset virtaukset).

1557. "siin on kahiloita siinä lampisa" (kahiloita eli kaisloja).

1558. "ja siin oli semmonen kahilisto sitter ranta" (kaislikkorannat).

1559. "Kurppasten pohjan kaihlistost" (pohjan kaislikosta, järvien pohjat).

1560. "miä sousin sit kaihiliston syrjää" (soudin kaislikon syrjää).

1561. "siitä syvemmällä vasta sitte on kaelisto" (kaelisto eli kaislikko).

1562. "ruuvvikko kahhai" (ruuvikko, ruokoja kasvava kohta).

1563. "se on niil laitoo se ranta et siin voip kahlaa kauvas astikka" (laitoo eli loivaa rantaa).

1564. "kämmennahkoja koetteli täst Arkaisoarie ku kahtoappäi sous" (saarien nimiä).

1565. "se jakaa ne pilvet aina kahtia eikä ukkosta tule" (järvi jakaa pilvet).

1566. "tossa on aina melkein ristiallokko kun niämi jakkaa tuulta kahtiasti" (niemi jakaa tuulta).

1567. "minä olin siinä saaren kaihessa vähän aikaa" (kaihessa eli katveessa).

1568. "soulettiin saaren kaihessa" (saarten mukaan liikkuminen).

1569. "se järvi kierteä kaikki sen soaren" (järvi kiertää saaren, elävä olento).

1570. "kahaluuvesi siinä oli välillä" (kahluuvesi, niemen ja saaren välillä).




1571. "hyvin pikkisen niemen kaekerroo" (niemen kaikeroa, saaren sivussa).

1572. "se on kaiketit toisella puolee järvejä" (Hallapuro, purolliset järvet).

1573. "eipä se kaikittain anna kaloja Juhajärvkää" (järvien nimiä).

1574. "ulukoapaja se oli ulompana kaikkein ulommainen apaja" (ulkoapaja, vrt. ulkokari, merisanastoa).

1575. "siäl Lunkoonlahren kailos on hyvä lahnapaikka" (kailo=lahti, poukama, vrt. Kailonen).

1576. "lautta jätettii sihin niemen kainaloo suojaa varttumaa parempaa vyörii" (vyörii eli säätä, ilmojen mukaan työskenteleminen).

1577. "siin ov vein kaenalo" (kainalo eli poukama).

1578. "lahen kainalosa oo olluv venevvalakama" (valkamapaikkoja).

1579. "soaren kaenaloon siihem pannoo verkkosa" (kalapaikkoja).

1580. "kahalas kainaloveelle" (kainalon syvyiseen veteen, omat mitat=oikeista asioista, vrt. mielikuvitukseen perustuvat "senttimetrit").

1581. "kaisku" (karikkoinen ja kapea niemi).

1582. "se oh hyvin kaelanel laht" (kaelanen eli kaislainen).

1583. "Ritasjärves on kahilamättäit" (kahilasjärvet).

1584. "Likolahres on nyv vahva kahilasto" (lahtien nimiä).

1585. "ol semmonen kaeslatylyväkej jossa minä ongin" (kaislatylväke eli saareke).

1586. "mennä kahilsäppes, hae ylös ne kahilsirpi" (vieraat sirpit=vieras kaislikoiden niittäminen, 
oma hyödyntäminen=pienimuotoista, luonnon pyhyyden ymmärtävää, kaislikot=kalojen ja lintujen 
pesä ja piilopaikkoja).

1587. "se on pitkä ja kaita kum Pielisel laita" (Pieliseen vertaaminen).

1588. "salmi on kaitanen kahen järvev välissä" (järvien väliset salmet).

1589. "Vääksyn kaivanta on se mitä myälen tukkeja viälään" (vieraat "kanavat", vieras "metsätalous", 
oman eli luonnonmukaisen elämän vastakohtaa).

1590. "järve ves kajastoa nii sinisel" (veen värit).

1591. "meren pualel on jo kajakka, kyl se sare siint äkistäh heittää" (meren puolella kajakka, merestä ennustaminen).

1592. "se kajastu vette" (kajastui eli kuvastui).

1593. "siitä käyp tuosta vein pinnastai kajastus silimiin" (veen ihmeitä, Veen emon tapoja tervehtiä).

1594. "merem piälys jo kajostelloo" (meren päällys kajostelee).

1595. "kajoaa niiv veem päältä" (ääni kajoaa eli kaikuu).

1596. "tuopa vanha Väinämöini, sepä rannalta sanove, veteäte syvöä vettä" (sanoo rannalta, vetää syvää vettä, omilla haltijoilla ihmis ja eläinhahmot).

1597. "Kuolungijärvi on toizissa kohen aiga syvä" (järvien nimiä).

1598. "tämä järv on syvä" (syvät ja matalat järvet).

1599. "täz on syvä kohtu" (järvien tunteminen).

1600. "syvä haudu" (hauta eli syvänne).




1601. "syöjätär rannalla huhuov" (rannalla huhuileva haltija).

1602. "kabo tytti, neido nuori, sylgi syöjätär vezil, lagehitti lainehil" (veteen yhdistetty syöjätär).

1603. "syöjättären käsivarsi" (pistävä luu hauen päässä).

1604. "vezi säigäy päivypastol" (säikää eli sädehtii).

1605. "aldo säiläy randah kivie vast" (aaltojen elämää).

1606. "mäntiä min suurehukkazet kiät" (minkä suuruiset kädet, Vetehisellä).

1607. "suuri kui Meren emä" (Meren emään vertaaminen, Meren emä=meri).

1608. "ni semmoni suuri kivi oli siinä kesellä järvie" (kivien tunteminen).

1609. "siä saloz on ylen suuri järvi" (salojärvet).

1610. "Vetehisen helietä heimokuntoa ta suurta sukukuntoa" (vetehisestä eli vedestä polveutuvat suvut).

1611. "Vetehini vet ei suvatse noitumista" (vettä hallitseva Vetehinen, jumalaiset=suurnoitia,
oman alueensa voimakkaimpia olentoja).

1612. "vezi suvaistaa" (suvaistaa eli kuvastaa).

1613. "kodi suvastoa vees, toivod on toine kodi vees" (koti kuvastuu vedessä, vrt. uskomukset veden alla sijaitsevasta tuonilmaisesta / vetehisten maasta).

1614. "suvinenäz järvie ollah nuotalla" (suvinenässä eli eteläpäässä).

1615. "souvim suvipiäh järvie vastatuuleh" (järven suvipäähän).

1616. "Vedehine kyökötteä istuu telal da peädy vai sugiu surruttoa" (istuu telalla eli pitkospuulla, 
minkä eläimen hahmossa).

1617. "sumien laski järvel" (sumien eli hämärän, vrt. sumun).

1618. "vezi sundenou" (suntenee eli lauhtuu).

1619. "sunda vezi" (sunta eli haalea, su-sanan johdannaisia, vrt. su-vi).

1620. "souvammo netsinne suojemmal rannal" (rantojen suojassa liikkuminen).

1621. "ei ruohittu männä sen soaren suojah, kun sitä varattih" (varattiin eli pelättiin Pirunsaarta, piru=lainasana, balttien ukkosenjumala perun, paikannimien myöhäisestä alkuperästä).

1622. "siel on tuuli suojembani, ei aldo käy" (tuulen katsominen veen pinnasta).

1623. "suojembaine on täz niemen tagan, ei muga tuule" (tuulelta suojaavat niemet, muka=niin).

1624. "suaren suojoh peäzi" (kaikki hyvin).

1625. "suojovuimmo suaren toakse" (oman veneilyn luonteesta, myötäillen, ei vastustaen).

1626. "vesi valkie, suuren sukukunnan, helien heimokunnan kera, kultasien tyttäries kera" (jumalaiset
=ihmisten kaltaisia, perheellisiä).

1627. "se on därvi talvet sula" (sulina pysyvät järvet, vrt. lähteikkäät).

1628. "järv on sula" (jään ajasta sulan aikaan).

1629. "suves päi on sula randu, pohjaizez om poudu" (suvi eli sulan rannan puoli).

1630. "vetty suihkahtih veneheh, aldo lykkäi" (aalto lykkäsi vettä, elävä olento).




1631. "aldoloin suihkeh" (aaltojen ääniä).

1632. "allot suihkau därvel" (veen palvojien pyhiä aikoja).

1633. "sill oli niim pität tukat jotta se niitä kampasi vaskisella suvalla" (Vetehisen elämää).

1634. "kivellä istu Vetehini ta peätäh suki ta itki" (omien haltijoiden luonteesta, samat ilot ja surut kuin ihmisilläkin).

