v.1.12

lauantai 18. marraskuuta 2017




1318. "kysyvät sitte olisko tässä joku nii hyvä ja 
saattas heitim merellahlen yli" (merenlahden 
yli, urjalassa, omat meret=isoja järviä, vrt. me
=meren ympärillä asuvat).

1319. "miss on hyvä vein käönti että siin eij oom 
mitää, muuta kun jonkeat oallot vaen" (veen käynti, 
jonkeat aallot).

1320. "ves jakaa ittiää" (tuulen puhaltaessa järven 
pintaan).

1321. "hyö tuo hopeata jotta se jakas heillen kaloa" 
(hopeaa veenhaltijalle, omat ja vieraat uhrit).

1322. "sil ol olt nii karvane selkäkii et oikee 
jakkooksellaa" (vesihiidellä, vrt. karvaiset 
vesieläimet).

1323. "kenenkähä jalajjäläkiä tässä rantahiekassa o" 
(rantahiekat, jänniä paikkoja).

1324. "ei ole mun muistinaikaani ollu salamessa 
niin vähän vettä kun tänä kesänä, kyllä siittä ny 
pääsee hyvin jalakakoloppasinkin" (matalat 
salmet, omia ylityspaikkoja).

1325. "mene jalakakoloppasissa ylitte se on niin 
matalaa" (jalkakolppasissa ylittäminen).

1326. "uimas kun oltii niij jalkapohjasil mentii" 
(jalkapohjaa, oman uimisen luonteesta, 
syvälle meneminen=elämän vastaista).

1327. "siin on niin matalaa, että voip mennä 
jalkapohjasin yli" (jalkapohjasin ylittäminen,
vrt. kolppasissa).

1328. "veinjama" (maan ja veen raja).

1329. "tyynej jama" (järvellä, jama=juova, raja).

1330. "ko joku rummakko löyvettihin ko janotti 
niin ei muuta ko kourasta" (juotiin vettä, 
puhtaiden vesien aikaa).

1331. "ei tähän saretta tu, toi järvi javottaa pilvet" 
(javottaa eli jakaa, vesistöjen ja pilvien yhteydestä).

1332. "se ol iha must" (musta, järvi ukkosella).

1333. "sen oj jättiläinen sylisähän kantanu" 
(meressä näkyvän kiven, oma maantiede,
syntyjen tuntemista).

1334. "luhan juohe" (luhan=tulvivan suon,
juohe=matala selänne).

1335. "vesjuohot" (juohot eli suonet, 
maan alaiset veet).

1336. "meri jolehtii" (alkaa jäätyä).

1337. "ne ol pienii järvii, ei niis taitant paljo 
kalloi olla, jos jollon kullon sai" (pienet järvet, 
pienet kalakannat).

1338. "näijel lampien veet net vaij jollottaa" 
(jollottaa eli seisoo).

1338. "jolma" (salmi, vrt. jo-olma).

1339. "se putos jolopakkoon" (jolpakkoon eli 
jorpakkoon).

1340. "jomma" (tasainen kohta järven pohjassa,
vrt. jomman kumman).

1341. "tuossa Tuppikarin eessä ei ooj jommavettä 
juuri ollenkaa" (matalaa rantavettä, vrt. jolma).

1342. "isot veet jonkaa" (sanottiin aaltoilun 
jatkumisesta tuulen tyynnyttyä).

1343. "johan tässä päihviin joutu ko vanha meri 
jongaa" (vrt. vanha taivas).

1344. "tyvenej jonka" (tyynellä käyvä maininki).

1345. "jonka kävi pohjosesta" (kävi eli käveli).

1346. "se se om paha seilatessa ko vanha jonka käypi" 
(vanha jonka, aaltojen nimiä).




1347. "jonka aalto, ei ole vahtea" (jonka eli 
vaahdoton aalto).

1348. "meri jonkailee" (aaltoilee).

1349. "jonkalaine" (tuulen tynnyttyä käyvä leveä 
aalto).

1350. "se vielä värreilee järvi, jonko käypi vielä" 
(jonko eli väreilevä aalto).

1351. "jonkoaalot käypi" (eläviä olentoja).

1352. "jontoaalto on sievempi aalto, se ku ei puhkia" 
(aaltojen ystävät).

1353. "mer jormotta" (jyrisee, meri=laatokka).

1354. "ku niit valkosia joroja tulia, tulia kylmät" 
(joroja eli vaahtopäitä, aalloista ennustaminen).

1355. "ei pääse rannasta pitkällekkän kun tullee 
jorpakka vastaan" (jorpakka eli syvä vesi).

1356. "siinä on semmonem pitkä kallijojoru ja siellä 
voep vaikka ettonneem muatak" (kallioiset rannat, 
hyviä makuupaikkoja).

1357. "tuosta Vattuselän ylik kuurajeätä kävelläj 
jotkotin" (maan ja veen selät, veessä ei kasva vattuja
=maan selkä).

1358. "siinä om mäin kuppeessa semmonej joukee 
lamp" (joukea lampi).

1359. "jouko tulee joukkis koukkis tuolta lähtehen 
sisästä" (jouko eli haltija).

1360. "joutavallinen pieni purakko" (purakko eli 
lampi).

1361. "emmä löytähne sitä venettä ja nii jouvvuima 
kiertähmä velho suuri järvi" (veneilyn alkuperää).

1362. "järveem puottooj juhmaottelloo kiviä" 
(vettä kaltoin kohtelevat=veen pyhyyden
unohtaneet, vrt. vieraat elinkeinot).

1363. "veessä on julumat haltiet, ne oj joka veessä 
erikseen" (joka veessä erikseen, omat jumalat 
=paikallisia).

1364. "oli julumat oallot" (julmat eli suuret).

1365. "kun työ määttä Ahvenlamminmäkeen soitten taa" 
(lammen mukaan nimetty mäki, vrt. sukulaiskansojen 
pitkät paikannimet).

1366. "ranta laskee sii paikkaa juaheesti järvee" 
(juaheesti eli loivasti).

1367. "alespäitej juahevaa" (järven ranta).

1368. "juokamis järvepinta" (juokamis eli tummilla 
juovilla).

1369. "juoksuhethejä jokku olit" (juoksuhetteitä 
eli virtaavia lähteitä).

1370. "eikä ouj juoksuves siinä" (juoksuvesi, 
umpilammessa).

1371. "lahtie sanotaan ku pistää pitkä juonnem 
maallep päi" (lahti=juoni maalle päin).

1372. "jos se tietäs ne järvej juonteet" (juonteet
eli väreet, vrt. juonteista ennustaminen).

1373. "järvet juontaa mihij juontanoot" (juontaa 
eli johtaa).

1374. "siin on sisää sellaij juopa" (maan sisään, 
kapeassa lahdessaveen ihmiset=näkevät asiat 
veen kannalta).

1375. "oli semmonej juapa siinä saarej ja maav välisä" 
(saaren ja maan välissä).

1376. "joha on tyyni, ko jääpi venehen jäläkehenki nuin 
pitkä juopa näköhö" (veneen jälkeen jäävä juopa).




1377. "juappoja oli meres kon kalaam mentii" 
(vettyneitä uppotukkeja).

1378. "kas minkälaisel juarttill on toi järvi taas, 
tuleekohan siit sale" (juortti=vana, juova, 
veen pinnasta ennustaminen, vrt. juortane).

1379. "ku isoja mustie juoruja tulie järvien nii tulie satiet" 
(juoruja eli juovia, vrt. juonteita).

1380. "voahteeloo veimpinta pitkissä juorumissa" 
(juovissa, viiruissa).

1381. "näyttä niinku viis kuus kala juakse pisi vedem 
pintta" (juoksee veen pinnassa).

1382. "ja siit ol sellasii hiekkasärkii, niihe ko äkkiää 
tul syvä ni kala juoks siint" (kala juoksi, särkän
reunaa pitkin, oikeat veet=täynnä elämää).

1383. "meri juakse kovaste" (juoksee eli käy).

1384. "ves on aina yhelä tasala, se juoksee se liika ves 
alespäi siitä hiljaksee" (lähteessä, luonnon ihmeitä).

1385. "tuoj juotin takana oj juumma" (juotin=järven 
pinnassa olevan juovan, juuma=syvänne).

1386. "tuloo nin ysö juova jälessä" (iso juova, 
veneen jäljessä).

1387. "sitte oli kartut joilla kesällä pesthin Nivasaaren 
siinä juovasa" (pestiin pyykkiä, juovassa eli saaren 
ja rannan välisessä salmessa).

1388. "juovasa me vain käytiiv vähä kahalaamasa" 
(juovassa eli salmessa).

1389. "järvi juovii sattee eellä" (juovii eli väreilee, 
veen tuntijat).

1390. "siinä jurmusa niitä kaloja on" (jurmussa 
eli syvänteessä).

1391. "siellä ne oleil jurottelvat" (kalat rantavedessä, 
vesi=kalojen koti).

1392. "siellä ne isot ahvenet jurottaa" (ruohoisessa 
syvänteessä, vesiheinät=antavat suojaa ja ravintoa,
luonnossa kaikella tarkoitus).

1393. "meilär rannah taitaa olla jussintakkua, 
ei tahlok katketa" (vieraat viikatteet, vieras
karjanrehu, omat heinärannat).

1394. "Unnekkivessä niitä justaan on" (apajia, 
nimetyt kivet).

1395. "se paenu pohjjaan" (veteen pudonnut kirves, 
kuuluu veelle).

1396. "oikke syvä juta" (juta=uurre, ura, uoma, 
vrt. jutaaminen).

1397. "minä lampiij jutkahin selälleni" (hyllyvältä 
rannalta, haltijoille kuuluvat kohdat).

1398. "siinä lahessa jutkottaa junkoja pohojassa 
vieri vieressä" (junkoja eli uppotukkeja, 
vrt. juoppoja).

1399. "olihan tuosa vähä semmosta jutkulaa" 
(upottavaa savea, merenpohjassa).

1400. "jutkupohoja vähä savikkua" (jutku
eli savipohjaa).

1401. "kalahaj juoksoo pitkir rantoo, juumar 
rinnassa" (rantaa pitkin juoksevat kalat, 
elävien vesien aikaa).

1402. "täss oj juuma ihal lähellä rantoo" 
(juuma eli syvänne, rantojen tunteminen).

1403. "siihej juumaa se Kiljunennii hukku 
uimassa ollessaa" (syvälle meneminen
=veen uhmaamista).

1404. "juuma ranta" (juuma eli syvä).

1405. "siinnoj juumoo, elä mää" (syvien vesien 
vältteleminen, ihminen=maaeläin).

1406. "luakoja että suat kävellä virstakaupala, 
enneku piäsöö juumemmalle paikale" (laakoja 
eli matalia rantoja, vrt. laakeita, vrt. laakkonen).




1407. "se ku sattu vua tuollanem mutalikko ja paekka 
paekon ol aeka juumarantasiakiil lampia" (juuma eli 
syvärantaisia).

1408. "lähe ov vuorej juurella" (lähteiden paikkoja).

1409. "on siellä juurikkaheinnee tuolla Pielisem pohjassa" 
(lyhyttä heinää, vrt. pohjan pitäminen vetehisten maana).

1410. "meilä on nii jylhyt rannat" (jylhyt eli karut,
vrt. jylhä).

1411. "se puhu ni rannan kautta" (rannan kautta
eli kautta rantain).

1412. "ollai kaut rantai, iha kierästi se sano" (kierästi
eli kierrellen).

1413. "ne soutoaj jylykytteli Oulujärven selekeä pitkin" 
(järveksi kutsuttu meri, näkyykö vastarantaa).

1414. "meri o jylkki" (jylkki eli pelottava).

1415. "jylläili se vesi" (jylläili eli jylläsi).

1416. "on siinä korreita laineita, jylläkkeitä" (laineiden 
ihaileminen, omaa uskonnollisuutta).

1417. "jylläs" (vesiputous, köngäs, vrt. jyläskoski).

1418. "olikin oikeen kovat lajut jynky perässä sentääs 
loiveni" (lajut eli aallot, vrt. lajunen).

1419. "on sellast jynkyllist" (jynkyllist eli epätasaista, 
merenpohja).

1420. "jos se on lumetoin se pitää aika jyrinää talvel 
toi järvi" (jäiden ääniä).

1421. "oov varovaine siinä jyrkkenöö ranta äkisti" 
(jyrkkenevät rannat).

1422. "siinä ranta niij jyrkistyy" (rantojen 
tunteminen).

1423. "tuos niemel o sit sellasta, vuore luon o kyl 
jyrkempeä" (niemellä loivaa rantaa, vuoren luona 
jyrkempää).

1424. "jyrkkä aalto" (jyrkkä eli korkea).

1425. "läksin tulemaa ja nii tulin äkkinäisee jyrkkää, 
siin on nii suur hautakohta" (äkkijyrkät ja haudat,
maalla ja vedessä).

1426. "em minä o uskaltana männäj jyrkkäykse taakse" 
(jyrkkäykse eli syvänteen, vetehiselle kuuluvat paikat).

1427. "tuossa o hyvil likkeellä jyrkäys" (syvänne).

1428. "jyrämö" (syvä suvanto, vrt. jyr-ämmö).

1429. "souvettii että jyräs tul perrää" (jyräs eli 
maininki).

1430. "se kuuluu pitkäm matkaa kun se ummikas 
merelt tulee jyrää" (aaltojen nimiä).

1431. "rantakallijo johom Pielisen aallot jyskyvvää" 
(pielinen, järvi vai meri).

1432. "emmä lähen nyt vesillek kun tuo järvi on aevaj 
jäkäläpäetä täynä" (jäkäläpäitä eli vaahtopäitä, 
tuulen mukaan liikkuminen).

1433. "tuulee ett oj jäkäläpäässä järvi" (vettä lietsova 
tuuli).

1434. "niitä kun tulloo kolomes suurta lainetta aina 
jälekkäi ja jos sillo ei arvoo kiäntee venneenkokkoo 
vastatuulee" (niin laineet lyövät veneeseen).

1435. "jos vesi jäljej jättää ni se kyllä jälkensäk korjaa" 
(veen jälki=rantakiviin jäävä juova, vrt. rannalle
ajama roju).

1436. "se ol jämt iha must" (järvi musta, ukkosella).




1437. "järvellä ollessahan se jo jämähti sakiaan piliveen" 
(aika suunnata maata kohti).

1438. "siellä nyttii jänikset juoksoo" (pyhäselällä, 
pyhä-nimiset vesistöt, jokaisella oma tarunsa).

1439. "järvellä jänikset hyppii" (jänikset eli vaahtopäät, 
yhenvärisiä).

1440. "nyt jo jänikset laukkovaa järvellä, om parempi 
maella pyssyö" (parempi pysyä maalla, veen voiman 
kunnioittaminen).

1441. "nous sielä selällä sellanem myrsky, että jänistämää 
alako minuvaki" (suuret selät, kaukana maasta).

1442. "isä, kato, taas on jänikse selkii laineil" (jäniksen 
selkii eli vaahtopäitä).

1443. "liivapohja siint antaa järel" (antaa järel eli myöten, 
liiva=hiekka, vrt. liiviläiset).

1444. "suurmeri vei meijen rantaaitan järin perin" 
(vei ranta-aitan, vrt. nousuvesi).

1445. "niin o ko Järve emä" (pörrötukkainen, 
vrt. töyhdökkäät vesilinnut, vesieläimet).

1446. "huuta ko järvehaltti" (vrt. vesilinnut).

1447. "sain nii suureh hauven, että ol ku järvehhaltija" 
(suuret kalat, haltijoiden hahmoja).

1448. "jos meät järve rannal nii tulloo järvehaltija ja 
ottoa jalastas kiin" (lasten pelottelemista).

1449. "mänkeä voa ja teutokoa järves nin tuluo 
järvehaltia ja se viep" (pelottelun taustalla hyvät 
aikomukset, vesi vienyt monta lasta).

1450. "tuas järven haltia nous lepäämään" (nousi 
lepäämään, kohdassa jossa pintaan ilmestyi tyyniä 
juovia).

1451. "järveheiniä ne on nekii" (palpakot,
järvelle kuuluvat heinät).

1452. "järvenkakkijaene" (haltijan nimityksiä).

1453. "jo oj järvenkumma, jos kohta ei herkiil lottuuttamasta" (järvenkumma=vesihiisi, lottuuttamasta
=satamasta, sadevesi=vettä, maahan pudotessaan 
kuuluu veenhaltijan vastuulle).

1454. "järvelleveä semmosissa pienissä järviputamissa" 
(järvelleveä=rantahetettä, vrt. levä).

1455. "varsinnij järvellietteissä, hetteissä se on siinä jo 
se kutusavi, se siinä puluppuvaa ulos" (järvellietteissä
=rantasavikoissa, kutusavi=savilieju).

1456. "jos sielä säekkyy järvelä sielä tulloo järvel liika" 
(vrt. säikkymisestä tulevat henkiset sairaudet).

1457. "järvennielu" (järvenrannassa sijaitseva
painanne, kulju).

1458. "se oj järvenniemessä, ee siinä halla käö" 
(hallattomat niemet, omia asuinpaikkoja).

1459. "järvenikki ottoa jos männyö syväl" (nikki eli 
näkki, syvänteet=haltijoiden kohtia).

1460. "järven näkki viep immeise, se alako viijjäs seläle 
päi ja se mustu ku kekäle" (vei ihmisen joka meni 
uimaan päivänlaskun jälkeen, ihminen=päiväeläin).

1461. "niipä on äkäne ku järven näkki" (äkäisenä 
pidetty haltija, vrt. hauet).

1462. "nii kauva se Jussi kulukoo huonoja jäitä että 
se on järve oma" (hukkuneet=järven omia).

1463. "järvenpalle" (rantaviiva).

1464. "mes sillo sanotti jervempersseks, siel jervem 
perel me oltti" (järven perällä eli perseellä).

1465. "se seiso ihan järven piissä" (pii=rantaviiva, 
vesiraja).

1466. "järvempii" (laskujoen niska).




1467. "järvempinnasa käypi tuulela pieniä viriä" 
(viriä eli väreitä).

1468. "tuolla järvempeässä näkkyy olovan, niemen 
takana" (järven päässä, niemen takana).

1469. "minähän kiertelin sej järver ranteej jo 
paimempoekana" (järven ranteen).

1470. "eihän se pakkanej jouvvuj järverranteellen 
niimpijan kun takalomaelle" (takalo eli takamaille, 
lämpimät rannat).

1471. "kyllä se järverranne on sittem matalaa" 
(ranne eli ranta, potkunjärven).

1472. "luhlaks sanotaa, joka oj järverrannas, 
kasvaa tuol velen sisäs" (heinää kasvavat 
luhtaniityt).

1473. "tuossa järver rintuukses se kerram posahti" 
(järven rintuuksessa, matalan ja syvän veden 
rajassa). 

1474. "järven silimä siellä, toenen tiällä" (järven 
silmä eli soistuneen järven silmäke).

1475. "järvensilmänne" (silmäke).

1476. "ol semmossie mettäniittyjä järvensyrjis" 
(syrjis eli rannoissa).

1477. "järventie" (tyyni juova veen pinnassa). 

1478. "se nous järvestä ja toi järvevviluv völjyssään" 
(sanottiin jos värisytti uimasta tultaessa).

1479. "hajek kirppuu korvest ja neulaa järvest" 
(sanonta).

1480. "järvestä ne tavallisesti ellää, s on kovin 
kalanej järvi" (järvestä eläneet mökkiläiset, 
vrt. maaorjuudesta eläneet talolliset).

1481. "kyl niis järvis kaloja on" (kalajärvet).

1482. "ei tie järv nouse enie, tie ol lassuj jo" 
(veen korkeuden tarkkaileminen).

1483. "kova tuul ettei uskallal lähtäj järvelle" 
(ilmojen mukaan eläminen).

1484. "järvellä on korvat ja metällä silimät" 
(eläviä olentoja).

1485. "sehän oli ennej järvenä joka kevät" (niitty 
järvenä, tulvaniityt).

1486. "siinä oli iso järvi keväimin" (järvi keväisin, 
tulvan aikaan).

1487. "niittu meni järveksi" (tulvajärvet).

1488. "menej järveen kellasten kontteis kans" 
(mene järveen, tiehesi).

1489. "juokse järvie siint valehtelemast" 
(juokse järveen).

1490. "heitäj jo hiitehej ja järvehen tuo hommas" 
(hiiteen ja järveen).

1491. "män häntä järvveen tahik kaivvoon" 
(meni järveen tai kaivoon).

1492. "tuhannen tulimmaisesa järvesä me oomma" 
(sanottiin eksyttäessä).

1493. "nii tihtii on järvii" (tiheässä järviä, 
suonsilmäkkeistä).

1494. "järviintaepale ov vähäläntäinem moakannas 
kahej järvev välissä" (järvien välinen taipale).

1495. "Leipivoaran eteläpuolella soessa siinä on 
niim paljo sitä järvihölömeä että se on yhtenä telinä" 
(järvihölmää=rautamalmia, telinä=lauttana).

1496. "järvikäinen" (lampea pienempi järvi).




1497. "Katrasuo on järvikäs suo" (järvikäs eli 
silmäkkeinen, järvi-sanan alkuperää).

1498. "em minä niit laskennu om montako niit 
järvilammikoit" (laskemisen vieraudesta, 
kaikki skouluissa opetettu=luonnotonta,
oman vastakohtaa).

1499. "sielä Mäkikylän seutuvilla niit o järvilampareita" 
(lampareita eli pieniä järviä).

1500. "järvilantto" (lantto eli lammikko, 
vrt. lanttonen).

1501. "kum mennee Puljutunturil lakhen, siellä on 
rämettä ja pikku järvilantot" (järvilantot eli 
tunturilammet).

1502. "järviluhta" (tulviva rantaniitty).

1503. "se järvilähle on auki aina, sit vettä tulie niin 
kovasti, et pumputtaa santaaki ylös" (pumputtaa  
santaa eli hiekkaa, pohjassa oleva lähde).

1504. "tie on sellaist järvimaata, ei täs jokie paljo okka" 
(järvi ja jokimaat).

1505. "se oli se järvimalavi nin se oli semmosia lokareita, 
pyöreitä" (pohjassa oleva rautamalmi, vrt. hölme).

1506. "se järvimuta kuv voatteeseen tarttuu ja kuivvaa, 
niin s ei tahol lähtteep pesemälläe" (järvimuta).

1507. "teä on nii järvistä, teäl kierteät järvet joka puol" 
(järvisuomi, järvistään elänyt).

1508. "liekköhäntä järvisempää maata kun on Salonsaari" 
(oulunjärven salonsaari).

1509. "se Lehmikummuntakusta on niij järvistä, 
ettei täälä päin ole toista niij järvistä paikkaa" 
(järviset paikat, vrt. silmäkkeiset).

1510. "ja jos pikku järvinenki on sielä jänkälä" 
(järvinen eli pieni järvi, vrt. ison järven lapsi,
nen-pääte).

1511. "järvipiitta" (rantaviiva, vrt. pii).

1512. "järvipilkka" (pieni järvi).

1513. "järvipurakko" (pieni heinäjärvi).

1514. "järviputama" (pieni järvi, vrt. pudas).

1515. "niim pikkanej järviputama ninku mutahaota 
ikkii" (mutahauta).

1516. "järviputamo" (pieni ja kapea lahti).

1517. "järviputrakko" (pieni liejurantainen 
järvi).

1518. "on siä järvipäitä, sellaasia pienempiä" 
(järvipäitä eli suolampia).

1519. "ne on semmosia järvirimpiä" (lampia 
pienemmät silmäkkeet).

1520. "järvisammal" (järven pohjassa kasvava 
sammal).

1521. "Järvvaimo" (naispuolinen veenhaltija).

1522. "ja nyt o hyä, ku järvivesi o lämmint" 
(lämpimän veen aika).

1523. "Järviäijä käy kinttuin kiinni" (lasten 
pelottelua, mies ja naispuoliset haltijat).

1524. "järvykäinen" (pieni pyöreä lampi, 
vaaran kurussa).

1525. "jätinheittoja" (isot kivet hiijärvessä).

1526. "sen oj jättiläinen sylisähän kantanu" (meressä 
näkyvän kiven, syntytarut=elävöittävät maisemaa).




1527. "lainne oj jättänny jo yhen osan eilisest" 
(jättänny=tyyntynyt, vähentynyt).

1528. "tääl jättää yöks tyyneks" (mantereella, 
vrt. saaristossa).

1529. "se Valkmere jätö maa o nii kuiv" (merien 
jättömaat).

1530. "järvi luop jäetä" (jäiden lähtö).

1531. "järvee se jäälyttää" (järven jäätyminen, 
veen palvojien vuodenvaihteet, jokaisella 
jumalaisella oma ajanlaskunsa).

1532. "lainne oj jo jäänny paljon aamusestaan" 
(jäänny eli tyyntynyt).

1533. "Joakko puottoa kylymän kivej järvee, 
Joakko ne veet jo jähytteä" (vesiä jäähyttävä
jaakko, vrt. jako aika).

1534. "järvi oj jo hianos jäähilees" (hileiden aika).

1535. "järvi tuli jäähyrelmään" (jäähyrelmään, 
vrt. hyy, hyytyä).

1536. "vesi oli jäähyrelmäs" (hyrelmäs eli hileillä).

1537. "veessä on jeähyhmeä" (hyhmeä eli sohjoa).

1538. "ko mie tuleen sev vuomam päähän se mie tulen 
aivaj jääkylmäle kaltiole" (kaltiolle eli lähteelle).

1539. "a järvkii sai viime yön jo jiäpeittien" (talven 
tulon enteitä).

1540. "niitähän on kaen kolomekkil lammia siinä 
likettäe" (likettäe eli lähekkäin).

1541. "väistä sit paikkaa, missä lainne kaatuu" 
(laine kaatuu, vrt. karit).

1542. "matala kaatuu" (matalikko, kivien kohdalla 
kaatuvat laineet).

1543. "konttasin siittä vain sinne, vesiviereej ja sitä 
losseikkua alon kahalailla" (rantasanastoa).

1544. "se on niil laitoo se ranta et siin voip kahlaa 
kauvas astikka" (laitoo=loivaa, matalaa,
vrt. laitonen).

1545. "järve ves kajastoa nii sinisel" (veen värejä, 
jokaisella jumalaisella omat värinsä).

1546. "toisinahan on semmonen ilima että se kajastaa 
että näkyy meri" (sisämaahan).

1547. "myö koalettii ain siihe soarie" (kahlattiin 
saareen, uimassa ollessamme).

1548. "suattaa tämän tok kuallook, eij ou niin syvvee" 
(saattaa kahlata, lammikon).

1549. "ei ne oikeij järvejä ollum mutta niittuja, 
että piti vähä kaalatakki paikon" (tulvaniittyjä).

1550. "matalikkuo myöti kualelin" (kahlailin).

1551. "s on kaalonnu hiataa ja viänym mennehnänsä" 
(kaalonnu=uurtanut, hiataa=hiekkaa).

1552. "se on tästä näin kaalonnu, s on tuallaasen 
kaalooksen teheny" (kaaloksen eli syvennyksen,
veen jälkiä).

1553. "siinä on niemen käressä semmonem pikku 
koarama" (loiva lahti, vrt. koar-amma).

1554. "siell on tyyn koarannes, siiheh heittellöö ne verkot" 
(tyyni kaaranne, lahden poukama).

1555. "siin o semmoine koareke ja oikei tyyni laheke" 
(järvessä, kaareke=tyyni lahdeke).

1556. "tässä Kotlahessa ov vähä semmoesta lahen
kuarraketta" (kotilahdet eli kotalahdet, omia 
asuinpaikkoja).




1557. "oha siinä niitä kuarteita" (järvessä, 
loivasti kaartuvia lahtia).

1558. "siellä kalamies soutelloo ja kahtelloo kalasta 
koarretta" (kaarretta eli lahdeketta).

1559. "lahen koarteessa ov ves melekee aena tyyntä" 
(tyynet kaarteet, tuulen suojassa).

1560. "koarteem perrään ne souti" (suojaan).

1561. "siellä näky koarrekkeessa olovav venet, totta se 
on siellä onkimassa" (kalapaikkoja).

1562. "tuosta nieme kuartamasta suap hyväst kaloja" 
(kaartamasta, kaartuvat kohdat).

1563. "siinä Kiukkooniemen nenässä om pikkusen 
koartammoo tällä lahem puolella" (niemen nenä, 
lahen kaartamo).

1564. "lahen kuartamo" (loivasti kaartuva lahti).

1565. "siinä kaataa niin hirviästis siinä matalikolla" 
(kaataa eli särkee, aaltoja).

1566. "nousee semmosellek kielellen nin se rupiaa 
kaatamaa" (aaltojen elämää).

1567. "kaavina" (lahdelma).

1568. "vihriäistä kanhakkaa, kiuhtavaa kaatsaa" 
(tulee järven pintaan, vrt. siitepölyä).

1569. "tosa niämen kaulasa, siä on niin korkeella 
joskus vesiki, ette kuivij jalvon niämeem me" 
(niemen kaulassa, vrt. nenässä).

1570. "kakspohjanej järvi tuo Pisajärviki" 
(kaksipohjaiset järvet, vrt. saamelaisten 
uskomukset).

1571. "voahtipeässä kahahtelloo aallokko" 
(vaahtopäässä, vrt. veenhaltijan
hiukset).

1572. "se moam puolella virtoa toisalleppäi, 
ja sielä syvässä selällä niin se virtoa toisippäi, 
se on kahakkätteinev veivvuovi" (kahakkakäteinen 
=kaksisuuntainen, vuovi=virtaus).

1573. "siin on kahiloita siinä lampisa" (kahiloita 
eli kaisloja).

1574. "ja siin oli semmonen kahilisto sitter ranta" 
(kahilistot).

1575. "Kurppasten pohjan kaihlistost" (pohjan 
kaislikosta, järvien pohjat).

1576. "miä sousin sit kaihiliston syrjää" (kaislikon 
syrjää).

1577. "siitä syvemmällä vasta sitte on kaelisto" 
(kaelisto eli kaislikko).

1578. "ruuvvikko kahhai" (ruuvikko, ruokoja 
kasvava kohta).

1579. "se on niil laitoo se ranta et siin voip kahlaa 
kauvas astikka" (laitoo eli loivaa).

1580. "kämmennahkoja koetteli täst Arkaisoarie 
ku kahtoappäi sous" (saarien nimiä).

1581. "se jakaa ne pilvet aina kahtia eikä ukkosta tule" 
(pilviä jakava järvi).

1582. "tossa on aina melkein ristiallokko kun niämi 
jakkaa tuulta kahtiasti" (tuulta jakava niemi).

1583. "minä olin siinä saaren kaihessa vähän aikaa" 
(kaiheessa eli katveessa).

1584. "soulettiin saaren kaihessa" (saaren kaiheessa
liikkuminen).

1585. "se järvi kierteä kaikki sen soaren" (järvi kiertää 
saaren, elävä olento).

1586. "kahaluuvesi siinä oli välillä" (kahluuvesi, 
niemen ja saaren välillä).




1587. "hyvin pikkisen niemen kaekerroo" (niemen 
kaikeroa, saaren sivussa).

1588. "se on kaiketit toisella puolee järvejä" 
(hallapuro, purolliset järvet).

1589. "eipä se kaikittain anna kaloja Juhajärvkää" 
(järvien nimiä, vrt. juha=joki).

1590. "ulukoapaja se oli ulompana kaikkein ulommainen 
apaja" (vrt. ulkokari, merisanastoa).

1591. "siäl Lunkoonlahren kailos on hyvä lahnapaikka" 
(kailo=lahti, poukama, vrt. kailonen).

1592. "lautta jätettii sihin niemen kainaloo suojaa 
varttumaa parempaa vyörii" (vyörii eli säätä, 
ilmojen mukaan eläminen).

1593. "siin ov vein kaenalo" (kainalo eli poukama).

1594. "lahen kainalosa oo olluv venevvalakama" 
(venevalkamat).

1595. "soaren kaenaloon siihem pannoo verkkosa" 
(saaren kainaloon).

1596. "kahalas kainaloveelle" (kainalon syvyiseen 
veteen, omat mitat=oikeista asioista).

1597. "kaisku" (karikkoinen ja kapea niemi).

1598. "se oh hyvin kaelanel laht" (kaelanen 
eli kaislainen).

1599. "Ritasjärves on kahilamättäit" 
(kaislamättäitä).

1600. "Likolahres on nyv vahva kahilasto" 
(kaisloja kasvavat lahdet).

1601. "ol semmonen kaeslatylyväkej jossa minä 
ongin" (kaislatylväke eli saareke).

1602. "mennä kahilsäppes, hae ylös ne kahilsirpi" 
(vieraat sirpit=vieras kaislikoiden niittäminen
kalojen ja lintujen pesäpaikkoja).

1603. "se on pitkä ja kaita kum Pielisel laita" 
(pieliseen vertaaminen).

1604. "salmi on kaitanen kahen järvev välissä" 
(järvien väliset salmet).

1605. "Vääksyn kaivanta on se mitä myälen tukkeja 
viälään" (vieraat kanavat, vieras metsätalous, 
kaikki luonnonvastainen vierasta alkuperää).

1606. "järve ves kajastoa nii sinisel" (veen värit).

1607. "meren pualel on jo kajakka, kyl se sare siint 
äkistäh heittää" (kajakka eli selkenevää, 
merestä ennustaminen).

1608. "se kajastu vette" (heijastui, kuvastui).

1609. "siitä käyp tuosta vein pinnastai kajastus 
silimiin" (veen emon tervehdys).

1610. "merem piälys jo kajostelloo" (selkenee, 
valkenee).

1611. "kajoaa niiv veem päältä" (ääni, kajoaa 
eli kaikuu).

1612. "tuopa vanha Väinämöini, sepä rannalta 
sanove, veteäte syvöä vettä" (sanoo rannalta, 
vetää syvää vettä, vrt. haltijoiden ihmis ja 
eläinhahmot).

1613. "Kuolungijärvi on toizissa kohen aiga syvä" 
(järvien nimiä).

1614. "tämä järv on syvä" (syvät järvet).

1615. "täz on syvä kohtu" (järvien tunteminen).

1616. "syvä haudu" (hauta eli syvänne).




1617. "syöjätär rannalla huhuov" (haltijoiden
nimiä, vrt. veessä).

1618. "kabo tytti, neido nuori, sylgi syöjätär vezil, 
lagehitti lainehil" (sylki vesille, kabo=kavo).

1619. "syöjättären käsivarsi" (pistävä luu hauen 
päässä).

1620. "vezi säigäy päivypastol" (säikää eli sädehtii).

1621. "aldo säiläy randah kivie vast" (aaltojen 
katseleminen).

1622. "mäntiä min suurehukkazet kiät" (minkä 
suuruiset kädet, vetehisellä).

1623. "suuri kui Meren emä" (meren emään 
vertaaminen, vrt. eläinhahmot, valaat).

1624. "ni semmoni suuri kivi oli siinä kesellä järvie" 
(kivien tunteminen).

1625. "siä saloz on ylen suuri järvi" (salojärvet).

1626. "Vetehisen helietä heimokuntoa ta suurta 
sukukuntoa" (vetehisestä eli veestä polveutuvat 
suvut).

1627. "Vetehini vet ei suvatse noitumista" 
(haltijat=suurnoitia, oman alueensa 
voimakkaimpia olentoja).

1628. "vezi suvaistaa" (kuvastaa).

1629. "kodi suvastoa vees, toivod on toine kodi 
vees" (koti kuvastuu vedessä, vrt. uskomukset 
veen alla sijaitsevasta tuonilmaisesta / 
vetehisten maasta).

1630. "suvinenäz järvie ollah nuotalla" 
(suvinenäs eli eteläpäässä).

1631. "souvim suvipiäh järvie vastatuuleh" 
(järven suvipäähän).

1632. "Vedehine kyökötteä istuu telal da peädy 
vai sugiu surruttoa" (istuu telalla eli pitkospuulla, 
minkä eläimen hahmossa).

1633. "sumien laski järvel" (sumien eli hämärän, 
vrt. sumun).

1634. "vezi sundenou" (suntenee eli lauhtuu).

1635. "sunda vezi" (sunta eli haalea).

1636. "souvammo netsinne suojemmal rannal" 
(rantojen suojassa liikkuminen).

1637. "ei ruohittu männä sen soaren suojah, 
kun sitä varattih" (varattih eli pelättiin, pirunsaarta, 
vrt. pi=yö, piru=yöllä liikkuva henki, pi-iru).

1638. "siel on tuuli suojembani, ei aldo käy" 
(tuulen katsominen aalloista).

1639. "suojembaine on täz niemen tagan, ei muga 
tuule" (tuulelta suojaavat niemet, muga=niin).

1640. "suaren suojoh peäzi" (kaikki hyvin).

1641. "suojovuimmo suaren toakse" (oman 
veneilyn luonteesta, myötäilemistä).

1642. "vesi valkie, suuren sukukunnan, helien 
heimokunnan kera, kultasien tyttäries kera" 
(veen puhuttelemista, suuri sukukunta
=kalat).

1643. "se on därvi talvet sula" (sulina pysyvät 
järvet, vrt. lähteikkäät).

1644. "järv on sula" (jäästä sulaan).

1645. "suves päi on sula randu, pohjaizez om poudu" 
(suvi eli sulan rannan puoli).

1646. "vetty suihkahtih veneheh, aldo lykkäi" 
(lykkäsi vettä, elävä olento).




1647. "aldoloin suihkeh" (aaltojen kieltä).

1648. "allot suihkau därvel" (veen palvojien 
pyhiä aikoja).

1649. "sill oli niim pität tukat jotta se niitä kampasi 
vaskisella suvalla" (vetehisen elämää).

1650. "kivellä istu Vetehini ta peätäh suki ta itki" 
(omien haltijoiden luonteesta, samat ilot ja surut 
kuin ihmisilläkin).

1651. "siid allon nenäz näimmö hyveä hiilihoaroa" 
(näimme hiilihaaraa, koimme kauhua).

1652. "vein soru" (vrt. sorunen).

1653. "silmälähtö, häness eule ni sorusta ni midä" 
(silmälähde, sorusta=roskia).

1654. "jalloil vai sobloau rannaz, ei malt uidoa" 
(uimista vierastavat, silti veen ystävät).

1655. "vesi sokkuu" (laskee).

1656. "sokkuvesi" (laskuvesi, vrt. sokkunen).

1657. "kalat solissah rannal lämmäl seäl" 
(oikeat veet=täynnä elämää, kaloja, lintuja, 
norppia, majavia, saukkoja, nykyvesien 
vastakohtaa).

1658. "järvi on jeän soluloil" (soluloilla eli 
hileillä).

1659. "Peramoin suuz on suarukku" (saarukku 
eli saari, vrt. saar-ukko).

1660. "on suarukkane tällä därvellä, Ligosoari" 
(pieni saari, nen-pääte).

1661. "Rompakoz om moizii tsomii suarukkazii" 
(saarien ystävät).

1662. "a mie en soata uija, vaikka olej järver 
rannassa kasvan" (saata uida, ihminen=maaeläin).

1663. "tukat pität, perzieh soaten" (vetehisellä).

1664. "aldo vettä soijutti rannal" (vettä soijuttava
aalto, eri olentoja).

1665. "aldo randoa vas vetty sojjuttau" (aalto, 
ranta ja vesi).

1666. "aldo soigoa rannal" (soigoa eli loiskuu, 
vrt. soikonen, veen suvut=vettä kuvailevia sanoja).

1667. "vezi soigau, ravieh tuulou" (soigau=loiskuu, 
ravieh=kovaa).

1668. "se oli Vuonnisen kylä semmosessa soilukassa" 
(soilukassa eli pohjukassa).

1669. "soutamah soilukkoa, ta airuomah oavum 
pohjoa" (aavun pohjaa, vrt. aavan).

1670. "vesi soimiu venehen" (soimii eli vie, 
nousuvesi, vrt. soimata).

1671. "Vetehini se anto suuren soalehen, milma autto" 
(saalista antava vetehinen).

1672. "vetty tuulel ryöpyttäy randoa vaste" 
(vettä ryöpyttävä tuuli).

1673. "soareikko därv on Seämärvi, kymmend 
enämbi" (kymmentä enemmän saaria, vrt. äijä,
vrt. seitsemään päättyvät omat luvut).

1674. "soarelazet tuldih" (saarelaiset eli saaressa 
elävät).

1675. "suaretoi järvi" (saarettomat järvet).

1676. "mäni meren soarirannalla" (saarirannalle, 
vrt. maarannalle).




1677. "siin oli kaks abajoa, Soarennenässä" 
(apajien paikkoja).

1678. "ku pitin därveh tuulou ni se soariloista kostau" 
(kostau eli suojaa).

1679. "kaksi soarda mie hänessä muissan, Mujehsoari, 
Nägosoari" (hänessä eli järvessä).

1680. "järven sydämel on soari" (sydämellä, 
vrt. keskellä).

1681. "magaimm yön soarez" (saaressa yöpyminen).

1682. "suarez eläy" (saarelaiset).

1683. "suarikas on Kuolungijärvi" (saarekkaat 
järvet).

1684. "salokalat on lomukaloi, sanotah suarivozet" 
(saarivoset eli saarelaiset, vähätellen salojen eli 
metsälampien kaloja).

1685. "loitos mäni, Kiimaisjärveh soahe" 
(järvien välit, omia etäisyysmittoja).

1686. "vezi slivahtih, kala on kortehikoz" 
(kalojen piilopaikkoja).

1687. "maimaized veis slivistäh" (maimaiset 
eli kalanpoikaset).

1688. "koalat slobaitad veiz" (kalojen elämää).

1689. "vezi slovahtelou ku kala pagenou" 
(veen kalat).

1690. "linnut slunketah veiz ujjellez" 
(veen linnut).

1691. "selvällä meren selällä, sinervillä lainehilla" 
(meren selkä, vrt. selkämeri).

1692. "luonti silmäh luotehella, keänti silmäh 
koilisella, mipä ov väri merellä, sinervöini 
lainnehilla" (loitsujen kieltä).

1693. "merempuoli sinisteleh" (merenpuoli, 
veen suunnat).

1694. "meri sinistäy loitton" (vrt. siintää).

1695. "merenranda vai sindeä, meri da taivaz 
vassakkah" (meri ja taivas vastakkain).

1696. "järvenrandu sindäy loitton" (vrt. sinistää).

1697. "silloi toittsi andau därvi kaloa, ei kaikel 
aigoa anna" (antaa kalaa silloin toitsi, vrt. kalojen
liikkeet).

1698. "ei mikänä muu ollunkana ku Vejen emäntä" 
(ystävilleen näyttäytyvät emuut).

1699. "vähäni oli siinä laksi nin, silmät oli sielä 
kaikittsi" (laksi=lahti, silmät=veenalaiset
lähteet).

1700. "kyllä mie join yhöstä kohasta, semmozelda 
suolda, kuj janotti, semmoni oli silmihete" 
(silmihete eli lähde, omat kaivot).

1701. "silmykaivoz on vilu vezi" (vilu vesi, 
vrt. pohjavesi).

1702. "silmykaivoz vett ainos purzoau" (pursoaa 
eli pulppuaa).

1703. "vezi nouzoo putsuu silmilähtiessä" (maasta 
nouseva vesi).

1704. "mie join vettä silmälähössä" (silmälähtö, 
vrt. lähe, veen lähtö).

1705. "meiläi Pällärves om moine, Särgilahel" 
(kalojen mukaan nimetyt vesistöt).

1706. "kolme kivie pideä lykätä, siid äski kezoil männä" 
(lykätä kolme kiveä, ennen uimaan menemistä, 
vetehisen varottaminen).




1707. "vezi siezlavui, semavui" (sameni).

1708. "siikani" (terävä vaahtopäinen aalto).

1709. "därven sydämel on luodo" (vrt. kivi, kari, 
jokainen järvi erilainen).

1710. "vezi seändyi" (sydämistyi).

1711. "selvällä meren selällä, sinervillä lainehilla" 
(meren lukuja).

1712. "enne vai sellälleh uidih" (uitiin selällään, 
vrt. selällään uivat saukot, eläimet=omia opettajia).

1713. "semakko vezi" (samea).

1714. "semakui vezi" (sameni).

1715. "semmoni suuri kivi oli siinä kesellä järvie" 
(kiviset järvet).

1716. "se on semmoini lampi, kuiva moa ympäri" 
(kuivan maan lammet).

1717. "vez on segaksine, rannaz murduo on" 
(murduo eli roskaa).

1718. "karien segah jouvuin" (veneellä).

1719. "selakko vezi, murrokaz" (selakko=samea, 
murrokaz=roskainen).

1720. "viem peäl on zelenäine, kus tyynet kohtad, 
vezi kärvästäy" (päällä vihreä kalvo, kärvästää 
eli heilimöi).

1721. "vezi selgeni, seizattih" (selkeni, seisahtui).

1722. "järven selgäh meni, keskijärvel" (järven selkä, 
sijaitsee keskijärvellä).

1723. "suuret selät oli souvettavat" (suuret selät, 
kaukana rannasta).

1724. "lagie järvenselgä" (vrt. laakea).

1725. "se oli melkoni laksi kiertöä" (laksi eli lahti).

1726. "seizuandahine vezi" (seisova vesi).

1727. "seizoi vezi duvv ei ole hyvä" (hyvää juoda).

1728. "ku pitkembähez vezi putsis seizou, kai lemehtyy" 
(lemehtyy puuastiassa, vrt. lemi).

1729. "därvez vezi seizou, tyyni on" (tyyni eli tuuleton).

1730. "Meren emä rönkyy, kuuluu kuuvella virssalla, 
seittsemällä selkosella" (kauas kuuluva Meren emä).

1731. "vezigi on savenkarvaine" (karvaine eli värinen).

1732. "savenkeskiine vezi" (keskine eli sekainen).

1733. "savehine vezi" (savensekainen).

1734. "sareikko järvi" (saroja kasvava, järvisarat).

1735. "sarmakka vezi" (samea, vrt. sarm-akka).




1736. "Onieg ylen äjjäl sataittsou" (onieg=ääninen, 
sataittsou=velloo).

1737. "kaidane salmekeh" (kapea).

1738. "Sordavalan ezuksil om mondu salmekehtu" 
(edustalla salmekkeita, laatokan rannalla).

1739. "salmeksud on därvel, pieni salmi ku ojaine" 
(salmeksut eli pieni salmi).

1740. "nenäh on utusen niemen, utu-soaren salmeksilla" 
(niemet, saaret ja salmekset).

1741. "ta männäh Luusalmen salmella ta salmen on 
kylmän" (kylmän eli jäädyttänyt umpeen).

1742. "käytih siitä venehellä poikki, siitä salmesta" 
(kapeat salmet, ylityspaikkoja).

1743. "salmesta poikki kävi koalamalla" 
(kahlaamalla, luontoa mukaileva oikea suomi
vrt. luontoa vastaan rakentaminen).

1744. "ehätä salmes" (ehätä eli kyyditä poikki,
vrt. ehtiä).

1745. "salmen korval magaimmo yödä lautan ker" 
(makasimme salmen korvalla, vrt. niemen nenällä, 
joen suulla).

1746. "kaglas sai oli veis" (kaulaan saakka vesi, 
omat mitat).

1747. "vezi on sagei, g on savipohdu" (savipohjat). 

1748. "vesi saivoutuu" (saivoutuu eli samenee, 
vrt. saveutuu, vrt. saivo).

1749. "ni siitä kun heän kompastu siinä lahem 
perässä, rämiellä" (lahen perässä sijaitsevalla 
rämeellä).

1750. "aldo räpsäv venehty vast" (veen haltijan 
tervehdys).

1751. "räpä tulou" (vetehisen kiertonimiä,
vrt. läpä).

1752. "itsekin Veen emäntä, veäksi vesikivellä, 
sylin ryönäh on ajaksi" (vääksi vesikivelle, 
vrt. majava, norppa, vrt. vääksy).

1753. "vetty ryöpsähyttäv aldo kivii vaste" 
(aaltojen kuunteleminen, vrt. liikenteen melu,
vastakohtia).

1754. "vetty tuulel ryöpyttäy randoa vaste, kaiken 
sajendav vien" (sajentaa veen).

1755. "veen räskeh" (räiske).

1756. "hyvän räiskehem pidäy rannal" (veen
ystävät, vrt. rannalla asuvat).

1757. "allon räskeh" (vrt. läiske).

1758. "vezi räiskeä järvel" (veen kieltä).

1759. "vezi räskäy kivilöi vast" (rantakivet).

1760. "vetty räskyttäv veneheh, kai kastuttav itsen" 
(veen ystävät, eivät pelkää kastumista).

1761. "vezi räiskähtelöy kivilöi vaste, iänen pidäy" 
(rannalla istuminen, veen kuunteleminen,
oma uskonnollisuus=luonnollista, tulee 
luonnostaan).

1762. "kehtoaa vettä ryysteä netse" (ryystää 
vettä, veen kohtelemisesta).

1763. "vetty tuli aiga ryöhky" (ryöhky eli ryöppy).

1764. "vetty ryöhkähtih veneheh" (tervehdys
vai varoitus).

1765. "ruuvikko, pitköä heinöä vejessä" (ruovikot, 
ruokoja kasvavat).




1766. "därvessä ollah ruuvikot, korttehikod i kazlikot" 
(vesiheinien sukuja).

1767. "ruuikod rannat" (ruovikot).

1768. "koz ongittahez näyk ei, sit sanotah, ed Vedehine 
kaloa anna, ittsiedäz riputammo, lammin rupitammo" 
(rupitamme eli kursimme lammen umpeen, 
haltijan uhkaaminen).

1769. "semmoni ov vähäsen niikur rusappa se selkä" 
(vetehisellä, vrt. punertavat kalat).

1770. "meren ruuvon ruskevuiset, meren kaislan 
kaunehuiset" (meren lukuja).

1771. "ruta, järvem pohjasta kumpaista nossetah" 
(ruta eli järvimalmi, vrt. hölmä).

1772. "rudas sulatah tsugunoa" (tsugunoa eli  
rautaharkkoja, lainasanoja=lainatapoja).

1773. "ruoheikko" (ruokosikko).

1774. "ruogohine randu" (ruokoiset rannat, 
ruoko=järviruoko).

1775. "rannoilla kasvau matalaisie ruokosie" 
(vrt. pitkiä kaisloja).

1776. "ruogozu randu" (ruokoisa, vrt. ruohoisa).

1777. "se kun on oikeir ruokosikko" (ranta).

1778. "ruogovuu randu kezäl" (ruokoutuu, 
vesiheinien aika).

1779. "ta siin on niiv valkie vesi niiv valkie jotta 
joka ruhka pohjasta näkyy" (valkeavetiset järvet, 
vrt. valkjärvi).

1780. "vetih on vesikivellä, kantelehta kuulemah, 
lohen ruuaista rojuo, kalanluista kanteletta" 
(väinämöisen soittoa kuuntelemaan saapuvat 
veen henget).

1781. "romottaa veteh, semmoni kuva käyt veteh" 
(romottaa eli kuvastaa veteen).

1782. "vettä aldo lykkie ropsuttoa" (vettä lykkivät 
aallot, eläviä olentoja).

1783. "aldo roiskuau kulleh vetty bualobal" 
(bualobal eli ulapalla, paaloppa).

1784. "oli hyvä roiskeh lahtel" (aaltojen roiske,
omat pyhäpäivät, jokaisella jumalaisella
omansa).

1785. "Vakkidärveh kezoil kävves pidäy kolme kivie 
lykätä, sid äski tsukeldai kezoil" (lykätä kolme kiveä, 
ennen sukeltamista).

1786. "siel on suuri oalto, vain harvempi kun 
Kuittärvessä, Kuittärvess on toakiempi ta siitä 
ristoalto" (aaltojen tuntijat).

1787. "ristakkah allot kävväh" (ristiaallokossa).

1788. "vetty rimsahtah alloz veneheh" (vetehisen 
tapoja ottaa yhteyttä).

1789. "järv on riittiel" (talven tulon enteitä).

1790. "järvi mäni riittieh" (veestä jäähän,
veen palvojien vuodenvaihteet).

1791. "veen kaiken rejuittsi mudazeks rannal" 
(veen mutaamista paheksutaan).

1792. "Vetehini se anto suuren soalehen, milma 
raukkoa jumala autto" (vetehinen eli veen
jumala).

1793. "kudamas järves on heineä, sid on razvazet 
kalat" (vesiheinien ja kalojen yhteydestä).

1794. "rannatoi meri" (vrt. suuri järvi).

1795. "rannatoi on Oniegu, se on ku taivas kattsuo" 
(oniegu eli ääninen, oni-eku, onie-ku, vrt. onni).

1796. "se kun huomeneksella läksi vettä käymäh 
rannasta, nin kivellä istu Vetehini" (vrt. rannoilla 
lepäilevät linnut ja eläimet).

1797. "kosseranda" (koste eli suojainen).

1798. "on rannad juuri juumas sai kuivat" 
(juumas=syvänteeseen, sai=saakka, 
kuivien rantojen aika).

1799. "rannas uimo" (uimarannat).

1800. "rannaz da rannah huikk ei kuulu" (huikka 
eli huuto, huikan kuuluma).

1801. "Kujoirannas on heiniä" (rantojen nimiä).

1802. "ruogorandani järvi" (ruokorannat).

1803. "Kukkilan randoveh" (rantove eli rannan 
asukkaat).

1804. "vien rajaz otim peskuu" (peskuu eli hiekkaa,
veen antamat asiat).




1805. nganasanit pyytävät Veen emolta veteen
liittyviä asioita (että antaisi kalaa, ettei hukuttaisi 
ihmisiä, ettei kääntäisi veneitä ympäri).

1806. nganasanit kuvailevat Veen emoa maailmaa 
aikojen alussa hallinneeksi alisen hengeksi 
(vrt. tulvat, aika jääkauden jälkeen).

1807. nganasanien mukaan Veen emo hallitsee
"koko veen kaloja".

1808. mansit kutsuvat miespuolista veen henkeä
nimellä Vit-xan.

1809. samojedit pitävät Veen emoa veen keskellä
elävänä alastomana naisena (imettää luokseen
matkannutta noitaa, kutsuu tätä lapsekseen,
miehensä alisen haltija).

1810. mansit kutsuvat hyväntahtoista veenhenkeä
Vit-khoniksi (luojahenki Num lähettää 
Vit-khonin 
kalojen haltijaksi).

1811. mansit kutsuvat vahingollista veenhenkeä
Vit-kuliksi.

1812. nenetsit pitävät vettä Veen emon kasvoina
(veteen sylkeminen=kasvoilleen sylkemistä, 
vrt. luvan pyytäminen vettä otettaessa).

1813. nenetsit kutsuvat veen henkeä / vanhinta
nimillä Iv yerv ja Id erv (vrt. iivo, iida).

1814. nenetsit kutsuvat järven vanhinta nimellä
To yerv (y=j, vrt. jervi).

1815. nenetsien mukaan jokaisella järvellä, joella 
ja kukkulalla on oma henkensä.

1816. nenetsit uhraavat Id erville keväällä jäiden
lähdön aikaan (uhriin kuuluu edellisenä päivänä 
pyydetyn kalan jättäminen rannalle, asetetaan
joen suuntaisesti, "jottei veisi ihmisiä 
mukanaan").

1817. nenetsinoidat tiedustelevat veen hengiltä 
oikeaa aikaa kalastuksen aloittamiseen (henkiä
puhutellaan monikossa).

1818. nenetsit uhraavat veenhenki Id erville hyvän 
saaliin jälkeen (toivotaan jatkavan kalaonnea).

1819. nenetsit pitävät Id erviä vastuussa kaikesta
veteen liittyvästä (kaloista, vesistöjen ylityksistä).


1820. nenetsit pitävät keskisen järviä ylisen tähtinä 
(vrt. keskisen tähtiä ylisen järvinä).

1821. selkupit kutsuvat veen henkeä nimellä 
Utkim-loz (haltijalle uhrataan kalaonnea
toivottaessa).

1822. nenetsien veenhenkiin kuuluu Iv erv
(veen haltija), Akha erve (joen haltija) ja To erv 
(järven haltija).

1823. nenetsien mukaan kaikilla järvillä, joilla
ja soilla on omat henkensä (perhe muistaa
oman alueen / jutausreitin 
varrella olevia).

1824. unkarilaisten veenhenkiin kuuluu 
Viz anya (veen emo, anja) ja Viz atya (veen isä, 
tunnetaan myös nimellä Viz apa).

1825. enetsien järvien nimiin kuuluu cor to
(c=ts, vrt. tsor-sa).

1826. enetsien järvien nimiin kuuluu libi to
(kotkan järvi, vrt. livi, lipi).

1827. hantien taruissa kerrotaan pyhästä järvestä
(jeman lor) josta virtaa seitsemän jokea.

1828. hantit kutsuvat vettä sanoilla jik ja jink
(vrt. ji-ik, ji-ink).

1829. nenetsit kutsuvat vaahtoa sanalla hamba
(vrt. ha-aba, vrt. hammas, haava, havas).

1830. nenetsit kutsuvat vaahtoa sanoilla siisjuo
ja sis (vrt. siitä juo, sis-ko).

1831. nenetsit kutsuvat järveä sanoilla to ja toa.

1832. nganasanit kutsuvat järveä sanalla turku
(tur-ku, tu-urku).

1833. nenetsit kutsuvat vettä sanalla wit.

1834. nenetsit kutsuvat saarta sanoilla oh ja o
(vrt. käydä ohrasesti).




1835. nenetsit kutsuvat merta sanalla jam
(myös lisää, enemmän, vrt. ja-am).

1836. nenetsit kutsuvat rantaa / rannikkoa
sanalla jangau (vrt. ja=maa, vrt. jankata).

1837. nenetsit kutsuvat vettä sanalla ji
(veenhaltija Jidy jerv).

1838. nenetsit kutsuvat syvää sanalla juore
(vrt. juole).

1839. nenetsit kutsuvat aaltoa sanoilla chambaa,
hamba ja xamba (vrt. kampa).

1840. nenetsit kutsuvat lähdettä / avantoa
sanoilla nierme ja nermq (nier-me, nier=ner).

1841. nenetsit kutsuvat lahtea sanoilla wanka ja 
wanta (vrt. vantaa, vrt. panka, panta).

1842. nganasanit kutsuvat lahtea sanalla bobku
(vrt. vov-ku, vokku, pokku).

1843. nenetsit kutsuvat merta sanoilla jam ja jama
(vrt. jämä, vastakohtia, vrt. jämsä, omat meret).

1844. nganasanit kutsuvat merta sanalla baaguta
(vaa-kuta, vrt. kutajärvi).

1845. nenetsit kutsuvat matalikkoa / hiekkasärkkää
sanalla tora (vrt. torailla).


1846. nganasanit kutsuvat matalikkoa / hiekkasärkkää
sanoilla tura ja tyrä (vrt. tuura).

1847. nenetsit kutsuvat vettä sanoilla ji ja jie.

1848. nganasanit kutsuvat vettä sanoilla by ja bu
(b=v, vu).

1849. nenetsit kutsuvat aaltoa sanalla hamba
(vrt. ama, ava, haltijanimiä).

1850. nganasanit kutsuvat aaltoa sanoilla konko
ja konku (o=ö, vrt. könkö).


1851. nenetsit kutsuvat vettä sanoilla wyiq ja yiq
(vrt. wy-iq).

1852. nenetsit kutsuvat vettä sanalla syarka
(vrt. sarka, sirka).

1853. enetsit kutsuvat vettä sanalla bi (vrt. pi-sara,
vi-hma).

1854. nenetsit kutsuvat aaltoa / lainetta sanoilla
kampa ja xampa (a=ä, vrt. kämpä).


1855. enetsit kutsuvat aaltoa / lainetta sanalla kaba
(vrt. kava, ka-ava).

1856. nganasanit kutsuvat aaltoa / lainetta sanoilla
konhu, kombu ja komba.

1857. nenetsit kutsuvat rantaa sanoilla lank
ja lark (vrt. lanko).

1858. nenetsit kutsuvat rantaa, rannikkoa, 
reunaa ja syrjää sanalla war (wari=reunimmainen,
laitimmainen, waeq=ääri, reuna, vrt. vari
=lämmin, 
vaari).

1859. enetsit kutsuvat rantaa sanoilla bar, bid bar,
baro ja bido baro (bi=vesi, vrt. vara, varoa).

1860. nenetsit kutsuvat merta sanalla nyalpäj
(nyal-päj, yhdyssana).

1861. nenetsit kutsuvat merta sanoilla jam ja yam.

1862. enetsit kutsuvat merta sanalla biixado
(bii-xado, bii=vesi).

1863. enetsit kutsuvat merta sanalla more
(vrt. moro).

1864. nganasanit kutsuvat merta sanoilla djam, 
djama ja djamu (vrt. jaama, vrt. jami, jammu).

1865. enetsit kutsuvat järveä sanalla to.

1866. nganasanit kutsuvat järveä sanoilla turku ja 
turka (vrt. turkka, turkanen).

1867. nenetsit kutsuvat niemeä sanoilla xalya ja salya
(salja, vrt. kalja).

1868. enetsit kutsuvat niemeä sanoilla sod ja sodo
(vrt. sojottaa).

1869. nganasanit kutsuvat niemeä sanoilla mala, mali 
ja malju (vrt. malla, malli, maalla, vrt. malinen).




1870. nenetsit kutsuvat lahtea, lahdelmaa ja poukamaa 
sanoilla wanga ja wanka (vrt. wa-anka, vrt. wank
=kolo, kuoppa, luola).

1871. nenetsit kutsuvat hiekkarantaa sanalla mara
(vrt. ma-ara, marras).

1872. nenetsit kutsuvat saarta sanoilla u, nu ja no.

1873. nenetsit kutsuvat sukeltamista sanalla 
padyircy.

1874. nenetsit kutsuvat lahtea sanalla paxa
(vrt. paksa, pasa).

1875. nenetsit kutsuvat soistunutta / rämettynyttä
järveä sanalla xasryo (vrt. xasuy=kuiva).


1876. nenetsit kutsuvat ajopuuta sanalla axuw.

1877. nenetsit kutsuvat maatonta / ääretöntä /
rannatonta sanalla yasya (ya=ja=maa).


1878. nenetsit kutsuvat lähdettä sanalla loxorta
(lo-xorta, lox-orta, loxor-ta).

1879. nenetsit kutsuvat rannikkoa sanalla ja
(ja=maa).


1880. nenetsit kutsuvat uimista sanalla noxolas
(vrt. no=saari).

1881. nenetsit kutsuvat syvää sanoilla juoleä, jolya 
ja yorya (vrt. juolea, joli, jori).

1882. enetsit kutsuvat isoa järveä sanoilla aga to
(vrt. aaka, akka).

1883. enetsit kutsuvat järven rantaa sanoilla to 
ke-xun (to=järvi).

1884. enetsit kutsuvat rantaa / reunaa sanalla bar
(b=v, vrt. pitää varansa).


1885. enetsit kutsuvat vettä sanalla bi (vrt. pi-ri
pi-ntaan).

1886. enetsit kutsuvat järveä sanalla to (toxun
=järvessä).

1887. enetsit kutsuvat järvikaloja sanoilla tu kari
(tu=to=järvi).

1888. enetsit kutsuvat saarta sanalla nui 
(vrt. nuo).

1889. enetsit kutsuvat vastarantaa sanalla teni
(vrt. tennilä).


1890. selkupit kutsuvat matalaa sanoilla assa 
korae ja kipemiya (a=ä, vrt. ässä).

1891. selkupit kutsuvat syvää sanoilla korae etil
(vrt. etäällä).

1892. selkupit kutsuvat saarta sanalla marki
(vrt. ma-arki, markki, vrt. tuulen nimet).

1893. selkupit kutsuvat rantaa sanalla kanik
(vrt. kani=mennä).

1894. selkupit kutsuvat vettä sanoilla ut ja yt
(vrt. uta-järvi).

1895. selkupit kutsuvat merta sanalla morae
(vrt. morottaa).

1896. selkupit kutsuvat merta sanalla contis
(c=ts, sonti).

1897. selkupit kutsuvat tyyntä merta sanalla 
sumikitil (sumi-kitil, vrt. kittilä).

1898. selkupit kutsuvat myrskyävää merta sanalla 
sumisimil (yhdyssanoja, vrt. similä).

1899. selkupit kutsuvat vaahtoa sanoilla syi ja si.

1900. selkupit kutsuvat järveä sanalla to.

1901. selkupit kutsuvat lahtea sanalla kalsi
(vrt. kalsea).

1902. selkupit kutsuvat niemeä / kärkeä sanoilla 
sokki ja sok (vrt. sokka).

1903. selkupit kutsuvat aaltoa sanalla kompi
(vrt. kompata, kompastua).

1904. selkupit kutsuvat lähdettä sanalla otir.

1905. selkupit kutsuvat lähdettä sanalla teri
(vrt. terijoki, teeri).

1906. selkupit kutsuvat sukeltamista sanalla patiko
(vrt. patikoida, pattijoki).

1907. selkupit kutsuvat uimista sanalla ukilko.

1908. selkupit kutsuvat kellumista sanalla pentaleko
(vrt. pinta, lekotella).




1909. "vesi niin kaunehesta tsulajau"  (veen  
ystävät).

1910. "vedeh meni, vai tsubuu nouzi" (tsubuu
=kuplia, poreita).

1911. "veneh tsuilahtih allom peäl" (tsuilahti eli 
keinahti).

1912. "veneh tsuiloa järvel allon nenäz" 
(aallon nenässä).

1913. "oli vähäzem mallostunnuh ga hyögy kävyi" 
(hyökyaallot).

1914. "kare venehty tsuiluttau" (kareet).

1915. "siitä tsukeltu, mäni männessäh, lienöykö 
miusta pölästyn" (vetehinen, minkä eläimen 
hahmossa).

1916. "kuin lykköät pliitan vedeh, niin se tsoksahtau 
lukkuh" (pliitan eli litteän kiven).

1917. "kiven luod vedeh niin tsolkahtau, puuhizen 
luod niin pläiskähtäu" (luot eli heität).

1918. "on lambi tyyni, vai tsipsahtellahes särgized"
(särkilammet).

1919. "vezi tsirettäy päivypastuo vaste" (kahden 
jumalaisen kohtaaminen).

1920. "tsiittien kylmi järvel" (tsiittien eli riitteen, 
vuodenvaihteet).

1921. "siitä kun tsielautu ni ei koko sykysynä jott 
ois maimuo näyttät" (tsielautu eli suuttui,
vetehinen).

1922. "järvi on tuuleh tottun, oalto nousov"
(tottunut tuuleen).

1923. "oalto tottuu vierömäh" (tottuu eli lähtee).

1924. "hengen torrul oletteli, g ei Vedehin ottanuh"
(hukkuneet=vetehisen ottamia).

1925. "Vetehisen toivopoika" (vrt. suosikki, 
vetehistä palvova, vetehiselle pyhitetty).

1926. "sinne salmen toaksi jo om matka heilä"
(vesimatkat).

1927. "allonkostieh peäzin niemen toakse" 
(kostieh eli suojaan).

1928. "sovva soaren toakse, tyynembi roih"
(omaa liikkumista, myötäilevää).

1929. "tipin keändi veiz, mi kala lienn olluh"
(käänti tipin, kalan pulahdus).

1930. "tihieh on kaloa rannal" (vrt. kudut).

1931. "Vetehini työnsi tiijustamah, jotta ketä on 
lammissa" (vetehinen / lampi).

1932. "a kun hiän tervehtii vein" (veen 
tervehtiminen).

1933. "kum mänit sinne eri vesillä, nin sitä vettä 
tervehytettih" (vrt. vetehistä).

1934. "on därvessägi toizin paikoin korgiet termät"
(järven törmät, vrt. joen).

1935. "heittäkkeä builindu veändöin aigah, 
ei luvvi Vedehine telmändeä järvez veändöin aigah"
(vetehiselle pyhitetyt ajat, vrt. siitepöly).

1936. "nenäss on utusen niemen, peässäkö soaren 
terhellisen" (terhellisen eli sumuisen).

1937. "Vedehine kyökötteä istuu telal da peädy 
vai sugiu surruttoa" (istuu telalla eli pyöreällä 
puulla, vrt. rantalinnut).

1938. "uaval merel sie tabain" (aavameri, 
vrt. aavasuo).

1939. "puutoz on järvem pohjaz, verkon taboau"
(puutos eli uppotukki).

1940. "veneh tartui madalah" (matalat).

1941. "tazapohjaine järvi, ei luoduo" (luotoa eli
kiviä, vrt. veteen luotuja).

1942. "vähän sindää järven taguana" (maa siintää, 
isot järvet).

1943. "vähän sinistäy moa selän takoate" (veen 
selät).

1944. "allonkoste on nokaksen tagan, sovvammo sih"
(koste eli suojainen kohta).




1945. "Vetehisen poika sanov, mitä sie katsot taivahassa"
(vetehisen poika, haltijaperheet).

1946. "rannatoi on Oniegu, se on ku taivas kattsuo"
(oniegu eli ääninen, omat meret).

1947. "tsuuruzu randu" (soraisa, hiekkaisa).

1948. "tsuuruvui randu, vez ajoi tsuuruu" (suurua 
eli hiekkaa).

1949. "allon tuiskeh kuuluu" (tuiske).

1950. "vein tuiskeh menöy randoa vaste" (veen ääniä).

1951. "aldo tuiskoa randah" (aaltojen kuunteleminen).

1952. "tukat pitkät, pitkäd mustat" (vetehisellä).

1953. "tultih merellä velleh kera vassakkah" (vrt. isolla 
järvellä, järvien ympärille asettuneet perheet).

1954. "sit tuli meri vastah" (mereen päättyvä 
maa).

1955. "allod burhetah ylen äjjäl, kai valgiel tuloo"
(aaltojen elämää).

1956. "järvellä on tumana" (sumu, usva,
vrt. tum-ana).

1957. "eihäi veiz venehen jälgi tunnu" (jäljet 
peittävä vesi, maata viekkaampi).

1958. "semmozen turinehem pidäy vezi lemes"
(lemin ääniä).

1959. "vein juoksu turizou pengerien da lemen alla"
(maan alaiset veet).

1960. "otiv vettä hettiestä, tuoriesta turpehesta"
(hettiestä eli lähteestä, vrt. lemistä).

1961. "savu soarelta näkyy, tuli niemen tutkamosta"
(saaret ja niemet).

1962. "allokaz järvi on, jo tuulissah" (tuulistuu).

1963. "vezi rubie alduomah, tuulistoateh"
(tuulesta syntyvät aallot).

1964. "allot tyrsketäh kivilöi vaste" (vrt. tyrsky).

1965. "vesi ei värvähä, niin on tyyni" (vrt. väre).

1966. "ihan tyyni vesi oli" (tuuleton, ty-yni).

1967. "tyyni vezi on, kui hera seizoo" (heratyyni).

1968. "sid on tyyni konz ei vezi leku, sid on tyyni ku hera"
(leku eli liiku).

1969. "jo järvi allottomaks mäni, tyynistih"
(tyynistymisen odottaminen).

1970. "ei se aina nouse vain silloin tällöij, sanottih vielä 
jotta päijen iellä näyttäytyy" (päiden edellä, vetehinen, 
vrt. hukkumisen).

1971. "ku töhäsköitti tuulta, ga kerral mustaks deävi 
därven" (jäävi järven, pinnan väri).

1972. "veen töläi" (sotki).

1973. "alduo kivilöi vaste töykyttäy" (aaltojen 
ihmettelijät).

1974. "uh, mi on vilu vezi tänepäi" (tänä päivänä,
veen kylmyyden tunteminen).

1975. "uh, viluh vedeh puutuin" (putosin).

1976. "järvi uhottau" (uhoaa kylmää).

1977. "a mie en soata uija, vaikka olej järver rannassa kasvan"
(ihminen=maaeläin).

1978. "mie mahan uija" (osaan).

1979. "enne vai sellälleh uidih" (selällään, mitä eläintä
jäljitellen).

1980. "lampie myöte i Vetehini uipi" (minkä eläimen 
hahmossa).




1981. "hä on ylen uija" (kova uimaan, vesi-ihmiset).

1982. "viem pinnaz ujjellah kalad räkel" (räkel eli 
helteellä).

1983. "kalad nägyv ujelemaz" (veen väki).

1984. "vezi on uinnalleh" (uinnallaan, lämmintä, 
uimakelpoista).

1985. "uidoa maltau sellälleh" (maltau eli osaa).

1986. "uidoa maltau bokalleh" (kyljellään).

1987. "ehk ujelen täz joutez lämmäl" (ujelen eli uin, 
vrt. lasten puuhana pitäminen).

1988. "ujundunero on hyvä, sid vedehmenendeä ed varoa"
(ujundunero eli uimataito).

1989. "umbipäih ukonietsou" (sukeltaa, vrt. selkuppien
vastaava sana).

1990. "uijen upoten" (miten hyvänsä).

1991. "mie ukonietsiin, sormen nokkazie ei näkyn"
(sukelsin, veen lapset).

1992. "kunnepa läksit Väinämöini, ulkenit umantolaini"
(umantolainen, väinä=vaina=vana).

1993. "kunne läksi vanha Väinämöine, ulgoni suvennon 
sulho" (suvannon sulho, veteen yhistäminen).

1994. "ulli, täysi vesi" (nousuvesi).

1995. "vezi vesselän suvaittsoo, mettsä miehen ulmakan"
(vesi ja metsä, kumpaan veri vetää).

1996. "umbidärvez ei läht ojoa ni kunne ei tule"
(umpijärvet, vrt. lammet).

1997. "umpilammin vetehini" (lammen henki).

1998. "se ol lampi semmoni, oikein korkeijev voarojev 
välissä, jokie ei lähe i minne, se on ihan umpilampi" 
(vrt. saivot).

1999. "umbilambi, ei ole vein menuo, hänez on 
alinomane vezi" (umpilammet).

2000. "toizez on umbilammiz vezi kirkahembi kaivuo, 
valgei" (kaivolammet, vrt. saivo).

2001. "oli semmoni umpipohjukka" (pohjukat).

2002. "vezi uuttav urad" (maahan).

2003. "vezi joaman myödämäez uurrattoa" 
(joaman eli maantien).

2004. "mual on viizasta, ku merel tuloo vahingo"
(sanonta).

2005. "kare vai käi" (käy veessä).

2006. "Väinämöisev valkamo" (tyyni kohta järvessä,
veteen yhistetty henki, vrt. vä-inä).

2007. "järv on valgiel voahel" (vaahdolla).

2008. "siin on niiv valkie vesi niiv valkie jotta joka ruhka 
pohjasta näkyy" (ruhka eli roska).

2009. "moin on valgei vezi, joga rikkane pohjaz nägyy"
(rikkanen, vrt. ruhka).

2010. "niittu vedeh valdavui" (joutui veden valtaan, 
jumalaiset=omia valtiaita).

2011. "vielä on därvi vanoissah" (vanoissaan, 
halkeileva järven jää).

2012. "meri vanavui" (halkeili vanoille,
vrt. vana=vänä).

2013. "meren randa vai sindeä, meri da taivas 
vassakkah" (meri ja taivas vastakkain, vrt. maa 
ja taivas, vrt. luojahenget).

2014. "vasturandu, s on ku kohti tuulou" (tuulee 
kohti, tuulen alla).

2015. "peäl tuulen om moarandu, oal tuulen on 
vasturandu" (tuulen päällä ja alla, maaranta ja 
vastaranta).

2016. "souvim suvipiäh järvie vastatuuleh" (järven 
suvipäähän).

2017. "em mäne Moazärveh, Moazärvess on liuvut 
rannat, veittsiviilot" (veitsiviilot eli jyrkät).

2018. "veneh keskimerellä pijätty" (keskimeri).

2019. "laski päivän suovesijä, toisen päivän muavesijä, 
kolmannen venehvesijä" (suo, maa ja venevedet).

2020. "venkin suilla verkko lasetah" (venkki=lahti, 
poukama, vrt. ve-enki).




2021. "laski verkot venkin suilla, sata-lankat salmeksilla"
(kalapaikkoja).

2022. "verhu pannah vedeh" (verhu eli uhrilahja).

2023. "tiedoiniekku maltav verham panna veteh"
(malttaa eli osaa, vrt. tuntee luvut / haltijat).

2024. "vien verhoitti" (lepytti uhrilahjoin).

2025. "vahnattuu verhavui" (verhavui eli viisastui, 
sanan alkuperää).

2026. "vesi ov vanhiv velleksistä, pul löyly puhelijista"
(vrt. tuli nuorin tyttäristä).

2027. "silmäkaivoz on valgie vezi" (valgie eli kirkas).

2028. "vähän vien aigah kala ei nouze randoih"
(vähän veen aika).

2029. "vezi hengästeleh" (luode ja vuoksi, 
nousu ja laskuvesi).

2030. "vejen ukko, vejen akka, vejen neitsyt mairehuini"
(veen henkien puhuttelemista, vrt. maire).

2031. "hiän vedeh bulahti" (vetehinen, minkä 
eläimen hahmossa).

2032. "veziharmua" (veen värit).

2033. "vezikivi on libie, elä polle, se on liivas"
(libie eli liukas).

2034. "sid on vezilabei lähän" (labei eli raja,
vrt. lappeen-ranta).

2035. "veziluhta kuivoa kezäl, ku pouvistoateh"
(luhta=lammikko, lätäkkö).

2036. "veziluhil o nurmi" (luhil eli lätäköillä).

2037. "veziluhtu on kiehtakkoine vetty, pyöryzy"
(kiehtakkoine eli pyöreä, pyöreäksi hakeutuva
vesi).

2038. "vezipelvas lekkuu ku Vedehizen tukku"
(vesipelvas eli palpakko, vetehisen tukkaa).

2039. "vezipuzurid nostah viem peäl suurdu vihmoa 
vast" (pusurit eli kuplat).

2040. "vezisavi on valgei, sil vallatah pättsi"
(valkea pohjasavi, käytetty valamiseen).

2041. "Vediästy on nähty, sil om pitkät tukat"
(ved-iästy eli vetehistä).

2042. "Vedehiene vien izänd on" (vede-hiene,
hie-nen, vrt. hiisi).

2043. "silloil lähettih nuotalla kun oli Vetehisellä 
kala aitat auki" (vrt. kudut, veen ehdoilla
pyytäminen).

2044. "Vetehini työnsi poikah tiijustamah jotta 
ketä on lammissa" (vetehinen poikaansa, 
haltijaperheet).

2045. "itsepäini kuin umpilammin Vetehini" 
(haltijat=yksilöjä, jokaisella luonteensa).

2046. "Vetehini se anto suuren soalehen, 
milma autto" (auttoi minua, ihmisiä auttavat
vetehiset).

2047. "ta Vetehistä paissahki jotta sillä om pität tukat" 
(pitkätukkaisia, vrt. vesiheinät).

2048. "Vejen emännäll om pitkä tukka" (ihmisten 
näköisiä).

2049. "Vetehini vet ei suvaitse noitumista" (noitien 
yläpuolella, vrt. luvan pyytäminen).

2050. "lampie myöte i Vetehini uipi" (ui vettä myöten, 
minkä eläimen hahmossa).

2051. "akka perässä, Vetehini verkossa" (sanonta,
vetehinen=miespuolinen, kalastajien haltija,
vrt. kalaonni).




2052. "katsovas kui Siigalammin vedehini oli loaskava 
jotta semmoizet kazat ando kaloa" (lampien vetehiset).

2053. "tukad on kui Vedehizel levälleh" (levällään,
vrt. levän vihreät).

2054. "naizennu ozutah se Vedehine" (naispuoliset 
vetehiset, vrt. osua kohdalle).

2055. "yks Vedehine on hoz joga järvez" (vrt. perhe
vetehisiä).

2056. "vain ku hauviv vetehisie saima" (hauen vetehisiä,
vetehisten kalat).

2057. "vedehizentukkie nossetah seinih, siid ei roite lutikkoa"
(vetehisen tukkia, palpakkoja tai vitoja).

2058. "itsekin Veen emäntä veäksi vesikivellä, sylin ryönäh 
on ajaksi" (veen emännän lukuja).

2059. "vanhat meilä paistih jotta veissä ov Vein emut"
(veen emut, vrt. emä, emäntä).

2060. "Vein emut sanottih silloin konsa niinkum moaniteltih"
(maaniteltiin vettä, vrt. veen vanhin).

2061. "a siitä nousi se itse Vejen emäntä" (nousi
vedestä).

2062. "Veen emändeä näimmö abajoil Joakkolanlahel 
lounadaigah" (näimme apajilla, lahdella).

2063. "Veen emändä on vanhembi Vedehist ittsiedä, 
akan vald on, kuuluu" (vetehistä eli miespuolista 
henkeä vanhempi).

2064. "ken vedeh mänöö, sanotah, veenhaldie om purruh"
(menee veteen, hukkuu).

2065. "veinhardii kävelöy veis sill aigoa" (kävelee veessä, 
juhannuksen jälkeen, vrt. eläimet).

2066. "vienhardii ku jiävitteleh, ga kenentaht ottau"
(ottaa kenen tahansa, ihmisiä vahvempi).

2067. "Valgielmerel on vienhengästyz" (hengästys 
eli vuorovesi, vienan merellä).

2068. "ku vedeh kustah, sid Vien izändy suuttuu"
(veen kohtelusta).

2069. "Vien izändy suutui katso, venehez olles mattii 
panin" (panin mattia, kiroilin).

2070. "vienitkii on kohtu, ainoz valuu rindiez, 
silmykaiv om peäl päi" (silmäkaivosta valuva kohta, 
vrt. saivosta).

2071. "vienkatkelmod on dorgaz, uuttanuh on" 
(veen katkelmot, dorgaz=kärrytiessä).

2072. "vieno vezi" (tyyni).

2073. "vejen oma" (vetehinen, tverin karjala).

2074. "vedeh oled kussuh, vienvigahine oled" 
(veteen kusemisesta, loukkaa haltijoita).

2075. "kare vieröö järvie myö" (kare vierii).

2076. "vezi vieröö myödämägeh" (vierivä vesi).

2077. "veezolija kivi" (veessä olija, veenalainen).

2078. "vihanta vesi" (vihertävä, samea).

2079. "vejem peällä ei ni konsa pijä viheltöä" (vrt. metsässä, 
kutsuu henkiä).




2080. "vihlingi venehen veäldi pahoin verkkoloin laskies"
(vihlinki eli vihuri).

2081. "vihlingul vedäv vien suuriz aldolois peälitsi pienil 
aldoizil" (aaltojen tuntijat).

2082. "vihilingöl veäldi venehen, pideähez ei suannuh"
(väälti veneen, pitää suorassa).

2083. "vihlingipeälöil tuuloo" (vrt. vaahtopäillä).

2084. "se vielä viepi lapsieki kum pahoin sattuu, Vetehini"
(vie lapsia, veen voimaa tuntemattomia).

2085. "vilie vezi" (viileä).

2086. "veen vilmeh" (vilke).

2087. "allod vilmoa päiväpaissol" (vilmoa=vilkkuu, 
välkkyy).

2088. "vezi vilmau päivypastol" (välkehtii, vrt. vilma).

2089. "vesi virvettäy" (virtaa tasaisesti, vrt. virve).

2090. "vinhakka oalto, seittsmes oalto, toiset oallot tuli 
vakavampah" (vrt. yhdeksäs).

2091. "kivii viskov vedeh" (oudoksuen, loukkaa vettä).

2092. "därvi vuahtoau tuulel" (järveä lietsova tuuli).

2093. "vuahtekaz vezi" (vaahtokas).

2094. "vezi vuahtisteleh rannal, valgie vai keändeä"
(kääntää valkeaa).

2095. "meri kohajau, voahtuou" (meren elämää).

2096. "ei uskallettu lähtie, kun vezi vuahtozi tuulessa"
(ilmojen mukaan liikkuminen).

2097. "meri voahteutu kerrassa" (vaahtoutui).

2098. "järvi voahtevui" (meret ja järvet).

2099. "oalto voahessa käyt" (vaahessa, va-ahe).

2100. "järvi buurie valgiel voahel" (vrt. puurie, vuurie).

2101. "allot voahtel on, ei soa tarreta lähtiä poikki"
(järvestä, tarreta=uskaltaa).

2102. "järvi voahtoa tuulel" (veen ja tuulen väleistä).

2103. "vualie vezi" (vaalea eli haalea).

2104. "vualuo lyöu" (aaltoja, vrt. vaala, valua).

2105. "se Uunuddärven da Gälgärven kessuttsa on vaarakas"
(järvien nimiä).

2106. "syyzvez on voimakaz, dygiemb on soudoa tuulel"
(jykiempi eli raskaampi).

2107. "vilumbi vez on voimakembi soudajez" 
(voimakkaampi, laittaa vastaan).

2108. "poikki därvez voittien andav allon" (antaa 
aallon, voittien, vrt. voittaa).

2109. "lassemmo Attozien vongah verkot" (vonka
=poukama, lahdeke, vrt. vonkata).

2110. "vonga, polvelleh vezi kierdää hänessäh" 
(polvelleh eli mutkalle).




2111. "sovva vongah, sih heitämmö venehen" 
(vongah eli poukamaan).

2112. "guba on suurembi vongoa" (guba eli lahti, 
vrt. kuva).

2113. "vongu on jyrkembi lahtie" (suuruus ja jyrkkyys).

2114. "luoton on merellä luotu, joho puuttu purren 
pohja, veneh Väinämön väkästy" (mereen yhistetty 
väinämö, vrt. sisämeret).

2115. "se ol lampi semmoni, oikein korkeijev voarojev 
välissä, jokie ei lähe i minne, se on ihan umpilampi"
(vrt. saivot).

2116. "ku rannaz vällened, sid ald ottoa järvel" 
(ottaa järvelle, elävä vesi).

2117. "vällä vesi" (väljä vesi, avovesi).

2118. "välläl järvel linnud ollah" (lintujärvet).

2119. "välläl veel ei kala puutu" (mikä kala).

2120. "välläl järvel kaloa pyydäy" (vrt. veellä).

2121. "välläl viel puuttuu tyynel aigoa kaloa" 
(tyynellä aikaa).

2122. "veen välkeh" (vrt. valke).

2123. "vettä päivä välkytteä" (vesi ja päivä).

2124. "vesi ei värvähä, niin on tyyni" (värvähä eli 
värähdä).

2125. "se oli niin tyyni jotta ei vesi värvähtän" 
(järvi).

2126. "Meren emä rönkyy, kaheksalla kankahalla, 
yheksällä ylimoalla" (rönkyy eli lönkyy).

2127. "ni heän oli nähnyn sen, ihan Vetehisen sielä, 
kun oli hypännyn, ylähäkse oli hypännyn" (hypännyt
vedestä, minkä kalan hahmossa).

2128. "mie souvin luuvosta ymbäri" (luotojen koosta,
vrt. puuton saari).

2129. "järven ymbäristöl niitud ollah" (järviniityt, 
vrt. joki).

2130."ähkytteä aldo kivii vaste" (rantakiviä vasten).

2131. "korgied on allompeäd, äjjäl venehii räjjytteä"
(aallonpäät).

2132. "äprähikkö" (karikko, vrt. apra, aura).

2133. "ei ole korgei, pieni äbrähäine" (äyrähäinen, 
äyrästä pienempi).

2134. "nuotta puuttuu äprähäh, riipiy liinaj jotta yksi 
selys vain tulou" (äprähäh eli kariin).

2135. "äpräs on siinä, siihi ei voi verkkuo laskie"
(äpräs eli kari).

2136. "äbräz on jyrkembi randoa" (äyräät ja rannat).

2137. "jyrkäd on äbrähäd järvem pardahal siit kohas" 
(järven partahalla, vrt. joen).

2138. "äbräz on jyrkembi parrastu" (jyrkkyyden 
mukaan nimeäminen).

2139. "vai rannal allod ärjyy" (ärjyy).

2140. "ennist ärryndeä vie allot kävväh" (entistä 
ärjyntää, vrt. eilistä).




2141. udmurtit kutsuvat veen henkeä nimillä Vumurt 
ja Vukuzo (pitkähiuksinen, elää joen tai lammen 
pohjassa, pitää veen puolta, auttaa kaloja pois 
verkoista). 

2142. udmurtit kutsuvat Vu murtin uhripäivää 
sanoilla jö völe sulton (tapahtumassa mennään 
jäälle ja uhrataan sorsa veteen, kiitokseksi siitä ettei 
hukuttanut ketään sinä vuonna, vrt. vuodenvaihde).

2143. hantien pyhiin järviin (jemon lor, vrt. loru) 
kuuluu Num-to (järvestä kerrotaan saavan alkunsa 
seitsemän jokea).

2144. hantien pyhiin järviin kuuluu Voikar sor 
(järvestä otettu pyhä vesi viedään Num-järveen, 
järviä yhistetään jättiläisiin Otsam-iki ja As-kur, 
vesi jättiläisiä polviin asti, vrt. sor-ja).

2145. hantien veen henkiin kuuluu Ves-iki (mateen 
hahmoinen, elää joen pyörteissä). 

2146. mordvalaiset pitävät veen emo Vedyavaa 
veen, häiden ja lasten saamisen haltijana (laulujaan 
esitetään häissä ja keväisin).

2147. mordvalaiset pyytävät Vedyavalta terveitä 
lapsia (vrt. lapsivesi).

2148. mordvalaiset puhuttelevat Vedyavaa keväisissä 
kelluvan jään menoissa (jumalatarta pyydetään 
hillitsemään tulvavesiä).

2149. mordvalaisten kevätmenoihin kuuluu 
Vedyavalle tanssiminen (pidetään neitojen pyhänä, 
tanssitaan käsi kädessä keinuen ja Vedyavalle 
laulaen).

2150. mordvalaisten taruissa Vedyava houkuttelee 
nuoren miehen vetiselle suolle minne eksyy 
(vrt. miesten ja naisten haltijat).

2151. mordvalaisten mukaan Vedyava elää joissa, 
järvissä ja lähteissä (missä jumalattareen voi ottaa 
yhteyttä).

2152. mordvalaiset kutsuvat vihreitä vesiheiniä 
Vedyavan hiuksiksi (cert) ja verkoiksi (nalt).

2153. saamelaisiin veenhenkiin kuuluu Cacce-olmai 
(vesi-mies, kalastuksen haltija, tuo kaloja pyydyksiin, 
vrt. tsasse, sasse, sa-ase).

2154. saamelaisten veenhenkiin kuuluu Cacce-jielle 
(vesi-eläjä, vetää ihmisiä syvyyksiin, liikkuu ihmisen 
ja haltijakalan hahmossa).

2155. saamelaisten Cacce-jiellen uskotaan ilmestyvän 
kampelan ja piikkikampelan hahmossa (tulee 
rantavesiin, muista kampeloista poiketen).

2156. saamelaisiin veenhenkiin kuuluu Cacce-jienne 
(vesi-emo, tulee vedestä aamuisin kampaamaan
tummaa tukkaansa, houkuttelee miehiä veteen,
vrt. ji-enne).

2157. hantien veenhenkiin kuuluu Kul jungle 
(kala henki, elää vedessä kalaa jakaen, hengelle 
laaditaan tuohinen kalankuva jäiden lähdettyä, 
saa osansa kauden ensimmäisestä saaliista).

2158. mansien veenhenkiin kuuluu Vit-khan
(tyttärensä nai ihmisen) ja Kul (ihmishahmoinen, 
elää syvissä vesissä).

2159. udmurtit kutsuvat veenhenkeä nimin 
Vu-murt ja Vu-kuzo.

2160. udmurtit kuvailevat Vu-murtia araksi 
puroissa, syvänteissä ja lammissa eläväksi olennoksi 
(isot silmät, pitkät tummat hiukset, jokien rannoilta 
löydetyt kivet sormiaan).

2161. udmurttien mukaan Vu-murt liikkuu ison 
hauen hahmossa (nukkuu toiseen suuntaan kuin 
muut hauet).

2162. udmurttien taruissa veen henget pitävät 
häitään keväisin ja syksyisin (jolloin pitävät elämää 
vesissä, vrt. kudut).

2163. udmurttien mukaan Vu-murt voi murtaa 
jään ihmisen jalkojen alta (toisaalta ajaa kaloja 
pyydyksiin, auttaa ja vahingoittaa).

2164. udmurtit pitävät Vu-murtia vesilintujen 
suojelijana.




2165. komit kutsuvat veen henkiä nimin Kul ja Vasa
(kul=kala, vrt. vaasa).

2166. komit pitävät veen henkeä mustana, karvaisena 
ja märkänä olentona (istuu rannoilla, nostaa isoa 
päätään / silmiään veen alta, heittäytyessään veteen 
nousee aalto, huutaa öisin joen penkalla, vrt. vesieläimet).

2167. komien taruissa naispuolinen veen henki kampaa 
pitkiä hiuksiaan käpälillään (lapsensa karvaisia tai 
kalanhahmoisia).

2168. komien taruissa veen henki ilmestyy puhuvan 
hauen hahmossa.

2169. komit välttelevät pahojen sanojen käyttämistä 
vesillä ollessaan.
 
2170. komit uhraavat veen hengelle kalastaessaan 
ja vesiä ylittäessään (huonosti kohdeltuna voi
viedä verkkoja).

2171. marit kutsuvat veen henkeä nimellä Vit-oza 
(ilmestyy kalan tai härkälinnun hahmossa).

2172. marien mukaan Vit-oza elää kuivumattomissa 
vesissä (voimansa yhteydessä vesistön kokoon).

2173. marien mukaan Vit-ozan voi nähdä aamuisin
rantavedessä (vrt. kalat, vesilinnut).

2174. marien veen henkiin kuuluuVit-kuguza (veen
-vanha-mies) ja Vut-kuva (veen-vanha-nainen).

2175. marit uhraavat Vit-ozalle kalaan mennessään 
(uskotaan ajavan kalat pyydyksiin).

2176. marit uhraavat kevään ensimmäisen kalan 
Vit-ozalle (keitetään ja syödään ruotoja vahingoittamatta, 
ruoto lasketaan veteen sanoin "vesi-mies, tule ja syö, 
anna meille lisää tuoretta kalaa").

2177. mordvalaiset kutsuvat veen henkiä nimin Ved-eraj 
ja Vetsa-eraj (veen-eläjä, era=ela).

2178. virolaisten mukaan veen henki elää syvänteissä 
ja pyörteissä (isokitainen, kalanhampainen, 
laulunsa lumoaa ihmisiä).

2179. virolaiset kutsuvat naispuolista veenhenkeä 
nimin Nakineitsi, Veeneiu ja Mereneiu.

2180. virolaisten lauluissa veenhenki istuu puun 
varjossa, veen pinnalla tai rantakivellä (hiuksensa 
levänvihreitä, seurassaan merestä saapuvia harmaita, 
kauniita ja lihavia olentoja joiden joukossa katoaa 
veteen, vrt. hylkeitä).

2181. virolaisten mukaan veen henki voi ilmestyä 
joutsenen, hanhen ja sorsan hahmossa (vrt. minkä 
tahansa vesilinnun).

2182. veen henkien elinpaikkoina pidetään putouksia, 
veen alle uppoamattomia kiviä ja veen ympäröimiä 
kiviä.

2183. veen henkiä pidetään taitavina laulajina ja 
soittajina (vrt. veen äänet, voivat opettaa soittamisen 
taidon niille jotka lupaavat palvoa eli muistaa haltijaa, 
oppiminen tapahtuu kivellä istuen).

2184. vatjalaisiin veenhenkiin kuuluu Jarv-elaj 
(järvi-eläjä).

2185. virolaisten mukaan hukkuneista tulee veen 
henkiä (ilmestyvät saman kokoisina kuin olivat 
eläessään).

2186. marien mukaan vesi elää liikkuessaan paikasta 
toiseen (auttaa ihmisiä kantamalla veneitään).

2187. virolaisten veenhenkiin kuuluu Vete-ema ja 
Mere-ema (liivin Mier-iema).

2188. udmurtit puhuttelevat veen emoa sanoin 
"Veen emo, tulet meren pohjasta, levittäydyt maan 
päälle, vaellat omilla maillasi, virtaat omia teitäsi, 
teet paljon hyvää".

2189. mordvalaiset puhuttelevat veen emoa sanoin 
"Veen emo, anna terveyttä niille jotka juovat sinusta, 
jotka syövät sinusta, niille jotka kylpevät sinussa 
kevein ja iloisin mielin".

2190. mordvalaiset uhraavat veelle kulkemalla 
kolmasti järven ympäri (uhrina mukana kannettu 
sorsa).




2191. marien mukaan jokaisella vedellä on ort 
(sielujen nimiä).

2192. marien mukaan ortin katoaminen johtaa 
vesistön likaisuuteen tai mutaisuuteen 
(juominen aiheuttaa tauteja).

2193. marien mukaan veen haltijan poistuminen 
johtaa vesistön kuivumiseen (vrt. ortin).

2194. marien mukaan veen haltija voi johdattaa
vettä yhdestä vesistöstä toiseen (kuivaten 
ensimmäisen).

2195. marit kutsuvat lähteen haltijaa nimellä 
Pamas-oza (vrt. pa-ama, ama=ämmä).

2196. marien mukaan Pamas-oza suuttuu jos 
lähteellä huudetaan, riidellään, läikytetään vettä 
tai käytetään likaisia astioita.

2197. veen haltijaa voidaan vaihtaa tuomalla uutta 
vettä toisesta lähteestä tai lammesta (tehty veen 
kuivuessa tai pilaantuessa).

2198. mordvalaisten veen henkiin kuuluu Ved-atya 
(auttaa kalastuksessa, voi vetää veen alle).

2199. mordvalaisten Ved-atya ilmestyy monnin, 
jättikalan tai mustekalan hahmossa.

2200. mordvalaiset opettavat lapsia kohtelemaan 
vettä kunnioituksella (olemaan huutamatta veen 
äärellä tai likaamatta vettä).

2201. mordvalaisten veen henkiin kuuluu Ved pasa 
(vesi jumala) eli Ved-mastyr-pasa (maasta virtaavan 
veen jumala, vrt. pasanen).

2202. mordvalaisten veen henkiin kuuluu 
Ak-shakal-ozais (valkoinen kala, kalastuksen ja 
kalastajien haltija).

2203. ersalaisten taruissa alkumeri (ina, ineved, 
vrt. iina, innanen) toimii elämän aloittajana
(kantaa povessaan maailman alkioita, maata 
(mastor) pidetään myöhäisempänä tulokkaana).

2204. mordvalaisten taruissa veen jumalatar 
Vedyava suostuu maanhenki Mastor pazin kosintaan 
sillä ehdolla että saa pitää vapautensa, nimensä ja 
kotipaikkansa (kaikuja vanhemmista eli omista 
naimatavoista).

2205. mordvalaiset kutsuvat järveä sanoilla erke ja 
ärkä (vrt. arka, erkka, vrt. erica=asukas).

2206. mordvalaiset kutsuvat syvää sanalla domka
(jomka, tomka).

2207. mordvalaiset kutsuvat ruostetta sanalla cemen
(tseme, vrt. simi).

2208. mordvalaiset kutsuvat merta sanoilla ine ved 
(suuri vesi, vrt. alkumeri).

2209. mordvalaiset kutsuvat kaivoa, lähdettä ja 
putousta sanoilla lisma, lismapra ja vedpramo 
(vrt. lisa, lima).

2210. mordvalaiset kutsuvat saarta sanoilla useya 
ja usija (vrt. u-seija, u-sija).

2211. saamelaisiin veen henkiin kuuluu Giase olmai 
(hallitsee vettä, vrt. kesä mies).

2212. saamelaisten Tjatse-halden uskotaan antavan 
kalaa, majavia ja helmiä (vrt. tja-atse).

2213. saamelaisiin veen henkiin kuuluu merellä 
elävä Tonsie (haltijalta pyydetään onnea merellä 
liikuttaessa, vrt. to-onsi) ja sisävesissä elävä Harcild 
(jakaa kalaonnea joissa ja järvissä, vrt. harsi, harri).

2214. mordvalaiset kutsuvat vettä sanalla ved 
(meri=ine ved, vesipyörre=ved caramka).

2215. mordvalaiset kutsuvat vaahtoa sanalla cov 
(vrt. sovittaa, käytetty taioissa ja uhrimenoissa).

2216. mordvalaiset kutsuvat niemeä sanalla mis 
(vrt. missä).

2217. mordvalaiset kutsuvat aaltoa sanalla tolkun 
(vrt. tolkku).

2218. udmurttien taruissa wumurtit istuvat 
kasteisilla lehdillä ja pesevät itseään (haistaessaan 
ihmisen sukeltavat järveen, hyppivät kalat 
hahmojaan).

2219. udmurtit pitävät rannoilla makaavia isoja 
haukia wumurttien hahmoina (pää rantaan päin).

2220. udmurtit kutsuvat veen emoa nimellä 
Wu mumy (vesi mummi).




2221. udmurttien veen henkiin kuuluu Wumurt, 
Vuk uzo ja Wuperi. 

2222. udmurtit pitävät Vu-murtia luojahenki 
Vukuzon luomana (alkuhenget ja näiden luomat 
henget).

2223. udmurttien mukaan Vu-murt elää joissa, 
järvissä, puroissa ja lammikoissa (liikkuu hauen 
hahmossa, ihmishahmossa pitkät mustat hiukset, 
voi auttaa ja vahingoittaa, tulvaa pidetään häinään).

2224. marit kutsuvat vettä sanalla vyd (järvi=er, 
erash, lammikko=agur, meri=pyja, tengyz).

2225. udmurtit kutsuvat vettä sanalla vu (järvi=ty, 
lampi=vytym, meri=zarez, more).

2226. unkarilaiset kutsuvat vettä sanalla viz 
(järvi=to, lampi=tavi, tavacska, meri=tenger, 
vrt. viskata).

2227. ersalaiset kutsuvat vettä sanalla ved (järvi
=erke, lampi=brud, sjolt, meri=ineved, morja).

2228. moksalaiset kutsuvat vettä sanalla ved 
(järvi=erhke, lampi=prud, vedlotka, meri=ineved, 
morä, vrt. morjestaa, tervehtiä merta).

2229. moksalaiset kutsuvat vesihiisiä nimellä 
Ved ätä.

2230. marien lähdesanastoon kuuluu vydsintsa 
(veen silmä), pamash (lähde), tave (kaivo) ja 
pamashsintsa (lähteen silmä).

2231. udmurtit kutsuvat lähdettä sanalla oshmes 
(osh=valkea, silmäke=vusin, ardo, kaivo=kolodtsa,  
gudjoem, kuju).

2232. unkarilaiset kutsuvat kaivoa sanalla kut
(vrt. kuta).

2233. ersalaiset kutsuvat lähdettä sanoilla istotsnik 
ja korjon (kaivo=lisma).

2234. moksalaiset kutsuvat lähdettä sanoilla 
lismaprä, shuderks, eshibrä ja eshienä (kaivo
=eshi).

2235. marit kutsuvat aaltoa sanoilla vydong, 
vydtolkyn, lovo, lovyk ja tolkyn (kuohut
=vydpondem, vydsymyrtush, vaahto=vydshong, 
shong).

2236. udmurtit kutsuvat aaltoa sanoilla tulkym, 
gy ja volna (kuohu=shuky, veen väre=vu vogyri, 
vu gy).

2237. unkarilaiset kutsuvat aaltoa sanoilla hullam 
ja szököar (vaahto=hab).

2238. ersalaiset kutsuvat aaltoa sanoilla volna ja 
tolkun (kuohu, vaahto=penks, tsov).

2239. moksalaiset kutsuvat aaltoa sanalla volna 
(kuohu, vaahto=lakaks, shov).

2240. marien rantasanastoon kuuluu vydlogar, 
vydluk, vydtyrvö, kuzluk (lahti), ergak (lahti, 
poukama), ser, oshman ser (hiekkaranta),
serner (niemi, rannan nenä), oshman serner 
(hiekkainen niemi) ja vydushyk (salmi).

2241. udmurttien rantasanastoon kuuluu sjum, 
zaliv (lahti), jardur, vudur (ranta), koznyr, nyr, 
kozkjyl, munyr (niemi) ja muvyrvis, proliv 
(salmi).

2242. unkarilaisten rantasanastoon kuuluu öböl 
(lahti), part, vizpart (ranta, vrt. partaalla), hegyfok, 
foka (niemi, f=p) ja szoros (salmi).

2243. ersalaisten rantasanastoon kuuluu zaliv, 
usija (lahti), berjok, tsire (ranta), poluostrov, usija 
(niemi) ja proliv, vedkirga (salmi).

2244. moksalaisten rantasanastoon kuuluu vel esks, 
sura (lahti), beräk, vedtrva, trva (ranta, vrt. terva,
tyrvä) ja vedula (niemi).

2245. marit kutsuvat saarta sanoilla ostrov ja otro.

2246. udmurtit kutsuvat saarta sanalla shormuts.

2247. unkarilaiset kutsuvat saarta sanalla sziget.

2248. ersalaiset kutsuvat saarta sanoilla ostrov 
ja usija.

2249. moksalaiset kutsuvat saarta sanoilla ostrov, 
guborks (saari joessa) ja ula (saari tai niemi joessa, 
vrt. ulla, ulappa).




2250. marit kutsuvat levää sanalla vydporsyn 
(vesisilkki, siitepöly=peledyshpurak (kukkapöly), 
shyrka, pöly=purak).

2251. udmurtit kutsuvat levää sanalla vubudos 
(siitepöly=sjurel, pöly=tuzon).

2252. unkarilaiset kutsuvat levää sanalla hinar 
(siitepöly=viragpor, pöly=por).

2253. ersalaiset kutsuvat levää sanalla vednulko 
(pöly, tomu=pul, tselke).

2254. moksalaiset kutsuvat levää sanoilla nure ja 
nurenu (pöly=pul, tomu=pots).

2255. marit kutsuvat kaisloja sanoilla vydvondo 
ja vydjazga (vyd=vesi, vesijaska).

2256. marit kutsuvat vetisten paikkojen heiniä 
sanoilla mutsa ja omyz (kaisla, sara, osmankäämi).

2257. udmurtit kutsuvat kaisloja sanalla trostnik.

2258. unkarilaiset kutsuvat kaisloja sanoilla nad 
ja nadas.

2259. ersalaiset kutsuvat kaisloja sanoilla nudejks 
ja sandej.

2260. moksalaiset kutsuvat kaisloja sanoilla kuga, 
nudinä, potska, sendi, shanzu, shäj-nudinä ja 
vedutks.

2261. marit kutsuvat pyhää vettä sanalla jumynvyd 
(jumin vesi, vrt. sade).

2262. marit kutsuvat vesiheiniä sanalla vydshudo
(vrt. suto, suuto).

2263. marit kutsuvat veen henkiä nimillä Vydvodyz 
ja Vydoza (veen osa).

2264. unkarilaiset kutsuvat veen emoa nimellä 
Viz anya (anya=anja, vrt. anjalankoski, 
miespuolinen vastine Viz atya eli veen isä, 
toiselta nimeltään Viz apa).

2265. unkarilaisten veen henkiin kuuluu 
kalanpyrstöinen neito Sello.

2266. nganasanien mukaan Veen emo elää 
alisessa mistä hallitsee kaloja (aikojen alussa 
koko maailmaa, vrt. alkumeri).

2267. mordvalaiset pitävät Ved avaa kosteuden 
antajana, lemmen, liittojen ja häiden suojelijana 
(vrt. vedellä käyminen), synnytyksen suojelijana, 
hedelmällisyyden antajana (puoleensa käännytään 
lapsettomuudessa) ja vedestä saatujen vaivojen 
parantajana (jumalattarelta pyydetään lapsia 
ja perheonnea).

2268. marit uhraavat veen emo Vyd avalle häiden 
jälkeen (kolme helmeä ja simpukka) sanoin 
"olkoon minun hyvä tulla vedelle, älköön vahingot 
tarttuko minuun".

2269. marit pitävät Vyd avaa naisten töiden ja 
äitiyden suojelijana.

2270. selkupit kutsuvat veen henkeä nimellä 
Utkim-loz (haltijalle uhrataan hyvää kalansaalista 
toivottaessa).

2271. virolaisiin veenhenkiin kuuluu Vete ema ja 
Vete vana (vrt. vanha, vanaja).

2272. virolaisiin veenhenkiin kuuluu Järve vana 
(järven vanha).

2273. obinugrilaiset kutsuvat veen haltijaa nimillä 
Wit xon, Jingk xon ja Jingk wurt (elää ob tai irtysh
-joen (suurimman joen) suulla, vastuussa kalojen 
noususta jokiin).

2274. marit kutsuvat järveä sanoilla jer ja jär.

2275. marit kutsuvat lähdettä sanalla pamas.

2276. marit pitävät veteen kusemista vääryytenä 
(sulyk, tapojen vastaista).

2277. marit loihtivat veen keralla (vyd kuze 
kushtylgyn yoga, tugak mogyrem kushtylem 
kaiyzhe, kuten helposti vesi virtaa, liikkukoon 
jalkani yhtä hyvin).

2278. marit loihtivat vaahdon keralla (vyd shong 
kuze shulen kaya, osalzhe tuge shulen kaizhe,
kuten vaahto häviää vedestä, hävitköön 
vahingolliset voimat).




saamelaiset kutsuvat
vettä sanoilla eääci 
ja eääsi (vrt. asi=isä,
vrt. as-sielu).

saamelaiset kutsuvat vettä 
sanoilla cace, tjaadsie, 
tjaahtsee, tjaahtsie ja
tjahtje (vrt. ta-ahti,
haltijanimet).

saamelaiset kutsuvat 
vettä sanoilla cacce, cääci, 
cääcc ja cazz (vrt. sa-asi,
vrt. sassiin).

saamelaiset kutsuvat
vettä sanoilla jionncääcc
(jäävesi), murddcääcc 
(murtovesi), poorramcääcc 
(juomavesi, keittovesi), 
ruppcääcc, saujjcääcc 
(järvivesi), cääzzoolaz 
ja cääzzvueivv.

saamelaiset kutsuvat
veen haltijaa sanoilla
eäsihäldee.

saamelaiset kutsuvat
veen eläjää sanoilla
cäzzjielli ja cääzzielli.

saamelaiset kutsuvat
järveneläjää sanoilla
jääurjielli.

saamelaiset kutsuvat
merenjumalaa sanoilla
miarremmel. 

saamelaiset kutsuvat
merenneitoa sanoilla
miarrnijdd.

saamelaiset kutsuvat
vetehistä sanoilla
vuajjas ja vuajjaa 
(vrt. vuoijad, vuojam 
=uida).

saamelaisten vesisanastoon 
(kuvailevat sanat) kuuluu kuallaa 
(kalaisa), eielgas (selkeä, selvä), 
luuskas, luskas, luska (haalea), 
laavtas, lahtas, lahta (kostea, 
vrt. lahti), kirkes, kirkkas, 
kirkka (kirkas, vrt. kirka), euasis, 
euassas (viileä), cuavis, cuahis 
(matala, vedestä), eääsivualaa 
(veenalainen), tjielge, tjeälgada, 
tjielka, tjielkas, celke (kirkas, 
puhas, selkeä, vrt. tilkka), 
cenel, gienele, giagnala, tjiekngal, 
tjieknal (syvä), conve, tjuovgede, 
tjuougada, tjuovka, tjuoukat (kirkas),
jeke, jiegedh, jiehkiet, jiehket 
(vesitiivis), jelekkes, jiele, jielahkis, 
jielakis (kirkas, sees), cielgas, ciolgg, 
cilg (kirkas, puhas, vrt. silkka), 
cienal, kiennal, cinnal, cinnel (syvä), 
cuowgad, cuouvad, cuovvad, cuvved (kirkas), 
kolggi (ajelehtiva), jäurrai, jäurres 
(järvekäs), kooblos, kobblas, kobllai 
(kuplaava, kelluva), leädggeei (kimaltava), 
cuojjlos, cuojjal, cuovvi, cuovvad, cuovves 
(kirkas), cuovvescäccai (kirkasvetinen), 
njeebles, njebll, njeablteei (kostea, kostuva), 
njuockk, njuockas (kostea, vrt. nuoska),
laautas, lahtt, lahtti (kosteahko, kostuva), 
jokk (kovapohjainen), liott (kovapohjainen,
vrt. liottaa), luhttes, luhtti (luhtainen, 
lahtinen), läivv, lääives (laivea, laimea), 
moodjoovvi (liettyvä), njebll, njeullai, 
njeullos (limainen, limottunut), leivvai 
(limoittuva), meälljeei (limoittuva), 
telccai (läikkyvä), kuesttes, kuastalv 
(läpikuultava, läpinäkyvä, vrt. kuvastaa),
moivvjeei (myllertävä), molljai (myllertävä,
vrt. molla), njuarggai, njuorgges (noruva), 
kobblneei (pintaan nouseva), vuadtem (pohjaton),
terkksos, terskkai, terssai (pärskyvä, 
roiskuva), roossai (roiskuva, vrt. roosa), 
ruasttai, ruosttes (ruosteinen), ruppi 
(samea), suakkoovvi (saostuva, vrt. sakka), 
jaalkos, jaalkostti (seestyvä, tyyntyvä), 
polvvtoovvi (seestyvä, laantuva), käälgas 
(selvä), puut (selvä), seelves, selvv (selvä), 
ciolgg, ciolgas (selvä), caannleei, caaneei 
(sukeltava), cinlmeei (syvenevä), cinnlos, 
cinnal (syvä), vuallmneei, vuäjjai (vajoava,
uppoava), luaddai, luaddas (vaahtoava), 
sopttai, sopttsas (vaahtoinen), luaddeei 
(vaahtoontuva), sopttoovvi (vaahtoontuva), 
soptti, sopttsas (vaahtoava), kolggi (valuva,
ajelehtiva), cäävvai (valuva), njarbboovvi, 
njäärbeei (vettyvä), cääzzvualaz (veenalainen), 
caapp, caapp, caavas (veenpitävä), cäccai, 
cäccas (vetinen), njebll (vettynyt), cäävteei, 
cäävvai (vyöryvä), vuäkkai (vyöryävä), teärkk, 
tiarkk (äkkisyvä, vrt. tarkka) ja kumccootti 
(väreilevä).

saamelaisten vesisanastoon (teon sanat) 
kuuluu porssad, porssaam (molskahtaa), 
nuorbad, nuorbai (lipua), njieccad, 
njiesai (vettyä), tuueead, tuujai 
(loiskua, vrt. tuija), rievdad, rievdam 
(ajelehtia, vrt. rietas), kulgad, kuulgam, 
kolga (valua, virrata, vuotaa), vuoijad, 
vuojam (uida), luskad, luuskai, loska 
(haaleta), saallad, saalam (uurtaa,
vrt. sallatunturi), soollad, soolam, 
sala (molskia, loiskia, vrt. sola),
kilded, kilde (kiiltää), vuojadid, 
vuojad (uiskennella), luksadid 
(väreillä, jättää vana), kulgidid, 
kuulgijd, kuulgiid (lähteä virtaamaan, 
vrt. kulkea), saridid, saarijd, saariid 
(lorista, solista, vrt. saari), kobdodid, 
kobdood (kellua), kidardid, kiidard 
(väreillä), puljardid, puuljard (kuplia), 
vuojalid, vuoijal (lähteä uimaan), pajalid, 
paajjal (maikahtaa, hypähtää pinnassa, 
kaloista), käällid, kalam (kahlata),
riddonid (rantautua, tulla matalaan 
veteen, vrt. ritoniemi), vuojastid, 
vuojast (uida), moivaristid (tehdä 
vesipyörre, kalasta), vuojattid, vuojat 
(uittaa), sirottid, siiroot (heijastaa), 
vuajuttid, vuajut (vajottaa, upottaa), 
kobdod, kobdom (kellua, pysyä pinnalla), 
tuskod, tuskom (roiskauttaa), eaaccud, 
eaasui (kastua, vettyä), siälgud, siälgui, 
selguu (kimallella, välkkyä), cuavud, cuavui, 
cohhuu (madaltua), taisud, taaisum (tarpoa, 
kahlata), gotskedh, gaskastit, kaskastit, 
kockkad, kecked, kecke (hukkua, tukehtua), 
gaaledh, galleet, kaalliet, kallet, gallet, 
käällid, käälled, kalled, kale (kahlata),
gobdoot, kobtuot, kobtot, gowdot, kobdod, 
kooudsted, kopdo (kellua, pysyä pinnalla), 
goble, koble, kobllad, koblad, kople 
(kellua, kuplata), borsudh, borsjoot, porsjuot, 
porsjot, borsot, porssod, porssad, porsed, 
porso (kuohua), puoktjat, buokcat, puohcad, 
puhccad, puxced, pokce (sukeltaa), pultjat, 
bulcat, pulcced, pulccad, pulced, pulcad, 
pulcce (polskia, molskia), deäbbudh, deäbbodit, 
tieppuot, täbbot, daebbot, teäbb, teamb, 
teamba, tempo (kostua, merilevästä, vrt. 
tempoa, teppo), voojudh, vuajjoot, vuojjuot, 
vuodjot, vuoggjot, vuaijud, vuäijad, vuejjed, 
oajjad, vojo (vajota), vuojedh, vuajjat, 
vuojjat, vuodjat, vuoggjat, vuoijad, vujjed, 
vijjed, voje (uida), seeicasttmos (kuvastuminen), 
liirummus (lirinä), teelctos (loiskahdus), 
telccmos (loiskuminen), kumccoottad (väreillä), 
cuässad, cuässned (viiletä, viilentyä), 
vuojeed (uiskennella), vuojted (uittaa),
cinlmoovvad (syventyä), cinlmed (syvetä),
caaneed (sukeltaa), teäddloottad (sukeltaa),
selvned (selvitä), sialggad (selvitä),
roossad (roiskua), terssad (roiskua),
kobllad (pysyä pinnalla), cearted (pirahtaa,
vrt. pintaan), teersted (pirskahtaa), 
kobblned (nousta pintaan),koldded (nostaa 
vedestä), ratkked (möyrytä), rotkkoottad 
(möyrytä), moivvjed (myllertää), molljad 
(myllertää), topccad (molskia), polccad 
(polskia, molskia), poolcted (molskahtaa),
tuomted (molskahtaa), uuidad (mennä kauas),
vuojjled (lähteä uimaan), kooldcoottad 
(läiskyttää vettä), porggled (läiskyttää),
telccad (loiskua), toopcoottad (loiskutella),
telccted (loiskuttaa), teälccled (loiskauttaa),
njeullad (limaantua), leivvad (limoittua),
meälljed (limoittua), njuavvad, njuovvoovvad 
(limoittua), laddjed (laskea rantaan),
seeicastted (kuvastua), sueimkrastted 
(kuvastua), leädgged (kimaltaa), kooblted 
(kuplata, kelluttaa), arvvjed (kastua,
vrt. arvata), kasttad (kastua), kuasktoovvad 
(kastua), lahttad (kastua), loskkad (kastua), 
loozzad (kastua), kolsted (kahlata), käälled 
(kahlata), suätkkjed (huuhtoutua rantaan), 
pelkkad, peelgted (heijastaa), seeicastted 
(heijastua), pääroottad, päärsastted (aaltoilla), 
poolctummus (molskahtaminen), tuomtummus 
(molskahtaminen), polccmos (polskiminen), 
vuappad (appaa), kuäivvad (ammentaa), kooldcoottmos 
(läiskyttää vettä), sueimkroovvmos (peilautua), 
kolddmos (veestä nostaminen), rotkkoottmos 
(möyryntä), ratkkummus (möyryäminen), moivvjummus 
(myllerrys), molljos (myllerrys), luaddmos 
(vaahtoaminen) ja sopttmos (vaahtoaminen).

saamelaisten vesisanastoon (saaret, 
meri) kuuluu lassa, laasa (pieni saari, 
luoto, vrt. lasanen), sualoi, sualui, 
suolluu (saari), sualui, suolluu (saari), 
meera (meri, rannikkoseutu), laassas, 
lassaa (pieni saari, luoto), suollus 
(pieni saari), soole, suoloi, suoluj, 
suoloj, suolo, sualui, sual, suel, sielaj, 
soloj (saari, salo), mere, miere, miarra, 
mierra, märra, maerra, määra, miarr 
(meri, vrt. mira, mara), miarr väldd 
vuäzzes (meri ottaa osansa), miarrad 
vuastta (merta vastaan, kohti), suallgaz 
(saari), laass (kivikkosaari), miarroolas 
(merenpinta), miarr-redd (merenranta), 
teäbb (merilevä), miarrpekk (meripihka), 
ruumas (merisumu, vrt. rauma), miarrverdd 
(merivirta), tuaggmiarr (takameri, ulkomeri), 
suallok (saareke), sual, sualljaz (saari), 
kuargg (riutta), culppsual (juppurasaari, 
kivinen), ollee (nousuvesi, vuoksi,
vrt. olli), kargu, kaargu (kari), guarga, 
kuorkuoh, kuorko, korko, guorgo, kuargg, 
kuerg, kierga (kari), njuorra, njuora, 
njuorr, nurr, nore (kari, matalikko), 
kuargg, kuargaz (kari), cuekki, cuokkai, 
cääcc (laskuvesi), laass (luoto), kuvvi 
(matalikko), kooskes (matalikko), liott 
(matalikko, vrt. liottaa), tiuddcääcc 
(nousuveden aika) ja oocci (nousuvesi,
vrt. ossi).

saamelaisten vesisanastoon (rannat, pohja) 
kuuluu riddo (ranta), njarga, njaarga 
(niemi), kuobla (jyrkkä rantapenkka, 
rahkaturpeinen), vuona (vuono, pitkä ja 
kapea lahti), luohta, luovta (lahti), 
luohtapotta (lahdenperä), vyeppee (vuopaja, 
pitkä ja kapea lahti), jävrikeeji 
(järvenpää), uaggi, uagi (pieni lahti, 
kapeasuinen, vrt. ukki, aki), peski, peeski 
(matalikko, salmessa), eualmi, eoolmijd 
(salmi), nyeri, nyere (kapea salmi),
syevvi, syevi (vesiheinä, pohjassa kasvava,
vrt. sy-evi, haltijanimet), suoinalm 
(heinikko, rantavedessä), riddo, rido 
(ranta, rannikko, laita), vuonariddo 
(vuononranta), merariddo (merenranta), 
sualuiriddo (saarenranta), jävrriddo 
(järvenranta), viemar, viemmar (matala 
rantatörmä), riddoviemmar (rantatöyräs), 
vuodas, vuoddas (rantahietikko), vuaeu, 
vuaju (rantaan valuva noro), vuaeeu, vuaeu 
(lahti, vuotso, pitkä ja kapea suo), 
njivle, njiivle (lima), lijve, liijve (lima), 
ponne, ponn, pone (pohja, vrt. ponnistaa), 
colme, tjoolmie, tjoolpmie, tjolme (salmi), 
coalbme, coalmi, cuälmm, cuelm, cielme (salmi,
vrt. co-almi, haltijanimet), gaaddie, gaddee, 
kaattie, kadde, gadde, käddi, kädd, kand, 
kante (ranta, kanta), luokte, luakta, 
luokta, luohta, luhtt, luxt, likt, lokte 
(lahti), njävlie, njaulee, njavlie, 
njaule, njiwle, njivle, njeull, nivl, 
nevle (lima), vuobeje, vuohpie, vuohppe,
vuoppe, vyeppee, vuippi, vubbe, vopeje 
(kapea lahti, apaja), nirram (rantapenger), 
tearkkredd (juumaranta, äkkisyvä),
jäurrkiecc (järvenpää), jäurr-redd 
(järvenranta), vuoppi (kapea ja pitkä 
lahti), pooggaz, pookk (kapeikko), 
njeudd (kelmu), keädggredd (kivikkoranta), 
luhttpott (lahdenperä), vuoppipott 
(lahdenperä), luhttkaavv (lahdenpoukama),
luhttnjälmm (lahdensuu), vuoppinjälmm 
(lahdensuu), käullem (lahti), luhtt (lahti), 
toppluhtt (lahti), cuuppikluhtt (lahti), 
teäbb (levä), njeull (lima), njuovv, 
njuovas (lima), njormm (luhta), loobbask 
(lumme), loobbasklostt (lumpeenlehti),
pooggaz, pookk (salmi), cualmaz, cuälmm 
(salmi), redd, reddmädd (rannikko, rantamaa),
mualas (ranta), redd (ranta), reddvuoddas 
(rantahietikko), nirram, jäurrnirram 
(rantatörmä), reddkuernntok (rantatöyräs),
räunnj (rauma, sula salmi), njarggkaavv 
(niemen mutka, poukama, vrt. kaavi), njargg 
(niemi), pärccnjargg (niemi, vrt. jarkko), 
luhttpott (lahden pohjukka), kuvvi (poukama), 
luutaz (poukama), vonn (pohjahako), nuurr 
(pohjakasvillisuus), aappik (pohjakivi,
vrt. appi), ponnmoodd (pohjamuta) ja muatkaz 
(pieni kannas). 

saamelaisten vesisanastoon (aallot, 
poreet) kuuluu sijga, siijga (maininki, 
vrt. siika), luksa, luuvsa (vana, väreily), 
supta, suupta (vaahto), euvde, euuvde 
(kuplavana, veneen perässä, vrt. euvde
=sormi), eäcikoble (vesikupla), rame 
(tuulenpuuskan aiheuttama aaltoilu,
vrt. rami), puljarah (kupla), kuaskanjas 
(pisara, tippa), kublakkas (kupla), paaru 
(aalto, laine), sapte, sopta, sobto, sokta, 
supta, soptt, sopt, sopte (vaahto), pärrai, 
pärros (aaltoinen), päärtok (aallokko), 
päärr (aalto, laine), kuärvvos (hyökyaalto), 
loukk (hyökyaalto), kopplos (kupla),
kumccos (väre) ja räzz (väre). 

saamelaisten vesisanastoon kuuluu 
lavda, laavda (tasamatala vesi, 
verkkojen paikka), aaja, aijuu (lähde, 
oja, puro, vrt. aiju), jorna, joorna 
(järvenselkä, ulappa), saiva, saaiva 
(makea vesi, vrt. saivo), käldee 
(avanto, lähde, vrt. kaltio), cuahi 
(veen mataluus, matalan veen aika), 
ääpi, äävi (aava, ulappa), jävri, jäävri 
(järvi, vrt. jari, jauri), kyelijävri 
(kalajärvi), ciirgas, cirgas (suihku), 
kaivu, kaaivu (kaivo), laddu, laadu (lampi), 
jerne, jarne, jargnja, jarkngies, jarna 
(veen selkä), javre, jaavrie, jauree, 
jaavrie, jaure (järvi), jargna, jorna, 
jornn, jern (veen selkä), jawre, jävri, 
jäurr, javr, javre (järvi), laddoo, laattuo, 
sladdo, laddo, laddu, lädd, land, landa, 
lanto (lampi, vrt. lantalaiset), luobbele, 
luoppal, luobbal, luobal, luubbal, lumbal, 
lompel (lampi, lompolo), dyvvene, divve, 
tavvie, tavven, davve, tavve, tavv, tevve, 
teve (syvä, ulappa), tiarkk (syvänteen reuna), 
tavven (järven selällä, ulapalla), appjest 
(ulapalla), kolmmkäivv (lähde), ruotkas 
(ajopuu), kuäccev (hako), njormm (heinikko,
järvessä, vrt. jorma), liett-terjjal 
(juuma, syvänne), terjjal, tearkk (juuma), 
jornn (järvenselkä), jornnjäurr (iso järvi, 
selkäjärvi), saujjkuell (järvikala), kaal, 
kaalok (kahlaamo), tuolddikäivv (kaivo, lähde), 
vuolas (kanava), jokk (kovapohjainen vesistö), 
miarrnääpp (kurimus), jornnjäurr (selkäjärvi), 
cääccräptt (vesikivi, laakakivi), lädd (lampi, 
lähde, lätäkkö, vrt. lättiläiset), lusmm 
(luusua, järven laskukohta), käivvredd 
(lähteenreuna), leähss (lätäkkö), saujjcääcc 
(järvivesi, makea vesi), terjjal (äkkisyvä, 
syvänteen reuna), vuolas (väylä), vääll (väylä), 
cääccjuott (vesiväylä), ciolj (veenjakaja), 
cääzznjoodd (veen maku), cääzzoolaz (veen 
pinta), cääzzvueivv (veen pinta), 
cääccpaazztummus (veen pyhittäminen), 
ääpp (veen selkä, ulappa, vrt. aava), 
mueles, mualas (vesi), njaarbas (vesi), 
iilask (vesiheinä, vrt. ii-joki, ii-sielu), 
cuäggtok (vesijättömaa), njäbb (vesikeli), 
njommn (vesikeli), cäccos (vesistö), 
cääccsuonn (vesisuoni), jornn (ulappa), 
jugg (syvänne, vrt. jukka), jämkk (syvänne), 
joormm (syvänne, vrt. jorma), rogg (syvänne),
tierjad (syvänne), kocctok (syvänne),
cinnloskeädgg (syvällä oleva kivi), 
jornncääcc (selkävesi), jääuraz (pieni 
järvi), leäusaz (pieni kosteikko), lääddaz 
(pieni lampi, s-pääte=pieni), miarrsaaiv 
(murtovesi, vrt. saivo), kuockas (mutalampi), 
lapss (kaste) ja lapscalmm (kastesilmä).

saamelaisten järvien nimiin 
kuuluu vuaskjäurr (ahvenjärvi), 
vuaskciolj (ahvenselkä), 
ailijäurr (ailijärvi), 
maannjijäurr (siikajärvi), 
saarvesjäurr (hirvasjärvi), 
cuhccjäurr (metsojärvi), 
räuddjäurr (rautujärvi), 
räuddciolj (rautuselkä), 
sapssjäurr (siikajärvi) ja 
cinnlos-maannijäurr (syvä 
siikajärvi).



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti