TULI

tuli (suomi, inkeri, karjala, lyydi, vatja, viro), tul (vepsä, liivi), dolla, talla, toll (saami), 

tol (mordva), tol, tul (mari), til, tol (udmurtti), til, tila (komi), tul, tut, naj, näj (hanti), 

nai, naj, noj, näi, näji (mansi), tu (enetsi, nenetsi), tue, tuei, tui (nganasani), tu, ty, tyn, 

tyy (selkuppi), su (kamassi), naje, tule, tuli (kantaurali).

1. tulta pidetään väkevämpänä kuin sataa haltijaa

(vrt. alkuhenget ja näiden luomat henget).

2. tulta syötetään ruokailtaessa (tulen osa).

3. tulen uskotaan pitävän rasvasta (rätisee hyvissään).

4. tulta ei tallota tai tökitä (etenkään metallisilla 

esineillä).

5. tuleen ei syljetä tai kusta.

6. tulen annetaan sammua omia aikojaan (elävä olento).

7. noitien ja pienten lasten uskotaan ymmärtävän tulen 

puhetta (tulen kieli).

8. tulen paukkumisen aikana ajateltujen ajatuksien 

uskotaan käyvän toteen (vrt. toiveet).

9. ensimmäisen tulen kerrotaan saaneen alkunsa salaman 

sytyttämästä palosta (pidetään tulista pyhimpänä).

10. toiseksi pyhimpänä pidetään hankaamalla saatua 

tulta (puhistava kitkatuli).

11. kitkatuli eli kitkavalkee laaditaan hankaamalla 

yhteen haapaa ja koivua (vrt. pyhät puut).

12. katajasta saatua tulta käytetään vahingollisten 

henkien ja tautien karkottamiseen ("rätäjävä puu").

13. vepsäläiset pitävät tulen keksijänä pientä poikaa.

14. vepsäläiset kutsuvat tulenhaltijaa nimin Lämöin

-izand ja Lämöin-emag.

15. mordvalaiset kutsuvat tulenhaltijaa nimin Tol-pas 

(tulen pää), leikkivä jumala, pyörivä jumala ja Tol-ava 

(tuli-emo).

16. mordvalaisten mukaan tulenhaltija pelkää

veenhaltijaa ("itkee Veen-emon läsnäollessa"). 

17. mordvalaiset vaalivat kotitulta aamusta iltaan 

(päästetään sammumaan vain emännän tai isännän 

kuollessa jolloin sytytetään "uusi tuli" hankaamalla).

18. tulen uskotaan puhuvan palaessaan.

19. tulen ystäväksi pääsee opettelemalla tulen kielen.

20. tulenhaltijaa kutsutaan nimin Tuli emo, Tule ema, 

Tul-ava, Tuli-neiti ja Tuli-akka (pidetään ystävällisenä).

21. kitkatuli laaditaan käävällä ja koivuisella kepillä 

(toisen tiedon mukaan koivupuulla ja kelopuulla).

22. liiviläiset kutsuvat tulenhaltijaa Tul jemaksi 

(tulen emo) ja Tul ukoksi (tulen ukko).

23. hankaamalla tehtyä tulta säilytetään pyhiä 

tilaisuuksia varten (pidetään pyhänä niin kauan 

kun palaa).

24. tulta pyydetään syttymään (elävä olento, 

vrt. tulen tekeminen).

25. samojedit pitävät tulta rajatilana valon 

ja pimeän välillä.

26. samojedit pitävät tulen antamaa valoa kuun 

ja päivän luoman järjestyksen vastaisena 

(vrt. kuuta ja päivää nuorempi).

27. samojedinoidat pitävät istuntonsa tulen ääressä

(vrt. päivällä / yöllä).

28. udmurttien uuden tulen (vil-til) menoihin 

kuuluu kitkatulen virittäminen ja uuden tulen yli 

hyppiminen (järjestetään lämpimänä kesäiltana).

29. udmurtit laskevat tulelle (til) tarkoitetut lahjat 

lieden ääreen (vrt. tila).

30. komit eivät sylje tuleen tai polje tulta.

31. komit antavat tulen sammua omia aikojaan 

(elävä olento). 

32. tulenhaltijaa kutsutaan Valkean emuuksi (inkeri), 

Tule-emaksi (viro), Tol-avaksi (mordva), Tul-awaksi 

(udmurtti) ja Näi-änkeksi (mansi).

33. marit sanovat tulesta "savusi on pitkä ja kielesi 

terävä".

34. hantit kuvailevat tulenhaltijaa "seitsenkieliseksi

-monikieliseksi naiseksi" (lieskat kieliään).

35. mordvalaiset pitävät tulen loimua ja sähinää 

Tol-avan (tulen emo) puheena.

36. samojedit kutsuvat tulenhaltijaa "punaiseksi 

naiseksi" ja "punaiseksi neidoksi" (uskotaan elävän 

tulisijassa).

37. samojedit pitävät Tulen eukon aivastusta ja 

itkua huonoina enteinä (aivastaa tulen suhahtaessa, 

itkee tulen vinkuessa).

38. samojedien mukaan Tulen eukko pukeutuu 

punaiseen huiviin ja korvakoruihin ja pitää kädessään 

punaista keppiä (vrt. pu-nainen, petäjä).

39. hantit uhraavat Tuli-naiselle punaisia vaatekappaleita 

("koska pukeutuu punaiseen", vrt. kankaita edeltäneet

uhrit, kaarnat, lehdet, sammalet).

40. hantit pitävät tulta alkuhenkenä jonka lapsia 

pienemmät tulet ovat.

41. hantit uhraavat tulelle puunpalasia ja punaisia 

nauhoja.

42. hantit kutsuvat tulessa elävää miespuolista 

haltijaa nimellä Nai lung (uskotaan käyvän levolle 

tulen hiipuessa).

43. "ota tuli tuttavais, ota valkia vihhais" (lukuja

tulen vihoihin eli tulen polttamaan).

44. hantit kutsuvat tulen ja veren haltijaa Täreniksi 

(kaksikasvoinen-kaksois-Tarn).

45. hantit pitävät tulen rätinää Tärenin puheena

(vrt. tär-eni, tar-eni, vrt. tareta).

46. hantien mukaan Tären asuu kuivalla maalla, 

punaisen meren rannalla, punaisessa metsässä 

(vrt. mäntymetsässä).

47. hantit pitävät nenästä tulevaa verta Tärenin 

mielipahan merkkinä.

48. hantit yhistävät Täreniä kiihkeisiin ja polttaviin 

tunteisiin.

49. hantit lepyttelevät Täreniä ripustamalla 

mäntyihin punaisia kankaita (toisen tiedon mukaan 

lahjat tuleen).

50. hantien mukaan tulenhaltija voi viedä ihmiseltä 

veren ja ymmärryksen (vereen yhistäminen).

51. hantit veistävät Tärenin apuhenkien kuvia männystä 

(kääritään punaiseen, "tulisuisia käärmeitä").

52. hantit yhistävät Täreniin elävää tulta (teren-nai), 

virvatulta (teren-ulä) ja tähdenlentoja (teren-jäli,

vrt. tere, tervehtiä tulta).

53. mansit uskovat oppineensa tulen käytön 

jääkarhulta.

54. mansit yhistävät tulen syntyä pohjoiseen 

("pohjantulet").

55. mansit pitävät tulenhaltijaa taivaanhaltijan 

tyttärenä ja päivänhaltijan sisarena (taivasta 

nuorempi jumaluus).

56. mansien mukaan tuli ei koskaan oikeasti sammu.

57. mansit eivät polta tulessa mitään likaista.

58. mansit eivät sylje tuleen.

59. mansit eivät käsittele tulta metalliesinein 

(uskotaan satuttavan tulityttöä).

60. mansien mukaan tuli muistaa huonon kohtelun 

(jättää syttymättä kun tarvitaan).

61. mansit pitävät palavan tulen nimeä salaisena 

(vrt. kahdet kasvot, kaksi nimeä).

62. mansit puhuttelevat tulenhaltijaa nimin Näi-änke 

(tuli-emo), Näi-övi (tuli-tyttö), Nai-anki (tuli-eukko)
ja Nai-imi (tuli-emä).

63. mansit pitävät Näi-änkeä seitsenkielisenä 

("seitsenkielinen-pyhä-nainen").

64. tulenhaltijalle osoitetut lahjat jätetään tuleen 

tai tulen ääreen.

65. tulenhaltijalle uhrataan keväisin (punainen huivi, 

palamisesta ennustetaan).

66. tulenhaltijan lahjat poltetaan poikittain ladotussa 

valkeassa (arkena puut pystyyn).

67. tulen sähinää pidetään tulen pyyntöinä.

68. savun suunnanmuutoksia pidetään tulenhengen 

mielen muutoksina.

69. tulelle uhrataan metsäpalon lähestyessä (päreiden 

päälle asetettu punainen kangas, viedään palon 

lähestymissuuntaan).

70. mansit uhraavat tulelle rasvaa metsälle lähtiessään 

ja saalista saadessaan.

71. mansit laativat Tulen-eukolle kuvan männynoksasta 

(puetaan punaiseen).

72. mansit kumartavat ja uhraavat tulenhengelle ennen 

tulen sytyttämistä.

73. hantit lausuvat tulelle uhratessaan "kultainen 

Tuli-eukko, pyhä Tuli-eukko, monikielinen Tären-tuli, 

Tuli-eukko, lusikanpohjaisen-kapustanpohjaisen

-veripisaran olen sinulle tuonut, iltapäivin tehdyn, 

aamupäivin tehdyn hyvän tuohisesi olen sinulle 

asettanut" (uhreina verta ja tuohta).

74. hantit puhuttelevat tulenhenkeä sanoin "hyvä 

Tuli-eukko, kultainen Tuli-eukko, kun sydäntämme 

hiukaa, kun ruumistamme palelee sinä sen lämmität".

75. tulen äänistä ja liikkeistä ennustetaan.

76. tulen keralla vannotaan valoja.

77. tulenhaltijaa ei pidetä nälässä (syö silloin kun 

ihmisetkin syövät).

78. unkarilaiset uhraavat tulelle ennen uuden työn 

aloittamista (joka talolla oma tulensa).

79. tulenhaltijoita puhutellaan sanoin "Tulen isä, 

Tulen emä, tulen isä kultahattu, tulen emä kultasäpsä, 

tulen lapset kultarinnat".

80. marit pitävät Tul-awaa (tuli-emo) ihmisten 

ystävänä.

81. marien mukaan tuli pitää puhtaudesta ja 

hyvästä kohtelusta.

82. marit puhuttelevat tulta ystävällisesti.

83. marit liikkuvat tulen lähellä rauhallisesti.

84. marit pitävät palovammoja ja tulipaloja tulen 

kiivastumisen merkkeinä.

85. marien mukaan tulesta nouseva savu kuljettaa 

uhrilahjat yliseen (välittää keskisen ja ylisen 

asioita).

86. marit muistavat Tul-awaa uhrilehdossa 

käydessään omalla lahjallaan.

87. marien mukaan jokaisella tulella on oma 

henkensä (tul-ört).

88. marit rukoilevat tulen henkeä tulipalojen ja 

metsäpalojen aikaan.

89. marit puhuttelevat Tuli-emoa sanoin "hyvä 

Tul-awa, savusi on pitkä, kielesi terävä, suo uhripalojen 

olla valmiina, ota mukaasi hyville jumalille, esitä 

nimissämme makean savun siunaus".

90. "ukkopa se tuuvalta tuloopi, ukko hyyssä, 

parta jäässä, pien on kelkkanen perässä, jäin on 

kauha kattilassa, hättään häähättää, pojan polven 

poltannoille, ukko kuitenki kysyy, onko poltettu 

porolla, vaan on ilmivalkialla, kuin lie poltettu 

porolla, niin mie jäillä jäähyttelen, vaan lie ilmi 

valkialla, niin mie hyyllä hyyhyttelen, voian alta, 

voian päältä, voian keskeltä kippii, tulen teen 

tulettomaks, valkeen varattomaks" (lukuja tulen 

polttamaan, hoidetaan jäällä ja rasvalla).

91. "tuli ei polta tuttujaan, valkea valittujaan" 

(tutut ja valitut).

92. "otan tulen turkkiheni, kekälehen kenkähäni, 

nyt lähen vassuksie voittamahe, katehia katsomahe, 
kohti kaikkia kovia" (suojaaviin taikoihin

käyttäminen).

93. hantit kuvailevat tulen henkeä näkymättömäksi

punaiseen pukeutuvaksi naiseksi.

94. hantien mukaan tulesta nouseva savu yhistää 

Maan emon hallitseman keskisen Ilman ukon 

hallitsemaan yliseen (välittäjä henki).

95. "Tulen akko muakkoh, Vejen akko valvokkoh" 

(luetaan pärettä sammutettaessa, toisaalla 

"tuli moakkah, vesi valvokkah").

96. "tuli tuima tuiretuinen, kiero lapsi keiretyisen, 

se tulen tummentaa, valkejaisen vaivuttaa" (luetaan 

tulipaloa kierrettäessä, vrt. tuire). 

97. "tuli nuorin nukkukoon, vesi vanhin valvokoon" 

(luetaan tulipaloa sammutettaessa, "niin silloin tuli 

häpijää, että saa vetellä sammuttaa").

98. tulen jälkeä hoidetaan lumella tai jäällä voidellen 

ja tulen syntysanoja lukien ("missä on tulta tuuvitettu, 

valkejaista vaaputettu").

99. hantit kutsuvat hiipuvaa tulta "kuiskaavaksi tuleksi".

100. hantit vannovat tulen keralla ("tuli minut 

polttakoon").

101. hantit vannovat ottamalla kekäleen hampaiden 

väliin.

102. hantit laativat uhritulen "seitsemästä sylyksestä 

lehtikuusen oksia, seitsemästä sylyksestä koivun oksia" 

(vrt. pyhät puut, vrt. isommat kokot).

103. hantien mukaan jokaisella tulella on henki eli lil 

(liikkuu eli elää, vrt. lilli).

104. tulelle voidaan kertoa pahoja unia (savu kuljettaa 

unet pois).

105. "koivus-pakkula ja sitä hivotaan, hivotaan ja 

puutuli saahaan" (hankaamalla saatu puutuli).

106. "vietiin maalleko vierahalle, tuonneko 

tuntemattomalle, yksi oli tuli tuttavaista, päivänen 

ennen nähtylöigi" (tuli ja päivä, tuttuja vieraallakin 

maalla).

107. hantit kutsuvat tulta sanalla tut (vrt. tuttu, 

tuta).

108. hantit kutsuvat tulen henkeä (pyhää tulta) nimin 

Tul-naj (tuli-nainen), rakastaja ja Naj-anki (tuli-emo,

vrt. nai-nen, tulen lapsi).

109. hantien mukaan tulen käyttö erottaa ihmiset 

eläimistä ("koska eläimet pelkäävät tulta").

110. hantit käsittelevät tulta huolella ja varoen.

111. hantit ennustavat tulen liikkeistä.

112. hantien mukaan tulen kieltä ymmärtävät 

vain harvat (vrt. tulen vaalijat).

113. hantit uhraavat tulelle punaista kangasta 

ja punaiseen kiedottuja esineitä.

114. hantit puhistavat polttopuut huolellisesti 

ennen polttamista ("koska Tuli-emo pitää 

puhtaudesta").

115. hantit pitävät tulta välittäjänä elävien ja 

kuolleiden ja ihmisten ja henkiolentojen välillä 

(vrt. uhrimenoihin viritetyt tulet).

116. hantit antavat tulelle ruokalahjoja (pori).

117. hantien mukaan tuli karkottaa tauteja 

(lämpö, valo).

118. saamelaiset kutsuvat soilla nähtyjä tulia 

kalevan-tuliksi (gallagas-dolla).

119. "iski tulta Ilmarinen, välähytti Väinämöinen, 

tulta tuohesta tuloobe, alottaabe tervaksesta" 

(tulta laadittaessa).

120. "iski tulta Ilman ukko, väläskoitti Väinämöinen, 

kyven kirposi merehen, toinen ylös taivosehen, 

kolmans on koivun kojille" (koja=kuori, tulen 

syntysanoja).

121. "Ilman ukko, ilman lintu, mitäs tulit minun 

luokseni, kuin mie illalla teiltä luvan kysyin, 

mie otan tulukseni käsille, kaikki tulta vilkuttelen, 

kun kesällä ukkosen seä" (vilkuttelen eli isken 

tulta).

122. sanalla tuli tarkoitetaan äksyä (inkerin 

tulekas), tulista (lyydin tuline), kiivasta (vatjan 

tulin), polttavaa (viron tulitada), valoa (liivin tul), 

kuumaa (liivin tulli) ja salamaa (saamen dolla).

123. komit kutsuvat tuluksia tuli-kiviksi 

(til-kert, rautoja vanhempaa perinnettä).

124. mansit kutsuvat tulenhenkeä Naj-ekwaksi 

(tulen-vanha-nainen).

125. mansit puhuttelevat Naj-ekwaa sanoin 

"rakas emo" ja "seitsenkielinen emo".

126. mansit muistavat Naj-ekwaa haltijoille 

uhratessaan (lahjat tuleen tai tulen viereen).

127. mansien mukaan Naj-ekwaa palvovat 

miehet ja naiset.

128. mansit kutsuvat Naj-ekwan pääpyhäkköä 

sanoilla aras kan (tulen paikka, vrt. kanta,

kanto).

129. mansit eivät päästä Naj-ekwan pyhäkköön 

miehiä (kutsutaan nimellä ekwa purlaxtan ma, 

eukon viihdytys maa).

130. mansit jättävät Naj-ekwan kuvia 

ukkosenhaltija Saxol-toromin pyhäkköön 

(tulen ja ukkosen yhteydestä).

131. "tujahti tulikipuna, koivukiäpään kovaan" 

(tulen syntysanoja).

132. "isken tulta valkijaa, isken tulta valkijaa, 

syty miun tullein, pala pantu valkijain" 

(tulta laadittaessa).

133. "pala, tuli, älä pauka" (luetaan 

metsätulta viritettäessä, tulen sytyttyä 

jatketaan "tuli on siun nimmeis, älä pyri 

messää").

134. "tuulella tuohta, satehella tervasta" 

(luetaan sytykkeitä etsittäessä, toisaalla 

"tyynellä tuohia, satehella tervaksii").

135. selkupit pitävät tulen (ty) toista puolta 

henkien puolena (ihmiset istuvat toisella 

puolella, henget toisella).

136. tulesta nousevan savun uskotaan kuljettavan 

sanoja kaukana asuville ja sukulaisten hengille 
(lausutaan tulta tai savua kohti).

137. selkupit seuraavat tulen liikkeitä ja rätinää  

("ennen kaikki tunsivat tulen kielen").

138. selkuppien mukaan kivet pitävät tulta sisässään 

("kipinöivät yhteen iskettäessä").

139. selkupit eivät kosketa tulta (ty) metallisilla

esineillä (y=u, vrt. i).

140. selkupit pitävät piikiveä (seki) tulen tunnuksena 

ja suojelevana taikakaluna (kannetaan mukana).

141. selkupit pitävät tulta elävänä olentona ja 

välittäjänä maailmojen välillä (savu, tuhka).

142. selkupit jakavat tulia maallisiin ja taivaallisiin 

(ihmiset voivat vaikuttaa vain maallisiin).

143. selkupit eivät kosketa tulta metallisilla tai terävillä 

esineillä (satuttaa Tulen emoa).

144. selkupit eivät sammuta tulta vedellä.

145. selkupit eivät sylje tuleen.

146. selkupit eivät heitä tuleen roskia.

147. selkupit eivät laita tuleen kalanruotoja 

(palautetaan veteen).

148. selkupit puhuvat tulelle kohteliaasti

(omat haltijat=ystäviä).

149. selkupit eivät kajoa tulen palamiseen tai 

palamisen suuntaan (muuten uskotaan

kaikkoavan).

150. selkuppien taruissa tuli syntyy "lapsen 

sydämestä".

151. selkupit pitävät hiljalleen palavaa tulta 

hyvänä enteenä.

152. selkupit pitävät savuavaa tulta, sylkevää tulta 

ja äkillisesti sammuvaa tulta huonoina enteinä.

153. selkuppien mukaan tuli vaistoaa henkien

saapumisen.

154. selkupit lähettävät tulen avulla viestejä 

eksyneille, kuolleille ja rakkaille (puhaltamalla 

kuorituista puista nousevaan "puhtaaseen 

savuun").

155. selkupit kutsuvat tulen henkeä Tyn ambaksi 

(tulen-emo) ja Tyka palcil imilaksi (tulen-liekin

-vanha-nainen, vrt. tukala).

156. selkupit eivät katso Tyn ambaa silmiin 

(katseen uskotaan muuttavan tuhkaksi).

157. selkupit pyytävät Tyn ambaa kaitsemaan 

lapsia poissa ollessaan.

158. selkupit sytyttävät pyhänä pidetyn vuoden 

ensimmäisen tulen hankaamalla puisella käsiporalla 

(puri) kevättulvan jättämiä puita (pidetään ylisestä 

tulleena "puhtaana puuna").

159. selkuppien mukaan Tyn amba luo tulen 

koskettamalla oksaa sormenpäällään.

160. selkupit muistavat Tyn ambaa puhdistamalla 

tulisijan tuhkasta ja polttamalla ensimmäisessä 

pesällisessä "punaisella kankaalla peitetyt seitsemän 

puuta" (suoritetaan kerran vuodessa, tulisija 

puhdistetaan siivellä).

161. selkupit keräävät Tyn amballe "sellaisia puita 

joista pitää" (vrt. rätisevät puut).

162. kaskituli laaditaan kahta pihkaista puuta 

yhteen hankaamalla.

163. kaskituli sytytetään sanoin "anna Ukko uutta 

tulta" tai "polta Ukko maat porolle, kypenille kyyättele,
heitä mulle mustat mullat" (vrt. ukkosen polttamat

maat).  

164. nganasanit kutsuvat tulenhaltijaa nimellä 

Tuei-nema (tulen-emo).

165. "tul ellää vastatuulee" (tuli ja tuuli).

166. "se un niin tulivihanee ettei se pysty ihtijää hallihtee" 

(tuli ja tunteet). 

167. "sillä oli ollus se oppi hallitat tulta" (noidalla).

168. "eläväesen haltie" (tulen kiertonimiä).

169. "se ol hangattu valkea" (hankaamalla tehty).

170. "se pit ottoo kuivoo puuta, huapa ol parasta, 

ja käyvvä hankoomaan niitä vastakkain kunnekka 

tul sytty, silleen suatiin hankuutul" (hankuutuli).

171. "s on hyvä ottaa valkee" (valkoinen harakankivi,

tulen iskemiseen).

172. "ned hehkud, tulekkad hiled, elläd" 

(hiilet elää).

173. "pikivet ku päin yhte lyöti, hyö kipunoit" 

(piikivet).

174. "tulust löti" (tulusta, tu-lus).

175. "koivun käpä" (lyötiin kipinöitä).

176. "tuluksi poltta, ei huol tikkuloi" 

(vieraina pidetyt tulitikut).

177. "tehhä valkia, sab lämmidellä" 

(valkia eli tuli).

178. "tulen juhu" (tulen ääniä).

179. "juhahtih palamah" (vrt. juha).

180. "tuli juhajau" (vrt. juhan-nus).

181. "tuli paloa johajau" (juha=joha, 

vrt. johanna, johannes).

182. "pätsi lämbiey johajau" (tulen kieltä).

183. "virii tuohuz itsekseh" (virii eli syttyy).

184. "se piti tuli loatie, niv vasta silloin oli 

isäntä kun tulen sai" (nuoren miehen, laatia 

tuli ensimmäisen kaadon jälkeen, tarkoittaa 

hankuutulen eli puutulen laatimista).

185. "tulta isetäh tuluksilla" (isketään, 

vrt. iskä).

186. "niih iski tulta piikivellä rautoa vasse" 

(myöhäiset raudat, vrt. tulikivet).

187. "iskimel tuld enn iskiettih tsiksutettih, 

piettih tulehmos tuldu da i iskimet piettih" 

(iskettiin tulta, pidettiin tulta).

188. "iskimel tuli pideä loadie" (isketty tuli).

189. "iskintuli on numalan annettu" (pidetään 

jumalan antamana, vrt. salamat, ukonkivet).

190. "ilmitulez on, täyves tulez" (ilmituli 

eli täysi tuli).

191. "tuli höykähtih palamah, ku virii kuivaz" 

(tulen elämää).

192. "tuli höhnie" (höhnii eli leimahtelee).

193. "tuli höhevyi palamah" (vrt. äänet).

194. "tuulda ku puhaldi ga tuli höhövyi palamah" 

(tulta lietsova tuuli).

195. "tuli pidäy soaha, hämystyy jo" (tulen

saaminen).

196. "rubei jumala päiveä andamah, päivä hämystyö, 

sammuttakkoa tuli" (tulen ja päivän yhteydestä, 

poltetaan päivän poissa ollessa).

197. "tuli hurniu palau" (hurnii).

198. "tuli huhajoa" (palamisen ääniä).

199. "tuli hizahtih" (vrt. hiiskahti).

200. "kyvendy tules hyrrähtih" (kyventä, 

vrt. kipinöitä).

201. "tuli hulmahtau" (hulmahtaa).

202. "tuli huhahtih palamah" (syttymisen ihme).

203. "tuli huhuoo, pätsi hyvin lämbiöö täyvel väel" 

(lämpiää täydellä väellä).

204. "tuli hoastau kegälehis" (haastaa eli hehkuu 

eli puhuu).

205. "hiili hoahtau" (hohtaa, hohkaa).

206. "kun tuli piäzöy kuleikkoh, sehän vain hillakkazin 

palua kidvettäy" (kitvettää eli kytee, vrt. kulo).

207. "tuli hiiskahtis sammui" (sammui hiljaa).

208. "tuli hiiskahtih hiilez" (tulen kieltä).

209. "tulen hiiskeh nägyy" (hiiske, hiillos).

210. "tuldu hiiskuttau puhuu" (puhaltaa tuleen, 

vrt. hiiskua hiljaa).

211. "tuli on hengiz vie hiiliz" (elävä olento).

212. "hankavotuli" (hankaamalla laadittu tuli).

213. "elävy hiili" (elävä eli palava).

214. "migä ei eläväl tulella pala, se kydöö" 

(elävä tuli ja kytevä tuli).

215. "tuli eleä, kunne kattsoo, sinn i paloa" 

(tulen luonteesta).

216. "tuli kahahtih" (tulen kieltä).

217. "tuli kamahtih" (tulen kielen tuntijat).

218. "kuiva kun on, se on kehii viriimäh" 

(hyvä syttymään, vrt. kehittää).

219. "kegälehnytsäine" (pieni kekäle).

220. "kegäleh kydöö loskottoa" (kekäleiden

ystävät).

221. "siitä pannah tuli kaskeh, viritetäh ymbäri 

kassesta stobi tuli vassakkah mänis kessellä" 

(kaskitulen laatimisesta, vrt. kehä).

222. "loajimma tulen, tukkuseh keräyvymmä" 

(keräydymme tulen ympärille).

223. "tuli kielettäh" (tulen kielet).

224. "veri kiehuu hänen rozal, hiildunnuh on" 

(kiehuu poskilla, hiiltynyt, veren ja tulen 

yhteydestä).

225. "hiilet kiihtuu" (hehkuu, vrt. kiihtyy).

226. "kyven kiiti taklah" (kipinä kiiti taulaan, 

vrt. kiittää).

227. "tuli kilketteä" (kilkettää eli välkehtii).

228. "iskimel enne kilkutettih tuldu" (iskimel

eli tuluksilla).

229. "kibunas tuli syttyy" (kipunasta tuleksi).

230. "tulen kipeneh" (kipinä, vrt. kipeä).

231. "tuohi kirpistelehez tulez" (kipristelee

tulessa).

232. "kitsajau" (märkä puu palaessaan).

233. "tuli tuohen kitserdi" (käpristi).

234. "poltin käteni, niin kitvertelöy" (kirvelee).

235. "kun tuli piäzöy kuleikkoh, se vain hillakkazin 

palua kidivettäy" (palaa kitvettää eli kytee).

236. "tuli kohahtih" (tulen elämää).

237. "krikuntulda kuin loajitah, niin se kriitskau" 

(hankaamalla tehtyä tulta).

238. "kastuimmo ga kuivailimmoz tulen tyvez" 

(tyves eli juurella).

239. "metsy palau, tuli nägyy kohtu taivastu" 

(metsäpalot).

240. "elä kukaistele tulen keralla, korvennat siipes" 

(kukaistele eli leiki, lapselle).

241. "tungeksi neido tulesta, kuldakassa kuumoksesta" 

(tulen neito).

242. "pidäy tuli luadie kuivatakseh" (vaatteiden

kuivaamiseen, ihmisiä auttava tuli).

243. "anna hiilet kunehutah" (hiipuvat omia 

aikojaan).

244. "halattih halija hauki, siel oli kulija kuuja, 

halattih kulija kuuja, siel oli punakeräni" (tulen 

syntysanoja).

245. "guubarkah tarttuu tuli piikivestä" (guubarkah

eli koivunpahkaan, vrt. kuu).

246. "kybened lennetäh tuulel" (lentävät kipinät).

247. "paukud lendäy da kybenie peästäy" (paukkuu 

ja kipinöi, tunteikas olento).

248. "kybened ollah vielä kegälehessä" (kipinät 

kekäleessä, vrt. kyb-ene).

249. "tules hyppeähäi kyven" (tulesta hyppäävä

kipinä).

250. "palau kytsäkästi eräs tuohuz, toine lötöttäy 

hyvim palau" (palamista kuvailevat sanat).

251. "tuli kydöy" (kytee).

252. "suo kydiem paloa, eläväl tulel ei pala" 

(kytevä tuli ja elävä tuli).

253. "suo kydöö, ilmitules ei pala" (kytevä tuli

ja ilmituli).

254. "tuli kyökähtih" (nyökähti).

255. "tagloa kyvetettih ennen selläz libo käez, mis ku 

kivistäy" (taulalla parannettaessa).

256. "kärhentöä tulta" (kärhentää eli sohii, 

palamiseen puuttumista paheksutaan).

257. "missä tulta tuuvitellah, valkieista voaputellah" 

(tulen lukuja).

258. "tultu kun viritti niin parta i kärvähti" (tulen 

luonteesta, vrt. nuorena pitäminen).

259. "kädzinehelleh palau" (rätisten).

260. "tuli paloa kädzizöö" (kätsisee eli rätisee,

tulen kieltä).

261. "tuohen viritti kädzähytti" (viritti eli sytytti).

262. "tuli kädzäjeä" (vrt. katsajaa).

263. "tuli köhähtih palamah" (elävä olento).

264. "kondienrazval palanuttu voitah, ta hieratustu" 

(voidellaan palovammoja ja hiertymiä).

265. hantit kuvailevat Tulen emoa punaiseen 

pukeutuvaksi naiseksi.

266. hantien mukaan Tulen emo suojelee kotia 

vahingollisilta hengiltä.

267. komit kutsuvat tuluksia sanoilla til-kert.

268. sanalla tut tarkoitetaan tulta, tulipaloa, palamista 

ja tulisijaa (hantin tyt, mansin towt, unkarin tuz,

vrt. tyttö, touta, tuska).

269. sanalla säen tarkoitetaan kipinöitä ja sytykkeitä 

(karjalan säe, mordvan säjam, vrt. säkenöidä).

270. sanalla räkki tarkoitetaan hellettä, kuumuutta, 

hehkuvaa kekälettä, painostavan kuumaa ilmaa,
liekkiä ja palamisen ääntä (komin ru, hantin rew, 

mansin räj, unkarin rejtek, nenetsin rejlu, vrt. rakki, 

raju, raija, reija, reilu).

271. sanalla än tarkoitetaan tulta, palavaa, 

kytevää, hiiltyvää, liekehtivää, leiskuvaa, kuumaa 

ja hohkaavaa (marin onyä, komin inal, hantin 

jänlol, unkarin eg, vrt. änki, anki).

272. nganasanit kutsuvat tulen emoa nimellä 

Tui-niamy.

273. nganasanit pitävät tuliemoa (Tui-niamy), 

vesiemoa (Bydy-niamy) ja puuemoa (Hua-niamy) 

maan emon tyttärinä (maata nuorempina).

274. nganasanit pitävät kaikkea tuleen liittyvää 

puhistavana ("puhistaa kaiken likaisen").

275. nganasanit ennustavat tulesta tulevaa 

(vrt. tule-va, tule-vaisuus).

276. enetsit kutsuvat tulen henkeä nimellä Tue 

("hän joka pitää tulta lämpimänä").

277. nganasanit kutsuvat tulen emoa nimellä 

Tu-njami.

278. nganasanien mukaan Tu-njami suojelee kotaa 

ja perhettä.

279. nganasanien mukaan Tu-njami puhistaa 

ne jotka ovat rikkoneet heimon sääntöjä (puhistaa 

myös henkisen lian).

280. enetsit kutsuvat tulta sanalla tu.

281. enetsit pitävät liekkejä Tulen emon synnyttäminä 

lapsina.

282. enetsit näkevät tulessa "suojelevan Tulen emon".

283. enetsien mukaan Tulen emo varoittaa lähestyvistä 

vaaroista (tulevaan yhistäminen).

284. enetsit pitävät Tulen emoa naisten suojelijana.

285. nenetsit kutsuvat tulta sanoilla to, tu ja tujesek 

(tu chahnduu=salama, vrt. santtu).

286. nenetsit eivät kiroile / tiuski tulen lähellä.

287. nenetsit eivät kosketa tulta / tulisijaa veitsellä.

288. nenetsit kertovat tulelle ajatuksiaan (pidetään 

uskottuna ystävänä).

289. nenetsit kuuntelevat tulta ennen tärkeitä tapahtumia 

(kertoo hyvästä ja varoittaa pahasta).

290. nenetsit uhraavat tulen hengelle tummia poroja 

(porouhrit myöhäistä perinnettä, korvanneet

vanhemmat tavat).

291. nenetsit uhraavat tulen hengelle joka kerta 

syömään käydessään (ruokkijana vanhin nainen).

292. nenetsit eivät kaada tuleen vettä.

293. nenetsit eivät sylje tuleen.

294. nenetsit eivät laita tuleen likaa tai roskia.

295. nenetsit eivät kosketa tulta terävillä esineillä 

(uskottu satuttavan tulta).

296. nenetsinaiset eivät astu tulen yli.

297. samojedit pitävät tulta elävänä olentona 

(liekit liikkeitään).

298. samojedit kutsuvat tulta vanhaksi naiseksi 

(vanha-tulen-nainen).

299. samojedit pitävät Tulen emoa yhtenä kodan 

suojelushengistä.

300. samojedien mukaan Tulen emo suuttuu jos tuleen 

heitetään roskia tai palaneita puita.

301. samojedit pitävät tulta ihmeellisenä olentona.

302. samojedit kunnioittavat tulen voimaa.

303. samojedit vannovat tulen keralla ("syököön 

Tulen-vanha-nainen minut jos olen syyllinen").

304. nenetsit kutsuvat tulta sanalla tu.

305. hantit pitävät liekkejä Tulen emon tyttärinä 

(uskotaan elävän liekeissä).

306. hantit eivät kosketa tulta terävillä esineillä 

(satuttaa tulen tyttäriä).

307. hantien mukaan tuli sammuu jos tulen tapoja 

rikotaan.

308. hantit pyhittävät lapsia Tulen emon suojelukseen 

(tulen mukaan annetut nimet).

309. hantit kutsuvat tulen emoa nimellä Tuwot imi.

310. hantit kutsuvat tulta sanoilla tut, tewot, teyot, 

teyat ja töyot (vrt. teuvo, teija). 

311. mansit kutsuvat tulta sanoilla täut, tout, oros, 

tat, tot, taut ja nay.

312. udmurtit laativat uuden tulen (vil til) 

hankaamalla yhteen kahta puuta, hyppäämällä 

tulen yli, sammuttamalla vanhan tulen ja 

ottamalla kotitulen uudesta tulesta.

313. hantien mukaan tuli tuntee tulevia asioita 

(tulesta ennustaminen). 

314. hantit pyrkivät elämään tulta loukkaamatta 

(suuttuessaan lepytellään lahjoin).

315. hantit uhraavat tuleen ruokaa ennen jokaista 

ateriaa.

316. hantit kutsuvat tulen emoa Nai ankiksi.

317. hantien suurten uhripäivien tapoihin kuuluu 

osallistujien otsan koskettaminen punaisella 

kankaalla, kankaan kohottaminen ylös ja kankaan 

laittaminen tuleen Tyurs nay ankia rukoillen 

(rukouksen jälkeen lopetetaan puiden lisääminen 

uhrituleen). 

318. hantien suurille uhripäiville osallistuvat 

miehet ja naiset ovat yhdessä vain tulen ympärillä 

(syödessään).

319. hantien taruissa raskaana oleva tulen emo 

Tyurs nay anki sinkoutuu ylisestä paikkaan 

johon kasvaa ensimmäinen koivu (tulesta syntyy 

taivasukko Numing iki ja maanpinnan emo Muix 

anki).

320. hantien taruissa Tyurs nay anki pyörittää 

ikuista tulta alkumeressä sijaitsevassa suuressa 

pyörteessä (vrt. veenalaiset tulivuoret).

321. hantien taruissa Tyurs nay anki tuhoaa 

haltijoiden (luns) asuttaman ensimmäisen 

maailman (lähettämällä suuren tulen jonka 

tulva sammuttaa, vrt. taivaasta putoavat

tulet).

322. hantit pitävät kotitulia Tulen emon tyttärinä.

323. hantit kutsuvat Tulen emoa "kaikkien tulien 

emoksi".

324. hantit laativat Tulen emolle uhratessaan 

hankaamalla tehdyn tulen (pidetään pyhänä).

325. hantit kutsuvat Tulen emoa "ensimmäiseksi 

olennoksi".

326. hantit pitävät maata yhtenä Tulen emon tyttäristä 

(tulta nuorempi).

327. hantit yhistävät tulta muutokseen.

328. hantien mukaan Tulen emolla on kolme tytärtä 

(ylisestä sieluja tuova Anki pyuos, maanpinnan emo

Muix anki ja alisessa elävä tytär).

329. unkarilaiset parantavat tulen äärellä.

330. udmurtit käyttävät tulta pyhäkön paikan valintaan 

("tuhkassa pyöriminen").

331. udmurttien uhripäiviin kuuluu uuden tulen 

laatiminen (kerran päivässä pyhän lehdon eri 

puolille).

332. udmurtit syöttävät tulen henkeä uhrien 

yhteydessä (ennen syöttämistä lausutaan tulen 

sanat).

333. udmurtit kutsuvat tulelle uhraamista sanalla 

tylaskon (ty=tu).

334. udmurtit syöttävät tulta ennen jokaista ateriaa, 

kuala-uhria ja lud-uhria (uhreiksi lihanpaloja, verta, 

hunajaa, leivänpaloja).

335. marit kutsuvat tulen henkeä nimellä Tul vodizh.

336. marit eivät sylje tuleen.

337. marit yhistävät tulenhaltijaa huulikipuihin 

(vrt. huulten väri).

338. marit kutsuvat tulen henkeä nimellä Tul kugu 

yumo (y=j, jumo).

339. hantit laativat kuolleen viereen kotitulesta otetun 

tulen (hengen lähdön jälkeen).

340. hantit kutsuvat tulen emoa nimellä Tut-imi 

(vanha-nainen-tuli).

341. komit kutsuvat kotitulen haltijaa nimin Olys ja 

Olysya (olusja, olisja).

342. ersalaisten mukaan tulen emolla on mies ja lapset 

(perheelliset emo-haltijat).

343. mordvalaiset kutsuvat tulen emoa Tol avaksi

(vrt. tolonen, tolvanen).

344. mordvalaiset uhraavat Tol avalle punaisia kukkoja 

(oma väri, vieraat kukot).

345. marit kutsuvat tulen henkeä nimellä Tul yumo.

346. marien mukaan tuli kantaa uhrit ylisen hengille

(vrt. savu).

347. udmurtit antavat tulen osan kaikesta syödystä 

ruuasta (lusikallisia ja palasia pariton määrä).

348. hantien luojahenkiin kuuluu tuleen yhistetty 

Chooros nai anki (meren-tuli-nainen, itäisen-tulisen

-meren-nainen).

349. hantit pitävät Chooros nai ankia ylisenhaltija

Num-torumin emona (vanhempi jumaluus).

350. hantit kutsuvat Chooros nai ankia taivaallisen 

tulen emoksi.

351. hantit kutsuvat Chooros nai ankia kaiken elävän 

emoksi. 

352. hantien mukaan Chooros nai anki elää itäisellä 

merellä (vrt. sisämeret, suuret järvet).

353. hantien taruissa Chooros nai anki kannattelee 

seitsemää merta (vrt. järveä).

354. hantit yhistävät Chooros nai ankia tuhoisiin 

luonnonvoimiin (vrt. merestä nouseva tulivuori,

taivaalta putoava tuli).

355. hantit yhistävät Chooros nai ankia sieluihin 

ja kohtaloon.

356. saamelaiset kutsuvat liekkiä sanalla njuxxcem 

(vrt. nuuksio).

357. saamelaiset kutsuvat savua sanalla suvv.

358. saamelaiset kutsuvat kekälettä sanalla ilas 

(vrt. ill=hiili, vrt. ilta).

359. saamelaiset kutsuvat palamista sanoilla puellte 

ja pulle (vrt. polte).

360. saamelaiset kutsuvat polttopuita sanalla murr

(vrt. murtaa).

361. saamelaiset kutsuvat hiiliä sanalla cadda 

(vrt. sata, sattua).

362. saamelaiset pitävät alhaalla pysyttelevää savua 

huonon sään enteenä (matalapaine).

363. saamelaiset kutsuvat tulta sanoilla dolla ja toll

(vrt. olla tolaltaan, tolkku).

364. "puutuli se on numalan annettu, iskintuli" 

(vrt. tulikivillä isketty tuli, ylisestä pudonneet

kivet).

365. "honkalla olima tai nuotijolla olima" 

(honkalla tai nuotiolla).

366. "honkasta loajittih se nuotivo" (nuotivo 

eli rakovalkea).

367. "nuodivo loaitah däriestä hallatusta puusta 

libo dyrgynäzistä" (paksuista halkaistuista puista).

368. "nuodivo, ristahes pannah puut" (ristiin).

369. "nuodivoz on kelid, on aluspuu, sem peäl on 

kaks pielustu nokaz da toizez, pieluksil peäl om 

peälembäine tsurkku" (kelid=kelot, pielustu

=poikkipuuta, tsurkku=halkaistu pölkky).

370. "nuodivol magaimmo yödä" (nuotiolla 

yöpyminen).

371. "nuodivotuli on lämmembi äjjeä, ei ole kui 

roivotuli" (nuotiot ja roivot, vrt. rovio).

372. "jo on noussun nuotivolta, noussun nuotivotulelta" 

(yöpymiseen käytetty tuli).

373. "nuodivotuli on jumalan tuli, nuodivotulel ni 

mim paha ei voi tulla" (alkuhengiltä saadut tulet, 

pidetään suojelevina).

374. "miss on tulta tuuvitettu, valkieista voaputettu" 

(tulen lukuja).

375. "majakkoa poltetah" (majakkoa eli kokkoa, 

vrt. majakka, maja, maj-akka).

376. "lökön luajimma" (lökön eli nuotion,

vrt. lokon).

377. "lökö lököttäu palau" (lököttäu eli loimuaa,

vrt. lökötellä).

378. "metsässä lököne luadietsou" (laatii lökösen

eli nuotion, vrt. lökkönen).

379. "sid illat paloi lökötti" (päre).

380. "tuli palaa lököttää" (loimuaa).

381. "tuli palau löllöttäy" (suurella liekillä).

382. "palau kytsäkästi tuohuz, toine lölöttäy hyvim 

palau" (kytsäkästi=hitaasti, lölöttäy=nopeasti).

383. "tulen läby nägyy" (läby eli loimu).

384. "tuli läpähteleh" (leiskuu).

385. "tuli läpähtih jo, sid minägi nouzin" (tulen 

keralla nouseminen).

386. "tuli paloa läpätteä" (vrt. läppänen, tulesta 

polveutuvat suvut).

387. "tuli läbäjää" (kotoisa ääni).

388. "ilmizeh tuleh lävähtäh" (ilminen tuli).

389. "tuli löhevyi palamah" (löhevyi eli leimahti).

390. "tuli löhizöö" (leiskuu).

391. "tuli löhizöy palau" (palaa leiskuen).

392. "tuli löhkähtih palamah" (löhkähti eli leimahti).

393. "kydi, kydi ga siit tulda löhkäi" (löhkähti 

palamaan, tulen elämää).

394. "tulen löhy nägyy" (löhy eli loimu).

395. "tuli löhähteleh" (leimahtelee).

396. "tuli löhähtih palamah" (vrt. löhönen).

397. "tulen viritti löhähytti" (viritti eli sytytti).

398. "tuli löhäjää, äijäldi palaa" (palaa suurella liekillä, 

vrt. löhötä).

399. "älä mene lähile, tuldu läiskeäy" (läiskää eli leiskuu).

400. "tuli polttau, kun tulirindah mänet" (tulirindah 

eli tulen lähelle).

401. "tuli läpehtyi" (tukahtui, vrt. läkähtyi).

402. "ollougo tuli, vai ei olle, vai on läpehtynnyh" 

(läpehtynnyh eli tukahtunut).

403. "tuli läikkyy" (vrt. läikehtii).

404. "tulen läikähtyz, tuliroivul tulloo" (roivul eli

soihdun kanssa).

405. "tulen läikähytti, pättsih pani" (pani tulen).

406. "tuli läimähti" (vrt. leimahti).

407. "tuli palau läiskäy" (läiskäy eli leiskuu).

408. "tuldu lyöhkyttäv" (lyöhkyttää).

409. "tuldu lyöhkähyttäy" (tulen kieltä).

410. "vierdäjes ihoh lyöhkäi tuldu" (lyöhkää tulta

ihoon).

411. "tulen lyöhähytid rozah" (rozah eli kasvoihin).

412. "tulen lyöhy nägyy" (lyöhy eli loimu).

413. "tuldu lyöhäi" (leiskuu).

414. "tuli lummehtui" (sammui).

415. "hiiled lummehuttih" (sammuivat, vrt. lume,

lumota, lumoutua).

416. "tulen lummehutti" (vrt. ummehutti).

417. "roivo ku lodzevui palamah" (roivo eli rovio).

418. "silmät ku palavat hiilet" (hiiliin vertaaminen).

419. "hiilet ku lohjottau, sid vie nouzou semmone pieni 

sinine tuli" (tulen tuntijat, vrt. Tulen emoa palvovat).

420. "tuli lohottau" (loimuaa, vrt. lohonen).

421. "tuli loikahtih palamah" (leimahti, 

vrt. loikkanen).

422. "tuli loikottoa, paloa äijäl" (vrt. loikoilla, 

makoilla tulen ääressä).

423. "loivakka tuli" (vrt. loiva, loiv-akka).

424. "tuli lipettäy" (palaa heikosti).

425. "tuli libii palamah" (vrt. lippinen).

426. "savu libii" (tupruaa).

427. "tuli liglettää" (palaa tasaisesti).

428. "tuldu lehahuttelou liedzumah" (tulen kieltä).

429. "tuldu liedzmahutti" (vrt. lieska, liesi).

430. "tulen liedzumeh nägyy" (liedzumeh eli loimu).

431. "tuli liedzumau" (vrt. lähteä lietsuun).

432. "tuli leästevyi, virii ku hyvin" (läästevyi

eli syttyi leiskahtaen).

433. "tuli leästäy" (leiskuu).

434. "äijäldi palau leästäy" (palaa kuumasti).

435. "roivo leästeä paloa, ei soa ni lähil männä" 

(roivo eli rovio, vrt. kokko).

436. "tul äijäldi liästää" (leiskuu kuumana).

437. "tuli palamah liehahtih" (liehuva olento).

438. "tuli liehkahteloo" (tanssii iloisesti).

439. "koivuloih liehkahtih tuli, lehtet paloi" (tulien 

polttamisesta, loitolle puista).

440. "tulen liehkeheh tulimmo" (vrt. likelle).

441. "erähil ajjoil sammuu, a sid myöz liehkähteleh" 

(tulen elämää).

442. "tuuli tuldu liehkähytti" (tulta lietsova tuuli).

443. "tuli liehuu palau" (palaa liehuen).

444. "liekettäv vähäizel tuli hiililöin keskez" 

(palaa pienellä liekillä).

445. "hiiloksel tuli liekettäy" (vrt. liekkinen).

446. "tulda lieksai" (vrt. lieksa, leksa).

447. "tuli liemahtih" (leimahti).

448. "tuli liemuu palau" (leimuu).

449. "tulda liemai" (liemaa eli leimaa).

450. "tuli liepahtih palamah" (leimahti).

451. "lieskahtih palamah" (vrt. lieskat).

452. "tulenkieli lieskuo" (tulen kielet).

453. "kasses tulenkieled liezmoa" (liezmoa eli leiskuu).

454. "tuli lezottoa" (vrt. lesonen, tulen sukuja).

455. "leuhahtih tuli" (leuhahti palamaan).

456. "tuli sytyi leuhahtih" (syttyi leuhahti).

457. "tuli levahtih" (vrt. lehahti).

458. "tulen löyhkeh" (löyhke eli leimu).

459. "löyhkevyi palamah tuohed" (leimahti).

460. "tuli löyhkeä, alenou da ylenöy" (tulen elämää).

461. "tuldu löyhkyttäy silmih" (leiskuu).

462. "tuli löyhkyjem paloi" (löyhkyen eli leiskuen).

463. "tuli löyhkyy" (leiskuu).

464. "tuli leyhkähtih palamah" (leyhkähti eli leimahti).

465. "tuli leyhkähtelieteh" (vrt. löyhkää, leuhkii).

466. "löyhäsköitti tuldu, kai tulenlendämät tuldih silmih" 

(tulenlentämät eli kipinät).

467. "tuli lennätti ezmäizinny" (lennätti viestin, 

vrt. kipinät, savumerkit).

468. "enne muidu lennätti tuli" (oma lennätin).

469. "lendone" (lentävä kipinä).

470. "tuli lepsahtih" (leimahti, vrt. lepsanen).

471. "tuli lezahtih" (tulen kieltä).

472. "tulen leimahtuz" (leimahdus).

473. "tuldu leimahutti" (kuka, tulen henki).

474. "tuldu leimaskoitti" (vrt. liemas, ei=ie).

475. "tuli liezmah leimoa, pättsi virii" (liezmah

=pätsin kattoon, leimoa=leimuaa, virii=lämpiää).

476. "tuli leiskahtis silmih" (tulen luonteesta,

tunteikas olento).

477. "tuuli leiskahutti tulen silmih" (tuli ja tuuli).

478. "tuli liezmah leiskoa" (leiskuu pätsin kattoon).

479. "tuli kassez leiskuu, paloa ka ylen äijäl" (leiskuu,

palaa suurella liekillä).

480. "tuli lekettäy, hyvim palau" (lekettää, palaa 

iloisesti).

481. "tuli lehahtih" (vrt. lehanen).

482. "tuli sytyi lehahtih" (lehahti palamaan).

483. "tuli lehahtih palamah" (tulen elämää).

484. "paloa lehajoa" (tulen kieltä).

485. "palau lehettäy" (vrt. hehettää).

486. "tuli lehizöö" (tulen kielen tunteminen).

487. "paloa lehottoa tuli" (palaa suurella liekillä).

488. "tuli palau lehottau" (lehottaa, vrt. lehto).

489. "tulen lehotuz nägyy" (leiskunta).

490. "tulen lehu" (lehu eli loimu, vrt. lehunen, 

leuhunen).

491. "tuli leimahtelieteh tuulel" (tulen ja tuulen 

väleistä).

492. "leimahtoa tuleh" (syttyy leimahtaen).

493. "tuli leimahtih palamah" (syttyi äkisti, 

vrt. omasta tahdostaan).

494. "tulem pilkahutti palamah" (väläytti,

vrt. pilkahtaa, pilke).

495. "tulem sai terväh" (terväh eli nopeasti, 

tulen vaalijat=tulen tuntijoita).

496. "tulem pilkeh syystsurah rubiou nägymäh taloloiz" 

(päivän ajasta tulen aikaan).

497. "tuli pilketteä vähäzel" (pilkettää eli palaa 

pienellä liekillä).

498. "tuli pilkistäy" (vrt. päivä).

499. "tuli pillahtih palamah" (vrt. pillahtaa 

itkuun).

500. "tuli pikkusen piikuu tuolta metsän takua" 

(piikuu eli pilkottaa).

501. "puhud, puhud, tuhaitad, tuli piiskahtah roih" 

(puhud=puhallat, tuhaitad=tuhiset, roih=syntyy).

502. "tulem piiskahutti" (puhalsi liekkeihin).

503. "tuli piiskav vai, pala ei" (lepattaa hiljaa).

504. "piiskottau tuli vähäizel tulehmoz" (palaa 

hiljalleen, tulehmo=tulisija).

505. "emmä rupie honkoa leikkoamah, loajimme tulen" 

(elävien puiden pyhyydestä, polttopuut=kerätään 

maasta).

506. "palakkah piäh asti" (tulen keralla 

loihtiminen).

507. "perimpohjattomaks otti tuli, ei jeännyh ni midä" 

(tuli poltti kaiken, jumalaisten luonteesta, voivat 

tehdä hyvää ja pahaa).

508. "ota omas, peri pahas, kytketi kypenihis, hiilihis 

peitteleksi" (tulen vihoihin).

509. "patskiendih palamah" (paukahti).

510. "paukku lentäy" (paukahtava kipinä).

511. "paukud lendäy da kybenie peästäy" (paukut ja

kipinät).

512. "siitä kum paranneltih, paineltih niillä 

hiilenkappalehilla" (tulen keralla 

parantaminen).

513. "pani siitä hiilokseh tulen" (hiillos ja

tuli).

514. "kuin panu pahan tekövi, tuli miehen turmeloopi" 

(tulen kiertonimiä).

515. "tuhkaks paloi" (puusta tuhkaksi).

516. "hiilel paloi" (palaa hiilelle).

517. "se oli tules palamas, jo kybenet tsuiskettih" 

(tsuiskettih eli sinkoilee).

518. "tuohus paloi agjas sah" (agjas=päähän, 

sah=saakka).

519. "päre paloi hiilele" (päreestä hiileksi).

520. "äijäldi palau leästäy" (äijäldi=kuumasti, 

leästäy=leiskuu).

521. "tuli palelehtau, juuri hyvin ei pala" (palaa 

huonosti).

522. "tulipalos piästih pallahuzilleh, e olluh jallaz 

ni piäl ni midä" (päästiin pakoon, tulipalosta).

523. "pärien hiili kydöö, kybenet säigäy" (kybenet

=kipinät, säigäy=säihkyy).

524. "tulda suahah pakkulih" (pakkulikääpään, 

vrt. taula).

525. "pakkuris sit tagloa laitah" (laitetaan tauloja).

526. "tuli peäzi välläl, omoa tuli eleä" (välläl eli irti, 

elää omaa).

527. "olal kiikutat soaha tulda" (ola=piikivi, 

kiikutat=isket, heilutat).

528. "arreh nähtäh ku palau, sinine tuli, sid i sanoo 

vanhembi, sih kohtah, sanottih, arreh pandih" 

(siniset aarnitulet).

529. "oarreh siellä palau" (uskomus).

530. "neidizet peälitsi tules hypitäh, anna vanhat 

pizorat pakkuv eäre" (pizorat=taikaukset, pakkuv

=poistuu, tuli=puhdistava voima).

531. "pystyh savu nouzoo" (savun liikkeistä

ennustaminen).

532. "tuli piukahtih da sammui järilleh" (piukahti 

eli pilkahti).

533. "tulem piukahus" (pilkahdus).

534. "tuli plikahtih hiilokseh, puhuin tsuhahutin" 

(plikahtih=pilkahti, puhuin=puhalsin).

535. "tuli plypähtis sambui" (tulen elämää).

536. "tulella reunah mänet, niim puavut" (puavut 

eli paahdut, vrt. paavo).

537. "tulem pojjitan viluloih hiilih" (poijitan, 

uudet tulet=vanhan poikasia).

538. "tulev vihat otettih poikes" (tulen vihat eli 

polttamat).

539. "tuli poigevuu viluloih hiilih" (poikii hiiliin,

synnyttää uusia tulia).

540. "dai poltakkehed tundui" (poltakkeet eli 

palaneet jäljet maassa).

541. "miud ei polta tuli" (tulen ystävät).

542. "lähil lämmittää, rinnal polttaa" (mikä se on..

tuli).

543. "pratsettamizelleh palau tuli, kuuzizet puud on" 

(ratsettavat puut).

544. "kadaja bradzettaa" (palaa ratisten).

545. "pratsettau kadai tulez" (vrt. tulen lempipuut,

uhripuut).

546. "kuuzine päre pratsettau palau" (poltetut päreet).

547. "pratskahteleh tuli palajez" (paukahtelee).

548. "hiili bratskahtaa" (paukahtaa).

549. "hiili pratskun andoi" (tulen kieltä).

550. "kierän ukon soat, ku näbieh tulem puhallid a ku 

hillah puhud ga laiskan ukon soat" (kierän=ahkeran, 

näbieh=nopeasti, naimaonnen ennustamista).

551. "tulem peäl ei ole miituttu suuduo" (tulta ei 

voi laittaa syytteeseen, ihmisten keksimien lakien 

yläpuolella).

552. "sytyi puhahtih kaski, kai paloi ripsahtih" 

(puhahti palamaan).

553. "puhaldakkua tuli" (hiilistä puhaltaminen, 

sammumisen vältteleminen).

554. "puhaldan hiileh, tuli roih" (roih eli loih, 

vrt. loihtia).

555. "ei pie puhaldaa eiga tuli sammuu" (puhaltaa

sammuksiin, tulen pyhyydestä).

556. "hiileh puhaldi tulen" (hiileen puhaltaminen).

557. "puhalda tuohuz, älä jätä yöks palamah" 

(tuohuz eli vahakynttilä, vrt. tuohi, omat ja vieraat 

valon antajat).

558. "tuldu puhelen hiilih" (puhella hiiliin).

559. "mie puhuj jotta virieis tuli" (vrt. virkenisi).

560. "hiilokseh hiilet pantih ta siit otettih puhumalla" 

(tulen ottaminen hiilloksesta).

561. "siitä pärieh puhuttih tuli siitä hiilestä" 

(hiilestä päreeseen).

562. "pideä yhteh hiileh puhuo" (puhaltaa yhteen 

hiileen, elää sopuisasti, jumalaiset=omien hyveiden 

ilmentymiä).

563. "sit taglah puhutah, taglu kydöö, sit tuli virii terväh" 

(taglah=taulaan, virii=syttyy, terväh=nopeasti).

564. "ta se tulen äkie pareni kuv veteh puhuttih ta siihi 

luvettih, ta sillä vejellä pestih" (tulen äkie eli polttama).

565. "tuli puutui sil hanguamizel" (hankaamalla 

tehty tuli, vrt. vuoden ensimmäinen, uhripäivät).

566. "häi puutui dogirandah" (pysähtyi jokirantaan, 

häneksi kutsuminen).

567. "tuli virii pöhähtih" (syttyi pöhähtäen).

568. "paan tulen tehottomaksi, valkean varattomaksi, 

ettei polta poikiaan, turmele tekemiään" (tulen pojat, 

vrt. tulesta polveutuvat suvut).

569. "tuli huuti tullessansa, tälle maalle saaessansa, 

tukala on tuletta olla, vaiva suuri valkiatta, niin minua 

suojelkohon, niin kuin lasta kätkyessä, kapalossa 

kannelkohon, hätäpäivien lähellä, vieköhön minut 

vetehen" (tulen sanoja, neuvotaan kuinka tulta tulee 

kohdella).

570. "isä se vanha Väinemöinen, meni polvin pohjo veile, 

ma munista, koivun kaarnoista, tulta synyttemä, valkiatta 

vaatiman" (tulen syntysanoja).

571. "tulen synty taivasta, vuoresta vein sikiä" 

(taivaasta syntyvä tuli).

572. "tuli kulta aurinkoinen, aurinkoisen pojan poika" 

(auringon pojan poika, nuorempi jumaluus).

573. "ves valavokuun, tul muatkoom" (luetaan

yksin jätetylle tulelle).

574. "mie ossoon tulel lumojak, kipunaisen kiinnittee" 

(tulen lumoja eli sanoja).

575. "Porotytti, ponnan neito, polvin pyörii porossa, 

kypenissä kyynäsvarsin" (poroissa pyöriskelevä 

tulenhaltija).

576. "ei tuli syvästä synny, eikä kasva kauhiasta, 

vuoren valkeesta kivestä, toinen osa taivaasta" 

(kivellä lyöty tuli ja salaman lyömä tuli).

577. "putos tuli soronen, läpi taivosen yheksän, 

läpi kuuen kirjokannen, käteen kesäoravan, 

talvikärpän kämmeneen" (tulen syntysanoja).

578. "tuol on tulta tuuvitettu, valkiaista vaaputeltu, 

päälä taivosen yhexän, pilvi puolen kymmenättä, 

kultaisissa kätkyissä, kultaisen kehän sisässä, 

vaskisen on vaipan alla" (kultaisen kehän sisässä, 

vrt. päivän).

579. "ei tuli syvästä synny, suusta puhtahan 

jumalan, vyörihti tuli soronen, läpi taivosen yhexän, 

pilvi puolen kymmenättä, lampiin kalattomaan, 

aivan ahvenettomaan" (puhtahan jumalan suusta, 

vrt. päivän).

580. "tuuasta tulen synty, auringosta annettuna" 

(auringosta annettu).

581. "kussa on tuli tuuviteltu, vaaputeltu valkeainen, 

ylhäisessä taivosessa, pilven pitkän reunan päällä" 

(tulen syntysanoja).

582. "tuonne se tulosen kätki, koivun kääpiin koviin" 

(kääpiin kätketty tuli, vrt. taulakäävät).

583. "taian minä tulen lumoa, valkeaisen vaaputella" 

(tulen lumoajat).

584. "valkia, viposen poika, tuli, poika auringoisen, 

auringoisen poijan poika" (viposen poika, auringon 

pojanpoika).

585. "Tulen tytti, tulen neiti, tules omias ottamaan, 

nuolias noutamaan, poikiasi poimimaan, ennenkö 

emolles sanon, virkon valtavanhemmalle" (kotitulet 

ja emotuli, Tulen tyttejä eli Tulen emon tyttäriä).

586. "vesi veljes, maa emäs, valkia, ota pois vihas" 

(tulen, veen ja maan suhteista).

587. "valkia nimes, pidä tilas" (tulen roihutessa).

588. "kipenö lähti kivestä, tuli-soitto somerosta" 

(kivestä lähtevä tuli).

589. "häälly valkia, sammu valkia, koivun kuoresta 

kovista, kallioista karkkahista" (loihtimalla 

sammuttaminen, tulen pyhyydestä).

590. "vesi valvokahan, valkia levätkähän" (luetaan 

ja kierretään valkia kolmasti vastapäivään).

591. "kussa on tuli tuuditettu, kultaisessa kätkyessä, 

vanhan akan vakkasessa, koivusen halon nenässä" 

(kultainen kätkyt=päivä).

592. "tuustuv, valkia, pirättäv valkia" (tulen 

tyynnyttelemistä, tuustua).

593. "tuli tuhmasti putosi, ukon vanhan vakkasesta" 

(vrt. akan, vrt. salamat).

594. "tuli tuhmasti putosi, vanhan ämmän vakkasesta, 

tuolla on tulta tuuvitettu, kultasessa kätkyessä, saaressa 

meren sisällä" (saaressa syntyvä tuli, vrt. ukonsaaret)

595. "missä on tuli tuuvitettu, tulisessa tuokkosessa, 

vaskisessa vakkasessa" (vaskinen vakka=päivä).

596. "tulen tuttu, pohjan neito, hiien entinen emäntä, 

joka polvin porossa pyöri, kypenissä kyynäsvarsin, 

käsivarsin valkeassa" (hiien emäntä).

597. "tulen tuttu, pohjan neito, tulen entinen emäntä, 

tuleppa tulen teitä tutkimaan, paikkoja palaneita, 
tulen tuikitulleita" (tulen emäntä, kutsutaan 

palovammoja hoidettaessa).

598. "Poro tyttö, pohjan emäntä, polvin mä porossa 

pyörin, kipunassa kyynäsvarsin, säkenissä saarivarsin" 

(tulenhaltijan nimiä).

599. "Hyinen tytti, hyinen neiti, hyinen entinen emäntä, 

hyytä hyrkki kainalossa, hyytä hyrkki, jäätä järkki, 

tuolla hyyllä hyyvetteli, tuolla jäällä jähytteli, sillä jäällä 

jähytteli, sillä hyyllä hyyvytteli, että tummoisi tulonen, 

valkiainen vaikkenisik" (tulen polttamaa hoitamaan 

kutsuttu Hyyn neito).

600. "hyiset hymmit, jäiset nejjet, jotka tulta tuuvittavat, 

vaaputtavat valkiata" (jään ja tulen yhteydestä, 

vrt. kuumalta tuntuva kylmyys, kylmältä tuntuva 

kuumuus).

601. "tummene sinä, tulonen, vaimene sä, valkiainen, 

peitätäk poroisiis, porohinsi peittelehek, tummennatak 

poroisiis, himmennätäk hiiliisi, lämmin hyyllä hyyvyttelek, 

meren jäällä jähyttelek" (tulen jälkeä hoidettaessa).

602. "ei tänä vua ol viäl kaleva valkkioi näkyny" 

(kalevan valkioita, virvatulia).

603. "se ol aika kamahus toisiilaisil, ko talo palo 

mörttynee, yheksält vähält, jottei itsekkii palaneet" 

(tulipalot).

604. "tuhkan kanheita" (kanheita eli hiukkasia).

605. "ku se kulo piäs irt ni se männä lökötti aeka puhtija 

sitä kuivua kanervikkova" (irti päässyt eli vapaana

liikkuva tuli).

606. "sauhu kankastaa tommottis, tulee vissiim pijaa satei" 

(savu kankastaa, leijailee lähellä maanpintaa, 
vrt. matalapaine).

607. "ne on kantillissi ne tule pyörjäks ku niit lyö" 

(piikivet kantillisia, tuontitavaraa).

608. "jos vähä karahuttaa niim piaan ol lekko" (lekko 

eli metsäpalo, palavasta tuhkasta).

609. "se sytty uuvvesttaaj ja männäk karahti mehttään" 

(pitkään kytevät palot).

610. "aina karkkail mehttäännik" (omat metsät, 

vieras kasken polttaminen).

611. "se oli semmonev vähä läpi sauhun karannu" 

(savun läpi karannut, hassahtanut).

612. "tulpas nuista palaneista pärreistä iso kasa karreita" 

(karreita eli karstaa).

613. "karhitse niitä puita, jot pallaat sukkelammin" 

(karhitse eli pöyhi).

614. "kyllä kekäleet pallaa kun niitä karhitaa" 

(tulen auttaminen ja rauhaan jättäminen, 

kumpi vanhempaa).

615. "karistappas valkeeta" (karista eli kohenna).

616. "sen karkun kans karkuttih piih että se iski 

tulta sih taulah" (karkun eli tulusraudan, 

vrt. tulen karkaaminen).

617. "se sitten ilikeesti hermoja karmii kun kahta 

kekälettä vastakkain hieroo" (karmivat äänet).

618. "joko se karmistuu" (karmistuu eli hiipuu).

619. "jos tuollane kuiva karpehikko täräht tulele" 

(tulen voiman kunnioittaminen).

620. "mikähää tulen kiiruh sil ny o" (tulen kiirus, 

omat kiireet=luonnon luomia).

621. "pärekkatot tuleva ni valkkia arvoks ko on 

tämmöst kuiva keväkkarru" (valkian aroiksi, 

kuivaa kevättuulta).

622. "se mennäk karsalti siinä latvikkokankaalla niij 

joutuin että juostap piti eestä pois" (irti päässyt tuli, 

nopea halutessaan).

623. "noen karsku haessoo" (tulen haisut).

624. "kah kul lieskassa sytty karsta tullee, eiköhän 

siitä pakkanen tule" (karsta eli jäkälä, palamisesta

ennustaminen).

625. "ei tulen karstua" (jälkeäkään tulesta).

626. "tulikiven kaartto" (kellertävä vaahto, 

lätäköissä ukkossateen jälkeen).

627. "hiilem päället tullee valkosta kaartoo, valkosta 

höytyä" (kaartoo eli karttoa eli karstaa, vrt. kaartonen, 

karttonen, karstanen).

628. "se on valkian karvalla" (karvalla eli värisenä, 

tulen karvat=tulen palvojien pyhiä värejä).

629. "hiillos vähä karvahtaa" (hiipuu, siityy, 

vrt. karvanen).

630. "se Töyrämpään äiti meni sittej ja käi sen 

kasken kol kertaa ympärs ja tipauttel sitä maitoo 

ain ympär" (rintamaitoa kasken ympärille, 

ettei tuli leviäisi).

631. "kun kaski oikeim paloa niiv valakii vihelteä oikei" 

(viheltävä olento).

632. "pruukattiiv viheltääs sittek kaskimiähep pari 

kolk kertaa" (tulelle viheltäminen).

633. "nehän iski niillä tulrauvvoillaan katskuttel" 

(tuliraudat=ostoraudat, vrt. tulikivet).

634. "eihän sitä tuletas soata ollah hyvin kaokkoo" 

(tuli=elämän ehtoja).

635. "mettäs nähtiin ennev vanhaa kavevvalkeet kai 

siällä suan silmäs sit oli aarrep piilossa" (soilla nähdyt 

kavevalkeat, vrt. virvatulet).

636. "kavevvalkeita palaa" (suolla, aarnitulia).

637. "älä mua kavoksu, vaihka mää oonki nokinen" 

(tulen ystävät, vrt. noita nokinenä).

638. "kyl se ottoo tulen, siinä käyp oekee humina" 

(syttymisen ääniä).

639. "sai siinä kehnätäs sitä kalikkaa" (kehnätä 

eli hangata, kitkatulta tehtäessä).

640. "ain kehotettii niit hiilii palamaa" 

(vrt. kehuttiin).

641. "se kus suuttu niin se ol kut tul ja kekäle" 

(tuli ja kekäle, punastunut).

642. "se oli punassa kun kekäle" (suuttuessaan, 

tulen värejä).

643. "kyllä siihen oli kekälettä pantu joukhon ku sitä 

oli tehty" (sanottiin tummaihoisesta lapsesta, 
vrt. kekäläinen, tulen sukuja).

644. "vielä sinä, sen kekäle, kehtaat vääntyä tänne" 

(kekäleisiin vertaaminen).

645. "vuottelet vähä aikaa, ko puut pallaat uunis lopullee" 

(palamisen vuottaminen).

646. "se on aevan kekäläesie" (meikäläisiä, 

kekäleiden väriset kantasuomalaiset).

647. "otetaan semmosta haavan kelua, haavan kelo 

semmonen kuiva puu" (kuivaa haavan keloa, 

kitkatulen tekoon).

648. "rakotulet tehttiin, se kesttää kaovvan se rakotuli" 

(vrt. rakovalkea).

649. "tehään tulet talavella, lumi lapioijjaham pois 

kesämaata myöten" (talvista tulentekoa).

650. "se mennee umpee, ei ol mittään kun se paljas keto" 

(maahan katoava aarnituli, vrt. maakaasut).

651. "valakeata vakkuutettaav varttumaan kevätkuivilla" 

(vakuutetaan varttumaan, valvotaan).

652. "valkea jakaitoo" (jakautuu, tulen elämää).

653. "kuj jalostettiin, kum miel avotuleks jalosttook 

kytevä taula" (jalostaa kipinää, taulasta avotuleksi).

654. "kuivat puut paloi emä jaarakalla" (kovaa).

655. "savuta jaurus aikalailla" (tuli).

656. "se kun palloo jaaruvaa tuas" (palaa hiljaa, 

savuttaen).

657. "pannaan tuo jonttaveärä tulihtaan" (jonttaveärä

=juurakko, tulihtaan=nuotioon).

658. "se haisoo käryllen, lankaista eli liinaista on joutunna 

valkeaseen" (tulen pyhyydestä, poltetaan vain puuta, 

vrt. jätteiden polttajat).

659. "tervahauta pallaa, sau juhuaa läpit turpheita" 

(savu juhuaa).

660. "hyreästi palaa valkea, julmasti liekkiää" 

(palaa eli liekkiää).

661. "ei kekälää saa koskaa kastaa, mukko puhtal verel, 

muutov Valkkiaa jumala suuttuu" (puhtaalla verellä, 
tulen väristä).

662. "palaa jumii" (märät puut).

663. "sanovat pahalaese muantieks niitä kämmene 

levvyisijä junija" (junija eli juovia, katinkultaa vuoren 

kyljessä, vrt. vanhempi nimi tulikivi).

664. "sitä täyty varjella, ettei se päässys sammalia 

myälej juaksee" (kaskituli).

665. "valakia juoksee sievästik ko orava puusa" 

(omat vertaukset).

666. "juttusivat nuotijon eäressä" (tulen

ympärillä, vrt. omituiset pöydät).

667. "se kuumentaa vain erellänsäj ja menöö 

hilijaksensaj juutaa" (jutaa hiljakseensa, 

tuli turpeessa).

668. "se poltti jymyytti sitä melekeen aina" 

(poltti kytöä, tulen ystävät).

669. "nousestas poik vähä tulisest ylös" (tulisest 

eli nopeasti).

670. "rovio jähisi palaa" (elävä olento).

671. "valkea jähisee, ei pala" (puiden ollessa 

märkiä).

672. "se liemasoo heti palloa, ei se on niinkun jäöhä 

puu" (risut, liemasoo=palaa nopeasti).

673. "mitä lie nii jäöhee puuta, ei se ies palakkaa" 

(palamaton puu, vrt. märkä).

674. "annaha niijje jäyrytän nyt siel, olek kärsivälline" 

(jäyrytä eli palaa rauhassa).

675. "taisippa hakija jäyvän yöpuun" (jäyvän=huonosti 

palavan, yöpuun=nuotiopuun).

676. "kah kul lieskassa sytty karsta tullee, eiköhän 

siitä pakkanen tule" (palamisesta ennustaminen).

677. "etelhän käsin se ainaki sau kaatuu" (savu kaatuu, 

etelään päin).

678. "mikä valo tuola kajastaa, eihäv vain ole josaki 

tulipalo" (tuli palo).

679. "valkee palo noin korkeella että se kajotti sinne" 

(valkean kajo).

680. "taitaa tullas saret, kus savun kaataa alaha" (savun 

liikkeistä ennustaminen).

681. "käet on nii kahmetuksissa, jotta tul tässä pitää 

tehä" (tulen tärkeydestä, lämmön antaja päivän 

poissaollessa).

682. "hyö sannoot kahtia, haikua ja savua" (haiku 

ja savu).

683. "ku se kuulu se ukkonen ni minä aattelin, 

että ehän tässä hirveel laettook tultakaah hiiluksee" 

(tulen ja ukkosen yhteydestä, uskottu houkuttelevan 

ukon tulia).

684. "miepä tiijän tulen synnyn, missä on tulta 

synnytetty" (tulen lukuja).

685. "se olikiv valkeevvaaran kajastusta" (valkeen

vaaran eli tulipalon).

686. "mikäs kajo se tuolta näkkyy, tulipaloko lie" 

(kauas kajoavat palot).

687. "ku se on kaokana niin se pittää sen kajon tasasena" 

(kaukana oleva nuotio).

688. "valkee palo noin korkeella että se kajotti sinne" 

(kajotti eli loimusi).

689. "tulpalon kaju näkkyy" (kajo).

690. "tuleh sylleksitäh lapset, ka hiän tästä siändyu" 

(sääntyy eli sydämistyy, häneksi kutsuminen).

691. "hiililöi sylgie ei pie" (pyhät hiilet).

692. "tuleh ei pie sylgie" (tulen kohtelusta, 

yksi jumalaisista).

693. "syteh tai saveh" (sysi=hiili, vrt. sysimusta).

694. "syttevyi minum peäl" (sytevyi eli tulistui, 

tunteisiin yhistäminen).

695. "tuli sytyi palamah" (sy-tyi, vrt. sysi).

696. "älä sybene sentäh, em pahah niskoi sannuh" 

(sybene=suutu, kiukustu).

697. "tulen säigeh nägyy" (säigeh eli loimu, 

vrt. säkenöidä).

698. "tuldu säjjyttäy" (säijyttää).

699. "tuli säjjähteleh, hyvin tuulel virii" (säkenöi, 

kipinöi, ä=a, vrt. saija).

700. "kybenet säigäy, sit pakastah" (kipinöistä 

ennustaminen).

701. "tuli säigäy, tuuli ku temboau" (tulta tempaava 

tuuli).

702. "tuldu säikyttäy tuuli" (säikyttää tulta,

vrt. säikähtää=säikähtää kipinää tai tulen 

paukahdusta).

703. "tuli säikähteleh taivahal nouzou" (nousee 

taivaalle, vrt. kipinät).

704. "tuli vähäizel säigähyy, ku vienonoo" 

(säigähyy=säkenöi, vienonoo=hiipuu).

705. "tuli toa säilähteleh, palau kovah" (ä=a, 

vrt. saila, tulen nimet=tulen kieltä).

706. "tulen sai pertih, pimies säiläi" (tulen 

saaminen).

707. "sugahil nouzou tuli, suvastau" (nousee 

sukahille, suvastaa=säteilee, loimuaa).

708. "tuldu puhuin suhaskoitin, ga virii jälkimäi" 

(virii eli syttyy, tulen puhuminen).

709. "tulen suihkeh" (tulen kieltä).

710. "tuli suihkoa" (tulen palvojien pyhää kieltä).

711. "tuli suigoau rozih, ei soa lähil lähetä" (suigoau

=hohkaa, rozih=poskiin, vrt. suikkonen).

712. "tuli sohizou märris halgoloiz" (sohisee).

713. "tulta kum polttima sielä suon soareksilla" 

(ulkona poltetut tulet).

714. "soa tuli" (saada tuli).

715. "tulen sai" (vrt. saada=synnyttää).

716. "sua tuli pättsih" (pättsih eli uuniin).

717. "soa tuli, pimei on" (pimeän aika=tulen aika).

718. "tuldu sliehkutti lujah" (liehutti tulta).

719. "katso pöyhkäy savuu kovah, tuuli sliehkuttau" 

(pöyhkää ja liehuttaa savua).

720. "tuli paloa sinivalgiel, ei tervaista tulda anna" 

(tulen värejä).

721. "tuli tukkih ku tartui, ga kai silmykarvat palettih" 

(tulen luonteesta, arvaamaton).

722. "siidä nuorin velles läks tulda tuomah" (läksi 

tulta tuomaan, tulen kohtelusta).

723. "kudai ei läksis siivekseh tuli" (leviäisi 

tulipaloksi).

724. "siindä lieu tulenlendämä" (tulenlentämä, 

jos sylkee tuleen).

725. "jos tuulem peällä tulel loatiu" (tuulen 

suunnan huomioiminen).

726. "savvuhiin olen, savvule tulen kai" (tulen eli 

tuoksun, tulen kieltä).

727. "savunduuhhu täz om metsäz, kustaht on tuli" 

(savun duuhu eli tuoksu).

728. "kegäleh savuu moassa" (savuava kekäle).

729. "moasta savuu kun se kydöy" (kytevä maa).

730. "tuli sammuhti" (vrt. samu).

731. "tuli sambuilou, kohendoa pidäz" (sampuilee, 

vrt. sampu, sampo).

732. "pättsi on sammuksis, viritä hengi" (viritä 

henki, tuli=elävä olento).

733. "sammuksiz virii ku tuulistih" (virii eli 

syttyy, vrt. virkenee, virkistyy).

734. "sambumatoi om mettsypalo, k ei vihmune, 

ga ei sammu" (metsäpalot=luonnon tapoja 

uusiutua).

735. "sammundalleh on tuli" (sammumisen

vaiheita).

736. "soatu valkie sammuu" (saatu valkea, 

valkean saaminen).

737. "sai sen tulel lumotuksi, alko sammuo" (tulen 

lumotuksi, tulen vaalijat=tulinoitia).

738. "tuli piukahtih da sammui järilleh" (tulen 

elämää).

739. "tuli sambu i pimie tuli" (valon antaja).

740. "puhugo ken vai itsestäh sammu" (puhugo 

eli puhalsiko).

741. "hallod om moized märräd, virittelen, 

aiven sammuu" (vrt. polttopuiden kuivaaminen, 

puuvajat ja katokset).

742. "tuli plypähtis sambui" (tulen kieltä).

743. "älä anna tulen sammua" (vanhin perinne

=tulen vaalimista, ei helppoja sytytysvälineitä).

744. "tuleh älä puhu, sammuu" (puhalla).

745. "tuuli pöhäsköitti, da i sammui tuohuz" 

(tuulen ja tulen yhteydestä).

746. "nuodivo palau kogo yön" (nuotivo=ulos 

sytytetty tuli, vrt. tulihta).

747. "sammutui mettsytuli mejjän käil" (meijän 

käsillä, omat palot=sammuvat omilla käsillä, 

tai ovat sammumatta).

748. "tuldu sahahutti" (vrt. sahanen, tulen suvut

=tulta kuvailevia sanoja).

749. "hiiled räyvytäh, mussetah, tuli sambuu heistä" 

(hiilien elämää).

750. "tuli virii röhähtih" (röhähti palamaan).

751. "tuli röbiendyi palamah, virii ku hyvin" 

(virii eli syttyy, vrt. roviendui).

752. "tuli palau räkesti" (räkesti eli kuumasti,

ä=a, vrt. rake).

753. "tuli rätskähtelöy palau" (tulen ääniä).

754. "tervani se kuuriu tai se ryöstäy palau" 

(kuuriu=savuttaa, ryöstäy palaa=palaa rätisten,

vrt. ryöstäytyä).

755. "robivuo ryöstäy palau" (rovio).

756. "vain ne ryössetäh, kuin ne paletah" (puut).

757. "tulda räizäu" (räisää, vrt. räisänen).

758. "tuli räiskyu" (räiskyy).

759. "tuli räizähti" (räiskähti, ä=a, vrt. raisa).

760. "tuli räizähti silmistä" (suuttuvalla, 

tunteisiin yhistäminen).

761. "pätsiz räkitti rozam pastahes kai ruskiekse" 

(räkitti rosan punaiseksi, tulen ystävillä

=tulen väriset posket).

762. "tuli ryöhkäy, mettsäh ku peäzi" (ryöhkäy 

eli roihuaa, tuli=metsän vihollinen).

763. "ruskiereboi katoksil juoksendeli" (revoksi 

kutsuminen, yhenvärisiä).

764. "tuli ruskottau nägyy loitoz" (näkyy loitolle).

765. "tuli rozottau loitton, mi tuliloi ollou" 

(loitolle näkyvät tulet).

766. "tuli rodizou" (rotisee).

767. "tuli rotskaa" (tulen kieltä).

768. "tuli palau rojottau" (palaa rojottaa).

769. "tuli rojottoa paloa" (vrt. rojonen, tulen sukuja).

770. "palau rojottoa tuli" (tulen kuunteleminen

=tulen kielen oppimista).

771. "hiilet kydöö rojottoa" (hiilien elämää).

772. "hiiled rojottau" (rojottaa).

773. "tuli romottoa loitton" (romottaa, 

vrt. lomo).

774. "se on rohkie, se ei varoa tulda ni tervoa" 

(varo tulta eikä tervaa).

775. "loaji robivo" (rovio).

776. "tuli robivossa ryöstäy palau" (ryöstää palaa, 

palamista kuvailevat sanat).

777. "robivuo poltettih" (roviota, vrt. lovi).

778. "oksat ollah robivoloissa kuivamassa, a siidä 

poltetah" (oksista laaditut roviot).

779. "keriämmö varvat robioh" (varvuista laaditut 

roviot).

780. "tuliropivon kera matkuau" (tulirovion 

eli päresoihdun keralla).

781. "riuvutin hiilet" (hiivutin, vrt. riutua).

782. "rohahtih palamah" (roihahti).

783. "tulen rohineh" (tulen kieltä).

784. "paloa rohizoo" (vrt. lohisee, r=l).

785. "rohjakko tuli" (roihuava).

786. "tuli rohjottau palau" (palaa punertaen, 

tulen värit).

787. "tulehmos hiiled rohjottoa kydöö, vieras tuloo" 

(hiilistä ennustaminen).

788. "hiilet rohjotetah hiiloksessa" (elävät

hiilet).

789. "hiilet ei ole sambunnuot, katso kui rohjottau" 

(hiilien katseleminen=tulen palvomista, 
luonnonusko=tulee luonnostaan).

790. "hiilet tulehmoz rohjottau" (tulehmos 

eli tulisijassa).

791. "siih loatuh vakautettih sitä tulta, roihuojoa 

tulta" (vakautettiin tulta).

792. "tuli roihuou" (tulen luonteesta, 

tahtoo roihuta).

793. "sitä ei pitäis roihuuttoa" (päästää tulta

roihuamaan).

794. "tuli roikottau palau" (roikottaa).

795. "tuli palau roipottau" (tulen kieltä).

796. "tuli rojahtih palamah" (tunteikas olento).

797. "hiili riskahtih, älä polle hiilel" (älä polje hiiltä, 

tulen pyhyydestä).

798. "taglah tartuu kyven" (taulaan kipinä).

799. "lähil lämmittää, rinnal polttaa" (tulesta keksityt 

arvoitukset).

800. "tuli riehuu, ratskoa" (vrt. liehuu, r=l).

801. "tuli riehuu palau" (riehuva tuli, 

vrt. nuorena pitäminen).

802. "riemasteleh, ei varoa tuldu ni tervoa" 

(tulta eikä tervaa, ei mitään).

803. "miss on tulda tuuvitettu, peällä reppänän 

reduzen, kätkyössä kuldazessa, hihnoissa hobiezissa" 
(tulen syntysanoja).

804. "läpi moan, läpi manulan, läpi reppänän 

retuzen" (ylisestä ja alisesta syntyvät tulet,

vrt. salamat, tulivuoret).

805. "tuli repsahtih" (palamaan).

806. "tuli reuhahtih" (tulen kieltä).

807. "kai pertti reuhahtih valgoi tulen soaduu" 

(pirtti reuhahti valkeaksi).

808. "palamah rehahtih" (vrt. lehahti).

809. "sambui rehahtih roivo" (sammui rehahtaen, 

vrt. roivonen).

810. "elä luaji rehakkua tulda" (rehakkaa eli 

roihuavaa, vrt. rieha).

811. "reimahuttau tulta" (heiluttaa,

vrt. leima, leimu).

812. "tulipaloz rabaihez ottamah sidä tädä, 

ga ni mid ei pöllästyhyy voinnuh ottoa" 

(tulipalossa, yrität ottaa tärkeimpiä 

tavaroita).

813. "tulen ku panen bokkah, sit robio radizou" 

(bokkah eli kylkeen, ulkona poltetut roviot).

814. "palau ratsettau" (palamisen ääniä).

815. "tuli radzizou" (ratisee).

816. "ku palau hohottau, nii se radzizou" (palaa 

hohottaa, iloinen olento).

817. "ratskiendih palamah" (roihahti).

818. "se rakovalakee tehtiin kakstulinem molemmip 

puoli yösijjoo, ku ol oekeen kylömä ilema" (metsässä 

yövyttäessä).

819. "juonimpuu" (rakovalkean päällyspölkkyä 

paikoillaan pitävä puu).

820. nganasanit yhistävät tulen paukahtelua
ja liekkien loimuamista alisen tai maan henkiin 

(uskottu viestivän tulen kielellä).

821. nganasanit pitävät Tulen emoa kaikkien
tulien synnyttäjänä ja haltijana.

822. mansit kutsuvat tulen haltijoita nimin
Teren-naj (sievä-tulen-nainen) ja Najin xan 

(tulen kanta).

823. nenetsit pitävät tulta Tulen emon kasvoina
(tuleen sylkeminen kasvoilleen sylkemistä, 

vrt. luvan pyytäminen tulta kohennettaessa).

824. nenetsit kutsuvat tulen henkeä nimellä
Tu erv.

825. nenetsit uhraavat / pyhittävät tulen haltijalle 

tummia poroja (porouhrit myöhäistä alkuperää).

826. nenetsit eivät kiroile tai sano pahasti tulen 

kuullen.

827. nenetsit eivät kajoa tuleen metallisilla esineillä 

(myöhäistä alkuperää).

828. nenetsit eivät lyö tulen läpi.

829. nenetsit keskustelevat tulen kanssa 

ajatuksissaan.

830. nenetsit kuuntelevat tulen ääniä tärkeiden 

tapahtumien edellä (uskotaan kertovan hyvästä
ja varoittavan pahasta).

831. nenetsinoidat pitävät Tulen naista

suojelushenkenään.

832. nenetsit tiedustelevat Tulen naiselta
tulevaisuuteen liittyviä asioita ("oi Tulen nainen, 

oletko täällä, oletko tullut ihmettelemään 

elämääni, oi Tulen nainen, oletko tullut 

kertomaan muutoksista jotka odottavat meitä, 

mitkä muutokset odottavat meitä, oi Tulen 

nainen, kerro meille").

833. nenetsien mukaan tulen rätinä kertoo
henkien liikkumisesta.

834. nenetsit muistavat tulen henkeä jokaisen 

ruokailun yhteydessä (laittamalla palan ruokaa

tuleen).

835. nenetsien mukaan tuleen ei saa kaataa 

vettä, heittää mitään likaista, astua ylitsensä, 

sylkeä tai koskettaa metallisella esineellä 

(vahingoittaa tulen henkeä).

836. nenetsit pitävät tulta elävänä olentona 

(vanhana naisena).

837. nenetsit pitävät loimuavia liekkejä
Tulen-vanhan-naisen liikkeinä.

838. nenetsit pitävät Tulen-vanhaa-naista 

kodan vartijana.

839. nenetsit todistavat syyttömyyttään 

tulen keralla ("polttakoon minut Tulen-vanha

-nainen jos olen syyllinen").

840. nenetsit pitävät tulta ihmeellisenä olentona

(voimiaan ihaillaan ja kunnioitetaan).

841. unkarilaisiin tulenhenkiin kuuluu Tuz 

anya (tulen emo, vrt. anja) ja Tuz atya (tulen isä, 

tunnetaan myös nimellä Tuz apa).

842. hantit kutsuvat tulen emoa nimellä Naj-anki 

("tulinainen", naj tarkoittaa naista, haltijaa ja 

tulta).

843. hantit pitävät Naj-ankia elämän antajana
(vrt. ihmiselämän, kylmä pohjola).

844. hantit pitävät tulen emo Tut-imiä naisten 

haltijana (yhistetään naisten tunteisiin).

845. hantien mukaan Tut-imi voi nuhdella 

malttinsa menettänyttä tai liian voimakkaita 

tunteita osoittanutta naista (lopettamalla 

syttymästä tai tekemällä tulen saamisesta 

vaikeaa).

846. hantien mukaan tulella on monta silmää

(tuleen tökkiminen silmiensä tökkimistä).

847. hantit eivät päästä kotitulta sammumaan
kokonaan (laitetaan nukkumaan illalla,
herätetään ja syötetään aamulla).

848. hantit eivät sammuta tulta vedellä tai 

polkemalla (loukkaisi tulta, hätätapauksessa 

voidaan levittää kekäleitä).

849. hantit varoittavat Tulen emoa tuleen tai
kekäleisiin kajotessaan ("Tut-imi, semalan
lavlat", tuli-emo, varo silmiäsi).

850. nenetsit kutsuvat tulta sanoilla to ja tu.

851. nenetsit kutsuvat tulen välähtämistä /
humahtamista sanalla jesams (vrt. jeesata).

852. nganasanit kutsuvat tulen välähtämistä /
humahtamista sanalla situadja.

853. nganasanit kutsuvat tulta sanoilla tui ja tuj
(vrt. tuija, tuire).

854. nenetsit kutsuvat lieskaa sanoilla leijo, lejo,
leyo ja laejo (vrt. leo, le-ijo).

855. nganasanit kutsuvat lieskaa sanalla lani

(vrt. lanni, la-ani).

856. nenetsit kutsuvat lämmintä sanoilla jiwa 

ja jivva (vrt. ji-iva, iiva).

857. nganasanit kutsuvat lämmintä sanalla 

hekutaamangi (vrt. hekuma, hehkua).

858. nenetsit kutsuvat kuumuutta sanoilla 

jepate ja jepjate (vrt. jep-ate, atte).

859. nganasanit kutsuvat kuumuutta sanalla 

hekogo (vrt. heku, hekuta).

860. nenetsit kutsuvat tulen sytyttämistä sanoilla
tunesj, tapsaväsj ja tatseväsi (vrt. tunne, tapsa,

tatse).

861. nganasanit kutsuvat tulen sytyttämistä 

sanoilla lonkubtusu ja lonktisi (yhdyssanoja, 

lonkub=lonk, tusu=tisi, vrt. tissutella,

tussu).

862. nenetsit kutsuvat savua sanoilla jakae, jake 

ja yake (vrt. jake, jakke).

863. nganasanit kutsuvat savua sanalla djakara

(vrt. jak-ara, haltijanimiä).

864. nenetsit kutsuvat kipinää sanalla tato

(vrt. taito, taato).

865. nganasanit kutsuvat kipinää sanoilla djentu 

ja djenttu (vrt. jentu, entu).

866. enetsit kutsuvat tulta sanalla tuu.

867. nganasanit kutsuvat tulta sanoilla tun,
tuu ja tunku.

868. nenetsit kutsuvat palavaa sanalla para
(vrt. tulen kiertonimet).

869. nenetsit kutsuvat tulen virittämistä / nuotion
tekemistä sanalla pyata (vrt. py=kivi).

870. nenetsit kutsuvat syttymistä sanalla tabca
(vrt. tapsa).

871. nenetsit kutsuvat nuotiota sanoilla todabcyh
ja todabts.

872. nenetsit kutsuvat tulen sytyttämistä sanalla
tyunye.

873. nenetsit kutsuvat hiiltä / kekälettä sanalla 

yataqma (y=j, vrt. jatta).

874. nenetsit kutsuvat tuhkaa sanalla tunziba

(vrt. tunzi aba).

875. nenetsit kutsuvat palamista sanalla tuts.

876. nenetsit kutsuvat savuamista sanalla jakaes

(vrt. jaka-es, esa, essi).

877. nenetsit kutsuvat sytyttämistä sanalla tumdas.

878. nenetsit kutsuvat palamista / polttamista
sanalla paradas (r=l).

879. nenetsit kutsuvat tulen sammuttamista 

sanoilla haptangau, kaptangam, kaptanam 

ja xabtaaw (h=k=x, vrt. kauta, hauta).

880. nenetsit kutsuvat liekkiä sanalla nyalu

(vrt. nielu, nuolla).

881. nenetsit kutsuvat hiiltä sanalla syat

(vrt. suat, suatu).

882. enetsit kutsuvat tulta sanalla tu 

(tuxun=tulessa).

883. nenetsit sanovat "cuni suidan luidina"
(valo hyvä palaa).

884. enetsit kutsuvat tulen leimahtamista
sanalla loiluc (vrt. loilusi).

885. enetsit kutsuvat syttymistä sanalla tacus

(vrt. tatsu).

886. enetsit kutsuvat palamista sanalla pordas

(vrt. portta, poro).

887. selkupit kutsuvat tulta sanoilla tu ja ty

(vrt. tulen tytti).

888. selkupit kutsuvat liekkiä sanoilla tuse ja 

tyse (vrt. tu-use, tuusa).

889. selkupit kutsuvat savua sanalla purki

(r=l, vrt. pulkkinen).

890. selkupit kutsuvat tuhkaa sanalla simi

(vrt. si-imi, seimi).

891. selkupit kutsuvat kekälettä sanalla sicillakala

(yhdyssana, sici=hiili, vrt. sysi).

892. selkupit kutsuvat palamista sanoilla cotiko 

(vrt. sotia, sotka, sotku, sotata) ja copiko 

(vrt. sopiiko, sopia, soppi, sopu).

893. selkupit kutsuvat sytyttämistä / sytykettä 

sanalla caltiko (c=ts, saltti).

894. selkupit kutsuvat sammuttamista sanalla 

kaptiko (vrt. kauti, kati).

895. selkupit kutsuvat polttopuita sanalla po

(vrt. po-lttaa).

896. selkupit kutsuvat hiiltä sanoilla pol sici.

897. "tuli tsuihahtih" (suihahti eli leimahti).

898. "se oli tules palamas, jo kybenet tsuiskettih" 
(kybenet eli kipinät).

899. "elä tsorhua, sambuu pättsi" (tsorhua eli

sohi tulta).

900. "tuli nouzi tsohahtih" (tulen elämää).

901. "tuli tsirittäy rozan" (tsirittäy=lämmittää,
rozan=kasvot).

902. "tulen ees tsiritättös" (lämmittelette,

sirittää).

903. "elä tsirhua, lattieh kirbuou kegälehet" 

(tsirhua eli kajoa tuleen).

904. "midä aiven tsirhuat tulen ker" (tuleen

kajoamisesta, tapojen vastaista).

905. "viriöv vie tsilkistäy tuli" (viriää silkistää,

syttymistä kuvailevat sanat).

906. "palau tsihkau" (tuli).

907. "paloa tsihkoa ylen hillah" (palaa hiljaa).

908. "tuli halkoloihe tottu, kuin viriev" (tottu 

eli syttyi, vrt. tarttui).

909. "puut tottuu palamah" (tottuu palamaan,

tottua=lähteä, työntää).

910. "tuli tottuu palamah" (tulen kieltä).

911. "totutus" (sytyke).

912. "siin oli meilä siinä vähäm matam peässä 

semmoni jotta se tiesi niitä tulev vihoja" (tiesi 

lukuja tulen vihoihin).

913. "mie tiijän tulen synnin, missä tulta tuuvitellah, 
valkieista voaputellah" (tulen syntysanoja).

914. "tuli paloa sinivalgiel, ei tervaista tulda anna"
(tervaista tulta, terva-sanan alkuperää).

915. "ylen syttyj o tervaine puu" (syttyvä puu, 

vrt. sytykkeinä käyttäminen).

916. "tervani palau rötsäjäy" (Tulen emon

lempipuita, vrt. uhriksi antaminen).

917. "tervani se kuuriu tai se ryöstäy palau" 

(kuuriu eli savuttaa).

918. "tuohini on tuli rämäkkä, savu musta 

tervaksini" (tulen lukuja).

919. "hyvä olet tervanlaskii, novez oled" 

(tulen ystävät).

920. "no mätetäh häneh tervasta jotta heän 
lökäjäy" (häneksi kutsuminen).

921. "vessetäh tervasta toizesta puusta i viritetäh" 

(veistetään tervasta, nuotioon).

922. "kuin panu pahan tekövi, tuli miehen 

turmeloopi" (tulen kiertonimiä, vrt. pa-anu).

923. "pakkuli poros pideä keitteä, siit pehmenöö, 
siit tuli tarttuo" (pakkulikääpä, vrt. taula).

924. "guubarkah tarttuu tuli piikivestä" 
(guubarkah eli taulaan, vrt. kuu).

925. "tuli tukkih ku tartui, ga kai silmykarvat 

palettih" (tulen lyömät).

926. "siitä konsa tarvittih, siitä pikkuni lonkattih 

niitä tuhkie" (lonkattih eli pöyhittiin, tulen

vaalijat).

927. "koivun käznästä loaitah tagloa" (käsnästä

eli käävästä).

928. "käznä otetah puus, poroks keitetäh, kuivatah 

pätsin selläl, tuloo tagla" (taulan laatimista).

929. "skiäbäz laittih taglua tuluksih" (maistuu 

lainasanalta, kääpä=kaapa, ka-apa).

930. "sit taglah puhutah, taglu kydöö, sit tuli virii 

terväh" (puhutah eli puhalletaan).

931. "pakkuris sit tagloa laitah" (pakkurista,

vrt. taulakäävästä).

932. "isked iskimel oloa, kybenet tartuu taglah" 

(oloa eli piikiveä, vrt. olos, olohuone).

933. "taglah tuli suadih ennen vanhaz" (saatiin

iskemällä taulaan).

934. "tuli pikkusen piikuu tuolta nuotivosta metsän 

takua" (nuotio=ulos sytytetty tuli).

935. "alla taivosen yheksän, kultasessa kätkyvössä, 

siel on tulta tuuviteltu" (tulen syntysanoja,

kultanen kätkyt=päivä).

936. "miud ei polta tuli, da ni vezi hävitä" 

(vrt. tulta ja vettä palvova noita).

937. "tuli sähähtih palamah" (tunteikas olento).

938. "tuldu tsäikkäi" (säikkää eli loimuaa, 

vrt. säen, säkä, säikähtää).

939. "tulda tsärheää liikutteloo, enemmän vai 

sammutteloo" (tekee vastoin tapoja).

940. "puhud tuhaitad, tuli piiskahtah roih"

(puhud=puhallat, roih=loih=syntyy,

vrt. loihtia).

941. "savvuu tuhaskoittau" (tuhisee,

tupruttaa).

942. "palamah tuhevui" (syttyi äkisti, 
vrt. savuttaen).

943. "tuuli tuhkie puhuu, kekäleitä keikuttau"
(tuuli ja tuli, kumpi nimetty kumman 

mukaan).

944. "suutuksis tuhizoo" (vrt. kuin tuli,

tuliset tunteet).

945. "siitä konsa tarvittih siitä pikkuni lonkattih 

niitä tuhkie jotta hiilet tultih näkyvih" 

(tulen vaalijat).

946. "siitä pärieh puhuttih tuli siitä hiilestä" 

(tulen puhuminen).

947. "laski tuhkat tuulella, ne kando oavum pohjah" 
(aavun pohjaan, vrt. aavan).

948. "puu ku paloa, ka tuhkaks menöy" (puusta 

tuhkaksi).

949. "hiiled i tuhku" (hiilet ja tuhka, hii-li, 

vrt. hii-ta, hii-si).

950. "savuo tuhkahutti silmih" (tuprautti,

tuhka=tuha, tuhahtaa).

951. "olet hyvä tuhkamukki" (tuhkan tuhrimalle).

952. "tuhkupezä on hiiloksez" (tuhkan pesä).

953. "tuhkavui käid" (tulen lapset).

954. "savuu tuhurdoa" (tuhertaa).

955. "tulen tuike" (vrt. tähtien).

956. "tuoppa hyytä, tuoppa jeätä, paikoilla palanehilla, 
tulen tuiki polttamilla" (luettiin tulen polttamaan).

957. "tuikkuan tulet palau" (vrt. tuikku).

958. "tuli tuikkoa täyttä vägie" (tuikkaa, tulen kieltä).

959. "hot läpi tuimasen tulen" (tuimasen tulen läpi,

perääntymättä).

960. "ka mi om meän, ka sem myö otamma hos läpi 

tuimasen tulen" (omaa oikeustajua).

961. "tuli tuiskahtih palamah" (vrt. tuisku).

962. "tuli tuiskahti tuulel" (tulta lietsova tuuli).

963. "tuli tuiski pirram piistä, panu neijem palmikoista"
(tuli eli panu).

964. "tuli tukahtelieteh" (tukahtuu).

965. "tuohus tukahtih" (sammui).

966. "tuli sammui tukahtih" (vrt. tukehtui).

967. "emmö ni kel tukaha enämbi, täh i jeägäh" 

(tukaha eli hiiskahda, vrt. tuhahda).

968. "tukahuksiz on tuli" (tukahuksissa,

vrt. tukala).

969. "tulen tukahutti" (teki vastoin tapoja).

970. "naisen tukka tuleh, urohon tukka tuuleh"
(vrt. metsään, naisen kota, miehen metsä).

971. "tuli tuksahtis sambui" (tulen kieltä).

972. "hiilet hoassattoa tulehmos" (haassattaa eli 

puhuu).

973. "tulezu hiili" (tulinen).

974. "tulenkieli viuhkoa, ku tuli nouzoo ylen yläh" 
(tulen kielet).

975. "dilov on kui tulenkieli" (tilova=taitava,

sukkela, jumalaisten ominaisuudet=omia 

hyveitä).

976. "tulellennin kun tulou, nin tulev vihat 

otettih poikes" (loihtimalla, tulen lennin=tulen 
aiheuttama rohtuma).

977. "tulenlendämy, valgei höyhtelö hiilem piäl"
(tulen lentämä).

978. "kibeih huulih tulenlendämeä pannah" 

(tulella parantaminen).

979. "tulemmavul pertti tuloo, mibo paloa"
(tulen maulle, tuloo=tuoksuu).

980. "tulenottaj on kanabrikko kuivahuu" 
(kanervikko, vrt. sytykkeet).

981. "ongo keral midä tulensoadavoa" (tulen 

saatavaa, tulentekovälineitä).

982. "tulenvalgiel ommellah" (omat valot, 
vrt. luonnottoman kirkkailta tuntuvat 
sähkövalot).

983. "jos sie lienet tulesta tullun niin sie tuleh mäne" 
(loitsujen kieltä).

984. "puhuttih veteh, siitä sillä vejellä kum pestih, 

niin siitä sillä keinoin otettih tulev vihoja" (veellä 

otetut tulen vihat, vrt. jäällä).

985. "otettih tuohta keralla jotta rutompah tuli 

soahah" (rutompah eli nopeampaan).

986. "tulirindah lämmittelemäh mäned"
(tuli rintaan, r=l, vrt. linda).

987. "tulda ku saatih, piillä lyötih, taglah sih sytty" 

(taglah eli taulaan).

988. "tulessa hauduo, tuli pehmendäy" 

(pehmentää näreiset vitsakset, auttaa ihmisiä 

monella tavalla).

989. "poaderokivie pantih tuleh niijem puijem 

peällä" (paaterokiviä puiden päälle, vrt. kivillä 

keittäminen).

990. "tulen iski iskimel" (iskimet, omat

=kivisiä).

991. "tuli vanhim moalla" (vanhin maalla,
vrt. nuorin tyttäristä).

992. "tuli vallan otti, kaikem poltti" (tulen 

voimasta).

993. "ku tules sylgened, roih rubi huuleh" 

(roih eli tulee).

994. "tuli pastattau hiiloksez" (paistattaa, 
vrt. paistaa).

995. "tuleh virii" (syttyy).

996. "kodi on tulez, ilminäzes tulez" (ilmi 

tulessa, vrt. liekeissä).

997. "tulilla olima yötä" (tulilla yöpyminen).

998. "tulem pilkeh syystsurah rubiou nägymäh 

taloloiz" (kotitulet, tsurah=puoleen).

999. "ei varoa tuldu ni tervoa, moin om 

pahatabaine" (tulen varominen=tulen 

pyhittämistä).

1000. "tulikas hiili" (tuli ja hiilet).

1001. "istuu ukkoine suuren sinizem meren 

rannaz, tulikybenis kyynäspeälöilläh, tuli

kegälehed on kenginny, tulihiiled on alaizinnu" 

(loitsuissa kuvaillut haltijat).

1002. "en jouva, tulikiireh miul on" (omat 

kiireet).

1003. "piiz lähtöö tulikyven, ku iskimel isset"
(piikivestä kipinä).

1004. "moin om pahatabani kui tulikyven"
(kipinään vertaaminen, vrt. vallaton).

1005. "tulimoahine roih, ku potkoat kegälehty" 
(roih eli tulee, tulen kohtelusta).

1006. "tuliine hiili" (tulinen, vrt. hiipunut).

1007. "tuliine ruskei" (ruskei eli punainen,
tulen värit).

1008. "tulini taba on" (kipakka, äksy).

1009. "tuline roadai" (joutuisa, ripeä,
tuleen yhistetyt piirteet).

1010. "tulineuvot unohettih kodih" (tulineuvot
eli tulentekovälineet).

1011. "tulineuvod ota keral" (keral eli mukaan, 

elämän ehto kylmässä pohjolassa).

1012. "tulinieglad om perzien al, ei voi alalleh 

istoa" (tuliset neulat, levottomasta).

1013. "hyvä tulinunn oled, kiirehtelettöz nengalei" 
(tulinunnu eli hätähousu).

1014. "tulipaissos käzie lämmittelen" (tulen 

paisteessa).

1015. "tulipezä hiiloksez on" (tulen pesä).

1016. "tulipieles seizou lämbeilöy" (tulipielessä).

1017. "tulipieleh meni" (pieleh eli puoleen).

1018. "ota tuli lentimes, tulipoika aurinkoini, 

ota omas, peri pahas" (tulen vihoja parannettaessa, 

pojaksi kutsuminen).

1019. "lapsen ker älä jätä ni midä tulibrujii" (brujii 

eli tulentekovälineitä).

1020. "tulen virität tulipuikkoh, puikol virität pärien, 
sid äski pätsim periel" (puikosta päreeseen, päreestä 

pätsin perälle).

1021. "tulipuikot hoasti, hos pimei oli tulla" (hoasti 
eli hehkui, vrt. puhui).

1022. "se on tulipuikko, ei pyz yhtes sijaz"
(tuleen vertaaminen).

1023. "tulirindah mäni lämbielmäh" (tulen 

rintaan).

1024. "tulirohjo käiz matkoau" (rohjo eli soihtu, 
vrt. rohjeta).

1025. "kumakko on tuliruskei teil" (kumakko

eli tuliruskea, tulen värit).

1026. "tulisugahad nostah ravies tulez" (sugahad 

eli lieskat, vrt. suka=kampa).

1027. "tulisugahis kybenet hypitäh" (kybenet

eli kipinät).

1028. "tuliteräh kyzeled joga tilan, ed vuota 

jaksavundoa" (tuliteräh eli heti).

1029. "tuliteräh ei soa mustoa, pidäy duumajja"
(muistaa, tuumailla).

1030. "ei pie tuliteräh kiirehtiä, aigoa pidäv andoa"
(oma tuli, vieras kiire).

1031. "tulitilan mettsäh luajimma dai siih yövyimmä"
(tulen tilan).

1032. "on kui tulgoni tuli, ei soa ottoa" (tulkonen

eli tulikuuma).

1033. "hiilava on kui tulgoni tuli" (hiilava eli kuuma,

vrt. hiil-ava).

1034. "jos sie lienet tulesta tullun niin sie tuleh mäne"

(tulesta tulleet vaivat).

1035. "siitä pikkuni lonkattih niitä tuhkie jotta hiilet 

tultih näkyvih" (tuhka ja hiilet).

1036. "tuli sambu i pimie tuli" (tulesta pimeään).

1037. "tyven on tulosej jälki, läylel lämpösem panoma" 

(tyven ja läyle).

1038. "tuluksilla tulda suadih" (tu-lus).

1039. "tuluksed, taglu, ola, iskin" (tarvittiin, 

tulen tekoon).

1040. "i minum mustamah oli tuluznevvod" 

(neuvot eli välineet).

1041. "tuohilyöhyy kereä kannontyvez, lai tuli"
(lyöhyy eli käpryä, sytykkeeksi).

1042. "heän on oigie, tuohuksenkarvane" (karvane 

eli värinen).

1043. "mie olen oigie kui tuohus" (syyttömästä, 

vrt. tuli totuuden valvojana).

1044. "tuli pikkusen piikuu tuolta nuotivosta metsän 

takua" (vrt. pilkottaa, pilkistää).

1045. "savum muah tuppoav vihmoi vaste" (tuppaa 

maahan, vrt. matalapaine).

1046. "tuli tupehtu" (tupehtu eli sammui).

1047. "ku tuli virii do, mänin, oli tupehtun"
(tulen elämää).

1048. "tupehtui tuli, savuo vai buurie" (vrt. vuurie, 

puurie, b=v tai p).

1049. "savuo tubrahtih" (tuprahti).

1050. "sytyi tubrahtih tuleh" (tuprahti tuleen).

1051. "tuli savuo tubruttoa" (tuli ja savu, 

eri olentoja).

1052. "kuin panu pahan tekövi, tuli miehen turmeloopi"
(panu eli tuli).

1053. "ota tuli tuskas, lämpimäne räkkes" (tulen 

tuska).

1054. "tuuppavuksiz on tuli, heitti palandan" 

(heitti eli lopetti).

1055. "mie tiijän tulen synnyn, missä tulta tuuvitellah, 

valkieista voaputellah" (syntyjen tietäminen).

1056. "sambui tykähtih tuli" (tykähti).

1057. "tuli typehtyi" (tupehtui, y=u).

1058. "siitä tuuli lakkasi ta tuli aivan tyyneksi, 

ta tuli ei peässyt ni mihinkä" (metsäpalossa, 

tulta lietsova tuuli).

1059. "tuleh sylleksitäh, ka hiän tästä siändyu"
(siäntyy eli sydäntyy).

1060. "tuli sambui täpähtih" (tulen ääniä).

1061. "heitä pöhkytändy, savuu lasket tävvem pertin"
(tulen pöhkiminen).

1062. "tuli töhähtih virii" (töhähti palamaan,

vrt. tohahti, ö=o).

1063. "savvuu töhäittäy" (töhäittää).

1064. "kun ottau katajavihkon da tökkiälöy sillä tulda"
(vrt. taikakalut).

1065. "kun tuohikäbryllä tulen tökkeäy, siidä i palau"
(sytykkeet).

1066. "savu töyhähtih, loajittih tuli" (tulta 

edeltävä savu).

1067. "magied unda magoaa pätsin lämbivaigah"
(makaa tulen lämmössä, auttaa uneen).

1068. "tulineuvot unohettih kodih" (neuvot eli 

välineet).

1069. "mium moamo se oli niin uuras siihi tulem 

puhuntah jotta" (tulen vaalijat).

1070. "uutta tulel, verestä vezil" (sanonta).

1071. "siitä tuli alkau vakautuo ta lähtöy kytömäh"
(tulen vaalijat=tulen tuntijoita).

1072. "siih loatuh vakautettih sitä tulta, roihuojoa tulta"
(roihuavaa tulta).

1073. "tuli pertin valgai" (valaisee pirtin).

1074. "vallistav vähäizel hoahkistav" (ikkunat yöllä, 

tulen valosta).

1075. "pertiss om päivällä valgie i tuletta" (pirtissä, 

valkea ja tuletta).

1076. "soatu valkie sammuu" (vrt. itse tehty).

1077. "tulen vallol ombelen" (tulen valossa tekeminen).

1078. "tulen vallaz on rahvaz" (vallas eli ympärillä).

1079. "tulen vallaz eläd" (vrt. valossa).

1080. "tuli vallondau pertin" (valon antaja).

1081. "kai pertti reuhahtih valgoi tulen soaduu"
(reuhahti valkoiseksi, vrt. valkea).

1082. "tuli sambui, heitti vallotuksen" (heitti eli 

lopetti).

1083. "tuli peäzi valloilleh" (valloilleen,

vrt. vallaton).

1084. "tuli on valloilleh, ei auta veen lykkimini"
(antaa palaa).

1085. "vain sitä myöteiv vaim pitäy vara pitöä jotta 

vittsah ei peäse tuli nousomah" (pitää vara, 

vrt. varoa).

1086. "se ei varoa tuldu ni tervoa" (ei mitään).

1087. "kois pidi varzistah olla kydemäs tuli hiilostal"

(tuli kytemässä, ennen vanhaan).

1088. "miud ei polta tuli, da ni vezi hävitä" 

(tuli ja vesi, vastavoimat).

1089. "vellet sanotah, mintäh et tuot tulda" (tulen 

tuominen, naisten oikeus).

1090. "vezi silmiz valuu savuz ollez" (vrt. savupirtit).

1091. "häi minuu viärittäy, silmii ristie en tijjä, 

tuohuksen oigevuz olen" (viärittäy eli syyttää, 

tuohuksen oikeassa, tuli=omia oikeuden valvojia).

1092. "tuskahine tuleh, viekkahine vedeh" 

(tuli ja vesi).

1093. "vieno tuli" (hiljaa palava).

1094. "vienosti palau" (hiljaa).

1095. "vienone tuli al piettih" (jonkin alla, astianko).

1096. "tuli vienoitui" (hiljeni, väheni).

1097. "tuli vienostui, lizeä puuda" (lisää puuta).

1098. "tuli vähäizel säigähyy, ku vienonoo" 

(tulen elämää, vrt. säkenöi).

1099. "hiilostu kydöy, vieras tulou" (hiilloksesta 

ennustaminen).

1100. "siin oli meilä siinä vähäm matam peässä 

semmoni jotta se tiesi niitä tulev vihoja" (loitsuja, 

tulen vihoihin).

1101. "palahuo tulen viha puhutetah" (puhutetaan,

vrt. puhalletaan).

1102. "vijatoi olen täh azieh kui tuohus" (viaton kuin 

tuohus, vrt. tuohi, tuli ja koivu, jumalaisia).

1103. "tuli vilahtelieteh ikkunah" (vilahtelee).

1104. "tuli soadih vilahutettih" (tulen saaminen).

1105. "tuli vilkahtelou" (vilkahtelee).

1106. "tuli vilkahtih" (vrt. vilkutti, iski silmää).

1107. "tuli vilkkoa" (vilkkaa, vrt. vilkas).

1108. "tuli vilkuttoa" (vilkuttaa, tervehtii).

1109. "tulen vilkeh" (vilke).

1110. "kyllä tiijän tulen synnyn, mist on tulta tuuvitettu, 

vilkutettu valkijoa" (tulta eli valkijaa).

1111. "tuli vilmahtih" (leimahti, vrt. vilma).

1112. "vilmahuo tuli" (tulen nimet=tulen kieltä).

1113. "tuldu vilmai pihal i kadoi, päretuli" 

(vilmaa tulta).

1114. "tulen vilmeh" (vilme, vrt. ilme).

1115. "tuli vilpahtih kyläz" (vrt. vilahti, vilkahti).

1116. "tuli virielöö da i sambuu" (elävä olento).

1117. "do on lais tuli, viriemisty vajai" (lais eli 

laadittu).

1118. "annas tänne virikehty, pidää tuli saaha"
(virikehty eli sytykettä).

1119. "tuli viristy" (vrt. virkeni).

1120. "puhu tuleh, ei virissy" (puhu eli puhalla).

1121. "pättsi on sammuksis, viritä hengi" 

(viritä henkiin, tulen henki).

1122. "virittäkiä tuli, pimie on" (pimeä, tulen 

aika).

1123. "kaluloil da tuohel viritetäh roojo" 

(roojo eli rovio, kalut=puut).

1124. "tuli hiiskotti da virityi jälgimäi" (tulen 

elämää).

1125. "tuohta peästäy viritykseksi" (päästää

tuohta).

1126. "keräkkiä kuivembie oksie viritykseksi"
(viritykset, jokaisella omat).

1127. "mie puhuj jotta virieis tuli" (puhallan,

tulen puhujat).

1128. "tuli virii" (virii eli syttyy, vrt. viiri).

1129. "tuli virieu" (tulen ihme).

1130. "nogeh ittseh voali" (vaali eli hieroi, 

tulen ystävät).

1131. "laulelou se uiessaha, tuskissa tulen kibojen, 

valgiaizen voaluhissa" (tuskat eli tulen kivut, 

tus-ka, tu-ska).

1132. "tuli vohottoa paloa" (tulen kieltä).

1133. "voitko suaha tulen" (tulen saajat).

1134. "novess on ottsa ynnä" (nokiset tulen 

ystävät).

1135. "otamma pärettä keralla jotta voisima sytyttöä hiilet"
(tulen vaalijat, tulen palvojia).

1136. "ylen on vorva kui tulenkieli" (vorva 

=virkku, sukkela).

1137. "tulen välineh nägyy" (välke).

1138. "tuli piäzi välläle" (valloilleen, vrt. väljä).

1139. "pättsi kybendäy, vällällä lykkiy kybeniä"
(kyventää, lykkii kipinöitä).

1140. "tuli ku välläl piäzöy, sit pahua luadii"
(pahaa vai hyvää, vrt. palaneesta maasta
nouseva uusi elämä).

1141. "ymbär tulesta magoav, tuli kezellä palav"
(tulen ystävät).

1142. "nuodivo palau kogo yön" (nuotio,

vrt. rakovalkea).

1143. "äh hiilav oli, suu paloi" (hiilav eli kuuma,
palavat hiilet).

1144. "äijä on kegälehtä pätsis" (pätsis eli uunissa).

1145. "savu silmih äikähtih" (tervehtimään

tuleva savu).

1146. "tuli ägeni" (ägeni eli kuumeni, 

vrt. äkäinen).

1147. "ägevyi palamah tuli" (elävä olento,

vrt. äkkiä).

1148. "ägevyi minum peäl" (suuttui, tulistui).

1149. "äkieh puhutah" (puhalletaan, äkieh eli tulen 

polttamaan).

1150. "tulen äkie mäni" (tulen äkie, vrt. jälki).

1151. "ägiesti palau" (kuumasti, ä=a, vrt. aki, akki).

1152. hantit pitävät tulen emo Naj-ankia elämän 

antajana (yhistetään päivän tuleen).

1153. hantit pitävät tulen emo Tut-imiä valon antajana.

1154. hantien mukaan tulta tulee kohdella lempeästi 

(vihaisuutta ja sättimistä vältellen).

1155. hantit pitävät lempeyttä ja ystävällisyyttä 

naisten hyveinä (vihan tunteita vältellään, 

etenkin tulen lähellä).

1156. hantit pitävät tulen emo Tut-imiä 

monisilmäisenä olentona (tulta ei sohita 

terävillä esineillä).

1157. hantit laittavat tulen nukkumaan iltaisin 

ja syöttävät tämän hereille aamuisin.

1158. hantien mukaan loukattu tuli kieltäytyy 

syttymästä tai sammuu usein (enteiden 

tarkkaileminen).

1159. hantinaiset voivat pyhittää tyttärensä 

Tut-imille (vrt. tulta palvovat noidat).

1160. hantit sanovat tuleen kajotessaan "Tut-imi, 

varo silmiäsi".

1161. hantien mukaan tulta ei saa polkea tai 

sammuttaa vedellä (ilman valvontaa jäädessään 

voidaan levittää kekäleitä).

1162. hantit eivät puhalla tuleen syttymisen jälkeen.

1163. marit pitävät tulta ihmisten ystävänä 

("lämmittää kotimme ja kypsentää ruokamme").

1164. marien mukaan tuli voi hypätä pesästään 

suuttuessaan ja polttaa koko talon.

1165. marien mukaan tulta ei saa sylkeä, tökkiä 

terävillä esineillä tai likaisilla kepeillä, heittää 

kepeillä tai puhutella pahoilla sanoilla.

1166. marit pyytävät tulelta anteeksi sanoin 

"anna anteeksi, Tul ava, ehkä olen sylkenyt sinuun 

tai haavoittanut sinua, tee minut terveeksi".

1167. hantit uhraavat Tuli tytölle tulenpunaisia 

kankaita tai muita punertavia esineitä 

(tarkoitettu vaatteikseen ja kaluikseen).

1168. hantit kutsuvat tulta monikieliseksi-Tuli

-emoksi.

1169. marit puhuttelevat tulta sanoin "Tul ava, 

sinä jonka savusi on pitkä ja kielesi terävä".

1170. marien mukaan jokaisella tulella on ort-sielu 

(häviää jos tuleen kaadetaan vettä).

1171. virolaisten mukaan Tule ema ilmestyy 

tulipalon edellä tulikukon tai tulikissan 

hahmossa.

1172. hantien mukaan jokaisella tulella on oma 

Tuli neitonsa (voivat vierailla toistensa luona, 

kertoa kohtelustaan ja kysyä toisiltaan neuvoa,

vrt. tulen tytit).

1173. marit sytyttävät pyhäkköjen uhritulet 

kotitulista tuoduin kekälein.

1174. marien mukaan tulta ei saisi päästää 

sammumaan kokonaan (yllättävä sammuminen 

huono enne).

1175. mordvalaiset sytyttävät tulensa uudestaan 

kerran vuodessa (hieromalla yhteen kahta keppiä, 

kutsutaan uudeksi tuleksi ja puutuleksi, pidetään 

puhdistavana taikatulena).

1176. marit sammuttavat kotitulensa kesän 

kuumimpana aikana ja tekevät läheiselle niitylle 

yhteisen tulen jota pidetään yllä pari päivää

(tulen yli hypitään ja tulta suojellaan pihlajan 

oksilla, tulesta otetaan koteihin "uudet tulet").

1177. marien mukaan tuli kuljettaa savullaan uhrit 

ylisen haltijoille (palkkioksi saa oman osansa).

1178. mordvalaisten tulenhenkiin kuuluu 

miespuolinen Tol-atya (tulen-vanha-mies, 

pidetään metsätulien / miesten sytyttämien 

tulien haltijana).

1179. mordvalaiset sytyttävät uhritulet keppejä 

hankaamalla tai tulikivellä taulaan lyöden

(vanhimmat tavat).

1180. mordvalaiset pitävät tulen polttamaa 

omana vikana (lievitystä pyydetään tulelta 

itseltään).

1181. mordvalaiset kutsuvat kipinää sanalla satko.

1182. mordvalaiset kutsuvat tulen syttymistä 

sanalla kirvazems (vrt. kira, kiva).

1183. mordvalaiset kutsuvat savua sanalla kacamo

(vrt. katsa, katsoa).

1184. mordvalaiset kutsuvat tuhkaa sanalla kulov 

(vrt. kulo, kuulo).

1185. mordvalaiset kutsuvat tulta sanalla tol (tolgel

=tulen kieli, paloms=palaa).

1186. mordvalaiset kutsuvat hiiltä sanalla ugol

(vrt. ukkola).

1187. mordvalaiset kutsuvat polttopuita sanalla penge 

(sytyttää=kirvastems, sammuttaa=mactems).

1188. marit kutsuvat tulta sanalla tul (tulan

=tulikuuma, tullagoisho=tulen värinen, tulyn

=innokas, kärsimätön).

1189. marit kutsuvat palamista sanalla jylash 

(jylt-jult=leimahtaa, kogartash=polttaa, ponyzash

=käristää, salymaltshe=loimuta).

1190. marien tulisanastoon kuuluu tulgojyn (aikaisin, 

ennen tulta) ja tyl-dyl (aika ennen aamunkoittoa).

1191. marit kutsuvat tulisijaa sanoilla tulver (paikka 

missä uhrataan, myös kokko) ja tulolmo (tulipesä, 

uhripaikka).

1192. marit kutsuvat tulen emoa nimellä Tul ava 

(tarkoittaa irti olevaa eli vapaata tulta, vrt. tyttärikseen

kutsutut kotitulet).

1193. marit kutsuvat tulen henkeä nimellä Tyl vodyz.

1194. marit kutsuvat tulta palvovaa noitaa sanoilla 

tul vuver (vrt. tulver=tulen uhripaikka).

1195. marit kutsuvat liekkejä sanoilla tuljylme (tulen 

kieli, vrt. julme) ja jalkyn (tulen kieli, kipinä).

1196. marit kutsuvat nuotiota / kokkoa sanoilla tulora 

(iso tuli, kokko) ja tuloto (uhrilehtoon sytytetty tuli).

1197. marien tarujen uroihin kuuluu Tulpatyr (tulen urho, 

hyveinään vahvuus, urheus ja hyvä kunto).

1198. marit kutsuvat räpähtelevää / sammuvaa tulta 

sanalla tsuts.

1199. marit kutsuvat tulen sytyttämistä / elvyttämistä 

sanoilla ylyzmash ja ylyzyash (vrt. ylistää).

1200. udmurtit kutsuvat tulta sanalla tyl (tylskem, 

kostjor=nuotio, kokko, vrt. kem=usko).

1201. unkarilaiset kutsuvat tulta sanoilla tuz ja tyz 

(tabortuz=nuotio, maglya=kokko, vrt. tuska).

1202. ersalaiset kutsuvat tulta sanalla tol (tolbandja

=nuotio, jur=tulisija).

1203. moksalaiset kutsuvat tulta sanalla tol (tolmar, 

tolbanda=nuotio, tolvasta=tulisija).

1204. marit kutsuvat savua sanalla shiksh (shikshan

=savuinen, shikshash=savuta, vrt. siksa, siksakki,

volgalaisten sanoista voi pudottaa hoot).

1205. udmurtit kutsuvat savua sanoilla tsyn ja söd.

1206. unkarilaiset kutsuvat savua sanoilla fust ja fyst 

(fustol=savustaa, f=p, vrt. pystyä).

1207. ersalaiset kutsuvat savua sanalla katsamo 

(vrt. katsoa savusta, ennustaa).

1208. moksalaiset kutsuvat savua sanalla katsam 

(savustaa=katsadoms, puhadems, targams).

1209. marit kutsuvat nokea sanalla shyts (shytsan

=nokinen, shytsangdash=noeta, sytsa=sutsa).

1210. marit kutsuvat tuhkaa sanalla lomyz (lomyzalge, 

kök=tuhkan värinen, y=u, vrt. lomu, loimu).

1211. udmurtit kutsuvat nokea sanoilla su ja shum 

(sues, shumes=nokinen, vrt. sumea).

1212. udmurtit kutsuvat tuhkaa sanoilla pen ja penj 

(vrt. pena, penna, tulen lapset).

1213. unkarilaiset kutsuvat nokea sanalla korom 

(vrt. koro, palokärki).

1214. unkarilaiset kutsuvat tuhkaa sanalla hamu

(vrt. haamu, hamuta).

1215. mordvalaiset kutsuvat nokea sanalla sod 

(sodov, sodu=nokinen, vrt. sotata, sotku).

1216. mordvalaiset kutsuvat tuhkaa sanalla kulu

(kulov, kuluvnä=tuhkainen, vrt. nä=nainen,

kulo-nainen).

1217. marit kutsuvat hiiliä / kekäleitä sanoilla shyj, 

tulshon, tulsholgym ja sholgym.

1218. udmurtit kutsuvat hiiliä sanoilla egyr ja uglepod 

(kekäle=seregpum).

1219. unkarilaiset kutsuvat hiiliä sanalla szen 

(vrt. senni, kekäle=parazs, vrt. palas, para).

1220. ersalaiset kutsuvat hiiliä sanalla sed 

(vrt. setä, setu, kekäle=tonol).

1221. moksalaiset kutsuvat hiiliä sanoilla sed, ugol 

ja tsätka (kekäle=toldoksh).

1222. marit kutsuvat roihuavaa tulta sanoilla jolkyn 

ja tul jolkyn (jolkynash=loimuta, roihuta).

1223. marit kutsuvat tulen / liekin väristä sanoilla 

tulga, kazanga ja salym tysan (salym=liekki, 

salymangash=liekehtiä, leimuta, vrt. sali, salli, 

sallia).

1224. marit kutsuvat liekkejä sanoilla igydul 

(nuori tuli, tulilapsi), salym (liekki), salym jylme 

(tulen kielet) ja tulsalym (tulen liekki, nulkalash

=nuolla, palaa).

1225. marit kutsuvat kipinöitä sanoilla jyp, tuljyp, 

ojyp, tulojyp, tsatke ja seskem.

1226. udmurtit kutsuvat liekkejä sanoilla tyl omyr 

ja tyl kyl (kyl=kieli).

1227. udmurtit kutsuvat kipinöitä sanoilla tylgizy 

ja tylkizili (vrt. kissi, tuli-kissi).

1228. unkarilaiset kutsuvat liekkejä sanalla lang 

(vrt. lanko, lanka).

1229. unkarilaiset kutsuvat kipinöitä sanalla szikra 

(szikrazik=kipinöidä, isteni szikra=pyhä kipinä).

1230. ersalaiset kutsuvat liekkejä sanalla tolkel 

(kel=kieli, kipinä=sjatko, satko).

1231. moksalaiset kutsuvat liekkejä sanoilla urf, nul, 

tolmar ja tolgäl (gäl=kieli, kipinä=läksh, tsätka).

1232. unkarilaiset kutsuvat tulen emoa nimellä 

Tuz anya (anya=anja, miespuolinen vastine Tuz atya 

eli tulen isä, toiselta nimeltään Tuz apa).

1233. nganasanit pitävät tulen emo Tuei-nemaa 

kaikkien tulien omistajana (vrt. luojana, haltijana).

1234. nenetsit syöttävät tulta ennen jokaista ateriaa.

1235. nenetsien mukaan tuleen ei saa sylkeä, 

kaataa vettä tai laittaa likaisia esineitä.

1236. nenetsit välttelevät tökkimästä tulta terävillä 

tai metallisilla esineillä.

1237. nenetsit pitävät liekkejä Tulen-vanhan-naisen 

liikkeinä (yksi kodan suojelushengistä).

1238. nenetsit heittävät lasten maitohampaat tuleen 

(Tulen-vanha-nainen antaa tilalle uudet).

1239. nenetsit pitävät tulta puhtaan lämmön 

antajana (vrt. puhdistavan, jumalaiset=omia 

parantajia).

1240. nenetsit vannovat tulen keralla ("syököön 

Vanha-eukko-tuli minut jos olen syyllinen").

1241. marit pitävät tuleen sylkemistä vääryytenä 

(sulyk, tapojen vastaista).

1242. marit puhuttelevat tulta sanoin "Tulen henki, 

suoraan nousevalla savullasi, nosta ylös ja sano,

mene joutsenen hengen luokse ja vie rukouksemme" 

(toimii välittäjänä yliseen).

saamelaiset kutsuvat tulta 

sanoilla tulla ja tuula

(vrt. tulla=tulla tulen 

ääreen, vrt. tuula, 

tu-ula).

saamelaiset kutsuvat

tulta sanoilla dolle, tolla, 

tollo, dolla, tulla, toll 

ja tole (vrt. tolleen,

tolallaan).

saamelaisten tulisanastoon 

(teon sanat) kuuluu tirccad, 

tirccaam (räiskähtää, vrt. ottaa 

tirsat), puallad, puallai (syttyä,

vrt. pullat), kuorbad, kuorbai 

(korventua, kärventyä), reeead, 

reejai (ritistä, palaa ritisten, 

vrt. reija), tuoldad, tuoldai (kiehua), 

coohad, coohai, caha (kyteä, vrt.

jo, johan), easkad, eaaskam (sammua, 

vrt. askaa, askare), tuossad, tuosam 

(valaista, vrt. tuossa), riissad, riisai 

(räiskyä, vrt. liisa, r=l), pihtlattad 

(lämmitellä, vrt. pihta), euovvad, euovai 

(loistaa, valaista), ruasadid, ruassad 

(leimahtaa, vrt. rassata), liegadid, 

lieggad (lämmittää, vrt. liekki), easkadid 

(sammuttaa), pijidid, piijijd, piijiid 

(pihistä, huonosti palava tuli), risidid, 

riisijd, riisiid (räiskyä, vrt. liisi), 

pualdid, pualdam (polttaa), lieggid, 

lieggiim (lämmittää), tosalid, toossal 

(kohentaa tulta, työntää tuhkia kasaan), 

pyellid, pualam (palaa), liegganid 

(lämmetä), cokkanid (syttyä), koskastid, 

kooskast (kipunoida, iskeä tulta,

vrt. koska syttyy), liegistid, lieggist 

(hohkata, tuntua lämpimältä),

acakkistid (hehkua), euodalmistid 

(kipunoida), liegganistid (lämmitä),

puallaattid, puallat (sytyttää),

risettid, risseet, riiseet (räiskähtää),

rimagyettid (leimahtaa tuleen),

kemmagyettid (kohahtaa, tulesta),

cokkiittid, cokkit (sytyttää), syevittid, 

syevvit (lehahtaa, pelmahtaa), sävittid, 

säävit (lehahtaa, pelmahtaa), lopastuttid 

(tukahduttaa), kummood, kumom (kuumeta), 

ceke, tsikkedh, tsahkat (kyteä, hehkua), 

cakkat, coohad, cookkad, cekked (kyteä, 

hehkua, vrt. takka), gaskedh, gasskanit, 

kaskat, keske, gaskat, koskad, koskkad, 

kesked (iskeä tulta, vrt. kaski), kopsed, 

kopse (sammuttaa, sammua), ledgo, lärkot, 

slaedgot, sleädgud, leädgged (leimuta,

vrt. letkeä), lugnedh, lugnoot, loknguot, 

loknot, lunnahid, lonned, lonnened, lono 

(kohota, vrt. savu), njiptjoot, njiptjuot, 

njibtjot, njipcad, njiipcas, nipcas, nipcs, 

nipco (loimuta, paistinvarras), booldedh, 

bolldeet, pooltiet, poltet, boaldet, poaldid, 

puäldded, puelded, pielded, polte (polttaa), 

buöledh, buelleet, puolliet, puollet, buollet, 

pyellid, puelled, pulled, pilled, pole (palaa), 

roosudh, ruossot, ruassud, ruassad, russed, 

roso (säkenöidä), duoletidh, tollat, doallat, 

toollad, tuellajed, tulljed, tiellid, tole 

(pitää, vrt. pitää yllä tulta), tuulin puäldded 

(tauloa tuli), toool piijjad (tehdä tuli), 

kummummus (kuumuus, hehkuminen), elstoovvmos, 

elloovvmos (hiiltyminen, hiillostuminen,

vrt. elsa), rainnmos (hiipuminen, vrt. raine),

suävvjummus (hohtaminen), lepstos (hulmahdus), 

njooddmos (hulmahtaminen, leimuaminen), 

lemjjmos (hulmuaminen), cackkmos (iskeminen), 

iskrdummus (kipunoiminen), puallted tuovvaz 

(sytyttää tuohus), cookkmos (kyteminen), 

koskstummus (leimahtaminen), kooskstos 

(leimahdus), leädgtos (leimahdus), laapptos 

(leimahdus), laappummus (leimahtaminen), 

peelgtummus (leimahtaminen), lieddummus 

(leimuaminen), leppmos (lepattaminen), 

jeädded (virittää), cokkned (viritä),

tuossad (valaista), cuovvad (valaista),

tolstoollad (tulistella), tilloottad 

(tuijottaa), toorcted, turccad (tuikata, 

tuikkia), aukkeed, aukstatted (tukahduttaa), 

tuskkled, tuskkad (tukahduttaa, vrt. tulen 

tuska), toullad (tauloa), roossad (säkenöidä, 

räiskyä, vrt. roosa), cokkned (syttyä), 

pualljed (syttyä), cokkted, cookkted (sytyttää), 

puallted (sytyttää), caskkad (sammua), 

cackkeed (sammuttaa), piakkad (räiskyä), 

reäckkad (räiskyä), terssad (räiskyä), 

poorgted (räiskähtää), laappeed, lapsted 

(roihahtaa), kuurrad (polttaa), kodded 

(polttaa), puäldded (polttaa), puelled, 

puelsted (palaa), kuuvvad (palaa kuumana), 

cuovted (näyttää valoa), tuossad (näyttää 

valoa päreellä), lioggned (lämmetä), 

pakkned (lämmetä, vrt. pakkanen), 

paakkoottad (lämmitellä), paastcoottad 

(lämmitellä, vrt. paasto), pehttloottad 

(lämmitellä), lioggeed (lämmittää),

paakkeed (lämmittää), pehtted (lämmittää),

leädgged, leädgted (loimuta, leimahtaa), 

liedded (loimuta), njoodad, njooddad 

(loimuta, leimuta), lemjjad (liehua, 

hulmuta), liedded (liehua, hulmuta), levvratted 

(liehuttaa), limjjled (liehuttaa), leppted, 

leppad (lepattaa), peelgted (leimahdella, 

vrt. pelko), kosksted (leimahtaa), pelkkad 

(leimahtaa), ceunsted (kyteä), cookkad 

(kyteä), kummlatted (kuumentaa hehkuvaksi),

puolljatted (kuumentaa), paarrdoottad 

(kuumeta), kadsted, kaddjed (kohentaa),

viappad (kohentaa), kosksted, koskkad 

(iskeä tulta), haappted (hulmahtaa), 

lepsted (hulmahtaa), suävvjed (hohtaa), 

elstatted (hiillostaa, vrt. elsa), 

elstoovvad (hiillostua), elloovvad (hiiltyä), 

ceunsted (hiipua), rainnad (hiipua), 

kuuvvad (hehkua) ja kummeed (hehkua).

saamelaisten tulisanastoon (kuvailevat 

sanat) kuuluu cievnas, cievna (kitkerä, 

palaneen haju), hääitis, haittas 

(tulikuuma, vrt. haitata), puolis 

(tulenarka), liegges, liäks, liekkas, 

lieggas, liegas, lioggas, lingas, lienged, 

lenke (lämmin, vrt. liekki), baakke, 

bahka, paahka, pahkka, pakke (kuuma, 

kuumuus, vrt. pahka), liegas, lieggas 

(lämmin), kummeei (hehkuva), suävvjeei 

(hohtava), lemjjai (hulmuava, liehuva), 

lieddeei (hulmuava, leimuava), puolli 

(kuuma), puolljoovvi, puolljotti 

(kuumeneva, kuumentuva), cookki (kytevä), 

pilkki, peelgteei (leimahtava, leimahteleva), 

njooddai (leimuava), leppai, leppteei 

(lepattava), lemjjai (liehuva), leädggeei 

(loimuava), kummeei (paahtava), tuolljeei 

(paikkansa pitävä, vrt. tulelta kysyminen, 

tuleva), riezzeei (ratiseva), laappeei 

(roihahtava), terssai (räiskyvä),

cackki (sammuva), pualljeei (syttyvä), 

pelkkeei (tuikkiva), teskkai (tuikkiva), 

toolärgg (tulenarka), zäärak, zäärkos 

(tulikuuma), cuoveei, cuovteei (valaiseva)

ja cokkneei (viriävä).

saamelaisten tulisanastoon (savu) 

kuuluu suova (savu), soicced, sooice 

(tupruta), soheed, soovee (tupruta), 

suovastid, suovast (savustaa, savuttaa), 

porgestid, porgeest (tupruta), siälmud, 

siälmui, selmuu (savuttaa, tupruttaa,

vrt. silmiin), bärkiestidh, bodhkanit, 

potkiestit, porkestit, botkalit, podged, 

podgted, podgxed, potke (tupruta), suove, 

suavva, suovva, suovv, suvv, sivv, sove 

(savu, vrt. su-ava, haltijanimet), 

suorssi, suorssos (katkuinen), haappeei 

(savuava, vrt. happi), suovveei (savuava),

suovvi, suovves (savuinen), suovsteei 

(savuttava), tokrdeei (savuttava), 

hoozzteei (tuprahtava), peelteei (tuprahtava),

haudrdeei (tupruava), uuggar (häkä),

ugrdoovvmos (häkämyrkytys), ciiun (katku), 

kaarc (katku), suors (katku), hoozzted 

(tuprahtaa), peelted (tuprahtaa), porggted 

(tuprahtaa), haudrded (tupruta), tuameed 

(tupruta), tuopttad (tupruta), haappeed 

(savuta), suovveed (savuta, savuttaa), 

tokrded (savuttaa), ugrdoovvad (saada häkää, 

vrt. ugrit), louddad, läuddad (laskeutua, 

savusta), ceunsted (kärytä), suorsjed 

(kärytä) ja lugnedh, lugnoot, loknguot, 

loknot, lunnahid, lonned, lonnened, 

lono (kohota).

saamelaisten tulisanastoon (nuotio, 

tulisija) kuuluu ijjamuora (nuotiossa 

poltettu yöpuu), kuaduitulla 

(juurakkotuli), tulastallad (pitää 

nuotiota, tulistella), tullasaje 

(tulisija), tullapualdimsaje 

(nuotiopaikka), paallah (kalikka), 

kuaskinjas (sytyke), puallaattas (sytyke), 

njuarzu (rakovalkea), tollsaaidos 

(tulistelupaikka, saito, vrt. seita), 

tollpäikk (tulipaikka), tollsaajj (tulisija), 

täkk (takka, tulisija), kuäckknjos (syttö, 

sytyke), njuercc, njuercctoll (rakovalkea), 

tollätt (pätsi, vrt. haltijanimet) ja 

toll (tuli, nuotio).

saamelaisten tulisanastoon 

(hiilet, tuhka, noki) kuuluu eidda, 

eiida (hiili, sysi, vrt. iida), 

illa, iila (hehkuva hiili, vrt. ilta,

vrt. ii-sielu), kunna, kuuna (tuhka,

vrt. ku-una, haltijanimet), kiepa, kieva 

(noki, vrt. kiva), kieptad, kieptam 

(noeta), kieptid, kiäptam (noeta), 

räddi, räädi (kekäle, ä=a), ryetti, 

ryeti (karsta, noki, vrt. ryti), kojo 

(noki), ilos, illoos (hiillos, vrt. ilo),

kunnakovos, kunnakoppoos, kunnakannus 

(tuhkahöytyvä, leijuva), assu, aasu 

(kuuma hiillos, vrt. aa-sielu, 

sukulaisnimet), cede, tjirre, tjadda, 

tjata (hiili, sysi, vrt. jatta, täti), 

cadda, cidda (hiili, sysi), kapas, gappa, 

kaavas, kebs, kepe (nöyhtä, kyven), 

pekknjus, pekknjuu (kipuna, tulesta 

singonnut), euodam, euodalm (kipinä), 

kiepak, kiehpa, gieppa, kiepa, kiopp, 

kibb, kipp, kepe (noki, vrt. kipata), 

guttje, kotjoi, gozo, koijo, kooij, koz, 

kozaj, kocoj (noki, vrt. kojo), guvne, 

gudna, kutna, gudna, kunna, kunn, kune 

(tuhka, komin kun, vrt. kunne), kioppreenn 

(karsta), rennoovvi, rennai, rennas 

(karstainen, karstaantuva), rozzai, 

rozzas (karstainen), räddai, räddas 

(kekäleinen), kioppes, kioppi, kiapptoovvi 

(nokinen, nokeentuva), ill (hiili,

vrt. il-sielu), eelas (hiillos), rädd 

(kekäle), iiskar (kipinä), cuozzam (kipinä), 

piakknjos (kipuna), kieppted (noeta), 

rennoovvad (nokeentua), kiapptoovvad 

(nokeentua), piakkad (lentää kekäleitä,

kipinöidä), iskrded (kipunoida), kunn (tuhka), 

renn (noki), kiopp (noki) ja kioppcalmm 

(nokisilmä).

saamelaisten tulisanastoon kuuluu

tullan juovea, njuoheam (tulen lieska), 

tullakoorda, korduu (tulen loiste), 

njuoveatulla (liekki), liegasvuota (lämpö, 

vrt. liekkien), tullapiällas (tulen 

äärelle), paahas, pakkas, pakka (kuuma, 

lämmin, vrt. pakkanen), ruoskas (räiske, 

rätinä), tuosas, tuossas (soihtu, 

vrt. tuossa), tullatuosas (tulisoihtu), 

tuulas, tuulii (lieska, vrt. tuulastaa), 

pualu (palo), meccipualu (metsäpalo), 

tuikk (tuikku, tuiju), tollpeällsest (tulen 

ääressä), kufeetartoll (aarnivalkea, 

vrt. haltijanimet), toolcos (aarnivalkea), 

cuuddestoll (aarnivalkea, vrt. tsuudit),

suävvjos (hohto), tuovas (tuohus, 

kynttilä), cookkitoll (kytövalkea),

njoddos (leimu), lehss (liekki),

tollnjuhccam (liekki), kuorbb (maastopalo),

tollkeädgg (tulikivi, tulen lyömiseen), 

duävlaa, dyöwlee, tuovlie, tuoule, duowle, 

tyevli, tuvll, tuvl, tovle (taula), 

tolstoolli (tulistelija), toll, tool 

(tulukset, vrt. tollo), turcci (tuikkaaja), 

niiusik (taula), neullvapp (taulakääpä, 

vrt. vappu), niiusikcäänn (taulakääpä), 

tuvllsnopp (taulakääpä), toullai (tauloja, 

tulen tekijä), tenn (piikivi), kuorbas 

(palomaa), puallmos (palo) ja ruevv (palo).