1635. "siid allon nenäz näimmö hyveä hiilihoaroa" (näimme hiilihaaraa eli koimme kauhua).

1636. "vein soru" (veen ääniä, vrt. Sorunen).

1637. "silmälähtö, häness eule ni sorusta ni midä" (silmälähde, sorusta=roskia).

1638. "jalloil vai sobloau rannaz, ei malt uidoa" (uimista vierastavat, silti veen ystävät).

1639. "vesi sokkuu" (sokkuu eli laskee).

1640. "sokkuvesi" (laskuvesi, vrt. Sokkunen).

1641. "kalat solissah rannal lämmäl seäl" (oikeat veet=täynnä elämää, kaloja, lintuja, majavia, saukkoja, 
vrt. nykyajan kuolleet veet).

1642. "järvi on jeän soluloil" (jään soluloilla eli hileillä).

1643. "Peramoin suuz on suarukku" (saarukka eli saari).

1644. "on suarukkane tällä därvellä, Ligosoari" (saarukkanen eli pieni saari).

1645. "Rompakoz om moizii tsomii suarukkazii" (somia pieniä saaria, saarien ystävät).

1646. "a mie en soata uija, vaikka olej järver rannassa kasvan" (en saata uida, vaikka olen järven rannassa kasvanut, ihminen=maaeläin).

1647. "tukat pität, perzieh soaten" (Vetehisellä).

1648. "aldo vettä soijutti rannal" (aalto soijutti vettä, eri olentoja).

1649. "aldo randoa vas vetty sojjuttau" (aaltojen elämää).

1650. "aldo soigoa rannal" (soikoaa eli loiskuu, vrt. Soikonen, veen suvut=vettä kuvailevia sanoja).

1651. "vezi soigau, ravieh tuulou" (soigau=loiskuu, ravieh=kovaa, vettä lietsova tuuli).

1652. "se oli Vuonnisen kylä semmosessa soilukassa" (soilukassa eli poukamassa).

1653. "soutamah soilukkoa, ta airuomah oavum pohjoa" (soilukat ja aavan pohjat).

1654. "vesi soimiu venehen" (soimii eli vie veneen, nousuvesi).

1655. "Vetehini se anto suuren soalehen, milma autto" (saalista antava Vetehinen, auttaa ystäviään, 
hukuttaa vihollisiaan).

1656. "vetty tuulel ryöpyttäy randoa vaste" (vettä ryöpyttävä tuuli).

1657. "soareikko därv on Seämärvi, kymmend enämbi" (kymmentä enemmän saaria, enemmän kuin omia lukuja).

1658. "soarelazet tuldih" (saarelaiset eli saaressa asuvat).

1659. "suaretoi järvi" (saarelliset ja saarettomat järvet).

1660. "mäni meren soarirannalla" (saarirannalle, vrt. maarannalle).




1661. "siin oli kaks abajoa, Soarennenässä" (apajien paikkoja).

1662. "ku pitin därveh tuulou ni se soariloista kostau" (tuulee pitkin järveä, kostaa eli suojaa).

1663. "kaksi soarda mie hänessä muissan, Mujehsoari, Nägosoari" (saarien nimiä, järven kutsuminen häneksi).

1664. "järven sydämel on soari" (sydämellä saari, vrt. keskellä).

1665. "magaimm yön soarez" (saaressa yöpyminen).

1666. "suarez eläy" (saaressa elävät, veen ystävät).

1667. "suarikas on Kuolungijärvi" (saarekkaat järvet).

1668. "salokalat on lomukaloi, sanotah suarivozet" (saarivoset eli saarelaiset, vähättelivät salojen eli metsälampien kaloja).

1669. "loitos mäni, Kiimaisjärveh soahe" (järvien välit=omia etäisyysmittoja, vrt. omituiset "kilometrit").

1670. "vezi slivahtih, kala on kortehikoz" (korteikoissa liikkuvat kalat).

1671. "maimaized veis slivistäh" (rannoilla livistävät maimaset eli kalanpoikaset, ennen vesistöjen tuhoamista).

1672. "koalat slobaitad veiz" (hyppivien kalojen ääniä).

1673. "vezi slovahtelou ku kala pagenou" (veen kalat).

1674. "linnut slunketah veiz ujjellez" (veen linnut).

1675. "selvällä meren selällä, sinervillä lainehilla" (meren selkä, vrt. Selkämeri).

1676. "luonti silmäh luotehella, keänti silmäh koilisella, mipä ov väri merellä, sinervöini lainnehilla" (loitsusanoja).

1677. "merempuoli sinisteleh" (merenpuoli, rantalaisilla meri=yksi ilman suunnista).

1678. "meri sinistäy loitton" (vrt. siintää).

1679. "merenranda vai sindeä, meri da taivaz vassakkah" (meri ja taivas vastakkain).

1680. "järvenrandu sindäy loitton" (siintää loittona, vrt. sinertää).

1681. "silloi toittsi andau därvi kaloa, ei kaikel aigoa anna" (antaa kalaa silloin toitsi, vrt. kalattomiksi pyydetyt vesistöt).

1682. "ei mikänä muu ollunkana ku Vejen emäntä" (eläinhahmossa liikkuvat emo-haltijat).

1683. "vähäni oli siinä laksi nin, silmät oli sielä kaikittsi" (laksi eli lahti, vrt. hetteen silmät).

1684. "kyllä mie join yhöstä kohasta, semmozelda suolda, kuj janotti, semmoni oli silmihete" 
(join silmähetteestä eli lähteestä).

1685. "silmykaivoz on vilu vezi" (silmistä tuleva vilu vesi).

1686. "silmykaivoz vett ainos purzoau" (pursuaa vettä, vrt. pulppuaa).

1687. "vezi nouzoo putsuu silmilähtiessä" (lähteitä kuvailevat sanat).

1688. "mie join vettä silmälähössä" (silmälähtö, veen lähtö, vrt. lähde).

1689. "meiläi Pällärves om moine, Särgilahel" (kalojen mukaan nimetyt vesistöt).

1690. "kolme kivie pideä lykätä, siid äski kezoil männä" (lykätä kolme kiveä ennen uimaan menemistä, Vetehisen varoittaminen).




1691. "vezi siezlavui, semavui" (sekoittui, sameutui).

1692. "siikani" (terävä ja vaahtopäinen aalto).

1693. "därven sydämel on luodo" (sydämellä luoto, jokainen järvi erilainen).

1694. "vezi seändyi" (sääntyi eli sydämistyi, elävä olento).

1695. "selvällä meren selällä, sinervillä lainehilla" (meren lukuja).

1696. "enne vai sellälleh uidih" (uitiin vain selällään, vrt. selällään uivat saukot, vrt. toteemieläimiltä opitut 
nerot eli keksinnöt).

1697. "semakko vezi" (samea).

1698. "semakui vezi" (veen kirkkautta kuvailevat sanat).

1699. "semmoni suuri kivi oli siinä kesellä järvie" (kiviset järvet).

1700. "se on semmoini lampi, kuiva moa ympäri" (kuivalla maalla olevat lammet).

1701. "vez on segaksine, rannaz murduo on" (murtoa eli roskia).

1702. "karien segah jouvuin" (karien sekaan, karikkoiset paikat).

1703. "selakko vezi, murrokaz" (selakko=samea, murrokaz=roskainen).

1704. "viem peäl on zelenäine, kus tyynet kohtad, vezi kärvästäy" (veden päällä vihreät limakalvot, 
vesi kärvästää).

1705. "vezi selgeni, seizattih" (veen tuntijat).

1706. "järven selgäh meni, keskijärvel" (järven selkä, sijaitsee keskijärvellä).

1707. "suuret selät oli souvettavat" (suuret selät, avoimet, kaukana rannasta).

1708. "lagie järvenselgä" (vrt. laakea).

1709. "se oli melkoni laksi kiertöä" (laksi eli lahti, vrt. laakso).

1710. "vezi selgeni, seizattih" (veen selkeneminen).

1711. "seizuandahine vezi" (seisova vesi).

1712. "seizoi vezi duvv ei ole hyvä" (ei ole hyvää juoda).

1713. "ku pitkembähez vezi putsis seizou, kai lemehtyy" (vesi lemehtyy puuastiassa, vrt. lemi).

1714. "därvez vezi seizou, tyyni on" (tuulen katsominen veen pinnasta).

1715. "Meren emä rönkyy, kuuluu kuuvella virssalla, seittsemällä selkosella" (Meren emän äänestä, 
kuuluu kauas).

1716. "vezigi on savenkarvaine" (karvainen eli värinen, väri=lainasana).

1717. "savenkeskiine vezi" (keskinen eli sekainen).

1718. "savehine vezi" (savensekainen).

1719. "sareikko järvi" (saroja kasvava, järvisarat).

1720. "sarmakka vezi" (samea).




1721. "Onieg ylen äjjäl sataittsou" (Onieg=Ääninen, sataittsou=velloo).

1722. "kaidane salmekeh" (kapea salmi).

1723. "Sordavalan ezuksil om mondu salmekehtu" (edustalla salmekkeita, sijaitsee Laatokan rannalla).

1724. "salmeksud on därvel, pieni salmi ku ojaine" (salmes, salmeke=pieni salmi).

1725. "nenäh on utusen niemen, utu-soaren salmeksilla" (niemet, saaret ja salmekset).

1726. "ta männäh Luusalmen salmella ta salmen on kylmän" (kylmän eli jäädyttänyt umpeen, salmien nimiä).

1727. "käytih siitä venehellä poikki, siitä salmesta" (salmet=kapeita kohtia, perinteisiä ylityspaikkoja).

1728. "salmesta poikki kävi koalamalla" (poikki kahlaamalla, oma liikkuminen=luontoa mukailevaa, 
vrt. omituiset "sillat").

1729. "ehätä salmes" (ehättää salmesta, vrt. kyydittää poikki).

1730. "salmen korval magaimmo yödä lautan ker" (makasimme salmen korvalla, vrt. niemen nenällä, 
joen suulla, luontoa kuvaillaan samoilla sanoilla kuin ihmisiä).

1731. "kaglas sai oli veis" (kaulaan saakka vesi, omat mitat=omista asioista).

1732. "vezi on sagei, g on savipohdu" (savipohjaiset veet).

1733. "vesi saivoutuu" (saivoutuu eli samenee, vrt. saveutuu, vrt. saivo).

1734. "ni siitä kun heän kompastu siinä lahem perässä, rämiellä" (lahen perässä sijaitsevalla rämeellä,
Lahtinen=Lahinen).

1735. "aldo räpsäv venehty vast" (aallot=veen haltijan tervehdys).

1736. "räpä tulou" (Vetehisen kiertonimiä).

1737. "itsekin Veen emäntä, veäksi vesikivellä, sylin ryönäh on ajaksi" (vesikivelle tuleva Veen emäntä, 
vrt. majava, norppa).

1738. "vetty ryöpsähyttäv aldo kivii vaste" (aaltojen kuunteleminen, veen palvonnan muotoja, 
luonnonusko=perustuu aisteihin).

1739. "vetty tuulel ryöpyttäy randoa vaste, kaiken sajendav vien" (sajentaa veen).

1740. "veen räskeh" (räiske).

1741. "hyvän räiskehem pidäy rannal" (veen ääniä kuvailevat sanat).

1742. "allon räskeh" (allon, vrt. aallon, vieraalta maistuva kaksoisvokaali).

1743. "vezi räiskeä järvel" (veen äänet=veen kieltä).

1744. "vezi räskäy kivilöi vast" (veen kuuntelijat).

1745. "vetty räskyttäv veneheh, kai kastuttav itsen" (veen ystävät, eivät pelkää kastumista).

1746. "vezi räiskähtelöy kivilöi vaste, iänen pidäy" (rannalla istuminen, veen kuunteleminen,
omat palvontamuodot=luonnollisia, tulevat luonnostaan).

1747. "kehtoaa vettä ryysteä netse" (kehtaa ryystää vettä, vesi=elämän ehtoja, kohdellaan kunnioituksella).

1748. "vetty tuli aiga ryöhky" (ryöhky eli ryöppy).

1749. "vetty ryöhkähtih veneheh" (vesi varoittaa, aika siirtyä kuivalle maalle).

1750. "ruuvikko, pitköä heinöä vejessä" (ruovikon kuvaus).




1751. "därvessä ollah ruuvikot, korttehikod i kazlikot" (vesiheinien jakaminen kolmeen).

1752. "ruuikod rannat" (ruokoja kasvavat rannat, tulisi pyhittää kalojen ja vesieläinten käyttöön).

1753. "koz ongittahez näyk ei, sit sanotah, ed Vedehine kaloa anna, ittsiedäz riputammo, lammin rupitammo" 
(rupitamme eli kursimme lammen umpeen, oudolta kuulostava haltijoiden uhkaaminen, nälkä=tekee epätoivoiseksi).

1754. "semmoni ov vähäsen niikur rusappa se selkä" (Vetehisellä rusappa eli punertava selkä, 
vrt. punertavat kalat).

1755. "meren ruuvon ruskevuiset, meren kaislan kaunehuiset" (meren lukuja).

1756. "ruta, järvem pohjasta kumpaista nossetah" (ruta eli järvimalmi, vrt. hölmä).

1757. "rudas sulatah tsugunoa" (sulatetaan rautaharkkoja, lainasanoja=lainatapoja).

1758. "ruoheikko" (ruokosikko, kaislikko).

1759. "ruogohine randu" (ruokoiset rannat, ruoko=järviruoko).

1760. "rannoilla kasvau matalaisie ruokosie" (matalat ruo´ot, vrt. pitkät kaislat).

1761. "ruogozu randu" (ruokoisa, vrt. ruohoisa).

1762. "se kun on oikeir ruokosikko" (ranta).

1763. "ruogovuu randu kezäl" (kesällä ruokoutuvat rannat, vesiheinien aika).

1764. "ta siin on niiv valkie vesi niiv valkie jotta joka ruhka pohjasta näkyy" (valkeavetiset järvet, vrt. Valkjärvi).

1765. "vetih on vesikivellä, kantelehta kuulemah, lohen ruuaista rojuo, kalanluista kanteletta" (Väinämöisen soittoa kuuntelemaan saapuvat veen henget).

1766. "romottaa veteh, semmoni kuva käyt veteh" (romottaa eli kuvastaa veteen).

1767. "vettä aldo lykkie ropsuttoa" (vettä lykkivät aallot, eläviä olentoja).

1768. "aldo roiskuau kulleh vetty bualobal" (paalopalla eli ulapalla, kuulostaa lainasanoilta).

1769. "oli hyvä roiskeh lahtel" (aaltojen roiske).

1770. "Vakkidärveh kezoil kävves pidäy kolme kivie lykätä, sid äski tsukeldai kezoil" (pitää lykätä kolme kiveä, ennen uimaan menemistä).

1771. "siel on suuri oalto, vain harvempi kun Kuittärvessä, Kuittärvess on toakiempi ta siitä ristoalto" 
(aaltojen tuntijat).

1772. "ristakkah allot kävväh" (ristiaallokossa).

1773. "vetty rimsahtah alloz veneheh" (Vetehisen tapa ottaa yhteyttä, leikkiikö vai varoittaako).

1774. "järv on riittiel" (riitteellä, talven tulon enteitä).

1775. "järvi mäni riittieh" (veen ajasta jään aikaan).

1776. "veen kaiken rejuittsi mudazeks rannal" (veen mutaamista paheksutaan).

1777. "Vetehini se anto suuren soalehen, milma raukkoa jumala autto" (Vetehisen kutsuminen jumalaksi, 
vrt. naispuoliset emo-haltijat).

1778. "kudamas järves on heineä, sid on razvazet kalat" (järvien ja kalojen kasvun yhteydestä, syövät vesiheiniä).

1779. "rannatoi meri" (meri eli suuri järvi).

1780. "rannatoi on Oniegu, se on ku taivas kattsuo" (rannaton Ääninen).

1781. "se kun huomeneksella läksi vettä käymäh rannasta, nin kivellä istu Vetehini" (rantakivellä istuva Vetehinen, vrt. rantakivillä lepäilevät vesilinnut ja eläimet).

1782. "kosseranda" (koste eli suojainen, vrt. Kostamo).

1783. "nygöi on rannad juuri juumas sai kuivat" (juumas=syvänteeseen, sai=saakka, kuivien rantojen aika).

1784. "rannas uimo" (oman uimisen luonteesta, rantavedessä pulikoimista).

1785. "rannaz da rannah huikk ei kuulu" (huikka eli huuto, huikan kuuluma, omia mittoja).

1786. "Kujoirannas on heiniä" (rantojen nimiä).

1787. "ruogorandani järvi" (rannoistaan järvi tunnetaan).

1788. "Kukkilan randoveh" (rantove=rannan asukkaat).

1789. "vien rajaz otim peskuu" (peskua eli hiekkaa).




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti