v.1.08

lauantai 18. marraskuuta 2017




TULI

tuli (suomi, inkeri, karjala, lyydi, vatja, viro), tul (vepsä, liivi), dolla, talla, toll (saami), tol (mordva), tol, tul (mari), til, tol (udmurtti), til, tila (komi), tul, tut, naj, näj (hanti), nai, naj, noj, näi, näji (mansi), tu (enetsi, nenetsi), tue, tuei, tui (nganasani), tu, ty, tyn, tyy (selkuppi), su (kamassi), naje, tule, tuli (kantaurali).

1. tulta pidetään "väkevämpänä kuin sataa haltijaa" (alkuhenki).

2. tulta syötetään ruokailtaessa (tulenhaltijan osa).

3. tulen tiedetään pitävän rasvasta ("rätisee hyvissään").

4. tulta ei tallota tai tökitä (etenkään metallisilla esineillä).

5. tuleen ei syljetä tai virtsata.

6. tulen annetaan sammua omia aikojaan (elävä olento).

7. noitien ja pienten lasten uskotaan ymmärtävän tulen puhetta (tulen kieli).

8. tulen paukkumisen aikana ajateltujen ajatuksien uskotaan käyvän toteen.

9. ensimmäisen tulen kerrotaan saaneen alkunsa salaman sytyttämästä palosta (pidetään tulista pyhimpänä).

10. toiseksi pyhimpänä tulena pidetään hankaamalla saatua tulta (puhdistava kitkatuli).

11. kitkatuli eli kitkavalkee laaditaan hankaamalla yhteen haapaa ja koivua.

12. katajasta saatua tulta käytetään vahingollisten henkien ja sairauksien karkottamiseen ("rätäjää").

13. vepsäläiset pitävät tulen keksijänä "pientä poikaa".

14. vepsäläiset kutsuvat tulenhaltijoita nimin Lämöin-izand ja Lämöin-emag.

15. mordvalaiset kutsuvat tulenhaltijaa nimin Tol-pas (tulen pää), leikkivä jumala, pyörivä jumala ja Tol-ava (tuli-emo).

16. mordvalaiset uskovat tulenhaltijan pelkäävän vedenhaltijaa ("itkee Veden-emon läsnäollessa"). 

17. mordvalaiset vaalivat kotitulta aamusta iltaan (päästetään sammumaan vain emännän tai isännän kuollessa jolloin sytytetään "uusi tuli" hankaamalla).

18. tulen uskotaan puhuvan palaessaan.

19. tulen ystäväksi tiedetään pääsevän opettelemalla tulen kielen.

20. tulenhaltijaa kutsutaan nimin Tuli emo, Tule ema, Tul-ava, Tuli-neiti ja Tuli-akka (haltijaa pidetään ystävällisenä).

21. kitkatuli laaditaan koivusta saadulla kepillä ja käävällä (toisen tiedon mukaan koivupuulla ja kelopuulla).




22. liiviläiset kutsuvat tulenhaltijoita Tul jemaksi (tulen emo) ja Tul ukoksi (tulen ukko).

23. hankaamalla tehtyä tulta säilytetään pyhiä tilaisuuksia varten (pidetään pyhänä niin kauan kun ei sammu).

24. tulta pyydetään syttymään (elävä olento, vrt. tulen tekeminen).

25. samojedit ajattelevat tulta "rajatilana valon ja pimeän välillä".

26. samojedit pitävät tulen antamaa valoa kuun ja päivän luoman järjestyksen vastaisena (kuuta ja päivää nuorempi).

27. samojedi-noidat pitävät istuntonsa tulen ääressä.

28. udmurttien uuden tulen (vil-til) menoihin kuuluu kitkatulen virittäminen ja uuden tulen yli hyppiminen (järjestetään lämpimänä kesäiltana).

29. udmurtit asettavat tulelle (til) tarkoitetut lahjat lieden ääreen.

30. komit eivät sylje tuleen tai polje tulta.

31. komit antavat tulen sammua omia aikojaan (elävä olento). 

32. tulenhaltijaa kutsutaan Valkean emuuksi (inkeri), Tule-emaksi (viro), Tol-avaksi (mordva), Tul-awaksi (udmurtti) ja Näi-änkeksi (mansi).

33. marit sanovat tulenhaltijasta "savusi on pitkä ja kielesi terävä".

34. hantit kuvailevat tulenhaltijaa "seitsenkieliseksi-monikieliseksi naiseksi" (lieskat haltijan kieliä).

35. mordvalaiset pitävät tulen loimua ja sähinää tulenemon (Tol-ava) puheena.

36. samojedit kutsuvat tulenhaltijaa "punaiseksi naiseksi" ja "punaiseksi neidoksi" (uskotaan elävän tulisijassa).

37. samojedit pitävät Tulen eukon aivastusta ja itkua huonoina enteinä (aivastaa tulen suhahtaessa, itkee tulen vinkuessa).

38. samojedit uskovat Tulen eukon pukeutuvan punaiseen huiviin ja korvakoruihin ja pitävän kädessään punaista keppiä.

39. hantit uhraavat Tuli-naiselle punaisia vaatekappaleita ("koska pukeutuu punaiseen").




40. hantit pitävät tulta "alkuhenkenä jonka lapsia pienemmät tulet ovat".

41. hantit uhraavat tulelle puunpalasia ja punaisia nauhoja.

42. hantit kutsuvat tulessa elävää miespuolista haltijaa nimellä Nai lung (uskotaan käyvän levolle tulen hiipuessa).

43. "ota tuli tuttavais, ota valkia vihhais" (sanoja tulen vihoihin eli tulen polttamiin).

44. hantit kutsuvat tulen ja veren haltijaa Täreniksi ("kaksikasvoinen-kaksois-Tarn").

45. hantit pitävät tulen rätinää Tärenin puheena.

46. hantit uskovat Tärenin asuvan "kuivalla maalla, punaisen meren rannalla, punaisessa metsässä" (mäntymetsässä).

47. hantit pitävät nenästä tulevaa verta Tärenin mielipahan merkkinä.

48. hantit yhdistävät Täreniä kiihkeisiin ja polttaviin tunteisiin.

49. hantit lepyttelevät Täreniä ripustamalla mäntyihin punaisia kankaita (toisen tiedon mukaan lahjat tuleen).

50. hantien mukaan tulenhaltija voi viedä ihmiseltä "veren ja ymmärryksen".

51. hantit veistävät tulenhaltija Tärenin apuhenkien kuvat männystä (kääritään punaiseen, "tulisuisia käärmeitä").

52. hantit yhdistävät Täreniin elävää tulta (teren-nai), virvatulta (teren-ulä) ja tähdenlentoja (teren-jäli).

53. mansit uskovat oppineensa tulen käytön "jääkarhulta".

54. tulen syntyä yhdistetään pohjoiseen ("pohjantulet").

55. mansit pitävät tulenhaltijaa "taivaanhaltijan tyttärenä ja päivänhaltijan sisarena" (taivasta nuorempi).

56. mansit eivät usko tulen koskaan oikeasti sammuvan.

57. mansit eivät polta tulessa mitään likaista.

58. mansit eivät sylje tuleen.

59. mansit eivät käsittele tulta metalliesinein ("muuten tulityttöä sattuu").

60. mansit uskovat tulen muistavan huonon kohtelun (ei syty kun tarvitaan).

61. mansit pitävät palavan tulen nimeä salaisena (kahdet kasvot, kaksi nimeä).

62. mansit puhuttelevat tulenhaltijaa nimin Näi-änke (tuli-emo), Näi-övi (tuli-tyttö), Nai-anki (tuli-eukko)
ja Nai-imi (tuli-emä).

63. mansit pitävät Näi-änkeä seitsenkielisenä ("seitsenkielinen-pyhä-nainen").

64. tulenhaltijalle tarkoitetut lahjat jätetään tuleen tai tulen ääreen.

65. tulenhaltijalle uhrataan keväisin punainen huivi (jos ei halkea palaessaan haltija tyytyväinen).

66. tulenhaltijan lahjat poltetaan poikittain ladotussa valkeassa (arkena puut pystyyn).




67. tulen sähinää pidetään tulen esittäminä pyyntöinä.

68. savun suunnanmuutoksia pidetään tulenhaltijan mielen muutoksina.

69. tulelle uhrataan metsäpalon lähestyessä (päreiden päälle asetettu punainen kangas, viedään palon lähestymissuuntaan).

70. mansit uhraavat tulelle rasvaa metsälle lähtiessään ja saalista saadessaan.

71. mansit veistävät Tulen-eukolle kuvan männynoksasta (puetaan punaiseen).

72. mansit kumartavat ja uhraavat tulenhaltijalle ennen tulen sytyttämistä.

73. hantit lausuvat tulelle uhratessaan "kultainen Tuli-eukko, pyhä Tuli-eukko, monikielinen Tären-tuli, Tuli-eukko, lusikanpohjaisen-kapustanpohjaisen-veripisaran olen sinulle tuonut, iltapäivin tehdyn, aamupäivin tehdyn hyvän tuohisesi olen sinulle asettanut" (tulelle uhrataan verta ja tuohta).

74. hantit puhuttelevat tulenhaltijaa sanoin "hyvä Tuli-eukko, kultainen Tuli-eukko, kun sydäntämme hiukaa, kun ruumistamme palelee sinä sen lämmität".

75. tulen äänistä ja liikkeistä ennustetaan.

76. tulen keralla vannotaan valoja.

77. tulenhaltijaa ei pidetä nälässä ("syö silloin kun ihmisetkin syövät").

78. unkarilaiset uhraavat tulelle ennen uuden työn aloittamista (joka talolla "oma tulensa").

79. tulenhaltijoita puhutellaan sanoin "Tulen isä, Tulen emä, tulen isä kultahattu, tulen emä kultasäpsä,
tulen lapset kultarinnat".

80. marit pitävät Tul-awaa (tuli-emo) ihmisten ystävänä.

81. marit uskovat tulen pitävän puhtaudesta ja hyvästä kohtelusta.

82. marit puhuttelevat tulta ystävällisesti.

83. marit liikkuvat tulen lähellä rauhallisesti.

84. marit pitävät palovammoja ja paloja tulen kiivastumisen merkkeinä (tulen vihat).

85. marit uskovat tulesta nousevan savun kuljettavan lahjat yliseen (tuli välittäjä keskisen ja ylisen välillä).

86. marit muistavat tulenhaltijaa uhrilehdossa omalla lahjallaan.

87. marit uskovat tulella olevan oma henkensä (tul-ört).

88. marit rukoilevat tulen henkeä tuli ja metsäpalojen aikaan.

89. marit puhuttelevat Tuli-emoa sanoin "hyvä Tul-awa, savusi on pitkä, kielesi terävä, suo uhripalojen olla valmiina, ota mukaasi hyville jumalille, esitä nimissämme makean savun siunaus".




90. "ukkopa se tuuvalta tuloopi, ukko hyyssä, parta jäässä, pien on kelkkanen perässä, jäin on kauha kattilassa, hättään häähättää, pojan polven poltannoille, ukko kuitenki kysyy, onko poltettu porolla, vaan on ilmivalkialla, kuin lie poltettu porolla, niin mie jäillä jäähyttelen, vaan lie ilmi valkialla, niin mie hyyllä hyyhyttelen, voian alta, voian päältä, voian keskeltä kippii, tulen teen tulettomaks, valkeen varattomaks" (sanoja tulen polttamiin, hoidetaan jäällä ja rasvalla).

91. "tuli ei polta tuttujaan, valkea valittujaan" (tuli ei polta tuntijaansa).

92. "otan tulen turkkiheni, kekälehen kenkähäni, nyt lähen vassuksie voittamahe, katehia katsomahe, 
kohti kaikkia kovia" (tulta käytetään suojaaviin taikoihin).

93. hantit pitävät tulenhaltijaa "näkymättömänä punaiseen pukeutuneena naisena".

94. hantit uskovat tulesta nousevan savun yhdistävän Maan emon hallitseman keskisen Ilman ukon hallitsemaan yliseen (välittäjä henki).

95. päre sammutetaan sanoin "Tulen akko muakkoh, Vejen akko valvokkoh" tai "tuli moakkah, vesi valvokkah".

96. tulipalo sammutetaan kiertämällä tulta sanoin "tuli tuima tuiretuinen, kiero lapsi keiretyisen, se tulen tummentaa, valkejaisen vaivuttaa" (vrt. etunimi Tuire). 

97. tulipaloa sammutetaan sanoin "tuli nuorin nukkukoon, vesi vanhin valvokoon" ("niin silloin tuli häpijää, 
että saa vetellä sammuttaa").

98. tulen jälkeä hoidetaan lumella tai jäällä voidellen ja tulen syntysanoja lukien ("missä on tulta tuuvitettu, valkejaista vaaputettu").

99. hantit kutsuvat hiipuvaa tulta "kuiskaavaksi tuleksi".

100. hantit vannovat tulen keralla sanoin "tuli minut polttakoon".

101. hantit ottavat kekäleen hampaiden väliin tulen keralla vannoessaan.

102. obinugrilaiset uhritulet tehdään "seitsemästä sylyksestä lehtikuusen oksia, seitsemästä sylyksestä koivun oksia" (vrt. vierasperäiset kokot).

103. hantit uskovat jokaisella tulella olevan hengen eli lilin (liikkuu eli elää).

104. tulelle voidaan kertoa pahoja unia (savun uskotaan kuljettavan unet pois).

105. "koivus-pakkula ja sitä hivotaan, hivotaan ja puutuli saahaan" (hankaamalla saatua tulta kutsutaan puutuleksi).

106. "vietiin maalleko vierahalle, tuonneko tuntemattomalle, yksi oli tuli tuttavaista, päivänen ennen nähtylöigi" (tuli ja päivä tuttuja vieraallakin maalla).

107. hantit kutsuvat tulta nimellä tut.

108. hantit kutsuvat tulenhaltijaa eli pyhää tulta nimin Tul-naj (tuli-nainen), rakastaja ja Naj-anki (tuli-emo).

109. hantit uskovat tulen käytön erottavan ihmiset eläimistä ("eläimet pelkäävät tulta").

110. hantit käsittelevät tulta huolellisesti ja varoen.

111. hantit ennustavat tulen liikkeistä.




112. hantien mukaan tulen kieltä ymmärtävät vain harvat (tulen vaalijat).

113. hantit uhraavat tulelle punaista kangasta ja punaiseen kiedottuja esineitä.

114. hantit puhdistavat polttopuut huolellisesti ennen polttamista ("koska Tuli-emo pitää puhtaudesta").

115. hantit pitävät tulta välittäjänä elävien ja kuolleiden ja ihmisten ja henkiolentojen välillä (tuonilmaiseen nouseva savu).

116. hantit antavat tulelle ruokalahjoja (pori).

117. hantit uskovat tulen karkottavan sairauksia (lämpö, valo).

118. saamelaiset kutsuvat soilla nähtyjä tulia kalevan-tuliksi (gallagas-dolla).

119. "iski tulta Ilmarinen, välähytti Väinämöinen, tulta tuohesta tuloobe, alottaabe tervaksesta" (loihditaan tulta laadittaessa).

120. "iski tulta Ilman ukko, väläskoitti Väinämöinen, kyven kirposi merehen, toinen ylös taivosehen, kolmans on koivun kojille" (koja=kuori, tulen syntysanoja).

121. "Ilman ukko, ilman lintu, mitäs tulit minun luokseni, kuin mie illalla teiltä luvan kysyin, mie otan tulukseni käsille, kaikki tulta vilkuttelen, kun kesällä ukkosen seä" (tulen iskemisessä syntyviä kipinöitä verrataan salamoihin).

122. sanalla tuli tarkoitetaan äksyä (inkerin tulekas), tulista (lyydin tuline), kiivasta (vatjan tulin), polttavaa (viron tulitada), valoa (liivin tul), kuumaa (liivin tulli) ja salamaa (saamen dolla).

123. komit kutsuvat tuluksia tuli-kiviksi (til-kert, tulirautoja vanhempaa perinnettä).

124. mansit kutsuvat tulenhaltijaa Naj-ekwaksi (tulen-vanha-nainen).

125. mansit puhuttelevat Naj-ekwaa sanoin "rakas emo" ja "seitsenkielinen emo".

126. mansit muistavat Naj-ekwaa aina haltijoille uhratessaan (lahjat tuleen tai tulen viereen).

127. mansien Naj-ekwaa palvovat miehet ja naiset.

128. mansit kutsuvat Naj-ekwan pääpyhäkköä nimellä aras kan (tulen paikka).

129. mansit eivät päästä Naj-ekwan pyhäkköön miehiä (pyhäkköä kutsutaan nimellä ekwa purlaxtan ma,
eukon viihdytys maa).

130. mansit jättävät Naj-ekwan kuvia ukkosenhaltija Saxol-toromin pyhäkköön (tulen ja ukkosen yhteydestä).

131. "tujahti tulikipuna, koivukiäpään kovaan" (tulen syntysanoja).

132. tulta laadittaessa loihditaan "isken tulta valkijaa, isken tulta valkijaa, syty miun tullein, pala pantu valkijain".

133. metsässä oltaessa sytytetään tuli sanoin "pala, tuli, älä pauka" (tulen sytyttyä lausutaan "tuli on siun nimmeis, älä pyri messää").

134. sytykkeitä etsitään sanoin "tuulella tuohta, satehella tervasta" tai "tyynellä tuohia, satehella tervaksii".

135. selkupit pitävät tulen (ty) toista puolta henkien puolena (ihmiset istuvat toisella puolella, henget toisella).

136. tulesta nousevan savun uskotaan kuljettavan sanoja esivanhemmille ja kaukana oleville rakkaille
(lausutaan tulta tai savua kohti).




137. selkupit seuraavat tulen liikkeitä ja rätinää tarkasti ("entisaikoina kaikki tunsivat tulen kielen").

138. selkupit uskovat kivien pitävän tulta sisässään ("kipinöivät yhteen iskettäessä").

139. selkupit eivät kosketa tulta (ty) metalliesineillä.

140. selkupit pitävät piikiveä (seki) tulen tunnuksena ja suojelevana taikakaluna (kannetaan mukana).

141. selkupit pitävät tulta elävänä olentona (syntyy, kasvaa, kuolee) ja välittäjänä maailmojen välillä
(savu, tuhka).

142. selkupit jakavat tulia maallisiin ja taivaallisiin (ihmiset voivat vaikuttaa maalliseen tuleen).

143. selkupit eivät kosketa tulta metallilla tai terävillä esineillä ("satuttaa Tulen emoa").

144. selkupit eivät sammuta tulta vedellä.

145. selkupit eivät sylje tuleen.

146. selkupit eivät heitä tuleen roskia.

147. selkupit eivät laita tuleen kalanruotoja (palautetaan veteen).

148. selkupit puhuvat tulelle kohteliaasti.

149. selkupit eivät kajoa tulen palamiseen tai palamissuuntaan ("muuten tuli kaikkoaa").

150. selkupit uskovat tulen syntyneen "lapsen sydämestä".

151. selkupit pitävät rauhallisesti palavaa tulta hyvänä enteenä.

152. selkupit pitävät savuavaa tulta, "sylkevää tulta" ja tulen äkillistä sammumista huonoina enteinä.

153. selkupit uskovat tulen vaistoavan kuolleiden saapumisen.

154. selkupit lähettävät tulen avulla viestejä eksyneille, kuolleille ja rakkaille (puhalletaan kuorituista puista nousevaan "puhtaaseen savuun").

155. selkupit kutsuvat tulenhaltijaa Tyn ambaksi (tulen-emo) ja Tyka palcil imilaksi (tulen-liekin-vanha-nainen).

156. selkupit eivät katso Tyn ambaa silmiin (katseen uskotaan muuttavan tuhkaksi).

157. selkupit pyytävät Tyn ambaa kaitsemaan lapsia poissa ollessaan.

158. selkupit sytyttävät pyhänä pidetyn vuoden ensimmäisen tulen hankaamalla puisella käsiporalla (puri) kevättulvan jättämiä puita (pidetään ylisestä tulleena "puhtaana puuna").

159. selkupit kertovat Tyn amban luoneen tulen "koskettamalla oksaa sormenpäällään".

160. selkupit muistavat Tyn ambaa kerran vuodessa puhdistamalla tulisijan tuhkasta ja polttamalla ensimmäisessä pesällisessä "punaisella kankaalla peitetyt seitsemän puuta" (tulisija puhdistetaan siivellä).

161. selkupit keräävät Tyn amballe "sellaisia puita joista pitää" (vrt. vierasperäinen elävien puiden vahingoittaminen).

162. kaskituli laaditaan kahta pihkaista puuta yhteen hankaamalla.

163. kaskituli sytytetään sanoin "anna Ukko uutta tulta" tai "polta Ukko maat porolle, kypenille kyyättele,
heitä mulle mustat mullat" (palaneen maan tuli pyydetään ukkosenhaltijalta).  

164. nganasanit kutsuvat tulenhaltijaa nimellä Tuei-nema (tulen-emo).

165. "tul ellää vastatuulee" (tulen ja tuulen yhteydestä).

166. "se un niin tulivihanee ettei se pysty ihtijää hallihtee" (tulen ja tunteiden yhteydestä). 

167. "sillä oli ollus se oppi hallitat tulta" (noidalla).

168. "eläväesen haltie" (tulen kiertonimiä).

169. "se ol hangattu valkea" (hankaamalla tehty tuli).




170. "se pit ottoo kuivoo puuta, huapa ol parasta, ja käyvvä hankoomaan niitä vastakkain kunnekka tul sytty, silleen suatiin hankuutul" (hankuutuli).

171. "s on hyvä ottaa valkee" (valkoinen harakankivi hyvä tulen iskemiseen).

172. "ned hehkud, tulekkad hiled, elläd" (elävä tuli).

173. "pikivet ku päin yhte lyöti, hyö kipunoit" (piikivet).

174. "tulust löti" (tul-ust, tul-ukset).

175. "koivun käpä" (lyötiin kipinöitä).

176. "tuluksi poltta, ei huol tikkuloi" (oma tuli ja vieras tuli).

177. "tehhä valkia, sab lämmidellä" (nuotio eli valkia).

178. "tulen juhu", "juhahtih palamah", "tuli juhajau", "tuli paloa johajau", "pätsi lämbiey johajau" 
(tulen ääniä, vrt. etunimi Juha).

179. "virii tuohuz itsekseh" (viriävä tuli).

180. "se piti tuli loatie, niv vasta silloin oli isäntä kun tulen sai" (nuoren miehen piti laatia tuli ensimmäisen kaadon jälkeen, tarkoittaa hankuutulen eli puutulen laatimista).

181. "tulta isetäh tuluksilla", "niih iski tulta piikivellä rautoa vasse", "iskimel tuld enn iskiettih tsiksutettih, piettih tulehmos tuldu da i iskimet piettih" (tulen iskeminen).

182. "iskimel tuli pideä loadie" (iskintuli eli kivituli).

183. "iskintuli on Numalan annettu" (iskintulta pidetään luojahenki Numalan eli Numin antamana).

184. "ilmitulez on, täyves tulez" (ilmituli, täysi tuli).

185. "tuli höykähtih palamah, ku virii kuivaz" (kuivassa viriävä tuli).

186. "tuli höhnie" (viriää, leimahtelee).

187. "tuli höhevyi palamah" (leimahti).

188. "tuulda ku puhaldi ga tuli höhövyi palamah" (tulen ja tuulen yhteydestä).

189. "tuli pidäy soaha, hämystyy jo", "rubei Jumala päiveä andamah, päivä hämystyö, sammuttakkoa tuli"
(tulen ja päivän yhteydestä, poltetaan päivän laskusta nousuun).

190. "tuli hurniu palau", "tuli huhajoa", "tuli hizahtih" (tulen ääniä).

191. "kyvendy tules hyrrähtih" (kyventä, kytevä tuli).

192. "tuli hulmahtau", "tuli huhahtih palamah" (vieraan leimahtaa-sanan vastineita).

193. "tuli huhuoo, pätsi hyvin lämbiöö täyvel väel" (lämmitä täydellä väellä).

194. "tuli hoastau kegälehis" (tuli haastaa eli hehkuu eli puhuu).

195. "hiili hoahtau" (hohtaa, hohkaa).

196. "kun tuli piäzöy kuleikkoh, sehän vain hillakkazin palua kidvettäy" (kytee).

197. "tuli hiiskahtis sammui" (sammui hiiskahtaen).

198. "tuli hiiskahtih hiilez" (tulen ääniä).

199. "tulen hiiskeh nägyy" (hiiske, hiillos).

200. "tuldu hiiskuttau puhuu" (hiiskua eli puhaltaa tuleen).




201. "tuli on hengiz vie hiiliz" (elävä tuli).

202. "hankavotuli" (hankaamalla laadittu tuli).

203. "elävy hiili" (hiili elää).

204. "migä ei eläväl tulella pala, se kydöö" (elävä tuli ja kytevä tuli).

205. "tuli eleä, kunne kattsoo, sinn i paloa" (tulen luonteesta).

206. "tuli kahahtih" (tulen ääniä).

207. "tuli kamahtih" (humahti).

208. "kuiva kun on, se on kehii viriimäh" (hyvä syttymään).

209. "kegälehnytsäine" (pieni kekäle).

210. "kegäleh kydöö loskottoa" (kytee).

211. "siitä pannah tuli kaskeh, viritetäh ymbäri kassesta stobi tuli vassakkah mänis kessellä" (kaskituli).

212. "loajimma tulen, tukkuseh keräyvymmä" (kerääntyä tulen ympärille).

213. "tuli kielettäh" (tulen kielet).

214. "veri kiehuu hänen rozal, hiildunnuh on" (hiiltynyt, tunteiden ja tulen yhteydestä).

215. "hiilet kiihtuu" (hehkuu).

216. "kyven kiiti taklah" (kipinä taulaan).

217. "tuli kilketteä" (välkehtii).

218. "iskimel enne kilkutettih tuldu" (tuluksilla).

219. "kibunas tuli syttyy" (tulen synty).

220. "tulen kipeneh" (kipinä).

221. "tuohi kirpistelehez tulez" (kipristyy).

222. "kitsajau" (märkä puu palaessaan).

223. "tuli tuohen kitserdi" (käpristi).

224. "poltin käteni, niin kitvertelöy" (kirvelee).

225. "kun tuli piäzöy kuleikkoh, se vain hillakkazin palua kidivettäy" (kytee maassa).

226. "tuli kohahtih" (tulen ääniä).

227. "krikuntulda kuin loajitah, niin se kriitskau" (hankaamalla tehtyä tulta).

228. "kastuimmo ga kuivailimmoz tulen tyvez" (tyvessä eli juurella).

229. "metsy palau, tuli nägyy kohtu taivastu" (metsäpalo).

230. "elä kukaistele tulen keralla, korvennat siipes" (leiki tulen kanssa).




231. "tungeksi neido tulesta, kuldakassa kuumoksesta" (Tulen neito).

232. "pidäy tuli luadie kuivatakseh" (kuivattelemista varten).

233. "anna hiilet kunehutah" (sammuvat omia aikojaan).

234. "halattih halija hauki, siel oli kulija kuuja, halattih kulija kuuja, siel oli punakeräni" (tulen syntysanoja).

235. "guubarkah tarttuu tuli piikivestä" (koivunpahkaan).

236. "kybened lennetäh tuulel" (kipinät).

237. "paukud lendäy da kybenie peästäy" (tuli paukkuu ja kipinöi).

238. "kybened ollah vielä kegälehessä" (kipinät kekäleessä).

239. "tules hyppeähäi kyven" (hyppivät kipinät).

240. "palau kytsäkästi eräs tuohuz, toine lötöttäy hyvim palau" (palamisen tapoja).

241. "tuli kydöy" (kytee).

242. "suo kydiem paloa, eläväl tulel ei pala" (elävä tuli).

243. "suo kydöö, ilmitules ei pala" (ilmituli).

244. "tuli kyökähtih" (nyökähti, elävä olento).

245. "tagloa kyvetettih ennen selläz libo käez, mis ku kivistäy" (tulella parantamista).

246. "kärhentöä tulta" (sohii, palamiseen puuttumisen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä).

247. "missä tulta tuuvitellah, valkieista voaputellah" (tulen sanoja).

248. "tultu kun viritti niin parta i kärvähti" (tulenhaltijan ilkikurisesta luonteesta).

249. "kädzinehelleh palau" (rätisten).

250. "tuli paloa kädzizöö" (rätisee).

251. "tuohen viritti kädzähytti" (sytykkeet).

252. "tuli kädzäjeä" (tulen ääniä).

253. "tuli köhähtih palamah" (tulen elävästä luonteesta).

254. "kondienrazval palanuttu voitah, ta hieratustu" (voidellaan palovammoja ja hiertymiä).

255. hantit kutsuvat tulen emoa "punaiseen pukeutuvaksi naiseksi".

256. hantien mukaan tulen emo suojelee kotia vahingollisilta hengiltä.

257. komit kutsuvat tuluksia nimellä til-kert.

258. sanalla tut tarkoitetaan tulta, tulipaloa, palamista ja tulisijaa (hantin tyt, mansin towt, unkarin tuz).

259. sanalla säen tarkoitetaan kipinöitä ja sytykkeitä (karjalan säe, mordvan säjam, vrt. säkenöidä).

260. sanalla räkki tarkoitetaan hellettä, kuumuutta, hehkuvaa kekälettä, painostavan kuumaa ilmaa,
liekkiä ja palamisen ääntä (komin ru, hantin rew, mansin räj, unkarin rejtek, nenetsin rejlu, vrt. rätistä).




261. sanalla än tarkoitetaan tulta, palavaa, kytevää, hiiltyvää, liekehtivää, leiskuvaa, kuumaa ja hohkaavaa (marin onyä, komin inal, hantin jänlol, unkarin eg).

262. nganasanit kutsuvat tulen emoa nimellä Tui-niamy.

263. nganasanit pitävät tuliemoa (Tui-niamy), vesiemoa (Bydy-niamy) ja puuemoa (Hua-niamy) maan emon tyttärinä (tuli maata nuorempi).

264. nganasanit pitävät kaikkea tuleen liittyvää puhdistavana (puhdistaa kaiken likaisen).

265. nganasanit ennustavat tulesta tulevaa (tule-va, tule-vaisuus).

266. enetsit kutsuvat tulenhaltijaa nimellä Tue ("hän joka pitää tulta lämpimänä").

267. nganasanit kutsuvat tulen emoa nimellä Tu-njami.

268. nganasanien mukaan Tu-njami suojelee kotaa ja perhettä.

269. nganasanit uskovat Tu-njamin voivan puhdistaa ne jotka ovat rikkoneet heimon sääntöjä (puhdistaa myös henkisen lian).

270. enetsit kutsuvat tulta nimellä tu.

271. enetsit pitävät liekkejä "tulen emon synnyttäminä lapsina".

272. enetsit näkevät tulessa "suojelevan tulen emon".

273. enetsit uskovat tulen emon varoittavan lähestyvistä vaaroista.

274. enetsit pitävät tulen emoa naisten suojelijana.

275. nenetsit kutsuvat tulta nimin to, tu ja tujesek (tu chahnduu=salama).

276. nenetsit eivät kiroile tai tiuski tulen lähellä.

277. nenetsit eivät kosketa tulisijaa tai tulta veitsellä.

278. nenetsit kertovat tulelle ajatuksiaan (pidetään uskottuna ystävänä).

279. nenetsit kuuntelevat tulta ennen tärkeitä tapahtumia (uskotaan kertovan hyvästä ja varoittavan pahasta).

280. nenetsit uhraavat tulenhaltijalle tummia poroja (kesyjen porojen uhraaminen myöhäistä perinnettä,
karjaa pitäviltä kansoilta omaksuttua).

281. nenetsit uhraavat tulenhaltijalle joka kertaa syömään käydessään (ruokkijana vanhin nainen).

282. nenetsit eivät kaada tuleen vettä.

283. nenetsit eivät sylje tuleen.

284. nenetsit eivät laita tuleen likaa tai roskia.

285. nenetsit eivät kosketa tulta terävillä esineillä ("ettei tuleen sattuisi").

286. nenetsinaiset eivät astu tulen yli.

287. samojedit pitävät tulta elävänä olentona (liekit liikkeitään).

288. samojedit kutsuvat tulta vanhaksi naiseksi (vanha-tulen-nainen).

289. samojedit pitävät Tulen emoa kodan suojelushaltijana.

290. samojedit uskovat Tulen emon suuttuvan jos tuleen heitetään roskia tai palaneita puita.




291. samojedit pitävät tulta "ihmeellisenä".

292. samojedit kunnioittavat tulen voimaa.

293. samojedit vannovat tulen keralla ("syököön Tulen-vanha-nainen minut jos olen syyllinen").

294. nenetsit kutsuvat tulta nimellä tu.

295. hantit pitävät liekkejä tulen emon tyttärinä (uskotaan elävän liekeissä).

296. hantit eivät kosketa tulta terävillä esineillä (vahingoittaisi tulen tyttäriä).

297. hantit uskovat tulen sammuvan jos tulen tapoja rikotaan.

298. hantit pyhittävät lapsia tulen emon suojelukseen (tulen mukaan annetut nimet).

299. hantit kutsuvat tulen emoa nimellä Tuwot imi.

300. hantit kutsuvat tulta nimin tut, tewot, teyot, teyat ja töyot (vrt. Teija). 

301. mansit kutsuvat tulta nimin täut, tout, oros, tat, tot, taut ja nay.

302. udmurtit laativat uuden tulen (vil til) hankaamalla yhteen kahta puuta, hyppäämällä tulen yli, sammuttamalla vanhan tulen ja ottamalla kotitulen uudesta tulesta.

303. hantien mukaan tuli tuntee tulevia asioita (tulesta ennustaminen). 

304. hantit pyrkivät elämään tulta loukkaamatta (jos loukkaantuu lepytellään lahjoin).

305. hantit uhraavat tuleen ruokaa ennen jokaista ateriaa.

306. hantit kutsuvat tulen emoa nimellä Nai anki.

307. hantien suurten uhripäivien tapoihin kuuluu osallistujien otsan koskettaminen punaisella kankaalla, kankaan kohottaminen ylös ja kankaan laittaminen tuleen Tyurs nay ankia rukoillen (rukouksen jälkeen lopetetaan puiden lisääminen tuleen). 

308. hantien suurille uhripäiville osallistuvat miehet ja naiset ovat yhdessä vain tulen ympärillä
(tulen eri puolilla syödessään).

309. hantien luomistarinoissa raskaana oleva tulen emo Tyurs nay anki sinkoutuu ylisestä paikkaan johon kasvaa ensimmäinen koivu (tulesta syntyvät taivasukko Numing iki ja maanpinnan emo Muix anki).

310. hantien luomistarinoissa Tyurs nay anki pyörittää ikuista tulta alkumeressä sijaitsevassa suuressa pyörteessä.

311. hantien luomistarinoissa Tyurs nay anki tuhoaa haltijoiden (luns) asuttaman ensimmäisen maailman (lähettää suuren tulen jonka tulva sammuttaa).

312. hantit pitävät kotitulia tulen emon tyttärinä.

313. hantit pitävät tulen emoa "kaikkien tulien emona".

314. hantit laativat tulen emolle uhratessaan pyhänä pidetyn hankaamalla tehdyn tulen.

315. hantit kutsuvat tulen emoa "ensimmäiseksi olennoksi".

316. hantit pitävät maata yhtenä tulen emon tyttäristä.

317. hantit yhdistävät tulta muutokseen.

318. hantien mukaan tulen emolla on kolme tytärtä (ylisestä sieluja tuova Anki pyuos, maanpinnan emo
Muix anki ja kolmas alisessa elävä tytär).

319. unkarilaiset parantavat tulen äärellä.

320. udmurtit käyttävät tulta pyhäkön paikan valintaan ("pyöritään tuhkassa").




321. udmurttien uhripäiviin kuuluu "uuden tulen" laatiminen (laaditaan kerran päivässä pyhän lehdon
eri puolille).

322. udmurtit syöttävät tulenhaltijaa kaikkien uhrien yhteydessä (ennen syöttämistä lausutaan tulen sanat).

323. udmurtit kutsuvat tulelle uhraamista sanalla tylaskon.

324. udmurtit syöttävät tulta ennen jokaista ateriaa, kuala-uhria ja lud-uhria (uhreiksi lihanpaloja, verta, hunajaa, leivänpaloja).

325. marit kutsuvat tulenhaltijaa nimellä Tul vodizh.

326. marit eivät sylje tuleen.

327. marit yhdistävät tulenhaltijaa huulikipuihin (huulten väri, kuumat ruuat).

328. marit kutsuvat tulenhaltijaa nimellä Tul kugu yumo.

329. hantit laativat kuolleen viereen kotitulesta otetun tulen (viimeisen henkäyksen eli hengen lähdön jälkeen).

330. hantit kutsuvat tulen emoa nimellä Tut-imi (vanha-nainen-tuli).

331. komit kutsuvat kotitulen haltijaa nimin Olys ja Olysya (ya=suomen ja).

332. erzalaisten mukaan tulen emolla on mies ja lapset (kaikki luonnonhenget perheellisiä).

333. mordvalaiset kutsuvat tulen emoa Tol avaksi.

334. mordvalaiset uhraavat Tol avalle punaisia kukkoja (oma tulen väri, vieraat kukot).

335. marit kutsuvat tulenhaltijaa nimellä Tul yumo.

336. marit uskovat tulen kantavan uhrit ylisen hengille.

337. udmurtit antavat tulelle osan kaikesta syödystä ruuasta (lusikallisia ja palasia pariton määrä).

338. hantien luojahenkiin kuuluu tuleen yhdistetty Chooros nai anki (meren-tuli-nainen, itäisen-tulisen-meren-nainen).

339. hantit pitävät Chooros nai ankia ylisen haltijan Num-torumin emona.

340. hantit kutsuvat Chooros nai ankia taivaallisen tulen emoksi.

341. hantit kutsuvat Chooros nai ankia kaiken elävän emoksi. 

342. hantien mukaan Chooros nai anki elää itäisellä merellä (tarkoittaa jotain etelämpänä sijaitsevaa tuliperäistä merta).

343. hantien mukaan Chooros nai anki "kannattelee seitsemää merta" (meren alla elävä tuli).

344. hantit yhdistävät Chooros nai ankia tuhoisiin luonnonvoimiin (merestä nouseva tulivuori).

345. hantit yhdistävät Chooros nai ankia sieluihin ja kohtaloon.

346. saamelaiset kutsuvat liekkiä nimellä njuxxcem (vrt. Nuuksio).

347. saamelaiset kutsuvat savua nimellä suvv.

348. saamelaiset kutsuvat kekälettä nimellä ilas (vrt. Ilari).

349. saamelaiset kutsuvat palamista nimin puellte ja pulle.

350. saamelaiset kutsuvat polttopuita nimellä murr. 

351. saamelaiset kutsuvat hiiliä nimin cadda ja ill.

352. saamelaiset pitävät alhaalla pysyttelevää savua huonon sään enteenä (matalapaine).

353. saamelaiset kutsuvat tulta nimin dolla ja toll.




354. "puutuli se on Numalan annettu, iskintuli" (tulikivillä isketty tuli, kiviä pidetään ylisestä pudonneina).

355. "honkalla olima tai nuotijolla olima" (rakovalkean nimityksiä).

356. "honkasta loajittih se nuotivo" (nuotio eli rakovalkea).

357. "nuodivo loaitah däriestä hallatusta puusta libo dyrgynäzistä" (paksuista halkaistuista puista,
puu=petäjän vanhempi nimi).

358. "nuodivo, ristahes pannah puut" (ristiin).

359. "nuodivoz on kelid, on aluspuu, sem peäl on kaks pielustu nokaz da toizez, pieluksil peäl om peälembäine tsurkku" (nuotion rakenteesta, kelid=kelot, tsurkku=halkaistu pölkky).

360. "nuodivol magaimmo yödä" (nuotiolla yöpyminen).

361. "nuodivotuli on lämmembi äjjeä, ei ole kui roivotuli" (hitaasti palavat nuotiot ja nopeasti palavat roviot).

362. "jo on noussun nuotivolta, noussun nuotivotulelta" (yöpymiseen käytetty tuli).

363. "nuodivotuli on Jumalan tuli, nuodivotulel ni mim paha ei voi tulla" (alkuhengiltä eli heimojen perustajilta saadut tulet, pidetään suojelevina).

364. "miss on tulta tuuvitettu, valkieista voaputettu" (tulen sanoja).

365. "majakkoa poltetah" (majakkaa eli kokkoa, vrt. majakat).

366. "lökön luajimma" (lökön eli nuotion).

367. "lökö lököttäu palau" (lököttää eli loimuaa).

368. "metsässä lököne luadietsou" (laatii nuotion, vrt. Lökkönen).

369. "sid illat paloi lökötti" (päre).

370. "tuli palaa lököttää" (loimuaa).

371. "tuli palau löllöttäy" (suurella liekillä).

372. "palau kytsäkästi tuohuz, toine lölöttäy hyvim palau" (kyteä=palaa hitaasti, lölöttää=palaa nopeasti).

373. "tulen läby nägyy" (läpy eli loimu).

374. "tuli läpähteleh" (leiskuu).

375. "tuli läpähtih jo, sid minägi nouzin" (tulen mukaan nouseminen).

376. "tuli paloa läpätteä" (vrt. Läppänen, tulesta polveutuvat suvut).

377. "tuli läbäjää" (kotoisa ääni).

378. "ilmizeh tuleh lävähtäh" (ilmituli).

379. "tuli löhevyi palamah" (löhevyi eli leimahti).

380. "tuli löhizöö" (leiskuu).




381. "tuli löhizöy palau" (palaa leiskuen).

382. "tuli löhkähtih palamah" (leimahti).

383. "kydi, kydi ga siit tulda löhkäi" (kyti ja löhkähti palamaan, tulen elämää).

384. "tulen löhy nägyy" (löhy eli loimu).

385. "tuli löhähteleh" (leiskuu).

386. "tuli löhähtih palamah" (leimahti, vrt. sukunimi Löhönen).

387. "tulen viritti löhähytti" (viritti eli sytytti).

388. "tuli löhäjää, äijäldi palaa" (palaa suurella liekillä, vrt. löhötä).

389. "älä mene lähile, tuldu läiskeäy" (läiskää eli leiskuu).

390. "tuli polttau, kun tulirindah mänet" (tulen rintaan eli lähelle, elävä olento).

391. "tuli läpehtyi" (tukahtui, vrt. läkähtyi).

392. "ollougo tuli, vai ei olle, vai on läpehtynnyh" (läpehtynyt eli tukahtunut).

393. "tuli läikkyy" (läikkyy, välkkyy).

394. "tulen läikähtyz, tuliroivul tulloo" (soihdun läike näkyy).

395. "tulen läikähytti, pättsih pani" (viritti tulen pätsiin).

396. "tuli läimähti" (vrt. leimahti).

397. "tuli palau läiskäy" (vrt. leiskuu).

398. "tuldu lyöhkyttäv" (leiskuu, vrt. liehuu).

399. "tuldu lyöhkähyttäy" (l-alkuiset tulensanat).

400. "vierdäjes ihoh lyöhkäi tuldu" (leiskuu kasvoihin vierustalla).

401. "tulen lyöhähytid rozah" (leiskutit kasvoihin).

402. "tulen lyöhy nägyy" (lyöhy eli loimu).

403. "tuldu lyöhäi" (leiskuu).

404. "tuli lummehtui" (sammui, vrt. sukunimi Lumme).

405. "hiiled lummehuttih" (sammuivat, vrt. lumota, lumoutua).

406. "tulen lummehutti" (vrt. ummehutti).

407. "roivo ku lodzevui palamah" (roivo eli rovio).

408. "silmät ku palavat hiilet" (hiiliin vertaaminen).

409. "hiilet ku lohjottau, sid vie nouzou semmone pieni sinine tuli" (tulen tuntijat eli Tulen emoa palvovat noidat).

410. "tuli lohottau" (loimuaa, sukunimi Lohonen).




411. "tuli loikahtih palamah" (leimahti, sukunimi Loikkanen).

412. "tuli loikottoa, paloa äijäl" (vrt. loikoilla, makoilla tulen ääressä).

413. "loivakka tuli" (heikko).

414. "tuli lipettäy" (palaa heikosti).

415. "tuli libii palamah" (roihahti, sukunimi Lippinen).

416. "savu libii" (tupruaa).

417. "tuli liglettää" (palaa tasaisesti).

418. "tuldu lehahuttelou liedzumah" (l-alkuiset tulensanat).

419. "tuldu liedzmahutti" (lieskutti, vrt. lieska, liesi).

420. "tulen liedzumeh nägyy" (lietsu eli loimu).

421. "tuli liedzumau" (lietsuu eli ilakoitsee, vrt. lähteä lietsuun).

422. "tuli leästevyi, virii ku hyvin" (syttyi leiskahtaen).

423. "tuli leästäy" (leiskuu, loimuaa).

424. "äijäldi palau leästäy" (läästää=palaa kuumasti).

425. "roivo leästeä paloa, ei soa ni lähil männä" (roivo eli rovio, vrt. kokko).

426. "tul äijäldi liästää" (leiskuu kuumana).

427. "tuli palamah liehahtih" (tulen luonteesta, liehuva olento).

428. "tuli liehkahteloo" (tanssii iloisesti).

429. "koivuloih liehkahtih tuli, lehtet paloi" (tulien polttamisesta, ei sytytetä puiden lähelle).

430. "tulen liehkeheh tulimmo" (lähelle, vrt. likelle).

431. "erähil ajjoil sammuu, a sid myöz liehkähteleh" (tulen elämää).

432. "tuuli tuldu liehkähytti" (tuulen ja tulen yhteydestä).

433. "tuli liehuu palau" (palaa liehuen).

434. "liekettäv vähäizel tuli hiililöin keskez" (palaa pienellä liekillä).

435. "hiiloksel tuli liekettäy" (sukunimi Liekkinen).

436. "tulda lieksai" (leiskuu, sukunimi Lieksanen).

437. "tuli liemahtih" (vrt. leimahti).

438. "tuli liemuu palau" (vrt. loimuu).

439. "tulda liemai" (leiskuu, liehuu).

440. "tuli liepahtih palamah" (leimahti).




441. "lieskahtih palamah" (vrt. lieskat).

442. "tulenkieli lieskuo" (liekkejä pidetään kielinä).

443. "kasses tulenkieled liezmoa" (tulen kielet leiskuvat).

444. "tuli lezottoa" (leiskuu, vrt. Lesonen).

445. "leuhahtih tuli" (leuhahti palamaan).

446. "tuli sytyi leuhahtih" (syttyi leuhahti).

447. "tuli levahtih" (vrt. lehahti).

448. "tulen löyhkeh" (löyhke eli leimu).

449. "löyhkevyi palamah tuohed" (leimahtivat).

450. "tuli löyhkeä, alenou da ylenöy" (tulen liikettä kuvailevia sanoja).

451. "tuldu löyhkyttäy silmih" (leiskuu).

452. "tuli löyhkyjem paloi" (löyhkyen eli leiskuen).

453. "tuli löyhkyy" (leiskuu).

454. "tuli leyhkähtih palamah" (leyhkähti eli leimahti).

455. "tuli leyhkähtelieteh" (leimahtelee).

456. "löyhäsköitti tuldu, kai tulenlendämät tuldih silmih" (tulenlentämät eli kipinät).

457. "tuli lennätti ezmäizinny" (lennätti viestin, vrt. savumerkit).

458. "enne muidu lennätti tuli" (kotoperäinen lennätin).

459. "lendone" (lentävä kipinä, sukunimi Lentonen).

460. "tuli lepsahtih" (leimahti, sukunimi Lepsanen).

461. "tuli lezahtih" (tulen kieltä).

462. "tulen leimahtuz" (leimahdus).

463. "tuldu leimahutti" (leiskahutti).

464. "tuldu leimaskoitti" (sukunimi Leimanen).

465. "tuli liezmah leimoa, pättsi virii" (leimoaa=leiskuu, liezmah=pätsin kattoon, virii=lämpiää).

466. "tuli leiskahtis silmih" (liian lähelle menemisestä).

467. "tuuli leiskahutti tulen silmih" (tuulen ja tulen väleistä, lietsoo eli villitsee tulta).

468. "tuli liezmah leiskoa" (leiskuu pätsin kattoon).

469. "tuli kassez leiskuu, paloa ka ylen äijäl" (palaa suurella liekillä).

470. "tuli lekettäy, hyvim palau" (lekettää, palaa iloisesti).




471. "tuli lehahtih" (lehahti eli leimahti, sukunimi Lehanen).

472. "tuli sytyi lehahtih" (lehahti palamaan).

473. "tuli lehahtih palamah" (tulen tunteikkaasta luonteesta).

474. "paloa lehajoa" (tulen kieltä).

475. "palau lehettäy" (lehettää, vrt. hehettää).

476. "tuli lehizöö" (tulen ääniä).

477. "paloa lehottoa tuli" (palaa suurella liekillä).

478. "tuli palau lehottau" (lehottaa eli leiskuu).

479. "tulen lehotuz nägyy" (leiskunta).

480. "tulen lehu" (lehu eli loimu, vrt. Lehunen, Leuhunen).

481. "tuli leimahtelieteh tuulel" (tulen ja tuulen läheisistä väleistä).

482. "leimahtoa tuleh" (syttyy leimahtaen).

483. "tuli leimahtih palamah" (syttyi äkisti, omasta tahdostaan).

484. "tulem pilkahutti palamah" (pilkahutti eli väläytti).

485. "tulem sai terväh" (terväh=nopeasti, tulinoidat=tulen tuntijoita).

486. "tulem pilkeh syystsurah rubiou nägymäh taloloiz" (päivän ajasta tulen aikaan).

487. "tuli pilketteä vähäzel" (pilkettää, palaa pienellä liekillä).

488. "tuli pilkistäy" (vrt. päivä pilkistää).

489. "tuli pillahtih palamah" (vrt. pillahtaa itkuun).

490. "tuli pikkusen piikuu tuolta metsän takua" (piikuu eli pilkottaa, metsään laaditut tulet).

491. "puhud, puhud, tuhaitad, tuli piiskahtah roih" (puhaltamalla sytyttäminen, tuhaitad=tuhiset, roih=syntyy).

492. "tulem piiskahutti" (puhalsi liekkeihin).

493. "tuli piiskav vai, pala ei" (piiskaa, lepattaa hiljaa).

494. "piiskottau tuli vähäizel tulehmoz" (piiskottaa hiljalleen, vrt. hiiskua).

495. "emmä rupie honkoa leikkoamah, loajimme tulen" (elävien puiden pyhyydestä, polttopuut=kerätään maasta).

496. "palakkah piäh asti" (tulen keralla loihtimista).

497. "perimpohjattomaks otti tuli, ei jeännyh ni midä" (tuli poltti kaiken, jumalaisten luonteesta, voivat tehdä hyvää ja pahaa).

498. "ota omas, peri pahas, kytketi kypenihis, hiilihis peitteleksi" (tulen vihojen sanoja).

499. "patskiendih palamah" (patskahti eli paukahti).

500. "paukku lentäy" (paukku eli paukahtava kipinä).

501. "paukud lendäy da kybenie peästäy" (paukkuvat puut).




502. "siitä kum paranneltih, paineltih niillä hiilenkappalehilla" (tulella parantamista).

503. "pani siitä hiilokseh tulen" (hiillos ja tuli).

504. "kuin panu pahan tekövi, tuli miehen turmeloopi" (panu=tulen kiertonimiä).

505. "tuhkaks paloi" (puusta tuhkaksi).

506. "hiilel paloi" (palaa hiilelle).

507. "se oli tules palamas, jo kybenet tsuiskettih" (suiskivat eli sinkoilevat).

508. "tuohus paloi agjas sah" (agjas=päähän, sah=saakka).

509. "päre paloi hiilele" (päreestä hiileksi).

510. "äijäldi palau leästäy" (äijäldi=kuumasti, läästää=leiskuu).

511. "tuli palelehtau, juuri hyvin ei pala" (palelehtaa eli palaa huonosti).

512. "tulipalos piästih pallahuzilleh, e olluh jallaz ni piäl ni midä" (pääsimme pakoon tulipalosta).

513. "pärien hiili kydöö, kybenet säigäy" (kybenet=kipinät, säigäy=säihkyvät).

514. "tulda suahah pakkulih" (pakkulikääpään, vrt. taulakääpään).

515. "pakkuris sit tagloa laitah" (kuivataan tauloja pakkurista).

516. "tuli peäzi välläl, omoa tuli eleä" (pääsi irti, liikkuu oman mielensä mukaan).

517. "olal kiikutat soaha tulda" (ola=piikivi, kiikutat=heilutat).

518. "arreh nähtäh ku palau, sinine tuli, sid i sanoo vanhembi, sih kohtah, sanottih, arreh pandih" (siniset aarnitulet).

519. "oarreh siellä palau" (uskomus).

520. "neidizet peälitsi tules hypitäh, anna vanhat pizorat pakkuv eäre" (pizorat=taikaukset, pakkuv=poistuvat, tulen puhdistavasta voimasta).

521. "pystyh savu nouzoo" (savun tarkkaileminen).

522. "tuli piukahtih da sammui järilleh" (piukahti eli pilkahti).

523. "tulem piukahus" (pilkahdus).

524. "tuli plikahtih hiilokseh, puhuin tsuhahutin" (plikahtih=pilkahti, puhuin=puhalsin).

525. "tuli plypähtis sambui" (tulen ääniä).

526. "tulella reunah mänet, niim puavut" (paavut eli paahdut, liian lähelle menemisestä).

527. "tulem pojjitan viluloih hiilih" (poijitan, uudet tulet=vanhan poikasia).

528. "tulev vihat otettih poikes" (tulen vihat eli polttamat).

529. "tuli poigevuu viluloih hiilih" (poikii, luo uusia tulia).

530. "dai poltakkehed tundui" (poltakkeet, palaneet jäljet maassa).




531. "miud ei polta tuli" (tulen ystävät eli tulinoidat).

532. "lähil lämmittää, rinnal polttaa" (tulesta keksittyjä arvoituksia).

533. "pratsettamizelleh palau tuli, kuuzizet puud on" (ratsettavat kuusipuut).

534. "kadaja bradzettaa" (ratsettaa, palaa ratisten).

535. "pratsettau kadai tulez" (ratisevat puut).

536. "kuuzine päre pratsettau palau" (päreen palaminen).

537. "pratskahteleh tuli palajez" (pratskahtelee eli paukahtelee).

538. "hiili bratskahtaa" (paukahtaa).

539. "hiili pratskun andoi" (tulen ääniä).

540. "kierän ukon soat, ku näbieh tulem puhallid a ku hillah puhud ga laiskan ukon soat" (kierän=ahkeran, näbieh=nopeasti, naimaonnen ennustamista).

541. "tulem peäl ei ole miituttu suuduo" (tulta ei voi syyttää mistään, ihmisten keksimien lakien yläpuolella).

542. "sytyi puhahtih kaski, kai paloi ripsahtih" (puhahti palamaan).

543. "puhaldakkua tuli" (puhalletaan hiilistä, ei anneta sammua kokonaan).

544. "puhaldan hiileh, tuli roih" (roih=syntyy, elävä olento).

545. "ei pie puhaldaa eiga tuli sammuu" (ei puhalleta sammuksiin, tulen pyhyydestä).

546. "hiileh puhaldi tulen" (hiileen puhaltaminen).

547. "puhalda tuohuz, älä jätä yöks palamah" (tuohus=vahakynttilä, kynttilät ja päreet myöhäistä eli vierasta perinnettä, syynä moniin tulipaloihin).

548. "tuldu puhelen hiilih" (puhua ja puhaltaa sanojen yhteydestä).

549. "mie puhuj jotta virieis tuli" (viriää eli syttyy).

550. "hiilokseh hiilet pantih ta siit otettih puhumalla" (tulen ottaminen hiilloksesta).

551. "siitä pärieh puhuttih tuli siitä hiilestä" (hiilestä päreeseen).

552. "pideä yhteh hiileh puhuo" (puhaltaa yhteen hiileen, tulesta keksittyjä vertauksia).

553. "sit taglah puhutah, taglu kydöö, sit tuli virii terväh" (taglah=taulaan, terväh=nopeasti).

554. "ta se tulen äkie pareni kuv veteh puhuttih ta siihi luvettih, ta sillä vejellä pestih" (tulen äkien eli polttaman parantamista).

555. "tuli puutui sil hanguamizel" (hankaamalla tehty tuli, tärkeä osa omia uskonnollisia menoja).

556. "häi puutui dogirandah" (pääsi irti jokirantaan, tulen kutsuminen häneksi).

557. "tuli virii pöhähtih" (syttyi pöhähtäen).

558. "paan tulen tehottomaksi, valkean varattomaksi, ettei polta poikiaan, turmele tekemiään" (tulen pojat, tulesta polveutuvat suvut).

559. "tuli huuti tullessansa, tälle maalle saaessansa, tukala on tuletta olla, vaiva suuri valkiatta, niin minua suojelkohon, niin kuin lasta kätkyessä, kapalossa kannelkohon, hätäpäivien lähellä, vieköhön minut vetehen" (tulen sanoja, neuvoo kuinka tulee kohdella).

560. "isä se vanha Väinemöinen, meni polvin pohjo veile, ma munista, koivun kaarnoista, tulta synyttemä, valkiatta vaatiman" (tulen syntysanoja).




561. "tulen synty taivasta, vuoresta vein sikiä" (taivaasta syntyvä tuli).

562. "tuli kulta aurinkoinen, aurinkoisen pojan poika" (tulta pidetään auringon pojan poikana eli nuorempana jumaluutena).

563. "ves valavokuun, tul muatkoom" (yksin jätetylle tulelle).

564. "mie ossoon tulel lumojak, kipunaisen kiinnittee" (tulen lumoja eli sanoja).

565. "Porotytti, ponnan neito, polvin pyörii porossa, kypenissä kyynäsvarsin" (poroissa ja kipinöissä pyöriskelevä tulenhaltija).

566. "ei tuli syvästä synny, eikä kasva kauhiasta, vuoren valkeesta kivestä, toinen osa taivaasta" (kivellä lyöty 
tuli ja salaman lyömä tuli).

567. "putos tuli soronen, läpi taivosen yheksän, läpi kuuen kirjokannen, käteen kesäoravan, talvikärpän kämmeneen" (tulen syntysanoja).

568. "tuol on tulta tuuvitettu, valkiaista vaaputeltu, päälä taivosen yhexän, pilvi puolen kymmenättä, kultaisissa kätkyissä, kultaisen kehän sisässä, vaskisen on vaipan alla" (kultaisen kehän sisässä, tulen synty=päivästä).

569. "ei tuli syvästä synny, suusta puhtahan jumalan, vyörihti tuli soronen, läpi taivosen yhexän, pilvi puolen kymmenättä, lampiin kalattomaan, aivan ahvenettomaan" (puhtahan jumalan eli päivän suusta putoava tuli).

570. "tuuasta tulen synty, auringosta annettuna" (aurinkoa nuorempi jumaluus).

571. "kussa on tuli tuuviteltu, vaaputeltu valkeainen, ylhäisessä taivosessa, pilven pitkän reunan päällä" (syntysanoja).

572. "tuonne se tulosen kätki, koivun kääpiin koviin" (kääpään kätketty tuli, vrt. taulakäävät).

573. "taian minä tulen lumoa, valkeaisen vaaputella" (tulen lumoajat).

574. "valkia, viposen poika, tuli, poika auringoisen, auringoisen poijan poika" (auringon pojanpoika,
poika-sana alkujaan sukupuoleton, tarkoittanut poikasta, jälkeläistä).

575. "Tulen tytti, tulen neiti, tules omias ottamaan, nuolias noutamaan, poikiasi poimimaan, ennenkö emolles sanon, virkon valtavanhemmalle" (ihmisten sytyttämät tulet Tulen neitejä eli Tulen emon tyttäriä).

576. "vesi veljes, maa emäs, valkia, ota pois vihas" (tulen, veden ja maan suhteista).

577. "valkia nimes, pidä tilas" (luetaan tulen roihutessa).

578. "kipenö lähti kivestä, tuli-soitto somerosta" (kivestä syntyvä tuli).

579. "häälly valkia, sammu valkia, koivun kuoresta kovista, kallioista karkkahista" (sanoilla sammuttaminen, tulen pyhyydestä).

580. "vesi valvokahan, valkia levätkähän" (luetaan ja kierretään valkia kolmasti vastapäivään).

581. "kussa on tuli tuuditettu, kultaisessa kätkyessä, vanhan akan vakkasessa, koivusen halon nenässä" (syntysanoja, kultainen kätkye=päivä).

582. "tuustuv, valkia, pirättäv valkia" (tyynnytteleviä sanoja).

583. "tuli tuhmasti putosi, ukon vanhan vakkasesta" (vakasta putoava tuli).

584. "tuli tuhmasti putosi, vanhan ämmän vakkasesta, tuolla on tulta tuuvitettu, kultasessa kätkyessä,
saaressa meren sisällä" (saaressa syntyvä tuli, vrt. meren selälle laskeva päivä).

585. "missä on tuli tuuvitettu, tulisessa tuokkosessa, vaskisessa vakkasessa" (vaskinen vakka eli päivä).




586. "tulen tuttu, pohjan neito, hiien entinen emäntä, joka polvin porossa pyöri, kypenissä kyynäsvarsin, käsivarsin valkeassa" (tulenhaltijan elämää).

587. "tulen tuttu, pohjan neito, tulen entinen emäntä, tuleppa tulen teitä tutkimaan, paikkoja palaneita, 
tulen tuikitulleita" (kutsutaan palovammoja hoidettaessa).

588. "Poro tyttö, pohjan emäntä, polvin mä porossa pyörin, kipunassa kyynäsvarsin, säkenissä saarivarsin" (tulenhaltijan nimiä).

589. "Hyinen tytti, hyinen neiti, hyinen entinen emäntä, hyytä hyrkki kainalossa, hyytä hyrkki, jäätä järkki, tuolla hyyllä hyyvetteli, tuolla jäällä jähytteli, sillä jäällä jähytteli, sillä hyyllä hyyvytteli, että tummoisi tulonen, valkiainen vaikkenisik" (tulen polttamaa hoitamaan kutsuttu Hyyn neito).

590. "hyiset hymmit, jäiset nejjet, jotka tulta tuuvittavat, vaaputtavat valkiata" (jään ja tulen haltijoiden yhteydestä, kylmä tuntuu kuumalta, kuuma kylmältä).

591. "tummene sinä, tulonen, vaimene sä, valkiainen, peitätäk poroisiis, porohinsi peittelehek, tummennatak poroisiis, himmennätäk hiiliisi, lämmin hyyllä hyyvyttelek, meren jäällä jähyttelek" (tulen jälkeä eli polttamaa hoidettaessa).

592. "ei tänä vua ol viäl kaleva valkkioi näkyny" (kalevan valkioita eli virvatulia, maalliset ja taivaalliset tulet).

593. "se ol aika kamahus toisiilaisil, ko talo palo mörttynee, yheksält vähält, jottei itsekkii palaneet" 
(talon palaminen, seurausta tulen huonosta kohtelusta).

594. "tuhkan kanheita" (kanheita eli hiukkasia).

595. "ku se kulo piäs irt ni se männä lökötti aeka puhtija sitä kuivua kanervikkova" (tulen ja maan voimasuhteista, polttaa ylimmän kerroksen, ei kykene vahingoittamaan syvemmältä).

596. "sauhu kankastaa tommottis, tulee vissiim pijaa satei" (savu kankastaa eli leijailee lähellä maanpintaa, 
vrt. matalapaine).

597. "ne on kantillissi ne tule pyörjäks ku niit lyö" (piikivet kantillisia, ostotavaraa).

598. "jos vähä karahuttaa niim piaan ol lekko" (palavasta tuhkasta syttyvä lekko eli metsäpalo).

599. "se sytty uuvvesttaaj ja männäk karahti mehttään" (pitkään kytevät palot).

600. "aina karkkail mehttäännik" (tuli kaskenpoltossa, omat metsät, vieras kaskiviljely,
kaikki luonnonvastainen=etelän kansoilta omaksuttua).

601. "se oli semmonev vähä läpi sauhun karannu" (läpi savun karannut, tulesta keksityt vertaukset).

602. "tulpas nuista palaneista pärreistä iso kasa karreita" (karreita eli karstaa).

603. "karhitse niitä puita, jot pallaat sukkelammin" (karhitse eli pöyhi).

604. "kyllä kekäleet pallaa kun niitä karhitaa" (tulen auttaminen vai rauhaan jättäminen, kumpi vanhempaa perinnettä).

605. "karistappas valkeeta" (karista eli kohenna).

606. "sen karkun kans karkuttih piih että se iski tulta sih taulah" (karkulla eli tulusraudalla ja piikivellä tulta taulaan, vrt. tulen karkaaminen).

607. "se sitten ilikeesti hermoja karmii kun kahta kekälettä vastakkain hieroo" (karmivat eli luonnottomat äänet).

608. "joko se karmistuu" (karmistuu eli hiipuu).

609. "jos tuollane kuiva karpehikko täräht tulele" (tulen kanssa harjoitetusta varovaisuudesta, irti päästessään vaikea taltulttaa luonnollisin keinoin).

610. "mikähää tulen kiiruh sil ny o" (tulen kiirus, vrt. sateen aiheuttama kiire, omat kiireet=luonnon luomia, jumalaisten luomia).




611. "pärekkatot tuleva ni valkkia arvoks ko on tämmöst kuiva keväkkarru" (valkkia arvoks=tulenaroiksi, keväkkarru=kuivaa kevättuulta, tuli=pitää tuulesta ja kuivasta).

612. "se mennäk karsalti siinä latvikkokankaalla niij joutuin että juostap piti eestä pois" (irti päässyt kulovalkea, jumalaisilla=kyky auttaa ja vahingoittaa).

613. "noen karsku haessoo" (noen karsku, tulen haisut).

614. "kah kul lieskassa sytty karsta tullee, eiköhän siitä pakkanen tule" (karstan eli jäkälän syttyminen, 
tietää pakkasta, tulesta ennustaminen).

615. "ei tulen karstua" (jälkeäkään tulesta).

616. "tulikiven kaartto" (lätäköissä ukkossateen jälkeen oleva kellertävä vaahto).

617. "hiilem päället tullee valkosta kaartoo, valkosta höytyä" (kaartoo eli karttoa eli karstaa, vrt. Kaartonen, Karttonen, Karstanen).

618. "se on valkian karvalla" (karvalla eli värisenä, tulen värit=tulen palvojien pyhiä värejä).

619. "hiillos vähä karvahtaa" (karvahtaa=hiipuu, siityy, vrt. Karvanen).

620. "se Töyrämpään äiti meni sittej ja käi sen kasken kol kertaa ympärs ja tipauttel sitä maitoo ain ympär" (tiputti rintamaitoa kasken ympärille, ettei tuli leviäisi).

621. "kun kaski oikeim paloa niiv valakii vihelteä oikei" (valkea viheltää, tulen ääniä).

622. "pruukattiiv viheltääs sittek kaskimiähep pari kolk kertaa" (vieras kaskeaminen, oma tulen kielen tunteminen).

623. "nehän iski niillä tulrauvvoillaan katskuttel" (tuliraudat=ostoraudat=myöhäistä perinnettä, 
vrt. hankaamalla laadittu tuli).

624. "eihän sitä tuletas soata ollah hyvin kaokkoo" (hyvin kauaa, elämän ehtoja kylmässä pohjolassa).

625. "mettäs nähtiin ennev vanhaa kavevvalkeet kai siällä suan silmäs sit oli aarrep piilossa" (soilla nähdyt kavevalkeat, vrt. virvatulet).

626. "kavevvalkeita palaa" (kavevalkeita eli aarnitulia).

627. "älä mua kavoksu, vaihka mää oonki nokinen" (noesta pitävät tulen ystävät, vrt. noita nokinenä).

628. "kyl se ottoo tulen, siinä käyp oekee humina" (syttymisen ääniä).

629. "sai siinä kehnätäs sitä kalikkaa" (kehnätä eli hangata kalikkaa, kitkatulta tehtäessä).

630. "ain kehotettii niit hiilii palamaa" (kehotettiin hiiliä palamaan, tulelle puhuminen).

631. "se kus suuttu niin se ol kut tul ja kekäle" (oli kuin tuli ja kekäle, punastui).

632. "se oli punassa kun kekäle" (suuttuessaan, tulen värejä).

633. "kyllä siihen oli kekälettä pantu joukhon ku sitä oli tehty" (sanottiin tummaihoisesta lapsesta, 
vrt. Kekäläinen, tulesta polveutuvat suvut).

634. "vielä sinä, sen kekäle, kehtaat vääntyä tänne" (kekäleisiin vertaaminen).

635. "vuottelet vähä aikaa, ko puut pallaat uunis lopullee" (palamisen odottaminen, tulen pyhyydestä).

636. "se on aevan kekäläesie" (kekäläisiä eli meikäläisiä, tulen suvut).

637. "otetaan semmosta haavan kelua, haavan kelo semmonen kuiva puu" (kuivaa haavan keloa, kitkatulen tekoon).

638. "rakotulet tehttiin, se kesttää kaovvan se rakotuli" (vrt. rakovalkea).

639. "tehään tulet talavella, lumi lapioijjaham pois kesämaata myöten" (talvisesta tulenteosta, tuli=ei pidä lumesta).

640. "se mennee umpee, ei ol mittään kun se paljas keto" (maahan katoavat aarnitulet, vrt. todellisuuteen perustuvat virvatulet).




641. "valakeata vakkuutettaav varttumaan kevätkuivilla" (valvotaan valkeaa kevätkuivilla, tulelle arat ajat).

642. "valkea jakaitoo" (jakautuu, tulen elämää).

643. "kuj jalostettiin, kum miel avotuleks jalosttook kytevä taula" (jalostettiin kipinää avotuleksi, tuluksilla ja taulalla tulta tehtäessä).

644. "kuivat puut paloi emä jaarakalla" (palamista kuvailevat sanat).

645. "savuta jaurus aikalailla" (tuli).

646. "se kun palloo jaaruvaa tuas" (jaaruaa=palaa hiljaa, savuttaen).

647. "pannaan tuo jonttaveärä tulihtaan" (jonttaväärä=juurakko, tulihtaan=nuotioon, tuli-sanan johdannaisia).

648. "se haisoo käryllen, lankaista eli liinaista on joutunna valkeaseen" (tulen pyhyydestä, poltetaan vain puuta, vrt. omituiset jätteiden polttajat).

649. "tervahauta pallaa, sau juhuaa läpit turpheita" (savu juhuaa).

650. "hyreästi palaa valkea, julmasti liekkiää" (palamista kuvailevia sanoja).

651. "ei kekälää saa koskaa kastaa, mukko puhtal verel, muutov Valkkiaa jumala suuttuu" (puhtaalla verellä, 
vai vedellä, veri=tulen väristä).

652. "palaa jumii" (märät puut).

653. "sanovat pahalaese muantieks niitä kämmene levvyisijä junija" (kämmenen levyisiä junia eli juovia, 
vuoren kyljessä olevaa katinkultaa, pahaksi kutsuminen=taustalla omaa pyhyyttä, vrt. vanhempi nimi tulikivi, Tulen emon kivikö).

654. "sitä täyty varjella, ettei se päässys sammalia myälej juaksee" (kaskituli).

655. "valakia juoksee sievästik ko orava puusa" (omat vertaukset=omista asioista).

656. "juttusivat nuotijon eäressä" (tulen ääressä jutteleminen, vrt. omituiset "pöydät").

657. "se kuumentaa vain erellänsäj ja menöö hilijaksensaj juutaa" (jutaa hiljakseensa, tuli turvekerroksessa).

658. "se poltti jymyytti sitä melekeen aina" (poltti kytöä, tulen ystävät=viihtyvät tulen lähellä).

659. "nousestas poik vähä tulisest ylös" (tulisesti eli nopeasti).

660. "rovio jähisi palaa" (palamista kuvailevat sanat).

661. "valkea jähisee, ei pala" (puiden ollessa märkiä).

662. "se liemasoo heti palloa, ei se on niinkun jäöhä puu" (liemasee=palaa nopeasti, risut ja oksat).

663. "mitä lie nii jäöhee puuta, ei se ies palakkaa" (oudoksuttu palamaton puu).

664. "annaha niijje jäyrytän nyt siel, olek kärsivälline" (anna jäyrytä eli palaa rauhassa, palamisen ihaileminen=tulen palvomista).

665. "taisippa hakija jäyvän yöpuun" (jäyvän=huonosti palavan, yöpuun=nuotiopuun).

666. "kah kul lieskassa sytty karsta tullee, eiköhän siitä pakkanen tule" (tulesta ennustaminen).

667. "etelhän käsin se ainaki sau kaatuu" (savu kaatuu etelään käsin).

668. "mikä valo tuola kajastaa, eihäv vain ole josaki tulipalo" (pelätyt tulipalot).

669. "valkee palo noin korkeella että se kajotti sinne" (valkean kajo).

670. "taitaa tullas saret, kus savun kaataa alaha" (savun liikkeistä ennustaminen, vrt. matalapaine).




671. "käet on nii kahmetuksissa, jotta tul tässä pitää tehä" (tulen tärkeydestä, lämmön antaja päivän poissa ollessa).

672. "hyö sannoot kahtia, haikua ja savua" (haiku ja savu).

673. "ku se kuulu se ukkonen ni minä aattelin, että ehän tässä hirveel laettook tultakaah hiiluksee" (tulen ja ukkosen yhteydestä, uskottu houkuttelevan ukkosta).

674. "miepä tiijän tulen synnyn, missä on tulta synnytetty" (tulen syntysanoja).

675. "se olikiv valkeevvaaran kajastusta" (valkeenvaaran eli tulipalon).

676. "mikäs kajo se tuolta näkkyy, tulipaloko lie" (kauas kajoavat palot).

677. "ku se on kaokana niin se pittää sen kajon tasasena" (kaukana oleva nuotio).

678. "valkee palo noin korkeella että se kajotti sinne" (kajotti eli loimusi).

679. "tulpalon kaju näkkyy" (kaju eli kajo).

680. "tuleh sylleksitäh lapset, ka hiän tästä siändyu" (tuli sääntyy eli sydämistyy, häneksi kutsuminen, 
lasten opastaminen omille tavoille).

681. "hiililöi sylgie ei pie" (pyhät hiilet).

682. "tuleh ei pie sylgie" (tulen kohtelusta, yksi jumalaisista).

683. "syteh tai saveh" (sanonta, vrt. sysi=hiili, vrt. sysimusta).

684. "syttevyi minum peäl" (sytevyi eli tulistui, tunteiden yhdistäminen tuleen).

685. "tuli sytyi palamah" (vrt. virisi, vrt. sysi).

686. "älä sybene sentäh, em pahah niskoi sannuh" (sypene=suutu, kiukustu, ikivanhan sy-sanan johdannaisia).

687. "tulen säigeh nägyy" (säike eli loimu, vrt. säkenöidä).

688. "tuldu säjjyttäy" (säijyttää eli säkenöittää).

689. "tuli säjjähteleh, hyvin tuulel virii" (säijähtelee, tulen säikeet).

690. "kybenet säigäy, sit pakastah" (kipinöistä ennustaminen).

691. "tuli säigäy, tuuli ku temboau" (tulta tempaava tuuli).

692. "tuldu säikyttäy tuuli" (säikyttää eli säkenöittää).

693. "tuli säikähteleh taivahal nouzou" (säkenöi, nousee taivaalle, säikähtää=säikähtää kipinää tai tulen paukahdusta).

694. "tuli vähäizel säigähyy, ku vienonoo" (säigähyy=säkenöi, vienonoo=hiipuu).

695. "tuli toa säilähteleh, palau kovah" (palamista kuvailevat sanat).

696. "tulen sai pertih, pimies säiläi" (tulen saaminen).

697. "sugahil nouzou tuli, suvastau" (nousee sukahille, suvastaa=säteilee, loimuaa).

698. "tuldu puhuin suhaskoitin, ga virii jälkimäi" (tulen puhuminen, virii=syttyy).

699. "tulen suihkeh" (tulen ääniä).

700. "tuli suihkoa" (tulen kieltä, tulen palvojien pyhää kieltä).




701. "tuli suigoau rozih, ei soa lähil lähetä" (suikoaa=hohkaa, rozih=poskiin, vrt. Suikkonen).

702. "tuli sohizou märris halgoloiz" (tulen ääniä).

703. "tulta kum polttima sielä suon soareksilla" (ulkona poltetut tulet, jäävät mieleen).

704. "soa tuli" (saa tuli).

705. "tulen sai" (tulen saaminen, vrt. saada=synnyttää).

706. "sua tuli pättsih" (pätsiin eli uuniin).

707. "soa tuli, pimei on" (pimeän aika=tulen aika).

708. "tuldu sliehkutti lujah" (liehutti tulta).

709. "katso pöyhkäy savuu kovah, tuuli sliehkuttau" (tuuli pöyhkää ja liehuttaa savua, tuulen ja tulen läheisistä väleistä).

710. "tuli paloa sinivalgiel, ei tervaista tulda anna" (tulen värejä, tulen palvojien pyhiä värejä).

711. "tuli tukkih ku tartui, ga kai silmykarvat palettih" (tulen voimista, jumalaiset=ihmistä voimakkaampia).

712. "siidä nuorin velles läks tulda tuomah" (läksi tulta tuomaan, tulen kohtelusta, elämän ehtoja kylmässä pohjolassa).

713. "kudai ei läksis siivekseh tuli" (läksisi siivekseen, leviäisi tulipaloksi).

714. "siindä lieu tulenlendämä" (tulee tulenlentämä, jos sylkee tuleen).

715. "jos tuulem peällä tulel loatiu" (tuulen huomioiminen tulta sytytettäessä, vrt. tuulen alle).

716. "savvuhiin olen, savvule tulen kai" (tulen eli tuoksun savulle, tulen ystävät).

717. "savunduuhhu täz om metsäz, kustaht on tuli" (savun tuoksua metsässä, kussa tuli).

718. "kegäleh savuu moassa" (savuavat kekäleet).

719. "moasta savuu kun se kydöy" (kytevä maa).

720. "tuli sammuhti" (sammui, vrt. Samu).

721. "tuli sambuilou, kohendoa pidäz" (sampuilee, vrt. Sampu, Sampo).

722. "pättsi on sammuksis, viritä hengi" (viritä tulelle henki, elävä olento).

723. "sammuksiz virii ku tuulistih" (tulta virittävä tuuli).

724. "sambumatoi om mettsypalo, k ei vihmune, ga ei sammu" (sammumaton metsäpalo, luonnon tapoja uusiutua).

725. "sammundalleh on tuli" (tulen tarkkaileminen).

726. "soatu valkie sammuu" (saatu valkea, valkean saaminen).

727. "sai sen tulel lumotuksi, alko sammuo" (tulen lumoaminen, tulen yllä pitäjät=tulinoitia).

728. "tuli piukahtih da sammui järilleh" (tulen elämää).

729. "tuli sambu i pimie tuli" (valon antaja).

730. "puhugo ken vai itsestäh sammu" (puhuiko eli puhalsiko).




731. "hallod om moized märräd, virittelen, aiven sammuu" (tulen virittämistä).

732. "tuli plypähtis sambui" (tulen ääniä).

733. "älä anna tulen sammua" (vanhin perinne=tulen yllä pitämistä, ei helppoja sytytysvälineitä).

734. "tuleh älä puhu, sammuu" (puhu eli puhalla).

735. "tuuli pöhäsköitti, da i sammui tuohuz" (tuulen ja tulen yhteydestä, kykenee virittämään ja sammuttamaan tulen).

736. "nuodivo palau kogo yön" (nuotio=ulos sytytetty tuli, vrt. tulihta).

737. "sammutui mettsytuli mejjän käil" (meijän käsillä, omat palot=sammuvat omilla käsillä, tai ovat sammumatta).

738. "tuldu sahahutti" (vrt. Sahanen, tulen suvut=tulta kuvailevia sanoja).

739. "hiiled räyvytäh, mussetah, tuli sambuu heistä" (hiilien tarkkaileminen).

740. "tuli virii röhähtih" (röhähti palamaan).

741. "tuli röbiendyi palamah, virii ku hyvin" (tulen elämää).

742. "tuli palau räkesti" (räkesti eli kuumasti).

743. "tuli rätskähtelöy palau" (tulen ääniä).

744. "tervani se kuuriu tai se ryöstäy palau" (kuurii=savuttaa, ryöstää palaa=palaa rätisten).

745. "robivuo ryöstäy palau" (rovio, vrt. kokko).

746. "vain ne ryössetäh, kuin ne paletah" (palamisen ääniä).

747. "tulda räizäu" (tulta räisää, vrt. Räisänen).

748. "tuli räiskyu" (tulen ääniä).

749. "tuli räizähti" (vrt. räiskähti).

750. "tuli räizähti silmistä" (suuttuvalla, voimakkaisiin tunteisiin yhdistäminen).

751. "pätsiz räkitti rozam pastahes kai ruskiekse" (pätsi lämmitti kasvot punaiseksi, tulen ystävillä=tulen väriset posket).

752. "tuli ryöhkäy, mettsäh ku peäzi" (ryöhkää eli roihuaa, tuli=metsän vihollinen).

753. "ruskiereboi katoksil juoksendeli" (tulipalon kutsuminen revoksi, yhenvärisiä).

754. "tuli ruskottau nägyy loitoz" (näkyy loitolle).

755. "tuli rozottau loitton, mi tuliloi ollou" (tulen rosottaminen).

756. "tuli rodizou" (tulen ääniä).

757. "tuli rotskaa" (tulen kieltä, tulen palvojien pyhää kieltä).

758. "tuli palau rojottau" (palamisen ääniä).

759. "tuli rojottoa paloa" (rojottaa palaa, vrt. Rojonen, tulen suvut).

760. "palau rojottoa tuli" (tulen kuuntelijat).




761. "hiilet kydöö rojottoa" (hiilet kytevät).

762. "hiiled rojottau" (hiilien rojotus).

763. "tuli romottoa loitton" (romottaa eli loimuaa).

764. "se on rohkie, se ei varoa tulda ni tervoa" (ei varo tulta eikä tervaa, tulesta keksityt sanonnat).

765. "loaji robivo" (rovion laatiminen).

766. "tuli robivossa ryöstäy palau" (ryöstää palaa, palamista kuvailevat sanat).

767. "robivuo poltettih" (rovion polttaminen).

768. "oksat ollah robivoloissa kuivamassa, a siidä poltetah" (oksista laaditut roviot).

769. "keriämmö varvat robioh" (varvuista laaditut roviot).

770. "tuliropivon kera matkuau" (tulirovion eli päresoihdun keralla).

771. "riuvutin hiilet" (riuvutin, annoin hiipua).

772. "rohahtih palamah" (tulen luonteesta, tunteikas olento, vrt. tuli nuorin tyttäristä).

773. "tulen rohineh" (tulen kieltä).

774. "paloa rohizoo" (rohisee eli elää).

775. "rohjakko tuli" (rohjakko eli roihuava).

776. "tuli rohjottau palau" (rohjottaa=palaa punertaen, tulen värit).

777. "tulehmos hiiled rohjottoa kydöö, vieras tuloo" (hiilistä ennustaminen).

778. "hiilet rohjotetah hiiloksessa" (hiilloksessa rohjottavat hiilet).

779. "hiilet ei ole sambunnuot, katso kui rohjottau" (hiilien katseleminen=tulen palvomista, 
omat palvontamuodot=tulevat luonnostaan).

780. "hiilet tulehmoz rohjottau" (tulehmossa eli tulisijassa).

781. "siih loatuh vakautettih sitä tulta, roihuojoa tulta" (vakautettiin tulta, roihuavaa tulta).

782. "tuli roihuou" (tulen luonteesta, haluaa roihuta).

783. "sitä ei pitäis roihuuttoa" (roihuttaa eli päästää roihuamaan).

784. "tuli roikottau palau" (roikottaa eli roihuaa).

785. "tuli palau roipottau" (palamista kuvailevia sanoja).

786. "tuli rojahtih palamah" (tunteikas olento).

787. "hiili riskahtih, älä polle hiilel" (älä polje hiiliä, tulen pyhyydestä).

788. "taglah tartuu kyven" (taulaan tarttuva kipinä).

789. "lähil lämmittää, rinnal polttaa" (tulesta keksityt arvoitukset).

790. "tuli riehuu, ratskoa" (riehuu, ratskaa, tulen kielessä paljon r-alkuisia sanoja).




791. "tuli riehuu palau" (riehuva tuli, villi olento, vrt. nuorena pitäminen).

792. "riemasteleh, ei varoa tuldu ni tervoa" (ei varo tulta eikä tervaa, ei mitään).

793. "miss on tulda tuuvitettu, peällä reppänän reduzen, kätkyössä kuldazessa, hihnoissa hobiezissa" 
(tulen syntysanoja).

794. "läpi moan, läpi manulan, läpi reppänän retuzen" (ylisestä ja alisesta syntynsä saavat tulet,
vrt. salamat ja tulivuoret).

795. "tuli repsahtih" (repsahti eli lehahti).

796. "tuli reuhahtih" (reuhahti eli hulmahti).

797. "kai pertti reuhahtih valgoi tulen soaduu" (pirtti reuhahti valkeaksi, tulen saaminen).

798. "palamah rehahtih" (tulen kieltä).

799. "sambui rehahtih roivo" (sammui rehahtaen, vrt. Roivonen).

800. "elä luaji rehakkua tulda" (rehakkaa eli roihuavaa, tulen käsittelystä, jumalaiset=ihmistä voimakkaampia).

801. "reimahuttau tulta" (reimahuttaa eli heiluttaa).

802. "tulipaloz rabaihez ottamah sidä tädä, ga ni mid ei pöllästyhyy voinnuh ottoa" (yrität ottaa hädissäsi tärkeimpiä tavaroita, tuli=pelottava olento irti päästessään).

803. "tulen ku panen bokkah, sit robio radizou" (bokkah eli kylkeen, ulkona poltetut roviot).

804. "palau ratsettau" (palamisen ääniä).

805. "tuli radzizou" (ratsisee, tulen palvojat=tulen kielen tuntijoita).

806. "ku palau hohottau, nii se radzizou" (tuli palaa hohottaa, iloinen olento).

807. "ratskiendih palamah" (roihahti).




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti