VESI

vesi (suomi, karjala, inkeri, vatja, viro), vezi (lyydi, vepsä), veiz (liivi), caz, cahci, cääcc, 

tsas (saami), ved, väd (mordva), but, vyd, wot, wut, wyt (mari), vo, vu (udmurtti), 

va (komi), yink, yik, yenk, jenk (hanti), ut, wit, wyt (mansi), viz (unkari), bi, ji, jic, wit 

(nenetsi), bic, biro, bido (enetsi), ut, yt, öt (selkuppi), bec, bydy, byzy (nganasani), 

bu (kamassi), wete, weti (kantaurali).

1. veen äärellä ollaan hiljaa (henkien koti).

2. veen lahjat jätetään veneisiin tai pienille tuohisille 

lautoille (liikkeistä ennustetaan ja tiedustellaan 

Veen emännän tahtoa).

3. lähdevettä pidetään vesistä pyhimpänä (puhtainta).

4. taikomiseen käytetty vesi noudetaan lähimmästä 

lähteestä (veteen lisätään puiden lehtiä).

5. taikoihin haetaan suovettä eli moavettä (osa vedestä 

kaadetaan takaisin).

6. kallioiden ja kivien uurteista saatua vettä pidetään 

pyhänä (lähde ja sadeveden ohella).

7. kuivuneita joen uomia, lähteitä ja kaivoja pidetään 

veenhaltijan hylkääminä.

8. parantamiseen käytetään ennen päivännousua 

noudettua vettä ja ensimmäistä lähteestä saatua vettä 

(ensivesi).

9. merelle lähdettäessä heitetään rannalta pieni kivi 

sanoin "älä ota minua, ota kivi" (suojeleva taika).

10. veelle uhrataan valkoista kangasta ennen kevään 

ensimmäistä vesille lähtöä (ettei hukuttaisi ketään, 

kangas viedään rantaan keskiyöllä ja kävellään pois 

taakse katsomatta).

11. hetteitä ja kuivan maan lähteitä pidetään yhtä 

pyhinä.

12. lähdevettä käytetään parantamiseen (veelle 

luvataan lahja terveyttä vastaan).

13. vastapäivään pyörivää vettä pidetään henkien 

sijana (vrt. akanvirrat).

14. pyhinä pidettyjä järviä ei ylitetä (kierretään 

rantoja myöten).

15. veteen ei niistetä tai syljetä (uskotaan

suututtavan vetehisen).

16. juoma ja pesuvesi otetaan päiväsaikaan 

(veen ajatellaan lepäävän yöllä).

17. umpilammen vettä ei juoda (ummehtunutta).

18. järveä tervehditään nimeltä tai ojentamalla 

kättä järven suuntaan.

19. vepsäläiset kutsuvat veenhaltijoita nimin 

Jarven-izand, Ojan-izand (oja=puro), Ojan-emag 

ja Tatrandak (solisija).

20. veenhaltijaa muistetaan kalastuskauden 

alussa ja lopussa (ensimmäinen ja viimeinen 

saalis).

21. suuresta saaliista kiitetään ottamalla 

pyyntipaikalta kouriin vettä.

22. sadetta, sumua, tulvia ja vesistöjen kuivumista 

pidetään vetehisten liikkeinä.

23. veden ajatellaan kuuluvan haltijoille päivän 

laskettua (vrt. tuulastaminen).

24. mordvalaisten veen emon Ved-avan uskotaan 

elävän lumpeiden ja rantaheinien alla.

25. mordvalaiset puhuttelevat Ved-avaa sanoin 

"Vesi-emo emoinen, elättäjä, sinä tulet maan alta,
virtaat maata pitkin, hopeisena vyöryt, kultaisena 

virtaat, huuhtele kesämme, pese kauneutemme".

26. mordvalaisten mukaan sade saa alkunsa lähteistä 

(vesien pitäminen yhtenä).

27. mordvalaiset pyytävät Ved-avalta sadetta pitkän 

kuivuuden uhatessa.

28. ensimmäistä lähteestä otettua vettä kutsutaan 

veen pääksi (käytetty parantamiseen).

29. parantavaa vettä otetaan seisomalla avannon 

tai lähteen partaalla, odottamalla veen värähtämistä 

ja täyttämällä vakat.

30. veestä ennustetaan ottamalla vettä lusikoihin, 

jättämällä lusikat ulos yöksi ja katsomalla vastaus 

jäätyneistä kuvioista.

31. veen äärelle tultaessa puhalletaan ja sanotaan 

"hyvää huoment, Veten emäntä" (puhallus sanoja 

vanhempaa).

32. kevään ensimmäistä kalansaalista ei näytetä 

muille ("kaihlellen kalaonnee", toisen tiedon mukaan 

lahjoitettu Veen emännälle).

33. komit laskevat kalaan lähtiessään veteen lahjan 

sanoin "Vesi-emo kanna meitä terveinä, pidä meistä 

huolta, suojele meitä sekä anna paljon saalista, 

koko veneellinen".

34. järvissä uiminen lopetetaan heinäkuun lopulla 

("koska silloin vesi ja ilma muuttuvat").

35. komit jakavat vesiä eläviksi eli virtaaviksi ja 

kuolleiksi eli seisoviksi vesiksi (lähde ja sadevesi 

eläviä vesiä).

36. komien mukaan elävä vesi antaa ihmiselle 

hengen (lov) ja nuoruutta (vrt. lapsivesi).

37. komien veenhaltijan kerrotaan inhoavan 

metsänhaltijaa ("koska viskoo veteen oksia, 

lehtiä ja puita").

38. komit pitävät isoa haukea yhtenä veenhaltija 

Vasan hahmoista.

39. pyydykset kuivataan huolellisesti ennen 

vesistöstä toiseen siirtämistä (joka vesistöllä 

oma haltijansa).

40. veenhaltijan menoihin kuuluu tulen 

virittäminen rannalle, veen tuoman levän ja 

risujen polttaminen ja tulen yli hyppiminen.

41. vedelle annetaan "niin monta lahjaa kun 

on veneessä matkustajia".

42. kevään ensimmäinen kala lasketaan takaisin 

veteen tai perataan rantakivellä (tulee perata 

sormin) ja syödään.

43. veenhaltijalle uhrataan ukkosen jälkeen 

(kuivuus / metsäpalot).

44. veenhaltijaa kutsutaan nimin Veen emäntä, 

Veen emo, Ved-ava, Vete-ema, Wut-awa, Vu-murt, 

Va-kul, Wit-xon, Jenk-tonx, Wit-kan ja Jit-jerw.

45. liiviläiset kutsuvat veenhaltijaa nimin Mer jema 

(meren emo) ja Ud jema (usvan emo).

46. nenetsit pitävät veenhaltijaa ilkeämielisenä 

(haltijaa lepytellään syksyisin ja keväisin laskemalla 

veteen lahjoja ja ripustamalla rantapensaisiin 

kankaita ja vaatteita).

47. nenetsit voivat kurittaa veenhaltijaa 

sytyttämällä rannalle tulen ja heittämällä 

veteen kekäleitä.

48. saamelaiset kutsuvat kirkasvetisiä, 

laskujoettomia ja kalattomia järviä saiva

-järviksi (vrt. saivot, sukulaisten henkien

asuinpaikkoja). 

49. saamelaiset liikkuvat saiva-järvien 

läheisyydessä hiljaa (pidetään pyhinä).

50. tverin-karjalaiset kutsuvat veenhaltijaa 

Vejen omaksi.

51. udmurtit kutsuvat veenhaltijaa Vu-murtiksi 

(vesi-ihminen) ja Vu-kuzoksi (veen-isäntä).

52. udmurtit kutsuvat naispuolista veenhaltijaa 

veen neidoksi (Vu-nil) ja Vu-murtin akaksi.

53. udmurtit kuvailevat veenhaltijoita aroiksi

olennoiksi jotka harvoin näyttäytyvät ihmisille

(haltijan näkeminen nostattaa myrskyn tai 

vaahtopäitä).

54. udmurttien veenhaltijan Vu-murtin uskotaan 

liikkuvan suuren hauen hahmossa.

55. udmurttien mukaan veenhaltijat viettävät

häitään keväisin ja syksyisin (vrt. myrskyt, 

tulvat).

56. udmurttien veenhaltijan Vozon tiedetään 

tulevan ihmisten saunoihin talvisin (mistä 

saatetaan takaisin joelle soihtujen kanssa 

ja koputetaan jäätä kepeillä sanoin 

"mene kotiisi").

57. udmurtit pitävät Vu-murttia metsänhaltija

Nules-murttia vahingollisempana ("koska 

hukuttaa ihmisiä ja eläimiä").

58. udmurttien mukaan Vu-murt antaa

kalaa ja suojelee vesilintuja (kaikki vedessä 

oleva haltijalle kuuluvaa).

59. udmurtit muistavat veenhaltijoita jokien 

ja järvien rannoilla.

60. udmurtit uhraavat veenhaltijoille kaloja ja 

vesilintujen höyheniä (höyheniä uhrattaessa 

pyydetty vesilintujen hedelmällisyyttä).

61. udmurtit palvovat jokia, järviä, puroja ja 

lähteitä.

62. udmurtit puhuttelevat vesistöjä nimeltä 

(liitteenä voidaan käyttää mumi (mummi) 

sanaa).

63. udmurtit suhtautuvat vesistöihin tarpeiden 

mukaan (ruoka, juoma).

64. udmurtit laskevat haltijalle lahjan veen yli 

kulkiessaan (turhaa ylittämistä vältellään).

65. udmurtit uhraavat järville jokia harvemmin 

(kerran vuodessa).

66. udmurtit kutsuvat veestä saatuja tauteja 

sanoilla vu-kuton (veen-tartunta).

67. udmurtit parantavat veestä saatuja tauteja 

tartuntapaikalla uhraten (vu-vozo, vihastunut 

vesi).

68. inkeriläiset kutsuvat veenhaltijaa Järven 

emäksi, Veen emäksi, Vein emuuksi ja Veen isoksi.

69. inkeriläiset pitävät hukkuneita veenhaltijan 

veteen vetäminä.

70. veenhaltijaa kutsutaan nimin Veen emo (suomi), 

Vete-ema (viro), Ved-ava (mordva), Vörikva-emo 

(komi), Ybut-emo (udmurtti) ja Wut awa (mari).

71. jokia ja järviä kutsutaan emoiksi.

72. komit pyytävät veeltä terveyttä sanoin 

"Vesi-emo, anna meille hyvä terveys, sille joka 

sinua syö, joka sinua juo, anna terveyttä sille 

joka kylpee, anna keveyttä ja iloa". 

73. komit lausuvat kalaan lähtiessään Veen 

emolle "kanna meitä terveinä, anna meille 

paljon kaloja, koko vene täyteen".

74. kaivon tai lähteen kuivaksi ammentamista

vältellään ("ettei otettaisi emuuta").

75. meren rannalla asuvat kutsuvat veenhaltijaa 

Meren emäksi (suomi), Mere-emaksi (viro) ja 

Mier jemaksi (liivi).

76. mordvalaiset pyytävät veenhaltijalta sadetta, 

hedelmällisyyttä ja kalaa.

77. marien veenhaltijan menoihin kuuluu 

osallistujien ja välineiden kasteleminen vedellä.

78. marit kutsuvat parantavaa vettä variksen 

vedeksi ja veden pääksi (haetaan ennen 

päivännousua).

79. lähteelle saavuttaessa yskäistään hiljaa 

(haltijan varoittaminen).

80. lähteelle mennään sellaisen ihmisen kanssa

jonka haltija tuntee ennestään (ensimmäinen 

käynti).

81. ensimmäistä lähteestä saatua vettä kutsutaan 

uudeksi vedeksi.

82. veenhaltijoiden uskotaan liikkuvan maan alla 

(vesisuonet).

83. veenhaltijoita kutsutaan nimin Veseläjä 

(suomi), Vetehinen (karjala), Vedhine (vepsä), 

Tsatse-jielli (saami) ja Järvelaj (vatja).

84. hantihaltija Tjort kon ikiä pidetään meren 

ja suurten järvien suojelijana (ylisenhaltija 

Numi-toremin poikia).

85. obinugrilaiset kutsuvat veenhaltijaa nimin 

Jenk-tonx (veen-haltija), Jenk-vort (veen

-ruhtinas), Jenk-xon-ike (veen-hallitsija-ukko), 

Vil-xan (veen-hallitsija), Vit-jelpin-pupi-aikä 

(veen-pyhä-haltija-ukko) ja Kul-tätte-junk 

(kalan-luoja-haltija). 

86. obinugrilaisten mukaan Jenk-tonx asustaa 

ob-joen suulla ja laskee kalaa obiin ja sivujokiin

(vrt. As iki).

87. obinugrilaiset kuvailevat Jenk-tonxin tytärtä 

sanoin "vesipalmikkoinen-palmikollinen nainen, 

vesikasvoinen-kasvollinen nainen".

88. obinugrilaisten taruissa Jenk-tonx antaa

tyttärensä asuinpaikaksi järven rantoineen 

(toisen tiedon mukaan haltijalla "seitsemän 

tytärtä, seitsemässä järvessä"). 

89. obinugrilaiset pitävät Jenk-tonxia 

vastuussa kalaonnesta, terveydestä ja vesillä 

liikkumisesta.

90. obinugrilaiset uhraavat Jenk-tonxille 

syksyisin vesien jäätyessä, keväisin jäiden 

lähtiessä ja ensimmäisen kalansaaliin jälkeen 

(lahjat veteen, jäälle tai avantoon, "vedenkalan

-seitsemäksi-onneksi").

91. obinugrilaiset kutsuvat Jenk-tonxia sanoin 

"järvilumpeenlehti-korvainen ukko, obin-suuruis

-silmäinen ukko, järvilumpeen-kaltaiset kuulevat 

korvasi kuulkoot, obin-suuruiset pyhät silmäsi 

tänne valaiskoot, juoksevan veden ylitse, virtaavan 

veden ylitse, obin-veden-pyhä-ajatuksesi, järviveden

-pyhä-ajatuksesi tänne suuntautukoon" (lumpeet 

haltijan korvia).

92. veenhaltijalle veistetään puisia kalankuvia 

pyydetyn kalalajin mukaan (joka kevät uudet 

kuvat, pidetty mukana kalamatkoilla).

93. veenhaltijaa voidaan kutsua istumalla

veen saartamalla kivellä, sukeltamalla pohjasta 

"mitä ensinnä käteen sattuu", vesieläinten luilla, 

heittämällä sammakko veteen tai tekemällä 

avanto salmen kohdalle.

94. veenhaltijalle uhrataan kevään ensimmäinen 

kalansaalis ja kalojen päät (pää=jälleensyntyvän 

henkisielun sija).

95. kevään ensimmäisen kalan ruoto kuljetetaan 

pyyntipaikalle vahingoittumattomana (uskotaan

mahdollistavan kalojen jälleensyntymisen).

96. "Veen neiti, veen tyttö, pääsi aalloista ylennä"

(veen neidin kutsumista).

97. "Veen ehtoisa emäntä, vaimoista vakainen, annas 

mulle ahvenia, alta aaltojen syvien" (veen emännän

puhuttelemista).

98. hetteen ja umpilammen vedestä uskotaan saatavan

puhtautta ja viattomuutta (koskivedestä hurjuutta ja 

väkevyyttä).

99. "nouse neito lähtehestä, hienohelma hettehestä"

(loihditaan hetteenhaltijaa kutsuttaessa, kumarretaan

hetteen ylle ja kosketetaan veen pintaa leppäisellä 

vitsalla).

100. saamelaiset kutsuvat veenhaltijaa Tsatse-jielleksi 

(vesi-eläjä) ja Tsas-olmaiksi (vesi-mies).

101. saamelaiset uhraavat Tsas-olmaille kalaa ja 

turvallista matkaa toivoessaan.

102. saamelaisten mukaan Tsas-olmai elää joissa ja 

järvissä (vrt. järviä yhistävät joet).

103. saamelaisten mukaan Tsas-olmai liikkuu kampelan 

ja mateen hahmossa.

104. saamelaiset kutsuvat haltijakalaa sanalla mardes

(suomen marras, pyytäminen tietää kuolemaa).

105. saamelaisen veenhaltijan Tsatse-jiennen 

(vesi-emo) kerrotaan liikuskelevan öisin ja suojelevan 

vesilintujen poikasia.

106. saamelaisen järvenhaltijan Saiva-neidin uskotaan 

suojelevan kaloja ja vaikuttavan saaliin määrään
(vrt. saivo-järvet, vrt. joenhaltijasta polveutuvat 

järvenhaltijat).

107. marien veenhaltijan Wut-ian kerrotaan 

liikuskelevan veen rajassa aamuisin (ihmisiä 

vältellen, vrt. eläimet).

108. marien mukaan Wut-ia voi ottaa hauen ja 

monnin hahmon (haltijakalaa pidetään muita  

suurempana, toisen tiedon mukaan ui eri suuntaan).

109. marit pitävät vedessä olevia kiviä ja uppotukkeja 

veenhaltijan sijoina. 

110. marit kutsuvat järvenhaltijaa nimellä Jer-oza 

(järven-isä).

111. marien mukaan veenhaltija asuu vesissä jotka 

eivät koskaan kuivu.

112. marit muistavat veenhaltijaa kalaan ja uimaan 

lähtiessään.

113. marit kutsuvat veenhaltijoita nimin Wut-kuguza 

(veen-ukko) ja Wut-kuwa (veen-akka).

114. marit uhraavat veenhaltijoille kaloja ja vesilintuja.

115. marit keittävät kevään ensimmäisen kalan, 

palauttavat ruodon veteen ja pyytävät veenhaltijat 

syömään.

116. marit kutsuvat lähteenhaltijaa nimellä 

Pamas-oza (lähteen-isä, vrt. osa=suojelushenki).

117. marien mukaan Pamas-oza suuttuu jos 

lähteelle mennään meluten tai likaisten astioiden 

kanssa.

118. marit pitävät osaa veenhengistä hukkuneiden 

ört-henkinä (uskottu jäävän vaeltamaan 

hukkumispaikalle).

119. marit kutsuvat vettä Wut-awaksi (vesi-emo).

120. marit pitävät virtaavaa vettä elävänä 

("kuinka muuten voisi liikkua").

121. marien mukaan veen puoleen voi kääntyä 

"siellä missä on vettä" (ihmishahmoisen haltijan 

puoleen "siellä missä on syvää vettä").

122. marit pyytävät veenhaltijalta sadetta 

järven rantaan kokoontumalla, sadepuuroa 

(jur-putsemus) keittämällä ja toisiaan 

kastelemalla.

123. marit kastelevat itsensä ennen veenhaltijan 

sanojen lausumista.

124. marit jättävät Wut-awan lahjat veteen 

(paljaina tai nahkakääröissä).

125. marit muistavat veenemo Wut-awaa lähdettä 

puhdistaessaan, uimaan lähtiessään, veden varaan 

joutuessaan, veen vihoja parantaessaan ja kalaa 

toivoessaan (toisen tiedon mukaan kalastetaan 

emolta salaa, "ei antaisi kalaa jos huomaisi").

126. marit uhraavat veenhaltijalle sadetta ja 

puhdasta juomavettä toivoessaan (uhriksi kala, 

syödään rannalla, ruoto veteen).

127. marit pitävät järviä (jer) elävinä olentoina 

(uskotaan liikkuvan puroja pitkin).

128. marit kutsuvat merenhaltijaa nimellä 

Tenez-awa (suuria järviä pidetään merinä).

129. "mies merestää näyttelee, turkkiaan tupsuttaa, 

Veen eukko kulta kuitra" (veen eukko, karvaisen 

vesieläimen hahmossa).

130. "oh sinä ukko utran, kun et tuntenut piteä, 

Ahin lasta ainoata, Vellamon vetistä neittä" 

(kalat haltijoiden lapsia).

131. "kuin lienet vesi kivonen, vesi päällesi vetäköö" 

(vesikivet, haltijoiden sijoja).

132. "vesi kulta, kaunis kassa, pää kulta, käsi hopea, 

sie olet vanhin sisarista, sukulaisista suurimmainen, 

emon lapsi ensimmäinen, tules tänne tarvitessa, 

käy tänne kutsuttaissa" (vettä otettaessa).

133. "vesi on vanhin veljeksistä, veen poika polvuksista, 

tule luota katsomahan, likeltä tähyämähän, minun 

silmin katsellessa, suin sulin puhellessa" (vanhin 

sisarista tai veljeksistä, vrt. haltijan sukupuoli).

134. "kezävejollä pezöv, talvivejell huuhtov" 

(kesä ja talvivesi).

135. "vesi on vanhin voitehista, kosken kuohu 

katsehista" (luetaan parantavaa vettä otettaessa, 

taitetaan varpu kolmesta lepästä, sidotaan varvut 

punaisella langalla ja kastetaan varpa vedessä).

136. ensimmäistä jäiden lähdön jälkeistä venematkaa 

pidetään pyhänä (päivän tapoihin kuuluu lahjojen 

ja rukousten esittäminen vedelle).

137. vanhoiksi tulleet veneet poltetaan Meren emon 

kunniaksi (veneiden uskotaan lepäävän talvisin,
pidetään elävinä olentoina).

138. kevään ensimmäisten verkkojen laskemiseen 

kuuluu verkkojen puhistaminen katajan savulla ja 

veen ottaminen suuhun laskupaikalta.

139. ensimmäisten ihmisten kerrotaan syntyneen 

"aaltojen ajaessa vaahtoa rantaan ja päivän 

paistaessa vaahtoon" (luojahenkinä vesi ja päivä).

140. hantit vannovat ottamalla vettä puukauhaan 

ja vetämällä viiltoja veen pintaan (veden keralla 

vannominen).

141. samojedit solmivat rauhan juomalla vettä 

ja ripustamalla sen jälkeen sotakirveen paaluun.

142. saamelaisnoidat nostattavat luontoaan 

juomalla pyhältä vaaralta virtaavaa saivo-vettä.

143. "lauloi ennen lappalaini, kotapoika kolkutteli, 

vejenvanhin veijotteli, vuaran vaskisen lakalla, 

tulisen tunturin selällä, lauloi lammin ahvenina, 

veteli vejen kaloilla" (lauloi lammen ahvenina, 

vrt. ahvenen hahmossa).

144. "otan vettä veljekseni, veljekseni vierelleni, 

viereltäni virkkamahan, puoleltani puhumahan, 

ettei tuhmin tuomittaisi, laki lastetta tekisi" 

(veen ottaminen puolesta puhujaksi, jumalaiset

=omia todistajia).

145. komien taruissa maa syntyy luojahenki 

Jenin sylkäistessä veteen (vesi maata vanhempi).

146. komien luojahenkenä toimii alkumerellä 

uiskenteleva Hanhi-emo jonka neljä ensimmäistä 

munaa uppoaa mereen ja kahdesta seuraavasta 

syntyy veljekset Jen ja Omel (kolme luojahenkeä).

147. komien taruissa Jen ja Omel luovat maan 

Hanhi-emon neljästä mereen uponneesta munasta 

(luvun neljä pyhyydestä).

148. "siliahko siikaseksi, haliahko haukiseksi, 

evätön lohen kalaksi, vyötön Väinön tyttöseksi" 

(väinön tyttöseksi, vrt. haltijakalat).

149. "kulta kassa, Vein emäntä, kulta kulma, 

Vein emäntä, mie nyt tulin velkoasi maksamahan, 

arvioo ojentamahan, siksi ilmaista ikeä, kuuksi 

kullan valkijaksi" (omat velat, haltijoiden uhreja).

150. "kultakass on Vein emäntä, kultakulm on Vein 

emäntä, laskes vanhin lattialle, minä tulin velgaas 

maksamaa, arvios ojentamaa, jos lienee tullut 

tuhmuossa, ligä tapahtut vahingossa, pietäh on 

sula sovinto, ei pie syytöntä vihata, viatointa vaivata"

(veen emännän hyvittelemistä).

151. sanan järvi muotoja ovat därvi (lyydi), järv 

(vepsä), jarvi (vatja), järi, jerv (viro), jara, jora (liivi), 

erke, järkä (mordva), jär, jer (mari) ja jawre (saami).

152. hantit pitävät parhaina vesinä Suo-ukon 

antamaa vettä ja pyhän-joen läheltä saatua pyhää

suovettä.

153. "Vein isännäd, Vein emännäd, ottakaa vastaa, 

mie tulen teän luo puhastumaa i peseymää" 
(peseytymään mentäessä).

154. "pyhä vanha Väinämöinen, tule tänne, tarvitahan, 

lennä tänne löyhyttele, ruo'on päässä ruokaele, 

veen päällä vervistele" (väinämöisen kutsumista, 

vrt. eläinhahmot).

155. sanalla suo tarkoitetaan soista maata (lyydin 

suohine), lampea (udmurtin ti), pientä järveä (mansin 

to), pientä lampea (hantin toy, tew), jokea ja sivujokea 

(samojedin turku, toa) ja järveä (unkarin to).

156. sanalla vesi tarkoitetaan kyyneltä (inkerin vesi), 

hikeä (karjalan vesi), vetistä (vatjan vezikez), märkää 
(viron vesine) ja vettyvää (liivin vietto).

157. mansit pitävät elämän lähteenä lämmintä eteläistä 

maata (mortim-ma) ja maassa sijaitsevaa elävän veden

järveä (lilin wit tur).

158. mansien tur-sanasta voidaan johtaa jokea, suota, 

lampea ja suojärveä tarkoittavia sanoja (vrt. turku, 

turo, tursas, turja).

159. mansien taruissa eläimet syntyvät elävän-veden

-järven rannalla asuvan ukon ja akan veteen heittämistä 

tähteistä (vrt. ruotojen palauttaminen veteen).

160. mansien taruissa elävän-veden-järven ukko ja 

akka syntyvät uudestaan järvessä uidessaan (vrt. lilin

=elävä, vrt. vesiä pitkin liikkuvat lilit eli henkisielut, 

vrt. saivo-järvet).

161. mansit pitävät veenhaltija Wit xonin (veen valtias) 

sijoina jokien suita, matalikkoja, karikoita, pyörteitä ja 

syvänteitä.

162. mansien Wit xonin perheeseen kuuluu akka ja tytär 

(Wit xon ayi). 

163. mansit pitävät veenhaltija Wit xonia vastuussa 

saaliin jakamisesta ja kalojen lisääntymisestä. 

164. mansit uhraavat Wit xonille syvänteiden 

lähellä olevilla jokien ja järvien törmillä 

(uskotaan elävän syvänteissä).

165. mansien Wit xonin menoihin kuuluu lahjojen 

kuljettaminen joen keskelle, lahjojen laskeminen 

veteen, rannalle palaaminen, haltijan keralla

syöminen ja haltijan viihdyttäminen (lahjaksi 

kaloja ja kankaita). 

166. mansit uhraavat Wit xonille uuden kalapadon 

valmistuttua, keväällä jäiden lähtiessä ja haltijan 

pyhäkön ohi kulkiessaan. 

167. mansit tarkkailevat hartaina veen pintaa 

Wit xonin pyhäkköä lähestyessään (väreet viestejä 

haltijalta).

168. mansien mukaan hirvet ja karhut vajoavat 

kuollessaan jokiin ja järviin ja muuttuvat 

veenhaltijoiksi (witkos, witkul). 

169. mansien taruissa Witkul-ekwa (veen eukko) 

luo joen uoman ja ukkonsa Witkul-ojka joen 

lähteillä olevat järvet (vrt. alisen henki Kul,

vrt. kul=kala).

170. mansien veenhaltijoiden (Witkul-ekwa, 

Witkul-ojka) kerrotaan elävän joen lähteillä 

sijaitsevassa syvässä järvessä (jonka lähellä 

ei saa kalastaa, "linnutkin kiertävät paikan"). 

171. vesipyörteillä uskotaan olevan omat 

haltijansa (lahjat pyörteisiin). 

172. "onko neiti lähteessä, hienohelma hetteessä, 

kuin lie neiti lähteessä, hienohelma hetteessä, 

niin nouse nyt, neiti, lähteestä, hienohelma, 

hetteestä miehen ainuon avuksi, miehen 

kuulun kumppaliksi" ("sitte se nousoo veistä", 

hetteenhaltija). 

173. hetteenhaltijaa voidaan kuljettaa 

tuohitötterössä.

174. hetteenhaltijaa kutsutaan koskettamalla 

veen pintaa kolmella lepän varvulla sanoin 

"nouse, neito, lähteestä, hienohelma, hetteestä"

 (toinen kosketus ensimmäisen kuplan 

noustessa).

175. lähdevettä otetaan vetämällä lepänvarpuja 

veen päällä sanoin "Veen isäntä, Veen emäntä, 

veen hippa halliparta, veen ainoo asukas, 

em mie otav velaks, mie otav ostom peälle" 

(varpuja vedetään kolmasti pitkittäin ja 

kolmasti poikittain).

176. "sitt laseme Laatukalle, ja Laatukan meren 

lahelle" (omat meret).

177. "kun näät viet vierähtävän, niin vie verkkosi 

vetehen" (enteiden tarkkaileminen).

178. selkupit pitävät merta tuntemattomana 

ja tuonpuoleisena (vrt. jäämeri).

179. selkupit pitävät meren rannalla sijaitsevaa 

kapeaa saarta tarunomaisena sukulaisten 

maana ja alkukotina (vrt. etelästä tulleet

samojedit ja kauemmin pohjoisessa olleet

kantauralilaiset heimot).

180. selkuppien mukaan meri yhistää joen 

"kiviseen jokeen" eli linnunrataan (kohtaavat 

taivaanrannassa).

181. selkupit laskevat ensimmäistä kertaa järveä 

ylittäessään veteen nuolen (mies) tai otsahiuksia 

(nainen).

182. selkuppien taruissa järvet (to) syntyvät

taivaanjumala Nomin yhteen iskemistä pilvistä 

putoavista kivistä (toisen tiedon mukaan paikalla 

menehtyneistä tarunomaisista urhoista). 

183. selkupit pitävät järviä mammuttien ja 

veenhaltijoiden sijoina.

184. selkupit välttelevät järvillä liikkumista 

kesäisin ja talvisin (vrt. hengille kuuluvat

järvet, henkien aika).

185. selkupit kutsuvat kaloja hallitsevaa haltijaa 

nimellä Ydijyul loz / Qwelil oz (kala henki, 

voi liikkua ihmis ja eläinhahmossa).

186. selkuppien taruissa Ydijyul loz elää 

kalansuomuisessa majassa.

187. selkupit uhraavat Ydijyul lozille kalakeittoa 

ja kankaanpalasia (keitto kuppiin, kankaat puihin 

kalapaikkojen lähelle).

188. selkupit puhuttelevat Ydijyul lozia kalassa 

ollessaan ja veen äärellä syödessään.

189. selkupit pitävät vettä (yt) tuhoavana ja 

elämää antavana voimana (vrt. tulvat).

190. selkupit pitävät vettä rajana alisen ja 

keskisen välillä.

191. selkupit jakavat vesiä eläviin (ilintil yt) ja 

kuolleisiin (qupil yt).

192. selkuppien mukaan vesi kertoo asioita ja 

varoittaa vaaroista (veen kielen ymmärtäminen).

193. selkuppien veenhaltijan Ytqil neyumin 

(vesi nainen) kerrotaan istuvan joen rannalla 

kesäaamuisin ja pulahtavan veteen ihmisiä 

nähdessään (vrt. vesieläimet, ihmishahmossa

pitkähiuksinen nainen).

194. "Veen isäntä, Veen emäntä, veen kuuluisa 

kuningas, veen hippa halliparta, tule syö kevätkaloja" 

(luetaan vietäessä kevään ensimmäisestä kalasta 

keitettyä keittoa veenhaltijoille).

195. veenhaltijaa kiitetään viemällä kalalientä

rantakiville (kannetaan lepänkuoressa).

196. kevään ensimmäisen kalan pää palautetaan 

veteen (vrt. jälleensyntyminen, pää=henkisielun

sija).

197. veenhaltijalle uhrataan punaista lankaa 

(sidotaan pyydyksiin ja verkkoihin).

198. mordvalaiset lahjoittavat Ved-avalle 

(vesi-emo) ensimmäisen kalan jokaisesta 

saaliista.

199. komien luomistaruissa maa syntyy linnun 

pudottaessa jätöksiään alkumereen (vesi maata 

vanhempi).

200. veenhaltijan menoihin käytetään veden 

kuljettamia oksia ja kaisloja.

201. nenetsit uhraavat järvenhaltijoille ja toivovat 

vastineeksi onnea metsästyksessä, kalastuksessa 

ja poronhoidossa (vrt. saivo-järvet).

202. nganasanit kutsuvat veenhaltijaa nimellä 

Byzy-nema (veen-emo, b=v).

203. "merellä ei ahajista, siel om sijaa" (sijaa 

eli tilaa).

204. "se om meri armoton ko se rupiaa oikein tojesta" 

(meren luonteesta).

205. "Ahti allolla soutua, Vellamo vien selillä" 

(veenhaltijoiden nimiä).

206. "ei ollu kalajumala oikein antopäällä, 

emmä saanheet ku häjin tuskin vellikalat" 

(kalajumala eli veenhaltija).

207. "talvel avattii avanto jiähä ja siint tuotii veit 

ku ei olt kaivoloi" (kaivojen myöhäisestä 

alkuperästä).

208. "kesäsee aekaa sae pyykit huhella avoveessä 

mut ka talavella avennossa" (veen luonteesta,

auttaa ihmisiä monella tapaa).

209. "tulikit taas oikeen ehheetä pyykkiä ko oli 

sarevettä" (eheetä eli puhasta).

210. "liäk se sit ollut tottakii jot nähtii sitä Veen 

emmoo jot sil olliit olleet niim pitkät hiukset pääs" 

(pitkät levän vihreät hiukset).

211. "nämä ollaa niiku emälaineet" (isot laineet).

212. "seisovas vedes on ene madoi ko juoksevas" 

(seisova ja juokseva vesi).

213. "mitäs sie siinä tyhjää aristelet, hyppää uihmaan"

(vettä aristelevat).

214. "kyllä sie olet arka, kun et tämmösellä tuulella 

tohi lähteä seilaahmaan" (vesi ja maaihmiset).

215. "mie olin arka, mie en hirviint merel männä" 

(ihminen=maaeläin).

216. "missä angervo kasvaa kuivalla maalla siinä 

kulkee vessuon" (vesisuonien tunteminen).

217. "kyl se Pyhäjärvi ol nii erinäine kalane järv" 

(pyhät järvet, vrt. kalajumalten eli kalojen 

vanhimpien asuttamat).

218. "kyllä vesi tiesäh hakkee" (hakee tiensä).

219. "syksyllä ne mölyö järvet, ne haletap päsähtää" 

(mölyää, jäätyessään).

220. "hetteesä hetteehhalttie" (hetteenhaltija).

221. "sehä oj joka veissä halttiesa" (joka veessä

haltijansa).

222. "se oekein kihisöö ja näöttää kärrällä olovan 

oallon harja" (elävä olento).

223. "saotti on vez nigu Vezi emä" (vesi emänsä 

eli haltijansa kaltainen).

224. "kogo matkan ranta möd mö mänimmä" 

(omat tiet, vrt. jalkaranta). 

225. "kouhuis se valkia vahto, sured allod ollid" 

(kouhuis eli kuohuaa).

226. "yheksäz laine ol emälaine" (emälaine eli 

suuri laine).

227. "rannaz ol lohmeht" (lohmehta, jään päälle 

jäätynyttä loskaa).

228. "merez oj jälonttiloja" (lonttiloja eli lauttoja).

229. "se oli surel merel semmoin madalikko kiviludo" 

(kiviluodot).

230. "luon otsis käyti ain tarpomas" (luodon otsissa).

231. "lähtehiz oltid sirkiäd ved" (sirkiäd eli kirkkaat).

232. "man sizest ku puhui vettä" (maan sisästä puhuva 

vesi).

233. "ei merikkä ennä nin kovast pöyry" (pöyry eli 

myrskyä).

234. "äimissä on meri, nin on tyni" (äimissä eli 

ihmeissään).

235. "merez om monellaisia kalloja" (meren kalat,

meren väki).

236. "allod möngäd" (aaltojen kieltä).

237. "paha om merel nyd olla, ku nin kovast tulo" 

(merta lietsova tuuli).

238. "man sizest ku puhui vettä nil livad ain noisid yllä" 

(livad eli hiekat, lähteen pohjasta).

239. "saremmerel pyetti, i meijem merel" (saaren 

meri ja meiän meri).

240. "merel puttui sarukkaiv vasta" (sarukka

eli pieni saari).

241. "sohma ajja, se kohizo rannaz" (ajaa sohma,

sohjoa).

242. "merest tuli sur sä" (suuri sää, myrsky).

243. "sis ku meri tynistäis hyväst" (meren tyyntyminen).

244. "kulu ven tirineht" (veen kieltä).

245. "merel om pimmiä tomakka" (tomakka eli sumu).

246. "se oli kezämeri" (kesäinen meri).

247. "hyvä vesi ko sinä virta kävi" (hyvä eli virtaava 

vesi).

248. "vezi jokso koval vulinehel" (juokseva olento).

249. "ojad vulizod" (veen ääniä).

250. "pagovesi on gu vezi vähenö rannast, vezi pageno" 

(pagovesi eli laskuvesi).

251. "meri on äimenez" (tyyni, äimissään).

252. "huhevettä" (parantavaa lähdevettä).

253. "vet juksod solajad" (juoksee solajaa).

254. "järvenkajjelmuz" (kaijelmus=kapeikko, salmi).

255. "järvennenäz" (nenäz eli niemessä).

256. "järvennokoz" (nokassa).

257. "järvi on kalallah" (kalallaan, antaa kaloja).

258. "sid därvez on kalua äjjy" (kalajärvet).

259. "järvikiidzin, pitkäd, kui järied jouhed, järvem 

pohjaz" (järviheiniä).

260. "katso oja nämä veed joi" (oja joi veet,

elävä olento).

261. "veteh ol lanken jyhermä" (jyhermä eli kuoppa, 

putouksen alle).

262. "juumakka vesi" (samea, vrt. juuma=syvänne).

263. "järvel on jukod vihmua vaste" (jukod eli 

viirut, veen pinnassa, vrt. jukola).

264. "kerättih nämii heinii järviz, jouttsenii" 

(joutsenii eli lumpeenkukkia, kuivattu 

parantamiseen).

265. "on kui joutsikkoidu valgiedu järvez" 

(joutsikkoidu eli vaahtopäitä).

266. "vezi virdoau, jolineh kuuluu jeäz alattsi" 

(jään alla virtaava vesi).

267. "vezi jolizou matkoav" (jolisee matkaa).

268. "Vienhardii kui jiävitteleh, ga kenentaht ottau" 

(veenhaltija näyttäytyessään).

269. "vesi on jeävyksissä" (jäässä).

270. "do on vijjes vezi vaasas" (viiden veen takana, 

kaukaisesta sukulaisesta, vrt. veenhaltija Vasa).

271. "vejen jama" (jama eli raja, tyynen ja virran 

välissä).

272. "ne on semmoset hörtsykkähät, valkiet lehet, 

kukka kesellä keltani" (lumpeet eli kalevaisen 

kukat).

273. "höyry nouzoo järves" (ilman viiletessä).

274. "hägärän laski järvel" (hägärän eli usvan,

vrt. häkä).

275. "vesi juossa hölhöttäy" (juokseva olento).

276. "näbieh hyydeä, silmänägyvih ummistuu lambi"

(näbieh eli nopeasti).

277. "hyydänyh on lammin" (hyytänyt umpeen).

278. "vilu seä hyytäy järvie" (hyytäy eli jäädyttää).

279. "järven hyvväldi yhteh yöh" (talven tulon 

enteitä).

280. "allot hyöhketäh randoa vaste" (vrt. hyökyvät).

281. "järvi hyrskevyi ku tuulistih" (hyrskyjen ja tuulen 

yhteydestä).

282. "aldo ku prätskäi venehtä, ga veneh kai hyrskähtih, 

yläh kohoi allon nenäh" (aallon nenään).

283. "aldo hyrskähtih" (elävä olento).

284. "moizet suuret kariet oldih, venehty hyglytti" 

(kareet ja aallot, vrt. laatokan ympärillä sijaitseva 

Kariela).

285. "vesi on kalan hylvännyn, kala koutun 

kuolijana vejem peällä" (kuollut kala, pidetään 

veen hylkäämänä).

286. "huozeikk on järvessä" (huoseikko eli 

korteikko).

287. "vesi venehen nenän iessä hurahtelou" 

(veen elävästä luonteesta).

288. "aldoloin huskeh" (aaltojen kuunteleminen,

veen pyhittämistä).

289. "ku huhoja tuli sinne järven toakse niv venehtä 

lähettih viemäh sinne" (huhoja eli huhuilija).

290. "ehätystä huhutah" (ehätystä eli ylitystä).

291. "mies huhuzi toizella puolen, pidäis ehätteä yli" 

(joesta, vrt. järven taakse).

292. "huih, moine on vilu vezi" (vilu eli kylmä).

293. "vesi holajau" (holajaa).

294. "vezi holizou matkoau" (veen kieltä).

295. "peästih soaren holmah" (suojaan).

296. "algaa häi tulla, vezi vai hoaruu kahteh päi" 

(haarautuu kahtaalle, Vetehisen saapuessa,

vrt. eläinhahmot).

297. "vezi juoksoo hillakkazeh" (juokseva vesi).

298. "veä ielleh, ei täh tartu, hiekkaperä on" 

(hiekkaperä järvi).

299. "tuolla järven rannalla on ylen suuri hiekkeikkö" 

(hiekkeikkö eli hietikko).

300. "nygöi on seä heratyyni, ei ni vezi lekaha" 

(heratyyni, vrt. peili, rasva).

301. "vezi juoksoo herehettää" (herhettää).

302. "veen herehetys kuuluu" (vrt. hehetys).

303. "vezi hengähtih, aleni" (hengähti).

304. "vezi hengästeleh Valgielmerel" (jäämerellä,

vuorovesi=veen hengitystä).

305. "meren hengässyksel ei pie olla vees" 

(vuoroveen aikaan).

306. "meri nabah päi hengästeäteh" (laskuveen 

aikaan, meren napa).

307. "meri ullospäi hengästeäteh" (nousuveen

aikaan).

308. "hengävyslähte" (uhkuavanto).

309. "kudamas järves on heinäzet rannat" 

(heinärantaiset järvet).

310. "järven hambahaz" (järveen laskevan joen 

suulla olevassa putouksessa).

311. "vein viga on, vez on suuttunnuh, midä taht on 

olluh hagapaginua vein lähäzil" (veen vihat).

312. "havot ollah pohjassa, lietytty ikäh pohjah" 

(pohjaan vajonneet hakopuut).

313. "oza on havon oale, etsi vai ga lövväd" (osa

eli suojelushenki, vrt. eläimet).

314. "pidäy iänistiäkseh, sit häi pöllästyy, pagenov" 

(vetehinen, uimaan mentäessä).

315. "elävä vezi" (elävä eli juokseva).

316. "emäjärvi" (suuri järvi, vrt. äijä).

317. "emävezi" (suuri joki tai järvi).

318. "vejess om Vejen emäntä, ta moall on samoin" 

(Veen ja Moan emännät).

319. "ehätysvalkomah mänet, huhuot venehtä" 

(järven ylitykseen).

320. "Vejen ehtoni emäntä" (veen emännän

puhuttelemista).

321. "därvi on aivan augie, ei ole soariloja" 

(aukea eli saareton).

322. "akkavedehine" (naispuolinen vetehinen,

jolloin naisen tuli halata miestään ennen kalaan

lähtemistä).

323. "tuaz lammiz on äijy ahvendu" (kaloistaan

tunnetut lammet).

324. "vezi kahta hoaruou" (haarautuu kahtaalle,

vrt. pyhäköiden paikat).

325. "järvessä kazvaa kakkarua" (kakkarua eli 

ulpukoita).

326. "vesi kaivattau rantoa" (veen voimasta).

327. "kazleikko randa" (kaislikot).

328. "därvessä ollah ruuvikot, korttehikod i kazlikot" 

(ruo´ot, kortteet ja kaislat).

329. "verkot lassin kaiskuh" (kaiskuh eli matalaan 

poukamaan).

330. "kaisloa siel oli järvissä äijä" (kaislajärvet).

331. "kaizaluo kazvaa järvessä" (kaisaluo eli kaislaa, 

vrt. kaisa).

332. "niemen kainalo" (poukama).

333. "se veittih niemen kainaloh" (nuotta).

334. "siel oli hyvät kalavejet" (kalavesien tunteminen).

335. "kalampyvvändäl elovui, Vedehin andoi" 

(kalojen antaja).

336. "därvi on kalakas" (kalajärvet).

337. "kalaheinä, valgied da sinizet kukat, haizou hyväldä, 

kazvau vein rannalla" (kalaheinä eli rantaminttu).

338. "silloil lähettih nuotalla kun oli Vetehisellä aitat auki" 

(enteiden ollessa suotuisat).

339. "konz on kalalleh randu, ga sit suahah äjjin kaloa" 

(olla kalallaan).

340. "kaglaksut" (lahdenkaulat).

341. "siitä se löi käpälöilläh vettä siinä kallivon sivussa" 

(vetehinen eläinhahmossa).

342. "kalevaini oli valkie seämestä, a pulpukaini semmoni 

keltani" (lumme ja ulpukka).

343. "on semmoset hörtsykkähät, valkiet lehet, kukka 

kesellä keltani" (lumpeella).

344. "miksi ammuid Väinämöizen, kavotit kalevalaizen" 

(vrt. sukupuuttoon ammutut vesieläimet).

345. "vejen kalveh" (veen tekemä railo).

346. "siltä kiveltä mäni järveh millä se Vetehini itki ta 

kampautu, suki peätäh" (vetehisen elämää).

347. "tsuloi kanaine" (lumpeenkukan nuppu).

348. "kariet käyäh" (pienet laineet).

349. "vezi karettih, tuulistoateh" (kareiden ja tuulen 

yhteydestä).

350. "karevud vieröö, olloogo suuri kala" (kalojen 

luomat kareet).

351. "karevuttu myöte näid reäpöiparvem matkoamaz" 

(reäpöi eli muikkuparven).

352. "veen kare matkoau" (elävä olento).

353. "Luadoskoil on suuret kariet" (laatokalla,

pienet ja suuret kareet).

354. "meri karehtiu" (lainehtii).

355. "meri karieloil kävyy" (käy karieloilla, vrt. karit).

356. "karett om merel, ei sua nuottoa laskie" (vettä 

vastaan eläminen, johtaa vastaiseen).

357. "madala kareikko" (luoto).

358. "pieni kariezil kävyy meri" (pienillä kariesilla).

359. "karieni on hienombi kui karie" (karienen,

nen-pääte, vesitietäjät).

360. "karhottau kun Vetehini" (hiukset pörhöllään, 

vetehisen ulkonäöstä).

361. "vein karvan on, harmai" (veen karvan eli

värinen).

362. "järven katkelmus" (salmeke, vrt. kohta

josta järvi katkeaa).

363. "kaurumoissa kalat kisatah" (kaurumoissa 

eli poukamissa).

364. "lahen kaurumaisessa oltih verkot" 

(kalapaikkoja).

365. "siel on, katso, kaunehet särkät" (hiekkaiset

särkät, vrt. rannat).

366. "keiloja ei ole Karjalassa" (keiloja eli vuonoja, 

vrt. aldo venehtä keiluttoa).

367. "pohjaiskeinuo pitäy mennä" (pohjoista vuonoa,

vrt. keino). 

368. "keldane buloi" (ulpukka).

369. "oalto pieksäy kerttehet pienikse" (kerttehet

eli jääpalat).

370. "aino poigu vedeh meni" (hukkui).

371. "soaren keskuttsu" (salmi, saaren keskellä).

372. "kun nuotta soatih laskie, siitä alettih moahapäin 

soutoa" (veen suunnat).

373. "ketvel, vejem peällä tyynellä kettu" (kettu 

eli iho, kalvo).

374. "vetimä venehen ketvelyksestä poikki" (vesien 

välisestä kankaasta).

375. "kiehtakko" (pyöreä lampi, vrt. kiehdata,

taikuuden kieltä).

376. "soari kierdävyi, ymbäri souvimmo" (saaren 

kiertäminen).

377. "siitä komeikosta ympäri kierrätämmä sev verkon" 

(komeikosta eli kivikosta).

378. "Illa-ukko kävi kiertämäh avannolla jotta se 

kuuluis sieltä mitä heän halusi kuunnella" (enteiden

kuunteleminen).

379. "kiidzivyynnyh on lambi" (levittynyt, kiitsin).

380. "käem pidhuot kiidzimet virdoau kui tukad, 

on kui Vedehizem pesä" (vetehisen pesä, 

vihreiden levien keskellä).

381. "totta ne jotaki sano, kiiteltih, kun äijä tuli kaloa" 

(kaloista kiittäminen).

382. "Säpsänjogi Seämärves kirbuov Vahadärveh" 

(järviä yhistävät joet).

383. "kivikkö on randa" (kivirannat).

384. "kivikorgo" (veestä pistävä kivi).

385. "Vedehiene nouzou kivele da sugiu piädy" 

(vrt. kiville nousevat vesieläimet).

386. "kiviheinä, tsiipoikkahad, lattsuzet, hoikkazed 

ylen, kivez ymbäri, kives kiini, lieterannas" 

(haarakas ja litteä vesiheinä).

387. "kiviheiny on kiveh kazvanuh kiini, merez, 

kui saraheiny, lyhyd" (rantakivien heiniä).

388. "kivenkolos on silmykaivoine" (silmäkaivo 

eli lähde).

389. "kidvettäv vezitäidy tyynez rannaz" (vesitäit).

390. "vatsan laid vielleh" (vatsan veelle, ihmisen 

veet).

391. "kivittsy, madala luodo" (kiviset luodot).

392. "meres ajau peskuu kivoksed" (peskuu=hiekkaa, 

kivoksed=kinokset).

393. "kivyt Vedehiezele a itse mägeh" (kivi vetehiselle).

394. "koalavuttih vedeh tsuloloi syömäh" (tsuloloi 

eli lumpeita, lehmät).

395. "karieloin kohineh" (karieloin eli aaltojen).

396. "madal vezi niemien välis, se i koalatus" 

(koalatus eli kahluupaikka).

397. "järvi kohizou, aldoloil kävyy" (järven elämää).

398. "meri kohizoo" (elävä olento).

399. "meri kohizou sygyzylöil" (vrt. syystuulet).

400. "järvi aldoloil kohevuo" (kohevuo).

401. "kaisloa ta kortehta ta ruokuo, lummehta, 

ta koirankieltä" (vesiheiniä).

402. "koirankieliheinä" (pitkälehtinen vesiheinä).

403. "ne oli semmoset tsuihkulat heinät, niinkun 

koiran kieli konsanahki" (palpakko, hierakka tai

vesitatar).

404. "koirankieliköl pidää laskie verkkuo" 

(koirankieliä kasvavaan kohtaan).

405. "aldoloin kohu" (kohina).

406. "soaren kohalla tarttu kala uistimeh" 

(kalapaikat).

407. "vezi koittau" (kangastaa, väreilee, 

vrt. koite).

408. "kollakka järv" (kylmävetinen,

vrt. kolea).

409. "valgamon laid moizeh komelikkoh" 

(komelikkoh eli kivikkoon).

410. "mäne vai randah, soad vettä kylläl" 

(puhtaiden vesien aikaa).

411. "korolla verkkuo piettih" (korolla eli 

luodolla).

412. "tämä on korgoza järvi, monda venehtä on 

korgeloihi kuadunut" (korgeloihi eli kareihin).

413. "no se on korko semmoni, luuvolla" 

(korko eli kari).

414. "Vetehisellä om ittseh luvannun" (suuren 

kalansaaliin toivossa, uhreista suurin).

415. "tuota tuuli tutjutteli, vejen henki heilutteli, 

oalto rannalla ajeli, kopsu rannalla kohosi" 

(kopsu eli vaahto).

416. "eikö vilu kosaha nahkah, kun hyppööt kylmäh 

vedeh" (kylmässä vedessä uivat).

417. "korteh kazvau vezikohtile" (vetisiin kohtiin,

veen heinät).

418. "kun oli mussaksi kuivettu korttehem peät, 

nin siitä osutettih meilä jotta tuoss ov Vetehisel 

lehmä syönyn" (vrt. lehmä-sanan vanhemmat 

merkitykset, oma kieli=tuhansia vuosia karjan 

pitämistä vanhempaa).

419. "kortehheiny" (järvikorte).

420. "därvessä ollah ruuvikot, korttehikod i kazlikot" 

(vesiheinien sukuja).

421. "korozikko" (kivinen luoto).

422. "toa randa kostau, pidäy sidä myöte männä" 

(kostau=suojaa tuulelta).

423. "suari kostau, tyynemb on ajoa" (ajaa

veneellä).

424. "myö soaren kostieh mändih" (kostieh eli 

suojaan, vrt. kostamo).

425. "kostiemboa randoa myö pideä männä" 

(kostiemboa eli suojaisempaa).

426. "mänemmö tuanne kostieh kezoil, siel on 

muitengi parembi randa" (kezoil eli uimaan,

suojaisaan rantaan).

427. "kodivezi on hyvä" (kotivesi).

428. "ei ole tämä vezi kodiviem moine" (hyvinä

pidetyt kotiveet, vrt. veen mukaan asuminen).

429. "kovapohjani järvi" (pohjien 

tunteminen).

430. "sid ei kalua puutu kovapohjazes" 

(kovapohjaisesta järvestä).

431. "vezilinnut kreätsketäh ruvvikoz" 

(veen linnut).

432. "avannoilla kum mäntih vierissän akkoa 

kuuntelomah" (kuuntelemaan naispuolista

veenhaltijaa, joulun aikaan).

433. "siitä hyö kum puissettih povie, nin se oli kum 

punani rouno ta se mäni läpi povesta" (läpi nuotan 

povesta, vetehinen, vrt. eläinhahmot).

434. "a vanhat ihmiset sanottih jotta, ei mikänä 

muu ollunkana ku Vejen emäntä" (veen emännän 

arvostuksesta, emo-jumalattaret).

435. "vezi kukkiu" (siitepölyn aikaan).

436. "vezi kukaistau" (siitepölystä).

437. "Vejen kultani kuninkas, Vejen ehtoni emäntä" 

(haltijoiden puhuttelua).

438. "Vejen ukko, Vejen akka, Vejen neito kaunokaini, 

Vejen poika mielusaini" (veenhaltijan perhe).

439. "vezi kulajau kivilöiz" (veen kieltä).

440. "se Vetehini apajoa puututteli, otti kiini aina 

konsa kumpasestai puoliskosta" (vetehisen puuhia).

441. "järvi kuohkuu allolleh" (kuohuu).

442. "allot kuohkutah" (kuohutaan).

443. "vez on kuohuksiz, kalad eletäh" (kalojen 

tekemät kuohut, vrt. kudut).

444. "ylen äijä tuuloo, kuohuspäill on" (kuohuspäil 

eli vaahtopäillä).

445. "järvenguba" (lahti, vrt. kuva).

446. "guvaz oli hyvä seizuo venehel" (seisoa veneellä, 

vrt. seisomaruuhet).

447. "opittih kuonuttoa veiz olluttu, ga ei elevynnyh" 

(kuonuttoa eli elvyttää, hukkunutta).

448. "kublupohju järvi" (kublu eli pehmeä

pohja, vrt. kublua=kellua).

449. "tyynessä lahessa kalat kuvetah" (kutevat).

450. "kyllä se nyt pienet järvet kurou" (kuroo 

umpeen, jäädyttää).

451. "vedeh nägyy puuloin kuvastuz" (kuvastus

eli heijastus, vrt. uskomukset puita kasvavasta

tuonilmaisesta).

452. "guvandeh" (poukama).

453. "tyyn on nygöi järvel, puut kuvahastav vedeh" 

(kuvastaa veteen).

454. "kuuvittautuu järvi, kuni on ynnäh kylmän" 

(kuuvittautuu, jäätyy umpeen).

455. "järv on kylmän" (jäätynyt).

456. "järvi on kylmähtän" (jäätynyt umpeen).

457. "on Tsuhmuri, s om Märäjän kyllellä" (järvien 

nimiä).

458. "kyököttäv istuu telal da peädy vai sugii surruttoa" 

(vetehisen elämää, tela=pitkospuu, venepuu).

459. "kyynälvez on suolani" (ihmisestä lähtevät veet).

460. "kare käi" (kare eli laine).

461. "aldoloil kävyy järvi" (kareet ja aallot).

462. "jiäsilud kävelläh järvez" (jääsilut, vrt. hilut).

463. "mieli kävelöö kui aldoloil" (aaltoihin 

vertaaminen).

464. "istuttih Siämärven rannal, ehätysty vuotettih" 

(ehätysty eli ylitystä).

465. "vezi kärvästäy" (heilimöi).

466. "järvez on vezi valgei, vai kivet köllöttäy" 

(kivet köllöttää veessä, eläviä olentoja).

467. "Nuottiniemen sivu on kosseranta ihan 

kokonah" (suojaisa ranta).

468. sanalla kumpu tarkoitetaan aaltoa, lainetta, 

kumpuilevaa aaltoa ja vaahtoa (hantin xump, 

mansin kop, nenetsin xampa, enetsin kaba, 

nganasanin konfu, selkupin qampe).

469. veenhaltijalle uhrataan myrskyjen jälkeen 

(pyydetään rauhoittumaan).

470. nganasanit kutsuvat veenhaltijaa nimellä 

Bydy-niamy (vesi-emo, vrt. viti).

471. nganasanien mukaan Bydy-niamy loi kalat, 

susien emo sudet ja napakettujen emo napaketut 

(jokaisella eläinsuvulla emonsa, alkuperäiset

luojahenget).

472. nganasanit pitävät vesiemoa (Bydy-niamy), 

tuliemoa (Tui-niamy) ja puuemoa (Hua-niamy) 

maanemon tyttärinä (maata nuorempina).

473. nganasanit pyytävät Bydy-niamyltä kalaa.

474. nganasanien mukaan Bydy-niamy voi ottaa 

ihmisiä luokseen (kääntämällä veneitä ympäri).

475. nenetsit kutsuvat veen alla eläviä vahingollisia 

henkiä nimellä illike (vrt. ilkiöt).

476. nenetsit pitävät illike-henkiä pimeässä pohjolassa 

elävän Chirin tai Nonin hallitsemina.

477. nganasanit uhraavat kalojen silmät veteen 

(vrt. luojahenkenä pidetty Kaiken-jolla-on-silmät

-emo).

478. nenetsit kutsuvat saarta sanoilla ah ja o.

479. nenetsit kutsuvat merta sanalla jam. 

480. nenetsit kutsuvat rannikkoa sanalla jangau

(ja=maa, vrt. ja-anga, jankata).

481. nenetsit kutsuvat vettä sanalla ji.

482. nenetsit kutsuvat veenhaltijaa nimellä Jidy jerv.

483. nenetsit kutsuvat aaltoa sanoilla chambaa ja hamba

(vrt. ha-amba, ha-ava).

484. nenetsit kutsuvat järveä sanoilla ta ja to.

485. nenetsit kutsuvat veenhaltijaa nimellä Id erv.

486. nenetsit uhraavat Id erville keväisin jäiden

lähdön aikaan.

487. nenetsien Id ervin menoihin kuuluu poron 

uhraaminen, veren kaataminen veteen, poron pään
pystyttäminen rannalle kepin nokassa ja edellisenä 

päivänä pyydetyn kalan laskeminen kepin juurelle
(poron lisääminen uhriin myöhäistä perinnettä,

tuntuu väärältä veen uhriksi).

488. hantit pitävät Kazym-joen yläjuoksulla 

sijaitsevaa järveä yhtenä pyhimmistä paikoistaan 

(Num to, numin järvi).

489. hantit pitävät Numin järven keskellä sijaitsevaa 

saarta pyhänä (saaressa kuuluisan keskisen 

haltijan Vut-imin eli Kazym-joen-vanhan-naisen 

pyhäkkö).

490. nenetsit pitävät vaygachin saarta maailman 

luomisen alkupisteenä ("saaren rantatörmät 

nousivat merestä, kasvoivat ja muuttuivat ihmisen 

hahmoiseksi").

491. nenetsien luomistaruissa kuvaillaan 

vaygachin saarta "ensimmäiseksi maaksi" ja 

"paikaksi jonne ensimmäinen ihminen ilmestyi".

492. mansit jakavat veenhenkiä hyväntahtoisiin 

(Vit-khon, päättää kalojen määrästä) ja vahingollisiin
(Vit-kul, pidetään alisen henkenä).

493. selkuppien veenhenkiin kuuluu Karräl lozi 

(veenalaisen kukkulan henki) ja Nenel los 

(kuikkajärven henki, omat eli paikalliset henget,

kaikille yhteinen=myöhäistä, laajemmalle

levitettyä paikallista).

494. selkupit uhraavat veenhaltija Utkim-lozille 

kalaonnen varmistamiseksi.

495. nenetsit kutsuvat vettä sanalla bi (b=v, vi).

496. nenetsit kutsuvat järveä sanalla to

(vrt. kian-to-järvi, suden-järvi-järvi).

497. nenetsit kutsuvat saarta sanalla nui.

498. hantit kutsuvat vettä sanoilla yink, yik ja yenk

(y=j, jink, jik, jenk).

499. mansit kutsuvat vettä sanoilla ut, wit ja wut

(vrt. uta-järvi, vanhempi ja uudempi sana

lyöty yhteen).

500. udmurtit kutsuvat veenhaltijaa Vu-murtiksi 

ja Vu-päriksi.

501. udmurtit uhraavat Vu-murtille munia 

(veestä saatua vaivaa parantaessaan,

vrt. vesilintujen munat).

502. hantit eivät nimeä pieniä järviä (kutsuttu

sanoilla hlor ja lor).

503. hantit eivät ylitä pyhiä järviä (kierretään 

maata pitkin).

504. hantit kuvailevat pyhissä järvissä eläviä 

veenhenkiä "suuriksi sarvekkaiksi hauiksi".

505. hantien pyhiin järviin kuuluu yimyng maling 

(pyhä järvi, vesi parantavaa), yiming tlor (pyhä järvi) 

ja sasi tlor (akan järvi, nimetty paikan haltijan Mosang 

imin mukaan, jumalatar Kazym imin sisko). 

506. hantien taruissa larlumkina-järvellä käydään 

taistelu jossa heimoa puolustanut urho lentää 

yliseen, muuttuu ukkoseksi ja ottaa nimen Chuv iki 

(taistelun tuoksinassa urhon reki vajoaa järveen, 

verkkojen uskotaan tarttuvan rekeä vetäneen 

poron sarviin).

507. hantit yhistävät vesissä liikkuvia pyörteitä 

Tondor ikiin (haltijalle uhrataan pyörteeseen).

508. hantit pitävät erikoisen muotoisia järviä ja 

saaria pyhinä (Num to-järven kaksi pientä saarta 

"silmät", suuri saari "sydän").

509. hantit eivät kalasta pyhillä järvillä (saarilla 

pyhäkköjä joissa käydään uhraamassa talvisin).

510. mansit nimeävät järviä kalojen mukaan 

(anser=ruutana-järvi).

511. hantit kutsuvat keltaista järvissä elävää vesililjaa 

sanoilla patlon-oh-lipot (suuri-korvapäinen-kukka).

512. hantien luomistaruissa vesilintu luli (kuikka, 

sorsa) sukeltaa alkumeren pohjasta maata kolme kertaa 

(luoden tyhjyydestä ilman, maan ja veden).

513. hantit kutsuvat miespuolista veenhaltijaa 

nimellä Ink iki (vrt. inka, inkeri, inkoo).

514. mansit kutsuvat pyhiä vesistöjä sanoilla jalpin vit 

(pyhä vesi).

515. mordvalaiset kutsuvat veen emoa nimellä 

Vedy-ava.

516. mordvalaiset pitävät Vedy-avaa hedelmällisyyden, 

lemmen ja veen emona (kuuluu häissä muistettuihin 

haltijoihin).

517. mordvalaiset laulavat Vedy-avalle keväisin jäiden 

lähdön aikaan (laulaessa keinutaan puolelta toiselle 

pyytäen emoa hallitsemaan jään alta purkautuvaa 

veen voimaa).

518. mordvalaisten mukaan Vedy-ava voi eksyttää 

ja lumota ihmisiä taioillaan.

519. mordvalaisten Vedy-avan uskotaan elävän joissa, 

järvissä, lähteissä ja soissa (haltijalle osoitetut 

rukouslaulut ja tanssit esitetään veen äärellä).

520. mordvalaiset kutsuvat pitkiä vesikasveja Vedy-avan 

hiuksiksi (chert) ja verkoiksi (nalt).

521. udmurtit kutsuvat veenhaltijaa nimellä Vu-murt

(vu=vesi, murt=mies, ihminen).

522. udmurtit pitävät Vu-murttia jokien, järvien, 

syvänteiden ja virtojen haltijana.

523. udmurtit pyytävät Vu-murtilta "kaukana uivia, 

lähellä uivia kaloja".

524. udmurtit pyytävät Vu-murtia olemaan repimättä 

kalastajien verkkoja.

525. karjalaiset kuvailevat Vetehistä pitkiä tummia 

hiuksiaan rantakivellä sukivaksi naiseksi (pulahtaa 

veteen jos huomataan).

526. karjalaiset pitävät veen rajassa olevia kiviä 

Vetehisen kivinä (kiviä joiden yli vesi lyö).

527. "siitä kun nähnet järvessä Vetehistä, nii sinä 

vuotena ken nih järveh kuolou" (kuolee järveen eli 

muuttuu vetehiseksi).

528. marit eivät metelöi vesistöjen lähellä.

529. marit eivät likaa vettä.

530. marit pitävät kosteudesta syntyneitä ihottumia 

veenhaltijan aiheuttamina.

531. vepsäläisten mukaan veenhaltijat viettävät 

häitään siirtyessään yhdestä järvestä toiseen 

(solmivat liittoja ihmisten tavoin).

532. nenetsit kutsuvat merenhaltijaa nimellä 

Yavgy-teta (meren-vauras-mies).

533. komit kutsuvat veenhaltijaa Vasaksi ja Va-kuliksi

(vrt. kul=kala, alisen henki, vrt. vaasa).

534. komit uhraavat Vasalle ruokaa, keppejä 

ja tupakkaa.

535. komit kuvailevat Vasaa veen äärellä asuvien 

ystäväksi.

536. komit pitävät luojahenki Omöliä naispuolisena 

(toisen käsityksen mukaan molemmat alkuhenget 

naisia, Omölillä kaksossisar Joma). 

537. komit yhistävät Omöliä veteen, pimeyteen, 

rintoihin, kohtuun ja luomiseen.

538. komien mukaan Omöl loi ensimmäisen naisen 

(jonka toinen luojahenki Jen herätti henkiin).

539. komit kutsuvat veenhaltijaa Kuliksi, Va-kuliksi, 

Kul-pijaniksi ja Vasaksi (Vasa naispuolinen).

540. komien mukaan Vasa voi ilmestyä pitkähiuksisena 

naisena ja suurena haukena (toisen tiedon mukaan 

hauki haltijan poika).

541. komit pyytävät veenhaltijalta kalaa ja turvallista 

matkaa.

542. komit eivät kiroile vesillä ollessaan.

543. komit puhuttelevat vettä kunnioittavasti.

544. komit uhraavat veenhaltijalle ennen jokaista viittä 

kalastuskautta (vrt. kudut).

545. komit laskevat kauden ensimmäisen kalan takaisin 

veteen (uudestaan tarttuminen huono enne, "haltija

ei halua antaa muita kaloja"). 

546. komit puhuttelevat järviä emoiksi (jokaisella 

oma haltijansa).

547. udmurtit kutsuvat miespuolista veenhaltijaa 

Vu-kuzoksi.

548. udmurttien mukaan Vu-kuzo elää pienissä 

puroissa ja syvissä vesissä.

549. udmurtit kuvailevat naispuolista veenhaltijaa 

tummahiuksiseksi ja isorintaiseksi naiseksi.

550. udmurttien mukaan veenhaltija liikkuu hauen 

hahmossa (nukkuu eri suuntaan kuin muut hauet). 

551. udmurtit pitävät veenhaltijaa kalojen ja 

vesilintujen antajana (vrt. kaiken vedestä saadun).

552. udmurtit varovat suututtamasta veenhaltijaa 

(uskottu voivan aiheuttaa veestä saatuja tauteja).

553. udmurtit pitävät veenhaltijaa parantajien auttajana

(vesi vanhin).

554. udmurtit kuvailevat veenhaltijaa elämää antavaksi 

voimaksi.

555. udmurtit pyytävät veenhaltijaa tuomaan kaukana 

olevat kalat lähemmäs rantaa.

556. mordvalaiset kutsuvat veenhaltijaa Ved avaksi 

(ava=emo) ja Ved mastorpaziksi (paz=haltija,

jumala, vrt. pasi).

557. ersalaisten mukaan Ved avalla on mies ja lapset 

(perheelliset emo-jumalattaret).

558. ersalaiset kutsuvat alkumerta suureksi vedeksi 

(ine ved).

559. ersalaisten mukaan alkumeri kantaa maata 

päällään.

560. ersalaisten mukaan alkumeressä elää kolme 

pyhää kalaa.

561. mordvalaiset uhraavat veenhaltijalle hanhen 

syyskuussa (nyljetään käsin, pää veteen, syödään 

perheen kesken). 

562. mordvalaiset yhistävät tarunomaista etelässä 

sijaitsevaa lämmintä maata elävään veteen (pidetään 

muuttolintujen määränpäänä).

563. mordvalaiset pitävät veenemo Ved avaa 

kosteuden ja sadon antajana.

564. mordvalaiset pitävät Ved avaa lemmen, 

perheiden ja syntymän suojelushenkenä.

565. mordvalaiset yhistävät Ved avaa kohtaloon. 

566. mordvalaiset pyytävät Ved avan apua kuivuuteen, 

lapsettomuuteen ja vedestä saatuihin vaivoihin.

567. mordvalaiset pyytävät Ved avalta lapsi ja 

perheonnea (vrt. morsiamen vieminen vedelle). 

568. mordvalaiset kuvailevat Ved avaa hiuksiaan 

vapaana pitäväksi nuoreksi naiseksi ja ryppyiseksi 

vanhaksi akaksi (jumalattaret naisen elämänkaaren 

ilmentymiä).

569. marit kutsuvat veen emoa Vyd avaksi.

570. marit pitävät Vyd avaa emojen, lapsien ja naisten 

töiden suojelijana. 

571. marimorsian uhraa Vyd-avalle häiden jälkeen 

kolme helmeä ja kaurikotilon sanoin "anna minun 

tulla ääreesi rauhassa, suojassa vahingollisilta 

hengiltä".

572. marit kutsuvat veen emoa But abaksi (b=v).

573. marit kutsuvat vahingollista veenhenkeä 

nimellä But ia (vut ia, vut ja).

574. marit kutsuvat merta sanalla terjgaz 

(vrt. terikas, terijoki).

575. marit jakavat vesiä elämän ja kuoleman vesiin 

(vrt. kalaisat ja kalattomat).

576. marien mukaan veenhaltija voi houkutella 

ihmisiä veteen (hukkuneet).

577. marit kutsuvat veenhaltijaa vesistön mukaan 

(lammen-vanha-mies).

578. marit pitävät tulvaa veenhaltijan vihastumisena 

(vrt. obinugrilaisten pyhä vesi).

579. marit uskovat veenhaltijan voivan aiheuttaa 

sokeutta (vrt. juomavesi).

580. udmurtit pitävät lähteitä pyhinä.

581. udmurtit eivät melua lähteiden lähellä.

582. udmurtit eivät pese lähteissä astioita tai pyykkiä.

583. udmurtit yhistävät lähteitä ukkoseen.

584. udmurtit yhistävät lähteitä päivään (veden 

hakeminen kiellettyä keskipäivän aikaan).

585. komit kutsuvat pyhää vettä sanoilla was ve

(w=p, vrt. pas).

586. komit kutsuvat pyhinä aikoina saapuvia 

henkiä sanalla ve (vrt. vesiä pitkin liikkuvat 

sukulaisten henget).

587. udmurtit kutsuvat pyhää kylää sanoilla 

ve akary.

588. udmurtit kutsuvat pyhää vettä sanoilla ve a va

(vrt. ve ava).

589. komien mukaan veenhenget (ku pijannez) 

tulevat talvisin saunaan lämmittelemään (ihmisten 

tavoin).

590. udmurtit kutsuvat veenhaltijaa nimin Vu-murt 

ja Vu ku o (vrt. kuzo).

591. udmurttien taruissa veenhenget elävän joissa 

perheittäin (pidetään ihmisperheitä vauraampina,

vrt. kalojen määrä).

591. udmurttien taruissa veenhenget liikkuvat maan 

päällä ihmisten hahmossa (hengen tunnistaa märistä 

vaatteista). 

592. udmurttien taruissa veenhaltija nai ihmistytön 

(toteemien piirteitä).

593. udmurttien mukaan veenhaltija voi hukuttaa

ihmisiä (etenkin kauas uivia).

594. udmurttien taruissa veenhaltija kutsuu ihmisnaisen 

akkansa kätilöksi (vrt. henkien kanssa työskentelevät

noidat).

595. udmurttien mukaan vesien jäätyminen puhdistaa 

veen kaikesta liasta.

596. udmurtit kutsuvat sormenmuotoisia rantakiviä 

Vu-murtin sormiksi.

597. udmurtit kutsuvat veenhaltijaa nimellä Vo o.

598. udmurttien mukaan Vo o elää joissa, lammissa 

ja saunoissa (tulee saunoihin vesien jäädyttyä).

599. udmurttinoidilla on veenhaltijalla omat 

kutsusanansa (voidaan kutsua apuun). 

600. udmurtit pitävät veenhaltijaa perheonnen 

suojelijana.

601. udmurttien taruissa veenhenget liikkuvat öisin, 

tanssivat hylätyissä taloissa ja poistuvat päivän noustessa 

(uskotaan pelkäävän päivää). 

602. udmurtit pitävät taivaallisen veen haltijaa (In-vu) 

keskisen haltijana (vrt. sadevesi).

603. udmurtit pitävät Vu-murtia ja Vu-kuzoa keskisen 

haltijoina (vrt. alisen). 

604. hantimiehet pyytävät veenhaltijan suojelusta 

kastelemalla päätään jokivedellä viisi kertaa (keväällä 

ensimmäistä kertaa veneeseen astuttaessa).

605. udmurtit kutsuvat veenhaltijaa apuun tautien 

uhatessa ("Veden emo, puhdista poikamme, puhdista 

poikamme taudeista").

606. saamelaiset pitävät pyhiltä vaaroilta virtaavaa 

vettä (saivo-tjatse) väkevänä ja voimia antavana 

(taruissa saivo-neidet antavat vettä noidaksi 

aikovalle).

607. saamelaiset kutsuvat pyhiä järviä sanoilla passe 

jaure ja saiva jaure.

608. saamelaiset kutsuvat pyhissä järvissä elävää 

haltijaa nimellä Tjatse-olmai (vesi-mies). 

609. saamelaiset pitävät pyhiä järviä laskujoettomina 

kalaisina lampina joissa on kaksoispohja (kalojen 

uskotaan piiloutuvan pohjan alle).

610. saamelaiset liikkuvat hiljaa pyhien järvien lähellä.

611. saamelaisten mukaan saivo-järvessä voi kalastaa 

puhumatta (vrt. omassa saivossa). 

612. saamelaisten mukaan saivo-järven kaksoispohjan 

alla sijaitsee toinen järvi (saivo-henkien eli sukulaisten 

henkien kalapaikka). 

613. saamelaisten mukaan saivo-järvien lähteistä 

pulppuaa vettä kaksoispohjan läpi. 

614. saamelaiset pitävät saivo-järviä miesten pyhäkköinä 

(rannoilla uhripaikkoja, vrt. kalastus).

615. saamelaiset pitävät saivo-järviä tuonilmaisessa 

elävien kalavesinä.

616. saamelaiset käyttävät lähdevettä parantamiseen 

ja uhraamiseen (liian arvokasta arkikäyttöön).

617. saamelaiset kutsuvat veenhaltijaa nimin Ahcolmmai 

ja Cahcealmmai (pidetään kalastajien haltijana, 

ahtse, tsahtse, vrt. ahti).

618. saamelaiset kuvailevat saivo-järviä pieniksi, syviksi 

ja kirkasvetisiksi (umpinaisia pidetään pyhimpiä).

619. saamelaisten mukaan saivon ylempää ja alempaa 

järveä erottaa välipohja (järvet yhteydessä toisiinsa

räppänän kautta, riähpin-jäyri).

620. saamelaiset pitävät saivoja maanhenkien ja 

suurimpien kalojen olinpaikkoina.

621. saamelaiset eivät asu tai peseydy saivojen lähellä.

623. saamelaisten mukaan saivossa elää jättiläiskala 

(kalojen vanhin).

624. saamelaiset valitsevat saivojen rantoja seitojen 

paikoiksi (vrt. sukulaisten henget ja elinkeinojen 

suojelushenget).  

625. saamelaiset kutsuvat saivojen vettä eläväksi vedeksi.

626. saamelaiset kutsuvat saivo-järven pohjassa olevaa 

räppänää haltijan reiäksi (hälde-räig).

627. saamelaisten mukaan tuonilmainen (saivo-aimo) 

sijaitsee saivo-järven alla (alimmaista järveä kutsuttu 

suomen puolella peijakan järveksi, vrt. peij-akka,

peijaiset).

628. saamelaiset kuvailevat saivon vettä lämpimäksi, 

makeaksi ja eläväksi.

629. saamelaisten mukaan saivoissa elää sorsia (savja

-goalsse), allihaahkoja (savja-havdda), hanhia (savja

-cuonje) ja kaloja (savja-guolle).

630. saamelaiset kutsuvat putousta ja virtapaikkaa 

sanoilla guoika ja kuššk (vrt. gu-oika, haltijanimiä).

631. saamelaiset kutsuvat pyörrettä sanalla cullm 

(myös virr).

632. saamelaiset kutsuvat vettä sanalla caz.

633. saamelaiset kutsuvat nousuvettä sanalla tivvt ja 

laskuvettä sanalla cuegk.

634. saamelaiset kutsuvat rantaa sanoilla gaddi ja kannt

(vrt. katti, kanti).

635. saamelaiset kutsuvat lahdelmaa sanalla gohppi

(vrt. koppi).

636. saamelaiset kutsuvat lahtea sanoilla luokta ja 

vunn (vrt. luoto, vuono).

637. saamelaiset kutsuvat särkkää sanalla kuerrk

(vrt. ku-erkki, ku-erkko).

638. saamelaiset kutsuvat niemeä sanalla njoarrk

(vrt. njo-arkku).

639. saamelaiset kutsuvat aaltoa sanalla nemmp

(vrt. ne-empi, emmi, empiä).

640. saamelaiset sanovat ain kyeli cääsist, jis ij ain 

väärpist (vedessä on aina kalaa, vaikkei aina 

apajassa).

641. saamelaiset kutsuvat vettä sanoilla cahci ja cääcc 

(cahceolmmai=vesimies).

642. saamelaiset kutsuvat järveä sanalla javri

(vrt. jauri, jari).

643. saamelaiset kutsuvat lampea sanalla javrraš.

644. saamelaiset kutsuvat merta sanalla ahpi

(vrt. appi).

645. saamelaiset kutsuvat suurta järveä sanalla 

mearra (vrt. merra, marra, me-ara).

646. saamelaiset kutsuvat saarta sanalla suolu

(vrt. solu).

647. saamelaiset kutsuvat lähteiden lähellä eläviä 

pienikokoisia haltijoita nimellä Cahkalakkat 

(tsahkal-akat, osaavat parantaa).

648. saamelaiset kutsuvat kaloja hallitsevaa henkeä 

nimellä Guolleipmil (kalajumala, uhripaikat jokien
ja järvien äärellä).

649. saamelaiset pitävät vesimies Tjatse-olmaita 

kalojen suojelijana.

650. saamelaiset kutsuvat kaloja pyydyksiin 

lähettävää henkeä nimellä Kiase-olmai.

651. saamelaiset yhistävät ilmansuuntia rannikkoon 

(davvi=pohjoinen=rannikkoa kohti, lulli=etelä
=rannikolta poispäin).

652. "myö emmä nähnyn silmim mi se oli" (veteen 

pulahtanut Veen emäntä).

653. "Vetehisen näkömini ei ollun hyväkse" 

(vrt. Veen emon).

654. "hyö sielä Poanajärvessä paistih pehmiemmällä 

kielellä kum myö, nätsäyttämällä" (paanajärvessä,

vrt. paananen).

655. "se sitä näytteliyty" (vetehinen).

656. "vez on ku mezi magei nouzijaskaivoz" 

(nouzijas eli lähdekaivossa).

657. "nouzija vezi" (lähdevesi, vrt. nousiainen).

658. "vesi norosellah kivilöissä tsorajau" (sorajaa

norosellaan).

659. "vesi juoksou noronah" (juoksee norona).

660. "sid on nualeikko, emmo lähte sih kohtah" 

(nualeikko eli palpakoita kasvava paikka, 

vrt. haltijoiden kohdat).

661. "noalizikoz on soudoa paha" (airot tarttuvat 

vesiheiniin).

662. "nualevezi on sagei seizoi vezi" (siitepölyn 

peittämä vesi).

663. "järvi on yhtenjytyi noalilleh, nedälimpäiväd 

menöö, sit kavotah" (noalilleh eli siitepölyssä).

664. "vez on noalihine, ei soa vett ottoa" (ei saa 

ottaa, vrt. veenhaltijoiden pyhät).

665. "vez oli vilu, a noali peäl oli" (naali eli 

siitepölykerros).

666. "hagoloih tarttuu da kivih noavoa" (naavaa 

eli levää).

667. "niemen nokkah souvimma" (vesimatkat).

668. "nokkavummo netsih da yökse, siid om puudu 

tuleh panna" (nokkavummo eli rantaudumme).

669. "nokkavuta veneh sih tyyneh" (nokkavuta

vene).

670. "ku heil oli kaikilla nimet, lampiloilla ta i järvillä" 

(nimettyjä eli tärkeinä pidettyjä paikkoja).

671. "vesi männä nirajau" (vrt. niranen, niiranen,

veen sukuja).

672. "vezi juossa nirauttau" (veen suvut=vettä

kuvailevia sanoja).

673. "vezi nirnetteä" (nirnetteä eli sukeltelee).

674. "katsuo mie kuin nirnin vedeh" (nirnin eli 

sukelsin, vrt. nirinen, nirninen).

675. "niipukas on kuin lammin Vetehini" (niipukas 

eli herkkä suuttumaan, haltijoiden luonteesta).

676. "kun ei tämä nyt miuh niipustuis" (suuttuisi, 

haltija, kun join lähteestä).

677. "kallivoo nilokse sanotah, ku vezi piäle käybi" 

(veenalaista karia, vrt. niilo).

678. "älä nilol aja" (nilol eli karille, vrt. niilojärvi).

679. "nilte" (viherlevä).

680. "sovva niemeh, sie venehen kohendammo" 

(omat lepopaikat).

681. "niemikkö järvi" (niemekäs).

682. "niemukka" (pieni niemi).

683. "ahvenheinä on semmoni kukkapeä puu, 

siinä ahvenet seisou päiväpaissossa" (ahvenheinä 

eli järvisätkin, vesiheinät=veen puita).

684. "veneh nenävyi, madalah tartui" (madalah 

eli matalikkoon).

685. "niitä pijettih mereläiset enimmästäh"

(mereläiset=meren tai suurien järvien rannoilla 

asuvat, vrt. valkiameri=vienanmeri).

686. "nauvikko" (palpakkoja kasvava paikka, 

vrt. nauvo).

687. "Vejen ukko, Vejen akka, Vejen neito kaunokaini" 

(haltijoiden puhuttelemista).

688. "meri vien vedi nabah" (veti napaan, laskuvesi).

689. "mötäkkö vezi" (mötäkkö eli samea).

690. "allod möyräy" (möyryää).

691. "järvi möyristyi aldoloil" (elävä olento).

692. "möyrylleh on järvi" (möyrylleh eli vaahtopäillä).

693. "järvi möyryöy" (kovalla tuulella).

694. "möyräkkö aldo" (vaahtopää, vrt. myräkkä).

695. "vesi märkiy, ei ni kaloa tule siihi aikah" 

(siitepölyn aikaan).

696. "ei pie ottua järves kizuajua kalua" (kisaavien eli 

hyppivien kalojen pyhyydestä, haltijoiden hahmoja).

697. "peäzin vedeh menemäz" (hukkumasta).

698. "tyynel pädöy lepetteä kebjiel venehel poikki 

Siämärvez" (ilmojen mukaan liikkuminen).

699. "lampie myöte i Vetehini uipi" (vrt. vetehisten

eläinhahmot).

700. "tule Meren emä tuulessa tuiskamah vihurissa 

viuhkamah" (Meren emän kutsumista).

701. "veneh mygläy järvel aldoloil" (mygläy eli

keinuu).

702. "kerran toizen venehty myglähytti tuulel" 

(myglähytti eli keinutti).

703. "tukat pitkäd mustad" (vetehisellä, vrt. vihreät).

704. "därven pohjassa dai suossa on muda" (järvi ja 

suomuta).

705. "tämä vez on äijäldi muda" (mutaista vettä).

706. "se om mudani randa" (mutarannat).

707. "mudahini vezi" (mutavedet, vrt. mustat).

708. "mudaza därvi" (mutapohjainen).

709. "mutakko vezi" (mutakko eli samea).

710. "siel ollah mudapohjad därvet" (mutapohjaiset).

711. "rannaz on mudavezi, ei soa ottoa juvva" 

(ei saa juoda mutavettä).

712. "mudavezi kulgou keviäzil" (mutaisen veen 

aika).

713. "suoviez jallad mudavui" (suovesi).

714. "elä mudauta selgiedä vettä" (veen pyhyydestä).

715. "kalad järvez vai mutkau, koz on tyyni" (järvi

=kalojen koti, kohdellaan kunnioituksella).

716. "mudrakko vezi" (samea, vrt. mutakko).

717. "katso kui vezi murhahtah allon nokaz" 

(murhahtah eli kuohuaa).

718. "tuulel vezi murhavuu, randoih bröyzyttäv alduo" 

(murhavuu eli tyrskyää, vrt. murhijärvi).

719. "sie on hagoo, puudu koattu, se i murrokas kohtu" 

(hagoo eli veteen kaatuneita puita).

720. "kalat tullah kudomah murdoh" (murdoh eli 

veenalaiseen ryteikköön).

721. "murdohine vezi" (murtohinen).

722. "tuuli ku seurutti, ga murdovui vezi" (murtovui

eli roskaantui).

723. "soari om moallini jumala" (maallinen jumala,

vrt. maajumalten pyhäkkö).

724. "muaranda, kussa do äbrähästä lähtöy syvä vezi" 

(maaranta, syvä ranta).

725. "peäl tuulem om moarandu, oal tuulen vasturandu" 

(maa ja vastaranta).

726. "kun on hyvin suuri ta lihava nin sanotah jotta on 

kum Merenemä" (meren emän ulkonäöstä, syö paljon 

rasvaista kalaa, vrt. hylkeet, mursut, valaat).

727. "merennaba hengästäs sanotah" (merennapa

hengästää, vuorovesi).

728. "kozgo vedeä vetty, kozgo työndeä vetty meren

navaz" (laskuvesi ja nousuvesi).

729. "merempuolessa eläy" (puolessa eli suunnassa).

730. "merempuoli sinisteleh" (merenpuolinen 

taivaanranta).

731. "merenselläl aldo kävyö" (meren selkä, 

vrt. selkämeri). 

732. "merensilmäh ku dernie Vedehini, ga ei pie 

rannoil männä" (laskuveden aiheuttamaan silmään 

eli pyörteeseen).

733. "pidäy lähtie merel" (säämäjärven selälle, 

omat meret=suuria järviä).

734. "loitton eleä merentagani rodna" (meren

takana elävä sukulainen, vrt. suuren järven toisella 

puolella).

735. "mie tulen kuuven meren tagoanda" (kuuden 

meren takaa, kaukaa).

736. "ollah meret edähänä meistä" (etäisiksi

jäävät meret).

737. "meill ei oa merie" (sisämaan kansa).

738. "merihäi se miehen oppiu" (opettaa).

739. "ylen hyvät kalad oli sid järves" (kalajärvet).

740. "kerran vai olen olluh merimatkal" 

(merimatkojen vieraudesta).

741. "meritsuppu pimeni" (merenpuoleinen 

taivaanranta).

742. "meritsi tuldih" (suuren järven yli).

743. "mie matkuan Rugarveh" (järvien nimiä, 

ruka=pihka).

744. "vezi silmistä matkoau" (silmistä matkaava

vesi).

745. "siid lammiz om matkuvezi, oja tulou, toine lähtöy" 

(ojalliset lammet, vrt. umpi).

746. "vees heittäkkeä meiskanda" (lapsille, veen 

pyhyydestä).

747. "kuutil meloau" (ruuhien nimiä, vesieläimiltä

saadut keksinnöt).

748. "venehel meloau poikki tulou" (järvestä).

749. "melavon täh mänöö veneh" (oma melominen, 

vieras soutaminen).

750. "meli" (veenalainen särkkä).

751. "vez om madalal" (veen korkeuden tunteminen).

752. "ei veneh tartunuh madalikkoh" (kavalat

matalikot).

753. "madaloitti järven, vihmunuh ei" (vihman ja 

veen korkeuden yhteydestä).

754. "venehed ajammo maldikkoh" (tyyneen kohtaan,

vrt. maltti, malttaa).

755. "oli vähäzem mallostunnuh ga hyögy kävyi" 

(mallostunnuh eli tyyntynyt, vrt. hyökyaalto).

756. "malto vesi" (tyyni, vrt. maltonen).

757. "maldo randu, kuz ei kävy kare" (kare eli laine).

758. "mallol ei ole karipaikkoi" (karit ja kareet).

759. "maininka vieröö vielä, vaikka ei tuule" (maininki).

760. "maininko käypi" (vrt. maaninka).

761. "magerikko" (liejuinen järvenpohja, vrt. made).

762. "vein löbineh" (löpinä, puhuu eli elää).

763. "vezi lörizöö" (veen kieltä).

764. "elä tallua lätäkköh" (lätäköiden pyhyydestä, 

lintujen juomavettä).

765. "vezi läbizöy" (kimaltelee, vrt. läpinäkyvä).

766. "vettä kun kannoin niin siih läikähti ta siinä nyt 

löhöttäy" (löhöää, elävä olento).

767. "vezi löglöttää" (veen ääniä).

768. "älä vetty läiskytä, kalat karkuou" (veen pyhyydestä,

kalojen antaja).

769. "vezi lämmistyi järvez" (lämpeni, järvessä elävä 

vesi).

770. "soudau hyvin, ei airod lämsähtäi" (hyvin eli hiljaa).

771. "vezi läblätteä" (läplättää eli kimaltelee).

772. "vezilyözeikkö" (lätäkkö).

773. "lyözö" (vetinen paikka, vrt. lösönen).

774. "ymbäri pidäv ajaa lyözös" (lätäköiden kiertäminen, 

veen pyhyydestä).

775. "herasilta hetteiltä, läikkyviltä lähteiltä" (lähteen lukuja).

776. "mie löyvin lähtien" (pyhät paikat).

777. "rannois on äijä lähtei, niissä koh talvell ei kylmä" 

(lähteitä eli jäätymättömiä kohtia).

778. "lähembyz oliz mennä venehel kui ymbäri" 

(veneilyn alkuperää, helpompaa kuin järven 

kiertäminen).

779. "vein läikeh" (vrt. läikkyä).

780. "vezi läikistyy, murdovuu" (menee sekaisin).

781. "vezi läikkeä" (lainehtii).

782. "neidiziem mieli on kui läikkyjä vezi" (veteen 

vertaaminen).

783. "merel vai vezi läikkyy" (merellä läikkyvä vesi).

784. "vettä läikytti veneheh, umbimärgäzeks kassuin" 

(umpimäräksi, vrt. läpi).

785. "vettä läikkäi veneheh" (veen luonteesta,

tulee tervehtimään vesillä liikkujia).

786. "vezi läimäy päivypastoz" (läimäy eli kimaltelee).

787. "vezi läipettäy päivypastoz" (veen ja päivän 

läheisistä väleistä).

788. "allod läipetäh päivypastol" (läipetäh eli

kimaltelee).

789. "vein läiskeh" (rannassa).

790. "venehet lykätäh vesillä" (veneilykauden 

aloitus).

791. "tyynel on lysti sovvella" (ilmojen mukaan 

liikkuminen).

792. "luuvokaz järvi" (luodokas).

793. "luvvonkeskine järvi" (kivipohjainen).

794. "luvvonkeskisty veimmö" (luotojen välistä 

apajaa).

795. "pani veziastieh kohvavedeh, lumivedeh" 

(lumensekaiseen veteen).

796. "vihma lie ni i luozo lieni" (lätäkköjä luova

vihma).

797. "niitul on luozo" (luoso eli lätäkkö).

798. "mie souvin luuvosta ymbäri" (luodosta).

799. "matalalla luuvolla, siinä aina verkkuo pitimä" 

(kalapaikkoja).

800. "luvvol pijäm merdoa libo merezii" (mertaa 

tai rysää, mer-ta, mere-si, mer-si).

801. "madalembi kohtu järvez, kuz ruogo kazvau" 

(luoto-sanan alkuperää).

802. "luodoza järvi se on, vielä i luuvolla puututta" 

(vrt. karille).

803. "ne ollah vein alla" (luodot).

804. "luodopohjane" (luotopohjanen eli kivikkoinen).

805. "rannat luodovuttih, on vez alennuh" (rannat

luotovuttiin, kivet paljastuivat veen alta).

806. "luppoin alla ahvenet liikutah" (luppoin eli 

lumpeiden).

807. "luppozikko" (lumpeita kasvava paikka).

808. "verkko luppovui" (tarttui lumpeisiin).

809. "lubuitsettoz ahvenien ken, ku näykkimäh ruvetah" 

(ahventen keralla uiminen).

810. "vesi lurajau" (veen kieltä, vrt. lorut).

811. "sieltä juoksi vesi lurutti" (lurutti).

812. "ta siinä lauloa lurutteli" (laulaa lurutteli, veen kieltä 

puhuvat vesinoidat).

813. "kivi lukkuzi" (putosi veteen, äänettömästi).

814. "kuin lykköät pliitan vedeh, niin se tsoksahtau lukkuh" 

(pliitan eli liuskekiven).

815. "vezi juoksou lotsettau" (juokseva vesi).

816. "netsiz on louheikoz rannas pösyt" (pösyt eli merrat).

817. "nets on louhejikko randu, ei sua ni verkoloi laskie" 

(ihmisille ja eläimille kuuluvat kohdat).

818. "luhalla oli rysie, sieltä puuttu haukie" (luhalla

eli tulvivalla rantaniityllä).

819. "luhalla niitetäh vain lemillä ei niitettöä" 

(luhat ja lemit).

820. "alavalla paikalla vezi seizou da i luha" (alavat 

paikat).

821. "luhakaz nurmi" (veen peittämä).

822. "keväjel ol luhtoa" (luhtakuu).

823. "kezil se luhtu on kuivu" (kuivuu kesällä).

824. "katso kylböö luhtazes lindune" (lintujen 

kylpypaikkoja).

825. "juvvah luhtazes, konzu juotattav äjjäl" 

(puhtaiden vesien aika).

 
826. "luihottoa tulee veneh myödäizeh" (luihottoa

eli lipuu myötävirtaan).

827. "venehty luihuttav allod" (keinuttaa).

828. "souvamma, luijamma Lusmanlahteh" (lahtien 

nimiä, vrt. lusmu).

829. "kezoil mennez lomune viskattih erähäd libo kivi" 

(viskattiin oksa tai kivi, uimaan mentäessä, 

merkiksi haltijalle).

830. "veen lorineh" (lorina).

831. "vein loru kuuluu" (vrt. lorut eli veenhaltijan 

sanat).

832. "vezi lodizou milloi tuulou" (veen ja tuulen 

läheisistä väleistä).

833. "kalad rannaz loimetah, kalakaz on lambi" 

(kalakkaat lammet).

834. "därvi sielä loitombana loivenou, vain randa on 

dyrkkä" (rantojen tunteminen).

835. "vezi pagizou loglottau" (pagizou eli puhuu).

836. "vezi vaim männä loglottaa" (elävä olento).

837. "liugei randu" (liukas).

838. "loahkie ranta" (laahkea eli loiva).

839. "Siigalammin Vedehini oli loaskava" (laaskava

eli antelias, haltijan kiittäminen).

840. "merez on äijeä luaduu kaloa" (monenlaista 

kalaa).

841. "vesi männä lohajau jeän alla" (vrt. lohat, 

lohisuku).

842. "veneh libui myödäzeh mänemäh" (myödäzeh 

eli myötävirtaan).

843. "kui liennetto työ mejjän rannale tänne libunnuh" 

(mejjän ranta, asua=omistaa).

844. "vesi lirettäy männä" (lirettää mennä).

845. "vein liru kuuluu" (kotoisa ääni).

846. "liuguvutt on hyvä randu, peskupohjaine" (loiva 

ja hiekkapohjainen ranta).

847. "vettä veneheh lippai" (lippaa eli roiskii).

848. "Vetehini uija lipletti rantoa myöte" (omat haltijat,

ihmis ja eläinhahmoiset).

849. "lindu veez lipotteloo, uiksendeloo, ylen on tyyni" 

(vesilinnut).

850. "vesi liittoau verkot" (tekee limaiseksi).

851. "liitta" (lima).

852. "vejem piällä seizojassa vejessä keldane liiva" 

(liiva eli siitepölykerros).

853. "kezäl nouzou liivu vedeh lambiloih" (liivu eli 

näljä).

854. "räkel da tyynel seizattuu liivaa veem pääle" 

(siitepölyä).

855. "liivakaz on Ylini järvi" (järvien nimiä).

856. "verkod oldih hätken nostamattah, liivavuttih" 

(liivavuttih eli limautui).

857. "vezi liivavui" (peittyi siitepölyyn).

858. "vezi likettää" (veen kieltä).

859. "randah lietettä roiteh" (syntyy lietettä eli 

hiekkaa).

860. "liete" (savipohjainen ranta).

861. "lieterannal on viehkad, ann ei venehty taboa 

peskuh" (viehkad eli viitat, ettei ajettaisi venettä 

hiekkaan).

862. "sen rannan on kaiken lietoitannuh peskuh" 

(peskuh eli hiekkaan, p=v, vrt. vesku).

863. "tsuuruo on vezi lietostanuh" (hiekan nimiä, 

vrt. suurus, suurunen).

864. "liezahteleh veneh karieloil" (liezahteleh

=keinahtelee, karieloil=aalloissa).

865. "havot ollah pohjassa, lietytty ikäh pohjah" 

(veteen kaatuneet puut, vrt. hakola).

866. "randu lietyi, vezi madalzui" (lietyi eli madaltui).

867. "järv on tuanne päi ku liebielleh" (liepeellään, 

vrt. lievestuore).

868. "merel nägyy liikkujaa" (näkyvyys).

869. "kezoil menettelin ga viluttsazel vezi tundui" 

(kezoil eli uimaan, kesä=lämpimän veen aika).

870. "alko meri lensahella" (loiskua, vrt. lensunen).

871. "vesi lensahtau jeän alla" (veen ääniä).

872. "aldoized lepahtellahez" (aaltojen kuunteleminen,

veen palvomista).

873. "vezi lekkuu järvessä" (lekkuu eli liikkuu).

874. "järvirannad on lemejiköd, pehmied, lekkujad, 

ual vezi" (pehmeät lemejiköd, vrt. lemi).

875. "lemekkähäd rannat" (pehmeät ja vetiset).

876. "lemez on Särättsyjärvi, poikk ei sua piästä" 

(järvien nimiä).

877. "sid on lemmekästy vetty" (poreilevaa, vrt. lempi).

878. "järv on laudeiz" (laudeiz eli tyyni).

879. "järv on laudunuh, alduo ei ole järvez" 

(vrt. lauhtunut, laantunut).

880. "lehetät kui Vedehini" (lehetät eli hehetät, 

vrt. eläinten äänet).

881. "vezi laskeh järvez" (veen korkeuden

tarkkaileminen).

882. "se randu on lattsu, ei saa nuottaa pyydää" 

(lattsu eli matala, vrt. latu).

883. "vezi laskevui" (laskee ja nousee, elää).

884. "allod laivettih järvez" (laivettih eli tyyntyi).

885. "laivied allod" (pienet, vrt. laiva).

886. "järven lagevuz nägyy puuloin keskez" 

(lagevuz eli lakeus, aukko).

887. "lagei järvi" (lakea, suuri ja saareton).

888. "lähtemmö lagiele merele, randoa ni tost ei nävy" 

(meri=vesistö jonka toista rantaa ei näy).

889. "lakkapeä lainneh" (lakkapeä eli vaahtopää,

vrt. laki, lakka).

890. "laksikaz därvi on" (lahdekas, vrt. laksinen).

891. "vie on lamerjuo kylmämättömeä kohtoa järvez" 

(jäätymättömiä kohtia).

892. "järvi on lamerjoloil" (kareilla, lamerjo).

893. "lammikko, missä on äijä lampie" (äijä eli paljon).

894. "lampareh" (pieni lampi).

895. "on vie lambareh kylmämätöindä kohtoa järves" 

(lampare, pienen lammen kokoinen kohta).

896. "lamperoini" (pieni lampi, nen-pääte).

897. "mäni lammin rannalla" (mieluisa paikka, 

vrt. lampiset).

898. "lampie myöte i Vetehini uipi" (minkä 

eläimen hahmossa).

899. "saidgo lammis kalua" (kalaisat lammet).

900. "tyynes lammes kala kizaa" (kisaa eli hyppii).

901. "kalam maguo myö tunnen, lambikalas keitett on, 

vai järvikalaz" (lampi ja järvikalat).

902. "vesi lankieu" (lankeaa eli laskee).

903. "Enigdärvestä vezi Sellindärveh langieu" 

(järvien nimiä).

904. "lankieja vesi" (laskuvesi).

905. "laassa" (laskuveden paljastama kari).

906. "lahekaz on järvi" (lahdekas, vrt. lahtiset).

907. "lahekeh, pieni laksi" (lahdeke).

908. "siinä lahelmassa jalat pohjah täyttäy" (täyttäy

eli ylettyy).

909. "siid on lahtelmuz, oliz pitky ruagu, pohjah täydyz" 

(ruagu=keppi, täydyz=ylettyisi).

910. "lahemperäz on veneh" (lahdenperä).

911. "pikkaraini laherma" (lahelma, r=l).

912. "en ruohti lähtie poikki Siämärves sil venehel, 

lahieksin on" (siämärves eli sydänjärvestä).

913. "siitä oli niitä semmosie kel loati lahjat veteh" 

(veteen uhraavat eli Veen emoa palvovat noidat).

914. "antoma lahjoa Vetehisellä" (miespuolisen 

haltijan kiittäminen).

915. "siel oli Voijärvess ollun yksi lahukka semmoini 

järvem perässä" (lahukka eli lahden poukama).

916. "anna kerdane vettä laikata" (laikata eli nielaista, 

vrt. latkia).

917. "juou laikkuau" (juo kuuluvasti).

918. "järvi lainistui, tuulistih kui" (lainistui, vrt. laine).

919. "lainehet vieröö jälkeh tuulen" (vettä lietsova

tuuli).

920. "järvel on lainis, suurembi alduo" (laineet ja aallot, 

vrt. kareet).

921. "järv on lainehil, tuulou" (järven elämää).

922. "järvi lainehtiu kun on tuuli" (järven katseleminen,

veen pyhittämistä).

923. "viem pinnaz ujjellah kalad räkel" (räkel eli 

helteellä).

924. "viego meri miehinny pidelöö, kaloa andeloo" 

(kysyttiin kalastajilta).

925. "hengem pietteä tsukkelih männes" (pidättää henkeä, 

ihminen=maaeläin).

926. "a päivä kun siitä pikkusem pilkahti nousomah, 

se mäni siihi koskeh" (vetehinen päivän noustessa,

vrt. yöeläimet).

927. "vezi pilkettäy päivypastol" (vrt. tervehtii päivää).

928. "ne oli oallot oikeim pitältä siitä, sitä venehtä 

pieksän siitä" (myrskyssä).

929. "piena" (kuohu, vaahto).

930. "on siinä semmosie pienie kaloja" (lammessa).

931. "semmoni pieni järvihän oli vain" (kotijärvenä, 

pieni=oma=rakas).

932. "ta siin on siinä soaressa semmoini pieni lampi 

kesellä" (luonnon ihmeitä).

933. "peälizvezi nouzi järveh" (tulvavesi).

934. "jo merdy pedvoau tuuli" (petvoaa eli myllertää).

935. "järvem peä" (peä eli pohjukka).

936. "niinkun oisko katon ni siitä peän iellä näyttäytyy 

Vetehini" (pään eli hukkumisen edellä, vrt. pään

menettäminen).

937. "peän iel ozuttelehez Vedehine" (ozuttelehez eli

viittoo, vrt. yrittää varoittaa).

938. "vain se peälikkö peäsi uimalla Kirvessoareh" 

(peällikkö eli kyvykkäin).

939. "myö istuma därven rannalla peskussa pallahin 

jaloin" (peskussa eli hiekassa, kesän iloja).

940. "Suarijärvi kovapohjane, peskupohjane, 

tsärii om pohjas" (tsärii eli soraa, peskupohjaiset 

järvet).

941. "peskuvui järvi, tuuli ylen äjjäl" (peskuvui

eli sekoittui hiekkaan).

942. "tukat pität, perzieh suaten" (vetehisellä,

mies vai nainen).

943. "lahem perzukka" (persukka eli perä).

944. "lahtem perzukaz on veneh" (omat venepaikat,

maksuttomat).

945. "lahem perukka" (vrt. persukka).

946. "myö olemma tullun nyt Lemytlahem peräh" 

(lahtien nimiä, vrt. lemi).

947. "heän kompastu siinä lahem perässä, rämiellä" 

(lahdesta jatkuva räme).

948. "Tuoppajärven perällä" (järvien nimiä).

949. "vetty penzoau kaivoh" (penzoau eli kertyy).

950. "perimpohjatoi lambi tämä on" (pohjattomat 

lammet).

951. "vedeh kivii patskuttau" (veen ääniä).

952. "pattsuri" (veenalainen kari, vrt. kalojen nimet).

953. "jyrkkä paduna" (paduna eli vesiputous,

vrt. pat-una, unna).

954. "liugu paduna" (liugu eli loiva).

955. "järv on kai valgei, bauhoa tuuloo seä syöttäi" 

(pauhaa tuulee, sää syöttää).

956. "järv om pauhul" (pauhaa eli elää). 

957. "alduo bauhuoo järves" (järvessä pauhaavat

aallot).

958. "alko oalto paukuttoa kivikkyö vasse" 

(rantakivikot).

959. "bauruttau tuuloo, alduo ku mägie keändäy" 

(aaltoa kuin mäkiä).

960. "allot bavvahtetahaze randoa vaste" 

(aaltojen kieltä).

961. "veissä kun istuu, peheydyy puhlakaks" 

(puu, pehmenee ja turpoaa).

962. "viez olluh om parzipehko, kylläl on liikuttoa" 

(kylläl eli painava, vrt. veen kyllästämä).

963. "lammim paderoni" (pieni lampi, 

vrt. paateroinen).

964. "vast on liugu, siit ku jyrkkenöö patskahtoa" 

(liugu eli loiva ranta).

965. "on kivie järvem pardahil" (partaalla).

966. "luuvom parras" (luodon parras).

967. "olima rysie panomassa tuola Komalahessa" 

(lahtien nimiä).

968. "Limannenöä sitä kotijärvessä sanottih 

parahakse" (parhaaksi apajaksi, nimetyt eli 

tärkeinä pidetyt paikat).

969. "vezi balbattav puhuhuu" (palpattaa

puhuu, vrt. palpakko).

970. "kivi balskahti järveh" (putosi, vieri).

971. "kiven ku vedeh lykkäin, ga balskun andoi" 

(kivien veteen lykkääminen, tuntuu väärältä,
loukkaa vettä).

972. "noali da ni liiv ei heittäi pagenijah vedeh" 

(heittäi eli kasva, virtaavaan veteen, 

noali=palpakko, heinävita).

973. "se pagajau därvilöjä da dogiloja" (järvilöjä 

ja jokiloja, niitä näitä).

974. "Kaijazjärvez on toine paginloadu kui meil" 

(kaijojen eli lokkien suvun järvessä, jokaisella 

suvulla oma kielensä).

975. "moine on Suojärveläzil pagimmahti" 

(järvien ympärille asettuneet suvut,

vrt. kylät, pitäjät).

976. "veneh om painuksiz aldoloin keskez" 

(painuksiz eli upoksissa).

977. "mäni tärkkih ta painu pohjah" (tärkkih 

eli äkkisyvään, vrt. tarkki).

978. "Vedehine hyvän iel ei ozutelle" (ozutelle 

eli näyttäydy).

979. "naizennu ozutah se Vedehine" (näyttäytyy 

naisena, vrt. Veen emo, Veen neito).

980. "ozineh on mies merel" (osineen eli 

suojelushenkineen).

981. "onhan se Vetehini vejessä" (omat jumalat, 

todellisia, silmin nähtäviä).

982. "oikukas kun umpilammiv Vetehini" 

(vetehiset=yksilöitä, asuttamansa vesistön 

kaltaisia).

983. "allonkostieh peäzin niemen toakse" 

(kostieh eli suojaan, vrt. kostamus).

984. "allonkoste on nokaksen tagan, sovvammo sih" 

(niemen nokan taakse, suojaan aalloilta).

985. "korkied on allompeäd, äjjäl venehii räjjytteä" 

(äjjäl=kovaa, räjjytteä=keinuttaa).

986. "meri rupieu liikahtelomah" (meren liikkuminen).

987. "konza tuuloo, järvi ualduoh" (tuulen ja 

aaltojen yhteydestä).

988. "jo järvi allottomaks mäni, tyynistih" 

(järven tyyntyminen, vrt. tyyne).

989. "yheksäz aldo ylimäine hyppeäv veneheh" 

(uskomus, eläviä olentoja).

990. "järv on aldoloil" (aaltojen katseleminen,

omaa uskonnollisuutta).

991. "oapa" (järven tai meren selkä, 

vrt. aavasuo).

992. "oava järvi" (aava=aukea, avonainen).

993. "vezi pirskahteleh" (pirskahtelee).

994. "vezi pirskuau" (veen ääniä).

995. "vezi pirskau" (pirskau eli roiskuu).

996. "veneheh vetty pirskuttau poikk alloz mennez" 

(aallon poikki meneminen). 

997. "minä lykkiän kolme pizarua vetty piäl" (taikaa 

tehdessäni, veen keralla noituminen).

998. "äijöä paremmin pistyy kuv vejem peällä noituu" 

(veen päällä noituminen, vesinoidat).

999. "pilvess om pisarat suuret, pisarass ol loajat 

lammit" (pilvistä putoava vesi).

1000. "pidäy koiru vedeh lykätä, anna pizordukset 

pakkuu" (pizordukset=taikaukset, pakkuu=lähtee,

vesi=puhistava voima).

1001. "se oli aina suurilla kivillä istu ta sill oli niim 

pität tukat jotta se niitä kampasi" (vetehinen, 

vrt. nuoli karvojaan, selvitti sulkiaan).

1002. "vezi pleiskau" (leiskaa, loiskaa).

1003. "kivi vedeh kirboni plukahtih, tsubuo nouzi" 

(tsubuo eli poreita, supu).

1004. "kiven luod vedeh niin tsolkahtau" (luot eli heität, 

luoda-sanan merkityksiä).

1005. "moin on valgei vezi, joga rikkane pohjaz nägyy" 

(valgei eli kirkas).

1006. "tävvym pohjah täz" (täyvyn eli ulotun).

1007. "venehillä souvettih Sarvilahem pohjah, 

sinne Sarvivalkamoh" (lahden mukaan nimetty 

valkama).

1008. "pohjatoi lambi" (pohjaton).

1009. "pohjatoi lamb on Ahvenlambi" (kalojen 

mukaan nimetyt lammet).

1010. "souti lahem pohjattsi" (pohjukan kautta,

vrt. haltijoille pyhitetyt alueet).

1011. "vanahalla aikoa venehellä poikki kulettih, 

ehätykseh siihi" (kuljettiin poikki järvestä, 

omaa eli saasteetonta liikennettä).

1012. "heän tuli siihi, läksi poikki tulomah siih 

Pitällärannalla" (tulemaan poikki järvestä, 

vrt. kiertäminen).

1013. "händy ehätetäh poikki" (järvestä, 

vrt. pitkät sisäjärvet).

1014. "poikkitsural ollah" (poikki eli vasta).

1015. "poikkitsural järvie" (vastapuolella, 

tsura=puoli).

1016. "otiv vettä hettiestä, kust ei puuvu polvenah, 

vähene ei sinä ikänä" (hetteestä otettu vesi,

vrt. taikoihin käytetty).

1017. "randa om polveksil, niemeksil" (polveksil 

eli mutkilla, vrt. joen polvet).

1018. "aldo vieröö polveksil" (polveksilla

vierivät aallot).

1019. "lahem poukamo" (poukama,

vrt. pou-kama, pouk-ama).

1020. "sano totta niinkuv vettä" (veen keralla 

sanominen, jumalaiset=omia oikeuden 

valvojia).

1021. "kembo siel brelottoa, pidäiz ehätteä" 

(ehättää järven yli, vrt. ehtiä).

1022. "vezi vai prinkkuu kivie vaste tuulel" 

(veen ääniä).

1023. "yläh vai hyppeäv vezi rannaz" (hyppivä 

olento).

1024. "aldo pritskoahes kivie vaste" (aaltojen 

kuunteleminen).

1025. "eräz vien ottajes sanoo, vezi kuldaine 

kuningaz, otan juvva vetty tervehyökse" 

(oma vesi, vieraat kuninkaat).

1026. "hobjaine dengu verhakse pannah 

vezirandah" (hopearaha, verhaksi eli uhriksi, 

omat ja vieraat uhrit).

1027. "Vejen toatto, Vejen moamo, vejen suuri 

sukukunta, vejen helie heimokunta" (haltijoiden 

puhuttelemista).

1028. "Vedehini rubei pyydämäh, jotta prosti 

händä" (prosti eli armahda, kalan vai vesieläimen 

hahmossa).

1029. "minul on hänen peäl verine viha, vied ni 

muad ei prostita" (veet ja maatkaan eivät armahda,

anteeksi antaminen=lainaa, toisaalta hetkessä 

eläminen omaa).

1030. "vetty präjjyttäy kivie vast" (räijyttää eli 

loiskuttaa).

1031. "kanna hyväzesti, älä präjjytä vezii" (präjjytä

eli läikytä, veen pyhyydestä).

1032. "vaiku präskeäv yheksätt alduo, silloi on aldo 

kui late" (aaltojen tuntijat).

1033. "aldo prätskeä randah" (kiviin osuessaan).

1034. "aldoloim bräyzeh" (vrt. räyske).

1035. "allod bräyzetäh" (aaltojen kieltä).

1036. "aldo kivilöi bräyzyttäy" (kiviin lyömisestä

syntyvä ääni).

1037. "allod bräyzytäh randah" (vrt. pärskyy).

1038. "vezi bräyzyäy" (ääntelee, pitää elämää,

vrt. veen pyhät, tyynellä vai kuohuilla).

1039. "vezi bräyzähtih rannaz, kala oli toinah" 

(toinah eli varmaan).

1040. "mi lienne präyzähtännyh, vai lienne Vedehine 

hypännyh" (hyppivät kalat, vetehisen hahmoja).

1041. "vezi brölizöy kivien keskez" (veen ja kivien 

yhteydestä, vrt. kiviset purot).

1042. "allon hyväm veneheh ajoi tuuli" (tuulen 

ajamat aallot).

1043. "vetty bröyzytti kare, kai kastuttih" (tässä kare

=suuri aalto).

1044. "umpilampi lapsines, peiponi perehines" 

(umpilampi lapsineen, lampi=lammessa 

elävien emo).

1045. "mäne puhaz vezi ielleh, matkoa päivilleh" 

(puhas vesi, vrt. virtaava).

1046. "kirvez vai buhkahtih, tsubuu nouzi" (buhkahtih

=putosi veteen, tsubuu=kuplia).

1047. "heittäkkeä builindu veändöin aigah, 

ei luvvi Vedehine telmändeä järvez veändöin aigah" 

(veändöin eli keskikesän aikaan, vetehiselle

pyhitetyt ajat).

1048. "se oli niinkum punani rouno ta se mäni läpi 

povesta" (nuotan povesta, vetehinen).

1049. "sanotah, muzikku vedeh meni" (mies meni 

veteen, hukkumisesta käytetään kiertoilmaisuja).

1050. "vezi bulahtelieteh" (veen kieltä).

1051. "veiz buloau" (pulaa vedessä).

1052. "sidä bulattih kivellä" (kesän iloja).

1053. "tsukkelih ku mäni lindu, ga vezi bulbettoa" 

(sukeltajalinnut, veen linnut).

1054. "vein pohdas nouzoo bulbukkaa" (bulbukkaa

eli kuplia, veen ihmeitä).

1055. "lumpehet kasvo järvessä ta pulpukkoa" 

(pulpukkoa eli ulpukoita).

1056. "missä vettä burhuau, bulbukkoida nostau" 

(burhuau=pulppuaa, bulbukkoida=kuplia).

1057. "bulbukkastu nouzoo vein pinnal" 

(kuplia, poreita).

1058. "vesi pulppuou hettiestä" (hettiestä eli 

lähteestä).

1059. "buluu nouzov viez" (buluu eli poreita).

1060. "ahvem punan loadi" (punan eli pyörteen, 

vrt. punoa).

1061. "järvempuolehine" (omat ilmansuunnat, 

ilmaistaan kulloinkin tärkeimpänä pidetyn asian 

mukaan).

1062. "merempuoli" (veen suuntia).

1063. "toizel puolel järvie" (järven puolet).

1064. "läksi siitä tulomah lammista poikki siitä, 

sieltä Kallivolammim puolelta" (lampien nimiä).

1065. "järvipuolini" (veen suuntia).

1066. "souvettih moarantah" (tuulen päällä olevaan 

rantaan).

1067. "Vonkarven ta Luvarven puolivälissä" 

(järvien nimiä).

1068. "allom burha vettä veneheh lykkeää 

miehen loaduh" (miehen laatuun, kuin mies, 

burha=kuohu).

1069. "tuuloo nyd, kai allod burhoaa" (kai eli 

kaikki, vettä lietsova tuuli).

1070. "aldoloim burheh" (burheh eli kuohu).

1071. "allod burhetah ylen äjjäl, kai valgiel tuloo" 

(tulee valkiella, vaahtopäät).

1072. "kuin kivi lykätäh vedeh, niin se burskahtau" 

(elävä olento).

1073. "allod bursketah" (aaltojen kieltä).

1074. "nouzemaz vetty vai purzuou" (nousema

=pulppuava lähde).

1075. "vezi kazlikoz buzlahtih, kala lähti sid eäreh" 

(kaislikossa elävät kalat).

1076. "butkahin sinne, hyppäin" (putkahin veteen, 

vrt. putkonen).

1077. "umbipäih mänöö, butkahtaa" (painaa pään 

veen alle, oudoksuen).

1078. "kiven vedeh butskahutti, vai tsubuzed nostih" 

(tsubuzed eli kuplat).

1079. "kiven lykkäi, katso vai pudzuzed nostah" 

(pudzuzed eli kuplat, putsu).

1080. "kiven luod vedeh niin tsolkahtau, puuhizen 

niin pläiskähtäu" (veen ääniä).

1081. "onko soarella sijoa, veteä venehtä moalla, 

moalla purtta puujoalla" (asutulle saarelle 

saavuttaessa).

1082. "läksi soita sotkomah, meren vettä vellomah" 

(omat meret).

1083. "kui enne buulittih, nygöi ni viez äldähäz 

lähteteldähäz, ni kelle ni midä ei rodei" (buulittih

=ilakoitiin järvessä, äldähäz=älähtää, rodei

=tapahdu, kenjärven vetehisestä puhuttaessa).

1084. "merel om buuru tänäpäi" (buuru eli myrsky).

1085. "buural viego piästänneh randah kunne" 

(päästäänkö rantaan, puuralla).

1086. "alduo buurii keändeä, onhai ku mägie" 

(kääntää aaltoja kuin mäkiä).

1087. "järvi buurie valgiel voahel, tuuloo mugalen" 

(puurii valkiella vaaholla).

1088. "Murhijärvess om puuttosat rannat" 

(puuttosat eli hakoiset, veteen kaatuvat

puut, murhi=purhi=kuohu).

1089. "Komalahessa ollah apajat puuttoliekkahat" 

(puuttoliekkahat eli hakoiset, oikeat rannat,

vrt. elottomiksi raivatut).

1090. "veneh puutui kiveh" (puutui eli osui).

1091. "veneh puutui madalah" (matalat,

vrt. mat-ala).

1092. "otiv vettä hettiestä kust ei puuvu polvenah, 

vähene sinä ikänä" (hetteen lukuja).

1093. "myö vetimä sitä apajoa ta se Vetehini 

apajoa puututteli" (otti kiinni nuotasta, 

hyvä vai huono enne).

1094. "alduo pyrskäilöö veneheh tuulel" 

(vrt. pyrskyt).

1095. "pyörie lambi" (pyöreät lammet).

1096. "ni sen niemen ympäri vaim pyörähettih 

ta siitä selköä myöten souvettih" (omaa eli 

saasteetonta liikkumista, vrt. omituiset

moottoriveneet).

1097. "pyözyrä lambi" (pyöreät veet,

vrt. lätäköt, pisarat).

1098. "tuolla kolmem päiväyksem piässä olis 

eläviä vettä" (elävää vettä, kolmen päivänmatkan 

päässä, vrt. kosket, lähteet).

1099. "vesi pärki siitä ylähäksipäin" (pärski,

kallion halkeamasta).

1100. "allom pärskeh rannas kuuluu" (aallon 

pärske).

1101. "pärskäv aldo randoa vaste" (pärskeet

=veen pärskymistä).

1102. "vetty veneheh pärskyi" (veen tervehdys).

1103. "vejem peällä kur riitelöy ta pölässytäh niin 

se hinkautuu siitä hyvin" (veen aiheuttama vaiva,

vesillä käyttäytymisestä).

1104. "tsumuh nouzoo vezi silmäkaivos" (tsumuh

eli piripintaan).

1105. "silloin kum pörskähti sihi järveh" (vetehinen 

eläinhahmossaan, kuulostaa isolta).

1106. "järvi böyrevyi aldoilemahaz" (pöyrevyi 

aaltoilemaan).

1107. "järvi böyräy kivii vaste" (pöyrää). 

1108. "tuuli böyristytti järven" (vrt. pöyristyä).

1109. "nouse neitonen norosta, hienohelma 

hettehestä, läpikorva lähtehestä, naisen ainuhun 

avuksi, naisen kuulun kumppaliksi" (hetteen 

neidon kutsumista, noitien suojelushenkiä).

1110. "itek Veden emändä, rannoin ruoholle 

rupeisi, vedett vesi kiville, saarin ajo ahteelle, 

soittaisa Vänämöisen" (saapui kuuntelemaan 

väinämöisen soittoa).

1111. "oi Veden emoinen, annas nuita, joita anelen, 

tuos nuita, joita toivon, höikes luotoin lomista,
kallioista pehmeistä, aukase sanaen arkku, 

virsi lippasi viritä, muun merellä käyessäni" 

(kalansaaliin toivomista).

1112. "mieluutar Veden emäntä, näytä tänne 

nännyjäisi, uumota utariaisi, imee visillä näillä, 

lähetä kalanen parvi, apaille aivoituille, muinosille 

vero vesille" (kalastajien puhuttelema haltija).

1113. "viele pa Veten ementä, itse kivelle kävähti, 

sinisessä sukkasessa, punaisessa hansikassa"
(vrt. sininen pyrstö, punaiset evät).

1114. "itekkii Vein emäntä, rinnon ruoholle rujaht" 

(rintava haltija).

1115. "kuule, ves, elä makoo" (luettiin rantakiven 

päällä pajuinen vitsa kädessä).

1116. "nouseppas luontoni lovesta, veistä väki 

Väinämöisen" (veestä nouseva väinämöisen väki).

1117. "vein voima, Väinämöisen väki, tuleppas nyt 

ainovan avuksi, yksinäsi ympärille, tuoppas nyt veistä 

väkeä, alta taivahan avuksi, yksinäisen ympärille" 

(veen väen kutsumista).

1118. "Hillervo, oma emuu, vejen ehtosa emäntä, 

nouse tänne liettehestä, antamahan ainoasi, 

omasi ojjentamahan" (oma emuu, kotiveden haltija, 

nimetyt emuut).

1119. "Vejin kultanen kuningas, rättihattu, tuores 

parta, lähes kansani kalaan, kerallani tuoresehen,
annas aika ahvenia, anna ainoset kalasi, kuinga 

ennen Ahti annoi" (ahdiksi kutsuminen).

1120. "Vejen ehtosa emäntä, veen armas antivaimo, 

sinä olet vaimoista vakanen, annas mulle ahvenia,
kuljeta kuukupoja, käytteles manet mahoja" 

(kaiken veestä saadun haltija).

1121. "ei tässä likitienovin kalasempaa järveä ookkaa" 

(kalaisat järvet).

1122. "kalajänkkä se on iso" (kalajänkä eli meri, 

jänkä-sanan alkuperää).

1123. "se on kova kalajärvi ollu" (kirjavaksi kutsuttu 

järvi).

1124. "se on nii kalakas se järvi jot" (kalajärvet, 

elon antajat).

1125. "ne olliit kalakkaita paikkoi järvet" (järvien

arvostuksesta).

1126. "sil on niin hyvä kalanonni" (vrt. haltijan 

suosiossa).

1127. "ne on kalarikkaeta ne Vieksij järvet" 

(kalat=omaa vaurautta).

1128. "kalasaje" (sadepisaroiden nostamat kuplat 

veen pinnassa).

1129. "mie olen käyny kalastamassa Haisujärvessä" 

(haisun mukaan nimeäminen).

1130. "se kalastelia tuol Päijjänniel" (omat meret, 

päi-jänne=pai-janne, vrt. päi-vä, ukkonen).

1131. "jopa on järvi kalijahtanu umpijäähän" 

(jäätynyt nopeasti).

1132. "se oli sinnep Pöntiöhön astiv vain kalijajjäällä" 

(kaljajäällä eli kaljamalla, ohutta ja kirkasta jäätä, 

kalja-sanan alkuperää).

1133. "on niin kalijamallek kiskonu tuuli jään" 

(kaljamalle, kasautuvaa ohutta jäätä).

1134. "jos mennee laita aalokhon, se kallahuttelee 

venettä" (kallahuttelee eli keinuttaa, veneilijät

=aaltojen tuntijoita).

1135. "kallijoekas soari" (kalliosaaret).

1136. "siell on niin kallijoekot ne rannat" (kalliorannat).

1137. "ne olivat sellasel kalliuletul kalastamas" 

(letul eli luodolla, vrt. lettunen).

1138. "kalliomatala" (kallioinen matalikko).

1139. "vähä korkemp kalliohölk järvessä" 

(hölkä eli nyppylä, vrt. hölkäsen pöläys).

1140. "yks semmonen kaljohölppä siin järves o" 

(hölppä eli luoto).

1141. "siitä pisttää semmonen kallijonkielekes 

sinnes Siikajärvellem päej" (kalliorannoilla 

sijaitsevat kielekkeet, vrt. kalliopiirrokset, 

pyhäköiden paikkoja).

1142. "sellaim piän kallionnyppylähän se on koko 

maa" (kalliosaari, saaret=maata).

1143. "se on semmost kallijopohjast järvii" 

(pohjien tunteminen).

1144. "Alapyhär rannat om melekeej järestään 

kalliorakkoja" (rakkoja=jyrkkiä kalliorantoja,

vrt. rakka=kivikko).

1145. "tuolla Pyhännäj järvessä on kakssiik 

kallijosoarta van kasvvaa niissä kuitennip puita"
(pyhiksi kutsutut järvet, vrt. saaripyhäköt).

1146. "äet enne sano, et pitiä sillo rukuvella 

mermiestem puolesta, ku tuulehuika kallottua 

ja huijjua" (rukoilla merimiesten puolesta, 

hartolassa, omat meret=isoja järviä).

1147. "vesi on kalmalla" (kelmulla).

1148. "kalpakka" (tuulen suojainen tyyni ranta, 

omia asuinpaikkoja, vrt. kalpanen).

1149. "tuolla se vene on suaren katveessa" 

(katveessa eli suojassa).

1150. "onneksi pääsimä niemen kalhveesheen" 

(kalveeseen, suojaan myrskyltä).

1151. "son tämä ranta nyt kalave ranta mennä ku 

on pohjastuuli" (kalve eli suojainen, tuulien

mukaan liikkuminen).

1152. "ilm ol kalssi ko mel lähdetti merehe" 

(merelle lähteminen).

1153. "on kalseeta vettä" (kalseeta eli kovan 

makuista, kova ja pehmeä vesi).

1154. "se kuuluu tänne asti iltakamehell oikei" 

(merenkäynti, kame=kuulakka ilma).

1155. "siel o hyvi kamia olla" (myrskyssä järven 

selällä, kamia=kaamea).

1156. "kammakko" (harjaltaan murtuva aalto, 

vrt. kammanen).

1157. "kamu ov vesillä" (veenpintaan tarttuva 

tuulenvire, omat kamut).

1158. "kun ves piimii, se on kun ruohompeä, 

paksu kana peällä" (kana eli limakelmu, 

vrt. veen rauhoittaminen, veen pyhät).

1159. "taitaa tulla oikein aika myteri yäks, 

kuj jo ajelee kanasia" (myteri=myrsky, 

kanasia=vaahtopäitä, vrt. kana=valkoinen).

1160. "siihen om pinnalle tullu kahnakkaa" 

(kahnakkaa eli limaa).

1161. "veen päällä oli niiv vahva kanaska ettei 

viihtiny mennä uimaan" (kanaska eli kelmu).

1162. "onko se ihiminen tuolla hauvvalla, vae mikä 

sieltä kangastaa mun silimiini" (järven takaisella
haudalla, poukamalla).

1163. "järvi kangastelloo" (siintää, väreilee).

1164. "sielä näkyy tommosia korkeita suaria, 

se on semmoista kankastelua" (kankastelua 

eli näköharhoja).

1165. "siin oli niim matala kannake, että se uli 

isontuluvan aikana" (veen alla, järvenselkien 

välinen matala kohta).

1166. "siin o simmonem pien kannas ylitte" 

(salmen ylitse, vrt. matala kohta).

1167. "kesäkuivalla sittä aena ol siinä semmonen 

kannas" (saaresta mantereelle).

1168. "vesi kannattaa" (kangastaa).

1169. "tässäp oo heleppo uijak kun on kantava vesi" 

(uimarit, veen ystäviä).

1170. "yhön se kantaa, kyijjihtöö yltö sem meren" 

(lautta, meren eli lammen yli).

1171. "järvi on iäs, ei kanna ei katkii" (järvien 

jäätyminen).

1172. "kylmää kantiset jäät vaikka merer rannale" 

(meren rannalle, kittilässä).

1173. "älä sit vettä loija ku on kantovelet" (loija

eli tuhlaa, veen pyhyydestä).

1174. "tuolla ol lampi tuossa kapalleehem piässä" 

(kappaleen matkan päässä, lähimpien vesistöjen 

tunteminen).

1175. "Koakkolahej ja Koevulav välillä om pien 

kappeima" (kapeima eli kapeikko).

1176. "se oli semmonen kapiallainem matala" 

(johon verkot laskettiin).

1177. "se Mättäikkölähteen niitty on hijas niittää" 

(lähteiden nimiä).

1178. "laharen yli oli kapusillat kun siin oli sellasta 

vetelää suoniittyä" (kapulasillat eli pitkospuut).

1179. "onkha täs kari, ku vennee pohja karaht 

johokii vai lieks hänes vaa jokkuu hiekkatöyry" 

(karit ja töyryt).

1180. "ehtoste ol ihan tiltti merem pääl et joku 

vähänen tuulenkare kävei" (tiltti eli tyyntä).

1181. "kyllä se tyven oli, pikkusev vain karetta 

pinnasa" (karetta eli värettä).

1182. "sillo o kala aina syönnillään ku on karetta 

veem päällä" (tuulen ja kalojen liikkeiden 

yhteydestä).

1183. "tuulen karheishin vetelee järveä, ei raskina 

pittää tyvenessä" (karheishin eli kareisiin).

1184. "se kare käyvyö viel, ves viel lainehtii vaikkei 

enää tuule" (käy eli kävelee, eläviä olentoja).

1185. "jo sin kohta piäsyö ko viel vähä nuo 

karriet asettuut" (kohta pääsee järvelle, ilmojen 

mukaan liikkuminen).

1186. "karriet ol nii suuret ko pienet mäit" (suuret 

ja pienet kareet, vrt. aallot, laineet).

1187. "vesi on kulijettanuk karetta rannale" 

(karetta eli roskaa).

1188. "roima oli hakannu rannale semmosen karhen" 

(roima=suuri aalto, karhen=roskajuovan).

1189. "meri karettis" (karehtii, väreilee).

1190. "kalat ku kuttee matalassa rantavelessä, 

se karehtii, siittä senkin tiätää" (kalojen luomat 

kareet).

1191. "jo koht rupes ves karehtimmoa ja tuulehujakka 

käymeä" (tuulen luomat kareet).

1192. "johaa järvi rupee sulamaa ku jäät karehtii 

rantaa" (järvien sulaminen, talvesta kesään).

1193. "oamulla kylymä karehtii jo veimpintoa" 

(karehtii eli jäädyttää, kesästä talveen, 

omat vuodenvaihteet).

1194. "venek karahti kareikkoon" (karikkoon).

1195. "karhapiä karetta kattilaa" (karhapää eli 

vaahtopää, tuo kalaa kattilaan).

1196. "me ajettin karil nii et hurat vaa" (ajettiin 

karille, vrt. omituiset moottoriveneet, kaikki elämän 

vastainen=vierasta alkuperää).

1197. "siellähän on semmosia kiviköitä ja kariloita 

niin" (järven pohjassa).

1198. "oltihin karisa" (karissa eli kalamajassa, 

jossa elettiin pyyntiaikana).

1199. "sitä käytiin niisä karesa viarastelemasa" 

(kareissa eli kalamajoissa, pyyntikansan

elämää).

1200. "tuossakin karissa eilen seiso rauma koko 

päivän" (rauma eli kuohupäinen aalto).

1201. "se lännempual on sellaast karikkoo" 

(saaren länsipuoli).

1202. "mites tämä on näi karikoista" (ranta,

vrt. kivikkoista).

1203. "hyvin karikkosta rantaa ja matalaa kans" 

(karikkoiset rannat).

1204. "se on nin karinen nenä, ei siihen oh hyvä 

tuulella männäl likes" (veenalainen karikko, 

vrt. niemen nenä).

1205. "karinnenä" (karista tai saaresta pistävä 

niemeke).

1206. "karinnenä" (hiekkamatalikon kärki).

1207. "karipaikosa se pruukaa topataj ja röyköstää 

jäät" (vrt. jääröykkiöt).

1208. "yhtä karpohjaa se järvi" (kari eli sorapohjaa).

1209. "kaririutta" (kivikko, veen rajassa).

1210. "karisölkä" (veenalainen harjanne, vrt. selkä).

1211. "karjas aalto" (suuri ja kuohuva).

1212. "karijaspäinen aalto" (vaahtopäinen,

vrt. kare=laine).

1213. "ko sattu tulehen semmonen karijaspää niin 

se täytti venehej" (karjaspää eli vaahtopää).

1214. "varuak karijaspäätä, sehän se venneeseen 

tullee" (tulee veneeseen, vrt. vetehinen).

1215. "on koko päivän niin karjaspääsä kiehunu, 

niin että" (kiehuva järvi).

1216. "meri oli sillon karjaspäilä" (karjaspäät 

muistetaan, vrt. laatokan ympärille asettuneet

karja-laiset).

1217. "meri karju vihoisan" (karjui vihoissaan, 

tunteikas olento).

1218. "lainteet kulkoo nin karkeana" (korkeina).

1219. "tuul on nostanna hiekan karkkoi" 

(karkkoi eli laineille, järven pohjassa olevan 

hiekan, vrt. karkkonen).

1220. "nes sanovak karkoksi ja kallioksi ku on 

semmonen saari joss ei maata ole ollenkhaaj" 

(kallioista saarta, vrt. luotoa).

1221. "karkko elik karo sielä Vettähjärven selälä" 

(karkko eli karo, vrt. kari).

1222. "tuuli ajo Multilahelta karkupuut" (lahtien 

nimiä).

1223. "ei se kerkiäk karmastak ku heti hyppää 

sukkeloehin" (kylmä vesi).

1224. "ensin se ov vähä semmosta karmiaa" 

(kylmää, merivesi kevätkesästä).

1225. "järvette leiast niit karpalei noukitti" (järven 

leijasta, liejuisilta rannoilta).

1226. "oltti jossan karra rannas ja orotetti että ilma 

tyyntyisi" (odotettiin ilman tyyntymistä, oma elämä

=myötäilemistä, myötään elämistä).

1227. "paat men karral" (karral eli karille, 

vrt. karranen).

1228. "nyy menee karral" (vesi karien päälle, 

tuulen yltyessä).

1229. "onha tiä ves jo aika suvakkua, mut karsualt 

se tuntuu viel uimua lähtii" (suvakkua eli lämpimähköä,
vrt. suvi).

1230. "kylömä ves on karsasta juuvva" (vrt. jääkylmä).

1231. "kyllä tämän korkusie oaltoja on Oulujärvellä" 

(omat meret).

1232. "tuosta lammista ei muuta soak kun ahvenen

kartuksii" (ahvenlammet).

1233. "karu käy" (kare, veen pinnalla,

vrt. alisen henkien nimet).

1234. "se järver ranta kivikarua" (kiviset rannat).

1235. "karulle ei matikan pyytöö pie panna" (karulle

eli karille, kivikolle).

1236. "karupohja" (kova pohja liejun alla).

1237. "ves karvaistah kala vertaistah" (veestä keksityt 

sanonnat).

1238. "ne un karvot semmosija matalikkoja, 

joisa palijas kivikko näkkyy veem päällä" (kiviset

karvot, vrt. luodot).

1239. "meijär rannalla ei ok kailoja" (kailoja eli kaisloja, 

omat eli asutetut rannat).

1240. "siin on kahiloita siinä lampisa, kahilaa kasvaa 

kovasti" (kahilaa eli kaislaa, vrt. kahista).

1241. "kahila on joka joessa kasvaa" (jokikahilat).

1242. "siel meijä rannol olkii suurii kasilikkoloi" 

(kaislikkoja).

1243. "ja siin oli semmonen kahilisto sitter ranta" 

(kahilisto eli kaislaranta).

1244. "Kurppasten pohjan kaihlisto" (kaislapohjat).

1245. "miä sousin sit kaihiliston syrjää" (kaislikon 

syrjään, kalapaikkoja).

1246. "siitä syvemmällä vasta sitte on kaelisto" 

(kaelisto eli kaislikko, vrt. rannassa).

1247. "melekei umpeen kasonnus suolamppi" 

(veestä maaksi).

1248. "se voan kuivvook kassittaa" (järvenranta, 

veen laskiessa, vrt. kassinen).

1249. "se on kasvannu siit järin umpeh" (järvi).

1250. "ompa puluppa kasvattanna kaollaa, 

vesi noussee" (ulpukka, vesikasvien ja veen 

yhteydestä).

1251. "mere piälys kasvettuu, saih tuloo" 

(kasvettuu eli kasvattaa pilviä, rannat=hyviä 

paikkoja ilmojen katsomiseen).

1252. "tuol Pohjallahler rannal meillä ol palo" 

(lahtien nimiä).

1253. "see Heinaste laaks kyl mää sen tiärä" 

(laaksi eli lahti, vrt. laakso).

1254. "ete Katinkynnen taa mennä" (nimetyt

kivet, vrt. karit, luodot).

1255. "ei se ihan katkkeima oo" (kapea niemi, 

katkennut saareksi).

1256. "se vähän niinkun katkii, hyvi alavoo tässä, 

melekeen kahtena suarena" (saariksi katkeilevat 

niemet).

1257. "tuolla se vene on suaren katveessa" 

(omat satamat).

1258. "niitten kalvekkeitten kohlal ne Alasem parhaat 

kalapaikat o" (kalvekkeitten eli varjopaikkojen,

järvien nimiä).

1259. "toi kaikisten kaukasempi saari tualla selläällä" 

(vrt. kaukosaari, paikkojen nimeämisen myöhäisestä

alkuperästä).

1260. "se on kauhistuksen paikka se Pöytjärvi" 

(kummitteleva järvi).

1261. "kaukakarreisa ei käyk kukkaa" (kaukokareissa 

eli ulkokareilla, avomerellä liikkumisen vieraudesta, 
vrt. omat veneet).

1262. "tästä Marijaniämestä tuanner Raumankurkkua 

kohti sinne oj jäitä ajjautunu, jokka kaukomerestä tullu" 

(kaukomerestä eli ulkomereltä, vrt. rauma=iso aalto).

1263. "tosa niämen kaulasa siä on niin korkeella 

joskus vesiki, ette kuivij jalvon niämeem me" 

(niemen kaulassa, vrt. nenässä).

1264. "se ol hoikka keskelt, semmoine hoikkakaulaine" 

(niemi).

1265. "suurella veellä kävi laine yli kaulanteen" 

(kapean maan kohdan).

1266. "se kävi siihe kaulanteellek kahem matalav vällii" 

(kahen matalan väliin).

1267. "ne ov vetänhe venhen yli tuosta kaulanthelta" 

(vrt. kannakselta).

1268. "kaulo" (lahden poukama, vrt. kaulonen).

1269. "kaoruma" (pieni lahdeke, vrt. karuma).

1270. "tähä asti alto käi nii notkan näköisest mut nyt 

se alkoa jo käyvä jäykemmäst" (aaltojen tunteminen).

1271. "kävi niv vankka meri et heitti paati yle niskojes" 

(vankka meri, meren käynti).

1272. "muuten on tyvem mutta vanha meri vielä käy" 

(vanha meri, mainingit).

1273. "käv syvin eli matalin" (syvin eli matalin, 

miten tahansa).

1274. "käi syvält taik matalalt" (veestä keksityt 

sanonnat).

1275. "kehu sen kupliksi vessiim piälle" (kupliksi 

vesien päälle, omat vertaukset).

1276. "kehvelil kävviit venneel uimas" (kehvelil 

eli hiekkamatalikolla, vrt. voimasana kehveli, 

matalikkoon osumisesta).

1277. "verkkoloikii laskiit kehveli laitaa" 

(kalapaikkoja).

1278. "selkäpuol on jyrkkä i kivikko, alapuol taas 

matala kehvelikko" (saaren selkä ja alapuoli, 

vrt. vatsapuoli, eläviä olentoja).

1279. "kortek ku katkeaa se keijahtaa veem pääle" 

(veen heinät).

1280. "pauhalla venel liikkuu, se keijasee ja 

keijasee" (pauhalla=matalikolla, keijasee=keinuu, 

vrt. pauhanen, keijanen).

1281. "keijottaa vesietelätä vasten" (vesietelää 

eli kaakkoa kohti, veen suunnat).

1282. "näihhäm minä kuinka venek keijju tuulel" 

(keijju eli keinui, vrt. keijut).

1283. "hirviöitä pläsähyksiä kuuluu ko nek kaatuu 

ja keikahtelee" (jääröykkiöt merellä).

1284. "ko se otti noin tormeiv vuoron niin em mää 

läheh hänesen keikkuhu" (keikkumaan myrskyävälle 

merelle, häneksi kutsuminen).

1285. "se lampi sittä on semmosta että keikkuu ranta 

se on kuinka paksulta liekkää että" (keikkuvat rannat, 

ihmisille ja haltijoille kuuluvat kohdat).

1286. "jopa keikuttaa tuommonen keikkuoallokko" 

(keikkuaallokko, omat nimet=kuvailevia nimiä,

lempinimiä).

1287. "kävi kova ärjy ja keikutti niim" (venettä).

1288. "kesällä on järviveessä niin paljon kiuruja" 

(kiuruja eli ötököitä, vrt. kiuruja syövät kiurut).

1289. "se piti sillon ko yheksäs aalto tuli niim piti 

pannav venehen keula sitä vastaha" (vrt. tavallista

suurempi aalto).

1290. "appuraruaho on simmost kun om pohjas kiin 

ja kelluu sit pinnal viheriäiset lankat" (vesiheiniä).

1291. "tuo kelluva lammen ranta on niin ijätiviepää 

että siinä suap varovast liikkuva" (ijätiviepää eli 

upottavaa).

1292. "keltto ranta" (savipohjainen ja vähäkasvuinen, 

vrt. keltonen).

1293. "nyt on veen peällä keleve" (keleve eli kellertävä 

kalvo, vrt. kel-tainen).

1294. "siinn on semmonem puur raaki kenkurallaaj 

järvem päällä" (järven päälle kaatuneet puut,
vrt. raivatut rannat, vastakohtia).

1295. "hiekkakentaita" (vuoroveden luomia särkkiä, 

vrt. kennas, kentanen).

1296. "ne on kennäspäetä ne suuret laenneet" 

(kennäs eli vaahtopäitä).

1297. "se ku om merestä tuo saari kentettyny" 

(merestä kentettynyt, vrt. veen pitäminen 

maata vanhempana).

1298. "keulakii välist hertto mennä veten alle" 

(hertto=oli mennä, vrt. herttoniemi).

1299. "Huutlammi ukko" (ukko ja akkahaltijat).

1300. "kattos, kun tuass on suur kerrokas" 

(tasaisin väliajoin tuleva suurempi laine, 

vrt. kertautua).

1301. "sen kerram perää ei kukaa o sit haltiaa nähny" 

(järveen sukeltanutta haltijaa, vrt. sukupuuttoon

tapetut vesieläimet, norpat, saukot, vesikot).

1302. "mut se oj jo tavalliin kova myrsky kun yhreksäs 

lainne on kertalainne" (vrt. kerrokas).

1303. "ko tul suur kertalaine ni paiskais venneen nii 

ylös et iha hirvitti" (suuret kertalaineet).

1304. "ol siinä salmessa kivet siellä keskemmässä" 

(kiviset salmet).

1305. "se on keskijärvellä omituinev virraj jänne" 

(virran jänne, virtaus).

1306. "vastatuuli ja keskijärvi ei kelpaa soutajalle" 

(vettä ja tuulta vastaan eläminen, johtaa

vastaiseen).

1307. "Pärnälammis ol keskseläl sellasta heinämättäitä" 

(mättäiset lammet, vrt. umpeen kasvavat).

1308. "laskek keskussalamea, tässä om matalallaesta" 

(keskussalmea eli salmen keskikohtaa). 

1309. "pani jeähän rantaveet, keskusselät, isot selät 

venneellä liikuttavvie" (järvien keskusselät, 

veneellä liikuttavat).

1310. "sit ol semmonel lähe mis kesti vesi" (missä 

kesti vesi, joka ei kuivunut kesällä).

1311. "jo ov vesi kesäpohjala, ku venhem pohja krapasi 

kiviä" (kesäpohjalla, matalan veen aika).

1312. "siin ei ok ku pikkuine ketveles siinä Sepälahe 

piässä, isävaenoo aena vet venneennii enne siitä ylite" 

(veti veneen, vesistöstä toiseen).

1313. "se on se Lintojar ranta niij jyrkkää keuluu" 

(jyrkät rannat, vrt. keula).

1314. "se käyttää niin kauhiastim merta" (käyttää merta, 

vrt. käydä=kävellä).

1315. "sittee se käyttää aaltua hirvijästik kum mereltä 

tuulee" (merituuli, vrt. maa).

1316. "kyll on toi ves kylmää, mum mempäs noi pojat 

vaa ajah kevättakkui" (ajaan kevättakkuja, uimaan 

ensimmäistä kertaa).

1317. "sitä sanotahan hauvaksi oikeen täällä keskuuvessa" 

(järven poukamaa).