v.1.08

lauantai 18. marraskuuta 2017




2008. "me ulimme tunturissa niityllä" (utajärven tunturit, vierailta maistuvat r-päätteiset sanat).

2009. "kivej joarikka" (kiviä kuvailevat sanat).

2010. "kyl se Orippäähäl laskee, toi harju se veret jakkaa" (vesiä jakavat harjut).

2011. "aivam piti istuan niinkum mätäs" (istua kuin mätäs, mättäisiin vertaaminen).

2012. "iso jakso vaaroja" (jakso eli jono).

2013. "nin kovin oli pualoja ette jalaaj jakoo" (hyvät puolukkavuodet).

2014. "mustikkaa oli niin palijo Sotkavaarassa ettei ollu jalan laskemaa" (hyvät mustikkavuodet).

2015. "tuos riihe takan ol mustiirouskui iha kilikkannaa, jottei olt jalapainamaa siijjaa" (hyvät rouskuvuodet).

2016. "muuramia ol suo punannaa, ettei olt jalasiijoo" (muurainsuot).

2017. "nyt luulis tulevam puolukoeta, on niin kukkia" (kukista puolukoiksi).

2018. "vuorej jalassa" (vuoren jalka, vrt. alus, tyvi, juuri).

2019. "tosa on sittej jalo kivi" (jalo=iso, hieno, kivien ystävät).

2020. "varsinnin näellä jamamaella se tekköö sem muutteej ja se muuttuu saveksi" (jamamaalla=tasamaan ja vaaramaan rajalla, muuttuu sorasta saveksi).

2021. "iha käi uuvuttammaa, ko tuon pitkä vastamaa tuli yllää" (pitkä vastamaa, vrt. ylämäki).

2022. "jankko on niin kovvoa moata että hyvä kum pystyy siihen kuokallakkaan" (jankko=multakerroksen alla oleva kova maakerros).

2023. "se on niij jankkoo muata kun on kova savikko" (jankkoa maata, vrt. jankata).

2024. "maa januais vettä" (janoaa vettä, kuivat kesät).

2025. "janteemultasia ja lehtomaeta" (multaiset lehtomaat, maiden ja puiden yhteydestä).

2026. "se oj janteata moata, sitkasta kuivammaa" (janteaa=tiivistä, sitkeää, janteat savimaat).

2027. "jantomoa" (savipitoinen viitamaa).

2028. "jantoperänem moa" (kostea ja saviperäinen, vrt. Jantonen).

2029. "se on vähän jantovampoa moata, ei oon niim pehmeätä" (jantovampaa eli kovempaa).

2030. "mustikat on kovia, niim pikkusie japuroeta" (vähäsateiset kesät).

2031. "semmonen kiviköljy, korkee mäejjata" (kiviköljy, mäen jata).

2032. "ne oli semmottia sukkelia, kovin kuivia ja jaohosia ja kivi sisällä" (sianpuolukat).

2033. "jauhopuola" (sianpuolukka).

2034. "jauhosammal" (torvijäkälä).

2035. "jauhosiena" (punahapero).

2036. "jauhosieni" (leppäsieni).

2037. "se vei äijä net tunturhin jemmaan" (tunturiin jemmaan, omat piilopaikat).

2038. "siinä on jeri kova moa ku se on oikee kuivanna" (jerin kova maa, vrt. järin).

2039. "mein pehkolois on lopen paljon jiehtarlaisia" (pehkoloissa=pensaissa, jiehtarlaisia=viinimarjoja).

2040. "se jäkki oli sitä kuivam moah heinnee, mahotonta jermua" (jermua=lyhyttä ja kovaa heinää).




2041. "Vuokatti näkkyöj johmottaa" (vuo-katti, vrt. vuo-ri).

2042. "joilo" (mäkien välissä oleva syvänne).

2043. "joivik" (joivikka eli mustaherukka, ei löydy suomen luonnosta, mitenkähän lienee suomenlahden eteläpuolella).

2044. "siellähän ne on hillumailmat, silimän näkemäj jokajallep päin" (hillumailmat eli hillamaat, 
hillua=poimia hilloja).

2045. "siel Siikasuol on jonniiver muuramia tän kesän" (soiden nimiä).

2046. "se oli sit joksikin notko se maa sii" (notko maa, joen rannassa).

2047. "jolannek" (jolanne=notko, sola).

2048. "kylymäj jolleata moata" (maan koskettaminen, omat palvontatavat=luonnollisia, aisteihin perustuvia).

2049. "sitä itekkik ihan kipsahttaa kun oj jolohhoom männäk" (kipsahtaa=säikähtää, jolhoon=kuoppaan, 
veden täyttämään syvennykseen). 

2050. "putosin juuren jolohoon ja kenkä mäni vettä täyteen" (juuren jolhoon, varottavat kohdat).

2051. "koeranjolokkare" (koiranjolkkare eli juolukka).

2052. "jolo" (kankaiden välinen notkelma).

2053. "eän männäj jolostelloo ympärim moalmoo" (ääni eli kaiku, maa+ilma=maailma).

2054. "Saukkovoaraj ja Teerivoaraj jommassa" (jommassa eli notkossa, vrt. jolossa).

2055. "välist kiertelyö mää kuvetta, välist suosilmäkkeihe sivusse" (tie kiertelee mäen kuvetta, omat tiet=mukailevat luontoa).

2056. "se om pohjamutaa, liivaa, jonkummoista kanahkaa" (liivaa=hiekkaa, kanahkaa=limaa, veen alaiset maat).

2057. "jonnikkajoutavii ihon mittäättekemättömii hetteikkösoita" (vrt. soilla elävät linnut, jokaisella maalla asukkaansa).

2058. "se om pitkä voara sammoa voaranjonnoa joka mennöö Hepokönkääseen asti" (vaarat ja vaarajonot).

2059. "jontkannek" (pitkä notko, jo-alkuiset notko-sanat).

2060. "se kuivvaa tämä jontkasavi poakuks" (jontkasavi paakuksi, saven tuntijat).

2061. "jontoa laskua pitkästi" (jontoa eli loivaa laskua, mäessä).

2062. "tie nousee jonthon vaaran laitaa" (jonthon eli loivan).

2063. "se oj jonttoa maata" (jonttoa eli kosteaa).

2064. "se avojalakkaan tunttuu jonnollem maa, jokoham pakkanen tullee" (avojaloin käveleminen=maan palvomista).

2065. "siä om jookis semmosta pehemosta sammalta" (pehmoiset sammalmaat).

2066. "muuramej jorkuloeta" (muuraimia kuvailevat sanat, muu=maa).

2067. "koiranjorrikka" (juolukka).

2068. "koiranjorri" (juolukka).

2069. "jouhee mäki" (jouhea eli loiva).

2070. "jouhisammal" (karhunsammal).




2071. "pittääpä vähän kivellä joukahtoo" (joukahtaa eli levähtää, omat lepopaikat).

2072. "joukeestin noussoo mäk" (joukeesti eli loivasti).

2073. "mäkirinne viettää joukeestaan" (viettävät rinteet).

2074. "mustikathan ne on yhtä joutusoita" (yhtä joutuisia kypsymään, kuin hillat).

2075. "onko mustikat joutunna" (joutuneet eli kypsyneet).

2076. "sit alko joutu jo, marjat, mantsikat alkoit kypsyy, voapukat" (mansikat ja vaapukat, marjat=punaiset marjat).

2077. "tunturij juvakhek ku mennee" (juvakhe eli jono, juvake).

2078. "siinä se on juhkura" (iso kivi).

2079. "nuissa mustikoessa on tuommonej jula kylessä" (jula eli arpi).

2080. "siin ol oikke lihavi lehrei ette kävel olis juljen" (lihavia mustikan lehtiä, juljennut eli rohjennut, 
marjojen pyhyydestä).

2081. "kivi alas pyöriäj jullukoep" (alas pyörivät kivet).

2082. "sellaasia kivipattahia, julumia" (julmia kivipatsaita, ihmisten vai luonnon luomia).

2083. "puoloa ne kasvoit nii julmast" (puolukoita ahot).

2084. "sej julumetun suol laijjassa" (julmetut suot, ihaillaan laidalta).

2085. "junkkeikko semmonen, oekkeer rötteikkö maesema ja komukko" (junkkeikko, rötteikkö, komukko).

2086. "siitä semmonem puroj junkkeikko kulukkoo" (maanalainen puro).

2087. "oekkeev vankkoa sammalikkoa, junkkeikkosammalikkoa" (kulvekummussa olevaa sammalikkoa).

2088. "se on aika junkkuu" (junkkua, sitkeä savi).

2089. "ei ne on niin äkkinäisiä, se om melko juaheeta nousua" (jaaheeta eli loivaa).

2090. "piteä semmoist juohiata myrineä" (juoheaa myrinää, kallio öisin, eläinten pesäpaikkoja).

2091. "siäl on semmossii juahui" (jaahu=loiva rinne tai mäki).

2092. "ei se niin korkee mut pitkältij juahua o" (mäessä pitkälti jaahuja, vrt. Jaahunen).

2093. "juoksovvoo savvee" (juoksevaa savea).

2094. "juokseva hieta" (hietaa eli hiekkaa, hieta=heta).

2095. "ves o tehnä juoksuja ku o satana rankast" (tehnyt maahan juoksuja, maata muokkaava vesi).

2096. "juoksuhietaa toh rapun eteh lennättänny" (juoksuhietaa eli lentohiekkaa).

2097. "toisiss ojiss on sellaist juoksusavee, että vaikka kaivaa ojan, nii taas juoksee umpeh se oja" (oma juoksusavi, vieraat kaivetut ojat).

2098. "juola" (juolukka, myös juolain, juoli, juolikka).

2099. "niitun kaulake" (ylevämpien maiden välissä).

2100. "siin on semmosta jualeeta myätämaata" (juoleeta eli loivaa, tasaisesti viettävää).




2101. "oli niin juoleet maat" (juoleet eli tasaiset).

2102. "soon semmosta kivijuolikkoa koko maa" (juolikkoa eli louhikkoa).

2103. "kuokimma sen pellon vieren, jossa oli juolikkova" (juolikkoa eli juolukoita kasvavaa maata, 
jokainen kuokittu maa tuhonnut palasen luonnonmukaista maata).

2104. "sit on tuota juolua hyvinki alankomailla, voipi ollav vesiki välissä" (juolua=kivikkoa, louhikkoa).

2105. "juolu" (kankaiden ja rämeiden välinen salmi).

2106. "juolu" (pitkänomainen mäennyppylä, vrt. jolu).

2107. "kivessä on valakea juolu" (juolu eli juova, pyhinä pidetyt kivet=poikkeavat toisista).

2108. "jualukkoi ku syätiin nii rupes kivistääm päätä" (juolukoiden vaikutuksia).

2109. "elä syö juolukoeta, niistä tulloo humalaa" (juovuttavat juolukat).

2110. "ne juolukatki on enämpi semmosia hylykymarioja" (hylkymarjoja, vrt. parantamiseen käyttäminen).

2111. "juoma" (laaja puuton suo, vuoma).

2112. "juamiko kasva mustikatte joukos" (jaamikoita eli juolukoita, yhenvärisiä).

2113. "ei juamikoi saas syärä" (ei syödä juolukoita).

2114. "kovastek kipeän olin kun söij juomikoit" (juomikoita hylkivät ihmiset).

2115. "ol niit juamikoikih, min tul niist aina pää kipeäks" (yleinen marja, ei sovi kaikille).

2116. "juomikko on ku mustikka mut isompa" (siniset marjat).

2117. "juamukkeita kasvaa semmosisa korpipaikoisa" (korpimarjat).

2118. "mennehinä vuasina oli juamukkojakin niiv vahavaattej ja suuria" (vahva ja suuri marja, hyvät juomukkavuodet).

2119. "meijjänkil lapset tonki ussein sualta juamukoita" (suomarjat).

2120. "kasuu vähä juamukkaaki" (jaamukkaa eli juolukkaa, jamu=jomu=jolu, ja / jo=maa-sanan muotoja, 
mu / lu=kenties marja-sanan vanhempia muotoja, vrt. luu).

2121. "Olavi ja isä käivät joka päivä juomukas siel soil" (juomukassa eli juolukoita keräämässä, maistuu joillekin).

2122. "meijjä suol kasvoa äijjä juomukkoa" (äijä eli paljon, jokaisella perheellä oma suonsa).

2123. "ei juamkaissi oikke syätty" (syödyt ja parantamiseen käytetyt marjat).

2124. "juamkaise varre ova ninko piremppi ku mustakaise" (varret mustikkaa pidemmät, vrt. juolu=pitkä).

2125. "kazvaat mokomaiset siniset marjat metsäs, ne on juomukkaiset" (mokomat siniset marjat).

2126. "juomukkamarjat kypsyyt mustikkoin kans" (kypsymisaikojen tunteminen).

2127. "juamurkaine" (juolukka).

2128. "siinä on semmonen valakia savijuoni maasa" (savijuonet).

2129. "niij juani miäs ettei juanimpaa maam päällä olekkaa" (maan päällä, maa=tunnettu maa).

2130. "kaikem maailman elkiä sillä kumminkin oli, soli oikeen suuri juani joka lailla" (kaiken maailman elkeitä, maasta keksityt sanonnat).




2131. "se ov vähä sellaasta juonista se maa" (juonista eli juovikasta).

2132. "kallijoss oj juonne, oikei virtaa vettä sit halennetta myöte" (juonteet ja halenteet, vrt. halkeamat).

2133. "se Talavivoara on sitä sammoa juontoa" (juontoa eli jonoa, vaarajonot).

2134. "nii juonteilliin toi mäk" (juonteiliin eli kumpuileva).

2135. "kalliossa on vähääsiä juapia vaij josta vesi menöö" (juopia=juovia, uurteita).

2136. "ei se ahle ole nyrkkä, se ov vaan semmosta juapeeta ylömaata" (ahde jyrkkä, juopeeta ylämaata).

2137. "kyl tääl kasvaa viälkin simmottiin niinku vähän sinisii marjoi, juapikkoi" (juopikkoja eli juolukoita).

2138. "ei sitä olej joka paikassa juapukkaa" (jokaisella marjalla paikkansa).

2139. "juopukkahan se oli kova kasvamhan" (juopukkamaat).

2140. "siinä kulok semmoene juorma" (kivessä juorma eli pitkä juova, vrt. Jorma).

2141. "tuottuisia pitkiä juormuja niissä kivissä" (juormuja kivissä, maan ihmeitä).

2142. "mäki juaksoo etelästä pohojahan niinku jojekki" (maan ja veen muotojen yhteydestä, vrt. heimojen luomiskertomukset, kertovat omista maisemista, tunnetusta maasta).

2143. "ne juoksi sinnej jokia kohti, ne kaarrot" (soiden väliset harjanteet).

2144. "se juoksoo yhtenä selekänä se voara" (selkänä juokseva vaara, vrt. vaarajono).

2145. "sanotaam mäkijuatteeks mäenharjannetta" (juoteeksi harjannetta).

2146. "tuo voaran juotti kun juoksoo Salamille asti" (juotti=jono, karhe, rivi).

2147. "se semmosia pitkiä juovia teki" (routa maan pintaan).

2148. "se on oikhein juovanen tunturi" (juovanen=kivikkoinen, louhikkoinen, jo-va).

2149. "mustii juavikkai sois kasvaa" (juavikkai=juolukoita, mustii=tumman sinisiä).

2150. "mustikoi ja mansikoi ja muurami ja juavikoi" (kasvoi meiän metissä).

2151. "juppero" (jyrkästi kohoava vaaran huippu).

2152. "juppo on semmonen erillinem pahkula, korkia, pyöriä, hyvim pieni pinta alaltahan" (juppo=korkea ja pyöreä huippu).

2153. "menhämpä käymhän Korkiihajjuphon" (Korkeaan juppoon, vrt. pyhät paikat).

2154. "tuo on Syäsevvaara tuosa tuo juppura" (pyöreälakinen ja jyrkästi kohoava vaara).

2155. "se o töötänny semmoisia jupukoita maa" (jupukka=pieni vaara, vaarannyppylä, vaaroja tööttäävä maa).

2156. "kivi jupura" (kiviä kuvailevat sanat).

2157. "siinol niim paha jurreikko" (juurikkoinen kohta).

2158. "ne ov vielä niir raakoja, semmosia jurikoita" (hillat jurikoita, vrt. kovia).

2159. "täält et löyvä niitä pienii jurkkii niiko siel" (jurkkia=herkkusieniä tai tatteja, sienten paikallisesta luonteesta).

2160. "siin on kova jurnikka sisällä" (variksenmarjassa jurnikka, vrt. luu).




2161. "net on net hillat pakkanen pannu net ovat semmosia jurskuja ettei niistä ole syötäväksi" (pakkasen panemat hillat).

2162. "jussakkomätäs" (jäkkimätäs).

2163. "onpahan siin kasvant huonost heinä, ei oo muuta ko jussikkomättäitä" (jussikkomättäitä, 
vrt. jussi=jänis).

2164. "jussikkotakkuja" (jäkkiä, jussinpartaa).

2165. "sannoit jussikkotarnuu, se ol kovvaa heinää" (tarnuu, vrt. takkuja).

2166. "niittu on kasvanuj jussijjäkkeä" (heinäiset niityt).

2167. "on kasvanna jussimpartoo ja jussijjäkköjä" (parrat ja jäköt, kaksi eri jussiheinää).

2168. "jussijjäkälä ei katkijakkaaj joka pojalla" (jäkälä, vrt. jäkki).

2169. "tuol kankaral nyt takkusin sit jussintukkaa ittei näännyksih" (kankaralla eli kivikkoisella maalla).

2170. "sanotaa että maa kiärtää mutta minä sanon, ei jutkahrakkan" (vrt. omituiset pyöreäksi väittävät, tasaiselta tuntuu kävellessä, oma tieto=silmin nähtyä tietoa).

2171. "yks jutkula lähtöö vuam muasta ja se siihen tekköö sem marjasa" (sudenmarjan kuvaus).

2172. "jutkuloeta" (kangasharjanteet).

2173. "men suaho su juttus kanss ei siin ol mittäm perä" (mene suohon eli tiehesi).

2174. "se muta ku se juurehtuu heinäle se alkaa nurmittumhan niityksi" (heinien juurtuessa mutamaahan, nurmittuvat niityt).

2175. "moassa se on elämisen juuri kaekilla" (maa=elämän juuri).

2176. "mine rupesi oike niin ku juuresta puhuma" (juuresta puhumaan, alusta alkaen).

2177. "seisuo ku olis juurillua" (juurista keksityt sanonnat).

2178. "juuritom moa" (juureton maa, vrt. puuton).

2179. "toi maa oli semmonej juutiainem misä noi kukkaset o" (juutiainen eli kova).

2180. "juutinkripa" (keltavahvero).

2181. "juutinsieni" (keltavahvero).

2182. "tuo savsilimäkej juututtaa kuormat" (omat savisilmäkkeet, vieraat kuormat).

2183. "son niin jylhikkö" (kivikkoinen kohta, roudan kovettama ja lumeton kohta).

2184. "sitten tulii se jylyhä rotti lähellä Salavajärvii" (jylhä rotti eli rotko).

2185. "se on huono hihtaa semmonen jylikkö" (jylikkö=vaikeakulkuinen, kivikkoinen kohta).

2186. "jylittyä" (aalloiksi ajautuva hiekka).

2187. "sitte se oli jylittänyn nii ettämä mukkasin iha" (jylittänyt=jäädyttänyt maan, mukkasin=menin nurin).

2188. "maa oj jylittänny, ku se on sulannuj ja sitten taas jiätynny" (sulanut ja jäätynyt, keväällä vai syksyllä).

2189. "jylmymaa ov vasta kauhean kovvaa" (jylmymaa=kova kangasmaa).

2190. "kyllä ne on isot kivet jylähelly alas mäkkee" (kallion halkeillessa).




2191. "kuivalla moalla joskus jynkkää niinkun oesi onsi ollu" (onsi eli ontto maa).

2192. "aika jynkämä toi mäk" (jynkämä eli jyrkkä).

2193. "tuom pellon takana on jokunen semmonej jynkäre" (jynkäre eli kumpare, jy-alkuiset sanat).

2194. "jypelikkö" (pienimättäinen paikka).

2195. "kyllä tääl on niitä jyppyriä paljo" (jyppyri=nyppylä, kumpare, vrt. hyppyri).

2196. "se om pientä jyppyrää koko maasto" (jyppyräiset kohdat).

2197. "se kohta on kaikkii jyrkemys" (kaikkein jyrkin, omien eli jalan kuljettavien maiden tunteminen).

2198. "tuonneppäij jyrkkenee jyrkkenemistähä" (rinne jyrkkenee).

2199. "hyvi suur jyrkiä kiv, peäsep peälle ku yhölt kulmalt" (suuret kivet, vrt. pyhinä pidetyt).

2200. "jyrkes töykke" (töykke eli kumpu).

2201. "jyrkkärintanen kallijo" (rintanen eli rinteinen).

2202. "tuom mäen takkoo tulloo vastaaj jyrkkäös" (jyrkkäys eli jyrkänne).

2203. "menöö niij jyrkkähän alahappäij jott oikeem peljättää" (rinne jyrkästi alaspäin, vaarallisten paikkojen vältteleminen).

2204. "kikkerö lopussa van se nousoo jyrkästään" (vuorenhuipun kuvaus).

2205. "se pit jumalatonta jytyä ku se tul kallijova myöte ales" (vierivä kivi).

2206. "ei se jäkäliköllä kasvap puolukka" (jokaisella marjalla kohtansa).

2207. "jäkkikenttä" (jäkkiä kasvava kenttä).

2208. "jäkkituppaeta" (tuppaita eli mättäitä, tupas).

2209. "jäkköjussikko" (jäkkiä kasvava mättäikkö).

2210. "tuo mei juonniitty o semmosta jäkkökenkuraa, jott ei siint saa heinää poik muuta ko karkie kastie aikaa" (juonniitty=jokiniitty, jäkkökenkuraa=jäkkiä kasvavaa kumparemaata).

2211. "jäkälessammal" (poronjäkälä).

2212. "pää harmaa kuj jäkälä" (jäkäliin vertaaminen).

2213. "Antti vain istuu ko jäkälä" (omat vertaukset=omista asioista).

2214. "lähteekö ne tytöt taas jäkälänkukkia poemiin" (jäkälänkukkia eli hirvenjäkäliä).

2215. "jäkäläheinä" (poronjäkälä).

2216. "jäkäläntaika" (keuhkosammal).

2217. "jäkältiera" (jäkälätiera eli poronjäkälä).

2218. "kallijäkärä" (kalliojäkälä).

2219. "semmosta jäkäräsammalta ei siähem pantu, kuj jäkäriks sanotaan" (jäkäriksi sanotut jäkäräsammalet).

2220. "jäkäläsammalta ei oom muuta käytetty" (kuin tilkkeeksi, vrt. rahkasammalta).




2221. "jäkäläsammalie kasvaa mäjes ja kivijem piellä, ne ov valkosie" (valkoiset jäkäläsammalet).

2222. "jäkäläsammale on se ku kalliol kasuu" (kun kasvaa kalliolla, vrt. poronjäkälä). 

2223. "jäkäläsien" (keltahaarakas, haarasieni).

2224. "mua on jälähyvä" (jälhyä eli kovaa).

2225. "paranoo paekalla umpeen se jäläki" (jalanjälki, pehmeässä savessa, maan ihmeitä).

2226. "eikö se oo hyvin jälyvä muata" (jälyä eli karua).

2227. "kyll on toi maa jämejää" (jämeää eli kovaa, vrt. jämerää).

2228. "suuri kivi siinä jämöttää" (maastosta erottuvat kivet, pyhäköiden paikkoja).

2229. "jänkkä savi" (jänkkä eli paksu).

2230. "talavitie meni sej jängäm poikki" (jänkä=aukea suo, matalia puita kasvava kuivahko suo, suoniitty).

2231. "ne o isommilla jängillä ja soilla tehneet heinää" (jängät ja suot).

2232. "oli iso neva oekein synkkä jänkä" (iso neva eli jänkä).

2233. "jängältä hillat ovat paleltunehet mutta korvessa niitä vielä on" (hallan arat jängät).

2234. "jänkäm pyörtänöt" (pitkät suomättäät).

2235. "jänkissä on useasti soimea vesi" (soimea eli kylmänhaalea, jänkien tuntijat).

2236. "lähennevam poekki kulukkee monta jänkkää" (jänkkä=pitkulainen suomätäs, kaarto).

2237. "käveli rahkajängällä" (vrt. rahkasuolla).

2238. "asia paenu jänkään" (painui jänkään, jäi selvittämättä).

2239. "jänkkähillat" (jängällä kasvaneet hillat).

2240. "jänkkämustikka" (juolukka).

2241. "jänkkäpuola" (jänkäpuolukka eli karpalo).

2242. "se oj jänkkäsammal elip pounusammal s oli semmonen että jos s oli kovim punertava ku se tuli lumen alta kevväilä ni s oli kylmän kesäm merkki ja jos se oli vaaleankeltanen hyviv vaaleankeltanen ni se oli lämpimän kesäm merkki" (sammalista ennustaminen, jänkäsammal=pounusammal=rahkasammal).

2243. "maitosienet on semmossii paksui ja nii kovii käkkäröit, mie en niit oikei tykkä, ne on sellasii kovii jänsiköi" (kovat ja pehmeät sienet).

2244. "jäppeikkö" (pensaikko).

2245. "tiäl oj jäniksej jäpelikkö" (heikkokasvuinen heinikko).

2246. "on semmosta jäpelikköö" (jäpelikköä eli heinikkoa).

2247. "nyt on olt nii pakkanen jot maa o iha jäpettynt" (jäpettynyt eli jähmettynyt).

2248. "jäpikkö kasvvaa huonomakusilla maella, kivikoella, se on semmosta kovvoo ja rassimaesta heennee" (rassimaesta=piikkimäistä, heennee=heinää).

2249. "jäpikkö" (kova savimaa, vrt. Jäppinen).

2250. "järiää karrii" (karia eli soraa, vrt. Karinen).




2251. "no jo ne laitimmaiset sitte menee järij järin, nettä korvahiuksep pilliä soittaa" (maan pyörimiseen liittyvien uutisten ihmettelyä).

2252. "maa järisee" (tärähtelee, vavahtelee).

2253. "kyl mnää sitä issoo kivvee koitin maasta irki kanketa, muttei se jäsentäns järkähtäny" 
(vieraat rautakanget=vieras kivien kankeaminen, maan pyhyyden unohtaneita).

2254. "siin on niin suuri louhi keskellä väölää, että emmähäm me saanus sitä paikaltaaj järkähtään" 
(louhi eli suuri kivi, vrt. louhikko, vrt. Louheksi kutsuttu haltija).

2255. "kivej järkäle" (louhikossa).

2256. "moa järähti poualla kovaksi" (järähti eli kuivui).

2257. "järämä" (suonsilmäke).

2258. "jätinkiuas" (hiidenkiuas).

2259. "jättiläinen heitti sen sormensa päällä" (Sormikivi-nimisen ison kiven).

2260. "tuoll om Muikkulas kiv, jota sanotah jättiläisten aikoseks, ku siinn ol lapsej jälk ja varsaj jälk" 
(kivissä näkyvät jäljet).

2261. "eihäs sinnuka maan sampaks jätetä" (jätetä maan sampaksi, et elä ikuisesti).

2262. "vähän maan nousun jäytää tyvessä" (puussa maan nousun jäytää, tyvilahoa).

2263. "hyvij jäötee moata, pohjosrinnettä" (jäytää=kylmää ja kosteaa).

2264. "tämon semmosta jäötee moata, savsekasta ja kylymäsorttista" (kylmät savimaat).

2265. "mua jäytäytyy ja tinnautuu" (savimaa sateella, tulee tiiviiksi).

2266. "maat puud jäävät, meitä ei lie" (maat ja puut jäävät, me katoamme).

2267. "valkost sammaletta, eiköhän se kuttuta jääkäleeks, eiköhän se os samaa kun tual pohjosissakin noop peurat syä" (jää-kä-le, vrt. jä=ja=maa).

2268. "jääkälesammal" (poronjäkälä).

2269. "jääränpäämätikkyä" (sitkeäheinäistä mätästä).

2270. "kaatuu nii paljo maitoo" (koivutateista, puiden mukaan nimetyt sienet).

2271. "maaveet kaatut päällä" (päälle kaatuvat maaveet, korkeasta paikasta).

2272. "kahlottimia vetelillä soilla" (kahlottimia eli kahluupaikkoja).

2273. "kylymäek kahmassu om moata" (kylmä eli pakkanen).

2274. "maa on jo jäänkahnaas" (maan jäätyminen).

2275. "maa ol tänä aamunna kahnianna" (kahniana eli kohmeessa).

2276. "kaakkusiäni" (lehmäntatti).

2277. "kaara" (kapea kannas suon keskellä, myös kaarko).

2278. "sielä oli jäneksej jälijet sitte semmosella, kaaranteella" (kaaranne=hiekkaharjanne).

2279. "tämä musta marja, mek kuttumma kaarnikaks" (kaarnikaksi variksenmarjaa, vrt. kaarne).

2280. "mustikoita elikkä niitä kaarnikoita kokosin suuhu" (mustikoita eli kaarnikoita, marjojen nimet=paikallisia).




2281. "pie kuarakem muata" (kaarake maata).

2282. "mee sitä kaarraketta pitkin, seun tuo suo paikkapaikon aivan ijätiviepä" (kaarraketta=suon keskellä olevaa kannasta, ijätiviepä=pohjaton).

2283. "me kaarratimma sitä nevvaa" (nevojen kaartaminen).

2284. "sitten on aavassa semmosia kaarteheja" (kaarteheja=kannaksia, soiden tuntijat).

2285. "sen täyry siält kaarta ympäri ko oli niin vetelää" (vetelien soiden kaartaminen).

2286. "ne juoksi sinnej jokia kohti ne kaarrot" (jokia kohti, suon kaarrot, suot=jokien lähteitä).

2287. "rimminkaartua menimä poikki" (rimpisuon kaartua).

2288. "koartomoan yli näkkyy menneen" (kaartomaan yli, omia kulkuteitä).

2289. "suon kaaruma" (kaaruma eli kaarto).

2290. "semmosta kaasua nousee aamulla maasta, kun o hiljan satanuj ja tullee lämpönen satteem päälle" (maasta nouseva kaasu).

2291. "s on semmonen notkokas sua että joka pualelta kaataa siihen ni se kokkoo veret siihem paremmi" (notkoihin syntyvät suot).

2292. "se kuntta siihem panttiin" (kuntta eli turve).

2293. "o niitä ny kartteja suojasisa paikosa ja mettän kaulolla, taitaapi tulla hillavuosi" (kartteja eli muuraimen raakileita).

2294. "on siinä soukkia maankauloja" (suossa kapeita maankauloja, suota ei pidetä maana).

2295. "kaksikarvalla" (maa pälvien aikaan, karva=väri).

2296. "maa oli aamulla kahelloksis" (kahelloksissa eli kohmeessa, vuodenvaihteen enteitä, maan ajasta lumen aikaan).

2297. "tais ollam maa kahelmas kun tulitten" (maan jäätyminen).

2298. "tulee jäänkahelmahan heinä" (heinien jäätyminen).

2299. "maa ov vallan kaherruksisa" (kaherruksissa eli roudassa).

2300. "siä on oikeen kahertanum maata jeehän" (kahertanut maata jäähän, talven tulon enteitä).

2301. "on niin kahertannu maan" (kahertanut eli kohmettanut).

2302. "siäl on paikotellen notkopaikois aika kahjuu" (notkopaikoissa kahjua, vrt. usvaa).

2303. "minun om pitänyk koko ikäni kahalaillam maaliman soita kun eij oo ollup parempaa niittyä" 
(maattomat eli maailmalle ajetut, vrt. "kaupunkeihin").

2304. "kaahlakko" (kahlattava suo).

2305. "kahlottimia vetelillä soilla" (kahlauspaikkoja).

2306. "mua on jo vähän kahmahtant" (kahmahtanut eli kohmettunut, ka-sanan johdannaisia, 
vrt. talvivuoden haltija Ka-ru).

2307. "nyt on paljo siistimp liikkuu ko mua on vähä kahmahtant" (kahmahtanut eli jäätynyt, talven ystävät).

2308. "nyt on vähäm moataek kahmassu" (kahmassut maata).

2309. "kylymäek kahmassu om moata" (kylmän kahmaisema maa).

2310. "mua or rouan kahmeessa" (vieras r, oma k).




2311. "maa on jo kahmetuksis" (maan kahmettuminen, vuoden vaihtuminen).

2312. "rapakot on kahmonna ja lijakot on kahmetuksissa" (rapakot ja lijakot, lätäköiden nimiä).

2313. "moa on kahmotuksissa" (kahmean maan aika).

2314. "vähä enne niitä satehiikii ol nii kahnehes maa" (kahnehessa eli kohmeessa, kahne=kahe, 
ka-sanan johdannaisia).

2315. "maa ol tänä aamunna kahnianna" (kahneiset aamut).

2316. "selekä on keskiltä korkiampi, ja laskeupii kahthajale" (vaaran selkä).

2317. "virrakkil lähtöö kahthallem päi" (lähtee kahtaalle päin, vedenjakajalta).

2318. "ei lähe halla hausta kaste kaihesta sijasta" (kaihesta eli katveesta, varjoisat kastepaikat).

2319. "kaikaa se, kaiku vastaa mäjelt" (kaikaavat mäet).

2320. "Mustikkakankaalta tullak kaekasi laetareellä" (marjojen mukaan nimetyt paikat).

2321. "kaiku vastas vaarasta" (vrt. metsästä).

2322. "vaarak kaikuvat" (vaarojen ystävät).

2323. "siäl oli kovastin niissä nevankainaloissa" (nevankainaloissa, hillan kukkia).

2324. "ennem puhuvat että pittää lähtäk kairollej ja ne lähti tuonnes syvämmaallep painumaan" 
(kaira=jokien välinen maa, asumaton erämaa).

2325. "sieltä kairam poikki hihtaas sukasin" (kairan poikki hiihtäminen).

2326. "sinnek kairhan se oj jääny" (kairhaan eli erämaahan).

2327. "ajon vyötä myöten poikki kairan" (yötä myöten kairan poikki).

2328. "meni sitä jänkkäinvälistä kairaa ylös" (jänkäin välistä kairaa, jängät ja kairat).

2329. "itäkairale" (itäkairalle eli itään päin).

2330. "kaisto" (soiden välinen kaita harjumaasto).

2331. "ja lappalainen kuttuu kaitiksi taas, soukka maa kahen jänkän välissä" (kaitti=soukka eli kapea maa kahden jängän välissä, vrt. Kaittinen).

2332. "siinä reunolla oli palijo puolukoita" (puolukkapaikat).

2333. "tyynel illal kun on kajavaa ilma, kum puhuu se kallio sanoo peräs sen" (kallio sanoo perässä sen, 
vrt. kaikuu).

2334. "ku huus, kajeht eän mukavast vastoa kallijost" (kajehti eli kaikui).

2335. "mie matkain syrettä myöte" (syrettä=särkkää, harjua, vrt. syrjää).

2336. "mie syriestä poikki mänin" (syrjästä poikki).

2337. "täldä puolelda syrkkeä matkoau tämä ojanneh" (syrkän puolet, maan muotoja).

2338. "syrkkärindoa myö kävelin mardah" (syrkän eli särkän rintaa myöten, omaa liikkumista).

2339. "mua on kuivu ku porohu, se syvästi palau päivysydämel poltajes" (maa kuivuu syvältä, palavan maan aika).

2340. "sienez on syyd alatsi" (syyt alatsi, alapuolella).




2341. "tsarikerdu säigehenny matkoau moaz" (tsarikerdu eli sorakerros).

2342. "särkikäz mua" (särkäkäs).

2343. "mie nouzin särkällä da matkazin pitin särkköä" (särkkiä pitkin matkaaminen, omat tiet=luonnon luomia).

2344. "mägi on korgiembi selgeä, särkkä on jyrgembi mägie, voara on jyrgembi da pitkembi särkkeä" 
(mäet, selät, särkät ja vaarat).

2345. "särkkä on konza pitkulittsa, konza pyözyrä" (pitkät ja pyöreät särkät).

2346. "o mitys voara, särkkä" (vaara eli särkkä).

2347. "särk on korgiembi da lyhembi selgeä, madalembi mägie" (särkät, selät ja mäet).

2348. "jyrky särky joven rannaz" (jyrkät jokisärkät).

2349. "moa on särkälläh" (maa särkällään).

2350. "k ei Mua emä suuttuz, gu nenga mattii panetto" (panette mattia eli kiroilette, kiroilua eli vieraiden jumalien kutsumista inhoava Maan emä).

2351. "mua muadah, vezi vettäh suvaittsoo" (jumalaisista keksityt vertaukset, oma suvaitsevaisuus
=omanlaisten suvaitsemista).

2352. "suvensammal on ruspakko, pitky, kazvau suomualois, korbiloiz" (suvensammal eli karhunsammal, 
vrt. hukansammal).

2353. "suvensammalikko" (suvensammalia kasvava kohta).

2354. "jumala lykkäi enzi kerran suveh päi niidy mualoi" (lykkää suveen päin maita, luomiskertomusten jäänteitä).

2355. "suvipalttiella vai pohjazella palttiella" (palte=rinne, vrt. Paltamo).

2356. "mua suonii" (sanottiin kasteisista seiteistä).

2357. "suondeikko, eu suuri suohut" (suonteikko, ei ole suuri suo, kko-päätteen merkityksestä).

2358. "suosieni suondeikkoloilla kazvau" (suonteikoilla kasvavat suosienet).

2359. "suo on siinä, neät lammil laijalla" (suo lammen laidalla).

2360. "se nurmi on suoperäine" (suoperäiset nurmet).

2361. "suopohju niittu" (suopohjaiset niityt).

2362. "ei siinä ole kuin pieni suopuga" (suopukka=pieni suo, suonteikko).

2363. "suopukkaini tunturil lomassa" (suopukkainen eli suopukka eli pieni suo).

2364. "suobuolu on suurembi muabuoloa" (suo ja maapuolukat).

2365. "harmuat gribat kazvetah suorannoissa" (harmaat gribat eli sienet).

2366. "suoreikko nurmi" (tasainen).

2367. "suorie moa" (suora eli sileä).

2368. "suosammal on valgei" (valkeat suosammalet, vrt. rahkasammalet).

2369. "suottavalleh om mua, ei vie suolleh" (suottavalleen, ei vielä suota).

2370. "sumpa moa" (sumpa=kova, tiivis).




2371. "sumba on mua, ei läbäze vettä" (maan ja veen kohtaamisesta).

2372. "muan sunne" (sunne=kasteen kimallus).

2373. "hyvä on suossa löttö, kirikössä kebie kengä" (suossa eli kirkössä, monen lainasanan taustalla yheltä kuulostanut oma).

2374. "moine oli notkie suo" (notkeat ja kovat suot).

2375. "meän suol on äijäldi polvikkahie puida" (polvekkaita eli mutkaisia puita, jokaisella perheellä oma suonsa).

2376. "suossa kazvau karbaluo" (suo ja metsämarjat).

2377. "sie om pehmei suo" (pehmeät suot).

2378. "suol oli muuroin kukkua kai valgenah" (muuraimen kukinta, kesän ajanmittoja).

2379. "astummo suon agjah" (akjaan eli reunaan).

2380. "jesli hiän on suolleh, niin sanuotsou suohut" (maa suolleen, sanotaan suohut).

2381. "suolleh on joga sija vihmoil" (suolleen joka sija, sateella, sanan alkuperää).

2382. "suoheinöä siitä niitettih, jonkuv verran niitä moaheinieki" (suo ja maaheinät).

2383. "suoheinäd om kovembad" (heinien tuntijat).

2384. "suojägälä" (lyhyt valkoinen vesisammal).

2385. "pehmyt mua, se on sula mua" (pehmeä eli sula maa).

2386. "suleikko kortehikko" (pitkiä ja suoria kortteita kasvava paikka).

2387. "suon sulku" (sulku eli lahdelma).

2388. "suloikivie on harvazeh joga kohaz" (suloikiviä eli vaaleita kiviä, vrt. kuunkiviä, "kvartsi").

2389. "kastien sume" (vähäinen kaste).

2390. "loadi meil moad, veed, da kaikenjyttyön elaijan" (luomiskertomusten jäänteitä).

2391. "oldih virzud jallaz, sid lindzoinjuurih hänel jallat sevottih, sidä jälgie lindzoidu Karum marjakse sanotah" (lillukkaa sanotaan Karun marjaksi, marjojen syntykertomuksia).

2392. "löyvät ukonduuban i panet lyötändähize" (ukontuupan eli ukonsienen).

2393. "sorassa vähän dyriembäizie on kivie seassa" (jyriempäisiä eli paksumpia kiviä).

2394. "kiven sokareh" (sokare eli palanen).

2395. "sogelikko kallivo" (sokkeloinen).

2396. "niit on sogelikaz, pukkeluo on äjjy" (niitty sokkeloinen, pukkelo=varjoisa ja tiheäkasvuinen kohta).

2397. "kallivon sogoine" (sokoinen eli kolo).

2398. "mänet tuosta tsoheran tsokan kautta, solahat lomah" (tsokan eli vuorenhuipun kautta, sokat ja lomat).

2399. "Muldusellän da Moasellän välil on kallivon solukku" (solukku eli sola, selkien nimiä).

2400. "somerikko" (sorainen paikka).




2401. "tanteret sulikse maikse, sulat moat somerikoikse, somerikot hietiköikse" (tantere=luminen maa).

2402. "moasta soate taivahah" (maasta taivaaseen saakka).

2403. "soarimoaloil oli mustoida tänä vuon" (saarimailla mustikoita, mustikkavuodet).

2404. "aidu slängistih, kirzi nostatti" (kirsi eli routa).

2405. "smorodina toze robehiin kazvau hiän" (mustaviinimarja, kasvaa robehiin eli ryppäille, 
häneksi kutsuminen).

2406. "ojan särvil kazvaa smorodinaa" (ojan särvillä mustaviinimarjaa, nimi=lainaa, onko luonnonvarainen missään päin maata).

2407. "vagoil peä smutkahtah, kos ku kypseks roih" (vagoilla eli vatuilla, pää notkahtaa kypsyessään).

2408. "Kyykkäkankahalla soahen" (vieras kyykkä, omat kisakankaat).

2409. "heineä soav täh niemeh" (saa eli kasvaa, vrt. saada=syntyä).

2410. "moa sai märräkse" (sai märäksi).

2411. "mua sai sulakse" (sai sulaksi, maan syntymistä kuvaillaan samoilla sanoilla kuin ihmisten syntymää).

2412. "nyd on kasse, ei sua haravoija" (kasteen pyhyydestä).

2413. "vie moa eläy, vie pyhälly jyrizöö" (vielä maa elää, vielä ukkonen jyrisee, sanonta).

2414. "katso myödymäis kulleh vezi slohevui tulemah" (myötämäkeen tuleva vesi, vrt. sadevesi, sulamisvesi).

2415. "pikkusen sinertäy sitä vuarua" (sinertää vaaraa, vaarat=omia maamerkkejä).

2416. "mussikkaini da juobukkaini ollah sinizet" (mustikka ja juolukka, siniset marjat).

2417. "siin oli semmoini, sinini kivi ni siin oli kivessä valkie semmoini noin" (pyhinä pidetyt kivet, 
jokaisella omansa).

2418. "sinisieni kazvoa vägisuureks" (värin mukaan nimeäminen).

2419. "sinisköne" (sinertävä sieni).

2420. "sinistäy moa selän takoate" (sinistää selän takaa, maan selät).

2421. "ku moassa vönyy se sinistyy" (puu sinistyy maassa ollessaan, vrt. venyä maaten).

2422. "singieh on heineä kazvanuh" (sinkeään eli tiheään).

2423. "k onhäi kurkoikaz mua, turbehikko" (kurkoikas eli paakkuinen).

2424. "sorratetah, silendetäh mua" (maan silentäminen=maan sortamista, vrt. Maan emon luvan pyytäminen ennen maahan kajoamista).

2425. "ensimäisem marjat suuret, jälkimäisen tie silie" (sanonta).

2426. "jäittseä ni vieretä, moin on silie mua" (voi vierittää munia, sileä maa).

2427. "moan silmäz vezi budzuou" (maan silmässä, silmäkkeet=maan silmiä).

2428. "suosilmy" (suon silmät).

2429. "silmälähtöziil lyöh on ruozmua" (silmälähteen luona ruosmua eli ruostetta, rautapitoiset maat, ruoste=lainasana, vrt. simi).

2430. "kiven silbarehet" (silpareet eli sirut).




2431. "kiven silu" (vrt. siru).

2432. "vain siinä kivessä hyvin näkyy selän sijat ta hartien sijat" (ihmisiä muistuttavat kivet).

2433. "sigattsuloida emm ota" (sikatsuja eli mustarouskuja, sikoisieni).

2434. "sijoitellen kazvau griboa hyviä" (sijoitellen eli paikoitellen kasvavat sienet).

2435. "sigiesti kazvoi siendy" (sikenevät sienet).

2436. "sigieh mardoa on täs kohtii" (sikenevät marjat).

2437. "sigiendi heineä kazvoa" (sikeään eli tiheään).

2438. "tsigoi om muzavu sieni, suuri, lierahtah kazvoa" (tsigoi eli mustarousku).

2439. "tsikoi" (sianmarja / variksenmarja).

2440. "ziguna" (sianmarja, na-pääte=lainasana).

2441. "poadarid on silejilleh kui pliitat suuret" (paaterot ja pliitat, sileitä kiviä).

2442. "kylmi sieneks" (sieneksi=kokonaan, täysin).

2443. "siendy vihmui" (vihmui sientä, kovaa tihkua).

2444. "suutuin kai sienekse" (suutuin sieneksi, sieni-sanan alkuperää).

2445. "sienekäz moa" (sienimaat).

2446. "sienekäz vuozi" (sienivuodet).

2447. "sienekäs kohtu" (sienekkäät kohdat).

2448. "sienikkö moa" (sienet tarkkoja kasvumaastaan, ilmestyvät vuosi vuodelta samoihin kohtiin).

2449. "sientä meilä oli parahastah krusie ta vahvoista" (krusi=rousku, vahvoi=vahvero).

2450. "korvasieni" (muodon mukaan nimeäminen).

2451. "leppäsieni" (puiden mukaan nimeäminen, vrt. leppä=veren värinen).

2452. "oravasieni" (vrt. oravien syömät sienet).

2453. "vahoisieni" (vrt. vahvero, vrt. vahva).

2454. "vilpoisieni" (hapero).

2455. "griba on dämei, a sieni on hoikku" (jämerät tatit, hoikat sienet, kahteen heimoon jakaminen).

2456. "koiransieni" (vrt. koirien syömä).

2457. "kiärvässieni" (kärpässienet, vrt. vanhempi yksiosainen nimi).

2458. "maidosieni" (maitosienet, vrt. rouskut).

2459. "pilvoisieni" (hapero, vrt. vilpoi).

2460. "sienityi moa vihmuhuu" (maan sienittyminen, sienet=pitävät sateesta).




2461. "vihman dällel siendy kazvaa" (vihman jälkeen nousevat sienet).

2462. "mua sieroo" (sieroo=kuivuu, halkeilee).

2463. "terveh Moa emä, kalliskandoni, siiluizaalui" (Maan emon tervehtimistä, kantoihin yhdistäminen, 
vrt. kanto=kanta=suku).

2464. "mandzoimarjam magevuttu, kangazmarjan kaunehuttu" (marjojen lukuja).

2465. "min silmä siitäy, sini on silie moa" (luonnostaan sileät maat, vrt. lappi).

2466. "suo siel, vedelä tiäl, kanarvikko kaikkiel" (suot, vetelät ja kanervikot).

2467. "moan seämessä" (seämessä eli sydämessä).

2468. "vavarjon sydämez om madostu" (vavarjon eli vatun).

2469. "ne läpetti sellazet sugahuot" (säteet läpettivät, kiiltävässä kivessä).

2470. "sid lähti maa ilmah" (maa+ilma=maailma, vrt. alkuhenget).

2471. "moan selgy" (selkä=selänne, harjanne).

2472. "selg om pitkembi särkeä" (selkien ja särkkien eroista).

2473. "myö tulimmo selgyy myö, kuivembi oli astua" (kuivat maan selät, omat tiet=luonnon luomia, 
vrt. omituiset "vallan tiet").

2474. "lagei selgy, kuz e ole suardu ni metseä" (laakea selkä, ei saarta, ei metsää).

2475. "savikkokoivahikoz on kai lauttonah valgiesiendy" (lauttoinaan valkeaa sientä, koivuja kasvavassa savimaassa).

2476. "savikkomuan ku vihmui, muga on lujoitannuh" (vihman lujittamat savimaat).

2477. "saviloadu on Savikorves hiekkaza" (maan mukaan nimetty metsä).

2478. "savimoas siidässäh ei moa parane" (savimaan ystävät, jokaisella maalla ystävänsä).

2479. "muldumoa, savimoa i peskumoa" (multa, savi ja pesku).

2480. "meäm paikoiss oli saviperöä ta kivikkyö" (saviperät ja kivikot).

2481. "saviperäine niittu" (niitty).

2482. "mäit ku savuomah ruvetanneh, siid lämmän löydäy, talvel lumem panou" (mäkien savuamisesta 
eli höyryämisestä ennustaminen).

2483. "seinysammaleks kerätäh ruspakemboa sammald uittoloiz" (ruspakemboa=punertavaa, uittoloiz=kosteista notkoista).

2484. "satuin astumah pehmieh kohtah, sinn uppoilin" (upottavat pehmeät kohdat, maa kertoo missä ihmisen kuuluu liikkua, kannattaa kuunnella).

2485. "savenkeskini moa" (keskinen eli sekainen).

2486. "syteh tai saveh" (sanonta, vrt. sysi=noki, vrt. sysimusta).

2487. "savekaz moa" (savimaat).

2488. "mudakerd ylembä, savikerd alemba" (mutakerta ja savikerta).

2489. "mustam muan jällez on savikerdu" (maan kerrat eli kerrokset).

2490. "ylen savikko on tämä moa" (savikot maat, kaikki kovat maat=maita).




2491. "savikko mua on kylmäi mua" (kylmät savimaat, hallapaikkoja).

2492. "moa saravui" (saravui, alkoi kasvaa saraheinää, vrt. Sara).

2493. "nurmi saravui" (nurmesta saraksi, pitkiksi kasvavat luonnonniityt).

2494. "sareikko niittu" (maat, nurmet, sarat ja niityt).

2495. "heineä sarevui vihmuhuu" (sarevui eli kasvoi, sara-sanan alkuperää).

2496. "heiny sazuvui vihmuhuu" (sasuvui eli tuuheni, sateen jälkeen).

2497. "sarei kohtu" (saroja kasvava).

2498. "lodmassa kazvau sarikko" (notkossa sarikko, vrt. Sari).

2499. "saroikas suo" (saroja kasvava, sarat=heinistä pisimpiä, jäävät mieleen).

2500. "heiny sangenou mehem panduu" (sankenee=kasvaa, paksunee, mehen=sateen).

2501. "salmes" (suosalmeke / metsäkannas kahden suon välissä).

2502. "soijen välillä on salbaus, vain järvessä se olizi salmi" (salpaukset ja salmet, vrt. Salpausselkä).

2503. "siitä kuv vanhani hyvin ne jäkälät nin siit alko muuttuo sammalekse" (vanhenevat jäkälät=sammalia, maa elää).

2504. "ruskie sammal" (karhunsammal, ruskea=punainen).

2505. "suvensammal" (karhunsammal).

2506. "valgie sammal" (rahkasammal).

2507. "suosammal" (rahkasammal).

2508. "suoss on äijä sammalda" (sammalsuot).

2509. "muurain kazvau sammalsoissa kotskiila" (kotskiila eli mättäillä).

2510. "ruskei sammal niittylöil, valgei sammal suoloil" (ruskeat ja valkeat sammalet, värin mukaan nimeäminen).

2511. "pagizet suodu da sammaldu" (puhut suota ja sammalta, omat sanonnat=omista asioista).

2512. "sammaleh pideä lähtie" (lähteä sammaleen, sammalia keräämään).

2513. "sammalez ollah" (sammalta ottamassa).

2514. "sammalehine kohtu" (maan palvojien pyhiä kohtia).

2515. "sammalekaz mua" (sammalikkaat maat).

2516. "siid on hilloida sammalikol" (hilloja sammalikolla, vrt. muuraimia).

2517. "sammalikko suo" (sammalsuot).

2518. "sammalikko mua" (sammalmaat).

2519. "sammald on nelleä loaduu, ruskei sammal, ruspakko sammal, valgei sammal, suvensammal" 
(sammaltietäjät).

2520. "tuli korkie voara, semmoni sakeikko voaran nenä oli" (vaaran nenä, vrt. laki, huippu).




2521. "savimoal on rädyy vihmuhuu" (rätyä eli kuraa, sateen jälkeen).

2522. "rädyvyttih dallad" (vrt. Rätynen, maan suvut=maata kuvailevia sanoja).

2523. "moa räykistyi räkkie" (räykistyi=halkeili, räkkie=helteellä).

2524. "röhmäkkö moa, mättähikäz" (röhmäkkö eli rosoinen).

2525. "röbied om marjan rybähät" (röbied=runsaat, rybähät=ryppäät).

2526. "buoluröpsy" (röpsy eli terttu).

2527. "lindoi kazvau röpsylleh gu orhoi" (lindoi=lillukka, orhoi=mesimarja, marjatietäjät).

2528. "röpäkkö mua" (maata kuvailevia sanoja).

2529. "rödzimö" (pehmeä suo, letto).

2530. "röväkäd om marjan rybähät, kobra täyzi tuloo" (röväkät rypähät, tulee kouran täysi).

2531. "buolaröbähät" (puolan eli puolukan).

2532. "lindzoi kazvau röbähälleh" (lindzoi=lillukka, röbähälleh=tertuille).

2533. "savikko röykisteleh kuivahez, katkelmustu loadiu" (savikko röykistelee, katkeilee kuivuessaan).

2534. "poudu moan röykistytti" (kuivasi maan epätasaiseksi).

2535. "suuri kiviröykky" (kiviröykkiö).

2536. "röystelikäs kallivo" (röystelikäs eli halkeillut).

2537. "räbläkkö moa" (räpläkkö eli liukas).

2538. "moagriba on räpäkköpäiväine" (maasieni, räpäkkö=rosoinen).

2539. "mätäzryögäli, ryöhönnyh tobju mätäz" (tuuhea ja topakka mätäs, mättäitten tuntijat).

2540. "ryöneikkö, k om puudu kuadunnu, pehmeipohjazet notkot" (ryöneikön kuvaus).

2541. "buolan rybehyöt" (puolukan ryppäät).

2542. "buolamarjat ollah rybähäkkähät" (ryppäille kasvavat marjat).

2543. "rybähäizet köksöttäy painuksiz, om marjoa" (marjakesät).

2544. "buolat kazvetah ryppähiin" (vrt. yksittäin kasvavat hillat ja mustikat).

2545. "puoloja suuri ryväs" (ryväs eli rypäs).

2546. "marjat rypähissä ollah" (marjaryppäät).

2547. "mustoin varvas om marjua kogo ryväs" (mustikan varvassa eli varvussa, vrt. Varpu).

2548. "rybähälles seizotah rahvaz" (seisotaan ryppäässä, marjoihin vertaaminen).

2549. "mardad ryvästytäh tobjetah" (ryvästytään eli kasvavat ryppäiksi, marjojen kasvun tarkkaileminen).

2550. "Vehkasuo on alova, ruuttsaranda" (alava suo, puroranta).




2551. "ruuvokas suo" (ruokoja kasvava suo).

2552. "ryvi sammalih" (älä kerro kellekään, sammalista keksityt sanonnat).

2553. "kai sammalih ryvitäh" (ryvitään sammaliin, pidetään salassa).

2554. "ruskenah oli buoloa" (ruskeanaan puolukkaa, puo-la, puo-lu, vrt. pu=puu, lu=luu).

2555. "ruskie tuhdo" (punaherukkapensas).

2556. "on valgiedu vilboidu dai sinisty vilboidu dai ruskeikettustu vilboid on" (valkeita, sinisiä ja punaisia haperoita).

2557. "ruskeigriba" (punikkitatti).

2558. "ruskomulda on vägimullan alla" (mullan tuntijat, vrt. mu=maa).

2559. "ruskonah om mandzoidu rajakol" (ruskeanaan eli punaisenaan mansikoita, rajakko=aho).

2560. "muuroid on kai ruskonah, jallal tiloa ei ole" (ruskeanaan muuraimia, päälle astumista vältellään).

2561. "Korkievoara kompottau, Rukavoara rusottau" (vaarojen nimiä).

2562. "rudapohju moa, hienuo ruskie kivytty lähil pinnan" (rautapohjaista maata, punaisia kiviä).

2563. "moahan se on kaikkein lihavin, kussa kaikki ruohot kasvav" (lihava eli rehevä maa).

2564. "ruohikoss issut niin i ruohouvut" (ruohikossa istuminen, maan palvonnan muotoja).

2565. "se oli ruogaza suo heilä, korttehie ihan kazvo" (ruokoisa suo, kortteita kasvava).

2566. "suoloil kazvoa ruoguo randeil" (soiden rannat).

2567. "ruogoza suo" (ruokoisat suot).

2568. "kiviruopaz" (ruopas eli röykkiö).

2569. "ruozmett on suoz, ruskiet kui vered" (ruosmetta eli ruostetta, vrt. simiä).

2570. "ruozmepohju moa" (punertava, rautapitoinen).

2571. "sithäi tänne rodih pohjaspuolel mägie, kallivuo, e ule tazazed muat, ne rodih piäl, ne Karun sylgietyt" (luomiskertomusten jäänteitä, Karu sylkee maan muodot Jumin luomien tasaisten maiden päälle).

2572. "muan nosti kylmändy rouhtiel" (kylmändy=pakkanen, rouhtiel=roudalle).

2573. "muan ku kylmää, rouste tuloo" (rouste eli routa, maistuu lainasanalta, vrt. kirsi).

2574. "roudahini moa" (roudan aika).

2575. "korvurousku" (korvarousku, vrt. sieni).

2576. "rouskusien on valgei, kova" (valkeat rouskusienet).

2577. "mantsikka ei robehissa kazva, yksittiän kazvau" (yksittäin ja ropehissa kasvavat marjat).

2578. "ne on kettuzed ruskiet, piälits on hienozed rokkozed valgiet" (kärpässienen kuvaus).

2579. "mantsikka robehuziin kazvau, kolme nellä mantsikaista robehuossa" (kasvaa ropehusiin eli ryppäisiin, vrt. ei kasva).

2580. "ropsakka heinä, ei ole murenija" (ropsakka eli tuore).




2581. "oh tämpiänä on suuri rosa" (rosa eli kaste, kuulostaa lainasanalta).

2582. "kastiehuon rivahutti" (rivautti kasteen, vihman luoma kaste ja aamukaste).

2583. "buolua on ka suuret ribehet sielä" (suuret ripehet puolukkaa).

2584. "road mardad on, eij oo kypsetty" (kypsymisen odottaminen).

2585. "ruat hillot" (hillot eli hillat).

2586. "vavarnot ollah ruavat" (vavarnot eli vatut).

2587. "mandzikat viel on ruat" (omat metsämansikat, omat karkit).

2588. "roatsakad marjat, kypsemmäd ruohkoa" (raatsakat, raahkot, raakuuden asteita).

2589. "mustoid oldih ruatskul" (mustikat raakileina, vrt. Mustonen).

2590. "roavaz moa vai jägäldyy" (raavas=vanha maa, jäkältyy, maan iän tunteminen).

2591. "moin on roavaz, kai om moa jägälikkö" (vanhoina pidetyt jäkäliköt).

2592. "heän selgozen kaiken kävellyn on risti ristih" (kävellyt selkosen, maan selät).

2593. "läkkä riuhtal" (riuhtalle eli jyrkänteelle, vrt. pahta, riutta).

2594. "voaran riutta" (jyrkänne).

2595. "buolan ripsid" (ripsit eli tertut).

2596. "mard on ripsiz, kobarehelleh" (marjat ripsissä, koparehellaan).

2597. "smorodinripsud" (viinimarjan tertut, lainanimi=lainamarja).

2598. "jotta kivessä on upot väki syväseh aivaj jalantila" (jalanjäljen muotoinen kohta kivessä, 
pyhinä pidetyt kivet=poikkeavat muista).

2599. "ymbäri ollah suot, i sielä rigeneh yöksyttih" (yöksyttiin eli eksyttiin, soiden laajuus=johtaa suunnantajun menemiseen).

2600. "hilloida vähä tuloo, ku rigielöiz kohiz vai" (hilloja vain tiheiköissä, hyvät ja huonot hillavuodet).

2601. "rikkisammal, keldazettava, lyhyd, rapakka, kangahil" (rikkisammal eli lehtisammal).

2602. "rikkisammal on valpaz, kova dägäl, ku pollet peäl, rädzähtäh" (vaalea kova jäkälä, sammalia ja jäkäliä 
ei eroteta toisistaan).

2603. "täz on hyvä rimakko, rudzahteleh astuhez" (rimakko eli kuivunut suo).

2604. "rimbi pehmie on" (rimpi=hetteikköinen ja puuton suo).

2605. "rimmisuo" (rimmi eli rimpi).

2606. "tuiman tunturil lajella, voarav vanhar rintehellä" (tunturit ja vaarat).

2607. "palte on dyrkembi rinnetty" (paltteet ja rinteet, maan muotoja).

2608. "moa on rindielleh" (rinteellään).

2609. "astuu suuren vuoren rintah" (vuoren rintaan, vrt. rinteeseen).

2610."heän kun oli männyv voarar rintah, siitä itku oli kuulun sieltä voarasta" (mennyt vaaran rintaan).




2611. "syrkkärindoa mie kävelin mardah" (syrkän eli särkän rintaa).

2612. "rindumua" (lähimaa, vrt. rintamäki).

2613. "sanotah, on kui riizikkä" (leppärousku).

2614. "riivettih tuhjod" (riivettih=kasvoivat tuuheiksi, tuhjod=pensaat).

2615. "riivie myöte matkazin" (riiviä eli kantavia mättäitä myöten).

2616. "riivih uppozin" (upottavaan kohtaan).

2617. "riivikkösuo" (silmäkesuo).

2618. "nurmen randah vezoa riendeä" (rientää eli kasvaa vesaa).

2619. "riemakko" (räme).

2620. "rieme, eig ole suo eigo selgä" (rieme, ei suo eikä selkä).

2621. "riemiel om mustoida" (rämeellä mustikoita).

2622. "buoloa kazvau riemiel" (puolukkaa rämeellä, marjasuot).

2623. "riemejikkö" (kitukasvuista mäntyä kasvava suosaareke).

2624. "riemegriba, peälittsi musta, alattsi valgie" (rämetatti).

2625. "riemegriba on vetkiembi kasezgriboa" (rämetatti vetisempi kasestattia, kases=lehto, kasvupaikan mukaan nimeäminen).

2626. "se on riemekäs suo, et pahoin siidä poikki mäne" (upottavat rämesuot).

2627. "riemesuol on keväjel vetty, puudu kazvau" (soiden sulaminen).

2628. "hallu kylmi reäpistytti siened, ei ole kerättäveä heiz" (rääpistytti sienet, ei voi kerätä).

2629. "gribad reäpistyi mettsäh" (gribad=sienet, reäpistyi=pehmeni, mätäni).

2630. "griba vanheni moizeks reäpäkäks" (sienien aika=lyhyt).

2631. "kivi raboi, ravaks mureni" (mureni ravaksi, vrt. rapakivi).

2632. "kiven rauru" (rauru=sora, rapa).

2633. "raurukaz moa" (raurukas eli rapainen).

2634. "astuu rauskahuu kylmeä moadu myö" (kylmää eli jäätynyttä maata myöten).

2635. "kivikkoh rauskau dalg astuhez" (astuu kivikkoa myöten, eläinten pesäpaikkoja=ei kuulu ihmisten alueisiin).

2636. "raziezed gribazet" (hauraat sienet).

2637. "razvagruuzni on kellappane" (rasvasieni kellertävä, sienien nimet lainaa).

2638. "marjanvarbaradzeikko" (ratseikko eli varpusikko).

2639. "kallivon rago" (kallioita kuvailevat sanat).

2640. "raniekko moa" (vesiperäinen).




2641. "ranimoa" (kivikkoinen, vrt. Raninen).

2642. "voaran ranne, alla on suo" (ranne=laita, syrjä).

2643. "suoranne" (ranne eli syrjä, maan muotoja ja ihmisiä kuvaillaan yksillä sanoilla).

2644. "särkänranne" (vrt. ranta).

2645. "rannemoa" (loiva rinnemaa).

2646. "hettien rannalla" (rannalla eli reunalla, hetesuot).

2647. "rann on livvumbi paltettu, vähästy dyrkembi lattsuu" (ranne=rinne, livvumbi=loivempi,
paltettu=mäen rinnettä, lattsuu=tasamaata).

2648. "nurmer rannassa" (reunassa).

2649. "mäntie kunne lähti moa ilman randas sai" (maa ilman rantaan eli kauas).

2650. "ku nouzed mäel, ga moa ilman randu kai nägyy" (maa ilman ranta näkyy, maailma=näkyvä maa).

2651. "hoz niittu peädykkäh rannaz, se on randumoa" (rantaan päättyvä niitty, rantamaa).

2652. "raba on järiembi tsuuruo" (rapa hiekkaa järeämpää, lainasanoja).

2653. "kivi kuin on raba, halgieu moneksi palia" (paloiksi halkeava kivi).

2654. "rabahine kivi" (rapakivi).

2655. "hudr on rabakivi, murenov ylen terväh" (hutrat kivet).

2656. "valgie savi on rabakembua kuin sinini savi" (valkea ja sininen savi, savitietäjät).

2657. "rapakka savi" (rapakka eli hauras).

2658. "tsuurukivi on rapakka, murenou halgieu" (kivien nimiä, vrt. suurimo).

2659. "rabakivi rabavuu ilmal ollez" (rapautuu ilmalla ollessaan, vrt. ulkona).

2660. "kivirapeikko" (louheikko).

2661. "kivi rabeilou tulem pidähyy" (rapautuu tulessa, tuli kiviä vahvempi).

2662. "kiven rabelikko" (rapelikko eli louheikko).

2663. "rahkasuo" (rahkasammalia kasvava).

2664. "moan rajaz lendi lindu" (lensi maan rajassa, maan ja ilman linnut).

2665. "muan rajaz on vilu" (vilu eli pakkanen).

2666. "rajatoi suo" (rajaton, ei näy rajoja).




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti