v.1.08

lauantai 18. marraskuuta 2017




VESI

vesi (suomi, karjala, inkeri, vatja, viro), vezi (lyydi, vepsä), veiz (liivi), caz, cahci, cääcc, tsas (saami), ved, väd (mordva), but, vyd, wot, wut, wyt (mari), vo, vu (udmurtti), va (komi), yink, yik, yenk, jenk (hanti), ut, wit, wyt (mansi), viz (unkari), bi, ji, jic, wit (nenetsi), bic, biro, bido (enetsi), ut, yt, öt (selkuppi), bec, bydy, byzy (nganasani), bu (kamassi), wete, weti (kantaurali).

1. veden äärellä ollaan hiljaa (henkien koti).

2. veden lahjat jätetään veneisiin tai pienille tuohisille lautoille (liikkeistä ennustetaan ja tiedustellaan Veden emännän tahtoa).

3. lähdevettä pidetään vesistä pyhimpänä (puhtainta).

4. taikomiseen käytetty vesi noudetaan lähimmästä lähteestä (veteen lisätään kasvien ja puiden lehtiä).

5. taikoihin haetaan suovettä eli moavettä (osa vedestä kaadetaan takaisin).

6. kallioiden ja kivien uurteista saatua vettä pidetään yhtä pyhänä kuin lähde ja sadevettä.

7. kuivuneita joen uomia, lähteitä ja kaivoja pidetään vedenhaltijan hylkääminä.

8. parantamiseen käytetään ennen päivännousua noudettua vettä ja ensimmäistä lähteestä saatua vettä (ensimmäinen vesi).

9. merelle lähdettäessä heitetään rannalta pieni kivi sanoin "älä ota minua, ota kivi" (suojeleva taika).

10. vedelle lahjoitetaan valkoista kangasta ennen kevään ensimmäistä vesille lähtöä ("ettei hukuttaisi ketään", kangas viedään rantaan keskiyöllä ja kävellään pois taakse katsomatta).

11. hetteitä ja kuivan maan lähteitä pidetään yhtä pyhinä.

12. lähdevettä käytetään parantamiseen (vedelle luvataan lahja terveyttä vastaan).

13. vastapäivään pyörivää vettä pidetään henkien sijana.

14. pyhinä pidettyjä järviä ei ylitetä (ohitetaan rantoja myöten).

15. veteen ei niistetä tai syljetä (uskotaan suututtavan vedenhaltijan).

16. juoma ja pesuvesi otetaan päiväsaikaan (yöllä veden ajatellaan lepäävän).

17. umpilampien vettä ei juoda (ummehtunutta, ei puroja).

18. järveä tervehditään nimeltä tai ojentamalla kättä järven suuntaan.

19. vepsäläiset kutsuvat vedenhaltijoita nimin Jarven-izand, Ojan-izand (oja=puro), Ojan-emag ja Tatrandak (solisija).




20. vedenhaltijaa muistetaan kalastuskauden alussa ja lopussa (ensimmäinen ja viimeinen saalis).

21. suuresta saaliista kiitetään ottamalla pyyntipaikalta kouriin vettä.

22. sadetta, sumua, tulvia ja vesistöjen kuivumista pidetään Vetehisten liikehdintänä.

23. veden ajatellaan kuuluvan haltijoille päivän laskettua (vrt. myöhäistä alkuperää oleva tuulastaminen).

24. mordvalaisten mukaan vedenhaltija Ved-ava (vesi-emo) elää lumpeiden ja rantaheinien alla.

25. mordvalaiset puhuttelevat vedenhaltijaa sanoin "Vesi-emo emoinen, elättäjä, sinä tulet maan alta,
virtaat maata pitkin, hopeisena vyöryt, kultaisena virtaat, huuhtele kesämme, pese kauneutemme".

26. mordvalaiset uskovat sateen saavan alkunsa lähteistä (vesien pitäminen yhtenä).

27. mordvalaiset pyytävät Ved-avalta sadetta pitkän kuivuuden uhatessa.

28. ensimmäistä lähteestä saatua vettä kutsutaan veden pääksi (käytetään parantamiseen).

29. parantavaa vettä haetaan seisomalla avannon tai lähteen partaalla, odottamalla veden värähtämistä ja täyttämällä vakat veden värähdettyä.

30. vedestä ennustetaan ottamalla vettä puulusikoihin, jättämällä lusikat yöksi ulos ja katsomalla vastaus jäätyneistä kuvioista.

31. veden äärelle tultaessa puhalletaan ja sanotaan "hyvää huoment, Veten emäntä".

32. kevään ensimmäistä kalansaalista ei näytetä muille ("kaihlellen kalaonnee", toisen tavan mukaan
lahjoitetaan Veden emännälle).

33. komit laskevat kalaan lähtiessään veteen lahjan sanoin "Vesi-emo kanna meitä terveinä, pidä meistä huolta, suojele meitä sekä anna paljon saalista, koko veneellinen".

34. järvissä uiminen lopetetaan heinäkuun lopulla "koska silloin vesi ja ilma muuttuvat".

35. komit jakavat vesiä eläviksi eli virtaaviksi ja kuolleiksi eli seisoviksi vesiksi (lähde ja sadevesi eläviä vesiä).

36. komien mukaan elävä vesi antaa ihmiselle hengen (lov) ja nuoruutta (vrt. lapsivesi).

37. komien vedenhaltijan tiedetään inhoavan metsänhaltijaa "koska tämä viskoo veteen oksia, lehtiä ja puita".

38. komit pitävät suurta haukea yhtenä vedenhaltija Vasan hahmoista.

39. pyydykset kuivatetaan huolellisesti ennen vesistöstä toiseen siirtämistä (vieras vesi, joka vesistöllä oma haltijansa).

40. vedenhaltijan menoihin kuuluu tulen virittäminen rannalle, veden tuoman levän ja risujen polttaminen ja tulen yli hyppiminen.

41. vedelle annetaan "niin monta lahjaa kun on veneessä matkustajia".

42. kevään ensimmäinen kala lasketaan takaisin veteen tai valmistetaan ruuaksi rantakivellä (tulee perata sormin, ilman apuvälineitä).




43. vedenhaltijalle uhrataan ukkosen jälkeen (kuivuus / metsäpalot).

44. uralilaiset kansat kutsuvat vedenhaltijaa nimin Veden emäntä, Veen emo, Ved-ava, Vete-ema, Wut-awa,
Vu-murt, Va-kul, Wit-xon, Jenk-tonx, Wit-kan ja Jit-jerw.

45. liiviläiset kutsuvat vedenhaltijaa nimin Mer jema (meren emo) ja Ud jema (usvan emo).

46. nenetsit pitävät vedenhaltijaa ilkeämielisenä (haltijaa lepytellään syksyisin ja keväisin laskemalla veteen lahjoja ja ripustamalla rantapensaisiin kankaita ja vaatteita).

47. nenetsit voivat rankaista vedenhaltijaa sytyttämällä rannalle tulen ja heittämällä veteen kekäleitä.

48. saamelaiset kutsuvat kirkasvetisiä, laskujoettomia ja kalattomia järviä saiva-järviksi (saivat esivanhempien henkiä). 

49. saamelaiset liikkuvat saiva-järvien läheisyydessä hiljaa (pidetään pyhinä).

50. tverin-karjalaiset kutsuvat vedenhaltijaa Vejen omaksi.

51. udmurtit kutsuvat vedenhaltijaa Vu-murtiksi (vesi-ihminen) ja Vu-kuzoksi (veden-isäntä).

52. udmurtit kutsuvat naispuolista vedenhaltijaa veden-neidoksi (Vu-nil) ja Vu-murtin akaksi.

53. udmurtit uskovat vedenhaltijoiden olevan "arkoja olentoja jotka harvoin näyttäytyvät ihmisille" (näyttäytyminen nostattaa myrskyn tai vaahtopäitä).

54. udmurttien vedenhaltijan Vu-murtin tiedetään liikkuvan suuren hauen hahmossa.

55. udmurtit uskovat vedenhaltijoiden viettävän häitään keväisin ja syksyisin (myrskyt, tulvat).

56. udmurttien vedenhaltijan Vozon tiedetään tulevan ihmisten saunoihin talvisin mistä saatetaan takaisin joelle soihtujen kanssa ja koputetaan jäätä kepeillä sanoin "mene kotiisi".

57. udmurtit pitävät vedenhaltijaa metsänhaltijaa vahingollisempana ("koska hukuttaa ihmisiä ja eläimiä").

58. udmurttien vedenhaltijan uskotaan antavan kalaa ja suojelevan vesilintuja (kaikki vedessä oleva haltijalle kuuluvaa).

59. udmurtit muistavat vedenhaltijoita jokien ja järvien rannoilla.

60. udmurtit uhraavat vedenhaltijoille kaloja ja vesilintujen höyheniä (höyheniä uhrattaessa pyydetään vesilintujen hedelmällisyyttä).

61. udmurtit palvovat jokia, järviä, puroja ja lähteitä.

62. udmurtit puhuttelevat vesistöjä nimeltä (liitteenä voidaan käyttää mumi (emo) sanaa).

63. udmurtit suhtautuvat vesistöihin tarpeiden mukaan (ruoka, juoma).

64. udmurtit laskevat haltijalle lahjan veden yli kulkiessaan (ylittämistä vältellään).

65. udmurtit uhraavat järville jokia harvemmin (kerran vuodessa).

66. udmurtit kutsuvat vedestä saatuja tauteja nimellä vu-kuton (veden-tartunta).

67. udmurtit parantavat vedestä saatuja tauteja tartuntapaikalla uhraten (vu-vozo, vihastunut vesi).

68. inkeriläiset kutsuvat vedenhaltijaa Järven emäksi, Veen emäksi, Vein emuuksi ja Veen isoksi.

69. inkeriläiset pitävät hukkuneita "vedenhaltijan veteen vetäminä".

70. vedenhaltijaa kutsutaan nimin Veen emo (suomi), Vete-ema (viro), Ved-ava (mordva), Vörikva-emo (komi), Ybut-emo (udmurtti) ja Wut awa (mari).




71. jokia ja järviä kutsutaan emoiksi (emojoki).

72. komit pyytävät Veden emolta terveyttä sanoin "Vesi-emo, anna meille hyvä terveys, sille joka sinua syö,
joka sinua juo, anna terveyttä sille joka kylpee, anna keveyttä ja iloa". 

73. komit lausuvat kalaan lähtiessään Veden emolle "kanna meitä terveinä, anna meille paljon kaloja,
koko vene täyteen".

74. kaivoa tai lähdettä ei ammenneta kuivaksi ("ettei otettaisi emuuta").

75. meren rannalla asuvat kutsuvat vedenhaltijaa Meren emäksi (suomi), Mere-emaksi (viro) tai Mier jemaksi (liivi).

76. mordvalaiset pyytävät vedenhaltijalta sadetta, hedelmällisyyttä ja kalaa.

77. marien vedenhaltijan menoihin kuuluu osallistujien ja välineiden kasteleminen vedellä.

78. marit kutsuvat parantavaa vettä variksen vedeksi ja veden pääksi (haetaan ennen päivännousua).

79. lähteelle saavuttaessa yskäistään hiljaa (haltijan varoittaminen).

80. lähteelle mennään sellaisen ihmisen kanssa jonka haltija tuntee ennestään (ensimmäinen käynti).

81. ensimmäistä lähteestä saatua vettä kutsutaan "uudeksi vedeksi".

82. vedenhaltijoiden uskotaan liikkuvan maan alla (vesisuonet).

83. vedenhaltijaa kutsutaan nimin Veseläjä (suomi), Vetehinen (karjala), Vedhine (vepsä), Tsatse-jielli (saami) ja Järvelaj (vatja).

84. hantien Tjort kon ikiä pidetään meren ja suurten järvien haltijana (ylisen haltijan Numi-toremin poikia).

85. obinugrilaiset kutsuvat vedenhaltijaa nimin Jenk-tonx (veden-haltija), Jenk-vort (veden-ruhtinas), Jenk-xon-ike (veden-hallitsija-ukko), Vil-xan (veden-hallitsija), Vit-jelpin-pupi-aikä (veden-pyhä-haltija-ukko) ja Kul-tätte-junk (kalan-luoja-haltija). 

86. obinugrilaisen Jenk-tonxin uskotaan asustavan ob-joen suulla ja laskevan kalaa obiin ja sivujokiin
(vrt. avaa Ahti aittasi).

87. obinugrilaiset kuvailevat Jenk-tonxin tytärtä sanoin "vesipalmikkoinen-palmikollinen nainen, vesikasvoinen-kasvollinen nainen".

88. obinugrilaisen Jenk-tonxin kerrotaan antaneen tyttärensä asuinpaikaksi järven rantoineen (toisen tiedon mukaan haltijalla "seitsemän tytärtä, seitsemässä järvessä"). 

89. obinugrilaiset pitävät Jenk-tonxia vastuussa kalaonnesta, terveydestä ja vesillä liikkumisesta.

90. obinugrilaiset uhraavat vedenhaltijalle syksyisin vesien jäätyessä, keväisin jäiden lähtiessä ja ensimmäisen kalansaaliin jälkeen (lahjat veteen, jäälle tai avantoon, "vedenkalan-seitsemäksi-onneksi").

91. obinugrilaiset kutsuvat vedenhaltijaa sanoin "järvilumpeenlehti-korvainen ukko, obin-suuruissilmäinen ukko, järvilumpeen-kaltaiset kuulevat korvasi kuulkoot, obin-suuruiset pyhät silmäsi tänne valaiskoot, juoksevan veden ylitse, virtaavan veden ylitse, obin-veden-pyhä-ajatuksesi, järviveden-pyhä-ajatuksesi tänne suuntautukoon" (lumpeet vedenhaltijan korvia).

92. vedenhaltijalle veistetään puisia kalankuvia pyydetyn kalalajin mukaan (joka kevät uudet kuvat,
pidetään mukana kalamatkoilla).

93. vedenhaltijaa voidaan kutsua veden saartamalla kivellä istumalla, sukeltamalla joen pohjasta "mitä ensinnä käteen sattuu", vesieläinten luilla, heittämällä sammakko veteen tai tekemällä salmen kohdalle avanto.

94. vedenhaltijalle annetaan kevään ensimmäinen kalansaalis ja kalojen päät (pää=jälleensyntyvän henkisielun sija).

95. kevään ensimmäisen kalan ruoto kuljetetaan pyyntipaikalle vahingoittumattomana (uskotaan mahdollistavan jälleensyntymisen).




96. vedenhaltijaa puhutellaan sanoin "Veden ehtoisa emäntä", "Veen neiti, veen tyttö, pääsi aalloista ylennä"
ja "Veen ehtoisa emäntä, vaimoista vakainen, annas mulle ahvenia, alta aaltojen syvien".

97. vedestä uskotaan saatavan monia piirteitä ja kykyjä (hetteen ja umpilammen vedestä puhtautta ja viattomuutta, koskivedestä hurjuutta ja väkevyyttä).

98. hetteenhaltijaa kutsutaan hetteen ylle kumartamalla, koskettamalla veden pintaa leppäisellä vitsalla ja loihtimalla "nouse neito lähtehestä, hienohelma hettehestä".

99. saamelaiset kutsuvat vedenhaltijaa Tsatse-jielleksi (vesi-eläjä) ja Tsas-olmaiksi (vesi-mies).

100. saamelaiset uhraavat Tsas-olmaille kalaa ja turvallista matkaa toivoessaan.

101. saamelaisen vedenhaltijan Tsas-olmain uskotaan elävän joissa ja järvissä (alkujaan joenhaltija, vrt. hantien As-iki).

102. saamelaisen Tsas-olmain uskotaan voivan ottaa kampelan ja mateen hahmon.

103. saamelaisten mukaan haltijakalan eli kalan hahmossa liikkuvan haltijan pyytäminen tietää kuolemaa (saamen mardes, suomen marras).

104. saamelaisen vedenhaltijan Tsatse-jiennen (vesi-emo) kerrotaan "liikuskelevan öisin ja suojelevan vesilintujen poikasia".

105. saamelaisen järvenhaltijan Saiva-neidin tiedetään suojelevan kaloja ja vaikuttavan saaliin määrään
(vrt. joenhaltijasta polveutuvat järvenhaltijat).

106. marien vedenhaltijan Wut-ian kerrotaan "liikuskelevan veden rajassa aamuisin ja välttelevän ihmisiä".

107. marien Wut-ian uskotaan voivan ottaa hauen ja monnin hahmon (haltijakalaa pidetään muita kaloja suurempana, toisen tiedon mukaan ui eri suuntaan).

108. marit pitävät vedessä olevia kiviä ja uppotukkeja vedenhaltijan sijoina. 

109. marit kutsuvat järvenhaltijaa nimellä Jer-oza (järven-isä).

110. marit uskovat vedenhaltijan asuvan "vesissä jotka eivät koskaan kuivu".

111. marit muistavat vedenhaltijaa kalaan ja uimaan lähtiessään.

112. marit kutsuvat vedenhaltijoita nimin Wut-kuguza (veden-ukko) ja Wut-kuwa (veden-akka).

113. marit uhraavat vedenhaltijoille kaloja ja vesilintuja.

114. marit keittävät kevään ensimmäisen kalan, palauttavat ruodon veteen ja pyytävät vedenhaltijat syömään.

115. marit kutsuvat lähteenhaltijaa nimellä Pamas-ozan (lähteen-isä).

116. marit uskovat lähteenhaltijan suuttuvan jos lähteelle mennään meluten tai likaisten astioiden kanssa.

117. marit pitävät osaa vedenhengistä hukkuneiden sieluina (henkien (ört) uskotaan jäävän vaeltamaan hukkumispaikalle).

118. marit kutsuvat vettä Wut-awaksi (vesi-emo).

119. marit pitävät virtaavaa vettä elävänä ("kuinka muuten voisi liikkua").

120. marien mukaan veden puoleen voi kääntyä "siellä missä on vettä" (ihmishahmoisen haltijan puoleen 
"siellä missä on syvää vettä").

121. marit pyytävät vedenhaltijalta sadetta järven rantaan kerääntymällä, sadepuuroa (jur-putsemus) keittämällä ja toisiaan kastelemalla.

122. marit kastelevat itsensä ennen vedenhaltijan sanojen lausumista.

123. marit jättävät vedenemo Wut-awan lahjat veteen (paljaina tai nahkakääröissä).

124. marit muistavat Veden emoa lähdettä puhdistettaessa, uimaan lähdettäessä, veden varaan jouduttaessa, veden vihoja parannettaessa ja kalansaalista toivottaessa (toisen tiedon mukaan kalastetaan haltijan huomaamatta, "ei antaisi kalaa jos huomaisi").

125. marit uhraavat vedenhaltijalle sadetta ja puhdasta juomavettä toivoessaan (uhriksi kala, syödään rannalla, ruoto veteen).

126. marit pitävät järviä (jer) elävinä olentoina (uskotaan liikkuvan puroja pitkin).

127. marit kutsuvat merenhaltijaa nimellä Tenez-awa (suuria järviä pidetään merinä).

128. "mies merestää näyttelee, turkkiaan tupsuttaa, Veen eukko kulta kuitra" (veden emo karvaisen vesieläimen hahmossa).

129. "oh sinä ukko utran, kun et tuntenut piteä, Ahin lasta ainoata, Vellamon vetistä neittä" (kaloja pidetään vedenhaltijan lapsina).

130. "kuin lienet vesi kivonen, vesi päällesi vetäköö" (veden ympäröimät ja alaiset kivet vedenhaltijalle kuuluvia).




131. vettä otettaessa lausutaan "vesi kulta, kaunis kassa, pää kulta, käsi hopea, sie olet vanhin sisarista, sukulaisista suurimmainen, emon lapsi ensimmäinen, tules tänne tarvitessa, käy tänne kutsuttaissa" tai "vesi on vanhin veljeksistä, veen poika polvuksista, tule luota katsomahan, likeltä tähyämähän, minun silmin katsellessa, suin sulin puhellessa".

132. "kezävejollä pezöv, talvivejell huuhtov" (kesävesi ja talvivesi).

133. parantavan veden ottamiseen kuuluu varpujen taittaminen kolmesta lepästä, varpujen sitominen punaisella langalla ja vastan kastaminen vedessä sanoin "vesi on vanhin voitehista, kosken kuohu katsehista".

134. ensimmäistä jäiden lähdön jälkeistä venematkaa pidetään pyhänä (päivän tapoihin kuuluu lahjojen ja rukousten esittäminen vedelle).

135. vanhoiksi tulleet veneet poltetaan Meren emon kunniaksi (talvisin veneiden uskotaan "lepäävän",
pidetään elävinä olentoina).

136. kevään ensimmäisten verkkojen laskemiseen kuuluu verkkojen puhdistaminen katajansavulla ja veden ottaminen suuhun laskupaikalta.

137. ihmisten uskotaan syntyneen veden vaahdosta ("aaltojen ajaessa vaahtoa rantaan ja päivän paistaessa vaahtoon"). 

138. hantit vannovat ottamalla vettä puukauhaan ja vetämällä viiltoja veden pintaan (veden keralla vannominen).

139. samojedit solmivat rauhan juomalla vettä ja ripustamalla sen jälkeen sotakirveen paaluun.

140. saamelaisnoidat nostattavat luontoaan juomalla "pyhältä vaaralta virtaavaa saivo-vettä".

141. "lauloi ennen lappalaini, kotapoika kolkutteli, vejenvanhin veijotteli, vuaran vaskisen lakalla, tulisen tunturin selällä, lauloi lammin ahvenina, veteli vejen kaloilla" (vedenvanhin, vesistön vanhin asukas).

142. "otan vettä veljekseni, veljekseni vierelleni, viereltäni virkkamahan, puoleltani puhumahan, ettei tuhmin tuomittaisi, laki lastetta tekisi" (veden ottaminen todistajaksi ja puolesta puhujaksi).

143. komit kertovat maan syntyneen luojahenki Jenin sylkäistessä veteen (vesi maata vanhempi).

144. komien luojahenkenä toimii alkumerellä uiskenteleva Hanhi-emo jonka neljän ensimmäisen munan kerrotaan uponneen mereen ja kahdesta seuraavasta syntyneen veljekset Jen ja Omel (kolme luojahenkeä).

145. komien mukaan luojahenget Jen ja Omel luovat maan Hanhi-emon neljästä mereen uponneesta munasta (luvun neljä pyhyydestä).

146. "siliahko siikaseksi, haliahko haukiseksi, evätön lohen kalaksi, vyötön Väinön tyttöseksi" (vedenhaltija Väinön tytär).

147. Veden emäntää hyvitellään sanoin "kulta kassa, Vein emäntä, kulta kulma, Vein emäntä, mie nyt tulin velkoasi maksamahan, arvioo ojentamahan, siksi ilmaista ikeä, kuuksi kullan valkijaksi" ja "kultakass on Vein emäntä, kultakulm on Vein emäntä, laskes vanhin lattialle, minä tulin velgaas maksamaa, arvios ojentamaa, jos lienee tullut tuhmuossa, ligä tapahtut vahingossa, pietäh on sula sovinto, ei pie syytöntä vihata, viatointa vaivata".

148. sanan järvi muotoja ovat därvi (lyydi), järv (vepsä), jarvi (vatja), järi, jerv (viro), jara, jora (liivi), erke,
järkä (mordva), jär, jer (mari) ja jawre (saami).

149. hantit pitävät arvokkaimpina "Suo-ukon antamaa vettä" ja "pyhän-joen läheltä saatua pyhää-suovettä".

150. "Vein isännäd, Vein emännäd, ottakaa vastaa, mie tulen teän luo puhastumaa i peseymää" 
(lausutaan peseytymään mentäessä).

151. "pyhä vanha Väinämöinen, tule tänne, tarvitahan, lennä tänne löyhyttele, ruo'on päässä ruokaele,
veen päällä vervistele" (Väinämöinen vesilinnun hahmossa).

152. sanalla suo tarkoitetaan soista maata (lyydin suohine), lampea (udmurtin ti), pientä järveä (mansin to), pientä lampea (hantin toy, tew), jokea ja sivujokea (samojedin turku, toa) ja järveä (unkarin to).

153. sanalla vesi tarkoitetaan kyyneltä (inkerin vesi), hikeä (karjalan vesi), vetistä (vatjan vezikez), märkää 
(viron vesine) ja vettyvää (liivin vietto).

154. mansit pitävät elämän lähteenä lämmintä eteläistä maata (mortim-ma) ja siellä sijaitsevaa elävän-veden-järveä (lilin wit tur).

155. mansien järveä tarkoittavasta tur-sanasta voidaan johtaa kotoperäisiä suota, lampea ja suojärveä tarkoittavia sanoja (tur, turu, turku, järvinen=turunen, järvenhaltija=turja).

156. mansien mukaan eläimet syntyvät "elävän-veden-järven rannalla elävän ukon ja akan veteen heittämistä ruuantähteistä" (ruotojen veteen palauttamisen alkuperästä).

157. mansit uskovat elävän-veden-järven ukon ja akan syntyvän uudestaan järvessä uidessaan (uimisen alkuperästä ja uudestisynnyttävästä voimasta).

158. mansit pitävät vedenhaltija Wit xonin (veden valtias) sijoina jokien suita, matalikkoja, karikoita,
pyörteitä ja syvänteitä.

159. mansien vedenhaltijan Wit xonin perheeseen kuuluu akka ja tytär (Wit xon ayi). 




160. mansit pitävät vedenhaltija Wit xonia vastuussa saaliin jakamisesta ja kalojen lisääntymisestä. 

161. mansit uhraavat Wit xonille syvänteiden lähellä olevilla jokien ja järvien törmillä (elää syvänteissä).

162. mansien Wit xonin menoihin kuuluu lahjojen valmisteleminen, lahjojen kuljettaminen joen keskelle, lahjojen laskeminen veteen, rannalle palaaminen, haltijan keralla ruokaileminen ja haltijan viihdyttäminen (lahjoiksi kaloja ja kankaita). 

163. mansit uhraavat Wit xonille uuden kalapadon valmistuttua, keväällä jäiden lähtiessä ja haltijan pyhäkön
ohi kuljettaessa. 

164. mansit tarkkailevat hartaina veden pintaa vedenhaltijan pyhäkköä lähestyessään (väreet viestejä haltijalta).

165. vesipyörteillä uskotaan olevan omat haltijansa (lahjat pyörteisiin). 

166. mansien mukaan hirvet ja karhut vajoavat kuollessaan jokiin ja järviin ja muuttuvat vedenhaltijoiksi (witkos, witkul). 

167. mansien veden-eukon (Witkul-ekwa) uskotaan luoneen joen uoman ja ukkonsa (Witkul-ojka) joen lähteillä olevat järvet.

168. mansien vedenhaltijoiden (Witkul-ekwa, Witkul-ojka) kerrotaan elävän joen lähteillä sijaitsevassa syvässä järvessä jonka lähellä ei saa kalastaa ("linnutkin kiertävät paikan"). 

169. hetteenhaltijaa kutsutaan sanoin "onko neiti lähteessä, hienohelma hetteessä, kuin lie neiti lähteessä, hienohelma hetteessä, niin nouse nyt, neiti, lähteestä, hienohelma, hetteestä miehen ainuon avuksi, miehen kuulun kumppaliksi" ("sitte se nousoo veistä"). 

170. hetteen eli lähteenhaltijaa voidaan kuljettaa tuohitötterössä.

171. hetteenhaltijaa kutsutaan koskettamalla veden pintaa kolmella lepän varvulla sanoin "nouse, neito, lähteestä, hienohelma, hetteestä" (toinen kosketus ensimmäisen kuplan noustessa).

172. lähdevettä otetaan vetämällä lepänvarpuja veden päällä sanoin "Veen isäntä, Veen emäntä, veen hippa halliparta, veen ainoo asukas, em mie otav velaks, mie otav ostom peälle" (varpuja vedetään kolmasti pitkittäin ja kolmasti poikittain).

173. "sitt laseme Laatukalle, ja Laatukan meren lahelle" (suurien järvien pitäminen merinä).

174. "kun näät viet vierähtävän, niin vie verkkosi vetehen" (pyydykset lasketaan vedenhaltijan suostumuksen jälkeen).

175. selkupit pitävät merta "tuntemattomana ja tuonpuoleisena" (jäämeri).

176. selkupit pitävät meren rannalla sijaitsevaa "kapea saarta" tarunomaisena esivanhempien maana (meri=suuri järvi, samojedien alkukoti altai-vuorilla).

177. selkupit uskovat meren yhdistävän joen "kiviseen jokeen" eli linnunrataan (yhdistyvät taivaanrannassa).

178. selkupit laskevat ensimmäistä kertaa järveä ylittäessään veteen nuolen (mies) tai otsahiuksia (nainen).

179. selkupit uskovat järvien (to) syntyneen taivaanjumala Nomin yhteen iskemistä, pilvistä pudonneista
kivistä (toisen tiedon mukaan paikalla kuolleista tarunomaisista sankareista). 

180. selkupit pitävät järviä mammuttien ja vedenhaltijoiden sijoina.

181. selkupit välttelevät järvillä kulkemista kesäisin ja talvisin (järvet kuuluvat hengille, joki ihmisille).

182. selkupit kutsuvat kaloja hallitsevaa haltijaa nimellä Ydijyul loz / Qwelil oz (kala henki, uskotaan voivan ottaa ihmishahmon).

183. selkuppien Ydijyul lozin kerrotaan elävän kalansuomuisessa majassa.

184. selkupit uhraavat vedenhaltijalle kalakeittoa ja kankaanpalasia (keitto kuppiin, kankaat puihin kalapaikkojen lähelle).

185. selkupit puhuttelevat vedenhaltijaa kalassa ollessaan ja veden äärellä ruokaillessaan.

186. selkupit pitävät vettä (yt) "tuhoavana ja elämää antavana voimana".

187. selkupit pitävät vettä "rajana alisen ja keskisen välillä".

188. selkupit jakavat vesiä eläviin (ilintil yt) ja kuolleisiin (qupil yt).

189. selkupit uskovat veden "kertovan asioita ja varoittavan vaaroista" (veden kielen ymmärtäminen).

190. selkuppien vedenhaltijan Ytqil neyumin (vesi nainen) tiedetään istuvan joen rannalla kesäaamuisin ja pulahtavan veteen ihmisiä nähdessään (pitkähiuksinen nainen).

191. kevään ensimmäisestä kalasta valmistettu keitto viedään vedenhaltijoille sanoin "Veen isäntä, Veen emäntä, veen kuuluisa kuningas, veen hippa halliparta, tule syö kevätkaloja" (sanojen jälkeen annetaan haltijoiden syödä rauhassa).

192. vedenhaltijaa kiitetään viemällä rantakiville kalalientä (kannetaan lepänkuoressa).

193. kevään ensimmäisen kalan pää palautetaan veteen (kalojen jälleensyntyminen).

194. vedenhaltijalle uhrataan punaista lankaa (sidotaan pyydyksiin ja verkkoihin).

195. mordvalaiset lahjoittavat Ved-avalle (vesi-emo) ensimmäisen kalan jokaisesta saaliista.

196. komien luomiskertomusten mukaan maa syntyy linnun pudottaessa jätöksiään alkumereen (vesi maata vanhempi).




197. vedenhaltijan menoihin käytetään veden kuljettamia oksia ja kaisloja.

198. nenetsit uhraavat järvenhaltijoille ja toivovat vastineeksi onnea metsästyksessä, kalastuksessa ja poronhoidossa (vrt. saamelaisten saivo-järvet).

199. nganasanit kutsuvat vedenhaltijaa nimellä Byzy-nema (veden-emo).

200. "merellä ei ahajista, siel om sijaa" (meren koosta).

201. "se om meri armoton ko se rupiaa oikein tojesta" (meren luonteesta).

202. "Ahti allolla soutua, Vellamo vien selillä" (vedenhaltijoiden elämää).

203. "ei ollu kalajumala oikein antopäällä nyt, emmä saanheet ku häjin tuskin vellikalat" (kalajumala eli vedenhaltija).

204. "talvel avattii avanto jiähä ja siint tuotii veit ku ei olt kaivoloi", "kesäsee aekaa sae pyykit huhella
avoveessä mut ka talavella avennossa", "tulikit taas oikeen ehheetä pyykkiä ko oli sarevettä" (avantovesi,
avovesi ja sadevesi).

205. "liäk se sit ollut tottakii jot nähtii sitä Veen emmoo jot sil olliit olleet niim pitkät hiukset pääs" 
(pitkät levän vihreät hiukset).

206. "nämä ollaa niiku emälaineet" (suuret laineet).

207. "seisovas vedes on ene madoi ko juoksevas" (juokseva vesi=juomavesi).

208. "mitäs sie siinä tyhjää aristelet, hyppää uihmaan", "kyllä sie olet arka, kun et tämmösellä tuulella tohi lähteä seilaahmaan", "mie olin arka, mie en hirviint merel männä" (ihminen=maaeläin).

209. "missä angervo kasvaa kuivalla maalla siinä kulkee vessuon" (vesisuonien katsominen kasveista).

210. "kyl se Pyhäjärvi ol nii erinäine kalane järv" (pyhien järvien alkuperästä, kalaisat eli kalajumalten eli kalojen vanhimpien asuttamat järvet).

211. "kyllä vesi tiesäh hakkee" (veden luonteesta).

212. "syksyllä ne mölyö järvet, ne haletap päsähtää" (järvien ääniä).

213. "hetteesä hetteehhalttie" (hetteenhaltija).

214. "sehä oj joka veissä halttiesa" (joka veessä oma haltijansa).

215. "se oekein kihisöö ja näöttää kärrällä olovan oallon harja" (vaahtopään kuvaus).

216. "saotti on vez nigu Vezi emä" (vesi emänsä eli haltijansa kaltainen).

217. "kogo matkan ranta möd mö mänimmä" (rannat kotoperäisiä kulkureittejä). 

218. "kouhuis se valkia vahto, sured allod ollid" (valkeavaahtoiset aallot).




219. "yheksäz laine ol emälaine" (emälaine eli suuri laine).

220. "rannaz ol lohmeht" (jään päälle jäätynyttä loskaa).

221. "merez oj jälonttiloja" (jäälauttoja).

222. "se oli surel merel semmoin madalikko kiviludo" (matalikot kiviluodot).

223. "luon otsis käyti ain tarpomas" (luodon otsa).

224. "lähtehiz oltid sirkiäd ved" (vieraan kirkas-sanan kotoperäisiä vastineita).

225. "man sizest ku puhui vettä" (maan sisältä tuleva lähdevesi).

226. "ei merikkä ennä nin kovast pöyry" (pöyrytä eli myrskytä).

227. "äimissä on meri, nin on tyni" (äimissään eli ihmeissään).

228. "merez om monellaisia kalloja" (meren väki).

229. "allod möngäd" (pitkien aaltojen pitämästä äänestä).

230. "paha om merel nyd olla, ku nin kovast tulo" (meren luonteesta).

231. "man sizest ku puhui vettä nil livad ain noisid yllä" (lähteen pohjasta nouseva hiekka).

232. "saremmerel pyetti, i meijem merel" (saaren meri ja meiän meri).

233. "merel puttui sarukkaiv vasta" (saarukkainen eli pieni saari).

234. "sohma ajja, se kohizo rannaz" (ajaa sohjoa).

235. "merest tuli sur sä" (suuri sää eli myrsky).

236. "sis ku meri tynistäis hyväst" (meren tyyntyminen).

237. "kulu ven tirineht" (veden ääniä).

238. "merel om pimmiä tomakka" (tomakka eli sumu).

239. "se oli kezämeri" (kesämeri ja talvimeri).

240. "hyvä vesi ko sinä virta kävi" (hyvä vesi eli virtaava vesi).

241. "vezi jokso koval vulinehel", "ojad vulizod" (veden ääniä).

242. "pagovesi on gu vezi vähenö rannast, vezi pageno" (pakovesi eli laskuvesi).

243. "meri on äimenez" (tyyni).

244. "huhevettä" (parantavaa lähdevettä).

245. "vet juksod solajad" (juokseva vesi).

246. "järvenkajjelmuz" (kapeikko, salmi).

247. "järvennenäz", "järvennokoz" (niemen nimityksiä).

248. "järvi on kalallah" (olla kalallaan).

249. "sid därvez on kalua äjjy" (kalajärvet).

250. "järvikiidzin, pitkäd, kui järied jouhed, järvem pohjaz" (järvikasveja).

251. "katso oja nämä veed joi" (veden elävästä luonteesta).

252. "veteh ol lanken jyhermä" (kuoppa putouksen alle).

253. "juumakka vesi" (samea).




254. "järvel on jukod vihmua vaste" (jukoja eli viiruja, tyyniä kohtia, vrt. jukola).

255. "kerättih nämii heinii järviz, jouttsenii" (joutsenia eli lumpeenkukkia, kuivataan parantamiseen).

256. "on kui joutsikkoidu valgiedu järvez" (vaahtopäitä).

257. "vezi virdoau, jolineh kuuluu jeäz alattsi", "vezi jolizou matkoav" (veden ääniä).

258. "Vienhardii kui jiävitteleh, ga kenentaht ottau" (vedenhaltija näyttäytyessään).

259. "vesi on jeävyksissä" (vesi jäätynyt).

260. "do on vijjes vezi vaasas" (viiden veden takana, kaukainen sukulainen).

261. "vejen jama" (raja tyynen ja virtaavan veden välillä).

262. "ne on semmoset hörtsykkähät, valkiet lehet, kukka kesellä keltani" (lumpeet eli kalevaisen kukat).

263. "höyry nouzoo järves" (ilman viiletessä).

264. "hägärän laski järvel" (usvan).

265. "vesi juossa hölhöttäy" (juokseva vesi).

266. "näbieh hyydeä, silmänägyvih ummistuu lambi", "hyydänyh on lammin" (lampien hyytyminen).

267. "vilu seä hyytäy järvie", "järven hyvväldi yhteh yöh" (järvien hyytyminen).

268. "allot hyöhketäh randoa vaste" (hyökyvät aallot).

269. "järvi hyrskevyi ku tuulistih" (hyrskyjen ja tuulen yhteydestä).

270. "aldo ku prätskäi venehtä, ga veneh kai hyrskähtih, yläh kohoi allon nenäh" (aallon nenä).

271. "aldo hyrskähtih" (aaltojen hyrske).

272. "moizet suuret kariet oldih, venehty hyglytti" (kareet eli aallot).

273. "vesi on kalan hylvännyn, kala koutun kuolijana vejem peällä" (kuollutta kalaa pidetään veden hylkäämänä).

274. "huozeikk on järvessä" (korteikko).

275. "vesi venehen nenän iessä hurahtelou" (veden elävästä luonteesta).

276. "aldoloin huskeh" (aaltojen ääniä).

277. "ku huhoja tuli sinne järven toakse niv venehtä lähettih viemäh sinne", "ehätystä huhutah", "mies huhuzi toizella puolen, pidäis ehätteä yli" (huhuilla ehätystä eli ylitystä).

278. "huih, moine on vilu vezi" (vilu eli kylmä).

279. "vesi holajau", "vezi holizou matkoau" (veden ääniä).




280. "peästih soaren holmah" (suojaan).

281. "algaa häi tulla, vezi vai hoaruu kahteh päi" (vesi haarautuu kahtaalle Vetehisen saapuessa).

282. "vezi juoksoo hillakkazeh" (juokseva vesi).

283. "veä ielleh, ei täh tartu, hiekkaperä on" (hiekkaperäinen järvi).

284. "tuolla järven rannalla on ylen suuri hiekkeikkö" (hiekkeikkö eli hietikko).

285. "nygöi on seä heratyyni, ei ni vezi lekaha" (heratyyni, peilityyni).

286. "vezi juoksoo herehettää", "veen herehetys kuuluu" (veden ääniä).

287. "vezi hengähtih, aleni", "vezi hengästeleh Valgielmerel" (vuoroveden ajatellaan olevan veden hengitystä).

288. "meren hengässyksel ei pie olla vees" (vuoroveden aikaan).

289. "meri nabah päi hengästeäteh" (laskuveden aikaan, meren napa).

290. "meri ullospäi hengästeäteh" (nousuvesi).

291. "hengävyslähte" (uhkuavanto).

292. "kudamas järves on heinäzet rannat" (heinärantaiset järvet).

293. "järven hambahaz" (järveen laskevan joen suulla oleva pieni putous).

294. "vein viga on, vez on suuttunnuh, midä taht on olluh hagapaginua vein lähäzil" (veden vihat).

295. "havot ollah pohjassa, lietytty ikäh pohjah" (pohjaan vajonneet hakopuut).

296. "oza on havon oale, etsi vai ga lövväd" (onni haon alta).

297. "pidäy iänistiäkseh, sit häi pöllästyy, pagenov" (varoittaa vedenhaltijaa uimaan mentäessä).

298. "elävä vezi" (juokseva vesi).

299. "emäjärvi" (suuri järvi).

300. "emävezi" (suuri joki tai järvi).

301. "vejess om Vejen emäntä, ta moall on samoin" (Veen emäntä ja Moan emäntä).

302. "ehätysvalkomah mänet, huhuot venehtä" (jos haluat ylittää järven).

303. "Vejen ehtoni emäntä" (vedenhaltijan sanoja).

304. "därvi on aivan augie, ei ole soariloja" (saareton järvi).

305. "akkavedehine" (naisen tulee halata miestään ennen kalaanlähtöä jos järvessä naispuolinen vedenhaltija).

306. "tuaz lammiz on äijy ahvendu" (vesien ymmärtäminen kalojen mukaan).

307. "vezi kahta hoaruou" (haarautuva vesi).

308. "järvessä kazvaa kakkarua" (ulpukoita).

309. "vesi kaivattau rantoa" (veden voimasta).

310. "kazleikko randa" (kaislikko).




311. "därvessä ollah ruuvikot, korttehikod i kazlikot" (ruokokasvien suvut).

312. "verkot lassin kaiskuh" (matalaan poukamaan).

313. "kaisloa siel oli järvissä äijä" (paljon).

314. "kaizaluo kazvaa järvessä" (kaisloja, vrt. etunimi Kaisa).

315. "niemen kainalo" (poukama).

316. "se veittih niemen kainaloh" (nuotta).

317. "siel oli hyvät kalavejet" (kalavesien tärkeydestä).

318. "kalampyvvändäl elovui, Vedehin andoi" (kalojen antaja).

319. "därvi on kalakas" (kalajärvi).

320. "kalaheinä, valgied da sinizet kukat, haizou hyväldä, kazvau vein rannalla" (kalaheinä eli minttu).

321. "silloil lähettih nuotalla kun oli Vetehisellä aitat auki" (enteiden ollessa suotuisat, kun pienemmistä pyydyksistä tulee kalaa).

322. "konz on kalalleh randu, ga sit suahah äjjin kaloa" (olla kalallaan).

323. "kaglaksut" (lahdenkaula).

324. "siitä se löi käpälöilläh vettä siinä kallivon sivussa" (Vetehinen eläinhahmossa).

325. "kalevaini oli valkie seämestä, a pulpukaini semmoni keltani" (lumme ja ulpukka).

326. "on semmoset hörtsykkähät, valkiet lehet, kukka kesellä keltani" (lumme eli kalevainen).

327. "miksi ammuid Väinämöizen, kavotit kalevalaizen" (Väinämöisen ja lumpeiden yhteydestä).

328. "vejen kalveh" (veden töyrääseen tekemä railo).

329. "siltä kiveltä mäni järveh millä se Vetehini itki ta kampautu, suki peätäh" (Vetehisen jäljillä).

330. "tsuloi kanaine" (nupulla oleva lumpeenkukka).

331. "kariet käyäh" (pienet laineet).

332. "vezi karettih, tuulistoateh" (kareiden ja tuulen yhteydestä).

333. "karevud vieröö, olloogo suuri kala" (kareiden ja kalojen yhteydestä).

334. "karevuttu myöte näid reäpöiparvem matkoamaz" (muikkuparven).

335. "veen kare matkoau" (elävä vesi).

336. "Luadoskoil on suuret kariet" (Laatokalla).

337. "meri karehtiu" (lainehtii).

338. "meri karieloil kävyy" (meri eli suuri järvi).

339. "karett om merel, ei sua nuottoa laskie" (veden mukaan kalastaminen).

340. "madala kareikko" (luoto).




341. "pieni kariezil kävyy meri" (pienillä laineilla).

342. "karieni on hienombi kui karie" (karit ja kareiset).

343. "karhottau kun Vetehini" (hiukset pörhöllään, Vetehisen ulkonäöstä).

344. "vein karvan on, harmai" (veden värinen).

345. "järven katkelmus" (salmeke).

346. "kaurumoissa kalat kisatah" (kaurumoissa eli poukamissa).

347. "lahen kaurumaisessa oltih verkot" (poukamassa).

348. "siel on, katso, kaunehet särkät" (vrt. keinotekoinen hiekkaranta).

349. "keiloja ei ole Karjalassa" (keiloja eli vuonoja, vrt. "aldo venehtä keiluttoa").

350. "pohjaiskeinuo pitäy mennä" (pohjoista vuonoa). 

351. "keldane buloi" (ulpukka).

352. "oalto pieksäy kerttehet pienikse" (jääpalat).

353. "aino poigu vedeh meni" (hukkui).

354. "soaren keskuttsu" (saaren keskellä oleva salmi).

355. "kun nuotta soatih laskie, siitä alettih moahapäin soutoa" (veden suunnat).

356. "ketvel, vejem peällä tyynellä kettu" (kalvo).

357. "vetimä venehen ketvelyksestä poikki" (vesistöjen välisestä kankaasta).

358. "kiehtakko" (pyöreä lampi).

359. "soari kierdävyi, ymbäri souvimmo" (saaren kiertäminen).

360. "siitä komeikosta ympäri kierrätämmä sev verkon" (kivikosta).

361. "Illa-ukko kävi kiertämäh avannolla jotta se kuuluis sieltä mitä heän halusi kuunnella"
(veden kuunteleminen).

362. "kiidzivyynnyh on lambi" (levittynyt).

363. "käem pidhuot kiidzimet virdoau kui tukad, on kui Vedehizem pesä" (Vetehisen pesä pitkien levien keskellä).

364. "totta ne jotaki sano, kiiteltih, kun äijä tuli kaloa" (kaloista kiittäminen).

365. "Säpsänjogi Seämärves kirbuov Vahadärveh" (vesistöjen nimiä).

366. "kivikkö on randa" (kivinen).

367. "kivikorgo" (vedestä pistävä kivi).

368. "Vedehiene nouzou kivele da sugiu piädy" (Vetehisen elämää).

369. "kiviheinä, tsiipoikkahad, lattsuzet, hoikkazed ylen, kivez ymbäri, kives kiini, lieterannas" (haarakas ja litteä vesikasvi).

370. "kiviheiny on kiveh kazvanuh kiini, merez, kui saraheiny, lyhyd" (veden heiniä).




371. "kivenkolos on silmykaivoine" (silmäkaivo eli lähde).

372. "kidvettäv vezitäidy tyynez rannaz" (vesihyönteisiä).

373. "vatsan laid vielleh" (vatsan vedelle, ihmisen ja veden yhteydestä).

374. "kivittsy, madala luodo" (luotojen nimiä).

375. "meres ajau peskuu kivoksed" (hiekkaa kinoksille).

376. "kivyt Vedehiezele a itse mägeh" (kiven heittäminen Vetehiselle).

377. "koalavuttih vedeh tsuloloi syömäh" (lumpeiden nimityksiä).

378. "karieloin kohineh" (aaltojen).

379. "madal vezi niemien välis, se i koalatus" (kaalatus eli kahluupaikka).

380. "järvi kohizou, aldoloil kävyy" (järven ääniä).

381. "meri kohizoo" (meren ääniä).

382. "meri kohizou sygyzylöil" (syksyisin).

383. "järvi aldoloil kohevuo" (kohisee).

384. "kaisloa ta kortehta ta ruokuo, lummehta, ta koirankieltä" (vesikasveja).

385. "koirankieliheinä" (pitkälehtinen vesiheinä).

386. "ne oli semmoset tsuihkulat heinät, niinkun koiran kieli konsanahki" (palpakko, hierakka, vesitatar).

387. "koirankieliköl pidää laskie verkkuo" (koirankieliä kasvavaan paikkaan).

388. "aldoloin kohu" (kohina).

389. "soaren kohalla tarttu kala uistimeh" (kalapaikkoja).

390. "vezi koittau" (kangastaa, väreilee).

391. "kollakka järv" (kylmävetinen).

392. "valgamon laid moizeh komelikkoh" (valkaman kivikkoon).

393. "mäne vai randah, soad vettä kylläl" (juomavesi).

394. "korolla verkkuo piettih" (luodolla).

395. "tämä on korgoza järvi, monda venehtä on korgeloihi kuadunut" (kareihin).

396. "no se on korko semmoni, luuvolla" (korko eli kari).

397. "Vetehisellä om ittseh luvannun" (suuren kalansaaliin toivossa).

398. "tuota tuuli tutjutteli, vejen henki heilutteli, oalto rannalla ajeli, kopsu rannalla kohosi" (kopsu eli vaahto).

399. "eikö vilu kosaha nahkah, kun hyppööt kylmäh vedeh" (kylmässä vedessä uimisen vieraudesta).

400. "korteh kazvau vezikohtile" (vesikasvi).




401. "kun oli mussaksi kuivettu korttehem peät, nin siitä osutettih meilä jotta tuoss ov Vetehisel lehmä syönyn" (uskomuksia).

402. "kortehheiny" (järvikorte).

403. "därvessä ollah ruuvikot, korttehikod i kazlikot" (vesikasvien sukuja).

404. "korozikko" (kivinen luoto).

405. "toa randa kostau, pidäy sidä myöte männä" (kostaa eli suojaa tuulelta).

406. "suari kostau, tyynemb on ajoa" (veneellä).

407. "myö soaren kostieh mändih" (saaren suojaan).

408. "kostiemboa randoa myö pideä männä" (suojaisempaa).

409. "mänemmö tuanne kostieh kezoil, siel on muitengi parembi randa" (uimaan suojaiseen rantaan).

410. "kodivezi on hyvä" (kotivesi).

411. "ei ole tämä vezi kodiviem moine" (kotiveden veroista).

412. "kovapohjani järvi" (kovapohjainen).

413. "sid ei kalua puutu kovapohjazes" (kovapohjaisesta järvestä).

414. "vezilinnut kreätsketäh ruvvikoz" (veden linnut).

415. "avannoilla kum mäntih vierissän akkoa kuuntelomah" (kuuntelemaan vedenhaltijaa).

416. "siitä hyö kum puissettih povie, nin se oli kum punani rouno ta se mäni läpi povesta" (Vetehinen läpi nuotan povesta).

417. "a vanhat ihmiset sanottih jotta, ei mikänä muu ollunkana ku Vejen emäntä" (Veden emännän arvostuksesta, emo-jumalattarista sitkeimpiä).

418. "vezi kukkiu" (silloin kun pinnalla on siitepölyä).

419. "vezi kukaistau" (siitepölystä).

420. "Vejen kultani kuninkas, Vejen ehtoni emäntä" (haltijoiden puhuttelua).

421. "Vejen ukko, Vejen akka, Vejen neito kaunokaini, Vejen poika mielusaini" (vedenhaltijan perhe).

422. "vezi kulajau kivilöiz" (veden ääniä).

423. "se Vetehini apajoa puututteli, otti kiini aina konsa kumpasestai puoliskosta" (Vetehisen puuhia).

424. "järvi kuohkuu allolleh" (kuohuu).

425. "allot kuohkutah" (kuohuvat).

426. "vez on kuohuksiz, kalad eletäh" (uskomus).

427. "ylen äijä tuuloo, kuohuspäill on" (kuohuspäillä eli vaahtopäillä).

428. "järvenguba" (lahti).

429. "guvaz oli hyvä seizuo venehel" (veneellä seisominen, vrt. alkuperäiset seisomaruuhet).

430. "opittih kuonuttoa veiz olluttu, ga ei elevynnyh" (yritimme elvyttää hukkunutta).




431. "kublupohju järvi" (pehmeäpohjainen).

432. "tyynessä lahessa kalat kuvetah" (kutevat).

433. "kyllä se nyt pienet järvet kurou" (jäädyttää umpeen).

434. "kulun kuun kannalla haug ottau ongeh mussassa veissä, valgiessa veissä uuvella kuulla" (mustat ja valkeat veet).

435. "ken matannou tuola järvellä, vain vähäsen kuussottau" (häämöttää).

436. "vedeh nägyy puuloin kuvastuz" (heijastus).

437. "guvandeh" (poukama).

438. "tyyn on nygöi järvel, puut kuvahastav vedeh" (heijastuvat veteen).

439. "kuuvittautuu järvi, kuni on ynnäh kylmän" (jäätyy umpeen).

440. "järv on kylmän" (jäätynyt).

441. "järvi on kylmähtän" (jäätynyt umpeen).

442. "on Tsuhmuri, s om Märäjän kyllellä" (järvien nimiä).

443. "kyököttäv istuu telal da peädy vai sugii surruttoa" (Vetehisen sukupuolesta).

444. "kyynälvez on suolani" (ihmisestä lähtevät vedet).

445. "kare käi" (kare eli laine).

446. "aldoloil kävyy järvi" (kareet ja aallot).

447. "jiäsilud kävelläh järvez" (jäähilut, eläviä olentoja).

448. "mieli kävelöö kui aldoloil" (aaltoihin vertaamista).

449. "istuttih Siämärven rannal, ehätysty vuotettih" (ylitystä).

450. "vezi kärvästäy" (heilimöi).

451. "järvez on vezi valgei, vai kivet köllöttäy" (vedessä köllöttävät kivet, eläviä olentoja).

452. "Nuottiniemen sivu on kosseranta ihan kokonah" (suojaisa ranta).

453. sanalla kumpu tarkoitetaan aaltoa, lainetta, kumpuilevaa aaltoa ja vaahtoa (hantin xump, mansin kop, nenetsin xampa, enetsin kaba, nganasanin konfu, selkupin qampe).

454. vedenhaltijalle uhrataan myrskyjen jälkeen (pyydetään rauhoittumaan).

455. nganasanit kutsuvat vedenhaltijaa nimellä Bydy-niamy (vesi-emo).

456. nganasanien mukaan Bydy-niamy loi kalat, susien emo sudet ja napakettujen emo napaketut (jokaisella eläinsuvulla emonsa).

457. nganasanit pitävät vesiemoa (Bydy-niamy), tuliemoa (Tui-niamy) ja puuemoa (Hua-niamy) maanemon tyttärinä (vesi maata nuorempi).

458. nganasanit pyytävät veden emo Bydy-niamyltä kalaa.

459. nganasanit uskovat Bydy-niamyn voivan ottaa ihmisiä luokseen (kääntää veneitä ympäri).




460. nenetsit kutsuvat veden alla eläviä vahingollisia henkiä nimellä illike (vrt. ilkiöt).

461. nenetsit pitävät illike-henkiä pimeässä pohjolassa elävän Chirin tai Nonin hallitsemina.

462. nganasanit uhraavat kalojen silmät veteen (vrt. luojahenkenä pidetty Kaiken-jolla-on-silmät-emo).

463. nenetsit kutsuvat saarta nimin ah ja o.

464. nenetsit kutsuvat merta nimellä jam. 

465. nenetsit kutsuvat rannikkoa nimellä jangau.

466. nenetsit kutsuvat vettä nimellä ji.

467. nenetsit kutsuvat vedenhaltijaa nimellä Jidy jerv.

468. nenetsit kutsuvat aaltoa nimin chambaa ja hamba.

469. nenetsit kutsuvat järveä nimin ta ja to.

470. nenetsit kutsuvat vedenhaltijaa nimellä Id erv.

471. nenetsit uhraavat Id erville keväisin jäidenlähdön aikaan.

472. nenetsien Id ervin uhriin kuuluu poron uhraaminen, veren kaataminen veteen, poron kallon
pystyttäminen rannalle kepin nokassa ja edellisenä päivänä pyydetyn kalan laskeminen kepin juurelle
(poron lisääminen uhriin myöhäistä perinnettä).

473. hantit pitävät Kazym-joen yläjuoksulla sijaitsevaa järveä yhtenä pyhimmistä paikoistaan (Num to, 
Numin järvi).

474. hantit pitävät Numin järven keskellä sijaitsevaa saarta pyhänä (saaressa kuuluisan keskisen haltijan
Vut-imin eli Kazym-joen-vanhan-naisen pyhäkkö).

475. nenetsit pitävät vaygachin saarta maailman luomisen alkupisteenä ("saaren rantatörmät nousivat
merestä, kasvoivat ja muuttuivat ihmisen hahmoiseksi").

476. nenetsien luomistarinoissa kuvaillaan vaygachin saarta "ensimmäiseksi maaksi" ja "paikaksi jonne ensimmäinen ihminen ilmestyi".

477. mansit jakavat vedenhaltijoita hyväntahtoisiin (Vit-khon, päättää kalan määrästä) ja vahingollisiin
(Vit-kul, pidetään alisen henkenä).

478. selkuppien vedenhaltijoihin kuuluu Karräl lozi (vedenalaisen kukkulan henki) ja Nenel los (kuikkajärven henki).

479. selkupit uhraavat vedenhaltija Utkim-lozille kalaonnen varmistamiseksi.

480. nenetsit kutsuvat vettä nimellä bi.

481. nenetsit kutsuvat järveä nimellä to.

482. nenetsit kutsuvat saarta nimellä nui.

483. hantit kutsuvat vettä nimin yink, yik ja yenk.

484. mansit kutsuvat vettä nimin ut, wit ja wut.

485. udmurtit kutsuvat vedenhaltijaa Vu-murtiksi ja Vu-päriksi.

486. udmurtit uhraavat Vu-murtille munia (vedestä saatua vaivaa parantaessaan).

487. hantit eivät nimeä pieniä järviä (yleisnimi hlor).

488. hantit eivät ylitä pyhiä järviä (kierretään rantoja pitkin).

489. hantit kuvailevat pyhissä järvissä eläviä vedenhenkiä "suuriksi sarvekkaiksi hauiksi".

490. hantien pyhiin järviin kuuluu yimyng maling (pyhä järvi, vesi parantavaa), yiming tlor (pyhä järvi) ja sasi tlor (akan järvi, paikan haltijan Mosang imin mukaan, Kazym imin sisar). 




491. hantien pyhiin järviin liittyy tarinoita (larlumkina-järvellä käytiin taistelu jossa heimoa puolustanut urho lensi yliseen, muuttui ukkoseksi ja otti nimen Chuv iki, taistelun tuoksinassa urhon reki putosi järveen, verkkojen uskotaan tarttuvan rekeä vetäneen poron sarviin).

492. hantit yhdistävät vesissä liikkuvia pyörteitä Tondor ikiin (haltijalle uhrataan pyörteeseen).

493. hantit pitävät erikoisen muotoisia järviä ja saaria elävinä ja pyhinä (Num to-järven kaksi pientä saarta "silmät", suuri saari "sydän").

494. hantit eivät kalasta pyhillä järvillä (saarilla pyhäkköjä joissa käydään uhraamassa talvisin).

495. mansit nimeävät järviä kalojen mukaan (an´ser-järvi, ruutana-järvi).

496. hantit kutsuvat keltaista järvissä elävää vesililjaa nimellä patlon-oh-lipot (suuri-korvapäinen-kukka).

497. hantien luomistarinoissa vesilintu luli (kuikka, sorsa) sukeltaa alkumeren pohjasta maata kolme kertaa (luoden tyhjyydestä ilman, maan ja veden).

498. hantit kutsuvat miespuolista vedenhaltijaa nimellä Ink iki.

499. mansit kutsuvat pyhiä vesistöjä nimellä jalpin vit (pyhä vesi).

500. mordvalaiset kutsuvat veden emoa nimellä Vedy-ava.

501. mordvalaiset pitävät Vedy-avaa hedelmällisyyden, lemmen ja veden emona (kuuluu häissä muistettuihin haltijoihin).

502. mordvalaiset laulavat Vedy-avalle keväisin jäiden lähdön aikaan (laulaessa keinutaan puolelta toiselle pyytäen emoa hallitsemaan jään alta purkautuvaa veden voimaa).

503. mordvalaisten mukaan Vedy-ava voi eksyttää ja lumota ihmisiä taioillaan.

504. mordvalaiset uskovat Vedy-avan elävän joissa, järvissä, lähteissä ja soissa (haltijalle osoitetut
rukouslaulut ja tanssit esitetään veden äärellä).

505. mordvalaiset kutsuvat pitkiä vesikasveja Vedy-avan hiuksiksi (chert) ja verkoiksi (nalt).

506. udmurtit pitävät Vu-murttia jokien, järvien, syvänteiden ja virtojen haltijana.

507. udmurtit pyytävät Vu-murtilta "kaukana uivia, lähellä uivia kaloja".

508. udmurtit pyytävät Vu-murtia olemaan repimättä verkkoja.

509. karjalaiset kuvailevat Vetehistä pitkiä tummia hiuksiaan rantakivellä sukivaksi naiseksi (pulahtaa veteen jos huomataan).

510. karjalaiset pitävät veden rajassa olevia kiviä Vetehisen kivinä (uppoavat välillä veden alle).

511. "siitä kun nähnet järvessä Vetehistä, nii sinä vuotena ken nih järveh kuolou" (haltijan näkemisestä).

512. marit eivät metelöi vesistöjen lähellä.

513. marit eivät likaa vettä.

514. marit pitävät kosteudesta syntyneitä ihottumia vedenhaltijan aiheuttamina.

515. vepsäläisten mukaan vedenhaltijat viettävät häitään siirtyessään yhdestä järvestä toiseen (solmivat liittoja ihmisperheiden tavoin).

516. nenetsit kutsuvat merenhaltijaa nimellä Yavgy-teta (meren-vauras-mies).

517. komit kutsuvat vedenhaltijaa Vasaksi ja Va-kuliksi.

518. komit uhraavat Vasalle ruokaa, keppejä ja tupakkaa.

519. komit kuvailevat Vasaa "veden äärellä asuvien ystäväksi".




520. komit pitävät luojahenki Omöliä naispuolisena (toisen käsityksen mukaan molemmat alkuhenget naisia, Omölillä kaksoissisar Joma). 

521. komit yhdistävät Omöliä veteen, pimeyteen, rintoihin, kohtuun ja luomiseen.

522. komien mukaan Omöl loi ensimmäisen naisen (jonka toinen luojahenki Jen herätti henkiin).

523. komit kutsuvat vedenhaltijaa Kuliksi, Va-kuliksi, Kul-pijaniksi ja Vasaksi (Vasaa pidetään naispuolisena).

524. komien mukaan Vasa voi ilmestyä pitkähiuksisena naisena ja suurena haukena (toisen tiedon mukaan hauki haltijan poika).

525. komit pyytävät vedenhaltijalta kalaa ja turvallista matkaa.

526. komit eivät kiroile vesillä ollessaan.

527. komit puhuttelevat vettä kunnioittavasti.

528. komit uhraavat vedenhaltijalle ennen jokaista viittä kalastuskautta (kutuja).

529. komit laskevat kauden ensimmäisen kalan takaisin veteen (jos tarttuu uudestaan "ei halua antaa muita kaloja"). 

530. komit puhuttelevat järviä emoiksi (jokaisella oma haltijansa).

531. udmurtit kutsuvat miespuolista vedenhaltijaa Vu-kuzoksi.

532. udmurttien mukaan vedenhaltija asuu pienissä puroissa ja syvissä vesissä.

533. udmurtit kuvailevat vedenhaltijaa "alastomaksi, tummahiuksiseksi ja suuririntaiseksi naiseksi".

534. udmurtit uskovat vedenhaltijan liikkuvan hauen hahmossa (nukkuu eri suuntaan kuin muut hauet). 

535. udmurtit pitävät vedenhaltijaa kalojen ja vesilintujen antajana.

536. udmurtit varovat suututtamasta vedenhaltijaa (voi aiheuttaa vedestä saatuja tauteja).

537. udmurtit pitävät vedenhaltijaa parantajien haltijana.

538. udmurtit kuvailevat vedenhaltijaa "elämää antavaksi voimaksi".

539. udmurtit pyytävät vedenhaltijaa tuomaan "kaukana olevat kalat lähemmäs rantaa".

540. mordvalaiset kutsuvat vedenhaltijaa Ved´avaksi ja Ved´mastorpaziksi.

541. erzalaisten mukaan Ved´avalla on mies ja lapset (kaikki luonnonhenget perheellisiä).

542. erzalaiset kutsuvat alkumerta suureksi vedeksi (ine ved).

543. erzalaisten mukaan alkumeri kantaa maata päällään.

544. erzalaisten mukaan alkumeressä elää kolme pyhää kalaa.

545. mordvalaiset uhraavat vedenhaltijalle hanhen syyskuussa (nyljetään käsin, pää veteen, syödään perheen kesken). 

546. mordvalaiset yhdistävät tarunomaista etelässä sijaitsevaa lämmintä maata elävään veteen (pidetään muuttolintujen määränpäänä).

547. mordvalaiset pitävät vedenemo Ved´avaa kosteuden ja sadon antajana.

548. mordvalaiset pitävät Ved´avaa lemmen, perheiden ja syntymän suojelijana.

549. mordvalaiset yhdistävät Ved´avaa kohtaloon. 

550. mordvalaiset pyytävät Ved´avan apua kuivuuteen, lapsettomuuteen ja vedestä saatuihin vaivoihin.




551. mordvalaiset pyytävät Ved´avalta lapsi ja perheonnea (morsiamen vieminen vedelle). 

552. mordvalaiset kuvailevat Ved´avaa hiuksiaan vapaana pitäväksi nuoreksi naiseksi ja ryppyiseksi vanhaksi akaksi (jumalattaret naisen elinkaaren ilmentymiä).

553. marit kutsuvat veden emoa Vyd avaksi.

554. marit pitävät Vyd avaa emojen, lapsien ja naisten töiden suojelijana. 

555. marimorsian uhraa Vyd-avalle häiden jälkeen kolme helmeä ja kaurikotilon sanoin "anna minun tulla ääreesi rauhassa, suojassa vahingollisilta hengiltä".

556. marit kutsuvat veden emoa But abaksi.

557. marit kutsuvat vahingollista vedenhaltijaa But iaksi.

558. marit kutsuvat merta nimellä terjgaz.

559. marit jakavat vesiä elämän ja kuoleman vesiin (kalaisat ja kalattomat).

560. marit uskovat vedenhaltijan voivan houkutella ihmisiä veteen (syvään veteen).

561. marit nimittävät vedenhaltijaa vesistön mukaan (lammen-vanha-mies).

562. marit pitävät tulvaa vedenhaltijan vihastumisena (vrt. obinugrilaisten pyhä vesi).

563. marit uskovat vedenhaltijan voivan aiheuttaa sokeutta (juomavesi).

564. udmurtit pitävät lähteitä pyhinä.

565. udmurtit eivät melua lähteiden lähellä.

566. udmurtit eivät pese lähteissä astioita tai pyykkiä.

567. udmurtit yhdistävät lähteitä ukkoseen.

568. udmurtit yhdistävät lähteitä päivään (veden hakeminen kiellettyä keskipäivän aikaan).

569. komit kutsuvat pyhää vettä nimellä was ve.

570. komit kutsuvat pyhinä aikoina saapuvia henkiä nimellä ve (sukulaisten henkien ja veden yhteydestä).

571. udmurtit kutsuvat pyhää kylää nimellä ve akary.

572. udmurtit kutsuvat pyhää vettä nimellä ve a va.

573. komit uskovat vedenhenkien (ku pijannez) tulevan talvisin saunaan lämmittelemään (ihmisten tavoin).

574. udmurtit kutsuvat vedenhaltijaa nimin Vu-murt ja Vu ku o.

575. udmurtit uskovat vedenhenkien elävän joissa perheittäin (pidetään ihmisperheitä vauraampina).

576. udmurttien mukaan vedenhenget liikkuvat maan päällä ihmisten hahmossa (haltijan tunnistaa märistä vaatteista). 

577. udmurttien tarinoissa vedenhaltija nai ihmistytön (toteemien piirteitä).

578. udmurtit uskovat vedenhaltijan hukuttavan ihmisiä (etenkin kauas uivia).

579. udmurttien tarinoissa vedenhaltija kutsuu ihmisnaisen akkansa kätilöksi (vedenhaltijoiden alkuperästä).

580. udmurtit uskovat vesien jäätymisen puhdistavan veden kaikesta liasta.




581. udmurtit kutsuvat sormenmuotoisia rantakiviä Vu-murtin sormiksi.

582. udmurtit kutsuvat vedenhaltijaa nimellä Vo o.

583. udmurttien mukaan Vo o elää joissa, lammissa ja saunoissa (tulee saunoihin vesien jäädyttyä).

584. udmurttinoidat voivat kutsua vedenhaltijan apuun (haltijalla omat kutsusanat). 

585. udmurtit pitävät vedenhaltijaa perheonnen suojelijana.

586. udmurttien tarinoissa vedenhaltijat liikkuvat öisin, tanssivat hylätyissä taloissa ja poistuvat päivän noustessa (uskotaan pelkäävän päivää). 

587. udmurtit pitävät taivaallisen veden haltijaa (In-vu) keskisen haltijana (vesi ei kuulu yliseen).

588. udmurtit pitävät Vu-murtia ja Vu-kuzoa keskisen haltijoina (vesi ei kuuluu aliseen). 

589. hantimiehet pyytävät vedenhaltijan suojelusta kastelemalla päätään jokivedellä viisi kertaa
(keväällä ensimmäistä kertaa veneeseen astuttaessa).

590. udmurtit kutsuvat vedenhaltijaa apuun tautien uhatessa ("Veden emo, puhdista poikamme, 
puhdista poikamme taudeista").

591. saamelaiset pitävät pyhiltä vaaroilta virtaavaa vettä (saivo-tjatse) väkevänä ja voimia antavana 
(tarinoissa saivo-neidet antavat vettä noidaksi ryhtyvälle).

592. saamelaiset kutsuvat pyhiä järviä nimin passe jaure ja saiva jaure.

593. saamelaiset kutsuvat pyhissä järvissä elävää haltijaa nimellä Tjatse-olmai (vesi-mies). 

594. saamelaiset kuvailevat pyhiä järviä "laskujoettomiksi kalaisiksi lammiksi joissa on kaksoispohja" 
(kalojen uskotaan piiloutuvan pohjan alle).

595. saamelaiset liikkuvat hiljaa pyhien järvien lähellä.

596. saamelaisten mukaan saiva-järvessä voi kalastaa puhumatta (tarkoittaa omaa saivaa). 

597. saamelaisten mukaan saiva-järven kaksoispohjan alla sijaitsee toinen järvi (missä kalastavat saiva-henget eli sukulaisten henget). 

598. saamelaisten mukaan saiva-järvissä on paljon lähteitä (joista pulppuaa vettä kaksoispohjan läpi). 

599. saamelaiset pitävät saiva-järviä miesten pyhäkköinä (rannoilla miesten uhripaikkoja, naiset eivät
saa lähestyä järviä).

600. saamelaiset pitävät saiva-järviä tuonilmaisessa elävien kalavesinä.

601. saamelaiset käyttävät lähdevettä parantamiseen ja uhraamiseen (pidetään liian arvokkaana arkikäyttöön).

602. saamelaiset kutsuvat vedenhaltijaa nimin Ahcolmmai ja Cahcealmmai (kalastajien haltija).

603. saamelaiset kuvailevat saivo-järviä pieniksi, syviksi ja kirkasvetisiksi (umpinaisia pidetään pyhimpinä).

604. saamelaisten mukaan saivon ylempää ja alempaa järveä erottaa välipohja (järvet yhteydessä räppänän avulla, riähpin-jäyri).

605. saamelaiset pitävät saivoja maanhenkien ja suurimpien kalojen olinpaikkoina (maanhengillä tarkoitetaan saivohenkiä).

606. saamelaiset eivät asu tai peseydy saivojen lähellä.

607. saamelaisten mukaan saivoissa elää jättiläiskala (kalojen vanhin).

608. saamelaiset valitsevat saivojen rantoja seitojen paikoiksi.  

609. saamelaiset kutsuvat saivojen vettä "eläväksi vedeksi".

610. saamelaiset kutsuvat saivo-järven pohjassa olevaa räppänää haltijan reiäksi (hälde-räig).




611. saamelaisten mukaan tuonilmainen (saivo-aimo) sijaitsee saivo-järven alla (alimmaista järveä kutsutaan suomen puolella peijakan järveksi, vrt. peijaiset).

612. saamelaiset kuvailevat saivojen vettä "lämpimäksi, makeaksi ja eläväksi."

613. saamelaisten mukaan saivoissa elää sorsia (savja-goalsse), allihaahkoja (savja-havdda), hanhia (savja-cuonje) ja kaloja (savja-guolle).

614. saamelaiset kutsuvat putousta ja virtapaikkaa nimin guoika ja kuššk.

615. saamelaiset kutsuvat pyörrettä nimellä cullm (myös virr).

616. saamelaiset kutsuvat vettä nimellä caz.

617. saamelaiset kutsuvat nousuvettä nimellä tivvt ja laskuvettä nimellä cuegk.

618. saamelaiset kutsuvat rantaa nimin gaddi ja kannt.

619. saamelaiset kutsuvat lahdelmaa nimellä gohppi.

620. saamelaiset kutsuvat lahtea nimin luokta ja vunn.

621. saamelaiset kutsuvat särkkää nimellä kuerrk.

622. saamelaiset kutsuvat niemeä nimellä njoarrk.

623. saamelaiset kutsuvat aaltoa nimellä nemmp.

624. "ain kyeli cääsist, jis ij ain väärpist" (vedessä on aina kalaa, vaikkei aina apajassa, saamelaiset vedenhaltijan luonteesta).

625. saamelaiset kutsuvat vettä nimin cahci ja cääcc (Cahceolmmai, vesi-mies).

626. saamelaiset kutsuvat järveä nimellä javri.

627. saamelaiset kutsuvat lampea nimellä javrraš.

628. saamelaiset kutsuvat merta nimellä ahpi.

629. saamelaiset kutsuvat suurta järveä nimellä mearra (meri).

630. saamelaiset kutsuvat saarta nimellä suolu.

631. saamelaiset kutsuvat lähteiden lähellä eläviä pienikokoisia haltijoita nimellä Cahkalakkat (osaavat parantaa).

632. saamelaiset kutsuvat kaloja hallitsevaa henkeä nimellä Guolleipmil (kalajumala, uhripaikat jokien
ja järvien äärellä).

633. saamelaiset pitävät vesimies Tjatse-olmaita kalojen suojelijana.

634. saamelaiset kutsuvat kaloja pyydyksiin ja verkkoihin lähettävää henkeä nimellä Kiase-olmai.

635. saamelaiset yhdistävät ilmansuuntia rannikkoon (davvi=pohjoinen=rannikkoa kohti, lulli=etelä
=rannikolta poispäin).




636. "myö emmä nähnyn silmim mi se oli, a vanhat ihmiset sanottih jotta, ei mikänä muu ollunkana ku Vejen emäntä" (rakkaina pidetyt emo-jumalattaret).

637. "Vetehisen näkömini ei ollun hyväkse" (vrt. Veden emon näkeminen).

638. "hyö sielä Poanajärvessä paistih pehmiemmällä kielellä kum myö, nätsäyttämällä" (jokaisella järvellä eli suvulla (Paanaset) oma kielensä).

639. "se sitä näytteliyty" (Vetehinen).

640. "vez on ku mezi magei nouzijaskaivoz" (lähdekaivossa).

641. "nouzija vezi" (lähdevesi, vrt. Nousiainen).

642. "vesi norosellah kivilöissä tsorajau" (sorajaa).

643. "vesi juoksou noronah" (juokseva vesi).

644. "sid on nualeikko, emmo lähte sih kohtah" (palpakoita kasvava paikka, kuuluu haltijoille ja kaloille).

645. "noalizikoz on soudoa paha" (airot tarttuvat palpakoihin).

646. "nualevezi on sagei seizoi vezi" (siitepölyn peittämä vesi).

647. "järvi on yhtenjytyi noalilleh, nedälimpäiväd menöö, sit kavotah" (naalin eli siitepölyn aika).

648. "vez on noalihine, ei soa vett ottoa" (ei kelpaa juomiseen).

649. "vez oli vilu, a noali peäl oli" (naali eli siitepölykerros).

650. "hagoloih tarttuu da kivih noavoa" (naavaa eli levää).

651. "niemen nokkah souvimma" (nokkaan, elävä olento).

652. "nokkavummo netsih da yökse, siid om puudu tuleh panna" (nokkaudumme eli rantaudumme).

653. "nokkavuta veneh sih tyyneh" (nokkauta, veneen nokasta).

654. "ku heil oli kaikilla nimet, lampiloilla ta i järvillä" (nimettyjä eli tärkeitä paikkoja).

655. "vesi männä nirajau" (vrt. Niranen, Niiranen).

656. "vezi juossa nirauttau" (veden kieltä).

657. "vezi nirnetteä" (sukeltelee).

658. "katsuo mie kuin nirnin vedeh" (nirnin eli sukelsin, vrt. Nirinen, Nirninen).

659. "niipukas on kuin lammin Vetehini" (niipukas eli herkkä suuttumaan, haltijoiden tunteikkaasta luonteesta).

660. "kun ei tämä nyt miuh niipustuis" (haltija suuttuisi kun join lähteestä, lähdeveden pyhyydestä).

661. "kallivoo nilokse sanotah, ku vezi piäle käybi" (vedenalaista karia, vrt. Niilo).

662. "älä nilol aja" (nilolle eli karille).

663. "nilte" (viherlevä).

664. "sovva niemeh, sie venehen kohendammo" (niemien tärkeydestä).

665. "niemikkö järvi" (niemekäs).

666. "niemukka" (niemi).

667. "ahvenheinä on semmoni kukkapeä puu, siinä ahvenet seisou päiväpaissossa" (vesiheiniä pidetään veden puina, ahvenheinä=järvisätkin).

668. "veneh nenävyi, madalah tartui" (matalat eli matalikot).

669. "niitä pijettih mereläiset enimmästäh" (mereläiset eli suurien järvien rannoilla asuvat).

670. "nauvikko" (palpakkoja kasvava paikka, vrt. Nauvo).




671. "Vejen ukko, Vejen akka, Vejen neito kaunokaini" (haltijoiden puhuttelemista, elävät perheinä).

672. "meri vien vedi nabah" (veti veden napaansa, laskuvesi).

673. "mötäkkö vezi" (samea).

674. "allod möyräy" (möyryävät).

675. "järvi möyristyi aldoloil" (alkoi möyrytä).

676. "möyrylleh on järvi" (möyryllään, vaahtopäillä).

677. "järvi möyryöy" (kovalla tuulella).

678. "möyräkkö aldo" (vaahtopää).

679. "vesi märkiy, ei ni kaloa tule siihi aikah" (siitepölyn aikaan).

680. "ei pie ottua järves kizuajua kalua" (kisaavien eli hyppivien kalojen pyhyydestä, vedenhaltijoiden hahmoja).

681. "peäzin vedeh menemäz" (pelastuin hukkumasta).

682. "tyynel pädöy lepetteä kebjiel venehel poikki Siämärvez" (ilmojen mukaan veneileminen).

683. "lampie myöte i Vetehini uipi" (jokaisella lammella haltijansa).

684. "tule Meren emä tuulessa tuiskamah vihurissa viuhkamah" (Meren emän sanoja).

685. "veneh mygläy järvel aldoloil" (keinuu aalloissa).

686. "kerran toizen venehty myglähytti tuulel" (mykläytti eli keinutti).

687. "tukat pitkäd mustad" (vetehisellä, vrt. kalevalan sinisilmäiset vaaleaveriköt).

688. "därven pohjassa dai suossa on muda" (järvi ja suomuta).

689. "tämä vez on äijäldi muda" (mutaista).

690. "se om mudani randa" (mutarannat).

691. "mudahini vezi" (sukunimi Mutanen).

692. "mudaza därvi" (mutapohjainen).

693. "mutakko vezi" (samea).

694. "siel ollah mudapohjad därvet" (mutapohjaiset).

695. "rannaz on nygöi mudavezi, ei soa ottoa juvva" (puhtaan juomaveden tärkeydestä).

696. "mudavezi kulgou keviäzil" (mutaisen veden aika).

697. "suoviez jallad mudavui" (suovesi).

698. "elä mudauta selgiedä vettä" (veden pyhyydestä).

699. "kalad järvez vai mutkau, koz on tyyni" (vesi=kalojen koti, kohdellaan kunnioituksella).

700. "mudrakko vezi" (samea).




701. "katso kui vezi murhahtah allon nokaz" (kuohuaa).

702. "tuulel vezi murhavuu, randoih bröyzyttäv alduo" (murhavuu eli tyrskyää, vrt. Murhijärvi).

703. "sie on hagoo, puudu koattu, se i murrokas kohtu" (hakoja eli veteen kaatuneita puita).

704. "kalat tullah kudomah murdoh" (murto eli vedenalainen ryteikkö).

705. "murdohine vezi" (roskainen).

706. "tuuli ku seurutti, ga murdovui vezi" (tuuli roskasi veden).

707. "soari om moallini jumala" (saaret maajumalten eli keskisen haltijoiden pyhäkköjä).

708. "muaranda, kussa do äbrähästä lähtöy syvä vezi" (syvä ranta).

709. "peäl tuulem om moarandu, oal tuulen vasturandu" (maaranta ja vastaranta).

710. "kun on hyvin suuri ta lihava nin sanotah jotta on kum Merenemä" (meren emän ulkonäöstä,
syö paljon rasvaista kalaa).

711. "merennaba hengästäs sanotah" (vuorovedestä).

712. "kozgo vedeä vetty, kozgo työndeä vetty merennavaz" (laskuvesi ja nousuvesi).

713. "merempuolessa eläy" (meren suunnassa, vrt. kotopuolessa).

714. "merempuoli sinisteleh" (merenpuolinen taivaanranta).

715. "merenselläl aldo kävyö" (merenselkä, vrt. ulappa). 

716. "merensilmäh ku dernie Vedehini, ga ei pie rannoil männä" (laskuveden aiheuttamaan silmään eli pyörteeseen).

717. "pidäy lähtie merel" (Säämäjärven selälle, omat meret=suuria järviä).

718. "loitton eleä merentagani rodna" (merentakainen sukulainen, suuren järven toisella puolella asuva).

719. "mie tulen kuuven meren tagoanda" (kuuden meren takaa, kaukaa).

720. "ollah meret edähänä meistä" (meri-merien vieraudesta).

721. "meill ei oa merie" (sisämaan kansa).

722. "merihäi se miehen oppiu" (opettaa).

723. "ylen hyvät kalad oli sid järves" (kalajärvet).

724. "kerran vai olen olluh merimatkal" (merimatkojen outoudesta).

725. "meritsuppu pimeni" (merenpuoleinen taivaanranta).

726. "meritsi tuldih" (suuren järven yli).

727. "mie matkuan Rugarveh" (järvien nimiä, ruka=kuusenpihka).

728. "vezi silmistä matkoau" (silmien vesi).

729. "siid lammiz om matkuvezi, oja tulou, toine lähtöy" (lampien laskuojat).

730. "vees heittäkkeä meiskanda" (lopettakaa meiskaaminen, veden pyhyydestä).




731. "kuutil meloau" (ruuhien nimiä, esikuvat vesieläimistä).

732. "venehel meloau poikki tulou" (järvestä poikki).

733. "melavon täh mänöö veneh" (oma melominen, vieras soutaminen).

734. "meli" (vedenalainen särkkä).

735. "vez om madalal" (veden pinnan tarkkaileminen).

736. "ei veneh tartunuh madalikkoh" (kavalat matalikot).

737. "madaloitti järven, vihmunuh ei" (vihman ja veden korkeuden yhteydestä).

738. "venehed ajammo maldikkoh" (tyyneen kohtaan).

739. "oli vähäzem mallostunnuh ga hyögy kävyi" (tyyntynyt, vrt. hyökyaalto).

740. "malto vesi" (tyyni, vrt. Maltonen).

741. "maldo randu, kuz ei kävy kare" (tyyni ranta, kareeton).

742. "mallol ei ole karipaikkoi" (karien ja kareiden yhteydestä).

743. "maininka vieröö vielä, vaikka ei tuule" (mainingit).

744. "maininko käypi" (vrt. Maaninka).

745. "magerikko" (liejuinen järvenpohja).

746. "vein löbineh" (löpinä, puhuu eli elää).

747. "vezi lörizöö" (vrt. lirisee).

748. "elä tallua lätäkköh" (lätäkköjen pyhyydestä, eläinten juomavettä).

749. "vezi läbizöy" (kimaltelee, vrt. läpinäkyvä).

750. "vettä kun kannoin niin siih läikähti ta siinä nyt löhöttäy" (löhöää, elävä olento).

751. "vezi löglöttää" (veden ääniä).

752. "älä vetty läiskytä, kalat karkuou" (veden pyhyydestä).

753. "vezi lämmistyi järvez" (vesien lämpeneminen).

754. "soudau hyvin, ei airod lämsähtäi" (hyvin eli hiljaa, veden pyhyydestä).

755. "vezi läblätteä" (kimaltelee).

756. "vezilyözeikkö" (lätäkkö).

757. "lyözö" (vetinen paikka, vrt. Lösönen).

758. "ymbäri pidäv ajaa lyözös" (lätäköiden kiertäminen, veden pyhyydestä).

759. "herasilta hetteiltä, läikkyviltä lähteiltä" (lähteen sanoja).

760. "mie löyvin lähtien" (pyhä paikka).




761. "rannois on äijä lähtei, niissä koh talvell ei kylmä" (jäätymättömiä kohtia).

762. "lähembyz oliz mennä venehel kui ymbäri" (veneilyn alkuperästä, helpompaa kuin järven kiertäminen).

763. "vein läikeh" (läike eli liike, vrt. läikkyä).

764. "vezi läikistyy, murdovuu" (menee sekaisin).

765. "vezi läikkeä" (lainehtii).

766. "neidiziem mieli on kui läikkyjä vezi" (veteen vertaaminen).

767. "merel vai vezi läikkyy" (läikkyy eli lainehtii).

768. "vettä läikytti veneheh, umbimärgäzeks kassuin" (kastuin umpimäräksi, vrt. läpimäräksi).

769. "vettä läikkäi veneheh" (loiskuu, läiskyy).

770. "vezi läimäy päivypastoz" (kimaltelee).

771. "vezi läipettäy päivypastoz" (veden ja päivän ystävällisistä väleistä).

772. "allod läipetäh päivypastol" (kimaltelevat).

773. "vein läiskeh" (veden ääniä).

774. "venehet lykätäh vesillä" (veneilykauden aloitus).

775. "tyynel on lysti sovvella" (ilmojen mukaan veneileminen).

776. "luuvokaz järvi" (luodokas).

777. "luvvonkeskine järvi" (kivipohjainen).

778. "luvvonkeskisty veimmö" (luotojen välistä apajaa).

779. "pani veziastieh kohvavedeh, lumivedeh" (lumensekaiseen veteen).

780. "vihma lie ni i luozo lieni" (vihman ja lätäkköjen yhteydestä).

781. "niitul on luozo" (luoso eli lätäkkö).

782. "mie souvin luuvosta ymbäri" (luodosta).

783. "matalalla luuvolla, siinä aina verkkuo pitimä" (hyviä kalapaikkoja).

784. "luvvol pijäm merdoa libo merezii" (mertaa tai rysää).

785. "madalembi kohtu järvez, kuz ruogo kazvau" (luoto-sanan alkuperästä).

786. "luodoza järvi se on, vielä i luuvolla puututta" (vrt. ajatte karille).

787. "ne ollah vein alla" (luodot, sukunimi Luotonen).

788. "luodopohjane" (kivikkoinen ranta).

789. "nygöi rannat luodovuttih, on vez alennuh" (kivet paljastuivat veden alta).

790. "luppoin alla ahvenet liikutah" (luppojen eli lumpeiden).




791. "luppozikko" (lumpeita kasvava paikka).

792. "verkko luppovui" (tarttui lumpeisiin).

793. "lubuitsettoz ahvenien ken, ku näykkimäh ruvetah" (uida ahvenien kanssa).

794. "vesi lurajau" (veden kieltä, vrt. lorut).

795. "sieltä juoksi vesi lurutti" (lurutti).

796. "ta siinä lauloa lurutteli" (laulaa lurutti, veden kieltä puhuvat vesinoidat).

797. "kivi lukkuzi" (putosi veteen äänettömästi).

798. "kuin lykköät pliitan vedeh, niin se tsoksahtau lukkuh" (pliitan eli liuskekiven).

799. "vezi juoksou lotsettau" (juoksee eli elää).

800. "netsiz on louheikoz rannas pösyt" (pösyt eli merrat).

801. "nets on louhejikko randu, ei sua ni verkoloi laskie" (kivinen ranta, ihmisille ja haltijoille kuuluvat kohdat).

802. "luhalla oli rysie, sieltä puuttu haukie" (luhta=tulviva rantaniitty).

803. "luhalla niitetäh vain lemillä ei niitettöä" (luhat ja lemit).

804. "alavalla paikalla vezi seizou da i luha" (alava ja ruokoperäinen ranta).

805. "luhakaz nurmi" (veden peittämä, sukunimi Luhtanen).

806. "keväjel ol luhtoa" (tulvien aika).

807. "kezil se luhtu on kuivu" (kuivuu kesällä).

808. "katso kylböö luhtazes lindune" (lintujen kylpypaikkoja).

809. "juvvah luhtazes, konzu juotattav äjjäl" (voidaan juoda kovaan janoon).

810. "luihottoa tulee veneh myödäizeh" (lipuu myötävirtaan).

811. "venehty luihuttav allod" (luihuttaa=keinuttaa).

812. "souvamma, luijamma Lusmanlahteh" (lahtien nimiä).

813. "kezoil mennez lomune viskattih erähäd libo kivi" (veteen oksa tai kivi uimaan mentäessä, merkiksi vedenhaltijalle).

814. "veen lorineh" (lorina).

815. "vein loru kuuluu" (vrt. lorut, vedenhaltijan sanat).

816. "vezi lodizou milloi tuulou" (veden ja tuulen yhteydestä).

817. "kalad rannaz loimetah, kalakaz on lambi" (kalakkaat ja kalattomat lammet).

818. "därvi sielä loitombana loivenou, vain randa on dyrkkä" (rantojen tunteminen).

819. "vezi pagizou loglottau" (pakisee=puhuu, elävä olento).

820. "vezi vaim männä loglottaa" (l-alkuiset vedensanat).




821. "liugei randu" (liukas, loiva).

822. "loahkie ranta" (loiva).

823. "Siigalammin Vedehini oli loaskava" (antelias, jokaisella vedellä haltijansa).

824. "merez on äijeä luaduu kaloa" (monenlaista kalaa).

825. "vesi männä lohajau jeän alla" (vrt. lohat, lohisuku).

826. "veneh libui myödäzeh mänemäh" (myötänen eli myötävirta).

827. "kui liennetto työ mejjän rannale tänne libunnuh" (mejjän ranta).

828. "vesi lirettäy männä" (lirettää, lirisee).

829. "vein liru kuuluu" (kotoisa ääni).

830. "liuguvutt on hyvä randu, peskupohjaine" (loiva ja hiekkapohjainen ranta).

831. "vettä veneheh lippai" (lippaa, roiskii).

832. "Vetehini uija lipletti rantoa myöte" (jokaisella haltijalla ihmis ja eläinhahmo).

833. "lindu veez lipotteloo, uiksendeloo, ylen on tyyni" (vesilinnut).

834. "vesi liittoau verkot" (tekee limaisiksi).

835. "liitta" (vrt. lainasana lima, slime).

836. "vejem piällä seizojassa vejessä keldane liiva" (liiva eli siitepölykerros).

837. "kezäl nouzou liivu vedeh lambiloih" (liiva eli näljä).

838. "räkel da tyynel seizattuu liivaa veem pääle" (siitepölyä).

839. "liivakaz on Ylini järvi" (järvien nimiä).

840. "verkod oldih hätken nostamattah, liivavuttih" (limautuivat).

841. "vezi liivavui" (peittyi siitepölyyn).

842. "vezi likettää" (veden kieltä).

843. "randah lietettä roiteh" (syntyy lietettä eli hiekkaa).

844. "liete" (savipohjainen ranta).

845. "lieterannal on viehkad, ann ei venehty taboa peskuh" (viehkad=viitat, ettei ajettaisi venettä hiekkaan).

846. "sen rannan on kaiken lietoitannuh peskuh" (peskuun eli hiekkaan).

847. "tsuuruo on vezi lietostanuh" (hiekan nimiä, vrt. Suurunen, Suuronen).

848. "liezahteleh veneh karieloil" (keinahtelee aalloissa).

849. "havot ollah pohjassa, lietytty ikäh pohjah" (veteen kaatuneet puut, sukunimi Hakonen).

850. "randu lietyi, vezi madalzui" (lietyi eli madaltui).




851. "järv on tuanne päi ku liebielleh" (liepeellään, järvien muodoista).

852. "merel nägyy liikkujaa" (hyvä näkyvyys).

853. "kezoil menettelin ga viluttsazel vezi tundui" (kezoille=uimaan, kesä=lämpimän veden aika).

854. "alko meri lensahella" (loiskua).

855. "vesi lensahtau jeän alla" (veden ääniä).

856. "aldoized lepahtellahez" (lepattavat, lipattavat).

857. "vezi lekkuu järvessä" (lekkuu eli liikkuu).

858. "järvirannad on lemejiköd, pehmied, lekkujad, ual vezi" (lemeikkö eli pehmeä ranta).

859. "lemekkähäd rannat" (pehmeät ja vetiset).

860. "lemez on Särättsyjärvi, poikk ei sua piästä" (järvien nimiä).

861. "sid on lemmekästy vetty" (poreilevaa, vrt. lempi).

862. "järv on laudeiz" (lauteissa eli tyyni).

863. "järv on laudunuh, alduo ei ole järvez" (lautunut, vrt. laantunut).

864. "lehetät kui Vedehini" (lehetät eli hehetät, vedenhaltijan luonteesta).

865. "vezi laskeh järvez" (veden pinnan tarkkaileminen).

866. "se randu on lattsu, ei saa nuottaa pyydää" (lattsu eli matala, vrt. lattea).

867. "vezi laskevui" (laskee ja nousee, elävä olento).

868. "allod laivettih järvez" (tyyntyivät).

869. "laivied allod" (pienet, vrt. laiva).

870. "järven lagevuz nägyy puuloin keskez" (lakeus eli aukko).

871. "lagei järvi" (lakea, suuri ja saareton).

872. "lähtemmö nygöi lagiele merele, randoa ni tost ei nävy" (meri=suuri järvi).

873. "lakkapeä lainneh" (vaahtopäinen).

874. "laksikaz därvi on" (lahdekas, vrt. Lahtinen, Laksinen).

875. "vie on lamerjuo kylmämättömeä kohtoa järvez" (jäätymättömiä ja kareilevia kohtia).

876. "järvi on lamerjoloil" (kareilee).

877. "lammikko, missä on äijä lampie" (paljon lampia).

878. "lampareh" (pieni lampi).

879. "on vie lambareh kylmämätöindä kohtoa järves" (lampare, pienen lammen kokoinen kohta).

880. "lamperoini" (pieni lampi).




881. "mäni lammin rannalla" (mieluisa paikka, sukunimi Lampinen).

882. "lampie myöte i Vetehini uipi" (eläinhahmossa).

883. "saidgo lammis kalua" (kalaisat lammet).

884. "tyynes lammes kala kizaa" (kisaa eli hyppii).

885. "kalam maguo myö tunnen, lambikalas keitett on, vai järvikalaz" (lampi ja järvikalat).

886. "vesi lankieu" (lankeaa eli laskee).

887. "Enigdärvestä vezi Sellindärveh langieu" (järvien nimiä).

888. "lankieja vesi" (laskuvesi).

889. "laassa" (laskuveden paljastama kari).

890. "lahekaz on järvi" (lahdekas, sukunimi Lahtinen).

891. "lahekeh, pieni laksi" (lahdeke).

892. "siinä lahelmassa jalat pohjah täyttäy" (täyttäy=ylettyy).

893. "siid on lahtelmuz, oliz pitky ruagu, pohjah täydyz" (ruagu=keppi, täydyz=ylettyisi).

894. "lahemperäz on veneh" (perässä eli pohjukassa).

895. "pikkaraini laherma" (lahelma).

896. "en ruohti lähtie poikki Siämärves sil venehel, lahieksin on" (Siämärvi=Sydänjärvi).

897. "siitä oli niitä semmosie kel loati lahjat veteh" (veteen uhraavat eli Veden emoa palvovat noidat).

898. "antoma lahjoa Vetehisellä" (haltijan kiittäminen).

899. "siel oli Voijärvess ollun yksi lahukka semmoini järvem perässä" (lahukka eli lahden poukama).

900. "anna kerdane vettä laikata" (laikata eli nielaista, vrt. latkia).

901. "juou laikkuau" (kuuluvasti, kulautellen).

902. "järvi lainistui, tuulistih kui" (lainistua, vrt. laine).

903. "lainehet vieröö jälkeh tuulen" (laineiden ja tuulen yhteydestä).

904. "järvel on lainis, suurembi alduo" (laineet ja aallot, sukunimi Aaltonen).

905. "järv on lainehil, tuulou nygöi" (sukunimi Laine, vedestä polveutuvat suvut).

906. "järvi lainehtiu kun on tuuli" (laineiden katseleminen=veden pyhittämistä).

907. "viem pinnaz ujjellah kalad räkel" (räkel=helteellä).

908. "viego meri miehinny pidelöö, kaloa andeloo" (kysytään kalastajilta).

909. "hengem pietteä tsukkelih männes" (pidättää henkeä sukeltaessaan, ihminen=maaeläin).

910. "a päivä kun siitä pikkusem pilkahti nousomah, se mäni siihi koskeh" (Vetehinen päivän noustessa,
yö vai päiväeläin).




911. "vezi pilkettäy päivypastol" (kuin päivää tervehtien).

912. "ne oli oallot oikeim pitältä siitä, sitä venehtä pieksän siitä" (veneilijöiden tarinoita).

913. "piena" (kuohu, vaahto).

914. "on siinä semmosie pienie kaloja" (lammessa).

915. "semmoni pieni järvihän oli vain" (kotijärvenä, pieni=oma=rakas).

916. "ta siin on siinä soaressa semmoini pieni lampi kesellä" (luonnon ihmeitä).

917. "peälizvezi nouzi järveh" (päälisvesi eli tulvavesi).

918. "jo merdy pedvoau tuuli" (petvoaa eli myllertää).

919. "järvem peä" (pää eli pohjukka, elävä olento).

920. "niinkun oisko katon ni siitä peän iellä näyttäytyy Vetehini" (näyttäytyy pään eli hukkumisen edellä).

921. "peän iel ozuttelehez Vedehine" (viittoo hukkumisen edellä, vesikuolemia pidetään vedenhenkien tyytymättömyytenä).

922. "vain se peälikkö peäsi uimalla Kirvessoareh" (päällikkö eli kyvykkäin).

923. "myö istuma därven rannalla peskussa pallahin jaloin" (peskussa eli hiekassa, kesän iloja).

924. "Suarijärvi kovapohjane, peskupohjane, tsärii om pohjas" (peskupohjaiset järvet, tsärii=soraa).

925. "peskuvui järvi, tuuli ylen äjjäl" (peskuuntui, meni hiekansekaiseksi).

926. "tukat pität, perzieh suaten" (Vetehisellä).

927. "lahem perzukka" (persukka eli perä).

928. "lahtem perzukaz on veneh" (suojaisa paikka).

929. "lahem perukka" (vrt. pohjukka).

930. "myö olemma tullun nyt Lemytlahem peräh" (lahtien nimiä, vrt. lemi).

931. "heän kompastu siinä lahem perässä, rämiellä" (lahdesta jatkuva räme).

932. "Tuoppajärven perällä" (järvien perät).

933. "vetty penzoau kaivoh" (kertyy kaivoon).

934. "perimpohjatoi lambi tämä on" (pohjattomat lammet).

935. "vedeh kivii patskuttau" (veden ääniä).

936. "pattsuri" (vedenalainen kari, vrt. samanniminen kala).

937. "jyrkkä paduna" (patuna eli vesiputous).

938. "liugu paduna" (liugu eli loiva).

939. "järv on kai valgei, bauhoa tuuloo seä syöttäi" (pauhaa tuulee, sää syöttää).

940. "järv om pauhul" (elävä olento). 




941. "alduo bauhuoo järves" (aaltojen kuunteleminen=järven pyhittämistä).

942. "alko oalto paukuttoa kivikkyö vasse" (rantakivikot).

943. "bauruttau tuuloo, alduo ku mägie keändäy" (aaltoja kuin mäkiä).

944. "allot bavvahtetahaze randoa vaste" (aaltojen ääniä).

945. "veissä kun istuu, peheydyy puhlakaks" (puu pehmenee ja turpoaa).

946. "viez olluh om parzipehko, kylläl on liikuttoa" (vettynyt puu, painava liikuttaa).

947. "lammim paderoni" (pieni lampi, vrt. sukunimi Paateroinen).

948. "vast on liugu, siit ku jyrkkenöö patskahtoa" (loiva ranta jyrkkenee äkisti).

949. "on kivie järvem pardahil" (partaalla eli äärellä).

950. "luuvom parras" (luodon parras).

951. "olima rysie panomassa tuola Komalahessa" (lahtien nimiä).

952. "Limannenöä sitä kotijärvessä sanottih parahakse" (kotijärven parhaaksi apajaksi, nimetyt paikat
=tärkeimpiä paikkoja).

953. "vezi balbattav puhuhuu" (puhuva olento).

954. "kivi balskahti järveh" (palskahti=putosi, vieri).

955. "kiven ku vedeh lykkäin, ga balskun andoi" (kivien veteen lykkääminen=myöhäistä perinnettä,
loukkaa vettä).

956. "noali da ni liiv ei heittäi pagenijah vedeh" (järvikasvit eivät kasva pakenevaan veteen, noali=palpakko, heinävita).

957. "se pagajau därvilöjä da dogiloja" (järvilöjä ja jokiloja=niitä näitä).

958. "Kaijazjärvez on toine paginloadu kui meil" (kaijojen eli lokkien suvun järvi, jokaisella suvulla oma kielensä).

959. "moine on Suojärveläzil pagimmahti" (järvien ympärille asettuneet suvut).

960. "veneh om painuksiz aldoloin keskez" (painuksissa eli upoksissa).

961. "mäni tärkkih ta painu pohjah" (tärkkih=äkkisyvään).

962. "Vedehine hyvän iel ei ozutelle" (ozutelle=näyttäydy).

963. "naizennu ozutah se Vedehine" (näyttäytyy naisena, vrt. Veden emo).

964. "ozineh on mies merel" (osineen eli suojelushenkineen).

965. "onhan se Vetehini vejessä" (veden ystävät).

966. "oikukas kun umpilammiv Vetehini" (vetehiset=yksilöitä, jokaisella vesistöllä omansa).

967. "allonkostieh peäzin niemen toakse" (kostiin eli suojaan, vrt. kosti=vieras, suojaan tullut).

968. "allonkoste on nokaksen tagan, sovvammo sih" (suojaan niemen nokan taakse).

969. "korkied on allompeäd, äjjäl venehii räjjytteä" (äjjäl=kovaa, räjjytteä=keinuttaa).

970. "meri rupieu liikahtelomah" (meren liikkuminen).




971. "konza tuuloo, järvi ualduoh" (tuulen ja aaltojen yhteydestä).

972. "jo järvi allottomaks mäni, tyynistih" (järven tyynistyminen).

973. "yheksäz aldo ylimäine hyppeäv veneheh" (uskomus, eläviä olentoja).

974. "järv on aldoloil" (aaltojen katseleminen=järven pyhittämistä).

975. "oapa" (järven tai meren selkä, vrt. aapasuo).

976. "oava järvi" (aava=aukea, avonainen).

977. "vezi pirskahteleh" (pirskahtelee eli roiskahtelee, oma p, vieras r).

978. "vezi pirskuau" (veden ääniä).

979. "vezi pirskau" (pirskaa eli roiskuu).

980. "veneheh vetty pirskuttau poikk alloz mennez" (aaltojen poikki meneminen). 

981. "minä lykkiän kolme pizarua vetty piäl" (taikaa tehdessäni, vesinoidat).

982. "äijöä paremmin pistyy kuv vejem peällä noituu" (veden päällä noituminen, vesinoidat=veen palvojia).

983. "pilvess om pisarat suuret, pisarass ol loajat lammit" (pilvistä putoava vesi).

984. "pidäy koiru vedeh lykätä, anna pizordukset pakkuu" (pizordukset=taikaukset, pakkuu=lähtee pois, vesi=puhdistava voima).

985. "se oli aina suurilla kivillä istu ta sill oli niim pität tukat jotta se niitä kampasi" (Vetehinen ihmishahmossaan).

986. "vezi pleiskau" (roiskuu, vrt. leiskaa, loiskaa).

987. "kivi vedeh kirboni plukahtih, tsubuo nouzi" (tsubuo eli poreita, supu).

988. "kiven luod vedeh niin tsolkahtau" (luot eli heität, luoda-sanan merkityksiä).

989. "moin on valgei vezi, joga rikkane pohjaz nägyy" (valkea eli kirkas).

990. "tävvym pohjah täz" (täytyn eli ulotun).

991. "venehillä souvettih Sarvilahem pohjah, sinne Sarvivalkamoh" (lahden mukaan nimetty valkama).

992. "pohjatoi lambi" (pohjaton).

993. "pohjatoi lamb on Ahvenlambi" (kalojen mukaan nimetyt lammet).

994. "souti lahem pohjattsi" (pohjukan kautta).

995. "vanahalla aikoa venehellä poikki kulettih, ehätykseh siihi" (ehätys=paikka josta soudetaan vesistön yli, omaa eli saasteetonta liikennettä).

996. "heän tuli siihi, läksi poikki tulomah siih Pitällärannalla" (suurten järvien poikki kulkeminen,
pienemmät kierretään).

997. "händy ehätetäh poikki" (järvestä).

998. "poikkitsural ollah" (vastarannalla).

999. "poikkitsural järvie" (vastakkaisella puolella, sura=puoli).

1000. "otiv vettä hettiestä, kust ei puuvu polvenah, vähene ei sinä ikänä" (hetteestä otettu vesi).




1001. "randa om polveksil, niemeksil" (polveksilla eli mutkilla, vrt. joen polvet).

1002. "aldo vieröö polveksil" (polvi-sanan alkuperästä).

1003. "lahem poukamo" (poukama eli lahdelma).

1004. "sano totta niinkuv vettä" (veden keralla sanominen, uskotaan rankaisevan valehtelijaa, jumalaiset
=omia oikeuden valvojia).

1005. "kembo siel brelottoa, pidäiz ehätteä" (ehättää eli kuljettaa järven yli, vrt. ehtiä).

1006. "vezi vai prinkkuu kivie vaste tuulel" (veden ääniä).

1007. "yläh vai hyppeäv vezi rannaz" (hyppivä olento).

1008. "aldo pritskoahes kivie vaste" (ritskoaa eli roiskuu).

1009. "eräz vien ottajes sanoo, vezi kuldaine kuningaz, otan juvva vetty tervehyökse" (vettä otettaessa lausuttuja sanoja).

1010. "hobjaine dengu verhakse pannah vezirandah" (hopearaha verhaksi eli uhriksi, dengu=raha=lainasana
=lainatapa, rahankäytön myöhäisestä alkuperästä).

1011. "Vejen toatto, Vejen moamo, vejen suuri sukukunta, vejen helie heimokunta" (veden väen puhuttelemista).

1012. "Vedehini rubei pyydämäh, jotta prosti händä" (prosti=armahda, kalan tai vesieläimen hahmossa).

1013. "minul on hänen peäl verine viha, vied ni muad ei prostita" (vedet ja maatkaan eivät armahda,
anteeksi antaminen=lainaa, kostaminen eli tasoihin pääseminen=omaa).

1014. "vetty präjjyttäy kivie vast" (räijyttää eli loiskuttaa).

1015. "kanna hyväzesti, älä präjjytä vezii" (präjjytä=läikytä, veden pyhyydestä).

1016. "vaiku präskeäv yheksätt alduo, silloi on aldo kui late" (muita suurempi yhdeksäs aalto, late=lauta, lattia, lattea).

1017. "aldo prätskeä randah" (rätskää).

1018. "aldoloim bräyzeh" (vrt. räyske).

1019. "allod bräyzetäh" (aaltojen ääniä).

1020. "aldo kivilöi bräyzyttäy" (kiviin osumisesta syntyvät äänet).

1021. "allod bräyzytäh randah" (vrt. pärskyvät).

1022. "vezi bräyzyäy" (räysyää).

1023. "vezi bräyzähtih rannaz, kala oli toinah" (toinah=varmaan).

1024. "mi lienne präyzähtännyh, vai lienne Vedehine hypännyh" (hyppivät kalat Vetehisen hahmoja).

1025. "vezi brölizöy kivien keskez" (veden ja kivien yhteydestä).

1026. "allon hyväm veneheh ajoi tuuli" (tuulen ajamat aallot).

1027. "vetty bröyzytti kare, kai kastuttih" (tässä kare=suuri aalto).

1028. "umpilampi lapsines, peiponi perehines" (umpilampi lapsineen, vettä pidetään vedessä elävien emona).

1029. "mäne puhaz vezi ielleh, matkoa päivilleh" (puhas vesi, vrt. pyhä).

1030. "kirvez vai buhkahtih, tsubuu nouzi" (buhkahtih=putosi veteen, tsubuu=kuplia).




1031. "heittäkkeä builindu veändöin aigah, ei luvvi Vedehine telmändeä järvez veändöin aigah" (Vetehinen ei pidä pulikoimisesta keskikesän aikaan, vedelle pyhitetyt ajat).

1032. "se oli niinkum punani rouno ta se mäni läpi povesta" (Vetehinen nuotan povesta, rouno=ikään kuin).

1033. "sanotah, muzikku vedeh meni" (mies meni veteen, hukkumisesta käytetään kiertoilmaisuja).

1034. "vezi bulahtelieteh" (veden ääniä).

1035. "veiz buloau" (pulaa vedessä, vrt. pulikoi).

1036. "sidä bulattih kivellä" (kesän iloja).

1037. "tsukkelih ku mäni lindu, ga vezi bulbettoa" (sukeltajalinnut).

1038. "vein pohdas nouzoo bulbukkaa" (pulpukkaa=kuplia, veden ihmeitä).

1039. "lumpehet kasvo järvessä ta pulpukkoa" (järvikasveja, pulpukkoa=ulpukoita).

1040. "missä vettä burhuau, bulbukkoida nostau" (purhuaa=pulppuaa, pulpukoita=kuplia).

1041. "bulbukkastu nouzoo vein pinnal" (kuplia).

1042. "vesi pulppuou hettiestä" (pulppuavat hetteet eli lähteet).

1043. "buluu nouzov viez" (puluu=kuplia).

1044. "ahvem punan loadi" (punan eli pyörteen, vrt. punoa).

1045. "järvempuolehine" (omat ilmansuunnat=veden suuntia, tuulen suuntia, maan suuntia, päivän suuntia, ilmaistaan milloinkin tärkeimpänä pidetyn asian mukaan).

1046. "merempuoli" (vedensuuntia).

1047. "toizel puolel järvie" (järven puolet).

1048. "läksi siitä tulomah lammista poikki siitä, sieltä Kallivolammim puolelta" (lampien nimiä).

1049. "järvipuolini" (vedensuuntia).

1050. "souvettih moarantah" (tuulen päällä olevaan rantaan).

1051. "Vonkarven ta Luvarven puolivälissä" (järvien mukaan suunnistaminen).

1052. "allom burha vettä veneheh lykkeää miehen loaduh" (lykkää vettä kuin mies, elävä olento, purha=kuohu).

1053. "tuuloo nyd, kai allod burhoaa" (kai=kaikki, burhoaa=kuohuaa).

1054. "aldoloim burheh" (purhe eli kuohu).

1055. "allod burhetah ylen äjjäl, kai valgiel tuloo" (valkeina kuohuvat aallot).

1056. "kuin kivi lykätäh vedeh, niin se burskahtau" (veden äänien tunteminen).

1057. "allod bursketah" (aaltojen ääniä).

1058. "nouzemaz vetty vai purzuou" (nousema=pulppuava lähde).

1059. "vezi kazlikoz buzlahtih, kala lähti sid eäreh" (kaislikossa viihtyvät kalat).

1060. "butkahin sinne, hyppäin" (putkahtaa veteen, vrt. sukunimi Putkonen).




1061. "umbipäih mänöö, butkahtaa" (painaa pään kokonaan veden alle, vrt. kylmän veden tuntuminen pahalta päässä).

1062. "kiven vedeh butskahutti, vai tsubuzed nostih" (tsupuset eli kuplat).

1063. "kiven lykkäi, katso vai pudzuzed nostah" (putsuset eli kuplat).

1064. "kiven luod vedeh niin tsolkahtau, puuhizen niin pläiskähtäu" (ääniä kuvailevat sanat).

1065. "onko soarella sijoa, veteä venehtä moalla, moalla purtta puujoalla" (asutulle saarelle saapumisesta,
ei lähestytä ilman lupaa).

1066. "läksi soita sotkomah, meren vettä vellomah" (suon kutsuminen mereksi).

1067. "kui enne buulittih, nygöi ni viez äldähäz lähteteldähäz, ni kelle ni midä ei rodei" (buulittih=ilakoitiin vedessä, äldähäz=älinä, rodei=tapahdu, Kenjärven Vetehisen sanomaa).

1068. "merel om buuru tänäpäi" (puuru eli myrsky, vrt. puuro).

1069. "buural viego piästänneh randah kunne" (päästäänkö rantaan puuralla,
ilmojen mukaan veneileminen).

1070. "alduo buurii keändeä, onhai ku mägie" (kääntää aaltoja kuin mäkiä).

1071. "järvi buurie valgiel voahel, tuuloo mugalen" (myrskyää valkoisella vaahdolla).

1072. "Murhijärvess om puuttosat rannat" (puuttosat=hakoiset, murhi=purhi=kuohu).

1073. "Komalahessa ollah apajat puuttoliekkahat" (hakoiset apajat).

1074. "veneh puutui kiveh" (puutui eli osui).

1075. "veneh puutui madalah" (vrt. matalikko).

1076. "otiv vettä hettiestä kust ei puuvu polvenah, vähene sinä ikänä" (hetteen lukuja).

1077. "myö vetimä sitä apajoa ta se Vetehini apajoa puututteli" (otti kiinni nuotasta, aika palata kotiin).

1078. "alduo pyrskäilöö veneheh tuulel" (pyrskäilee eli roiskuu, vrt. pyrsky).

1079. "pyörie lambi" (pyöreät lammet).

1080. "ni sen niemen ympäri vaim pyörähettih ta siitä selköä myöten souvettih" (omaa eli saasteetonta liikkumista, vrt. omituiset "moottoriveneet").

1081. "pyözyrä lambi" (muodon kuvaileminen).

1082. "tuolla kolmem päiväyksem piässä olis eläviä vettä" (elävää vettä kolmen päivänmatkan päässä, tarkoittaako lähdettä).

1083. "vesi pärki siitä ylähäksipäin" (pärskyi kallion halkeamasta).

1084. "allom pärskeh rannas kuuluu" (aaltojen ääniä).

1085. "pärskäv aldo randoa vaste" (pärskeet=veden pärskymistä).

1086. "vetty veneheh pärskyi" (pärskyi eli roiskui, oma p, vieras r).

1087. "vejem peällä kur riitelöy ta pölässytäh niin se hinkautuu siitä hyvin" (Vetehisen aiheuttama vaiva,
vesillä käyttäytymisestä).

1088. "tsumuh nouzoo vezi silmäkaivos" (tsumuun eli piripintaan).

1089. "silloin kum pörskähti sihi järveh" (Vetehinen eläinhahmossaan, kuulostaa kookkaalta).

1090. "järvi böyrevyi aldoilemahaz" (pöyrevyi aaltoilemaan).




1091. "järvi böyräy kivii vaste" (veden ääniä). 

1092. "tuuli böyristytti järven" (vrt. pöyristyä).

1093. "nouse neitonen norosta, hienohelma hettehestä, läpikorva lähtehestä, naisen ainuhun avuksi,
naisen kuulun kumppaliksi" (Hetteen neidon kutsumista, noitien suojelushenkiä).

1094. "itek Veden emändä, rannoin ruoholle rupeisi, vedett vesi kiville, saarin ajo ahteelle, soittaisa Vänämöisen" (saapuu kuuntelemaan Väinämöisen soittoa, vrt. laulusta pitävät metsänhenget).

1095. "oi Veden emoinen, annas nuita, joita anelen, tuos nuita, joita toivon, höikes luotoin lomista,
kallioista pehmeistä, aukase sanaen arkku, virsi lippasi viritä, muun merellä käyessäni" (kalansaaliin
toivomista).

1096. "mieluutar Veden emäntä, näytä tänne nännyjäisi, uumota utariaisi, imee visillä näillä, lähetä
kalanen parvi, apaille aivoituille, muinosille vero vesille" (kalastajien palvoma haltija).

1097. "viele pa Veten ementä, itse kivelle kävähti, sinisessä sukkasessa, punaisessa hansikassa"
(sininen pyrstö, punaiset evät).

1098. "itekkii Vein emäntä, rinnon ruoholle rujaht" (rintava haltija).

1099. "kuule, ves, elä makoo" (luetaan rantakiven päällä pajuinen vitsa kädessä, paju=vetisten
paikkojen eli veden puu).

1100. "nouseppas luontoni lovesta, veistä väki Väinämöisen" (vedestä nouseva Väinämöisen väki).

1101. "vein voima, Väinämöisen väki, tuleppas nyt ainovan avuksi, yksinäsi ympärille, tuoppas nyt
veistä väkeä, alta taivahan avuksi, yksinäisen ympärille" (veden väen kutsumista).

1102. "Hillervo, oma emuu, vejen ehtosa emäntä, nouse tänne liettehestä, antamahan ainoasi, omasi ojjentamahan" (oma emuu eli kotiveden haltija, nimetyt emuut=tärkeimpiä, läheisimpiä).

1103. "Vejin kultanen kuningas, rättihattu, tuores parta, lähes kansani kalaan, kerallani tuoresehen,
annas aika ahvenia, anna ainoset kalasi, kuinga ennen ahti annoi" (haltijan keralla kalastaminen).

1104. "Vejen ehtosa emäntä, veen armas antivaimo, sinä olet vaimoista vakanen, annas mulle ahvenia,
kuljeta kuukupoja, käytteles manet mahoja" (vedenhaltija=kaiken vedestä saadun hallitsija).

1105. "ei tässä likitienovin kalasempaa järveä ookkaa" (kalaisat järvet).

1106. "kalajänkkä se on iso" (kalajänkä eli meri, jänkä-sanan alkuperästä).

1107. "se on kova kalajärvi ollu" (Kirjavaksi kutsuttu järvi).

1108. "se on nii kalakas se järvi jot" (kalakkaat järvet, elon antajat).

1109. "ne olliit kalakkaita paikkoi järvet" (vrt. lammet).

1110. "sil on niin hyvä kalanonni" (vrt. Veen emon suosiossa).

1111. "ne on kalarikkaeta ne Vieksij järvet" (kalat=omaa rikkautta).

1112. "kalasaje" (sadetta jossa pisarat nostavat teräväpäisiä kuplia vedenpintaan).

1113. "mie olen käyny kalastamassa Haisujärvessä" (tuoksun mukaan nimetyt järvet).

1114. "se kalastelia tuol Päijjänniel" (Päijänteellä, omat meret, yksi tietäjä Joutavaisen sukuhaaroista
pohjois-Päijänteen kalastajia).

1115. "jopa on järvi kalijahtanu umpijäähän" (kaljahtanut eli jäätynyt nopeasti).

1116. "se oli sinnep Pöntiöhön astiv vain kalijajjäällä" (kaljajäällä eli kaljamalla, ohuesta ja kirkkaasta jäästä, kalja-sanan alkuperästä).

1117. "on niin kalijamallek kiskonu tuuli jään" (kaljamalle, kasautuvasta ohuesta jäästä).

1118. "jos mennee laita aalokhon, se kallahuttelee venettä" (kallahuttelee eli keinuttaa venettä, veneilijät
=aaltojen tuntijoita).

1119. "kallijoekas soari" (kalliosaaret, vrt. Saarinen).

1120. "siell on niin kallijoekot ne rannat" (vrt. Rantanen, saarelaiset ja rantalaiset).




1121. "ne olivat sellasel kalliuletul kalastamas" (letulla eli luodolla, vrt. Lettunen).

1122. "kalliomatala" (kallioinen matalikko).

1123. "vähä korkemp kalliohölk järvessä" (hölkkä eli nyppylä, vrt. hölkäsen pöläys).

1124. "yks semmonen kaljohölppä siin järves o" (hölppä eli luoto).

1125. "siitä pisttää semmonen kallijonkielekes sinnes Siikajärvellem päej" (kalliorannoilla sijaitsevat kielekkeet, vrt. kalliopiirrokset, pyhäköiden paikkoja).

1126. "sellaim piän kallionnyppylähän se on koko maa" (kalliosaari, saaret=maata).

1127. "se on semmost kallijopohjast järvii" (järvien kuvaileminen pohjan mukaan).

1128. "Alapyhär rannat om melekeej järestään kalliorakkoja" (rakkoja eli jyrkkiä kalliorantoja,
vrt. rakka eli kivikko).

1129. "tuolla Pyhännäj järvessä on kakssiik kallijosoarta van kasvvaa niissä kuitennip puita"
(pyhiksi kutsutut järvet, vrt. saamelaisten saivo-järvet).

1130. "äet enne sano, et pitiä sillo rukuvella mermiestem puolesta, ku tuulehuika kallottua ja huijjua"
(rukoilla merimiesten puolesta, Hartolassa, omat meret=suuria järviä, omat rukoukset=ilman,
tuulen ja veen hengille osoitettuja).

1131. "vesi on kalmalla" (kalmalla eli kelmulla).

1132. "kalpakka" (tuulen suojassa oleva tyyni ranta, perinteisiä asuinpaikkoja, vrt. Kalpanen).

1133. "tuolla se vene on suaren katveessa" (katveessa eli suojassa).

1134. "onneksi pääsimä niemen kalhveesheen" (kalveeseen, suojaan myrskyltä).

1135. "son tämä ranta nyt kalave ranta mennä ku on pohjastuuli" (kalve eli suojainen, tuulien mukaan liikkuminen).

1136. "ilm ol kalssi ko mel lähdetti merehe" (merelle lähteminen).

1137. "on kalseeta vettä" (kalseeta eli kovan makuista, kova ja pehmeä vesi).

1138. "se kuuluu tänne asti iltakamehell oikei" (merenkäynti, kame=kaikuva ja kuulakka ilma).

1139. "siel o hyvi kamia olla" (järvenselällä kovassa myrskyssä, kamia=kaamea).

1140. "kammakko" (korkea harjaltaan murtuva aalto, vrt. Kammanen).

1141. "kamu ov vesillä" (vedenpintaan tarttuva tuulenvire, omat kamut=luonnonhenkiä).

1142. "kun ves piimii, se on kun ruohompeä, paksu kana peällä" (kana eli limakelmu veden päällä).

1143. "taitaa tulla oikein aika myteri yäks, kuj jo ajelee kanasia" (myteri=myrsky, kanasia=vaahtopäisiä
laineita, kana-sanan vanhempia merkityksiä).

1144. "siihen om pinnalle tullu kahnakkaa" (kahnakkaa eli limaa).

1145. "veen päällä oli niiv vahva kanaska ettei viihtiny mennä uimaan" (kanaska eli kelmu).

1146. "onko se ihiminen tuolla hauvvalla, vae mikä sieltä kangastaa mun silimiini" (järven takaisella
haudalla eli poukamalla, hauta-sanan alkuperästä).

1147. "järvi kangastelloo" (kangastelee=siintää, väreilee).

1148. "sielä näkyy tommosia korkeita suaria, se on semmoista kankastelua" (korkealle kohoavia saaria, kangastelua eli näköharhoja).

1149. "siin oli niim matala kannake, että se uli isontuluvan aikana" (isontulvan aikana veden alla,
järvenselkien välissä oleva matala kohta).

1150. "siin o simmonem pien kannas ylitte" (kannas salmen ylitse, vrt. kantava kohta).

1151. "kesäkuivalla sittä aena ol siinä semmonen kannas" (saaresta mantereelle, vesien korkeuksissa nykyistä enemmän vaihtelua).




1152. "vesi kannattaa" (kangastaa, veen ihmeitä).

1153. "tässäp oo heleppo uijak kun on kantava vesi" (jokainen vesi erilainen).

1154. "yhön se kantaa, kyijjihtöö yltö sem meren" (lautta kantaa, kyyditsee lammen yli, meri-sanan alkuperästä).

1155. "järvi on iäs, ei kanna ei katkii" (järvien jäätyminen).

1156. "kylmää kantiset jäät vaikka merer rannale" (meren rannalle, Kittilässä).

1157. "älä sit vettä loija ku on kantovelet" (tuhlaa kannettua vettä, veden pyhyydestä).

1158. "tuolla ol lampi tuossa kapalleehem piässä" (kappaleen matkan päässä, lähimpien vesistöjen tunteminen).

1159. "Koakkolahej ja Koevulav välillä om pien kappeima" (kapeima eli kapeikko).

1160. "se oli semmonen kapiallainem matala" (mihin verkot laskettiin).

1161. "se Mättäikkölähteen niitty on hijas niittää" (lähteiden nimiä).

1162. "laharen yli oli kapusillat kun siin oli sellasta vetelää suoniittyä" (kapulasillat eli pitkospuut).

1163. "onkha täs kari, ku vennee pohja karaht johokii vai lieks hänes vaa jokkuu hiekkatöyry" (kiviset karit, hiekkaiset töyryt).

1164. "ehtoste ol ihan tiltti merem pääl et joku vähänen tuulenkare kävei" (tiltti eli tyyntä).

1165. "kyllä se tyven oli, pikkusev vain karetta pinnasa" (karetta eli värettä).

1166. "sillo o kala aina syönnillään ku on karetta veem päällä" (tuulen ja kalojen liikkumisen yhteydestä).

1167. "tuulen karheishin vetelee järveä, ei raskina pittää tyvenessä" (karheisiin eli kareisiin, tyvenen eli tyynen ystävät).

1168. "se kare käyvyö viel, ves viel lainehtii vaikkei enää tuule" (kareet käyvät eli kävelevät, eläviä olentoja).

1169. "jo sin nyt kohta piäsyö ko viel vähä nuo karriet asettuut" (kohta pääsee järvelle, ilmojen mukaan liikkuminen).

1170. "karriet ol nii suuret ko pienet mäit" (suuret kuin pienet mäet, kare-sanan alkuperästä, tarkoittanut suuria ja pieniä laineita).

1171. "vesi on kulijettanuk karetta rannale" (karetta eli roskaa).

1172. "roima oli hakannu rannale semmosen karhen" (roima=suuri aalto, karhen=roskajuovan).

1173. "meri karettis" (karehtii eli väreilee).

1174. "kalat ku kuttee matalassa rantavelessä, se karehtii, siittä senkin tiätää" (kalojen liikkeistä aiheutuvat kareet).

1175. "jo koht rupes ves karehtimmoa ja tuulehujakka käymeä" (tuulen aiheuttamat kareet).

1176. "johaa järvi rupee sulamaa ku jäät karehtii rantaa" (järvien sulaminen, omat vuodenvaihteet=oikeista asioista).

1177. "oamulla kylymä karehtii jo veimpintoa" (kylmä karehtii, jäädyttää vedenpinnan riitteeseen).

1178. "venek karahti kareikkoon" (karikkoon, särkkään).

1179. "karhapiä karetta kattilaa" (karhapää eli vaahtopää, tuo kalaa kattilaan).

1180. "me ajettin karil nii et hurat vaa" (ajettiin karille, vrt. omituiset "moottoriveneet", kaikki elämän vastainen=vierasta alkuperää).




1181. "siellähän on semmosia kiviköitä ja kariloita niin" (järven pohjassa).

1182. "oltihin karisa" (karissa eli kalamajassa, jossa elettiin pyyntiaikana).

1183. "sitä käytiin niisä karesa viarastelemasa" (kareille rakennetuissa kalamajoissa, saaristolaiselämää).

1184. "tuossakin karissa eilen seiso rauma koko päivän" (rauma eli kuohupäinen aalto, vrt. roima, vrt. Rauma).

1185. "se lännempual on sellaast karikkoo" (saaren länsipuoli).

1186. "mites tämä on näi karikoista" (karikkoista ranta, jokainen ranta erilainen).

1187. "hyvin karikkosta rantaa ja matalaa kans" (karikkoiset rannat, vrt. Karinen).

1188. "se on nin karinen nenä, ei siihen oh hyvä tuulella männäl likes" (vedenalainen tai päällinen karikko).

1189. "karinnenä" (karista tai saaresta pistävä niemeke).

1190. "karinnenä" (pitkän hiekkamatalikon uloin kärki).

1191. "karipaikosa se pruukaa topataj ja röyköstää jäät" (röykkiöittää jäät, karikoiden paikoissa).

1192. "yhtä karpohjaa se järvi" (karipohjaa eli sorapohjaa).

1193. "kaririutta" (veden rajassa oleva kivikko).

1194. "karisölkä" (vedenalainen harjanne järvessä).

1195. "karjas aalto" (suuri ja kuohuva aalto, karja-sanan alkuperästä).

1196. "karijaspäinen aalto" (vaahtopäinen).

1197. "ko sattu tulehen semmonen karijaspää niin se täytti venehej" (karijaspää eli vaahtopää, vaahto
=myöhäinen lainasana).

1198. "varuak karijaspäätä, sehän se venneeseen tullee" (veneeseen tulevat aallot, vrt. veneilyn vältteleminen kovalla tuulella).

1199. "on koko päivän niin karjaspääsä kiehunu, niin että" (kiehuva järvi).

1200. "meri oli sillon karjaspäilä" (karjaspäät muistetaan).

1201. "meri karju vihoisan" (karjui vihoissaan, tunteikas olento).

1202. "lainteet kulkoo nin karkeana" (laineet korkeina).

1203. "tuul on nostanna hiekan karkkoi" (karkoille eli laineille, järven pohjassa olevan hiekan, vrt. Karkkonen).

1204. "nes sanovak karkoksi ja kallioksi ku on semmonen saari joss ei maata ole ollenkhaaj" (kallioista saarta, vrt. luotoa).

1205. "karkko elik karo sielä Vettähjärven selälä" (karkko eli karo eli kari).

1206. "tuuli ajo Multilahelta karkupuut" (lahtien nimiä).

1207. "ei se kerkiäk karmastak ku heti hyppää sukkeloehin" (kylmä vesi kerkiä karmaista).

1208. "ensin se ov vähä semmosta karmiaa" (karmiaa eli kylmää, merivesi kevätkesästä).

1209. "järvette leiast niit karpalei noukitti" (järven leijasta, liejuisilta järvenrannoilta).

1210. "oltti jossan karra rannas ja orotetti että ilma tyyntyisi" (odotettiin karin rannassa ilman tyyntymistä, 
oma elämä=luontoa myötään elämistä, vieras elämä=luontoa vastaan elämistä).




1211. "paat men karral" (paatti karille, vrt. Karranen).

1212. "nyy menee karral" (vesi alkaa pärskyä karien päälle, tuulen voimistuessa).

1213. "onha tiä ves jo aika suvakkua, mut karsualt se tuntuu viel uimua lähtii" (suvakkua eli lämpimähköä,
vrt. suvi, lämpimän veden aika).

1214. "kylömä ves on karsasta juuvva" (jääkylmä vesi).

1215. "kyllä tämän korkusie oaltoja on Oulujärvellä" (suuri järvi=suuret aallot).

1216. "tuosta lammista ei muuta soak kun ahvenenkartuksii" (vrt. Ahvenlampi).

1217. "karu käy" (karu eli kare, veden pinnalla).

1218. "se järver ranta kivikarua" (karua eli kivikkoa, rantoja kuvailevat sanat).

1219. "karulle ei matikan pyytöö pie panna" (karulle=karille, kivikolle, vrt. Karunen).

1220. "karupohja" (liejun alla oleva kova pohja).

1221. "ves karvaistah kala vertaistah" (vedestä keksityt sanonnat).

1222. "ne un karvot semmosija matalikkoja, joisa palijas kivikko näkkyy veem päällä" (karvo=matalikko, luoto, karikko, vrt. Karvonen).

1223. "meijär rannalla ei ok kailoja" (kailoja eli kaisloja, vrt. Kailonen).

1224. "siin on kahiloita siinä lampisa, kahilaa kasvaa kovasti" (kahilaa eli kaislaa, vrt. kahista).

1225. "kahila on joka joessa kasvaa" (jokikaislat).

1226. "siel meijä rannol olkii suurii kasilikkoloi" (kasilikkoloi eli kaislikkoja, jokaisella perheellä oma rantansa).

1227. "ja siin oli semmonen kahilisto sitter ranta" (kahilisto eli kaislaranta).

1228. "Kurppasten pohjan kaihlisto" (kaislikkaat pohjat).

1229. "miä sousin sit kaihiliston syrjää" (kaislikon syrjään, kalapaikkoja).

1230. "siitä syvemmällä vasta sitte on kaelisto" (kaelisto eli kaislikko).

1231. "melekei umpeen kasonnus suolamppi" (umpeen kasvanut suolampi, vedestä maaksi).

1232. "se voan kuivvook kassittaa" (järvenranta veden alentuessa, vrt. sukunimi Kassinen, rantoihin yhdistetyt suvut).

1233. "se on kasvannu siit järin umpeh" (järvi kasvanut umpeen).

1234. "ompa puluppa kasvattanna kaollaa, vesi noussee" (ulpukka kasvattanut kaulaa, vesikasvien ja veden yhteydestä).

1235. "mere piälys kasvettuu, saih tuloo" (kasvettuu eli kasvattaa pilviä, rannat=hyviä paikkoja ilmojen katsomiseen).

1236. "tuol Pohjallahler rannal meillä ol palo" (lahtien nimiä).

1237. "see Heinaste laaks kyl mää sen tiärä" (laaksi eli lahti, vrt. laakso).

1238. "ete Katinkynnen taa mennä" (nimetty eli tärkeänä pidetty vedenalainen kivi, vrt. apaja eli pyyntipaikka).

1239. "ei se ihan katkkeima oo" (kapea niemi, ei katkea saareksi).

1240. "se vähän niinkun katkii, hyvi alavoo tässä, melekeen kahtena suarena" (saariksi katkeilevat niemet).




1241. "tuolla se vene on suaren katveessa" (omat satamat=luonnon luomia).

1242. "niitten kalvekkeitten kohlal ne Alasem parhaat kalapaikat o" (kalvekkeitten eli varjopaikkojen,
järvien nimiä).

1243. "toi kaikisten kaukasempi saari tualla selläällä" (paikkojen nimeämisestä, ei nimeä=ei olla pidetty 
tärkeänä, omat nimet=paikallisia, yksilö ja perhekohtaisia, ei välttämättä edes paikanniminä ajateltuja, "menempä kauko saareen", "menempä koti kummulle").

1244. "se on kauhistuksen paikka se Pöytjärvi" (järvi jossa uskotaan kummittelevan).

1245. "kaukakarreisa ei käyk kukkaa" (kaukokareissa eli ulkokareilla, avomerellä liikkumisen vieraudesta, 
vrt. kotoperäiset kevytrakenteiset veneet).

1246. "tästä Marijaniämestä tuanner Raumankurkkua kohti sinne oj jäitä ajjautunu, jokka kaukomerestä tullu" (kaukomerestä eli ulkomereltä ajautuneita jäitä, vrt. rauma=suuri aalto).

1247. "tosa niämen kaulasa siä on niin korkeella joskus vesiki, ette kuivij jalvon niämeem me" (niemen kaulassa, ylityspaikkoja).

1248. "se ol hoikka keskelt, semmoine hoikkakaulaine" (hoikkakaulainen niemi).

1249. "suurella veellä kävi laine yli kaulanteen" (kaulanteen eli kapean maan kohdan).

1250. "se kävi siihe kaulanteellek kahem matalav vällii" (kahden matalan väliin jäävä kaulanne).

1251. "ne ov vetänhe venhen yli tuosta kaulanthelta" (veneen yli kaulanteelta, vrt. kannakselta).

1252. "kaulo" (lahden poukama, vrt. sukunimi Kaulonen).

1253. "kaoruma" (pieni lahdeke järvessä tai suossa).

1254. "tähä asti alto käi nii notkan näköisest mut nyt se alkoa jo käyvä jäykemmäst" (aaltojen ihaileminen, rannassa asumisen iloja).

1255. "kävi niv vankka meri et heitti paati yle niskojes" (vankka meri, meren käynti).

1256. "muuten on tyvem mutta vanha meri vielä käy" (vanha meri, mainingit).

1257. "käv syvin eli matalin" (syvin eli matalin, kävi miten kävi).

1258. "käi syvält taik matalalt" (syvältä tai matalalta, vedestä keksityt sanonnat).

1259. "kehu sen kupliksi vessiim piälle" (kupliksi vesien päälle, vedestä keksityt vertaukset).

1260. "kehvelil kävviit venneel uimas" (kehvelillä eli hiekkamatalikolla, vrt. voimasana kehveli, matalikkoon osumisesta).

1261. "verkkoloikii laskiit kehveli laitaa" (kalapaikkoja).

1262. "selkäpuol on jyrkkä i kivikko, alapuol taas matala kehvelikko" (saaren selkäpuoli ja alapuoli,
vrt. vatsapuoli, eläviä olentoja).

1263. "kortek ku katkeaa se keijahtaa veem pääle" (veen heinät).

1264. "pauhalla venel liikkuu, se keijasee ja keijasee" (pauhalla=matalikolla, keijasee=keinuu, vrt. Pauhanen, Keijanen).

1265. "keijottaa vesietelätä vasten" (vesietelää eli kaakkoa kohti, omat suunnat=katsotaan siitä mitä (jumalaista) milloinkin pidetään tärkeimpänä).

1266. "näihhäm minä kuinka venek keijju tuulel" (keijui eli keinui, aika palata rantaan).

1267. "hirviöitä pläsähyksiä kuuluu ko nek kaatuu ja keikahtelee" (korkeat jääröykkiöt merellä, kuulostaa ulkomereltä).

1268. "ko se otti noin tormeiv vuoron niin em mää läheh hänesen keikkuhu" (en lähde keikkumaan myrskyävälle merelle, ilmojen mukaan eläminen).

1269. "se lampi sittä on semmosta että keikkuu ranta se on kuinka paksulta liekkää että" (keikkuvat lammenrannat, ihmisille ja eläimille kuuluvat kohdat).

1270. "jopa keikuttaa tuommonen keikkuoallokko" (aaltoja kuvailevat sanat).




1271. "kävi kova ärjy ja keikutti niim" (omat ja vieraat tuulia kuvailevat sanat).

1272. "kesällä on järviveessä niin paljon kiuruja" (kiuruja eli ötököitä, vrt. kiuruja syövät kiurut).

1273. "se piti sillon ko yheksäs aalto tuli niim piti pannav venehen keula sitä vastaha" (aaltojen näkeminen yksilöinä, pitkälle kehittynyttä luonnonuskoa).

1274. "appuraruaho on simmost kun om pohjas kiin ja kelluu sit pinnal viheriäiset lankat" (vesiheiniä).

1275. "tuo kelluva lammen ranta on niin ijätiviepää että siinä suap varovast liikkuva" (ijätiviepää eli ainaviepää eli upottavaa, aina=myöhäinen lainasana).

1276. "keltto ranta" (savipohjainen ja vähäkasvuinen, vrt. Keltonen).

1277. "nyt on veen peällä keleve" (keleve eli kellertävä kalvo, veden muuttumisesta vuodenaikojen mukaan).

1278. "siinn on semmonem puur raaki kenkurallaaj järvem päällä" (järvien päälle kaatuneet puut,
pyhitettäköön kalojen, lintujen ja vesieläinten käyttöön).

1279. "hiekkakentaita" (vuoroveden luomia särkkiä, vrt. Kentanen).

1280. "ne on kennäspäetä ne suuret laenneet" (kennäspäitä eli vaahtopäitä).

1281. "se ku om merestä tuo saari kentettyny" (merestä kentittyvät saaret, vrt. veden pitäminen maata vanhempana).

1282. "keulakii välist hertto mennä veten alle" (hertto eli oli menemäisillään, vrt. Herttoniemi).

1283. "Huutlammi ukko" (jokaisella vedellä haltijansa, vrt. ensimmäiset asujansa).

1284. "kattos, kun tuass on suur kerrokas" (kerrokas eli tasaisin väliajoin tuleva suurempi laine, kerta-sanan alkuperästä).

1285. "sen kerram perää ei kukaa o sit haltiaa nähny" (järveen sukeltanutta vedenhaltijaa).

1286. "mut se oj jo tavalliin kova myrsky kun yhreksäs lainne on kertalainne" (myrskyjen tunteminen,
vähentää onnettomuuksia).

1287. "ko tul suur kertalaine ni paiskais venneen nii ylös et iha hirvitti" (suuret kertalaineet, vrt. hyökyaallot).

1288. "ol siinä salmessa kivet siellä keskemmässä" (kiviset salmet).

1289. "se on keskijärvellä omituinev virraj jänne" (järvissä liikkuvat virtaukset).

1290. "vastatuuli ja keskijärvi ei kelpaa soutajalle" (suurten järvien ylittämisestä).

1291. "Pärnälammis ol keskseläl sellasta heinämättäitä" (jokainen lampi erilainen).

1292. "laskek keskussalamea, tässä om matalallaesta" (keskussalmea eli salmen keskikohtaa, vrt. Salminen, veteen yhdistetyt sukunimet enimmäkseen rantoja kuvailevia sanoja, perinteisiä asuinpaikkoja, vrt. synnytys-
paikkoja, vrt. lapsen nimeäminen syntymäpaikan mukaan).

1293. "pani jeähän rantaveet, keskusselät, isot selät venneellä liikuttavvie" (järvien keskusselät, veneellä liikuttavat selät).

1294. "sit ol semmonel lähe mis kesti vesi" (missä kesti vesi, joka ei kuivunut kesällä).

1295. "jo ov vesi kesäpohjala, ku venhem pohja krapasi kiviä" (vesi kesäpohjalla, matalan veden aika).

1296. "siin ei ok ku pikkuine ketveles siinä Sepälahe piässä, isävaenoo aena vet venneennii enne siitä ylite"
(isä veti veneen vesistöstä toiseen, omat veneiden valmistamiseen ja vetoon kykenevät miehet, vieraat ostoveneitään "treilereiltä" laskevat lössykät).

1297. "se on se Lintojar ranta niij jyrkkää keuluu" (jyrkät rannat).

1298. "se käyttää niin kauhiastim merta" (käyttää merta, vrt. käydä=kävellä).

1299. "sittee se käyttää aaltua hirvijästik kum mereltä tuulee" (merituuli, vrt. maatuuli).

1300. "kyll on toi ves kylmää, mum mempäs noi pojat vaa ajah kevättakkui" (ajamaan kevättakkuja,
uimaan ensimmäistä kertaa talven jälkeen).

1301. "sitä sanotahan hauvaksi oikeen täällä keskuuvessa" (järven poukamaa, vrt. Hautanen).




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti