v.1.12

lauantai 18. marraskuuta 2017




VESI

vesi (suomi, karjala, inkeri, vatja, viro), vezi (lyydi, vepsä), veiz (liivi), caz, cahci, cääcc, 
tsas (saami), ved, väd (mordva), but, vyd, wot, wut, wyt (mari), vo, vu (udmurtti), 
va (komi), yink, yik, yenk, jenk (hanti), ut, wit, wyt (mansi), viz (unkari), bi, ji, jic, wit 
(nenetsi), bic, biro, bido (enetsi), ut, yt, öt (selkuppi), bec, bydy, byzy (nganasani), 
bu (kamassi), wete, weti (kantaurali).

1. veen äärellä ollaan hiljaa (henkien koti).

2. veen lahjat jätetään veneisiin tai pienille tuohisille 
lautoille (liikkeistä ennustetaan ja tiedustellaan 
Veen emännän tahtoa).

3. lähdevettä pidetään vesistä pyhimpänä (puhtainta).

4. taikomiseen käytetty vesi noudetaan lähimmästä 
lähteestä (veteen lisätään puiden lehtiä).

5. taikoihin haetaan suovettä eli moavettä (osa vedestä 
kaadetaan takaisin).

6. kallioiden ja kivien uurteista saatua vettä pidetään 
pyhänä (lähde ja sadeveden ohella).

7. kuivuneita joen uomia, lähteitä ja kaivoja pidetään 
veenhaltijan hylkääminä.

8. parantamiseen käytetään ennen päivännousua 
noudettua vettä ja ensimmäistä lähteestä saatua vettä 
(ensivesi).

9. merelle lähdettäessä heitetään rannalta pieni kivi 
sanoin "älä ota minua, ota kivi" (suojeleva taika).

10. veelle uhrataan valkoista kangasta ennen kevään 
ensimmäistä vesille lähtöä (ettei hukuttaisi ketään, 
kangas viedään rantaan keskiyöllä ja kävellään pois 
taakse katsomatta).

11. hetteitä ja kuivan maan lähteitä pidetään yhtä 
pyhinä.

12. lähdevettä käytetään parantamiseen (veelle 
luvataan lahja terveyttä vastaan).

13. vastapäivään pyörivää vettä pidetään henkien 
sijana (vrt. akanvirrat).

14. pyhinä pidettyjä järviä ei ylitetä (kierretään 
rantoja myöten).

15. veteen ei niistetä tai syljetä (uskotaan
suututtavan vetehisen).

16. juoma ja pesuvesi otetaan päiväsaikaan 
(veen ajatellaan lepäävän yöllä).

17. umpilammen vettä ei juoda (ummehtunutta).

18. järveä tervehditään nimeltä tai ojentamalla 
kättä järven suuntaan.

19. vepsäläiset kutsuvat veenhaltijoita nimin 
Jarven-izand, Ojan-izand (oja=puro), Ojan-emag 
ja Tatrandak (solisija).




20. veenhaltijaa muistetaan kalastuskauden 
alussa ja lopussa (ensimmäinen ja viimeinen 
saalis).

21. suuresta saaliista kiitetään ottamalla 
pyyntipaikalta kouriin vettä.

22. sadetta, sumua, tulvia ja vesistöjen kuivumista 
pidetään vetehisten liikkeinä.

23. veden ajatellaan kuuluvan haltijoille päivän 
laskettua (vrt. tuulastaminen).

24. mordvalaisten veen emon Ved-avan uskotaan 
elävän lumpeiden ja rantaheinien alla.

25. mordvalaiset puhuttelevat Ved-avaa sanoin 
"Vesi-emo emoinen, elättäjä, sinä tulet maan alta,
virtaat maata pitkin, hopeisena vyöryt, kultaisena 
virtaat, huuhtele kesämme, pese kauneutemme".

26. mordvalaisten mukaan sade saa alkunsa lähteistä 
(vesien pitäminen yhtenä).

27. mordvalaiset pyytävät Ved-avalta sadetta pitkän 
kuivuuden uhatessa.

28. ensimmäistä lähteestä otettua vettä kutsutaan 
veen pääksi (käytetty parantamiseen).

29. parantavaa vettä otetaan seisomalla avannon 
tai lähteen partaalla, odottamalla veen värähtämistä 
ja täyttämällä vakat.

30. veestä ennustetaan ottamalla vettä lusikoihin, 
jättämällä lusikat ulos yöksi ja katsomalla vastaus 
jäätyneistä kuvioista.

31. veen äärelle tultaessa puhalletaan ja sanotaan 
"hyvää huoment, Veten emäntä" (puhallus sanoja 
vanhempaa).

32. kevään ensimmäistä kalansaalista ei näytetä 
muille ("kaihlellen kalaonnee", toisen tiedon mukaan 
lahjoitettu Veen emännälle).

33. komit laskevat kalaan lähtiessään veteen lahjan 
sanoin "Vesi-emo kanna meitä terveinä, pidä meistä 
huolta, suojele meitä sekä anna paljon saalista, 
koko veneellinen".

34. järvissä uiminen lopetetaan heinäkuun lopulla 
("koska silloin vesi ja ilma muuttuvat").

35. komit jakavat vesiä eläviksi eli virtaaviksi ja 
kuolleiksi eli seisoviksi vesiksi (lähde ja sadevesi 
eläviä vesiä).

36. komien mukaan elävä vesi antaa ihmiselle 
hengen (lov) ja nuoruutta (vrt. lapsivesi).

37. komien veenhaltijan kerrotaan inhoavan 
metsänhaltijaa ("koska viskoo veteen oksia, 
lehtiä ja puita").

38. komit pitävät isoa haukea yhtenä veenhaltija 
Vasan hahmoista.

39. pyydykset kuivataan huolellisesti ennen 
vesistöstä toiseen siirtämistä (joka vesistöllä 
oma haltijansa).

40. veenhaltijan menoihin kuuluu tulen 
virittäminen rannalle, veen tuoman levän ja 
risujen polttaminen ja tulen yli hyppiminen.

41. vedelle annetaan "niin monta lahjaa kun 
on veneessä matkustajia".

42. kevään ensimmäinen kala lasketaan takaisin 
veteen tai perataan rantakivellä (tulee perata 
sormin) ja syödään.




43. veenhaltijalle uhrataan ukkosen jälkeen 
(kuivuus / metsäpalot).

44. veenhaltijaa kutsutaan nimin Veen emäntä, 
Veen emo, Ved-ava, Vete-ema, Wut-awa, Vu-murt, 
Va-kul, Wit-xon, Jenk-tonx, Wit-kan ja Jit-jerw.

45. liiviläiset kutsuvat veenhaltijaa nimin Mer jema 
(meren emo) ja Ud jema (usvan emo).

46. nenetsit pitävät veenhaltijaa ilkeämielisenä 
(haltijaa lepytellään syksyisin ja keväisin laskemalla 
veteen lahjoja ja ripustamalla rantapensaisiin 
kankaita ja vaatteita).

47. nenetsit voivat kurittaa veenhaltijaa 
sytyttämällä rannalle tulen ja heittämällä 
veteen kekäleitä.

48. saamelaiset kutsuvat kirkasvetisiä, 
laskujoettomia ja kalattomia järviä saiva
-järviksi (vrt. saivot, sukulaisten henkien
asuinpaikkoja). 

49. saamelaiset liikkuvat saiva-järvien 
läheisyydessä hiljaa (pidetään pyhinä).

50. tverin-karjalaiset kutsuvat veenhaltijaa 
Vejen omaksi.

51. udmurtit kutsuvat veenhaltijaa Vu-murtiksi 
(vesi-ihminen) ja Vu-kuzoksi (veen-isäntä).

52. udmurtit kutsuvat naispuolista veenhaltijaa 
veen neidoksi (Vu-nil) ja Vu-murtin akaksi.

53. udmurtit kuvailevat veenhaltijoita aroiksi
olennoiksi jotka harvoin näyttäytyvät ihmisille
(haltijan näkeminen nostattaa myrskyn tai 
vaahtopäitä).

54. udmurttien veenhaltijan Vu-murtin uskotaan 
liikkuvan suuren hauen hahmossa.

55. udmurttien mukaan veenhaltijat viettävät
häitään keväisin ja syksyisin (vrt. myrskyt, 
tulvat).

56. udmurttien veenhaltijan Vozon tiedetään 
tulevan ihmisten saunoihin talvisin (mistä 
saatetaan takaisin joelle soihtujen kanssa 
ja koputetaan jäätä kepeillä sanoin 
"mene kotiisi").

57. udmurtit pitävät Vu-murttia metsänhaltija
Nules-murttia vahingollisempana ("koska 
hukuttaa ihmisiä ja eläimiä").

58. udmurttien mukaan Vu-murt antaa
kalaa ja suojelee vesilintuja (kaikki vedessä 
oleva haltijalle kuuluvaa).

59. udmurtit muistavat veenhaltijoita jokien 
ja järvien rannoilla.

60. udmurtit uhraavat veenhaltijoille kaloja ja 
vesilintujen höyheniä (höyheniä uhrattaessa 
pyydetty vesilintujen hedelmällisyyttä).

61. udmurtit palvovat jokia, järviä, puroja ja 
lähteitä.

62. udmurtit puhuttelevat vesistöjä nimeltä 
(liitteenä voidaan käyttää mumi (mummi) 
sanaa).

63. udmurtit suhtautuvat vesistöihin tarpeiden 
mukaan (ruoka, juoma).

64. udmurtit laskevat haltijalle lahjan veen yli 
kulkiessaan (turhaa ylittämistä vältellään).

65. udmurtit uhraavat järville jokia harvemmin 
(kerran vuodessa).

66. udmurtit kutsuvat veestä saatuja tauteja 
sanoilla vu-kuton (veen-tartunta).

67. udmurtit parantavat veestä saatuja tauteja 
tartuntapaikalla uhraten (vu-vozo, vihastunut 
vesi).

68. inkeriläiset kutsuvat veenhaltijaa Järven 
emäksi, Veen emäksi, Vein emuuksi ja Veen isoksi.

69. inkeriläiset pitävät hukkuneita veenhaltijan 
veteen vetäminä.

70. veenhaltijaa kutsutaan nimin Veen emo (suomi), 
Vete-ema (viro), Ved-ava (mordva), Vörikva-emo 
(komi), Ybut-emo (udmurtti) ja Wut awa (mari).




71. jokia ja järviä kutsutaan emoiksi.

72. komit pyytävät veeltä terveyttä sanoin 
"Vesi-emo, anna meille hyvä terveys, sille joka 
sinua syö, joka sinua juo, anna terveyttä sille 
joka kylpee, anna keveyttä ja iloa". 

73. komit lausuvat kalaan lähtiessään Veen 
emolle "kanna meitä terveinä, anna meille 
paljon kaloja, koko vene täyteen".

74. kaivon tai lähteen kuivaksi ammentamista
vältellään ("ettei otettaisi emuuta").

75. meren rannalla asuvat kutsuvat veenhaltijaa 
Meren emäksi (suomi), Mere-emaksi (viro) ja 
Mier jemaksi (liivi).

76. mordvalaiset pyytävät veenhaltijalta sadetta, 
hedelmällisyyttä ja kalaa.

77. marien veenhaltijan menoihin kuuluu 
osallistujien ja välineiden kasteleminen vedellä.

78. marit kutsuvat parantavaa vettä variksen 
vedeksi ja veden pääksi (haetaan ennen 
päivännousua).

79. lähteelle saavuttaessa yskäistään hiljaa 
(haltijan varoittaminen).

80. lähteelle mennään sellaisen ihmisen kanssa
jonka haltija tuntee ennestään (ensimmäinen 
käynti).

81. ensimmäistä lähteestä saatua vettä kutsutaan 
uudeksi vedeksi.

82. veenhaltijoiden uskotaan liikkuvan maan alla 
(vesisuonet).

83. veenhaltijoita kutsutaan nimin Veseläjä 
(suomi), Vetehinen (karjala), Vedhine (vepsä), 
Tsatse-jielli (saami) ja Järvelaj (vatja).

84. hantihaltija Tjort kon ikiä pidetään meren 
ja suurten järvien suojelijana (ylisenhaltija 
Numi-toremin poikia).

85. obinugrilaiset kutsuvat veenhaltijaa nimin 
Jenk-tonx (veen-haltija), Jenk-vort (veen
-ruhtinas), Jenk-xon-ike (veen-hallitsija-ukko), 
Vil-xan (veen-hallitsija), Vit-jelpin-pupi-aikä 
(veen-pyhä-haltija-ukko) ja Kul-tätte-junk 
(kalan-luoja-haltija). 

86. obinugrilaisten mukaan Jenk-tonx asustaa 
ob-joen suulla ja laskee kalaa obiin ja sivujokiin
(vrt. As iki).

87. obinugrilaiset kuvailevat Jenk-tonxin tytärtä 
sanoin "vesipalmikkoinen-palmikollinen nainen, 
vesikasvoinen-kasvollinen nainen".

88. obinugrilaisten taruissa Jenk-tonx antaa
tyttärensä asuinpaikaksi järven rantoineen 
(toisen tiedon mukaan haltijalla "seitsemän 
tytärtä, seitsemässä järvessä"). 

89. obinugrilaiset pitävät Jenk-tonxia 
vastuussa kalaonnesta, terveydestä ja vesillä 
liikkumisesta.

90. obinugrilaiset uhraavat Jenk-tonxille 
syksyisin vesien jäätyessä, keväisin jäiden 
lähtiessä ja ensimmäisen kalansaaliin jälkeen 
(lahjat veteen, jäälle tai avantoon, "vedenkalan
-seitsemäksi-onneksi").

91. obinugrilaiset kutsuvat Jenk-tonxia sanoin 
"järvilumpeenlehti-korvainen ukko, obin-suuruis
-silmäinen ukko, järvilumpeen-kaltaiset kuulevat 
korvasi kuulkoot, obin-suuruiset pyhät silmäsi 
tänne valaiskoot, juoksevan veden ylitse, virtaavan 
veden ylitse, obin-veden-pyhä-ajatuksesi, järviveden
-pyhä-ajatuksesi tänne suuntautukoon" (lumpeet 
haltijan korvia).

92. veenhaltijalle veistetään puisia kalankuvia 
pyydetyn kalalajin mukaan (joka kevät uudet 
kuvat, pidetty mukana kalamatkoilla).

93. veenhaltijaa voidaan kutsua istumalla
veen saartamalla kivellä, sukeltamalla pohjasta 
"mitä ensinnä käteen sattuu", vesieläinten luilla, 
heittämällä sammakko veteen tai tekemällä 
avanto salmen kohdalle.

94. veenhaltijalle uhrataan kevään ensimmäinen 
kalansaalis ja kalojen päät (pää=jälleensyntyvän 
henkisielun sija).

95. kevään ensimmäisen kalan ruoto kuljetetaan 
pyyntipaikalle vahingoittumattomana (uskotaan
mahdollistavan kalojen jälleensyntymisen).




96. "Veen neiti, veen tyttö, pääsi aalloista ylennä"
(veen neidin kutsumista).

97. "Veen ehtoisa emäntä, vaimoista vakainen, annas 
mulle ahvenia, alta aaltojen syvien" (veen emännän
puhuttelemista).

98. hetteen ja umpilammen vedestä uskotaan saatavan
puhtautta ja viattomuutta (koskivedestä hurjuutta ja 
väkevyyttä).

99. "nouse neito lähtehestä, hienohelma hettehestä"
(loihditaan hetteenhaltijaa kutsuttaessa, kumarretaan
hetteen ylle ja kosketetaan veen pintaa leppäisellä 
vitsalla).

100. saamelaiset kutsuvat veenhaltijaa Tsatse-jielleksi 
(vesi-eläjä) ja Tsas-olmaiksi (vesi-mies).

101. saamelaiset uhraavat Tsas-olmaille kalaa ja 
turvallista matkaa toivoessaan.

102. saamelaisten mukaan Tsas-olmai elää joissa ja 
järvissä (vrt. järviä yhistävät joet).

103. saamelaisten mukaan Tsas-olmai liikkuu kampelan 
ja mateen hahmossa.

104. saamelaiset kutsuvat haltijakalaa sanalla mardes
(suomen marras, pyytäminen tietää kuolemaa).

105. saamelaisen veenhaltijan Tsatse-jiennen 
(vesi-emo) kerrotaan liikuskelevan öisin ja suojelevan 
vesilintujen poikasia.

106. saamelaisen järvenhaltijan Saiva-neidin uskotaan 
suojelevan kaloja ja vaikuttavan saaliin määrään
(vrt. saivo-järvet, vrt. joenhaltijasta polveutuvat 
järvenhaltijat).

107. marien veenhaltijan Wut-ian kerrotaan 
liikuskelevan veen rajassa aamuisin (ihmisiä 
vältellen, vrt. eläimet).

108. marien mukaan Wut-ia voi ottaa hauen ja 
monnin hahmon (haltijakalaa pidetään muita  
suurempana, toisen tiedon mukaan ui eri suuntaan).

109. marit pitävät vedessä olevia kiviä ja uppotukkeja 
veenhaltijan sijoina. 

110. marit kutsuvat järvenhaltijaa nimellä Jer-oza 
(järven-isä).

111. marien mukaan veenhaltija asuu vesissä jotka 
eivät koskaan kuivu.

112. marit muistavat veenhaltijaa kalaan ja uimaan 
lähtiessään.

113. marit kutsuvat veenhaltijoita nimin Wut-kuguza 
(veen-ukko) ja Wut-kuwa (veen-akka).

114. marit uhraavat veenhaltijoille kaloja ja vesilintuja.

115. marit keittävät kevään ensimmäisen kalan, 
palauttavat ruodon veteen ja pyytävät veenhaltijat 
syömään.

116. marit kutsuvat lähteenhaltijaa nimellä 
Pamas-oza (lähteen-isä, vrt. osa=suojelushenki).

117. marien mukaan Pamas-oza suuttuu jos 
lähteelle mennään meluten tai likaisten astioiden 
kanssa.

118. marit pitävät osaa veenhengistä hukkuneiden 
ört-henkinä (uskottu jäävän vaeltamaan 
hukkumispaikalle).

119. marit kutsuvat vettä Wut-awaksi (vesi-emo).

120. marit pitävät virtaavaa vettä elävänä 
("kuinka muuten voisi liikkua").

121. marien mukaan veen puoleen voi kääntyä 
"siellä missä on vettä" (ihmishahmoisen haltijan 
puoleen "siellä missä on syvää vettä").

122. marit pyytävät veenhaltijalta sadetta 
järven rantaan kokoontumalla, sadepuuroa 
(jur-putsemus) keittämällä ja toisiaan 
kastelemalla.

123. marit kastelevat itsensä ennen veenhaltijan 
sanojen lausumista.

124. marit jättävät Wut-awan lahjat veteen 
(paljaina tai nahkakääröissä).

125. marit muistavat veenemo Wut-awaa lähdettä 
puhdistaessaan, uimaan lähtiessään, veden varaan 
joutuessaan, veen vihoja parantaessaan ja kalaa 
toivoessaan (toisen tiedon mukaan kalastetaan 
emolta salaa, "ei antaisi kalaa jos huomaisi").

126. marit uhraavat veenhaltijalle sadetta ja 
puhdasta juomavettä toivoessaan (uhriksi kala, 
syödään rannalla, ruoto veteen).

127. marit pitävät järviä (jer) elävinä olentoina 
(uskotaan liikkuvan puroja pitkin).

128. marit kutsuvat merenhaltijaa nimellä 
Tenez-awa (suuria järviä pidetään merinä).

129. "mies merestää näyttelee, turkkiaan tupsuttaa, 
Veen eukko kulta kuitra" (veen eukko, karvaisen 
vesieläimen hahmossa).

130. "oh sinä ukko utran, kun et tuntenut piteä, 
Ahin lasta ainoata, Vellamon vetistä neittä" 
(kalat haltijoiden lapsia).

131. "kuin lienet vesi kivonen, vesi päällesi vetäköö" 
(vesikivet, haltijoiden sijoja).




132. "vesi kulta, kaunis kassa, pää kulta, käsi hopea, 
sie olet vanhin sisarista, sukulaisista suurimmainen, 
emon lapsi ensimmäinen, tules tänne tarvitessa, 
käy tänne kutsuttaissa" (vettä otettaessa).

133. "vesi on vanhin veljeksistä, veen poika polvuksista, 
tule luota katsomahan, likeltä tähyämähän, minun 
silmin katsellessa, suin sulin puhellessa" (vanhin 
sisarista tai veljeksistä, vrt. haltijan sukupuoli).

134. "kezävejollä pezöv, talvivejell huuhtov" 
(kesä ja talvivesi).

135. "vesi on vanhin voitehista, kosken kuohu 
katsehista" (luetaan parantavaa vettä otettaessa, 
taitetaan varpu kolmesta lepästä, sidotaan varvut 
punaisella langalla ja kastetaan varpa vedessä).

136. ensimmäistä jäiden lähdön jälkeistä venematkaa 
pidetään pyhänä (päivän tapoihin kuuluu lahjojen 
ja rukousten esittäminen vedelle).

137. vanhoiksi tulleet veneet poltetaan Meren emon 
kunniaksi (veneiden uskotaan lepäävän talvisin,
pidetään elävinä olentoina).

138. kevään ensimmäisten verkkojen laskemiseen 
kuuluu verkkojen puhistaminen katajan savulla ja 
veen ottaminen suuhun laskupaikalta.

139. ensimmäisten ihmisten kerrotaan syntyneen 
"aaltojen ajaessa vaahtoa rantaan ja päivän 
paistaessa vaahtoon" (luojahenkinä vesi ja päivä).

140. hantit vannovat ottamalla vettä puukauhaan 
ja vetämällä viiltoja veen pintaan (veden keralla 
vannominen).

141. samojedit solmivat rauhan juomalla vettä 
ja ripustamalla sen jälkeen sotakirveen paaluun.

142. saamelaisnoidat nostattavat luontoaan 
juomalla pyhältä vaaralta virtaavaa saivo-vettä.

143. "lauloi ennen lappalaini, kotapoika kolkutteli, 
vejenvanhin veijotteli, vuaran vaskisen lakalla, 
tulisen tunturin selällä, lauloi lammin ahvenina, 
veteli vejen kaloilla" (lauloi lammen ahvenina, 
vrt. ahvenen hahmossa).

144. "otan vettä veljekseni, veljekseni vierelleni, 
viereltäni virkkamahan, puoleltani puhumahan, 
ettei tuhmin tuomittaisi, laki lastetta tekisi" 
(veen ottaminen puolesta puhujaksi, jumalaiset
=omia todistajia).

145. komien taruissa maa syntyy luojahenki 
Jenin sylkäistessä veteen (vesi maata vanhempi).

146. komien luojahenkenä toimii alkumerellä 
uiskenteleva Hanhi-emo jonka neljä ensimmäistä 
munaa uppoaa mereen ja kahdesta seuraavasta 
syntyy veljekset Jen ja Omel (kolme luojahenkeä).

147. komien taruissa Jen ja Omel luovat maan 
Hanhi-emon neljästä mereen uponneesta munasta 
(luvun neljä pyhyydestä).

148. "siliahko siikaseksi, haliahko haukiseksi, 
evätön lohen kalaksi, vyötön Väinön tyttöseksi" 
(väinön tyttöseksi, vrt. haltijakalat).

149. "kulta kassa, Vein emäntä, kulta kulma, 
Vein emäntä, mie nyt tulin velkoasi maksamahan, 
arvioo ojentamahan, siksi ilmaista ikeä, kuuksi 
kullan valkijaksi" (omat velat, haltijoiden uhreja).

150. "kultakass on Vein emäntä, kultakulm on Vein 
emäntä, laskes vanhin lattialle, minä tulin velgaas 
maksamaa, arvios ojentamaa, jos lienee tullut 
tuhmuossa, ligä tapahtut vahingossa, pietäh on 
sula sovinto, ei pie syytöntä vihata, viatointa vaivata"
(veen emännän hyvittelemistä).

151. sanan järvi muotoja ovat därvi (lyydi), järv 
(vepsä), jarvi (vatja), järi, jerv (viro), jara, jora (liivi), 
erke, järkä (mordva), jär, jer (mari) ja jawre (saami).

152. hantit pitävät parhaina vesinä Suo-ukon 
antamaa vettä ja pyhän-joen läheltä saatua pyhää
suovettä.

153. "Vein isännäd, Vein emännäd, ottakaa vastaa, 
mie tulen teän luo puhastumaa i peseymää" 
(peseytymään mentäessä).

154. "pyhä vanha Väinämöinen, tule tänne, tarvitahan, 
lennä tänne löyhyttele, ruo'on päässä ruokaele, 
veen päällä vervistele" (väinämöisen kutsumista, 
vrt. eläinhahmot).

155. sanalla suo tarkoitetaan soista maata (lyydin 
suohine), lampea (udmurtin ti), pientä järveä (mansin 
to), pientä lampea (hantin toy, tew), jokea ja sivujokea 
(samojedin turku, toa) ja järveä (unkarin to).

156. sanalla vesi tarkoitetaan kyyneltä (inkerin vesi), 
hikeä (karjalan vesi), vetistä (vatjan vezikez), märkää 
(viron vesine) ja vettyvää (liivin vietto).

157. mansit pitävät elämän lähteenä lämmintä eteläistä 
maata (mortim-ma) ja maassa sijaitsevaa elävän veden
järveä (lilin wit tur).

158. mansien tur-sanasta voidaan johtaa jokea, suota, 
lampea ja suojärveä tarkoittavia sanoja (vrt. turku, 
turo, tursas, turja).

159. mansien taruissa eläimet syntyvät elävän-veden
-järven rannalla asuvan ukon ja akan veteen heittämistä 
tähteistä (vrt. ruotojen palauttaminen veteen).

160. mansien taruissa elävän-veden-järven ukko ja 
akka syntyvät uudestaan järvessä uidessaan (vrt. lilin
=elävä, vrt. vesiä pitkin liikkuvat lilit eli henkisielut, 
vrt. saivo-järvet).

161. mansit pitävät veenhaltija Wit xonin (veen valtias) 
sijoina jokien suita, matalikkoja, karikoita, pyörteitä ja 
syvänteitä.

162. mansien Wit xonin perheeseen kuuluu akka ja tytär 
(Wit xon ayi). 




163. mansit pitävät veenhaltija Wit xonia vastuussa 
saaliin jakamisesta ja kalojen lisääntymisestä. 

164. mansit uhraavat Wit xonille syvänteiden 
lähellä olevilla jokien ja järvien törmillä 
(uskotaan elävän syvänteissä).

165. mansien Wit xonin menoihin kuuluu lahjojen 
kuljettaminen joen keskelle, lahjojen laskeminen 
veteen, rannalle palaaminen, haltijan keralla
syöminen ja haltijan viihdyttäminen (lahjaksi 
kaloja ja kankaita). 

166. mansit uhraavat Wit xonille uuden kalapadon 
valmistuttua, keväällä jäiden lähtiessä ja haltijan 
pyhäkön ohi kulkiessaan. 

167. mansit tarkkailevat hartaina veen pintaa 
Wit xonin pyhäkköä lähestyessään (väreet viestejä 
haltijalta).

168. mansien mukaan hirvet ja karhut vajoavat 
kuollessaan jokiin ja järviin ja muuttuvat 
veenhaltijoiksi (witkos, witkul). 

169. mansien taruissa Witkul-ekwa (veen eukko) 
luo joen uoman ja ukkonsa Witkul-ojka joen 
lähteillä olevat järvet (vrt. alisen henki Kul,
vrt. kul=kala).

170. mansien veenhaltijoiden (Witkul-ekwa, 
Witkul-ojka) kerrotaan elävän joen lähteillä 
sijaitsevassa syvässä järvessä (jonka lähellä 
ei saa kalastaa, "linnutkin kiertävät paikan"). 

171. vesipyörteillä uskotaan olevan omat 
haltijansa (lahjat pyörteisiin). 

172. "onko neiti lähteessä, hienohelma hetteessä, 
kuin lie neiti lähteessä, hienohelma hetteessä, 
niin nouse nyt, neiti, lähteestä, hienohelma, 
hetteestä miehen ainuon avuksi, miehen 
kuulun kumppaliksi" ("sitte se nousoo veistä", 
hetteenhaltija). 

173. hetteenhaltijaa voidaan kuljettaa 
tuohitötterössä.

174. hetteenhaltijaa kutsutaan koskettamalla 
veen pintaa kolmella lepän varvulla sanoin 
"nouse, neito, lähteestä, hienohelma, hetteestä"
 (toinen kosketus ensimmäisen kuplan 
noustessa).

175. lähdevettä otetaan vetämällä lepänvarpuja 
veen päällä sanoin "Veen isäntä, Veen emäntä, 
veen hippa halliparta, veen ainoo asukas, 
em mie otav velaks, mie otav ostom peälle" 
(varpuja vedetään kolmasti pitkittäin ja 
kolmasti poikittain).

176. "sitt laseme Laatukalle, ja Laatukan meren 
lahelle" (omat meret).

177. "kun näät viet vierähtävän, niin vie verkkosi 
vetehen" (enteiden tarkkaileminen).

178. selkupit pitävät merta tuntemattomana 
ja tuonpuoleisena (vrt. jäämeri).

179. selkupit pitävät meren rannalla sijaitsevaa 
kapeaa saarta tarunomaisena sukulaisten 
maana ja alkukotina (vrt. etelästä tulleet
samojedit ja kauemmin pohjoisessa olleet
kantauralilaiset heimot).

180. selkuppien mukaan meri yhistää joen 
"kiviseen jokeen" eli linnunrataan (kohtaavat 
taivaanrannassa).

181. selkupit laskevat ensimmäistä kertaa järveä 
ylittäessään veteen nuolen (mies) tai otsahiuksia 
(nainen).

182. selkuppien taruissa järvet (to) syntyvät
taivaanjumala Nomin yhteen iskemistä pilvistä 
putoavista kivistä (toisen tiedon mukaan paikalla 
menehtyneistä tarunomaisista urhoista). 

183. selkupit pitävät järviä mammuttien ja 
veenhaltijoiden sijoina.

184. selkupit välttelevät järvillä liikkumista 
kesäisin ja talvisin (vrt. hengille kuuluvat
järvet, henkien aika).

185. selkupit kutsuvat kaloja hallitsevaa haltijaa 
nimellä Ydijyul loz / Qwelil oz (kala henki, 
voi liikkua ihmis ja eläinhahmossa).

186. selkuppien taruissa Ydijyul loz elää 
kalansuomuisessa majassa.

187. selkupit uhraavat Ydijyul lozille kalakeittoa 
ja kankaanpalasia (keitto kuppiin, kankaat puihin 
kalapaikkojen lähelle).

188. selkupit puhuttelevat Ydijyul lozia kalassa 
ollessaan ja veen äärellä syödessään.

189. selkupit pitävät vettä (yt) tuhoavana ja 
elämää antavana voimana (vrt. tulvat).

190. selkupit pitävät vettä rajana alisen ja 
keskisen välillä.

191. selkupit jakavat vesiä eläviin (ilintil yt) ja 
kuolleisiin (qupil yt).

192. selkuppien mukaan vesi kertoo asioita ja 
varoittaa vaaroista (veen kielen ymmärtäminen).

193. selkuppien veenhaltijan Ytqil neyumin 
(vesi nainen) kerrotaan istuvan joen rannalla 
kesäaamuisin ja pulahtavan veteen ihmisiä 
nähdessään (vrt. vesieläimet, ihmishahmossa
pitkähiuksinen nainen).

194. "Veen isäntä, Veen emäntä, veen kuuluisa 
kuningas, veen hippa halliparta, tule syö kevätkaloja" 
(luetaan vietäessä kevään ensimmäisestä kalasta 
keitettyä keittoa veenhaltijoille).

195. veenhaltijaa kiitetään viemällä kalalientä
rantakiville (kannetaan lepänkuoressa).

196. kevään ensimmäisen kalan pää palautetaan 
veteen (vrt. jälleensyntyminen, pää=henkisielun
sija).

197. veenhaltijalle uhrataan punaista lankaa 
(sidotaan pyydyksiin ja verkkoihin).

198. mordvalaiset lahjoittavat Ved-avalle 
(vesi-emo) ensimmäisen kalan jokaisesta 
saaliista.

199. komien luomistaruissa maa syntyy linnun 
pudottaessa jätöksiään alkumereen (vesi maata 
vanhempi).

200. veenhaltijan menoihin käytetään veden 
kuljettamia oksia ja kaisloja.

201. nenetsit uhraavat järvenhaltijoille ja toivovat 
vastineeksi onnea metsästyksessä, kalastuksessa 
ja poronhoidossa (vrt. saivo-järvet).

202. nganasanit kutsuvat veenhaltijaa nimellä 
Byzy-nema (veen-emo, b=v).




203. "merellä ei ahajista, siel om sijaa" (sijaa 
eli tilaa).

204. "se om meri armoton ko se rupiaa oikein tojesta" 
(meren luonteesta).

205. "Ahti allolla soutua, Vellamo vien selillä" 
(veenhaltijoiden nimiä).

206. "ei ollu kalajumala oikein antopäällä, 
emmä saanheet ku häjin tuskin vellikalat" 
(kalajumala eli veenhaltija).

207. "talvel avattii avanto jiähä ja siint tuotii veit 
ku ei olt kaivoloi" (kaivojen myöhäisestä 
alkuperästä).

208. "kesäsee aekaa sae pyykit huhella avoveessä 
mut ka talavella avennossa" (veen luonteesta,
auttaa ihmisiä monella tapaa).

209. "tulikit taas oikeen ehheetä pyykkiä ko oli 
sarevettä" (eheetä eli puhasta).

210. "liäk se sit ollut tottakii jot nähtii sitä Veen 
emmoo jot sil olliit olleet niim pitkät hiukset pääs" 
(pitkät levän vihreät hiukset).

211. "nämä ollaa niiku emälaineet" (isot laineet).

212. "seisovas vedes on ene madoi ko juoksevas" 
(seisova ja juokseva vesi).

213. "mitäs sie siinä tyhjää aristelet, hyppää uihmaan"
(vettä aristelevat).

214. "kyllä sie olet arka, kun et tämmösellä tuulella 
tohi lähteä seilaahmaan" (vesi ja maaihmiset).

215. "mie olin arka, mie en hirviint merel männä" 
(ihminen=maaeläin).

216. "missä angervo kasvaa kuivalla maalla siinä 
kulkee vessuon" (vesisuonien tunteminen).

217. "kyl se Pyhäjärvi ol nii erinäine kalane järv" 
(pyhät järvet, vrt. kalajumalten eli kalojen 
vanhimpien asuttamat).

218. "kyllä vesi tiesäh hakkee" (hakee tiensä).

219. "syksyllä ne mölyö järvet, ne haletap päsähtää" 
(mölyää, jäätyessään).

220. "hetteesä hetteehhalttie" (hetteenhaltija).

221. "sehä oj joka veissä halttiesa" (joka veessä
haltijansa).

222. "se oekein kihisöö ja näöttää kärrällä olovan 
oallon harja" (elävä olento).

223. "saotti on vez nigu Vezi emä" (vesi emänsä 
eli haltijansa kaltainen).

224. "kogo matkan ranta möd mö mänimmä" 
(omat tiet, vrt. jalkaranta). 

225. "kouhuis se valkia vahto, sured allod ollid" 
(kouhuis eli kuohuaa).




226. "yheksäz laine ol emälaine" (emälaine eli 
suuri laine).

227. "rannaz ol lohmeht" (lohmehta, jään päälle 
jäätynyttä loskaa).

228. "merez oj jälonttiloja" (lonttiloja eli lauttoja).

229. "se oli surel merel semmoin madalikko kiviludo" 
(kiviluodot).

230. "luon otsis käyti ain tarpomas" (luodon otsissa).

231. "lähtehiz oltid sirkiäd ved" (sirkiäd eli kirkkaat).

232. "man sizest ku puhui vettä" (maan sisästä puhuva 
vesi).

233. "ei merikkä ennä nin kovast pöyry" (pöyry eli 
myrskyä).

234. "äimissä on meri, nin on tyni" (äimissä eli 
ihmeissään).

235. "merez om monellaisia kalloja" (meren kalat,
meren väki).

236. "allod möngäd" (aaltojen kieltä).

237. "paha om merel nyd olla, ku nin kovast tulo" 
(merta lietsova tuuli).

238. "man sizest ku puhui vettä nil livad ain noisid yllä" 
(livad eli hiekat, lähteen pohjasta).

239. "saremmerel pyetti, i meijem merel" (saaren 
meri ja meiän meri).

240. "merel puttui sarukkaiv vasta" (sarukka
eli pieni saari).

241. "sohma ajja, se kohizo rannaz" (ajaa sohma,
sohjoa).

242. "merest tuli sur sä" (suuri sää, myrsky).

243. "sis ku meri tynistäis hyväst" (meren tyyntyminen).

244. "kulu ven tirineht" (veen kieltä).

245. "merel om pimmiä tomakka" (tomakka eli sumu).

246. "se oli kezämeri" (kesäinen meri).

247. "hyvä vesi ko sinä virta kävi" (hyvä eli virtaava 
vesi).

248. "vezi jokso koval vulinehel" (juokseva olento).

249. "ojad vulizod" (veen ääniä).

250. "pagovesi on gu vezi vähenö rannast, vezi pageno" 
(pagovesi eli laskuvesi).

251. "meri on äimenez" (tyyni, äimissään).

252. "huhevettä" (parantavaa lähdevettä).

253. "vet juksod solajad" (juoksee solajaa).

254. "järvenkajjelmuz" (kaijelmus=kapeikko, salmi).

255. "järvennenäz" (nenäz eli niemessä).

256. "järvennokoz" (nokassa).

257. "järvi on kalallah" (kalallaan, antaa kaloja).

258. "sid därvez on kalua äjjy" (kalajärvet).

259. "järvikiidzin, pitkäd, kui järied jouhed, järvem 
pohjaz" (järviheiniä).

260. "katso oja nämä veed joi" (oja joi veet,
elävä olento).

261. "veteh ol lanken jyhermä" (jyhermä eli kuoppa, 
putouksen alle).

262. "juumakka vesi" (samea, vrt. juuma=syvänne).




263. "järvel on jukod vihmua vaste" (jukod eli 
viirut, veen pinnassa, vrt. jukola).

264. "kerättih nämii heinii järviz, jouttsenii" 
(joutsenii eli lumpeenkukkia, kuivattu 
parantamiseen).

265. "on kui joutsikkoidu valgiedu järvez" 
(joutsikkoidu eli vaahtopäitä).

266. "vezi virdoau, jolineh kuuluu jeäz alattsi" 
(jään alla virtaava vesi).

267. "vezi jolizou matkoav" (jolisee matkaa).

268. "Vienhardii kui jiävitteleh, ga kenentaht ottau" 
(veenhaltija näyttäytyessään).

269. "vesi on jeävyksissä" (jäässä).

270. "do on vijjes vezi vaasas" (viiden veen takana, 
kaukaisesta sukulaisesta, vrt. veenhaltija Vasa).

271. "vejen jama" (jama eli raja, tyynen ja virran 
välissä).

272. "ne on semmoset hörtsykkähät, valkiet lehet, 
kukka kesellä keltani" (lumpeet eli kalevaisen 
kukat).

273. "höyry nouzoo järves" (ilman viiletessä).

274. "hägärän laski järvel" (hägärän eli usvan,
vrt. häkä).

275. "vesi juossa hölhöttäy" (juokseva olento).

276. "näbieh hyydeä, silmänägyvih ummistuu lambi"
(näbieh eli nopeasti).

277. "hyydänyh on lammin" (hyytänyt umpeen).

278. "vilu seä hyytäy järvie" (hyytäy eli jäädyttää).

279. "järven hyvväldi yhteh yöh" (talven tulon 
enteitä).

280. "allot hyöhketäh randoa vaste" (vrt. hyökyvät).

281. "järvi hyrskevyi ku tuulistih" (hyrskyjen ja tuulen 
yhteydestä).

282. "aldo ku prätskäi venehtä, ga veneh kai hyrskähtih, 
yläh kohoi allon nenäh" (aallon nenään).

283. "aldo hyrskähtih" (elävä olento).

284. "moizet suuret kariet oldih, venehty hyglytti" 
(kareet ja aallot, vrt. laatokan ympärillä sijaitseva 
Kariela).

285. "vesi on kalan hylvännyn, kala koutun 
kuolijana vejem peällä" (kuollut kala, pidetään 
veen hylkäämänä).

286. "huozeikk on järvessä" (huoseikko eli 
korteikko).

287. "vesi venehen nenän iessä hurahtelou" 
(veen elävästä luonteesta).

288. "aldoloin huskeh" (aaltojen kuunteleminen,
veen pyhittämistä).

289. "ku huhoja tuli sinne järven toakse niv venehtä 
lähettih viemäh sinne" (huhoja eli huhuilija).

290. "ehätystä huhutah" (ehätystä eli ylitystä).

291. "mies huhuzi toizella puolen, pidäis ehätteä yli" 
(joesta, vrt. järven taakse).

292. "huih, moine on vilu vezi" (vilu eli kylmä).

293. "vesi holajau" (holajaa).

294. "vezi holizou matkoau" (veen kieltä).




295. "peästih soaren holmah" (suojaan).

296. "algaa häi tulla, vezi vai hoaruu kahteh päi" 
(haarautuu kahtaalle, Vetehisen saapuessa,
vrt. eläinhahmot).

297. "vezi juoksoo hillakkazeh" (juokseva vesi).

298. "veä ielleh, ei täh tartu, hiekkaperä on" 
(hiekkaperä järvi).

299. "tuolla järven rannalla on ylen suuri hiekkeikkö" 
(hiekkeikkö eli hietikko).

300. "nygöi on seä heratyyni, ei ni vezi lekaha" 
(heratyyni, vrt. peili, rasva).

301. "vezi juoksoo herehettää" (herhettää).

302. "veen herehetys kuuluu" (vrt. hehetys).

303. "vezi hengähtih, aleni" (hengähti).

304. "vezi hengästeleh Valgielmerel" (jäämerellä,
vuorovesi=veen hengitystä).

305. "meren hengässyksel ei pie olla vees" 
(vuoroveen aikaan).

306. "meri nabah päi hengästeäteh" (laskuveen 
aikaan, meren napa).

307. "meri ullospäi hengästeäteh" (nousuveen
aikaan).

308. "hengävyslähte" (uhkuavanto).

309. "kudamas järves on heinäzet rannat" 
(heinärantaiset järvet).

310. "järven hambahaz" (järveen laskevan joen 
suulla olevassa putouksessa).

311. "vein viga on, vez on suuttunnuh, midä taht on 
olluh hagapaginua vein lähäzil" (veen vihat).

312. "havot ollah pohjassa, lietytty ikäh pohjah" 
(pohjaan vajonneet hakopuut).

313. "oza on havon oale, etsi vai ga lövväd" (osa
eli suojelushenki, vrt. eläimet).

314. "pidäy iänistiäkseh, sit häi pöllästyy, pagenov" 
(vetehinen, uimaan mentäessä).

315. "elävä vezi" (elävä eli juokseva).

316. "emäjärvi" (suuri järvi, vrt. äijä).

317. "emävezi" (suuri joki tai järvi).

318. "vejess om Vejen emäntä, ta moall on samoin" 
(Veen ja Moan emännät).

319. "ehätysvalkomah mänet, huhuot venehtä" 
(järven ylitykseen).

320. "Vejen ehtoni emäntä" (veen emännän
puhuttelemista).

321. "därvi on aivan augie, ei ole soariloja" 
(aukea eli saareton).

322. "akkavedehine" (naispuolinen vetehinen,
jolloin naisen tuli halata miestään ennen kalaan
lähtemistä).

323. "tuaz lammiz on äijy ahvendu" (kaloistaan
tunnetut lammet).

324. "vezi kahta hoaruou" (haarautuu kahtaalle,
vrt. pyhäköiden paikat).

325. "järvessä kazvaa kakkarua" (kakkarua eli 
ulpukoita).

326. "vesi kaivattau rantoa" (veen voimasta).

327. "kazleikko randa" (kaislikot).




328. "därvessä ollah ruuvikot, korttehikod i kazlikot" 
(ruo´ot, kortteet ja kaislat).

329. "verkot lassin kaiskuh" (kaiskuh eli matalaan 
poukamaan).

330. "kaisloa siel oli järvissä äijä" (kaislajärvet).

331. "kaizaluo kazvaa järvessä" (kaisaluo eli kaislaa, 
vrt. kaisa).

332. "niemen kainalo" (poukama).

333. "se veittih niemen kainaloh" (nuotta).

334. "siel oli hyvät kalavejet" (kalavesien tunteminen).

335. "kalampyvvändäl elovui, Vedehin andoi" 
(kalojen antaja).

336. "därvi on kalakas" (kalajärvet).

337. "kalaheinä, valgied da sinizet kukat, haizou hyväldä, 
kazvau vein rannalla" (kalaheinä eli rantaminttu).

338. "silloil lähettih nuotalla kun oli Vetehisellä aitat auki" 
(enteiden ollessa suotuisat).

339. "konz on kalalleh randu, ga sit suahah äjjin kaloa" 
(olla kalallaan).

340. "kaglaksut" (lahdenkaulat).

341. "siitä se löi käpälöilläh vettä siinä kallivon sivussa" 
(vetehinen eläinhahmossa).

342. "kalevaini oli valkie seämestä, a pulpukaini semmoni 
keltani" (lumme ja ulpukka).

343. "on semmoset hörtsykkähät, valkiet lehet, kukka 
kesellä keltani" (lumpeella).

344. "miksi ammuid Väinämöizen, kavotit kalevalaizen" 
(vrt. sukupuuttoon ammutut vesieläimet).

345. "vejen kalveh" (veen tekemä railo).

346. "siltä kiveltä mäni järveh millä se Vetehini itki ta 
kampautu, suki peätäh" (vetehisen elämää).

347. "tsuloi kanaine" (lumpeenkukan nuppu).

348. "kariet käyäh" (pienet laineet).

349. "vezi karettih, tuulistoateh" (kareiden ja tuulen 
yhteydestä).

350. "karevud vieröö, olloogo suuri kala" (kalojen 
luomat kareet).

351. "karevuttu myöte näid reäpöiparvem matkoamaz" 
(reäpöi eli muikkuparven).

352. "veen kare matkoau" (elävä olento).

353. "Luadoskoil on suuret kariet" (laatokalla,
pienet ja suuret kareet).

354. "meri karehtiu" (lainehtii).

355. "meri karieloil kävyy" (käy karieloilla, vrt. karit).

356. "karett om merel, ei sua nuottoa laskie" (vettä 
vastaan eläminen, johtaa vastaiseen).

357. "madala kareikko" (luoto).




358. "pieni kariezil kävyy meri" (pienillä kariesilla).

359. "karieni on hienombi kui karie" (karienen,
nen-pääte, vesitietäjät).

360. "karhottau kun Vetehini" (hiukset pörhöllään, 
vetehisen ulkonäöstä).

361. "vein karvan on, harmai" (veen karvan eli
värinen).

362. "järven katkelmus" (salmeke, vrt. kohta
josta järvi katkeaa).

363. "kaurumoissa kalat kisatah" (kaurumoissa 
eli poukamissa).

364. "lahen kaurumaisessa oltih verkot" 
(kalapaikkoja).

365. "siel on, katso, kaunehet särkät" (hiekkaiset
särkät, vrt. rannat).

366. "keiloja ei ole Karjalassa" (keiloja eli vuonoja, 
vrt. aldo venehtä keiluttoa).

367. "pohjaiskeinuo pitäy mennä" (pohjoista vuonoa,
vrt. keino). 

368. "keldane buloi" (ulpukka).

369. "oalto pieksäy kerttehet pienikse" (kerttehet
eli jääpalat).

370. "aino poigu vedeh meni" (hukkui).

371. "soaren keskuttsu" (salmi, saaren keskellä).

372. "kun nuotta soatih laskie, siitä alettih moahapäin 
soutoa" (veen suunnat).

373. "ketvel, vejem peällä tyynellä kettu" (kettu 
eli iho, kalvo).

374. "vetimä venehen ketvelyksestä poikki" (vesien 
välisestä kankaasta).

375. "kiehtakko" (pyöreä lampi, vrt. kiehdata,
taikuuden kieltä).

376. "soari kierdävyi, ymbäri souvimmo" (saaren 
kiertäminen).

377. "siitä komeikosta ympäri kierrätämmä sev verkon" 
(komeikosta eli kivikosta).

378. "Illa-ukko kävi kiertämäh avannolla jotta se 
kuuluis sieltä mitä heän halusi kuunnella" (enteiden
kuunteleminen).

379. "kiidzivyynnyh on lambi" (levittynyt, kiitsin).

380. "käem pidhuot kiidzimet virdoau kui tukad, 
on kui Vedehizem pesä" (vetehisen pesä, 
vihreiden levien keskellä).

381. "totta ne jotaki sano, kiiteltih, kun äijä tuli kaloa" 
(kaloista kiittäminen).

382. "Säpsänjogi Seämärves kirbuov Vahadärveh" 
(järviä yhistävät joet).

383. "kivikkö on randa" (kivirannat).

384. "kivikorgo" (veestä pistävä kivi).

385. "Vedehiene nouzou kivele da sugiu piädy" 
(vrt. kiville nousevat vesieläimet).

386. "kiviheinä, tsiipoikkahad, lattsuzet, hoikkazed 
ylen, kivez ymbäri, kives kiini, lieterannas" 
(haarakas ja litteä vesiheinä).

387. "kiviheiny on kiveh kazvanuh kiini, merez, 
kui saraheiny, lyhyd" (rantakivien heiniä).




388. "kivenkolos on silmykaivoine" (silmäkaivo 
eli lähde).

389. "kidvettäv vezitäidy tyynez rannaz" (vesitäit).

390. "vatsan laid vielleh" (vatsan veelle, ihmisen 
veet).

391. "kivittsy, madala luodo" (kiviset luodot).

392. "meres ajau peskuu kivoksed" (peskuu=hiekkaa, 
kivoksed=kinokset).

393. "kivyt Vedehiezele a itse mägeh" (kivi vetehiselle).

394. "koalavuttih vedeh tsuloloi syömäh" (tsuloloi 
eli lumpeita, lehmät).

395. "karieloin kohineh" (karieloin eli aaltojen).

396. "madal vezi niemien välis, se i koalatus" 
(koalatus eli kahluupaikka).

397. "järvi kohizou, aldoloil kävyy" (järven elämää).

398. "meri kohizoo" (elävä olento).

399. "meri kohizou sygyzylöil" (vrt. syystuulet).

400. "järvi aldoloil kohevuo" (kohevuo).

401. "kaisloa ta kortehta ta ruokuo, lummehta, 
ta koirankieltä" (vesiheiniä).

402. "koirankieliheinä" (pitkälehtinen vesiheinä).

403. "ne oli semmoset tsuihkulat heinät, niinkun 
koiran kieli konsanahki" (palpakko, hierakka tai
vesitatar).

404. "koirankieliköl pidää laskie verkkuo" 
(koirankieliä kasvavaan kohtaan).

405. "aldoloin kohu" (kohina).

406. "soaren kohalla tarttu kala uistimeh" 
(kalapaikat).

407. "vezi koittau" (kangastaa, väreilee, 
vrt. koite).

408. "kollakka järv" (kylmävetinen,
vrt. kolea).

409. "valgamon laid moizeh komelikkoh" 
(komelikkoh eli kivikkoon).

410. "mäne vai randah, soad vettä kylläl" 
(puhtaiden vesien aikaa).

411. "korolla verkkuo piettih" (korolla eli 
luodolla).

412. "tämä on korgoza järvi, monda venehtä on 
korgeloihi kuadunut" (korgeloihi eli kareihin).

413. "no se on korko semmoni, luuvolla" 
(korko eli kari).

414. "Vetehisellä om ittseh luvannun" (suuren 
kalansaaliin toivossa, uhreista suurin).

415. "tuota tuuli tutjutteli, vejen henki heilutteli, 
oalto rannalla ajeli, kopsu rannalla kohosi" 
(kopsu eli vaahto).

416. "eikö vilu kosaha nahkah, kun hyppööt kylmäh 
vedeh" (kylmässä vedessä uivat).

417. "korteh kazvau vezikohtile" (vetisiin kohtiin,
veen heinät).




418. "kun oli mussaksi kuivettu korttehem peät, 
nin siitä osutettih meilä jotta tuoss ov Vetehisel 
lehmä syönyn" (vrt. lehmä-sanan vanhemmat 
merkitykset, oma kieli=tuhansia vuosia karjan 
pitämistä vanhempaa).

419. "kortehheiny" (järvikorte).

420. "därvessä ollah ruuvikot, korttehikod i kazlikot" 
(vesiheinien sukuja).

421. "korozikko" (kivinen luoto).

422. "toa randa kostau, pidäy sidä myöte männä" 
(kostau=suojaa tuulelta).

423. "suari kostau, tyynemb on ajoa" (ajaa
veneellä).

424. "myö soaren kostieh mändih" (kostieh eli 
suojaan, vrt. kostamo).

425. "kostiemboa randoa myö pideä männä" 
(kostiemboa eli suojaisempaa).

426. "mänemmö tuanne kostieh kezoil, siel on 
muitengi parembi randa" (kezoil eli uimaan,
suojaisaan rantaan).

427. "kodivezi on hyvä" (kotivesi).

428. "ei ole tämä vezi kodiviem moine" (hyvinä
pidetyt kotiveet, vrt. veen mukaan asuminen).

429. "kovapohjani järvi" (pohjien 
tunteminen).

430. "sid ei kalua puutu kovapohjazes" 
(kovapohjaisesta järvestä).

431. "vezilinnut kreätsketäh ruvvikoz" 
(veen linnut).

432. "avannoilla kum mäntih vierissän akkoa 
kuuntelomah" (kuuntelemaan naispuolista
veenhaltijaa, joulun aikaan).

433. "siitä hyö kum puissettih povie, nin se oli kum 
punani rouno ta se mäni läpi povesta" (läpi nuotan 
povesta, vetehinen, vrt. eläinhahmot).

434. "a vanhat ihmiset sanottih jotta, ei mikänä 
muu ollunkana ku Vejen emäntä" (veen emännän 
arvostuksesta, emo-jumalattaret).

435. "vezi kukkiu" (siitepölyn aikaan).

436. "vezi kukaistau" (siitepölystä).

437. "Vejen kultani kuninkas, Vejen ehtoni emäntä" 
(haltijoiden puhuttelua).

438. "Vejen ukko, Vejen akka, Vejen neito kaunokaini, 
Vejen poika mielusaini" (veenhaltijan perhe).

439. "vezi kulajau kivilöiz" (veen kieltä).

440. "se Vetehini apajoa puututteli, otti kiini aina 
konsa kumpasestai puoliskosta" (vetehisen puuhia).

441. "järvi kuohkuu allolleh" (kuohuu).

442. "allot kuohkutah" (kuohutaan).

443. "vez on kuohuksiz, kalad eletäh" (kalojen 
tekemät kuohut, vrt. kudut).

444. "ylen äijä tuuloo, kuohuspäill on" (kuohuspäil 
eli vaahtopäillä).

445. "järvenguba" (lahti, vrt. kuva).

446. "guvaz oli hyvä seizuo venehel" (seisoa veneellä, 
vrt. seisomaruuhet).

447. "opittih kuonuttoa veiz olluttu, ga ei elevynnyh" 
(kuonuttoa eli elvyttää, hukkunutta).




448. "kublupohju järvi" (kublu eli pehmeä
pohja, vrt. kublua=kellua).

449. "tyynessä lahessa kalat kuvetah" (kutevat).

450. "kyllä se nyt pienet järvet kurou" (kuroo 
umpeen, jäädyttää).

451. "vedeh nägyy puuloin kuvastuz" (kuvastus
eli heijastus, vrt. uskomukset puita kasvavasta
tuonilmaisesta).

452. "guvandeh" (poukama).

453. "tyyn on nygöi järvel, puut kuvahastav vedeh" 
(kuvastaa veteen).

454. "kuuvittautuu järvi, kuni on ynnäh kylmän" 
(kuuvittautuu, jäätyy umpeen).

455. "järv on kylmän" (jäätynyt).

456. "järvi on kylmähtän" (jäätynyt umpeen).

457. "on Tsuhmuri, s om Märäjän kyllellä" (järvien 
nimiä).

458. "kyököttäv istuu telal da peädy vai sugii surruttoa" 
(vetehisen elämää, tela=pitkospuu, venepuu).

459. "kyynälvez on suolani" (ihmisestä lähtevät veet).

460. "kare käi" (kare eli laine).

461. "aldoloil kävyy järvi" (kareet ja aallot).

462. "jiäsilud kävelläh järvez" (jääsilut, vrt. hilut).

463. "mieli kävelöö kui aldoloil" (aaltoihin 
vertaaminen).

464. "istuttih Siämärven rannal, ehätysty vuotettih" 
(ehätysty eli ylitystä).

465. "vezi kärvästäy" (heilimöi).

466. "järvez on vezi valgei, vai kivet köllöttäy" 
(kivet köllöttää veessä, eläviä olentoja).

467. "Nuottiniemen sivu on kosseranta ihan 
kokonah" (suojaisa ranta).

468. sanalla kumpu tarkoitetaan aaltoa, lainetta, 
kumpuilevaa aaltoa ja vaahtoa (hantin xump, 
mansin kop, nenetsin xampa, enetsin kaba, 
nganasanin konfu, selkupin qampe).

469. veenhaltijalle uhrataan myrskyjen jälkeen 
(pyydetään rauhoittumaan).

470. nganasanit kutsuvat veenhaltijaa nimellä 
Bydy-niamy (vesi-emo, vrt. viti).

471. nganasanien mukaan Bydy-niamy loi kalat, 
susien emo sudet ja napakettujen emo napaketut 
(jokaisella eläinsuvulla emonsa, alkuperäiset
luojahenget).

472. nganasanit pitävät vesiemoa (Bydy-niamy), 
tuliemoa (Tui-niamy) ja puuemoa (Hua-niamy) 
maanemon tyttärinä (maata nuorempina).

473. nganasanit pyytävät Bydy-niamyltä kalaa.

474. nganasanien mukaan Bydy-niamy voi ottaa 
ihmisiä luokseen (kääntämällä veneitä ympäri).




475. nenetsit kutsuvat veen alla eläviä vahingollisia 
henkiä nimellä illike (vrt. ilkiöt).

476. nenetsit pitävät illike-henkiä pimeässä pohjolassa 
elävän Chirin tai Nonin hallitsemina.

477. nganasanit uhraavat kalojen silmät veteen 
(vrt. luojahenkenä pidetty Kaiken-jolla-on-silmät
-emo).

478. nenetsit kutsuvat saarta sanoilla ah ja o.

479. nenetsit kutsuvat merta sanalla jam. 

480. nenetsit kutsuvat rannikkoa sanalla jangau
(ja=maa, vrt. ja-anga, jankata).

481. nenetsit kutsuvat vettä sanalla ji.

482. nenetsit kutsuvat veenhaltijaa nimellä Jidy jerv.

483. nenetsit kutsuvat aaltoa sanoilla chambaa ja hamba
(vrt. ha-amba, ha-ava).

484. nenetsit kutsuvat järveä sanoilla ta ja to.

485. nenetsit kutsuvat veenhaltijaa nimellä Id erv.

486. nenetsit uhraavat Id erville keväisin jäiden
lähdön aikaan.

487. nenetsien Id ervin menoihin kuuluu poron 
uhraaminen, veren kaataminen veteen, poron pään
pystyttäminen rannalle kepin nokassa ja edellisenä 
päivänä pyydetyn kalan laskeminen kepin juurelle
(poron lisääminen uhriin myöhäistä perinnettä,
tuntuu väärältä veen uhriksi).

488. hantit pitävät Kazym-joen yläjuoksulla 
sijaitsevaa järveä yhtenä pyhimmistä paikoistaan 
(Num to, numin järvi).

489. hantit pitävät Numin järven keskellä sijaitsevaa 
saarta pyhänä (saaressa kuuluisan keskisen 
haltijan Vut-imin eli Kazym-joen-vanhan-naisen 
pyhäkkö).

490. nenetsit pitävät vaygachin saarta maailman 
luomisen alkupisteenä ("saaren rantatörmät 
nousivat merestä, kasvoivat ja muuttuivat ihmisen 
hahmoiseksi").

491. nenetsien luomistaruissa kuvaillaan 
vaygachin saarta "ensimmäiseksi maaksi" ja 
"paikaksi jonne ensimmäinen ihminen ilmestyi".

492. mansit jakavat veenhenkiä hyväntahtoisiin 
(Vit-khon, päättää kalojen määrästä) ja vahingollisiin
(Vit-kul, pidetään alisen henkenä).

493. selkuppien veenhenkiin kuuluu Karräl lozi 
(veenalaisen kukkulan henki) ja Nenel los 
(kuikkajärven henki, omat eli paikalliset henget,
kaikille yhteinen=myöhäistä, laajemmalle
levitettyä paikallista).

494. selkupit uhraavat veenhaltija Utkim-lozille 
kalaonnen varmistamiseksi.

495. nenetsit kutsuvat vettä sanalla bi (b=v, vi).

496. nenetsit kutsuvat järveä sanalla to
(vrt. kian-to-järvi, suden-järvi-järvi).

497. nenetsit kutsuvat saarta sanalla nui.

498. hantit kutsuvat vettä sanoilla yink, yik ja yenk
(y=j, jink, jik, jenk).

499. mansit kutsuvat vettä sanoilla ut, wit ja wut
(vrt. uta-järvi, vanhempi ja uudempi sana
lyöty yhteen).

500. udmurtit kutsuvat veenhaltijaa Vu-murtiksi 
ja Vu-päriksi.

501. udmurtit uhraavat Vu-murtille munia 
(veestä saatua vaivaa parantaessaan,
vrt. vesilintujen munat).

502. hantit eivät nimeä pieniä järviä (kutsuttu
sanoilla hlor ja lor).

503. hantit eivät ylitä pyhiä järviä (kierretään 
maata pitkin).

504. hantit kuvailevat pyhissä järvissä eläviä 
veenhenkiä "suuriksi sarvekkaiksi hauiksi".

505. hantien pyhiin järviin kuuluu yimyng maling 
(pyhä järvi, vesi parantavaa), yiming tlor (pyhä järvi) 
ja sasi tlor (akan järvi, nimetty paikan haltijan Mosang 
imin mukaan, jumalatar Kazym imin sisko). 




506. hantien taruissa larlumkina-järvellä käydään 
taistelu jossa heimoa puolustanut urho lentää 
yliseen, muuttuu ukkoseksi ja ottaa nimen Chuv iki 
(taistelun tuoksinassa urhon reki vajoaa järveen, 
verkkojen uskotaan tarttuvan rekeä vetäneen 
poron sarviin).

507. hantit yhistävät vesissä liikkuvia pyörteitä 
Tondor ikiin (haltijalle uhrataan pyörteeseen).

508. hantit pitävät erikoisen muotoisia järviä ja 
saaria pyhinä (Num to-järven kaksi pientä saarta 
"silmät", suuri saari "sydän").

509. hantit eivät kalasta pyhillä järvillä (saarilla 
pyhäkköjä joissa käydään uhraamassa talvisin).

510. mansit nimeävät järviä kalojen mukaan 
(anser=ruutana-järvi).

511. hantit kutsuvat keltaista järvissä elävää vesililjaa 
sanoilla patlon-oh-lipot (suuri-korvapäinen-kukka).

512. hantien luomistaruissa vesilintu luli (kuikka, 
sorsa) sukeltaa alkumeren pohjasta maata kolme kertaa 
(luoden tyhjyydestä ilman, maan ja veden).

513. hantit kutsuvat miespuolista veenhaltijaa 
nimellä Ink iki (vrt. inka, inkeri, inkoo).

514. mansit kutsuvat pyhiä vesistöjä sanoilla jalpin vit 
(pyhä vesi).

515. mordvalaiset kutsuvat veen emoa nimellä 
Vedy-ava.

516. mordvalaiset pitävät Vedy-avaa hedelmällisyyden, 
lemmen ja veen emona (kuuluu häissä muistettuihin 
haltijoihin).

517. mordvalaiset laulavat Vedy-avalle keväisin jäiden 
lähdön aikaan (laulaessa keinutaan puolelta toiselle 
pyytäen emoa hallitsemaan jään alta purkautuvaa 
veen voimaa).

518. mordvalaisten mukaan Vedy-ava voi eksyttää 
ja lumota ihmisiä taioillaan.

519. mordvalaisten Vedy-avan uskotaan elävän joissa, 
järvissä, lähteissä ja soissa (haltijalle osoitetut 
rukouslaulut ja tanssit esitetään veen äärellä).

520. mordvalaiset kutsuvat pitkiä vesikasveja Vedy-avan 
hiuksiksi (chert) ja verkoiksi (nalt).

521. udmurtit kutsuvat veenhaltijaa nimellä Vu-murt
(vu=vesi, murt=mies, ihminen).

522. udmurtit pitävät Vu-murttia jokien, järvien, 
syvänteiden ja virtojen haltijana.

523. udmurtit pyytävät Vu-murtilta "kaukana uivia, 
lähellä uivia kaloja".

524. udmurtit pyytävät Vu-murtia olemaan repimättä 
kalastajien verkkoja.

525. karjalaiset kuvailevat Vetehistä pitkiä tummia 
hiuksiaan rantakivellä sukivaksi naiseksi (pulahtaa 
veteen jos huomataan).

526. karjalaiset pitävät veen rajassa olevia kiviä 
Vetehisen kivinä (kiviä joiden yli vesi lyö).

527. "siitä kun nähnet järvessä Vetehistä, nii sinä 
vuotena ken nih järveh kuolou" (kuolee järveen eli 
muuttuu vetehiseksi).

528. marit eivät metelöi vesistöjen lähellä.

529. marit eivät likaa vettä.

530. marit pitävät kosteudesta syntyneitä ihottumia 
veenhaltijan aiheuttamina.

531. vepsäläisten mukaan veenhaltijat viettävät 
häitään siirtyessään yhdestä järvestä toiseen 
(solmivat liittoja ihmisten tavoin).

532. nenetsit kutsuvat merenhaltijaa nimellä 
Yavgy-teta (meren-vauras-mies).

533. komit kutsuvat veenhaltijaa Vasaksi ja Va-kuliksi
(vrt. kul=kala, alisen henki, vrt. vaasa).

534. komit uhraavat Vasalle ruokaa, keppejä 
ja tupakkaa.

535. komit kuvailevat Vasaa veen äärellä asuvien 
ystäväksi.




536. komit pitävät luojahenki Omöliä naispuolisena 
(toisen käsityksen mukaan molemmat alkuhenget 
naisia, Omölillä kaksossisar Joma). 

537. komit yhistävät Omöliä veteen, pimeyteen, 
rintoihin, kohtuun ja luomiseen.

538. komien mukaan Omöl loi ensimmäisen naisen 
(jonka toinen luojahenki Jen herätti henkiin).

539. komit kutsuvat veenhaltijaa Kuliksi, Va-kuliksi, 
Kul-pijaniksi ja Vasaksi (Vasa naispuolinen).

540. komien mukaan Vasa voi ilmestyä pitkähiuksisena 
naisena ja suurena haukena (toisen tiedon mukaan 
hauki haltijan poika).

541. komit pyytävät veenhaltijalta kalaa ja turvallista 
matkaa.

542. komit eivät kiroile vesillä ollessaan.

543. komit puhuttelevat vettä kunnioittavasti.

544. komit uhraavat veenhaltijalle ennen jokaista viittä 
kalastuskautta (vrt. kudut).

545. komit laskevat kauden ensimmäisen kalan takaisin 
veteen (uudestaan tarttuminen huono enne, "haltija
ei halua antaa muita kaloja"). 

546. komit puhuttelevat järviä emoiksi (jokaisella 
oma haltijansa).

547. udmurtit kutsuvat miespuolista veenhaltijaa 
Vu-kuzoksi.

548. udmurttien mukaan Vu-kuzo elää pienissä 
puroissa ja syvissä vesissä.

549. udmurtit kuvailevat naispuolista veenhaltijaa 
tummahiuksiseksi ja isorintaiseksi naiseksi.

550. udmurttien mukaan veenhaltija liikkuu hauen 
hahmossa (nukkuu eri suuntaan kuin muut hauet). 

551. udmurtit pitävät veenhaltijaa kalojen ja 
vesilintujen antajana (vrt. kaiken vedestä saadun).

552. udmurtit varovat suututtamasta veenhaltijaa 
(uskottu voivan aiheuttaa veestä saatuja tauteja).

553. udmurtit pitävät veenhaltijaa parantajien auttajana
(vesi vanhin).

554. udmurtit kuvailevat veenhaltijaa elämää antavaksi 
voimaksi.

555. udmurtit pyytävät veenhaltijaa tuomaan kaukana 
olevat kalat lähemmäs rantaa.

556. mordvalaiset kutsuvat veenhaltijaa Ved avaksi 
(ava=emo) ja Ved mastorpaziksi (paz=haltija,
jumala, vrt. pasi).

557. ersalaisten mukaan Ved avalla on mies ja lapset 
(perheelliset emo-jumalattaret).

558. ersalaiset kutsuvat alkumerta suureksi vedeksi 
(ine ved).

559. ersalaisten mukaan alkumeri kantaa maata 
päällään.

560. ersalaisten mukaan alkumeressä elää kolme 
pyhää kalaa.

561. mordvalaiset uhraavat veenhaltijalle hanhen 
syyskuussa (nyljetään käsin, pää veteen, syödään 
perheen kesken). 

562. mordvalaiset yhistävät tarunomaista etelässä 
sijaitsevaa lämmintä maata elävään veteen (pidetään 
muuttolintujen määränpäänä).

563. mordvalaiset pitävät veenemo Ved avaa 
kosteuden ja sadon antajana.

564. mordvalaiset pitävät Ved avaa lemmen, 
perheiden ja syntymän suojelushenkenä.

565. mordvalaiset yhistävät Ved avaa kohtaloon. 

566. mordvalaiset pyytävät Ved avan apua kuivuuteen, 
lapsettomuuteen ja vedestä saatuihin vaivoihin.




567. mordvalaiset pyytävät Ved avalta lapsi ja 
perheonnea (vrt. morsiamen vieminen vedelle). 

568. mordvalaiset kuvailevat Ved avaa hiuksiaan 
vapaana pitäväksi nuoreksi naiseksi ja ryppyiseksi 
vanhaksi akaksi (jumalattaret naisen elämänkaaren 
ilmentymiä).

569. marit kutsuvat veen emoa Vyd avaksi.

570. marit pitävät Vyd avaa emojen, lapsien ja naisten 
töiden suojelijana. 

571. marimorsian uhraa Vyd-avalle häiden jälkeen 
kolme helmeä ja kaurikotilon sanoin "anna minun 
tulla ääreesi rauhassa, suojassa vahingollisilta 
hengiltä".

572. marit kutsuvat veen emoa But abaksi (b=v).

573. marit kutsuvat vahingollista veenhenkeä 
nimellä But ia (vut ia, vut ja).

574. marit kutsuvat merta sanalla terjgaz 
(vrt. terikas, terijoki).

575. marit jakavat vesiä elämän ja kuoleman vesiin 
(vrt. kalaisat ja kalattomat).

576. marien mukaan veenhaltija voi houkutella 
ihmisiä veteen (hukkuneet).

577. marit kutsuvat veenhaltijaa vesistön mukaan 
(lammen-vanha-mies).

578. marit pitävät tulvaa veenhaltijan vihastumisena 
(vrt. obinugrilaisten pyhä vesi).

579. marit uskovat veenhaltijan voivan aiheuttaa 
sokeutta (vrt. juomavesi).

580. udmurtit pitävät lähteitä pyhinä.

581. udmurtit eivät melua lähteiden lähellä.

582. udmurtit eivät pese lähteissä astioita tai pyykkiä.

583. udmurtit yhistävät lähteitä ukkoseen.

584. udmurtit yhistävät lähteitä päivään (veden 
hakeminen kiellettyä keskipäivän aikaan).

585. komit kutsuvat pyhää vettä sanoilla was ve
(w=p, vrt. pas).

586. komit kutsuvat pyhinä aikoina saapuvia 
henkiä sanalla ve (vrt. vesiä pitkin liikkuvat 
sukulaisten henget).

587. udmurtit kutsuvat pyhää kylää sanoilla 
ve akary.

588. udmurtit kutsuvat pyhää vettä sanoilla ve a va
(vrt. ve ava).

589. komien mukaan veenhenget (ku pijannez) 
tulevat talvisin saunaan lämmittelemään (ihmisten 
tavoin).

590. udmurtit kutsuvat veenhaltijaa nimin Vu-murt 
ja Vu ku o (vrt. kuzo).

591. udmurttien taruissa veenhenget elävän joissa 
perheittäin (pidetään ihmisperheitä vauraampina,
vrt. kalojen määrä).

591. udmurttien taruissa veenhenget liikkuvat maan 
päällä ihmisten hahmossa (hengen tunnistaa märistä 
vaatteista). 

592. udmurttien taruissa veenhaltija nai ihmistytön 
(toteemien piirteitä).

593. udmurttien mukaan veenhaltija voi hukuttaa
ihmisiä (etenkin kauas uivia).

594. udmurttien taruissa veenhaltija kutsuu ihmisnaisen 
akkansa kätilöksi (vrt. henkien kanssa työskentelevät
noidat).

595. udmurttien mukaan vesien jäätyminen puhdistaa 
veen kaikesta liasta.




596. udmurtit kutsuvat sormenmuotoisia rantakiviä 
Vu-murtin sormiksi.

597. udmurtit kutsuvat veenhaltijaa nimellä Vo o.

598. udmurttien mukaan Vo o elää joissa, lammissa 
ja saunoissa (tulee saunoihin vesien jäädyttyä).

599. udmurttinoidilla on veenhaltijalla omat 
kutsusanansa (voidaan kutsua apuun). 

600. udmurtit pitävät veenhaltijaa perheonnen 
suojelijana.

601. udmurttien taruissa veenhenget liikkuvat öisin, 
tanssivat hylätyissä taloissa ja poistuvat päivän noustessa 
(uskotaan pelkäävän päivää). 

602. udmurtit pitävät taivaallisen veen haltijaa (In-vu) 
keskisen haltijana (vrt. sadevesi).

603. udmurtit pitävät Vu-murtia ja Vu-kuzoa keskisen 
haltijoina (vrt. alisen). 

604. hantimiehet pyytävät veenhaltijan suojelusta 
kastelemalla päätään jokivedellä viisi kertaa (keväällä 
ensimmäistä kertaa veneeseen astuttaessa).

605. udmurtit kutsuvat veenhaltijaa apuun tautien 
uhatessa ("Veden emo, puhdista poikamme, puhdista 
poikamme taudeista").

606. saamelaiset pitävät pyhiltä vaaroilta virtaavaa 
vettä (saivo-tjatse) väkevänä ja voimia antavana 
(taruissa saivo-neidet antavat vettä noidaksi 
aikovalle).

607. saamelaiset kutsuvat pyhiä järviä sanoilla passe 
jaure ja saiva jaure.

608. saamelaiset kutsuvat pyhissä järvissä elävää 
haltijaa nimellä Tjatse-olmai (vesi-mies). 

609. saamelaiset pitävät pyhiä järviä laskujoettomina 
kalaisina lampina joissa on kaksoispohja (kalojen 
uskotaan piiloutuvan pohjan alle).

610. saamelaiset liikkuvat hiljaa pyhien järvien lähellä.

611. saamelaisten mukaan saivo-järvessä voi kalastaa 
puhumatta (vrt. omassa saivossa). 

612. saamelaisten mukaan saivo-järven kaksoispohjan 
alla sijaitsee toinen järvi (saivo-henkien eli sukulaisten 
henkien kalapaikka). 

613. saamelaisten mukaan saivo-järvien lähteistä 
pulppuaa vettä kaksoispohjan läpi. 

614. saamelaiset pitävät saivo-järviä miesten pyhäkköinä 
(rannoilla uhripaikkoja, vrt. kalastus).

615. saamelaiset pitävät saivo-järviä tuonilmaisessa 
elävien kalavesinä.

616. saamelaiset käyttävät lähdevettä parantamiseen 
ja uhraamiseen (liian arvokasta arkikäyttöön).

617. saamelaiset kutsuvat veenhaltijaa nimin Ahcolmmai 
ja Cahcealmmai (pidetään kalastajien haltijana, 
ahtse, tsahtse, vrt. ahti).

618. saamelaiset kuvailevat saivo-järviä pieniksi, syviksi 
ja kirkasvetisiksi (umpinaisia pidetään pyhimpiä).

619. saamelaisten mukaan saivon ylempää ja alempaa 
järveä erottaa välipohja (järvet yhteydessä toisiinsa
räppänän kautta, riähpin-jäyri).

620. saamelaiset pitävät saivoja maanhenkien ja 
suurimpien kalojen olinpaikkoina.

621. saamelaiset eivät asu tai peseydy saivojen lähellä.

623. saamelaisten mukaan saivossa elää jättiläiskala 
(kalojen vanhin).

624. saamelaiset valitsevat saivojen rantoja seitojen 
paikoiksi (vrt. sukulaisten henget ja elinkeinojen 
suojelushenget).  

625. saamelaiset kutsuvat saivojen vettä eläväksi vedeksi.

626. saamelaiset kutsuvat saivo-järven pohjassa olevaa 
räppänää haltijan reiäksi (hälde-räig).




627. saamelaisten mukaan tuonilmainen (saivo-aimo) 
sijaitsee saivo-järven alla (alimmaista järveä kutsuttu 
suomen puolella peijakan järveksi, vrt. peij-akka,
peijaiset).

628. saamelaiset kuvailevat saivon vettä lämpimäksi, 
makeaksi ja eläväksi.

629. saamelaisten mukaan saivoissa elää sorsia (savja
-goalsse), allihaahkoja (savja-havdda), hanhia (savja
-cuonje) ja kaloja (savja-guolle).

630. saamelaiset kutsuvat putousta ja virtapaikkaa 
sanoilla guoika ja kuššk (vrt. gu-oika, haltijanimiä).

631. saamelaiset kutsuvat pyörrettä sanalla cullm 
(myös virr).

632. saamelaiset kutsuvat vettä sanalla caz.

633. saamelaiset kutsuvat nousuvettä sanalla tivvt ja 
laskuvettä sanalla cuegk.

634. saamelaiset kutsuvat rantaa sanoilla gaddi ja kannt
(vrt. katti, kanti).

635. saamelaiset kutsuvat lahdelmaa sanalla gohppi
(vrt. koppi).

636. saamelaiset kutsuvat lahtea sanoilla luokta ja 
vunn (vrt. luoto, vuono).

637. saamelaiset kutsuvat särkkää sanalla kuerrk
(vrt. ku-erkki, ku-erkko).

638. saamelaiset kutsuvat niemeä sanalla njoarrk
(vrt. njo-arkku).

639. saamelaiset kutsuvat aaltoa sanalla nemmp
(vrt. ne-empi, emmi, empiä).

640. saamelaiset sanovat ain kyeli cääsist, jis ij ain 
väärpist (vedessä on aina kalaa, vaikkei aina 
apajassa).

641. saamelaiset kutsuvat vettä sanoilla cahci ja cääcc 
(cahceolmmai=vesimies).

642. saamelaiset kutsuvat järveä sanalla javri
(vrt. jauri, jari).

643. saamelaiset kutsuvat lampea sanalla javrraš.

644. saamelaiset kutsuvat merta sanalla ahpi
(vrt. appi).

645. saamelaiset kutsuvat suurta järveä sanalla 
mearra (vrt. merra, marra, me-ara).

646. saamelaiset kutsuvat saarta sanalla suolu
(vrt. solu).

647. saamelaiset kutsuvat lähteiden lähellä eläviä 
pienikokoisia haltijoita nimellä Cahkalakkat 
(tsahkal-akat, osaavat parantaa).

648. saamelaiset kutsuvat kaloja hallitsevaa henkeä 
nimellä Guolleipmil (kalajumala, uhripaikat jokien
ja järvien äärellä).

649. saamelaiset pitävät vesimies Tjatse-olmaita 
kalojen suojelijana.

650. saamelaiset kutsuvat kaloja pyydyksiin 
lähettävää henkeä nimellä Kiase-olmai.

651. saamelaiset yhistävät ilmansuuntia rannikkoon 
(davvi=pohjoinen=rannikkoa kohti, lulli=etelä
=rannikolta poispäin).




652. "myö emmä nähnyn silmim mi se oli(veteen 
pulahtanut Veen emäntä).

653. "Vetehisen näkömini ei ollun hyväkse" 
(vrt. Veen emon).

654. "hyö sielä Poanajärvessä paistih pehmiemmällä 
kielellä kum myö, nätsäyttämällä" (paanajärvessä,
vrt. paananen).

655. "se sitä näytteliyty" (vetehinen).

656. "vez on ku mezi magei nouzijaskaivoz" 
(nouzijas eli lähdekaivossa).

657. "nouzija vezi" (lähdevesi, vrt. nousiainen).

658. "vesi norosellah kivilöissä tsorajau" (sorajaa
norosellaan).

659. "vesi juoksou noronah" (juoksee norona).

660. "sid on nualeikko, emmo lähte sih kohtah" 
(nualeikko eli palpakoita kasvava paikka, 
vrt. haltijoiden kohdat).

661. "noalizikoz on soudoa paha" (airot tarttuvat 
vesiheiniin).

662. "nualevezi on sagei seizoi vezi" (siitepölyn 
peittämä vesi).

663. "järvi on yhtenjytyi noalilleh, nedälimpäiväd 
menöö, sit kavotah" (noalilleh eli siitepölyssä).

664. "vez on noalihine, ei soa vett ottoa" (ei saa 
ottaa, vrt. veenhaltijoiden pyhät).

665. "vez oli vilu, a noali peäl oli" (naali eli 
siitepölykerros).

666. "hagoloih tarttuu da kivih noavoa" (naavaa 
eli levää).

667. "niemen nokkah souvimma" (vesimatkat).

668. "nokkavummo netsih da yökse, siid om puudu 
tuleh panna" (nokkavummo eli rantaudumme).

669. "nokkavuta veneh sih tyyneh" (nokkavuta
vene).

670. "ku heil oli kaikilla nimet, lampiloilla ta i järvillä" 
(nimettyjä eli tärkeinä pidettyjä paikkoja).

671. "vesi männä nirajau" (vrt. niranen, niiranen,
veen sukuja).

672. "vezi juossa nirauttau" (veen suvut=vettä
kuvailevia sanoja).

673. "vezi nirnetteä" (nirnetteä eli sukeltelee).

674. "katsuo mie kuin nirnin vedeh" (nirnin eli 
sukelsin, vrt. nirinen, nirninen).

675. "niipukas on kuin lammin Vetehini" (niipukas 
eli herkkä suuttumaan, haltijoiden luonteesta).

676. "kun ei tämä nyt miuh niipustuis" (suuttuisi, 
haltija, kun join lähteestä).

677. "kallivoo nilokse sanotah, ku vezi piäle käybi" 
(veenalaista karia, vrt. niilo).

678. "älä nilol aja" (nilol eli karille, vrt. niilojärvi).

679. "nilte" (viherlevä).

680. "sovva niemeh, sie venehen kohendammo" 
(omat lepopaikat).

681. "niemikkö järvi" (niemekäs).

682. "niemukka" (pieni niemi).

683. "ahvenheinä on semmoni kukkapeä puu, 
siinä ahvenet seisou päiväpaissossa" (ahvenheinä 
eli järvisätkin, vesiheinät=veen puita).

684. "veneh nenävyi, madalah tartui" (madalah 
eli matalikkoon).

685. "niitä pijettih mereläiset enimmästäh"
(mereläiset=meren tai suurien järvien rannoilla 
asuvat, vrt. valkiameri=vienanmeri).

686. "nauvikko" (palpakkoja kasvava paikka, 
vrt. nauvo).




687. "Vejen ukko, Vejen akka, Vejen neito kaunokaini" 
(haltijoiden puhuttelemista).

688. "meri vien vedi nabah" (veti napaan, laskuvesi).

689. "mötäkkö vezi" (mötäkkö eli samea).

690. "allod möyräy" (möyryää).

691. "järvi möyristyi aldoloil" (elävä olento).

692. "möyrylleh on järvi" (möyrylleh eli vaahtopäillä).

693. "järvi möyryöy" (kovalla tuulella).

694. "möyräkkö aldo" (vaahtopää, vrt. myräkkä).

695. "vesi märkiy, ei ni kaloa tule siihi aikah" 
(siitepölyn aikaan).

696. "ei pie ottua järves kizuajua kalua" (kisaavien eli 
hyppivien kalojen pyhyydestä, haltijoiden hahmoja).

697. "peäzin vedeh menemäz" (hukkumasta).

698. "tyynel pädöy lepetteä kebjiel venehel poikki 
Siämärvez" (ilmojen mukaan liikkuminen).

699. "lampie myöte i Vetehini uipi" (vrt. vetehisten
eläinhahmot).

700. "tule Meren emä tuulessa tuiskamah vihurissa 
viuhkamah" (Meren emän kutsumista).

701. "veneh mygläy järvel aldoloil" (mygläy eli
keinuu).

702. "kerran toizen venehty myglähytti tuulel" 
(myglähytti eli keinutti).

703. "tukat pitkäd mustad" (vetehisellä, vrt. vihreät).

704. "därven pohjassa dai suossa on muda" (järvi ja 
suomuta).

705. "tämä vez on äijäldi muda" (mutaista vettä).

706. "se om mudani randa" (mutarannat).

707. "mudahini vezi" (mutavedet, vrt. mustat).

708. "mudaza därvi" (mutapohjainen).

709. "mutakko vezi" (mutakko eli samea).

710. "siel ollah mudapohjad därvet" (mutapohjaiset).

711. "rannaz on mudavezi, ei soa ottoa juvva" 
(ei saa juoda mutavettä).

712. "mudavezi kulgou keviäzil" (mutaisen veen 
aika).

713. "suoviez jallad mudavui" (suovesi).

714. "elä mudauta selgiedä vettä" (veen pyhyydestä).

715. "kalad järvez vai mutkau, koz on tyyni" (järvi
=kalojen koti, kohdellaan kunnioituksella).

716. "mudrakko vezi" (samea, vrt. mutakko).




717. "katso kui vezi murhahtah allon nokaz" 
(murhahtah eli kuohuaa).

718. "tuulel vezi murhavuu, randoih bröyzyttäv alduo" 
(murhavuu eli tyrskyää, vrt. murhijärvi).

719. "sie on hagoo, puudu koattu, se i murrokas kohtu" 
(hagoo eli veteen kaatuneita puita).

720. "kalat tullah kudomah murdoh" (murdoh eli 
veenalaiseen ryteikköön).

721. "murdohine vezi" (murtohinen).

722. "tuuli ku seurutti, ga murdovui vezi" (murtovui
eli roskaantui).

723. "soari om moallini jumala" (maallinen jumala,
vrt. maajumalten pyhäkkö).

724. "muaranda, kussa do äbrähästä lähtöy syvä vezi" 
(maaranta, syvä ranta).

725. "peäl tuulem om moarandu, oal tuulen vasturandu" 
(maa ja vastaranta).

726. "kun on hyvin suuri ta lihava nin sanotah jotta on 
kum Merenemä" (meren emän ulkonäöstä, syö paljon 
rasvaista kalaa, vrt. hylkeet, mursut, valaat).

727. "merennaba hengästäs sanotah" (merennapa
hengästää, vuorovesi).

728. "kozgo vedeä vetty, kozgo työndeä vetty meren
navaz" (laskuvesi ja nousuvesi).

729. "merempuolessa eläy" (puolessa eli suunnassa).

730. "merempuoli sinisteleh" (merenpuolinen 
taivaanranta).

731. "merenselläl aldo kävyö" (meren selkä, 
vrt. selkämeri). 

732. "merensilmäh ku dernie Vedehini, ga ei pie 
rannoil männä" (laskuveden aiheuttamaan silmään 
eli pyörteeseen).

733. "pidäy lähtie merel" (säämäjärven selälle, 
omat meret=suuria järviä).

734. "loitton eleä merentagani rodna" (meren
takana elävä sukulainen, vrt. suuren järven toisella 
puolella).

735. "mie tulen kuuven meren tagoanda" (kuuden 
meren takaa, kaukaa).

736. "ollah meret edähänä meistä" (etäisiksi
jäävät meret).

737. "meill ei oa merie" (sisämaan kansa).

738. "merihäi se miehen oppiu" (opettaa).

739. "ylen hyvät kalad oli sid järves" (kalajärvet).

740. "kerran vai olen olluh merimatkal" 
(merimatkojen vieraudesta).

741. "meritsuppu pimeni" (merenpuoleinen 
taivaanranta).

742. "meritsi tuldih" (suuren järven yli).

743. "mie matkuan Rugarveh" (järvien nimiä, 
ruka=pihka).

744. "vezi silmistä matkoau" (silmistä matkaava
vesi).

745. "siid lammiz om matkuvezi, oja tulou, toine lähtöy" 
(ojalliset lammet, vrt. umpi).

746. "vees heittäkkeä meiskanda" (lapsille, veen 
pyhyydestä).




747. "kuutil meloau" (ruuhien nimiä, vesieläimiltä
saadut keksinnöt).

748. "venehel meloau poikki tulou" (järvestä).

749. "melavon täh mänöö veneh" (oma melominen, 
vieras soutaminen).

750. "meli" (veenalainen särkkä).

751. "vez om madalal" (veen korkeuden tunteminen).

752. "ei veneh tartunuh madalikkoh" (kavalat
matalikot).

753. "madaloitti järven, vihmunuh ei" (vihman ja 
veen korkeuden yhteydestä).

754. "venehed ajammo maldikkoh" (tyyneen kohtaan,
vrt. maltti, malttaa).

755. "oli vähäzem mallostunnuh ga hyögy kävyi" 
(mallostunnuh eli tyyntynyt, vrt. hyökyaalto).

756. "malto vesi" (tyyni, vrt. maltonen).

757. "maldo randu, kuz ei kävy kare" (kare eli laine).

758. "mallol ei ole karipaikkoi" (karit ja kareet).

759. "maininka vieröö vielä, vaikka ei tuule" (maininki).

760. "maininko käypi" (vrt. maaninka).

761. "magerikko" (liejuinen järvenpohja, vrt. made).

762. "vein löbineh" (löpinä, puhuu eli elää).

763. "vezi lörizöö" (veen kieltä).

764. "elä tallua lätäkköh" (lätäköiden pyhyydestä, 
lintujen juomavettä).

765. "vezi läbizöy" (kimaltelee, vrt. läpinäkyvä).

766. "vettä kun kannoin niin siih läikähti ta siinä nyt 
löhöttäy" (löhöää, elävä olento).

767. "vezi löglöttää" (veen ääniä).

768. "älä vetty läiskytä, kalat karkuou" (veen pyhyydestä,
kalojen antaja).

769. "vezi lämmistyi järvez" (lämpeni, järvessä elävä 
vesi).

770. "soudau hyvin, ei airod lämsähtäi" (hyvin eli hiljaa).

771. "vezi läblätteä" (läplättää eli kimaltelee).

772. "vezilyözeikkö" (lätäkkö).

773. "lyözö" (vetinen paikka, vrt. lösönen).

774. "ymbäri pidäv ajaa lyözös" (lätäköiden kiertäminen, 
veen pyhyydestä).

775. "herasilta hetteiltä, läikkyviltä lähteiltä" (lähteen lukuja).

776. "mie löyvin lähtien" (pyhät paikat).




777. "rannois on äijä lähtei, niissä koh talvell ei kylmä" 
(lähteitä eli jäätymättömiä kohtia).

778. "lähembyz oliz mennä venehel kui ymbäri" 
(veneilyn alkuperää, helpompaa kuin järven 
kiertäminen).

779. "vein läikeh" (vrt. läikkyä).

780. "vezi läikistyy, murdovuu" (menee sekaisin).

781. "vezi läikkeä" (lainehtii).

782. "neidiziem mieli on kui läikkyjä vezi" (veteen 
vertaaminen).

783. "merel vai vezi läikkyy" (merellä läikkyvä vesi).

784. "vettä läikytti veneheh, umbimärgäzeks kassuin" 
(umpimäräksi, vrt. läpi).

785. "vettä läikkäi veneheh" (veen luonteesta,
tulee tervehtimään vesillä liikkujia).

786. "vezi läimäy päivypastoz" (läimäy eli kimaltelee).

787. "vezi läipettäy päivypastoz" (veen ja päivän 
läheisistä väleistä).

788. "allod läipetäh päivypastol" (läipetäh eli
kimaltelee).

789. "vein läiskeh" (rannassa).

790. "venehet lykätäh vesillä" (veneilykauden 
aloitus).

791. "tyynel on lysti sovvella" (ilmojen mukaan 
liikkuminen).

792. "luuvokaz järvi" (luodokas).

793. "luvvonkeskine järvi" (kivipohjainen).

794. "luvvonkeskisty veimmö" (luotojen välistä 
apajaa).

795. "pani veziastieh kohvavedeh, lumivedeh" 
(lumensekaiseen veteen).

796. "vihma lie ni i luozo lieni" (lätäkköjä luova
vihma).

797. "niitul on luozo" (luoso eli lätäkkö).

798. "mie souvin luuvosta ymbäri" (luodosta).

799. "matalalla luuvolla, siinä aina verkkuo pitimä" 
(kalapaikkoja).

800. "luvvol pijäm merdoa libo merezii" (mertaa 
tai rysää, mer-ta, mere-si, mer-si).

801. "madalembi kohtu järvez, kuz ruogo kazvau" 
(luoto-sanan alkuperää).

802. "luodoza järvi se on, vielä i luuvolla puututta" 
(vrt. karille).

803. "ne ollah vein alla" (luodot).

804. "luodopohjane" (luotopohjanen eli kivikkoinen).

805. "rannat luodovuttih, on vez alennuh" (rannat
luotovuttiin, kivet paljastuivat veen alta).

806. "luppoin alla ahvenet liikutah" (luppoin eli 
lumpeiden).




807. "luppozikko" (lumpeita kasvava paikka).

808. "verkko luppovui" (tarttui lumpeisiin).

809. "lubuitsettoz ahvenien ken, ku näykkimäh ruvetah" 
(ahventen keralla uiminen).

810. "vesi lurajau" (veen kieltä, vrt. lorut).

811. "sieltä juoksi vesi lurutti" (lurutti).

812. "ta siinä lauloa lurutteli" (laulaa lurutteli, veen kieltä 
puhuvat vesinoidat).

813. "kivi lukkuzi" (putosi veteen, äänettömästi).

814. "kuin lykköät pliitan vedeh, niin se tsoksahtau lukkuh" 
(pliitan eli liuskekiven).

815. "vezi juoksou lotsettau" (juokseva vesi).

816. "netsiz on louheikoz rannas pösyt" (pösyt eli merrat).

817. "nets on louhejikko randu, ei sua ni verkoloi laskie" 
(ihmisille ja eläimille kuuluvat kohdat).

818. "luhalla oli rysie, sieltä puuttu haukie" (luhalla
eli tulvivalla rantaniityllä).

819. "luhalla niitetäh vain lemillä ei niitettöä" 
(luhat ja lemit).

820. "alavalla paikalla vezi seizou da i luha" (alavat 
paikat).

821. "luhakaz nurmi" (veen peittämä).

822. "keväjel ol luhtoa" (luhtakuu).

823. "kezil se luhtu on kuivu" (kuivuu kesällä).

824. "katso kylböö luhtazes lindune" (lintujen 
kylpypaikkoja).

825. "juvvah luhtazes, konzu juotattav äjjäl" 
(puhtaiden vesien aika).
 
826. "luihottoa tulee veneh myödäizeh" (luihottoa
eli lipuu myötävirtaan).

827. "venehty luihuttav allod" (keinuttaa).

828. "souvamma, luijamma Lusmanlahteh" (lahtien 
nimiä, vrt. lusmu).

829. "kezoil mennez lomune viskattih erähäd libo kivi" 
(viskattiin oksa tai kivi, uimaan mentäessä, 
merkiksi haltijalle).

830. "veen lorineh" (lorina).

831. "vein loru kuuluu" (vrt. lorut eli veenhaltijan 
sanat).

832. "vezi lodizou milloi tuulou" (veen ja tuulen 
läheisistä väleistä).

833. "kalad rannaz loimetah, kalakaz on lambi" 
(kalakkaat lammet).

834. "därvi sielä loitombana loivenou, vain randa on 
dyrkkä" (rantojen tunteminen).

835. "vezi pagizou loglottau" (pagizou eli puhuu).

836. "vezi vaim männä loglottaa" (elävä olento).




837. "liugei randu" (liukas).

838. "loahkie ranta" (laahkea eli loiva).

839. "Siigalammin Vedehini oli loaskava" (laaskava
eli antelias, haltijan kiittäminen).

840. "merez on äijeä luaduu kaloa" (monenlaista 
kalaa).

841. "vesi männä lohajau jeän alla" (vrt. lohat, 
lohisuku).

842. "veneh libui myödäzeh mänemäh" (myödäzeh 
eli myötävirtaan).

843. "kui liennetto työ mejjän rannale tänne libunnuh" 
(mejjän ranta, asua=omistaa).

844. "vesi lirettäy männä" (lirettää mennä).

845. "vein liru kuuluu" (kotoisa ääni).

846. "liuguvutt on hyvä randu, peskupohjaine" (loiva 
ja hiekkapohjainen ranta).

847. "vettä veneheh lippai" (lippaa eli roiskii).

848. "Vetehini uija lipletti rantoa myöte" (omat haltijat,
ihmis ja eläinhahmoiset).

849. "lindu veez lipotteloo, uiksendeloo, ylen on tyyni" 
(vesilinnut).

850. "vesi liittoau verkot" (tekee limaiseksi).

851. "liitta" (lima).

852. "vejem piällä seizojassa vejessä keldane liiva" 
(liiva eli siitepölykerros).

853. "kezäl nouzou liivu vedeh lambiloih" (liivu eli 
näljä).

854. "räkel da tyynel seizattuu liivaa veem pääle" 
(siitepölyä).

855. "liivakaz on Ylini järvi" (järvien nimiä).

856. "verkod oldih hätken nostamattah, liivavuttih" 
(liivavuttih eli limautui).

857. "vezi liivavui" (peittyi siitepölyyn).

858. "vezi likettää" (veen kieltä).

859. "randah lietettä roiteh" (syntyy lietettä eli 
hiekkaa).

860. "liete" (savipohjainen ranta).

861. "lieterannal on viehkad, ann ei venehty taboa 
peskuh" (viehkad eli viitat, ettei ajettaisi venettä 
hiekkaan).

862. "sen rannan on kaiken lietoitannuh peskuh" 
(peskuh eli hiekkaan, p=v, vrt. vesku).

863. "tsuuruo on vezi lietostanuh" (hiekan nimiä, 
vrt. suurus, suurunen).

864. "liezahteleh veneh karieloil" (liezahteleh
=keinahtelee, karieloil=aalloissa).

865. "havot ollah pohjassa, lietytty ikäh pohjah" 
(veteen kaatuneet puut, vrt. hakola).

866. "randu lietyi, vezi madalzui" (lietyi eli madaltui).




867. "järv on tuanne päi ku liebielleh" (liepeellään, 
vrt. lievestuore).

868. "merel nägyy liikkujaa" (näkyvyys).

869. "kezoil menettelin ga viluttsazel vezi tundui" 
(kezoil eli uimaan, kesä=lämpimän veen aika).

870. "alko meri lensahella" (loiskua, vrt. lensunen).

871. "vesi lensahtau jeän alla" (veen ääniä).

872. "aldoized lepahtellahez" (aaltojen kuunteleminen,
veen palvomista).

873. "vezi lekkuu järvessä" (lekkuu eli liikkuu).

874. "järvirannad on lemejiköd, pehmied, lekkujad, 
ual vezi" (pehmeät lemejiköd, vrt. lemi).

875. "lemekkähäd rannat" (pehmeät ja vetiset).

876. "lemez on Särättsyjärvi, poikk ei sua piästä" 
(järvien nimiä).

877. "sid on lemmekästy vetty" (poreilevaa, vrt. lempi).

878. "järv on laudeiz" (laudeiz eli tyyni).

879. "järv on laudunuh, alduo ei ole järvez" 
(vrt. lauhtunut, laantunut).

880. "lehetät kui Vedehini" (lehetät eli hehetät, 
vrt. eläinten äänet).

881. "vezi laskeh järvez" (veen korkeuden
tarkkaileminen).

882. "se randu on lattsu, ei saa nuottaa pyydää" 
(lattsu eli matala, vrt. latu).

883. "vezi laskevui" (laskee ja nousee, elää).

884. "allod laivettih järvez" (laivettih eli tyyntyi).

885. "laivied allod" (pienet, vrt. laiva).

886. "järven lagevuz nägyy puuloin keskez" 
(lagevuz eli lakeus, aukko).

887. "lagei järvi" (lakea, suuri ja saareton).

888. "lähtemmö lagiele merele, randoa ni tost ei nävy" 
(meri=vesistö jonka toista rantaa ei näy).

889. "lakkapeä lainneh" (lakkapeä eli vaahtopää,
vrt. laki, lakka).

890. "laksikaz därvi on" (lahdekas, vrt. laksinen).

891. "vie on lamerjuo kylmämättömeä kohtoa järvez" 
(jäätymättömiä kohtia).

892. "järvi on lamerjoloil" (kareilla, lamerjo).

893. "lammikko, missä on äijä lampie" (äijä eli paljon).

894. "lampareh" (pieni lampi).

895. "on vie lambareh kylmämätöindä kohtoa järves" 
(lampare, pienen lammen kokoinen kohta).

896. "lamperoini" (pieni lampi, nen-pääte).




897. "mäni lammin rannalla" (mieluisa paikka, 
vrt. lampiset).

898. "lampie myöte i Vetehini uipi" (minkä 
eläimen hahmossa).

899. "saidgo lammis kalua" (kalaisat lammet).

900. "tyynes lammes kala kizaa" (kisaa eli hyppii).

901. "kalam maguo myö tunnen, lambikalas keitett on, 
vai järvikalaz" (lampi ja järvikalat).

902. "vesi lankieu" (lankeaa eli laskee).

903. "Enigdärvestä vezi Sellindärveh langieu" 
(järvien nimiä).

904. "lankieja vesi" (laskuvesi).

905. "laassa" (laskuveden paljastama kari).

906. "lahekaz on järvi" (lahdekas, vrt. lahtiset).

907. "lahekeh, pieni laksi" (lahdeke).

908. "siinä lahelmassa jalat pohjah täyttäy" (täyttäy
eli ylettyy).

909. "siid on lahtelmuz, oliz pitky ruagu, pohjah täydyz" 
(ruagu=keppi, täydyz=ylettyisi).

910. "lahemperäz on veneh" (lahdenperä).

911. "pikkaraini laherma" (lahelma, r=l).

912. "en ruohti lähtie poikki Siämärves sil venehel, 
lahieksin on" (siämärves eli sydänjärvestä).

913. "siitä oli niitä semmosie kel loati lahjat veteh" 
(veteen uhraavat eli Veen emoa palvovat noidat).

914. "antoma lahjoa Vetehisellä" (miespuolisen 
haltijan kiittäminen).

915. "siel oli Voijärvess ollun yksi lahukka semmoini 
järvem perässä" (lahukka eli lahden poukama).

916. "anna kerdane vettä laikata" (laikata eli nielaista, 
vrt. latkia).

917. "juou laikkuau" (juo kuuluvasti).

918. "järvi lainistui, tuulistih kui" (lainistui, vrt. laine).

919. "lainehet vieröö jälkeh tuulen" (vettä lietsova
tuuli).

920. "järvel on lainis, suurembi alduo" (laineet ja aallot, 
vrt. kareet).

921. "järv on lainehil, tuulou" (järven elämää).

922. "järvi lainehtiu kun on tuuli" (järven katseleminen,
veen pyhittämistä).

923. "viem pinnaz ujjellah kalad räkel" (räkel eli 
helteellä).

924. "viego meri miehinny pidelöö, kaloa andeloo" 
(kysyttiin kalastajilta).

925. "hengem pietteä tsukkelih männes" (pidättää henkeä, 
ihminen=maaeläin).

926. "a päivä kun siitä pikkusem pilkahti nousomah, 
se mäni siihi koskeh" (vetehinen päivän noustessa,
vrt. yöeläimet).




927. "vezi pilkettäy päivypastol" (vrt. tervehtii päivää).

928. "ne oli oallot oikeim pitältä siitä, sitä venehtä 
pieksän siitä" (myrskyssä).

929. "piena" (kuohu, vaahto).

930. "on siinä semmosie pienie kaloja" (lammessa).

931. "semmoni pieni järvihän oli vain" (kotijärvenä, 
pieni=oma=rakas).

932. "ta siin on siinä soaressa semmoini pieni lampi 
kesellä" (luonnon ihmeitä).

933. "peälizvezi nouzi järveh" (tulvavesi).

934. "jo merdy pedvoau tuuli" (petvoaa eli myllertää).

935. "järvem peä" (peä eli pohjukka).

936. "niinkun oisko katon ni siitä peän iellä näyttäytyy 
Vetehini" (pään eli hukkumisen edellä, vrt. pään
menettäminen).

937. "peän iel ozuttelehez Vedehine" (ozuttelehez eli
viittoo, vrt. yrittää varoittaa).

938. "vain se peälikkö peäsi uimalla Kirvessoareh" 
(peällikkö eli kyvykkäin).

939. "myö istuma därven rannalla peskussa pallahin 
jaloin" (peskussa eli hiekassa, kesän iloja).

940. "Suarijärvi kovapohjane, peskupohjane, 
tsärii om pohjas" (tsärii eli soraa, peskupohjaiset 
järvet).

941. "peskuvui järvi, tuuli ylen äjjäl" (peskuvui
eli sekoittui hiekkaan).

942. "tukat pität, perzieh suaten" (vetehisellä,
mies vai nainen).

943. "lahem perzukka" (persukka eli perä).

944. "lahtem perzukaz on veneh" (omat venepaikat,
maksuttomat).

945. "lahem perukka" (vrt. persukka).

946. "myö olemma tullun nyt Lemytlahem peräh" 
(lahtien nimiä, vrt. lemi).

947. "heän kompastu siinä lahem perässä, rämiellä" 
(lahdesta jatkuva räme).

948. "Tuoppajärven perällä" (järvien nimiä).

949. "vetty penzoau kaivoh" (penzoau eli kertyy).

950. "perimpohjatoi lambi tämä on" (pohjattomat 
lammet).

951. "vedeh kivii patskuttau" (veen ääniä).

952. "pattsuri" (veenalainen kari, vrt. kalojen nimet).

953. "jyrkkä paduna" (paduna eli vesiputous,
vrt. pat-una, unna).

954. "liugu paduna" (liugu eli loiva).

955. "järv on kai valgei, bauhoa tuuloo seä syöttäi" 
(pauhaa tuulee, sää syöttää).

956. "järv om pauhul" (pauhaa eli elää). 




957. "alduo bauhuoo järves" (järvessä pauhaavat
aallot).

958. "alko oalto paukuttoa kivikkyö vasse" 
(rantakivikot).

959. "bauruttau tuuloo, alduo ku mägie keändäy" 
(aaltoa kuin mäkiä).

960. "allot bavvahtetahaze randoa vaste" 
(aaltojen kieltä).

961. "veissä kun istuu, peheydyy puhlakaks" 
(puu, pehmenee ja turpoaa).

962. "viez olluh om parzipehko, kylläl on liikuttoa" 
(kylläl eli painava, vrt. veen kyllästämä).

963. "lammim paderoni" (pieni lampi, 
vrt. paateroinen).

964. "vast on liugu, siit ku jyrkkenöö patskahtoa" 
(liugu eli loiva ranta).

965. "on kivie järvem pardahil" (partaalla).

966. "luuvom parras" (luodon parras).

967. "olima rysie panomassa tuola Komalahessa" 
(lahtien nimiä).

968. "Limannenöä sitä kotijärvessä sanottih 
parahakse" (parhaaksi apajaksi, nimetyt eli 
tärkeinä pidetyt paikat).

969. "vezi balbattav puhuhuu" (palpattaa
puhuu, vrt. palpakko).

970. "kivi balskahti järveh" (putosi, vieri).

971. "kiven ku vedeh lykkäin, ga balskun andoi" 
(kivien veteen lykkääminen, tuntuu väärältä,
loukkaa vettä).

972. "noali da ni liiv ei heittäi pagenijah vedeh" 
(heittäi eli kasva, virtaavaan veteen, 
noali=palpakko, heinävita).

973. "se pagajau därvilöjä da dogiloja" (järvilöjä 
ja jokiloja, niitä näitä).

974. "Kaijazjärvez on toine paginloadu kui meil" 
(kaijojen eli lokkien suvun järvessä, jokaisella 
suvulla oma kielensä).

975. "moine on Suojärveläzil pagimmahti" 
(järvien ympärille asettuneet suvut,
vrt. kylät, pitäjät).

976. "veneh om painuksiz aldoloin keskez" 
(painuksiz eli upoksissa).

977. "mäni tärkkih ta painu pohjah" (tärkkih 
eli äkkisyvään, vrt. tarkki).

978. "Vedehine hyvän iel ei ozutelle" (ozutelle 
eli näyttäydy).

979. "naizennu ozutah se Vedehine" (näyttäytyy 
naisena, vrt. Veen emo, Veen neito).

980. "ozineh on mies merel" (osineen eli 
suojelushenkineen).

981. "onhan se Vetehini vejessä" (omat jumalat, 
todellisia, silmin nähtäviä).

982. "oikukas kun umpilammiv Vetehini" 
(vetehiset=yksilöitä, asuttamansa vesistön 
kaltaisia).

983. "allonkostieh peäzin niemen toakse" 
(kostieh eli suojaan, vrt. kostamus).

984. "allonkoste on nokaksen tagan, sovvammo sih" 
(niemen nokan taakse, suojaan aalloilta).

985. "korkied on allompeäd, äjjäl venehii räjjytteä" 
(äjjäl=kovaa, räjjytteä=keinuttaa).

986. "meri rupieu liikahtelomah" (meren liikkuminen).




987. "konza tuuloo, järvi ualduoh" (tuulen ja 
aaltojen yhteydestä).

988. "jo järvi allottomaks mäni, tyynistih" 
(järven tyyntyminen, vrt. tyyne).

989. "yheksäz aldo ylimäine hyppeäv veneheh" 
(uskomus, eläviä olentoja).

990. "järv on aldoloil" (aaltojen katseleminen,
omaa uskonnollisuutta).

991. "oapa" (järven tai meren selkä, 
vrt. aavasuo).

992. "oava järvi" (aava=aukea, avonainen).

993. "vezi pirskahteleh" (pirskahtelee).

994. "vezi pirskuau" (veen ääniä).

995. "vezi pirskau" (pirskau eli roiskuu).

996. "veneheh vetty pirskuttau poikk alloz mennez" 
(aallon poikki meneminen). 

997. "minä lykkiän kolme pizarua vetty piäl" (taikaa 
tehdessäni, veen keralla noituminen).

998. "äijöä paremmin pistyy kuv vejem peällä noituu" 
(veen päällä noituminen, vesinoidat).

999. "pilvess om pisarat suuret, pisarass ol loajat 
lammit" (pilvistä putoava vesi).

1000. "pidäy koiru vedeh lykätä, anna pizordukset 
pakkuu" (pizordukset=taikaukset, pakkuu=lähtee,
vesi=puhistava voima).

1001. "se oli aina suurilla kivillä istu ta sill oli niim 
pität tukat jotta se niitä kampasi" (vetehinen, 
vrt. nuoli karvojaan, selvitti sulkiaan).

1002. "vezi pleiskau" (leiskaa, loiskaa).

1003. "kivi vedeh kirboni plukahtih, tsubuo nouzi" 
(tsubuo eli poreita, supu).

1004. "kiven luod vedeh niin tsolkahtau" (luot eli heität, 
luoda-sanan merkityksiä).

1005. "moin on valgei vezi, joga rikkane pohjaz nägyy" 
(valgei eli kirkas).

1006. "tävvym pohjah täz" (täyvyn eli ulotun).

1007. "venehillä souvettih Sarvilahem pohjah, 
sinne Sarvivalkamoh" (lahden mukaan nimetty 
valkama).

1008. "pohjatoi lambi" (pohjaton).

1009. "pohjatoi lamb on Ahvenlambi" (kalojen 
mukaan nimetyt lammet).

1010. "souti lahem pohjattsi" (pohjukan kautta,
vrt. haltijoille pyhitetyt alueet).

1011. "vanahalla aikoa venehellä poikki kulettih, 
ehätykseh siihi" (kuljettiin poikki järvestä
omaa eli saasteetonta liikennettä).

1012. "heän tuli siihi, läksi poikki tulomah siih 
Pitällärannalla" (tulemaan poikki järvestä, 
vrt. kiertäminen).

1013. "händy ehätetäh poikki" (järvestä, 
vrt. pitkät sisäjärvet).

1014. "poikkitsural ollah" (poikki eli vasta).

1015. "poikkitsural järvie" (vastapuolella, 
tsura=puoli).

1016. "otiv vettä hettiestä, kust ei puuvu polvenah, 
vähene ei sinä ikänä" (hetteestä otettu vesi,
vrt. taikoihin käytetty).




1017. "randa om polveksil, niemeksil" (polveksil 
eli mutkilla, vrt. joen polvet).

1018. "aldo vieröö polveksil" (polveksilla
vierivät aallot).

1019. "lahem poukamo" (poukama,
vrt. pou-kama, pouk-ama).

1020. "sano totta niinkuv vettä" (veen keralla 
sanominen, jumalaiset=omia oikeuden 
valvojia).

1021. "kembo siel brelottoa, pidäiz ehätteä" 
(ehättää järven yli, vrt. ehtiä).

1022. "vezi vai prinkkuu kivie vaste tuulel" 
(veen ääniä).

1023. "yläh vai hyppeäv vezi rannaz" (hyppivä 
olento).

1024. "aldo pritskoahes kivie vaste" (aaltojen 
kuunteleminen).

1025. "eräz vien ottajes sanoo, vezi kuldaine 
kuningaz, otan juvva vetty tervehyökse" 
(oma vesi, vieraat kuninkaat).

1026. "hobjaine dengu verhakse pannah 
vezirandah" (hopearaha, verhaksi eli uhriksi, 
omat ja vieraat uhrit).

1027. "Vejen toatto, Vejen moamo, vejen suuri 
sukukunta, vejen helie heimokunta" (haltijoiden 
puhuttelemista).

1028. "Vedehini rubei pyydämäh, jotta prosti 
händä" (prosti eli armahda, kalan vai vesieläimen 
hahmossa).

1029. "minul on hänen peäl verine viha, vied ni 
muad ei prostita" (veet ja maatkaan eivät armahda,
anteeksi antaminen=lainaa, toisaalta hetkessä 
eläminen omaa).

1030. "vetty präjjyttäy kivie vast" (räijyttää eli 
loiskuttaa).

1031. "kanna hyväzesti, älä präjjytä vezii" (präjjytä
eli läikytä, veen pyhyydestä).

1032. "vaiku präskeäv yheksätt alduo, silloi on aldo 
kui late" (aaltojen tuntijat).

1033. "aldo prätskeä randah" (kiviin osuessaan).

1034. "aldoloim bräyzeh" (vrt. räyske).

1035. "allod bräyzetäh" (aaltojen kieltä).

1036. "aldo kivilöi bräyzyttäy" (kiviin lyömisestä
syntyvä ääni).

1037. "allod bräyzytäh randah" (vrt. pärskyy).

1038. "vezi bräyzyäy" (ääntelee, pitää elämää,
vrt. veen pyhät, tyynellä vai kuohuilla).

1039. "vezi bräyzähtih rannaz, kala oli toinah" 
(toinah eli varmaan).

1040. "mi lienne präyzähtännyh, vai lienne Vedehine 
hypännyh" (hyppivät kalat, vetehisen hahmoja).

1041. "vezi brölizöy kivien keskez" (veen ja kivien 
yhteydestä, vrt. kiviset purot).

1042. "allon hyväm veneheh ajoi tuuli" (tuulen 
ajamat aallot).

1043. "vetty bröyzytti kare, kai kastuttih" (tässä kare
=suuri aalto).

1044. "umpilampi lapsines, peiponi perehines" 
(umpilampi lapsineen, lampi=lammessa 
elävien emo).

1045. "mäne puhaz vezi ielleh, matkoa päivilleh" 
(puhas vesi, vrt. virtaava).

1046. "kirvez vai buhkahtih, tsubuu nouzi" (buhkahtih
=putosi veteen, tsubuu=kuplia).




1047. "heittäkkeä builindu veändöin aigah, 
ei luvvi Vedehine telmändeä järvez veändöin aigah" 
(veändöin eli keskikesän aikaan, vetehiselle
pyhitetyt ajat).

1048. "se oli niinkum punani rouno ta se mäni läpi 
povesta" (nuotan povesta, vetehinen).

1049. "sanotah, muzikku vedeh meni" (mies meni 
veteen, hukkumisesta käytetään kiertoilmaisuja).

1050. "vezi bulahtelieteh" (veen kieltä).

1051. "veiz buloau" (pulaa vedessä).

1052. "sidä bulattih kivellä" (kesän iloja).

1053. "tsukkelih ku mäni lindu, ga vezi bulbettoa" 
(sukeltajalinnut, veen linnut).

1054. "vein pohdas nouzoo bulbukkaa" (bulbukkaa
eli kuplia, veen ihmeitä).

1055. "lumpehet kasvo järvessä ta pulpukkoa" 
(pulpukkoa eli ulpukoita).

1056. "missä vettä burhuau, bulbukkoida nostau" 
(burhuau=pulppuaa, bulbukkoida=kuplia).

1057. "bulbukkastu nouzoo vein pinnal" 
(kuplia, poreita).

1058. "vesi pulppuou hettiestä" (hettiestä eli 
lähteestä).

1059. "buluu nouzov viez" (buluu eli poreita).

1060. "ahvem punan loadi" (punan eli pyörteen, 
vrt. punoa).

1061. "järvempuolehine" (omat ilmansuunnat
ilmaistaan kulloinkin tärkeimpänä pidetyn asian 
mukaan).

1062. "merempuoli" (veen suuntia).

1063. "toizel puolel järvie" (järven puolet).

1064. "läksi siitä tulomah lammista poikki siitä, 
sieltä Kallivolammim puolelta" (lampien nimiä).

1065. "järvipuolini" (veen suuntia).

1066. "souvettih moarantah" (tuulen päällä olevaan 
rantaan).

1067. "Vonkarven ta Luvarven puolivälissä" 
(järvien nimiä).

1068. "allom burha vettä veneheh lykkeää 
miehen loaduh" (miehen laatuun, kuin mies, 
burha=kuohu).

1069. "tuuloo nyd, kai allod burhoaa" (kai eli 
kaikki, vettä lietsova tuuli).

1070. "aldoloim burheh" (burheh eli kuohu).

1071. "allod burhetah ylen äjjäl, kai valgiel tuloo" 
(tulee valkiella, vaahtopäät).

1072. "kuin kivi lykätäh vedeh, niin se burskahtau" 
(elävä olento).

1073. "allod bursketah" (aaltojen kieltä).

1074. "nouzemaz vetty vai purzuou" (nousema
=pulppuava lähde).

1075. "vezi kazlikoz buzlahtih, kala lähti sid eäreh" 
(kaislikossa elävät kalat).

1076. "butkahin sinne, hyppäin" (putkahin veteen, 
vrt. putkonen).




1077. "umbipäih mänöö, butkahtaa" (painaa pään 
veen alle, oudoksuen).

1078. "kiven vedeh butskahutti, vai tsubuzed nostih" 
(tsubuzed eli kuplat).

1079. "kiven lykkäi, katso vai pudzuzed nostah" 
(pudzuzed eli kuplat, putsu).

1080. "kiven luod vedeh niin tsolkahtau, puuhizen 
niin pläiskähtäu" (veen ääniä).

1081. "onko soarella sijoa, veteä venehtä moalla, 
moalla purtta puujoalla" (asutulle saarelle 
saavuttaessa).

1082. "läksi soita sotkomah, meren vettä vellomah" 
(omat meret).

1083. "kui enne buulittih, nygöi ni viez äldähäz 
lähteteldähäz, ni kelle ni midä ei rodei" (buulittih
=ilakoitiin järvessä, äldähäz=älähtää, rodei
=tapahdu, kenjärven vetehisestä puhuttaessa).

1084. "merel om buuru tänäpäi" (buuru eli myrsky).

1085. "buural viego piästänneh randah kunne" 
(päästäänkö rantaan, puuralla).

1086. "alduo buurii keändeä, onhai ku mägie" 
(kääntää aaltoja kuin mäkiä).

1087. "järvi buurie valgiel voahel, tuuloo mugalen" 
(puurii valkiella vaaholla).

1088. "Murhijärvess om puuttosat rannat" 
(puuttosat eli hakoiset, veteen kaatuvat
puut, murhi=purhi=kuohu).

1089. "Komalahessa ollah apajat puuttoliekkahat" 
(puuttoliekkahat eli hakoiset, oikeat rannat,
vrt. elottomiksi raivatut).

1090. "veneh puutui kiveh" (puutui eli osui).

1091. "veneh puutui madalah" (matalat,
vrt. mat-ala).

1092. "otiv vettä hettiestä kust ei puuvu polvenah, 
vähene sinä ikänä" (hetteen lukuja).

1093. "myö vetimä sitä apajoa ta se Vetehini 
apajoa puututteli" (otti kiinni nuotasta, 
hyvä vai huono enne).

1094. "alduo pyrskäilöö veneheh tuulel" 
(vrt. pyrskyt).

1095. "pyörie lambi" (pyöreät lammet).

1096. "ni sen niemen ympäri vaim pyörähettih 
ta siitä selköä myöten souvettih" (omaa eli 
saasteetonta liikkumista, vrt. omituiset
moottoriveneet).

1097. "pyözyrä lambi" (pyöreät veet,
vrt. lätäköt, pisarat).

1098. "tuolla kolmem päiväyksem piässä olis 
eläviä vettä" (elävää vettä, kolmen päivänmatkan 
päässä, vrt. kosket, lähteet).

1099. "vesi pärki siitä ylähäksipäin" (pärski,
kallion halkeamasta).

1100. "allom pärskeh rannas kuuluu" (aallon 
pärske).

1101. "pärskäv aldo randoa vaste" (pärskeet
=veen pärskymistä).

1102. "vetty veneheh pärskyi" (veen tervehdys).

1103. "vejem peällä kur riitelöy ta pölässytäh niin 
se hinkautuu siitä hyvin" (veen aiheuttama vaiva,
vesillä käyttäytymisestä).

1104. "tsumuh nouzoo vezi silmäkaivos" (tsumuh
eli piripintaan).

1105. "silloin kum pörskähti sihi järveh" (vetehinen 
eläinhahmossaan, kuulostaa isolta).

1106. "järvi böyrevyi aldoilemahaz" (pöyrevyi 
aaltoilemaan).




1107. "järvi böyräy kivii vaste" (pöyrää). 

1108. "tuuli böyristytti järven" (vrt. pöyristyä).

1109. "nouse neitonen norosta, hienohelma 
hettehestä, läpikorva lähtehestä, naisen ainuhun 
avuksi, naisen kuulun kumppaliksi" (hetteen 
neidon kutsumista, noitien suojelushenkiä).

1110. "itek Veden emändä, rannoin ruoholle 
rupeisi, vedett vesi kiville, saarin ajo ahteelle, 
soittaisa Vänämöisen" (saapui kuuntelemaan 
väinämöisen soittoa).

1111. "oi Veden emoinen, annas nuita, joita anelen, 
tuos nuita, joita toivon, höikes luotoin lomista,
kallioista pehmeistä, aukase sanaen arkku, 
virsi lippasi viritä, muun merellä käyessäni" 
(kalansaaliin toivomista).

1112. "mieluutar Veden emäntä, näytä tänne 
nännyjäisi, uumota utariaisi, imee visillä näillä, 
lähetä kalanen parvi, apaille aivoituille, muinosille 
vero vesille" (kalastajien puhuttelema haltija).

1113. "viele pa Veten ementä, itse kivelle kävähti, 
sinisessä sukkasessa, punaisessa hansikassa"
(vrt. sininen pyrstö, punaiset evät).

1114. "itekkii Vein emäntä, rinnon ruoholle rujaht" 
(rintava haltija).

1115. "kuule, ves, elä makoo" (luettiin rantakiven 
päällä pajuinen vitsa kädessä).

1116. "nouseppas luontoni lovesta, veistä väki 
Väinämöisen" (veestä nouseva väinämöisen väki).

1117. "vein voima, Väinämöisen väki, tuleppas nyt 
ainovan avuksi, yksinäsi ympärille, tuoppas nyt veistä 
väkeä, alta taivahan avuksi, yksinäisen ympärille" 
(veen väen kutsumista).

1118. "Hillervo, oma emuu, vejen ehtosa emäntä, 
nouse tänne liettehestä, antamahan ainoasi, 
omasi ojjentamahan" (oma emuu, kotiveden haltija, 
nimetyt emuut).

1119. "Vejin kultanen kuningas, rättihattu, tuores 
parta, lähes kansani kalaan, kerallani tuoresehen,
annas aika ahvenia, anna ainoset kalasi, kuinga 
ennen Ahti annoi" (ahdiksi kutsuminen).

1120. "Vejen ehtosa emäntä, veen armas antivaimo, 
sinä olet vaimoista vakanen, annas mulle ahvenia,
kuljeta kuukupoja, käytteles manet mahoja" 
(kaiken veestä saadun haltija).

1121. "ei tässä likitienovin kalasempaa järveä ookkaa" 
(kalaisat järvet).

1122. "kalajänkkä se on iso" (kalajänkä eli meri, 
jänkä-sanan alkuperää).

1123. "se on kova kalajärvi ollu" (kirjavaksi kutsuttu 
järvi).

1124. "se on nii kalakas se järvi jot" (kalajärvet, 
elon antajat).

1125. "ne olliit kalakkaita paikkoi järvet" (järvien
arvostuksesta).

1126. "sil on niin hyvä kalanonni" (vrt. haltijan 
suosiossa).

1127. "ne on kalarikkaeta ne Vieksij järvet" 
(kalat=omaa vaurautta).

1128. "kalasaje" (sadepisaroiden nostamat kuplat 
veen pinnassa).

1129. "mie olen käyny kalastamassa Haisujärvessä" 
(haisun mukaan nimeäminen).

1130. "se kalastelia tuol Päijjänniel" (omat meret, 
päi-jänne=pai-janne, vrt. päi-vä, ukkonen).

1131. "jopa on järvi kalijahtanu umpijäähän" 
(jäätynyt nopeasti).

1132. "se oli sinnep Pöntiöhön astiv vain kalijajjäällä" 
(kaljajäällä eli kaljamalla, ohutta ja kirkasta jäätä, 
kalja-sanan alkuperää).

1133. "on niin kalijamallek kiskonu tuuli jään" 
(kaljamalle, kasautuvaa ohutta jäätä).

1134. "jos mennee laita aalokhon, se kallahuttelee 
venettä" (kallahuttelee eli keinuttaa, veneilijät
=aaltojen tuntijoita).

1135. "kallijoekas soari" (kalliosaaret).

1136. "siell on niin kallijoekot ne rannat" (kalliorannat).




1137. "ne olivat sellasel kalliuletul kalastamas" 
(letul eli luodolla, vrt. lettunen).

1138. "kalliomatala" (kallioinen matalikko).

1139. "vähä korkemp kalliohölk järvessä" 
(hölkä eli nyppylä, vrt. hölkäsen pöläys).

1140. "yks semmonen kaljohölppä siin järves o" 
(hölppä eli luoto).

1141. "siitä pisttää semmonen kallijonkielekes 
sinnes Siikajärvellem päej" (kalliorannoilla 
sijaitsevat kielekkeet, vrt. kalliopiirrokset, 
pyhäköiden paikkoja).

1142. "sellaim piän kallionnyppylähän se on koko 
maa" (kalliosaari, saaret=maata).

1143. "se on semmost kallijopohjast järvii" 
(pohjien tunteminen).

1144. "Alapyhär rannat om melekeej järestään 
kalliorakkoja" (rakkoja=jyrkkiä kalliorantoja,
vrt. rakka=kivikko).

1145. "tuolla Pyhännäj järvessä on kakssiik 
kallijosoarta van kasvvaa niissä kuitennip puita"
(pyhiksi kutsutut järvet, vrt. saaripyhäköt).

1146. "äet enne sano, et pitiä sillo rukuvella 
mermiestem puolesta, ku tuulehuika kallottua 
ja huijjua" (rukoilla merimiesten puolesta, 
hartolassa, omat meret=isoja järviä).

1147. "vesi on kalmalla" (kelmulla).

1148. "kalpakka" (tuulen suojainen tyyni ranta, 
omia asuinpaikkoja, vrt. kalpanen).

1149. "tuolla se vene on suaren katveessa" 
(katveessa eli suojassa).

1150. "onneksi pääsimä niemen kalhveesheen" 
(kalveeseen, suojaan myrskyltä).

1151. "son tämä ranta nyt kalave ranta mennä ku 
on pohjastuuli" (kalve eli suojainen, tuulien
mukaan liikkuminen).

1152. "ilm ol kalssi ko mel lähdetti merehe" 
(merelle lähteminen).

1153. "on kalseeta vettä" (kalseeta eli kovan 
makuista, kova ja pehmeä vesi).

1154. "se kuuluu tänne asti iltakamehell oikei" 
(merenkäynti, kame=kuulakka ilma).

1155. "siel o hyvi kamia olla" (myrskyssä järven 
selällä, kamia=kaamea).

1156. "kammakko" (harjaltaan murtuva aalto, 
vrt. kammanen).

1157. "kamu ov vesillä" (veenpintaan tarttuva 
tuulenvire, omat kamut).

1158. "kun ves piimii, se on kun ruohompeä, 
paksu kana peällä" (kana eli limakelmu, 
vrt. veen rauhoittaminen, veen pyhät).

1159. "taitaa tulla oikein aika myteri yäks, 
kuj jo ajelee kanasia" (myteri=myrsky, 
kanasia=vaahtopäitä, vrt. kana=valkoinen).

1160. "siihen om pinnalle tullu kahnakkaa" 
(kahnakkaa eli limaa).

1161. "veen päällä oli niiv vahva kanaska ettei 
viihtiny mennä uimaan" (kanaska eli kelmu).

1162. "onko se ihiminen tuolla hauvvalla, vae mikä 
sieltä kangastaa mun silimiini" (järven takaisella
haudalla, poukamalla).

1163. "järvi kangastelloo" (siintää, väreilee).

1164. "sielä näkyy tommosia korkeita suaria, 
se on semmoista kankastelua" (kankastelua 
eli näköharhoja).

1165. "siin oli niim matala kannake, että se uli 
isontuluvan aikana" (veen alla, järvenselkien 
välinen matala kohta).

1166. "siin o simmonem pien kannas ylitte" 
(salmen ylitse, vrt. matala kohta).

1167. "kesäkuivalla sittä aena ol siinä semmonen 
kannas" (saaresta mantereelle).




1168. "vesi kannattaa" (kangastaa).

1169. "tässäp oo heleppo uijak kun on kantava vesi" 
(uimarit, veen ystäviä).

1170. "yhön se kantaa, kyijjihtöö yltö sem meren" 
(lautta, meren eli lammen yli).

1171. "järvi on iäs, ei kanna ei katkii" (järvien 
jäätyminen).

1172. "kylmää kantiset jäät vaikka merer rannale" 
(meren rannalle, kittilässä).

1173. "älä sit vettä loija ku on kantovelet" (loija
eli tuhlaa, veen pyhyydestä).

1174. "tuolla ol lampi tuossa kapalleehem piässä" 
(kappaleen matkan päässä, lähimpien vesistöjen 
tunteminen).

1175. "Koakkolahej ja Koevulav välillä om pien 
kappeima" (kapeima eli kapeikko).

1176. "se oli semmonen kapiallainem matala" 
(johon verkot laskettiin).

1177. "se Mättäikkölähteen niitty on hijas niittää" 
(lähteiden nimiä).

1178. "laharen yli oli kapusillat kun siin oli sellasta 
vetelää suoniittyä" (kapulasillat eli pitkospuut).

1179. "onkha täs kari, ku vennee pohja karaht 
johokii vai lieks hänes vaa jokkuu hiekkatöyry" 
(karit ja töyryt).

1180. "ehtoste ol ihan tiltti merem pääl et joku 
vähänen tuulenkare kävei" (tiltti eli tyyntä).

1181. "kyllä se tyven oli, pikkusev vain karetta 
pinnasa" (karetta eli värettä).

1182. "sillo o kala aina syönnillään ku on karetta 
veem päällä" (tuulen ja kalojen liikkeiden 
yhteydestä).

1183. "tuulen karheishin vetelee järveä, ei raskina 
pittää tyvenessä" (karheishin eli kareisiin).

1184. "se kare käyvyö viel, ves viel lainehtii vaikkei 
enää tuule" (käy eli kävelee, eläviä olentoja).

1185. "jo sin kohta piäsyö ko viel vähä nuo 
karriet asettuut" (kohta pääsee järvelle, ilmojen 
mukaan liikkuminen).

1186. "karriet ol nii suuret ko pienet mäit" (suuret 
ja pienet kareet, vrt. aallot, laineet).

1187. "vesi on kulijettanuk karetta rannale" 
(karetta eli roskaa).

1188. "roima oli hakannu rannale semmosen karhen" 
(roima=suuri aalto, karhen=roskajuovan).

1189. "meri karettis" (karehtii, väreilee).

1190. "kalat ku kuttee matalassa rantavelessä, 
se karehtii, siittä senkin tiätää" (kalojen luomat 
kareet).

1191. "jo koht rupes ves karehtimmoa ja tuulehujakka 
käymeä" (tuulen luomat kareet).

1192. "johaa järvi rupee sulamaa ku jäät karehtii 
rantaa" (järvien sulaminen, talvesta kesään).

1193. "oamulla kylymä karehtii jo veimpintoa" 
(karehtii eli jäädyttää, kesästä talveen, 
omat vuodenvaihteet).

1194. "venek karahti kareikkoon" (karikkoon).

1195. "karhapiä karetta kattilaa" (karhapää eli 
vaahtopää, tuo kalaa kattilaan).

1196. "me ajettin karil nii et hurat vaa" (ajettiin 
karille, vrt. omituiset moottoriveneet, kaikki elämän 
vastainen=vierasta alkuperää).




1197. "siellähän on semmosia kiviköitä ja kariloita 
niin" (järven pohjassa).

1198. "oltihin karisa" (karissa eli kalamajassa, 
jossa elettiin pyyntiaikana).

1199. "sitä käytiin niisä karesa viarastelemasa" 
(kareissa eli kalamajoissa, pyyntikansan
elämää).

1200. "tuossakin karissa eilen seiso rauma koko 
päivän" (rauma eli kuohupäinen aalto).

1201. "se lännempual on sellaast karikkoo" 
(saaren länsipuoli).

1202. "mites tämä on näi karikoista" (ranta,
vrt. kivikkoista).

1203. "hyvin karikkosta rantaa ja matalaa kans" 
(karikkoiset rannat).

1204. "se on nin karinen nenä, ei siihen oh hyvä 
tuulella männäl likes" (veenalainen karikko, 
vrt. niemen nenä).

1205. "karinnenä" (karista tai saaresta pistävä 
niemeke).

1206. "karinnenä" (hiekkamatalikon kärki).

1207. "karipaikosa se pruukaa topataj ja röyköstää 
jäät" (vrt. jääröykkiöt).

1208. "yhtä karpohjaa se järvi" (kari eli sorapohjaa).

1209. "kaririutta" (kivikko, veen rajassa).

1210. "karisölkä" (veenalainen harjanne, vrt. selkä).

1211. "karjas aalto" (suuri ja kuohuva).

1212. "karijaspäinen aalto" (vaahtopäinen,
vrt. kare=laine).

1213. "ko sattu tulehen semmonen karijaspää niin 
se täytti venehej" (karjaspää eli vaahtopää).

1214. "varuak karijaspäätä, sehän se venneeseen 
tullee" (tulee veneeseen, vrt. vetehinen).

1215. "on koko päivän niin karjaspääsä kiehunu, 
niin että" (kiehuva järvi).

1216. "meri oli sillon karjaspäilä" (karjaspäät 
muistetaan, vrt. laatokan ympärille asettuneet
karja-laiset).

1217. "meri karju vihoisan" (karjui vihoissaan, 
tunteikas olento).

1218. "lainteet kulkoo nin karkeana" (korkeina).

1219. "tuul on nostanna hiekan karkkoi" 
(karkkoi eli laineille, järven pohjassa olevan 
hiekan, vrt. karkkonen).

1220. "nes sanovak karkoksi ja kallioksi ku on 
semmonen saari joss ei maata ole ollenkhaaj" 
(kallioista saarta, vrt. luotoa).

1221. "karkko elik karo sielä Vettähjärven selälä" 
(karkko eli karo, vrt. kari).

1222. "tuuli ajo Multilahelta karkupuut" (lahtien 
nimiä).

1223. "ei se kerkiäk karmastak ku heti hyppää 
sukkeloehin" (kylmä vesi).

1224. "ensin se ov vähä semmosta karmiaa" 
(kylmää, merivesi kevätkesästä).

1225. "järvette leiast niit karpalei noukitti" (järven 
leijasta, liejuisilta rannoilta).

1226. "oltti jossan karra rannas ja orotetti että ilma 
tyyntyisi" (odotettiin ilman tyyntymistä, oma elämä
=myötäilemistä, myötään elämistä).




1227. "paat men karral" (karral eli karille, 
vrt. karranen).

1228. "nyy menee karral" (vesi karien päälle, 
tuulen yltyessä).

1229. "onha tiä ves jo aika suvakkua, mut karsualt 
se tuntuu viel uimua lähtii" (suvakkua eli lämpimähköä,
vrt. suvi).

1230. "kylömä ves on karsasta juuvva" (vrt. jääkylmä).

1231. "kyllä tämän korkusie oaltoja on Oulujärvellä" 
(omat meret).

1232. "tuosta lammista ei muuta soak kun ahvenen
kartuksii" (ahvenlammet).

1233. "karu käy" (kare, veen pinnalla,
vrt. alisen henkien nimet).

1234. "se järver ranta kivikarua" (kiviset rannat).

1235. "karulle ei matikan pyytöö pie panna" (karulle
eli karille, kivikolle).

1236. "karupohja" (kova pohja liejun alla).

1237. "ves karvaistah kala vertaistah" (veestä keksityt 
sanonnat).

1238. "ne un karvot semmosija matalikkoja, 
joisa palijas kivikko näkkyy veem päällä" (kiviset
karvot, vrt. luodot).

1239. "meijär rannalla ei ok kailoja" (kailoja eli kaisloja, 
omat eli asutetut rannat).

1240. "siin on kahiloita siinä lampisa, kahilaa kasvaa 
kovasti" (kahilaa eli kaislaa, vrt. kahista).

1241. "kahila on joka joessa kasvaa" (jokikahilat).

1242. "siel meijä rannol olkii suurii kasilikkoloi" 
(kaislikkoja).

1243. "ja siin oli semmonen kahilisto sitter ranta" 
(kahilisto eli kaislaranta).

1244. "Kurppasten pohjan kaihlisto" (kaislapohjat).

1245. "miä sousin sit kaihiliston syrjää" (kaislikon 
syrjään, kalapaikkoja).

1246. "siitä syvemmällä vasta sitte on kaelisto" 
(kaelisto eli kaislikko, vrt. rannassa).

1247. "melekei umpeen kasonnus suolamppi" 
(veestä maaksi).

1248. "se voan kuivvook kassittaa" (järvenranta, 
veen laskiessa, vrt. kassinen).

1249. "se on kasvannu siit järin umpeh" (järvi).

1250. "ompa puluppa kasvattanna kaollaa, 
vesi noussee" (ulpukka, vesikasvien ja veen 
yhteydestä).

1251. "mere piälys kasvettuu, saih tuloo" 
(kasvettuu eli kasvattaa pilviä, rannat=hyviä 
paikkoja ilmojen katsomiseen).

1252. "tuol Pohjallahler rannal meillä ol palo" 
(lahtien nimiä).

1253. "see Heinaste laaks kyl mää sen tiärä" 
(laaksi eli lahti, vrt. laakso).

1254. "ete Katinkynnen taa mennä" (nimetyt
kivet, vrt. karit, luodot).

1255. "ei se ihan katkkeima oo" (kapea niemi, 
katkennut saareksi).

1256. "se vähän niinkun katkii, hyvi alavoo tässä, 
melekeen kahtena suarena" (saariksi katkeilevat 
niemet).




1257. "tuolla se vene on suaren katveessa" 
(omat satamat).

1258. "niitten kalvekkeitten kohlal ne Alasem parhaat 
kalapaikat o" (kalvekkeitten eli varjopaikkojen,
järvien nimiä).

1259. "toi kaikisten kaukasempi saari tualla selläällä" 
(vrt. kaukosaari, paikkojen nimeämisen myöhäisestä
alkuperästä).

1260. "se on kauhistuksen paikka se Pöytjärvi" 
(kummitteleva järvi).

1261. "kaukakarreisa ei käyk kukkaa" (kaukokareissa 
eli ulkokareilla, avomerellä liikkumisen vieraudesta, 
vrt. omat veneet).

1262. "tästä Marijaniämestä tuanner Raumankurkkua 
kohti sinne oj jäitä ajjautunu, jokka kaukomerestä tullu" 
(kaukomerestä eli ulkomereltä, vrt. rauma=iso aalto).

1263. "tosa niämen kaulasa siä on niin korkeella 
joskus vesiki, ette kuivij jalvon niämeem me" 
(niemen kaulassa, vrt. nenässä).

1264. "se ol hoikka keskelt, semmoine hoikkakaulaine" 
(niemi).

1265. "suurella veellä kävi laine yli kaulanteen" 
(kapean maan kohdan).

1266. "se kävi siihe kaulanteellek kahem matalav vällii" 
(kahen matalan väliin).

1267. "ne ov vetänhe venhen yli tuosta kaulanthelta" 
(vrt. kannakselta).

1268. "kaulo" (lahden poukama, vrt. kaulonen).

1269. "kaoruma" (pieni lahdeke, vrt. karuma).

1270. "tähä asti alto käi nii notkan näköisest mut nyt 
se alkoa jo käyvä jäykemmäst" (aaltojen tunteminen).

1271. "kävi niv vankka meri et heitti paati yle niskojes" 
(vankka meri, meren käynti).

1272. "muuten on tyvem mutta vanha meri vielä käy" 
(vanha meri, mainingit).

1273. "käv syvin eli matalin" (syvin eli matalin, 
miten tahansa).

1274. "käi syvält taik matalalt" (veestä keksityt 
sanonnat).

1275. "kehu sen kupliksi vessiim piälle" (kupliksi 
vesien päälle, omat vertaukset).

1276. "kehvelil kävviit venneel uimas" (kehvelil 
eli hiekkamatalikolla, vrt. voimasana kehveli, 
matalikkoon osumisesta).

1277. "verkkoloikii laskiit kehveli laitaa" 
(kalapaikkoja).

1278. "selkäpuol on jyrkkä i kivikko, alapuol taas 
matala kehvelikko" (saaren selkä ja alapuoli, 
vrt. vatsapuoli, eläviä olentoja).

1279. "kortek ku katkeaa se keijahtaa veem pääle" 
(veen heinät).

1280. "pauhalla venel liikkuu, se keijasee ja 
keijasee" (pauhalla=matalikolla, keijasee=keinuu, 
vrt. pauhanen, keijanen).

1281. "keijottaa vesietelätä vasten" (vesietelää 
eli kaakkoa kohti, veen suunnat).

1282. "näihhäm minä kuinka venek keijju tuulel" 
(keijju eli keinui, vrt. keijut).

1283. "hirviöitä pläsähyksiä kuuluu ko nek kaatuu 
ja keikahtelee" (jääröykkiöt merellä).

1284. "ko se otti noin tormeiv vuoron niin em mää 
läheh hänesen keikkuhu" (keikkumaan myrskyävälle 
merelle, häneksi kutsuminen).

1285. "se lampi sittä on semmosta että keikkuu ranta 
se on kuinka paksulta liekkää että" (keikkuvat rannat, 
ihmisille ja haltijoille kuuluvat kohdat).

1286. "jopa keikuttaa tuommonen keikkuoallokko" 
(keikkuaallokko, omat nimet=kuvailevia nimiä,
lempinimiä).




1287. "kävi kova ärjy ja keikutti niim" (venettä).

1288. "kesällä on järviveessä niin paljon kiuruja" 
(kiuruja eli ötököitä, vrt. kiuruja syövät kiurut).

1289. "se piti sillon ko yheksäs aalto tuli niim piti 
pannav venehen keula sitä vastaha" (vrt. tavallista
suurempi aalto).

1290. "appuraruaho on simmost kun om pohjas kiin 
ja kelluu sit pinnal viheriäiset lankat" (vesiheiniä).

1291. "tuo kelluva lammen ranta on niin ijätiviepää 
että siinä suap varovast liikkuva" (ijätiviepää eli 
upottavaa).

1292. "keltto ranta" (savipohjainen ja vähäkasvuinen, 
vrt. keltonen).

1293. "nyt on veen peällä keleve" (keleve eli kellertävä 
kalvo, vrt. kel-tainen).

1294. "siinn on semmonem puur raaki kenkurallaaj 
järvem päällä" (järven päälle kaatuneet puut,
vrt. raivatut rannat, vastakohtia).

1295. "hiekkakentaita" (vuoroveden luomia särkkiä, 
vrt. kennas, kentanen).

1296. "ne on kennäspäetä ne suuret laenneet" 
(kennäs eli vaahtopäitä).

1297. "se ku om merestä tuo saari kentettyny" 
(merestä kentettynyt, vrt. veen pitäminen 
maata vanhempana).

1298. "keulakii välist hertto mennä veten alle" 
(hertto=oli mennä, vrt. herttoniemi).

1299. "Huutlammi ukko" (ukko ja akkahaltijat).

1300. "kattos, kun tuass on suur kerrokas" 
(tasaisin väliajoin tuleva suurempi laine, 
vrt. kertautua).

1301. "sen kerram perää ei kukaa o sit haltiaa nähny" 
(järveen sukeltanutta haltijaa, vrt. sukupuuttoon
tapetut vesieläimet, norpat, saukot, vesikot).

1302. "mut se oj jo tavalliin kova myrsky kun yhreksäs 
lainne on kertalainne" (vrt. kerrokas).

1303. "ko tul suur kertalaine ni paiskais venneen nii 
ylös et iha hirvitti" (suuret kertalaineet).

1304. "ol siinä salmessa kivet siellä keskemmässä" 
(kiviset salmet).

1305. "se on keskijärvellä omituinev virraj jänne" 
(virran jänne, virtaus).

1306. "vastatuuli ja keskijärvi ei kelpaa soutajalle" 
(vettä ja tuulta vastaan eläminen, johtaa
vastaiseen).

1307. "Pärnälammis ol keskseläl sellasta heinämättäitä" 
(mättäiset lammet, vrt. umpeen kasvavat).

1308. "laskek keskussalamea, tässä om matalallaesta" 
(keskussalmea eli salmen keskikohtaa). 

1309. "pani jeähän rantaveet, keskusselät, isot selät 
venneellä liikuttavvie" (järvien keskusselät, 
veneellä liikuttavat).

1310. "sit ol semmonel lähe mis kesti vesi" (missä 
kesti vesi, joka ei kuivunut kesällä).

1311. "jo ov vesi kesäpohjala, ku venhem pohja krapasi 
kiviä" (kesäpohjalla, matalan veen aika).

1312. "siin ei ok ku pikkuine ketveles siinä Sepälahe 
piässä, isävaenoo aena vet venneennii enne siitä ylite" 
(veti veneen, vesistöstä toiseen).

1313. "se on se Lintojar ranta niij jyrkkää keuluu" 
(jyrkät rannat, vrt. keula).

1314. "se käyttää niin kauhiastim merta" (käyttää merta, 
vrt. käydä=kävellä).

1315. "sittee se käyttää aaltua hirvijästik kum mereltä 
tuulee" (merituuli, vrt. maa).

1316. "kyll on toi ves kylmää, mum mempäs noi pojat 
vaa ajah kevättakkui" (ajaan kevättakkuja, uimaan 
ensimmäistä kertaa).

1317. "sitä sanotahan hauvaksi oikeen täällä keskuuvessa" 
(järven poukamaa).




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti