2024. "me ulimme tunturissa niityllä" (utajärven 

tunturit).

2025. "kivej joarikka" (vrt. puun).

2026. "kyl se Orippäähäl laskee, toi harju se veret jakkaa" 

(vesiä jakavat harjut).

2027. "aivam piti istuan niinkum mätäs" (istua kuin

mätäs, eläviä olentoja).

2028. "iso jakso vaaroja" (jakso eli jono).

2029. "nin kovin oli pualoja ette jalaaj jakoo" 

(puolukkavuodet).

2030. "mustikkaa oli niin palijo Sotkavaarassa ettei ollu 

jalan laskemaa" (mustikkavuodet).

2031. "tuos riihe takan ol mustiirouskui iha kilikkannaa, 

jottei olt jalapainamaa siijjaa" (rouskuvuodet).

2032. "muuramia ol suo punannaa, ettei olt jalasiijoo" 

(muurainvuodet).

2033. "nyt luulis tulevam puolukoeta, on niin kukkia" 

(kukista puolukoiksi).

2034. "vuorej jalassa" (vuoren jalka, vrt. alus).

2035. "tosa on sittej jalo kivi" (jalo=iso, hieno, 

kivien ystävät).

2036. "varsinnin näellä jamamaella se tekköö sem 

muutteej ja se muuttuu saveksi" (tasamaan ja vaaramaan 

rajalla, muuttuu sorasta saveksi).

2037. "iha käi uuvuttammaa, ko tuon pitkä vastamaa 

tuli yllää" (vastamaa, vrt. ylämäki).

2038. "jankko on niin kovvoa moata että hyvä kum 

pystyy siihen kuokallakkaan" (multakerroksen alla 

oleva kova maakerros).

2039. "se on niij jankkoo muata kun on kova savikko" 

(jankkoo eli kovaa maata, vrt. jankata).

2040. "maa januais vettä" (kuivat kesät).

2041. "janteemultasia ja lehtomaeta" (multaiset lehdot, 

maan ja puiden yhteydestä).

2042. "se oj janteata moata, sitkasta kuivammaa" 

(janteata=tiivistä, sitkeää).

2043. "jantomoa" (savipitoinen viitamaa).

2044. "jantoperänem moa" (kostea savimaa, 

vrt. jantonen).

2045. "se on vähän jantovampoa moata, ei oon niim 

pehmeätä" (jantovampoa eli kovempaa).

2046. "mustikat on kovia, niim pikkusie japuroeta" 

(kuivuneita mustikoita).

2047. "semmonen kiviköljy, korkee mäejjata" 

(kivi köljy, mäen jata).

2048. "ne oli semmottia sukkelia, kovin kuivia ja jaohosia 

ja kivi sisällä" (sianpuolukat, vrt. mäyrän).

2049. "jauhopuola" (sianpuolukka).

2050. "jauhosammal" (torvijäkälä).

2051. "jauhosiena" (punahapero).

2052. "jauhosieni" (leppäsieni).

2053. "se vei äijä net tunturhin jemmaan" (omat 

jemmat).

2054. "siinä on jeri kova moa ku se on oikee kuivanna" 

(jerin kova, vrt. järin).

2055. "mein pehkolois on lopen paljon jiehtarlaisia" (pehkolois=pensaissa, jiehtarlaisia=viinimarjoja).

2056. "se jäkki oli sitä kuivam moah heinnee, mahotonta 

jermua" (lyhyttä ja kovaa heinää).

2057. "Vuokatti näkkyöj johmottaa" (vuo-katti, 

vrt. vuo-ri).

2058. "joilo" (mäkien välinen syvänne, vrt. roilo).

2059. "joivik" (joivikka eli mustaherukka, 

ei löydy suomen luonnosta, mitenkähän lienee 

suomenlahden eteläpuolella).

2060. "siellähän ne on hillumailmat, silimän 

näkemäj jokajallep päin" (hillumailmat eli hillamaat, 
hillua=poimia hilloja).

2061. "siel Siikasuol on jonniiver muuramia tän 

kesän" (suomuuramet).

2062. "se oli sit joksikin notko se maa sii" (joen 

rannassa).

2063. "jolannek" (notko, sola).

2064. "kylymäj jolleata moata" (maan 

koskettaminen).

2065. "sitä itekkik ihan kipsahttaa kun oj jolohhoom 

männäk" (kipsahtaa=säikähtää, jolhoon=kuoppaan). 

2066. "putosin juuren jolohoon ja kenkä mäni vettä 

täyteen" (juuren jolhoon).

2067. "koeranjolokkare" (juolukka).

2068. "jolo" (kankaiden välinen notkelma).

2069. "eän männäj jolostelloo ympärim moalmoo" 

(eän eli kaiku, moa ja almo).

2070. "Saukkovoaraj ja Teerivoaraj jommassa" 

(jommassa eli notkossa, vrt. jolossa).

2071. "välist kiertelyö mää kuvetta, välist 

suosilmäkkeihe sivusse" (maata mukailevat 

tiet).

2072. "se om pohjamutaa, liivaa, jonkummoista 

kanahkaa" (liivaa=hiekkaa, kanahkaa=limaa, 

veen alaiset maat).

2073. "jonnikkajoutavii ihon mittäättekemättömii 

hetteikkösoita" (vrt. suolla elävät linnut, 

joka maalla asukkaansa).

2074. "se om pitkä voara sammoa voaranjonnoa 

joka mennöö Hepokönkääseen asti" (vaarajonot).

2075. "jontkannek" (pitkä notko).

2076. "se kuivvaa tämä jontkasavi poakuks"  

(saven tuntijat).

2077. "jontoa laskua pitkästi" (loivaa laskua, 

mäessä).

2078. "tie nousee jonthon vaaran laitaa" 

(jonthon eli loivasti).

2079. "se oj jonttoa maata" (kosteaa).

2080. "se avojalakkaan tunttuu jonnollem maa, 

jokoham pakkanen tullee" (avojaloin käveleminen,

maan palvomista).

2081. "siä om jookis semmosta pehemosta sammalta" 

(pehmoset sammalmaat).

2082. "muuramej jorkuloeta" (isoja muuraimia).

2083. "koiranjorrikka" (juolukka).

2084. "koiranjorri" (juolukka).

2085. "jouhee mäki" (loiva).

2086. "jouhisammal" (karhunsammal).

2087. "pittääpä vähän kivellä joukahtoo" 

(omat lepopaikat).

2088. "joukeestin noussoo mäk" (joukeesti

eli loivasti).

2089. "mäkirinne viettää joukeestaan" 

(viettävät rinteet).

2090. "mustikathan ne on yhtä joutusoita" 

(kypsymään, kuin hillat).

2091. "onko mustikat joutunna" (joutunna eli 

kypsyneet).

2092. "sit alko joutu jo, marjat, mantsikat alkoit 

kypsyy, voapukat" (voapukat eli vatut).

2093. "tunturij juvakhek ku mennee" (juvakhe 

eli jono, juvake).

2094. "siinä se on juhkura" (iso kivi).

2095. "nuissa mustikoessa on tuommonej jula kylessä" 

(jula eli arpi).

2096. "siin ol oikke lihavi lehrei ette kävel olis juljen" 

(lihavia mustikan lehtiä, juljen eli rohjennut, 
marjojen pyhyydestä).

2097. "kivi alas pyöriäj jullukoep" (pyörivät 

kivet).

2098. "sellaasia kivipattahia, julumia" (julmia 

kivipatsaita).

2099. "puoloa ne kasvoit nii julmast" (ahot).

2100. "sej julumetun suol laijjassa" (julmetut 

suot, ihaillaan laidalta).

2101. "junkkeikko semmonen, oekkeer rötteikkö 

maesema ja komukko" (junkkeikko, rötteikkö, 

komukko).

2102. "siitä semmonem puroj junkkeikko kulukkoo" 

(maanalainen puro).

2103. "oekkeev vankkoa sammalikkoa, junkkeikko

sammalikkoa" (kulvekummussa).

2104. "se on aika junkkuu" (sitkeä savi).

2105. "ei ne on niin äkkinäisiä, se om melko juaheeta 

nousua" (juaheeta eli loivaa).

2106. "piteä semmoist juohiata myrineä" 

(kallio öisin, eläinten pesäpaikkoja).

2107. "siäl on semmossii juahui" (jaahuja,

loiva rinne tai mäki).

2108. "ei se niin korkee mut pitkältij juahua o" 

(pitkälti jaahua, mäessä).

2109. "juoksovvoo savvee" (juoksevaa eli 

muokattavaa, savityöt).

2110. "juokseva hieta" (hieta eli hiekka, 

vrt. hietanen, heta).

2111. "ves o tehnä juoksuja ku o satana rankast" 

(maata muokkaava vesi).

2112. "juoksuhietaa toh rapun eteh lennättänny" 

(juoksu eli lentohietaa).

2113. "toisiss ojiss on sellaist juoksusavee, 

että vaikka kaivaa ojan, nii taas juoksee umpeh 

se oja" (oma savi, vieraat kaivetut ojat).

2114. "juola" (juolukka, myös juolain, juoli).

2115. "niitun kaulake" (ylänköjen välissä).

2116. "siin on semmosta jualeeta myätämaata" 

(jualeeta eli loivaa, tasaisesti viettävää).

2117. "oli niin juoleet maat" (juoleet eli tasaiset).

2118. "soon semmosta kivijuolikkoa koko maa" 

(kivijuolikkoa eli louhikkoa).

2119. "kuokimma sen pellon vieren, jossa oli juolikkova" 

(omat juolukat, vieraat pellot).

2120. "sit on tuota juolua hyvinki alankomailla, 

voipi ollav vesiki välissä" (juolua=kivikkoa, 

louhikkoa).

2121. "juolu" (kankaan ja rämeen välinen salmi).

2122. "juolu" (pitkä mäennyppylä).

2123. "kivessä on valakea juolu" (juolu eli juova, 

pyhinä pidetyt haltijakivet).

2124. "jualukkoi ku syätiin nii rupes kivistääm päätä" 

(juolukoiden vaikutuksia).

2125. "elä syö juolukoeta, niistä tulloo humalaa" 

(juovuttavat marjat).

2126. "ne juolukatki on enämpi semmosia hylykymarioja" 

(vrt. parantamiseen käytettyjä).

2127. "juoma" (laaja puuton suo).

2128. "juamiko kasva mustikatte joukos" (juamiko

eli juolukoita, yhenvärisiä).

2129. "ei juamikoi saas syärä" (vrt. juoda).

2130. "kovastek kipeän olin kun söij juomikoit" 

(juolukoita hylkivät).

2131. "ol niit juamikoikih, min tul niist aina pää kipeäks" 

(ei sovi kaikille).

2132. "juomikko on ku mustikka mut isompa" 

(siniset marjat).

2133. "juamukkeita kasvaa semmosisa korpipaikoisa" 

(korpimarjat).

2134. "mennehinä vuasina oli juamukkojakin niiv 

vahavaattej ja suuria" (juomukkavuodet).

2135. "meijjänkil lapset tonki ussein sualta juamukoita" 

(suomarjat).

2136. "kasuu vähä juamukkaaki" (juamukkaa eli 

juolukkaa, vrt. juoma).

2137. "Olavi ja isä käivät joka päivä juomukas siel soil" 

(juomukoita keräämässä).

2138. "meijjä suol kasvoa äijjä juomukkoa" (äijä 

eli paljon).

2139. "ei juamkaissi oikke syätty" (maistuu joillekin,

vrt. juomat, leivonnaiset).

2140. "juamkaise varre ova ninko piremppi ku mustakaise" 

(mustikkaa pidemmät, vrt. juolu=pitkä).

2141. "kazvaat mokomaiset siniset marjat metsäs, 

ne on juomukkaiset" (mokomat marjat).

2142. "juomukkamarjat kypsyyt mustikkoin kans" 

(yhessä kypsyvät marjat).

2143. "juamurkaine" (juo-mur-kai-nen).

2144. "siinä on semmonen valakia savijuoni maasa" 

(savijuonet).

2145. "niij juani miäs ettei juanimpaa maam päällä olekkaa" 

(maan päällä, maa=tunnettu maa).

2146. "kaikem maailman elkiä sillä kumminkin oli, 

soli oikeen suuri juani joka lailla" (kaiken maailman 

elkeitä, maasta keksityt sanonnat).

2147. "se ov vähä sellaasta juonista se maa" 

(juonista eli juovikasta).

2148. "kallijoss oj juonne, oikei virtaa vettä sit halennetta 

myöte" (juonne ja halenne, vrt. halkeama).

2149. "se Talavivoara on sitä sammoa juontoa" 

(juontoa eli jonoa, vaarajonot).

2150. "nii juonteilliin toi mäk" (kumpuileva,

maan juonteet).

2151. "kalliossa on vähääsiä juapia vaij josta vesi menöö" 

(juopia eli juovia, uurteita).

2152. "ei se ahle ole nyrkkä, se ov vaan semmosta 

juapeeta ylömaata" (ahde jyrkkä).

2153. "kyl tääl kasvaa viälkin simmottiin niinku vähän 

sinisii marjoi, juapikkoi" (juo-pikka).

2154. "ei sitä olej joka paikassa juapukkaa" 

(juopukkapaikat).

2155. "juopukkahan se oli kova kasvamhan" 

(juopukkamaat).

2156. "siinä kulok semmoene juorma" (juorma 

eli pitkä juova, kivessä, vrt. jorma).

2157. "tuottuisia pitkiä juormuja niissä kivissä" 

(maan ihmeitä).

2158. "mäki juaksoo etelästä pohojahan niinku 

jojekki" (maan ja veen yhteydestä, maa-vesi 

ja maa-ilma).

2159. "ne juoksi sinnej jokia kohti, ne kaarrot" 

(soiden väliset harjanteet).

2160. "se juoksoo yhtenä selekänä se voara" 

(juoksee selkänä, vrt. vaarajonot).

2161. "sanotaam mäkijuatteeks mäenharjannetta" 

(juoteeksi harjannetta).

2162. "tuo voaran juotti kun juoksoo Salamille asti" 

(juotti eli jono).

2163. "se semmosia pitkiä juovia teki" (routa maan 

pintaan).

2164. "se on oikhein juovanen tunturi" (juovanen

eli kivikkoinen, vrt. jova, juva).

2165. "mustii juavikkai sois kasvaa" (juavikkai

=juolukoita, mustii=tumman sinisiä).

2166. "mustikoi ja mansikoi ja muurami ja juavikoi" 

(kasvoi meiän metissä).

2167. "juppero" (jyrkkä vaaran huippu).

2168. "juppo on semmonen erillinem pahkula, 

korkia, pyöriä, hyvim pieni pinta alaltahan" 

(korkea ja pyöreä huippu).

2169. "menhämpä käymhän Korkiihajjuphon" 

(korkeaan juppoon, vrt. pyhät paikat).

2170. "tuo on Syäsevvaara tuosa tuo juppura" 

(pyöreälakinen ja jyrkkä vaara).

2171. "se o töötänny semmoisia jupukoita maa" 

(jupukoita=pieniä vaaroja, vaarannyppylöitä, 

vaaroja tööttäävä maa).

2172. "kivi jupura" (pyöreä kivi).

2173. "siin ol niim paha jurreikko" (juuriset 

kohdat, vrt. kuusien pintajuuret).

2174. "ne ov vielä niir raakoja, semmosia jurikoita" 

(hillat, vrt. kovia).

2175. "täält et löyvä niitä pienii jurkkii niiko siel" 

(jurkkii=herkkusieniä tai tatteja).

2176. "siin on kova jurnikka sisällä" (jurnikka

variksenmarjassa, vrt. luu).

2177. "net on net hillat pakkanen pannu net ovat 

semmosia jurskuja ettei niistä ole syötäväksi" 

(pakkasen panemat hillat).

2178. "jussakkomätäs" (jäkkimätäs).

2179. "onpahan siin kasvant huonost heinä, ei oo 

muuta ko jussikkomättäitä" (vrt. jussi=jänis).

2180. "jussikkotakkuja" (takkuheinät).

2181. "sannoit jussikkotarnuu, se ol kovvaa heinää" 

(tarnuu, vrt. takkuu).

2182. "niittu on kasvanuj jussijjäkkeä" (jussien

syömää jäkkää).

2183. "on kasvanna jussimpartoo ja jussijjäkköjä" 

(parrat ja jäköt, jussiheiniä).

2184. "jussijjäkälä ei katkijakkaaj joka pojalla" 

(jäkälä eli jäkki).

2185. "tuol kankaral nyt takkusin sit jussintukkaa 

ittei näännyksih" (kivikkoisella kankaralla).

2186. "sanotaa että maa kiärtää mutta minä sanon, 

ei jutkahrakkan" (vrt. maata pyöreäksi väittävät, 

tasaiselta tuntuu kävellessä, oma tieto=omin silmin 

nähtyä).

2187. "yks jutkula lähtöö vuam muasta ja se siihen 

tekköö sem marjasa" (sudenmarja).

2188. "jutkuloeta" (kangasharjanteet).

2189. "men suaho su juttus kanss ei siin ol mittäm 

perä" (mene suohon, tiehesi).

2190. "se muta ku se juurehtuu heinäle se alkaa 

nurmittumhan niityksi" (heinien juurtuessa 

mutamaahan, nurmittuvat niityt).

2191. "moassa se on elämisen juuri kaekilla" 

(elämisen juuri).

2192. "mine rupesi oike niin ku juuresta puhuma" 

(alusta alkaen, vrt. juurin jaksain).

2193. "seisuo ku olis juurillua" (vrt. kuin puu).

2194. "juuritom moa" (vrt. puuton).

2195. "toi maa oli semmonej juutiainem misä noi 

kukkaset o" (juutiainen eli kova).

2196. "juutinkripa" (keltavahvero).

2197. "juutinsieni" (keltavahvero).

2198. "tuo savsilimäkej juututtaa kuormat" 

(omat savisilmäkkeet, vieraat kuormat).

2199. "son niin jylhikkö" (kivikkoinen kohta, 

roudan kovettama lumeton kohta).

2200. "sitten tulii se jylyhä rotti lähellä Salavajärvii" 

(rotti eli rotko).

2201. "se on huono hihtaa semmonen jylikkö" 

(kivikkoinen kohta).

2202. "jylittyä" (aaltoutua, hiekasta).

2203. "sitte se oli jylittänyn nii että mä mukkasin 

iha" (jylittänyn=jäädyttänyt maan, mukkasin

=menin nurin).

2204. "maa oj jylittänny, ku se on sulannuj ja sitten 

taas jiätynny" (sulanut ja jäätynyt, keväällä vai 

syksyllä).

2205. "jylmymaa ov vasta kauhean kovvaa" 

(kova kangasmaa, vrt. julmu).

2206. "kyllä ne on isot kivet jylähelly alas mäkkee" 

(kallion halkeillessa).

2207. "kuivalla moalla joskus jynkkää niinkun oesi 

onsi ollu" (onsi eli ontto).

2208. "aika jynkämä toi mäk" (jyrkkä, jynk-ämä,

vrt. obinugrilaisten junk, junx).

2209. "tuom pellon takana on jokunen semmonej 

jynkäre" (jynkäre eli kumpare).

2210. "jypelikkö" (mättäinen paikka).

2211. "kyllä tääl on niitä jyppyriä paljo" (jyppyriä

eli kumpareita, vrt. hyppyri).

2212. "se om pientä jyppyrää koko maasto" 

(jyppyräiset kohdat).

2213. "se kohta on kaikkii jyrkemys" (omien eli 

jalan kuljettavien maiden tunteminen).

2214. "tuonneppäij jyrkkenee jyrkkenemistähä" 

(rinne).

2215. "hyvi suur jyrkiä kiv, peäsep peälle ku yhölt 

kulmalt" (suuret kivet, vrt. pyhinä pidetyt).

2216. "jyrkes töykke" (töykke eli kumpu).

2217. "jyrkkärintanen kallijo" (rintanen eli 

rinteinen).

2218. "tuom mäen takkoo tulloo vastaaj jyrkkäös" 

(jyrkkäys eli jyrkänne).

2219. "menöö niij jyrkkähän alahappäij jott oikeem 

peljättää" (jyrkät rinteet, parempi kiertää).

2220. "kikkerö lopussa van se nousoo jyrkästään" 

(vuorenhuippu).

2221. "se pit jumalatonta jytyä ku se tul kallijova 

myöte ales" (vierivä kivi).

2222. "ei se jäkäliköllä kasvap puolukka" 

(marjattomat jäkäliköt, vrt. kuivat kankaat).

2223. "jäkkikenttä" (kovaa ja lyhyttä heinää 

kasvava kenttä).

2224. "jäkkituppaeta" (tuppaita eli mättäitä,

jäkki=jakki, jaki).

2225. "jäkköjussikko" (jussikot).

2226. "tuo mei juonniitty o semmosta jäkkökenkuraa, 

jott ei siint saa heinää poik muuta ko karkie kastie 

aikaa" (juonniitty=jokiniitty, jäkkökenkuraa

=jäkkiä kasvavaa mätäsmaata).

2227. "jäkälessammal" (poronjäkälä).

2228. "pää harmaa kuj jäkälä" (jäkäliin 

vertaaminen).

2229. "Antti vain istuu ko jäkälä" (omat 

vertaukset).

2230. "lähteekö ne tytöt taas jäkälänkukkia poemiin" 

(jäkälänkukkia eli hirvenjäkäliä).

2231. "jäkäläheinä" (poronjäkälä).

2232. "jäkäläntaika" (keuhkosammal).

2233. "jäkältiera" (jäkälätiera eli poronjäkälä).

2234. "kallijäkärä" (kalliojäkälä).

2235. "semmosta jäkäräsammalta ei siähem pantu, 

kuj jäkäriks sanotaan" (sanotaan jäkäriksi,

nimetty=käytetty johonkin).

2236. "jäkäläsammalta ei oom muuta käytetty" 

(kuin tilkkeeksi, vrt. rahkasammalta).

2237. "jäkäläsammalie kasvaa mäjes ja kivijem piellä, 

ne ov valkosie" (jäkäläsammalia).

2238. "jäkäläsammale on se ku kalliol kasuu" 

(kasvaa, vrt. poronjäkälä). 

2239. "jäkäläsien" (keltahaarakas, haarasieni).

2240. "mua on jälähyvä" (jälhyä eli kovaa).

2241. "paranoo paekalla umpeen se jäläki" (jalanjälki, 

pehmeässä savessa, maan ihmeitä).

2242. "eikö se oo hyvin jälyvä muata" (jälyä eli karua).

2243. "kyll on toi maa jämejää" (jämeää eli kovaa, 

vrt. jämerä).

2244. "suuri kivi siinä jämöttää" (suuret kivet, 

pyhäköiden paikkoja).

2245. "jänkkä savi" (paksu).

2246. "talavitie meni sej jängäm poikki" (jänkä

=aukea suo, matalia puita kasvava kuivahko suo, 

suoniitty).

2247. "ne o isommilla jängillä ja soilla tehneet heinää" 

(jängät ja suot).

2248. "oli iso neva oekein synkkä jänkä" (iso neva 

eli jänkä).

2249. "jängältä hillat ovat paleltunehet mutta 

korvessa niitä vielä on" (hallan arat jängät).

2250. "jänkäm pyörtänöt" (pitkät suomättäät).

2251. "jänkissä on useasti soimea vesi" (soimea 

eli kylmänhaalea).

2252. "lähennevam poekki kulukkee monta jänkkää" 

(pitkulaista suomätästä).

2253. "käveli rahkajängällä" (vrt. suolla).

2254. "asia paenu jänkään" (jäi selvittämättä).

2255. "jänkkähillat" (jängällä kasvavat hillat).

2256. "jänkkämustikka" (juolukka).

2257. "jänkkäpuola" (jänkäpuolukka eli karpalo).

2258. "se oj jänkkäsammal elip pounusammal s oli 

semmonen että jos s oli kovim punertava ku se tuli 

lumen alta kevväilä ni s oli kylmän kesäm merkki ja 

jos se oli vaaleankeltanen hyviv vaaleankeltanen 

ni se oli lämpimän kesäm merkki" (sammalista 

ennustaminen, jänkäsammal=pounusammal

=rahkasammal).

2259. "maitosienet on semmossii paksui ja nii 

kovii käkkäröit, mie en niit oikei tykkä, ne on 

sellasii kovii jänsiköi" (kovat ja pehmeät sienet).

2260. "jäppeikkö" (pensaikko).

2261. "tiäl oj jäniksej jäpelikkö" (vähäkasvuinen 

heinikko).

2262. "on semmosta jäpelikköö" (heinikkoa).

2263. "on olt nii pakkanen jot maa o iha jäpettynt" 

(jäpettynt eli jähmettynyt).

2264. "jäpikkö kasvvaa huonomakusilla maella, 

kivikoella, se on semmosta kovvoo ja rassimaesta 

heennee" (rassimaista eli piikkimäistä heinää,

vrt. jäkki).

2265. "jäpikkö" (kova savimaa, vrt. jäppinen).

2266. "järiää karrii" (karrii eli soraa).

2267. "no jo ne laitimmaiset sitte menee järij järin, 

nettä korvahiuksep pilliä soittaa" (maan pyörimiseen 

liittyvien uutisten ihmettelyä).

2268. "maa järisee" (elävä olento).

2269. "kyl mnää sitä issoo kivvee koitin maasta 

irki kanketa, muttei se jäsentäns järkähtäny" 

(vieraat rautakanget=vieras kivien kankeaminen, 

maan pyhyyden unohtaneita).

2270. "siin on niin suuri louhi keskellä väölää, 

että emmähäm me saanus sitä paikaltaaj järkähtään" 
(louhi=suuri kivi, vrt. Louheksi kutsuttu haltija).

2271. "kivej järkäle" (louhikossa).

2272. "moa järähti poualla kovaksi" (järähti 

eli kuivui).

2273. "järämä" (suonsilmäke, jär-ämä).

2274. "jätinkiuas" (hiidenkiuas).

2275. "jättiläinen heitti sen sormensa päällä" 

(Sormikivi-nimisen ison kiven).

2276. "tuoll om Muikkulas kiv, jota sanotah 

jättiläisten aikoseks, ku siinn ol lapsej jälk ja 

varsaj jälk" (kivissä nähdyt jäljet).

2277. "eihäs sinnuka maan sampaks jätetä" 

(maan sampaksi, elämään ikuisesti,

vrt. sampo, sampi).

2278. "vähän maan nousun jäytää tyvessä" 

(puun tyvessä, lahoa).

2279. "hyvij jäötee moata, pohjosrinnettä" 

(jäytää=kylmää ja kosteaa).

2280. "täm on semmosta jäötee moata, savsekasta 

ja kylymäsorttista" (kylmät savimaat).

2281. "mua jäytäytyy ja tinnautuu" (savimaa 

sateella, tulee tiiviiksi).

2282. "maat puud jäävät, meitä ei lie" (maat ja 

puut jäävät, me katoamme).

2283. "valkost sammaletta, eiköhän se kuttuta 

jääkäleeks, eiköhän se os samaa kun tual 

pohjosissakin noop peurat syä" (jääkäleeks 

eli jäkäläksi, vrt. jä=ja=maa).

2284. "jääkälesammal" (poronjäkälä).

2285. "jääränpäämätikkyä" (sitkeäheinäistä mätästä,

vrt. jääräpäistä).

2286. "kaatuu nii paljo maitoo" (koivusienistä, 

puiden mukaan nimetyt sienet).

2287. "maaveet kaatut päällä" (kaatuu eli

virtaa päälle, jostain ylempää).

2288. "kahlottimia vetelillä soilla" (kahlottimia 

eli kahluupaikkoja).

2289. "kylymäek kahmassu om moata" (kylmä 

eli pakkanen, vrt. kylmä eki).

2290. "maa on jo jäänkahnaas" (maan 

jäätyminen).

2291. "maa ol tänä aamunna kahnianna" 

(kahniana eli kohmeessa).

2292. "kaakkusiäni" (lehmäntatti).

2293. "kaara" (kapea kannas suon keskellä, 

ka-ara, myös kaarko).

2294. "sielä oli jäneksej jälijet sitte semmosella, 

kaaranteella" (hiekkaharjanteella).

2295. "tämä musta marja, mek kuttumma kaarnikaks" 

(variksenmarjaa, vrt. kaarne).

2296. "mustikoita elikkä niitä kaarnikoita kokosin suuhu" 

(nimien paikallisuudesta).

2297. "pie kuarakem muata" (kaarake maata).

2298. "mee sitä kaarraketta pitkin, seun tuo suo 

paikkapaikon aivan ijätiviepä" (kaarraketta=suon 

keskellä olevaa kannasta, ijätiviepä=pohjaton).

2299. "me kaarratimma sitä nevvaa" (nevojen 

kaartaminen).

2300. "sitten on aavassa semmosia kaarteheja" 

(kaarteheja=kuivia kohtia, soiden tuntijat).

2301. "sen täyry siält kaarta ympäri ko oli niin vetelää" 

(soiden kaartaminen).

2302. "ne juoksi sinnej jokia kohti ne kaarrot" 

(suon kaarrot, suot=jokien lähteitä).

2303. "rimminkaartua menimä poikki" 

(rimpisuon kaartua, vrt. limmi).

2304. "koartomoan yli näkkyy menneen" 

(kaartomaan yli, omia teitä).

2305. "suon kaaruma" (kaaruma eli kaarto).

2306. "semmosta kaasua nousee aamulla maasta, 

kun o hiljan satanuj ja tullee lämpönen satteem 

päälle" (omat maakaasut).

2307. "s on semmonen notkokas sua että joka 

pualelta kaataa siihen ni se kokkoo veret siihem 

paremmi" (notkoihin syntyvät suot).

2308. "se kuntta siihem panttiin" (kuntta 

eli turve, vrt. kunta).

2309. "o niitä ny kartteja suojasisa paikosa ja 

mettän kaulolla, taitaapi tulla hillavuosi" 

(kartteja eli muuraimen raakileita).

2310. "on siinä soukkia maankauloja" (kapeita 

maankauloja, suota ei pidetä maana).

2311. "kaksikarvalla" (maa pälvien aikaan, 

karva=väri).

2312. "maa oli aamulla kahelloksis" (kohmeessa, 

vrt. pakkasenhaltija Kahu).

2313. "tais ollam maa kahelmas kun tulitten" 

(maa kahelmassa).

2314. "tulee jäänkahelmahan heinä" (heinien 

jäätyminen).

2315. "maa ov vallan kaherruksisa" (jäätynyt 

kovaksi).

2316. "siä on oikeen kahertanum maata jeehän" 

(talven tulon enteitä).

2317. "on niin kahertannu maan" (kahertannu 

eli kohmettanut).

2318. "siäl on paikotellen notkopaikois aika kahjuu" 

(kahjuu eli usvaa).

2319. "minun om pitänyk koko ikäni kahalaillam 

maaliman soita kun eij oo ollup parempaa niittyä" 
(maattomat eli kaupunkeihin ajetut, vrt. kansalta

varastetut valtion maat / metsäyhtiöiden maat, 

voitteko palauttaa).

2320. "kaahlakko" (kahlattava suo).

2321. "kahlottimia vetelillä soilla" (kahlottimia

eli kahlauspaikkoja).

2322. "mua on jo vähän kahmahtant" 

(kahmahtanut, vrt. kohme).

2323. "on paljo siistimp liikkuu ko mua on vähä 

kahmahtant" (liikkeen aika).

2324. "nyt on vähäm moataek kahmassu" 

(kahmassu eli kovettanut, kuka).

2325. "kylymäek kahmassu om moata" 

(kylmä eki).

2326. "mua or rouan kahmeessa" (kovettamaa,

routa=louta).

2327. "maa on jo kahmetuksis" (maan

kahmettuminen, vrt. vuoden vaihde).

2328. "rapakot on kahmonna ja lijakot on 

kahmetuksissa" (rapakot ja lijakot, 

lätäköiden nimiä).

2329. "moa on kahmotuksissa" (kahmean 

maan aika).

2330. "vähä enne niitä satehiikii ol nii kahnehes 

maa" (kahnehes eli kohmeessa).

2331. "maa ol tänä aamunna kahnianna" 

(kahneiset aamut).

2332. "selekä on keskiltä korkiampi, ja laskeupii 

kahthajale" (vaaran selkä).

2333. "virrakkil lähtöö kahthallem päi" (lähtee 

kahtaalle päin, vedenjakajat).

2334. "ei lähe halla hausta kaste kaihesta sijasta" 

(kaihesta eli varjoisasta, kastepaikat).

2335. "kaikaa se, kaiku vastaa mäjelt" 

(elävä olento).

2336. "Mustikkakankaalta tullak kaekasi laetareellä" 

(marjojen mukaan nimeäminen).

2337. "kaiku vastas vaarasta" (vrt. metsästä,

metsäläiset ja vaaralaiset).

2338. "vaarak kaikuvat" (vaarojen maa).

2339. "siäl oli kovastin niissä nevankainaloissa" 

(hillan kukkia).

2340. "ennem puhuvat että pittää lähtäk kairollej 

ja ne lähti tuonnes syvämmaallep painumaan" 
(lähteä kairolle, kaira=jokien välinen maa, 

asumaton erämaa).

2341. "sieltä kairam poikki hihtaas sukasin" 

(kairan poikki hiihtäminen).

2342. "sinnek kairhan se oj jääny" (kairhaan 

eli erämaahan, ka-aira, ka-ira).

2343. "ajon vyötä myöten poikki kairan" 

(kairan poikki ajaminen).

2344. "meni sitä jänkkäinvälistä kairaa ylös" 

(jängät ja kairat).

2345. "itäkairale" (itään päin).

2346. "kaisto" (soiden välinen 

harjumaasto).

2347. "ja lappalainen kuttuu kaitiksi taas, 

soukka maa kahen jänkän välissä" (kaitti

=kapea maa kahden jängän välissä, 

vrt. kaita, kaittinen).

2348. "siinä reunolla oli palijo puolukoita" 

(puolukkapaikat).

2349. "tyynel illal kun on kajavaa ilma, 

kum puhuu se kallio sanoo peräs sen" 

(sanoo perässä, kaikuu).

2350. "ku huus, kajeht eän mukavast vastoa 

kallijost" (kajehti eli kaikui).

2351. "mie matkain syrettä myöte" (syrettä

eli särkkää, vrt. syrjää).

2352. "mie syriestä poikki mänin" (syrjästä 

poikki).

2353. "täldä puolelda syrkkeä matkoau tämä 

ojanneh" (syrkän puolet, maan jakajia).

2354. "syrkkärindoa myö kävelin mardah" 

(syrkän eli särkän rintaa myöten, vrt. sirkan,

omat tiet).

2355. "mua on kuivu ku porohu, se syvästi palau 

päivysydämel poltajes" (maa kuivuu syvältä, 

palavan maan aika).

2356. "sienez on syyd alatsi" (syyt alatsi, 

alapuolella).

2357. "tsarikerdu säigehenny matkoau moaz" 

(tsarikerdu eli sorakerros, vrt. sari).

2358. "särkikäz mua" (vrt. harjukas).

2359. "mie nouzin särkällä da matkazin pitin särkköä" 

(särkkää pitkin matkaaminen).

2360. "mägi on korgiembi selgeä, särkkä on jyrgembi 

mägie, voara on jyrgembi da pitkembi särkkeä" 

(mäet, selät, särkät ja vaarat).

2361. "särkkä on konza pitkulittsa, konza pyözyrä" 

(pitkät ja pyöreät särkät).

2362. "o mitys voara, särkkä" (maan muotoja

kuvailevat sanat).

2363. "särk on korgiembi da lyhembi selgeä, madalembi 

mägie" (särkät, selät ja mäet).

2364. "jyrky särky joven rannaz" (jokisärkät).

2365. "moa on särkälläh" (särkällään).

2366. "k ei Mua emä suuttuz, gu nenga mattii panetto" 

(panette mattia eli kiroilette).

2367. "mua muadah, vezi vettäh suvaittsoo" 

(jumalaisista keksityt vertaukset, oma suvaitsevaisuus
=omanlaisten suvaitsemista).

2368. "suvensammal on ruspakko, pitky, kazvau 

suomualois, korbiloiz" (suden eli karhunsammal, 

vrt. hukansammal).

2369. "suvensammalikko" (sudensammalia kasvava 

kohta, vrt. susien makuupaikat).

2370. "jumala lykkäi enzi kerran suveh päi niidy mualoi" 

(luomiskertomusten jäänteitä).

2371. "suvipalttiella vai pohjazella palttiella" 

(palte=rinne, vrt. paltamo).

2372. "mua suonii" (loppukesästä, kasteisten 

seittien ilmestyessä maahan).

2373. "suondeikko, eu suuri suohut" (ei suuri 

eli pieni suo, kko-päätteen merkityksestä).

2374. "suosieni suondeikkoloilla kazvau" 

(suosienet).

2375. "suo on siinä, neät lammil laijalla" 

(soistuvat lammet).

2376. "se nurmi on suoperäine" (suoperäiset 

nurmet).

2377. "suopohju niittu" (suopohjaiset niityt).

2378. "ei siinä ole kuin pieni suopuga" 

(suopukka eli pieni suo).

2379. "suopukkaini tunturil lomassa" 

(suopukkaini, nen-pääte).

2380. "suobuolu on suurembi muabuoloa" 

(suo ja maapuolukat).

2381. "harmuat gribat kazvetah suorannoissa" 

(gribat eli sienet).

2382. "suoreikko nurmi" (tasainen, vrt. suora).

2383. "suorie moa" (suorie eli sileä).

2384. "suosammal on valgei" (valkeat sammalet, 

vrt. rahkasammal).

2385. "suottavalleh om mua, ei vie suolleh" (ei vielä 

suota, elävä eli muuttuva maa).

2386. "sumpa moa" (kova, tiivis).

2387. "sumba on mua, ei läbäze vettä" (maan 

ja veen kohtaaminen).

2388. "muan sunne" (kasteen kimallus,

vrt. suonet).

2389. "hyvä on suossa löttö, kirikössä kebie kengä" 

(suossa eli kirkössä).

2390. "moine oli notkie suo" (kovat ja notkeat 

suot).

2391. "meän suol on äijäldi polvikkahie puida" 

(polvikkahie eli mutkaisia).

2392. "suossa kazvau karbaluo" (suo ja 

metsämarjat, karpa-lo).

2393. "sie om pehmei suo" (pehmeät suot).

2394. "suol oli muuroin kukkua kai valgenah" 

(muuraimen kukinta).

2395. "astummo suon agjah" (päähän).

2396. "jesli hiän on suolleh, niin sanuotsou suohut" 

(maa suolleen, sanotaan suohut).

2397. "suolleh on joga sija vihmoil" (suolleen 

joka sija, sateella, sanan alkuperää).

2398. "suoheinöä siitä niitettih, jonkuv verran 

niitä moaheinieki" (suo ja maaheinät).

2399. "suoheinäd om kovembad" (heinien 

tuntijat).

2400. "suojägälä" (lyhyt valkoinen 

vesisammal).

2401. "pehmyt mua, se on sula mua" 

(pehmeä eli sula maa).

2402. "suleikko kortehikko" (pitkiä ja suoria 

kortteita kasvava paikka).

2403. "suon sulku" (lahdelma).

2404. "suloikivie on harvazeh joga kohaz" 

(suloikiviä eli suloisia vaaleita kiviä, 

vrt. kuukiviä, ukonkiviä).

2405. "kastien sume" (vrt. sumu).

2406. "loadi meil moad, veed, da kaikenjyttyön 

elaijan" (luomiskertomusten jäänteitä).

2407. "oldih virzud jallaz, sid lindzoinjuurih hänel 

jallat sevottih, sidä jälgie lindzoidu Karum marjakse 

sanotah" (lillukkaa Karun marjaksi, marjojen 

syntykertomuksia).

2408. "löyvät ukonduuban i panet lyötändähize" 

(ukontuupan eli ukonsienen).

2409. "sorassa vähän dyriembäizie on kivie seassa" 

(jyriempäisiä eli paksumpia kiviä).

2410. "kiven sokareh" (palanen).

2411. "sogelikko kallivo" (sokkeloinen).

2412. "niit on sogelikaz, pukkeluo on äjjy" 

(niitty sokkeloinen, pukkelo=varjoisa ja 

tiheäkasvuinen kohta).

2413. "kallivon sogoine" (kolo).

2414. "mänet tuosta tsoheran tsokan kautta, 

solahat lomah" (tsokan eli vuorenhuipun kautta, 

sokat ja lomat).

2415. "Muldusellän da Moasellän välil on kallivon 

solukku" (solukku eli sola, selkien nimiä).

2416. "somerikko" (sorainen paikka).

2417. "tanteret sulikse maikse, sulat moat somerikoikse, 

somerikot hietiköikse" (tantere=luminen maa).

2418. "moasta soate taivahah" (maasta taivaaseen.

vrt. maa-ilma).

2419. "soarimoaloil oli mustoida tänä vuon" 

(saarimailla mustikoita).

2420. "aidu slängistih, kirzi nostatti" (kirsi eli routa).

2421. "smorodina toze robehiin kazvau hiän" 

(kasvaa robehiin eli ryppäille, mustaviinimarja,
häneksi kutsuminen).

2422. "ojan särvil kazvaa smorodinaa" (ojan särvillä

mustaviinimarjaa, lainanimi).

2423. "vagoil peä smutkahtah, kos ku kypseks roih" 

(pää mutkahtaa, vatuilla).

2424. "Kyykkäkankahalla soahen" (vieras kyykkä, 

omat kisakankaat).

2425. "heineä soav täh niemeh" (soav eli kasvaa, 

vrt. saada=syntyä, synnyttää).

2426. "moa sai märräkse" (sai märäksi).

2427. "mua sai sulakse" (sai sulaksi, vrt. syntyi).

2428. "nyd on kasse, ei sua haravoija" (kasteen 

pyhyydestä).

2429. "vie moa eläy, vie pyhälly jyrizöö" (sanonta,

pyhälly=ukkonen).

2430. "katso myödymäis kulleh vezi slohevui tulemah" 

(vrt. sulamisvesi).

2431. "pikkusen sinertäy sitä vuarua" (sinertää vaaraa, 

omat maamerkit).

2432. "mussikkaini da juobukkaini ollah sinizet" 

(siniset marjat).

2433. "siin oli semmoini, sinini kivi ni siin oli kivessä 

valkie semmoini noin" (pyhinä pidetyt kivet, 

jokaisella omansa).

2434. "sinisieni kazvoa vägisuureks" (siniset 

sienet).

2435. "sinisköne" (sinertävä sieni).

2436. "sinistäy moa selän takoate" (selän takaa, 

maan selät).

2437. "ku moassa vönyy se sinistyy" (puu sinistyy, 

vrt. venyä maaten).

2438. "singieh on heineä kazvanuh" (singieh eli 

tiheään, sinkeä).

2439. "k onhäi kurkoikaz mua, turbehikko" (kurkoikas 

eli paakkuinen).

2440. "sorratetah, silendetäh mua" (maan silentäminen

=maan sortamista, vrt. Maan emon luvan pyytäminen 

ennen maahan kajoamista).

2441. "ensimäisem marjat suuret, jälkimäisen tie silie" 

(sanonta).

2442. "jäittseä ni vieretä, moin on silie mua" 

(jäittseä eli munaa, niin sileä maa).

2443. "moan silmäz vezi budzuou" (maan silmässä, 

silmäkkeet=maan silmiä).

2444. "suosilmy" (suon silmät).

2445. "silmälähtöziil lyöh on ruozmua" (silmälähteen 

luona, ruosmua eli ruostetta, rautapitoiset maat).

2446. "kiven silbarehet" (silpareet eli sirut).

2447. "kiven silu" (vrt. siru).

2448. "vain siinä kivessä hyvin näkyy selän sijat ta 

hartien sijat" (ihmisiä muistuttavat kivet).

2449. "sigattsuloida emm ota" (sikatsuja eli 

mustarouskuja).

2450. "sijoitellen kazvau griboa hyviä" (sijoitellen 

eli paikoitellen, paikkauskolliset sienet).

2451. "sigiesti kazvoi siendy" (sigiesti eli tiheään).

2452. "sigieh mardoa on täs kohtii" (sikeään 

marjaa).

2453. "sigiendi heineä kazvoa" (maasta sikenevät

heinät ja marjat).

2454. "tsigoi om muzavu sieni, suuri, lierahtah kazvoa" 

(tsigoi eli mustarousku).

2455. "tsikoi" (sianmarja / variksenmarja).

2456. "ziguna" (sianmarja, na-pääte=lainasana).

2457. "poadarid on silejilleh kui pliitat suuret" 

(paaterot ja pliitat, sileitä kiviä).

2458. "kylmi sieneks" (sieneksi eli kokonaan).

2459. "siendy vihmui" (kovasta tihkusta).

2460. "suutuin kai sienekse" (suutuin sieneksi, 

sieni-sanan alkuperää).

2461. "sienekäz moa" (sienimaat).

2462. "sienekäz vuozi" (sienivuodet).

2463. "sienekäs kohtu" (vrt. haltijoiden elinpaikat).

2464. "sienikkö moa" (sieniä kasvava).

2465. "sientä meilä oli parahastah krusie ta vahvoista" 

(krusi=rousku, vahvoi=vahvero).

2466. "korvasieni" (kevätsienet).

2467. "leppäsieni" (puiden mukaan nimeäminen).

2468. "oravasieni" (vrt. oravien syömä).

2469. "vahoisieni" (vrt. vahvero, vaha, vahva).

2470. "vilpoisieni" (hapero).

2471. "griba on dämei, a sieni on hoikku" (jämerät 

tatit ja hoikat sienet, kahteen heimoon jakaminen).

2472. "koiransieni" (vrt. koirien syömä).

2473. "kiärvässieni" (kärpässieni, vrt. vanhempi 

yksiosainen nimi).

2474. "maidosieni" (maitosienet).

2475. "pilvoisieni" (hapero, vrt. vilpoi).

2476. "sienityi moa vihmuhuu" (maan sienittyminen, 

sateesta pitävät sienet).

2477. "vihman dällel siendy kazvaa" (vihman 

jälkeen nousevat sienet).

2478. "mua sieroo" (kuivuu, halkeilee,

vrt. sierettymä).

2479. "terveh Moa emä, kalliskandoni, siiluizaalui" 

(maan emon puhuttelemista, vrt. kantoni,

kantajani).

2480. "mandzoimarjam magevuttu, kangazmarjan 

kaunehuttu" (marjojen lukuja).

2481. "min silmä siitäy, sini on silie moa" 

(sileät maat, vrt. lappi).

2482. "suo siel, vedelä tiäl, kanarvikko kaikkiel" 

(suot, vetelät ja kanervikot).

2483. "moan seämessä" (sydämessä).

2484. "vavarjon sydämez om madostu" (vavarjon 

eli vatun, va-varjo).

2485. "ne läpetti sellazet sugahuot" (sugahuot 

eli juonteet, kiiltävässä kivessä).

2486. "sid lähti maa ilmah" (maa+ilma=maailma, 

vrt. alkuhenget).

2487. "moan selgy" (selänne, harjanne).

2488. "selg om pitkembi särkeä" (selät ja särkät).

2489. "myö tulimmo selgyy myö, kuivembi oli astua" 

(omat tiet, luonnon luomia).

2490. "lagei selgy, kuz e ole suardu ni metseä" 

(lakea selkä, vrt. lakeus).

2491. "savikkokoivahikoz on kai lauttonah 

valgiesiendy" (lauttoinaan valkeaa sientä, 

koivuja kasvavassa savimaassa).

2492. "savikkomuan ku vihmui, muga on 

lujoitannuh" (vihman lujittama savimaa).

2493. "saviloadu on Savikorves hiekkaza" 

(maan mukaan nimetty metsä).

2494. "savimoas siidässäh ei moa parane" 

(savimaan ystävät).

2495. "muldumoa, savimoa i peskumoa" 

(multa, savi ja pesku).

2496. "meäm paikoiss oli saviperöä ta kivikkyö" 

(saviperät ja kivikot).

2497. "saviperäine niittu" (ni-ittu, vrt. itu).

2498. "mäit ku savuomah ruvetanneh, siid lämmän 

löydäy, talvel lumem panou" (mäkien savuamisesta 

eli höyryämisestä ennustaminen).

2499. "seinysammaleks kerätäh ruspakemboa 

sammald uittoloiz" (ruspakemboa=punertavampaa, 

uittoloiz=kosteista notkoista).

2500. "satuin astumah pehmieh kohtah, sinn uppoilin" 

(maa kertoo missä ihmisen kuuluu liikkua, 

kannattaa kuunnella).

2501. "savenkeskini moa" (keskinen eli sekainen).

2502. "syteh tai saveh" (sanonta, vrt. sysi=noki, 

sysimusta).

2503. "savekaz moa" (savimaat).

2504. "mudakerd ylembä, savikerd alemba" 

(mutakerta ja savikerta).

2505. "mustam muan jällez on savikerdu" 

(maan kerrat eli kerrokset).

2506. "ylen savikko on tämä moa" (savikot maat, 

kaikki kovat maat=maita).

2507. "savikko mua on kylmäi mua" (kylmät 

savimaat).

2508. "moa saravui" (alkoi kasvaa saraheinää).

2509. "nurmi saravui" (nurmesta saraksi, 

pitkiksi kasvavat luonnonniityt).

2510. "sareikko niittu" (saroja kasvava niitty).

2511. "heineä sarevui vihmuhuu" (sarevui eli kasvoi, 

sanan alkuperää).

2512. "heiny sazuvui vihmuhuu" (sasuvui eli tuuheni, 

sateen jälkeen).

2513. "sarei kohtu" (saroja kasvava).

2514. "lodmassa kazvau sarikko" (lodmassa eli 

notkossa, sara=saara=sari).

2515. "saroikas suo" (saroja kasvava, sarat=heinistä 

pisimpiä, jäävät mieleen).

2516. "heiny sangenou mehem panduu" (sangenou

=paksunee, mehen=sateen).

2517. "salmes" (suosalmeke / metsäkannas).

2518. "soijen välillä on salbaus, vain järvessä se olizi 

salmi" (salpaukset ja salmet, vrt. salpausselkä).

2519. "siitä kuv vanhani hyvin ne jäkälät nin siit 

alko muuttuo sammalekse" (jäkälistä sammaliksi, 

elävä maa).

2520. "ruskie sammal" (karhunsammal, 

ruskie=punertava).

2521. "suvensammal" (suden eli karhun).

2522. "valgie sammal" (rahkasammal).

2523. "suosammal" (rahkasammal).

2524. "suoss on äijä sammalda" (sammalsuot).

2525. "muurain kazvau sammalsoissa kotskiila" 

(kotskiila eli mättäillä).

2526. "ruskei sammal niittylöil, valgei sammal suoloil" 

(ruskeat ja valkeat sammalet).

2527. "pagizet suodu da sammaldu" (puhut suota 

ja sammalta, vrt. puuta heinää).

2528. "sammaleh pideä lähtie" (sammaleen, 

sammalia keräämään).

2529. "sammalez ollah" (sammalta ottamassa).

2530. "sammalehine kohtu" (maan palvojien 

pyhiä kohtia, vrt. saamma, sa-amma).

2531. "sammalekaz mua" (sammalmaat).

2532. "siid on hilloida sammalikol" (hilloja 

sammalikolla, vrt. muuraimia).

2533. "sammalikko suo" (sammalsuot).

2534. "sammalikko mua" (sammalikot,

vrt. same=susi, vrt. sammas, sammakko).

2535. "sammald on nelleä loaduu, ruskei sammal, 

ruspakko sammal, valgei sammal, suvensammal" 
(sammaltietäjät).

2536. "tuli korkie voara, semmoni sakeikko voaran 

nenä oli" (vaaran nenä, vrt. laki, huippu).

2537. "savimoal on rädyy vihmuhuu" (rädyy eli 

kuraa, sateen jälkeen).

2538. "rädyvyttih dallad" (vrt. rätynen, 

maan suvut=maata kuvailevia sanoja).

2539. "moa räykistyi räkkie" (räykistyi=halkeili, 

räkkie=helteellä).

2540. "röhmäkkö moa, mättähikäz" (rosoinen, 

epätasainen).

2541. "röbied om marjan rybähät" (röbied=runsaat, 

rybähät=ryppäät).

2542. "buoluröpsy" (röpsy eli terttu).

2543. "lindoi kazvau röpsylleh gu orhoi" (lindoi

=lillukka, orhoi=mesimarja, marjatietäjät).

2544. "röpäkkö mua" (vrt. röhmäkkö).

2545. "rödzimö" (pehmeä suo, letto).

2546. "röväkäd om marjan rybähät, kobra täyzi tuloo" 

(röväkäd eli runsaat, kouran täysi).

2547. "buolaröbähät" (puolukan).

2548. "lindzoi kazvau röbähälleh" (lindzoi=lillukka, 

röbähälleh=tertuille).

2549. "savikko röykisteleh kuivahez, katkelmustu loadiu" 

(katkeilee kuivuessaan).

2550. "poudu moan röykistytti" (kuivasi maan).

2551. "suuri kiviröykky" (röykkiö).

2552. "röystelikäs kallivo" (röpelöinen, halkeillut).

2553. "räbläkkö moa" (liukas).

2554. "moagriba on räpäkköpäiväine" (räpäkkö

eli rosoinen, maasieni).

2555. "mätäzryögäli, ryöhönnyh tobju mätäz" 

(topakka mätäs, mättäitten tuntijat).

2556. "ryöneikkö, k om puudu kuadunnu, pehmei

pohjazet notkot" (ryöneikön kuvaus).

2557. "buolan rybehyöt" (ryppäät).

2558. "buolamarjat ollah rybähäkkähät" 

(ryppäille kasvavat marjat).

2559. "rybähäizet köksöttäy painuksiz, om marjoa" 

(marjakesät).

2560. "buolat kazvetah ryppähiin" (vrt. yksittäin 

kasvavat hillat).

2561. "puoloja suuri ryväs" (rypäs).

2562. "marjat rypähissä ollah" (marjaryppäät).

2563. "mustoin varvas om marjua kogo ryväs" 

(mustikan varvas eli varvussa).

2564. "rybähälles seizotah rahvaz" (seisotaan 

ryppäässä, kuin marjat).

2565. "mardad ryvästytäh tobjetah" (ryvästytäh, 

kasvaa ryppäiksi).

2566. "Vehkasuo on alova, ruuttsaranda" (alava suo, 

ruuttsa eli puroranta).

2567. "ruuvokas suo" (ruokoja kasvava).

2568. "ryvi sammalih" (älä kerro kellekään).

2569. "kai sammalih ryvitäh" (pidetään salassa).

2570. "ruskenah oli buoloa" (ruskeanaan 

puolukkaa).

2571. "ruskie tuhdo" (punertava tuhjo,

punaherukkapensas).

2572. "on valgiedu vilboidu dai sinisty vilboidu 

dai ruskeikettustu vilboid on" (valkeita, sinisiä 

ja punaisia haperoita).

2573. "ruskeigriba" (punikkitatti).

2574. "ruskomulda on vägimullan alla" 

(multatuntijat, vrt. mu=maa).

2575. "ruskonah om mandzoidu rajakol" 

(punaisenaan mansikoita).

2576. "muuroid on kai ruskonah, jallal tiloa ei ole" 

(ruskeanaan muuraimia).

2577. "Korkievoara kompottau, Rukavoara rusottau" 

(vaarojen nimiä).

2578. "rudapohju moa, hienuo ruskie kivytty lähil 

pinnan" (ruda eli rautapohja).

2579. "moahan se on kaikkein lihavin, kussa kaikki 

ruohot kasvav" (lihavin eli rehevin).

2580. "ruohikoss issut niin i ruohouvut" (maan 

palvonnan muotoja).

2581. "se oli ruogaza suo heilä, korttehie ihan kazvo" 

(ruokoisa, kortteita kasvava).

2582. "suoloil kazvoa ruoguo randeil" (ruokoa

ranteilla, vrt. rannoilla).

2583. "ruogoza suo" (ruokosuot).

2584. "kiviruopaz" (ruopas eli röykkiö).

2585. "ruozmett on suoz, ruskiet kui vered" 

(ruosmetta eli ruostetta, vrt. simiä).

2586. "ruozmepohju moa" (punertava eli

rautapitoinen).

2587. "sithäi tänne rodih pohjaspuolel mägie, 

kallivuo, e ule tazazed muat, ne rodih piäl, ne 

Karun sylgietyt" (luomiskertomusten jäänteitä, 

Karu sylkee maan muodot toisen alkuhengen 

luomien tasaisten maiden päälle).

2588. "muan nosti kylmändy rouhtiel" 

(rouhtiel eli roudalle).

2589. "muan ku kylmää, rouste tuloo" 

(rouste eli routa, vrt. kirsi).

2590. "roudahini moa" (roudan aika).

2591. "korvurousku" (vrt. sieni).

2592. "rouskusien on valgei, kova" (valkeat 

rouskut).

2593. "mantsikka ei robehissa kazva, yksittiän kazvau" 

(yksittäin kasvavat marjat).

2594. "ne on kettuzed ruskiet, piälits on hienozed 

rokkozed valgiet" (kärpässienet).

2595. "mantsikka robehuziin kazvau, kolme nellä 

mantsikaista robehuossa" (kasvaa ropehusiin 

eli ryppäisiin, vrt. ei kasva).

2596. "ropsakka heinä, ei ole murenija" (ropsakka 

eli tuore).

2597. "oh tämpiänä on suuri rosa" (rosa eli kaste).

2598. "kastiehuon rivahutti" (rivautti kasteen, 

kuka).

2599. "buolua on ka suuret ribehet sielä" (suuret 

ripehet, vrt. ryppäät).

2600. "road mardad on, eij oo kypsetty" 

(kypsymisen odottaminen).

2601. "ruat hillot" (hillot eli hillat).

2602. "vavarnot ollah ruavat" (vavarnot eli vatut).

2603. "mandzikat viel on ruat" (mantsikat,

vrt. sukulaiskansa mansit).

2604. "roatsakad marjat, kypsemmäd ruohkoa" 

(raakuuden asteita).

2605. "mustoid oldih ruatskul" (raakileita).

2606. "roavaz moa vai jägäldyy" (raavas eli vanha 

maa, maan iän tunteminen).

2607. "moin on roavaz, kai om moa jägälikkö" 

(vanhoina pidetyt jäkäliköt).

2608. "heän selgozen kaiken kävellyn on risti ristih" 

(selkosen, maan selät).

2609. "läkkä riuhtal" (riuhtal eli jyrkänteelle, 

vrt. riutta).

2610. "voaran riutta" (jyrkänne).

2611. "buolan ripsid" (ripsit eli tertut).

2612. "mard on ripsiz, kobarehelleh" (ripsissä, 

koparehellaan).

2613. "smorodinripsud" (viinimarjan tertut,

istutettu=lainasana).

2614. "jotta kivessä on upot väki syväseh aivaj 

jalantila" (jalanjäljen muotoinen kohta, 

vrt. jättiläisten jäljet).

2615. "ymbäri ollah suot, i sielä rigeneh yöksyttih" 

(yöksyttih eli eksyttiin, isolle suolle).

2616. "hilloida vähä tuloo, ku rigielöiz kohiz vai" 

(rigielöiz eli tiheissä kohdissa, huonot

hillavuodet).

2617. "rikkisammal, keldazettava, lyhyd, rapakka, 

kangahil" (rikki eli lehtisammal).

2618. "rikkisammal on valpaz, kova dägäl, ku pollet 

peäl, rädzähtäh" (vaalea kova jäkälä).

2619. "täz on hyvä rimakko, rudzahteleh astuhez" 

(kuivunut suo).

2620. "rimbi pehmie on" (hetteikköinen ja puuton 

suo).

2621. "rimmisuo" (vrt. ri-imi, ri-impi).

2622. "tuiman tunturil lajella, voarav vanhar rintehellä" 

(tunturit ja vaarat).

2623. "palte on dyrkembi rinnetty" (paltteet ja rinteet).

2624. "moa on rindielleh" (rinteellään).

2625. "astuu suuren vuoren rintah" (vuoren rintaan, 

elävä olento).

2626."heän kun oli männyv voarar rintah, siitä itku oli 

kuulun sieltä voarasta" (omat pyhäköt, kuuntelijat,

surun viejät).

2627. "syrkkärindoa mie kävelin mardah" 

(syrkän eli särkän rintaa).

2628. "rindumua" (lähimaa, vrt. rintamäki).

2629. "sanotah, on kui riizikkä" (leppärousku).

2630. "riivettih tuhjod" (kasvoi tuuheiksi, 

tuhjod=pensaat).

2631. "riivie myöte matkazin" (riivie eli kantavia 

mättäitä myöten).

2632. "riivih uppozin" (pehmeään kohtaan).

2633. "riivikkösuo" (silmäkesuo, vrt. riiviöt).

2634. "nurmen randah vezoa riendeä" (rientää 

eli kasvaa vesaa).

2635. "riemakko" (vrt. riemeen akka).

2636. "rieme, eig ole suo eigo selgä" (riemeet,

suot ja selät).

2637. "riemiel om mustoida" (riemiel eli rämeellä).

2638. "buoloa kazvau riemiel" (marjarämeet).

2639. "riemejikkö" (kitukasvuista mäntyä kasvava 

suosaareke).

2640. "riemegriba, peälittsi musta, alattsi valgie" 

(rämetatti).

2641. "riemegriba on vetkiembi kasezgriboa" 

(vetisempi kasestattia, kases=lehto).

2642. "se on riemekäs suo, et pahoin siidä poikki 

mäne" (upottavat riemesuot).

2643. "riemesuol on keväjel vetty, puudu kazvau" 

(soiden sulaminen).

2644. "hallu kylmi reäpistytti siened, ei ole 

kerättäveä heiz" (rääpistytti sienet, ha-alla, 

ha-allu).

2645. "gribad reäpistyi mettsäh" (reäpistyi

=pehmeni, mätäni).

2646. "griba vanheni moizeks reäpäkäks" 

(sienien aika, lyhyt).

2647. "kivi raboi, ravaks mureni" (mureni 

ravaksi, rapakivet).

2648. "kiven rauru" (rapa).

2649. "raurukaz moa" (rapainen).

2650. "astuu rauskahuu kylmeä moadu myö" 

(kylmeä eli jäätynyttä).

2651. "kivikkoh rauskau dalg astuhez" 

(kivikossa kävellessä, ihmisille ja eläimille

kuuluvat kohdat).

2652. "raziezed gribazet" (hauraat sienet,

hallan syömät).

2653. "razvagruuzni on kellappane" (rasvasieni 

kellertävä).

2654. "marjanvarbaradzeikko" (ratseikko eli 

varpusikko).

2655. "kallivon rago" (vrt. uhripaikat).

2656. "raniekko moa" (vesiperäinen).

2657. "ranimoa" (kivikkoinen, vrt. raninen).

2658. "voaran ranne, alla on suo" (ranne eli syrjä).

2659. "suoranne" (suon syrjä).

2660. "särkänranne" (vrt. ranta).

2661. "rannemoa" (loiva rinnemaa).

2662. "hettien rannalla" (rannalla eli reunalla, 

hetesuot).

2663. "rann on livvumbi paltettu, vähästy dyrkembi 

lattsuu" (ranne=syrjä, livvumbi=loivempi, paltettu

=rinnettä, lattsuu=tasamaata).

2664. "nurmer rannassa" (reunassa).

2665. "mäntie kunne lähti moa ilman randas sai" 

(maa ilman rantaan, kauas).

2666. "ku nouzed mäel, ga moa ilman randu kai nägyy" 

(maa ilman ranta, vrt. taivaan ranta).

2667. "hoz niittu peädykkäh rannaz, se on randumoa" 

(rantaan päättyvä niitty).

2668. "raba on järiembi tsuuruo" (tsuuruo eli hiekkaa 

järeämpää).

2669. "kivi kuin on raba, halgieu moneksi palia" 

(paloiksi halkeava kivi).

2670. "rabahine kivi" (rapakivet).

2671. "hudr on rabakivi, murenov ylen terväh" 

(murenevat kivet).

2672. "valgie savi on rabakembua kuin sinini savi" 

(valkea ja sininen savi).

2673. "rapakka savi" (hauras, vrt. rapea).

2674. "tsuurukivi on rapakka, murenou halgieu" 

(tsuuru eli sora, vrt. suurimo).

2675. "rabakivi rabavuu ilmal ollez" (ilmalla 

ollessaan, ulkona).

2676. "kivirapeikko" (louhikko).

2677. "kivi rabeilou tulem pidähyy" (rapautuu 

tulessa, tuli kiviä vahvempi).

2678. "kiven rabelikko" (louhikko).

2679. "rahkasuo" (rahkasammalia kasvava).

2680. "moan rajaz lendi lindu" (maan rajassa, 

maan ja ilman linnut).

2681. "muan rajaz on vilu" (vilu eli pakkanen).

2682. "rajatoi suo" (rajaton, jatkuu silmän

kantamattomiin).

2683. nganasanit kutsuvat maata sanalla mou.

2684. nganasanit kutsuvat suota sanoilla kagi,
kegi ja keri.

2685. nganasanit kutsuvat tundraa sanalla d´anur.

2686. nganasanit pitävät Mou niamya (maan emo) 

kaikkien maaeläinten ja kasvien emona.

2687. nganasanit pitävät maan kamaraa Mou
niamyn kehona.

2688. nganasanien henkiin kuuluu maan alla 

elävä Nily nguo (pidetään elämän ja onnellisuuden 

haltijana, naisnoita matkaa luokseen unessa,

pyytäen suvulleen helpompaa elämää, haltijan 

kodalle saapuessaan joutuu suorittamaan kolme 

tehtävää).

2689. nganasanien mukaan Nily nguo elää "joen
toisella puolella" (erottaa henkien maan ihmisten 

maasta, nily=ili=elo).

2690. nganasanit pitävät Nily nguon vanhempana
nimenä Nily niamia ("elämän emo", joissain 

taruissa nainen, toisissa nuori poika).

2691. samojedit pitävät kiviä tärkeinä noitien 

apuhenkinä (taruissa seitsemän kiveä puhuttelee 

noitaa, jokaisella kivellä jotain annettavaa 

ihmisten elämään).

2692. hantit pitävät maata kuusikerroksisena 

("karvainen-suuren-maan-peto" eli karhu elää
ensimmäisessä kerroksessa, toista kerrosta
pidetään veden valtaamana, alinta kerrosta
kutsutaan May-junk-kanin "taivas kerrokseksi"
josta noitaa auttamaan saapuu maan haltijan
tytär).

2693. hantien mukaan kärpässienet (panx) 

luotiin "taivaallisen jumalan syljestä" 

(syy miksi niin väkeviä).

2694. mansit pitävät kärpässieniä henkien 

ruokana.

2695. nenetsit pitävät Ja nebaa (maan emo,
vanha-nainen-emäntä) ylisenhenki Numin 

vaimona, elämän antajana ja säilyttäjänä ja
kodan, perheen ja kotitulen suojelijana

(b=v, vrt. neva).

2696. nenetsit pitävät Ilibembertia (elämän

haltija) pyyntionnen antajana (peurat, naalit) 

ja porojen suojelijana (vrt. nganasanien
Nilulemy-mou-niamy).

2697. nenetsit pitävät Dyan kataa (maan akka) 

voimakkaimpana keskisen henkenä (uskotaan
ohjaavan ihmisiä hyvään ja valoon).

2698. nenetsit pitävät ural-vuorten (bae)
haltijaa naispuolisena (jumalattarelle
uhrataan vuorien lähellä oltaessa,
pyydetään ettei lähettäisi lumivyöryjä).

2699. nenetsit pitävät maata Dyan katan

kasvoina (sylkeminen tarkoittaisi kasvoihinsa
sylkemistä, tökkiminen silmiinsä tökkimistä, 

vrt. luvan pyytäminen maata kaivettaessa).

2700. nenetsit pitävät Dyan kataa (maan akka,
isoäiti) naisten, terveyden, synnytyksen
ja äitiyden suojelushenkenä (jokaisella
naisella jumalattaren nukke jota palvotaan
ja hoidetaan huolella).

2701. nenetsinaiset pitävät Dyan katan nukkea 

lähellään synnyttäessään ja sairastaessaan
(makuusijan päässä).

2702. nenetsien maan hengen Ya miunian 

nimeä käännetään muotoihin maan tekijä, 

maan kannattelija, maan muokkaaja ja maalle
oikean muodon antaja (luojahenkeen
viittaavia kuvauksia).

2703. nganasanit pitävät elämän luojina maata 

ja päivää (maa täynnä silmiä joita laittaa naisten 

sisään (vrt. sikiö), nainen synnyttää lihan jonka 

päivä täyttää hengellä ja saa kasvamaan). 

2704. nganasanit pitävät Ngo-niamyä (maa-emo)
suojelushenkenä ja tietyn alueen henkenä
(oma elämä=paikallista, jokaisella maalla 

emonsa).

2705. nenetsit kutsuvat maan emoa nimin 

Ya minia (maa emo, vrt. miniä, minni, minna) 

ja Ya nebia (maan rinta / syli).

2706. nenetsien mukaan Ya minia auttaa 

synnytyksessä ja pitää huolta ihmisestä syntymästä 

kuolemaan (yhistetään elämän pituuteen ja 

kohtaloon).

2707. nenetsit pitävät Ya miniaa ylisenhaltija 

Numin vaimona (toisen tiedon mukaan Numia 

vanhempi jumaluus).

2708. enetsit kutsuvat maan emoa nimellä Dia 

meniu´o (maan-vanha-nainen).

2709. enetsit pitävät Dia meniu´ota kaikkien 

elävien olentojen luojana ja suojelijana.

2710. enetsien mukaan Dia-meniu´o pitää 

hallussaan syntymättömien lasten henkiä 

(lähettää henget maan päälle päivän säteissä).

2711. enetsien mukaan Dia-meniu´o pitää kirjaa 

kohtaloista, parantaa tauteja, suojelee kotaa, 

tulisijaa, lapsia ja perheitä ja opettaa naimaikään 

tulevia tyttöjä ompelemaan (haltijan sijoina 

kodassa pidetyt miad pukhutsia-nuket).

2712. selkupit kutsuvat maan emoa nimellä 

Ylenta-kota (maan-vanha-nainen).

2713. selkuppien mukaan Ylenta-kota antaa
lapselle kätkyen, kuolleelle tuohikääreen ja 

noidalle puvun ja kannuksen kehät (vrt. kaiken 

maasta ja puista saadun).

2714. nenetsien mukaan Ya nebian pyhäkkö 

sijaitsee saaressa (pyhäkössä kävijöiden täytyy 

jättää jotain "jumalattaren poveen", vrt. sylin
tai rinnan muotoiset uhrikivet, vrt. saaren 

pitäminen povena).

2715. nenetsien Ya nebian palvontaan kuuluu 

erityiset vanhan-naisen-vyöt (pyhäkköön 

sidottuja uhrinauhoja).

2716. nenetsinaiset jättävät Ya nebian pyhäkössä 

käydessään lahjan ja ottavat jotain vastalahjaksi
(pyhäköistä otettuja esineitä pidetään kodassa, 

haltijan nukkejen tavoin uskotaan vaikuttavan
kodassa elävien syntymään, elämään ja 

kuolemaan). 

2717. nenetsit pitävät maan emo Ya miuniaa 

alisenhaltija Ngan äitinä (Ngata vanhempi 

jumaluus, kuvataan mammutin selässä 

ratsastavana naisena).

2718. nenetsit pitävät Ya miuniaa keskisen
haltijana (vrt. kodan, mukana ihmisten arjessa).

2719. nenetsit pitävät Ya miuniaa taivaallisena 

emona eli Num nebina (jumalatarta yhistetään 

kaikkiin olevaisuuden tasoihin).

2720. nenetsit pitävät maata elävänä olentona 

(ya=elävä maa, elävä aine josta maailman 

uskotaan syntyneen / josta elävät olennot 

syntyvät, vrt. maasta nousevat heinät ja puut).

2721. nenetsit kuvailevat Ya miuniaa vanhaksi
naiseksi joka auttaa synnytyksessä, vaikuttaa 

ihmisen kohtaloon ja suojelee kuolemaan asti.

2722. nganasanit pitävät Mou-niamyä kaikkien 

elävien olentojen silmien antajana (vrt. kohdussa 

kehittyvät silmät, vrt. Kaiken-jolla-on-silmät-emo, 

vrt. silmiin yhistetty nilti-sielu).

2723. nganasanit pitävät silmiä maan emon
(Mou-niamy) ja taivaan emon (Niamy-ngo) 

antamina (vrt. haltijan monta nimeä ja 

olinpaikkaa).

2724. nenetsit kutsuvat maan haltijaa ja

vanhinta nimellä Ya yerv (ya=ja=maa).

2725. nenetsit kutsuvat naispuolista maan 

haltijaa nimellä Ya yerv ne (ne=nainen).

2726. nenetsit kutsuvat maan henkeä nimellä
Yamyunya erv (jami-unja).

2727. mansien suojelushenkiin kuuluu 

Nyor-oyka (uralin-vanha-mies, pidetään 

ural-vuorten pohjoisten osien haltijana ja 

porojen suojelijana, vrt. porojen ajaminen 

vuorten lähelle).

2728. nenetsien mukaan Ya minea on
vastuussa ihmistensä onnesta (omien

haltijoiden luonteesta, suojelevat niitä 

jotka muistavat heitä).

2729. nenetsien taruissa Ya minea vaeltaa
maan päällä ja jokaisesta leiripaikastaan 

tulee pyhä paikka (paikoista löydettyjä puita 

ja kiviä pidetään haltijareessä).

2730. nenetsien mukaan Ya minean pyhin
paikka sijaitsee ural-vuorten päässä
("missä vuoret vaihtuvat jängäksi",
jumalattaren uskotaan lopettaneen siellä 

maanpäällisen vaelluksensa, paikalla 

sijaitsee kolme vuorenhuippua jotka 

edustavat jumalattaren kotaa, peuraa 

ja pyhää rekeä).

2731. nenetsit pyhittävät elämänhaltija 

Ilebyam pertyalle ruskeita vaatimia 

(pidetään porojen suojelushenkenä, 

poron sukupuoli viittaa naispuoliseen 

henkeen).

2732. nenetsit pitävät maata Ja neban

(maan emo) lakkina.

2733. nenetsien taruissa Ja neban vyötäisillä 

on seitsemän lankaa.

2734. nenetsit kutsuvat vuoren ylittämistä 

sanoilla xoy madadi (vrt. matkata).

2735. nenetsit kutsuvat ural-vuorten haltijaa
nimellä Pe erc ne (ne=nainen, jumalattarelle
uhrataan lumivyöryjen välttämiseksi).

2736. nenetsien lauluissa Yamyinya xadako 

(maan akka) elää roudan maassa (ya cerw) 

tai maan sisuksessa (yamyinya, ja minja,

jami inja).

2737. saamelaiset kutsuvat maan akkaa nimellä 

Japmeahkka (elää maan alla, vrt. samojedin 

ja=maa).

2738. nenetsien elämänhaltijan Ilibembertyan 

nimi juontuu sanoista ilebts (elo, hyvinvointi,
peurat) ja pertz (tehdä, pitää, kutsua).

2739. nenetsit pitävät Ilibembertyaa villipeurojen
suojelushenkenä (myöhemmin otti suojelukseensa
myös kesyt porot).

2740. nenetsien mukaan Ilibembertya jutaa 

ympäri maata antaen ihmisille poroja (pidetään 

ensimmäisenä poronhoitajana).

2741. nenetsit pitävät maata tasaisena ja merien 

ympäröimänä (keskeltä eli vuorien kohdalta 

kumpuraisena, vrt. ural-vuoret maan 

keskikohtana).

2742. nenetsien mukaan maan alla sijaitsee
"seitsemän maata" (ensimmäisessä maassa elää 

tarunomainen sirtya-väki, sikhirtya).

2743. nenetsit kutsuvat maan väkeä eli maan

vanhempaa väestöä nimellä sidya-pe-ter 

(kaksi-vuorten-asukkia, ystävällisiä olentoja 

jotka auttavat tarujen henkilöitä).

2744. nenetsit pitävät maan emo Ya nebya 

lempeänä ja hyväsydämisenä naisena
(toiselta nimeltään Ya myunya, maan povi).

2745. nenetsit pitävät Ya nebya naisten
suojelijana ("osa jokaista naista").

2746. nenetsit kutsuvat Ya nebya ylimmän
noomin vaimoksi (vrt. noom=ylisen henki, 

vrt. ylisen kerrokset).

2747. nenetsien mukaan maassa on seitsemän 

routaista kerrosta (joiden kulmaan alisen henki 

Nga lyö päätään).

2748. nenetsit kuvailevat Ya minyaa "kauniiksi
tummatukkaiseksi neidoksi jonka letit mustat 

kuin korpin siivet" (letteihin kiinnitetty helmiä, 

hiuksissaan tanssivat tähdet, otsanauha koristeltu 

helmillä (keskellä kiiltelevä kivi joka säihkyy kuin 

pohjantähti talviyössä), turkistakkinsa koristeltu 

revontulilla (ommeltu taivaallisten porojen nahoista, 

kaulus valkoisesta pilvestä), haltijan kulkiessa 

puhaltaa kevyt tuuli ja kuuluu kellojen ääntä, 

katsomaansa kohtaan paistaa päivä, vilkaisunsa 

tekee lämpimäksi, puheensa kuulostaa taivaalliselta 

laululta, laulunsa saa maan viheriöimään ja puut 

heräämään).

2749. nenetsien taruissa Ya minya elää 

"seitsemän taivaan päässä" puolisoa etsivästä 

Noom vesokosta (vrt. seitsemän taipaleen, 

jumalaisten elämä alkujaan maan päällä 

tapahtunutta).

2750. nenetsien taruissa Ya minya synnyttää 

Noomille seitsemän poikaa (vastalahjaksi Noom 

antaa maan (keskisen) Ya minyan hallintaan, 

Noomin itsensä jäädessä taustalle).

2751. nenetsien taruissa Ya minya ottaa maan, 

lapset ja lasta odottavat naiset suojelukseensa 

(jumalatarta yhistetään kohtaloon ja 

järjestykseen).

2752. nenetsien mukaan Ya minya tuntee 

jokaisen ihmisen (nenetsin) ja eläimen 

(läsnäolonsa pitää sieluja varastavan Ngan 

loitolla).

2753. nenetsit pyytävät Ya minyan apua 

elämän vaikeina hetkinä.

2754. nenetsien taruissa alisen henki Ngan
tyttären nainut noita muuttuu Maan-vanhaksi

-mieheksi (haltijoiden taustalla oikeita ihmisiä).

2755. nenetsien mukaan maan jokaista kolkkaa 

asuttaa henki (joiden kanssa tulee elää sovussa, 

maata vahingoittamatta).

2756. nenetsien mukaan maa herää eloon 

keväällä (ruohon kasvaessa) ja kuolee syksyllä 

(ruohon kellastuessa).

2757. nenetsit eivät istuta mitään maahan
(uskotaan loukkaavan maan henkiä).

2758. nenetsit pitävät pyhinä isoja kiviä, mäkiä, 

kumpuja, jokia, järviä ja saaria (jokaisella oma 

syntytarunsa).

2759. nenetsit pitävät punaista naisten ja maan alla 

elävän naispuolisen alkuhengen värinä (naisten reet
sidottu punaisin nuorin).

2760. nenetsien taruissa maan henki Ya minya elää 

maan alla kultaisessa majassaan (yhtyy Yav maliksi 

kutsutun ob-joen haltijan kanssa).

2761. nenetsien maanhenkiin kuuluu Ya erv 

(maan haltija) ja Ya erv ne (maan haltija nainen, 

pidetään suuressa arvossa).

2762. nenetsien mukaan maan haltijat omistavat 

asuttamansa maan (vrt. luvan pyytäminen 

maan käyttämiseen).

2763. unkarilaisten henkiolentoihin kuuluu vuorilla 

elävät oriasokit eli jättiläiset (pidetään hyvinä ja 

pahoina).

2764. hantien pyhiin paikkoihin kuuluu kev nol 

(kivinen niemi, yhistetään jättiläisiin).

2765. hantit kutsuvat länttä kiviseksi puoleksi

(kev pelak, vrt. ural-vuoret).

2766. hantit kutsuvat keskistä sanalla muv.

2767. hantit pitävät maailman keskustana 

tämän hetkistä asuinpaikkaansa (oma elämä

=paikallista, hetkeä elävää).

2768. hantit kutsuvat maan emoa nimellä 

Moma-anki.

2769. hantit pitävät maa-lieroja (muv-ler) 

Moma-ankin takin säikeinä (sax-kinenit, 

pidetään pyhinä).

2770. nenetsit kutsuvat hillaa sanalla maraka 

(vrt. marka, mar-aka).

2771. nenetsit kutsuvat heinää / ruohoa sanalla
amde (vrt. ante, antti).

2772. nenetsit kutsuvat maata sanoilla ja ja jä
(vrt. jää).

2773. nenetsit kutsuvat keskistä / keskellä olevaa 

sanalla jertie (vrt. jer-tie).

2774. nenetsit kutsuvat mäkeä / kumparetta
sanoilla choj ja hoj (vrt. hoi, hoilata).

2775. nenetsit kutsuvat laaksoa, lakeutta, tasankoa
ja alankoa sanoilla labta ja lapta (vrt. lauta, latta).

2776. nenetsit kutsuvat jyrkännettä sanalla lank

(vrt. langeta).

2777. nenetsit kutsuvat mätästä sanoilla laxacyh

(laxa-cyh, la-xacyh).

2778. nenetsit kutsuvat suota / savea sanalla 

limpad (vrt. rimpi=limpi).

2779. nenetsit kutsuvat kiveä sanoilla pae ja po.

2780. nenetsit kutsuvat tomua / pölyä sanoilla poghoj
(vrt. pogoj=tuuli, vihuri, vrt. hoj=kumpare).

2781. nenetsit kutsuvat savea sanoilla saed ja saedäw

(vrt. sade, setä).

2782. nenetsit kutsuvat mäen alustaa sanoilla
seädngilyi (seädnä-gilyi).

2783. nenetsit kutsuvat vuorta sanalla siäje

(siä-je).

2784. nenetsit kutsuvat luolaa sanoilla taalje
ja talxbq (vrt. talja).

2785. nenetsit kutsuvat hiekkaa sanoilla taaw ja tab

(vrt. taavi, tavi, vrt. tapa, vrt. tavoittaa, tavata).

2786. nenetsit kutsuvat juurta sanoilla waano, 

wano ja vano (vrt. wa-ano, vrt. vannoa).

2787. nenetsit kutsuvat lehteä sanoilla vuebaa,
voba ja weba (b=v, vrt. vu-eva).

2788. nenetsit kutsuvat suota / jänkää sanoilla
wuj ja vyn (vrt. vuitaa, suonoidat).

2789. nganasanit kutsuvat alankoa / laaksoa
sanoilla lunta ja luntta (vrt. luta, lumi).

2790. nenetsit kutsuvat marjaa sanoilla moge
ja nodje (vrt. not-ko).

2791. nganasanit kutsuvat marjaa sanoilla nuta,
luta ja lutta (vrt. lunta=alanko, marjapaikkoja).

2792. nenetsit kutsuvat hillaa sanoilla maranka
ja maranta (vrt. mar-anka).

2793. nganasanit kutsuvat hillaa sanoilla 

murunka ja urunqa (ur-unka, unka=anka=anki, 

haltijanimiä).

2794. nenetsit kutsuvat kastetta sanoilla japta 

ja jabte (ja=maa, vrt. jauta, jäytä).

2795. nganasanit kutsuvat kastetta sanoilla djibla
ja djebtua (jipla, jivla, jiula, b=v=u).

2796. nenetsit kutsuvat pölyä / tomua sanoilla
sipe ja sibje (vrt. sipaista, siipi).

2797. nganasanit kutsuvat pölyä / tomua sanalla 

lile.

2798. nenetsit kutsuvat pölyä / tomua sanoilla 

xambol (xam-bol, x=k tai h).

2799. nenetsit kutsuvat nurmea sanalla num
(vrt. nummi, umi).

2800. nganasanit kutsuvat nurmea sanoilla njotö

(njo-tö, vrt. tö, to=järvi).

2801. nenetsit kutsuvat koloa / pesää sanalla 

wank (vrt. pankko, vako).

2802. nganasanit kutsuvat koloa / pesää sanalla 

bonktyö (bonk-työ).

2803. nganasanit kutsuvat maata sanalla mou

(vrt. moukan tuuri).

2804. nganasanit kutsuvat lehteä sanalla horazji
(vrt. oras, orastaa).

2805. nenetsit kutsuvat mäkistä / vaaraista maastoa
sanalla hojlant (vrt. hoilata).

2806. nganasanit kutsuvat mäkistä / vaaraista 

maastoa sanalla digtyö (dig-työ).

2807. nenetsit kutsuvat sientä sanoilla tudoko
ja tudako (vrt. tukko).

2808. nganasanit kutsuvat sientä sanalla bahitej
(b=v, vrt. vahoi, vahvero).

2809. nenetsit kutsuvat juurta sanoilla pank, 

pant ja paha (vrt. panka, panta, juurista

punotut esineet).

2810. nganasanit kutsuvat juurta sanalla 

bonduai (b=p tai v, pontu, vontu).

2811. nenetsit kutsuvat hiekkaa sanalla tab

(b=v, tav).

2812. nganasanit kutsuvat hiekkaa sanoilla duo
ja djuo (vrt. tuo, tuoda).

2813. nenetsit kutsuvat kiveä sanalla pe.

2814. nganasanit kutsuvat kiveä sanoilla huala 

ja kwala (vrt. halata, vrt. udmurtin kuala).

2815. nenetsit kutsuvat jänkää sanoilla hoi ja hoj
(vrt. hoivata, hoitaa).

2816. nenetsit kutsuvat jänkää sanalla uwuj

(vrt. upota, vrt. wuj=pää).

2817. nganasanit kutsuvat jänkää sanoilla djanur

(dja-nur).

2818. nenetsit kutsuvat jänkää sanoilla win, wih,
winki ja wuing (vrt. vihi, pihi).

2819. enetsit kutsuvat jänkää sanoilla bodu ja kuoo

(vrt. potut, jänkäheinien juuret).

2820. nenetsit kutsuvat maata / paikkaa sanoilla
ya ja ja (y=j).

2821. enetsit kutsuvat maata / paikkaa sanoilla
da ja daa (vrt. dalga eli jalka).

2822. nenetsit kutsuvat hillaa sanoilla malanka, 

maranka ja maraka (ma-lanka, ma-laka).

2823. enetsit kutsuvat hillaa sanoilla morga ja 

moroga (mo-loka).

2824. nenetsit kutsuvat marjaa sanoilla notya
ja nodya (not-ja, vrt. notkua, notko, noutaa).

2825. enetsit kutsuvat marjaa sanoilla odi ja ode

(vrt. ottaa, outi).

2826. nganasanit kutsuvat marjaa sanoilla nuta
ja nudha (nut=not, vrt. nu-uta).

2827. nenetsit kutsuvat kiveä sanoilla pa ja pae

(vrt. mordvalaisten pas, pa-si).

2828. enetsit kutsuvat kiveä sanoilla pu ja puu

(pu=pa).

2829. nganasanit kutsuvat kiveä sanoilla xuala
ja huala (x=h tai k, vrt. huilata, hualtaa,

omat huoltoasemat).

2830. nenetsit kutsuvat heinää sanalla tonl.

2831. nenetsit kutsuvat heinää sanoilla num ja
namteq (vrt. nummi, num=nam, vrt. syömistä 

tarkoittavat sanat).

2832. enetsit kutsuvat heinää sanalla odi

(vrt. otti).

2833. enetsit kutsuvat heinää sanoilla nuu, nuo 

ja nuuo (vrt. nuokkua, nuuhkia).

2834. nganasanit kutsuvat heinää sanoilla nuata, 

nuadha ja nuodhy (vrt. nuotio, vrt. nu-ata).

2835. nenetsit kutsuvat luolaa / koloa / kuoppaa
sanoilla wang ja wank (wankota, wankuta
=pesäkolo).

2836. nenetsit kutsuvat keskellä olevaa sanalla
yernya (yer=keskus, keskikohta, vrt. jeri).

2837. nenetsit kutsuvat jyrkännettä, rotkoa 

ja jyrkkää rantaa sanalla nado.

2838. nenetsit kutsuvat jäkälää sanoilla nyada 

ja nyadey (vrt. niiata, poimia jäkäliä).

2839. nenetsit kutsuvat marjaa sanoilla nodya, 

noda ja nodja (vrt. noita).

2840. nenetsit kutsuvat juurta sanalla pank

(p=v, vrt. vankka, vakka).

2841. nenetsit kutsuvat kukkulaa sanalla syeda
(vrt. sieta, seita).

2842. nenetsit kutsuvat kumparetta / kumpua
sanalla soti (vrt. sotia, vrt. kumpuihin kaivetut 

maamajat ja kylät).

2843. nenetsit kutsuvat mäkeä sanalla soxa

(vrt. saksa, mäkisaksat).

2844. nenetsit kutsuvat solaa / kalliota sanalla
talbya (tal-bya, vrt. vesi).

2845. nenetsit kutsuvat harjannetta / tasannetta 

sanalla tyir (vrt. tiiri, tiirailla, vrt. tyir=pilvi).

2846. nenetsit kutsuvat kunnasta / töyrästä sanalla
tyunt (ty-unt, vrt. haltijanimet).

2847. nenetsit kutsuvat vuorta / mäkeä / selännettä
/ ylänköä sanoilla xoj ja xoy (x=k tai h, vrt. koivuori, 

aamunkoi).

2848. nenetsit kutsuvat rinnettä sanalla yad
(yada=kävellä, y=j).

2849. nenetsit kutsuvat likaa / kuraa sanalla war

(vrt. varistaa).

2850. nenetsit kutsuvat suota sanalla limbad

(lim-bad).

2851. nenetsit kutsuvat nummea sanalla sabol

(b=v, vrt. savola-inen).

2852. nenetsit kutsuvat niittyä sanoilla nuwondalawa

(nuwondal awa, haltijanimiä).

2853. nenetsit kutsuvat ylämaata / ylänköä sanalla
pirtsa (vrt. pirtsakka).

2854. nenetsit kutsuvat huippua / lakea sanalla 

naewa (na-ewa, vrt. eeva=tytär).

2855. nenetsit kutsuvat jyrkännettä / rinnettä 

sanalla lang (vrt. lanko).

2856. nenetsit kutsuvat kukkaa / heinää sanoilla 

namdaed, naewa, namdae, namtät ja namteq

(yhdyssanoja, vrt. nam-täti).

2857. nenetsit kutsuvat savea sanalla naxaba

(aba=ava, emo / vanhempi sisko).

2858. nenetsit kutsuvat kasvamista sanalla 

wadurts (vrt. varttua).

2859. enetsit kutsuvat jänkää sanoilla bodu 

ja bodun (vrt. potut, jängällä kasvavat

juurekset).

2860. enetsit kutsuvat kiveä sanalla pu

(vrt. pu=vuori, kivisiä).

2861. enetsit kutsuvat maata sanalla da 

(d=j).

2862. enetsit kutsuvat sientä sanalla tuduk

(vrt. tud-uk, tujuk).

2863. enetsit kutsuvat mäkeä sanalla sosi

(vrt. sossia, so-osi).

2864. enetsit kutsuvat mäkeä / kukkulaa 

sanalla logar (vrt. lokari).

2865. enetsit kutsuvat hillaa sanalla morga

(vrt. morkata, morkkis).

2866. enetsit kutsuvat vuorta sanalla logri

(vrt. logar).

2867. enetsit kutsuvat vuorta sanalla pu

(p=v, vrt. vu-ori).

2868. enetsit kutsuvat hiekkatörmää sanoilla
kasariu-xun (vrt. hiekka-kasa, vrt. kun-ta).

2869. enetsit sanovat sei-da ded da tuka-xan
ne-ra soptu (älä lyö maata kirveellä).

2870. selkupit kutsuvat savea sanalla syo

(vrt. suo, y=u tai i).

2871. selkupit kutsuvat kukkaa sanalla sirki

(vrt. sirkeä, sirkka).

2872. selkupit kutsuvat lehteä sanalla copi

(c=s, ts, vrt. soppi).

2873. selkupit kutsuvat juurta sanalla konti

(vrt. kontti, kontata).

2874. selkupit kutsuvat heinää sanoilla nuti 

ja nyuti (vrt. nutipää).

2875. selkupit kutsuvat maata sanoilla cu ja cyu
(c=s, vrt. siu-nata, siu-ntio).

2876. selkupit kutsuvat pölyä / tomua sanalla 

tuspo (tus-po, vrt. tuis-ku).

2877. selkupit kutsuvat mutaa sanalla tam

(vrt. tampata).

2878. selkupit kutsuvat hiekkaa sanalla kora

(vrt. koura).

2879. selkupit kutsuvat mäkeä / vuorta sanalla 

ka (vrt. ka-ru).

2880. selkupit kutsuvat mäkeä / vuorta sanalla

makka (vrt. maka, ma-akka).

2881. selkupit kutsuvat tasankoa sanoilla nurkil 

tatti (vrt. täti, a=ä).

2882. selkupit kutsuvat suota sanalla nari

(vrt. narista, narri, na-ari, i-nari).

2883. selkupit kutsuvat suota sanalla limpae

(vrt. kotkan nimet).

2884. selkupit kutsuvat kiveä sanoilla pu ja py.

2885. selkupit kutsuvat kastetta sanoilla
captin ut (ut=vesi).

2886. "tsuntsuri" (laki, huippu, vrt. tunturi).

2887. "tsuntsurikko" (jääröykkiö, rosoinen jää).

2888. "mezimuarjam magevuttu, kangazmuarjan 

kaunehuttu" (marjoista laulaminen).

2889. "korvusieni on tsugeloizil" (sukeloisilla

eli poimuilla).

2890. "moin on tsoma kui mandzoihut" 

(soma kuin mansikka).

2891. "tuosta kum mänet tsoheran tsokan kautta, 
solahat lomah" (tsoheran=suipon, tsokan=huipun, 

lomah=laaksoon).

2892. "voaran tsokka" (huippu, sokka).

2893. "ei ole tsokkie, muuta tasavoa kankasta" 
(sokat ja kankaat).

2894. "pikoi pikkarazet tsiberözet marjat"
(pienet ja kuivat marjat, poutakesät).

2895. "moa tsiityi" (jäätyi riitteeseen,

siityä).

2896. "tsarikerdu säigehenny matkoau moaz" 
(tsari eli sorakerta, vrt. sari).

2897. "tsarikko moa" (sorainen).

2898. "tsauru on hienombi rauruu" (sauru ja 

rauru, soramaiden nimiä).

2899. "tsaurukko moa" (sorainen).

2900. "toa on paikka tseyri" (hiekansekaista 

multaa).

2901. "tseyrimaa villan kuivau, siidä kallivopohda 

on" (kalliopohjaiset seyrimaat).

2902. "tseyrimoa kuivoa terväh" (kuivuu nopeasti, 

maiden tuntijat).

2903. "tsiekanmaardad, ne on moized mustad, 
madalazis oksis maadu vaste ollah" (tsiekan 

eli variksen marjat, vrt. siekailla).

2904. "tsiekku" (variksenmarja).

2905. "hiukku tsahizou hambahiz" (hieno hiekka

hampaissa, vrt. hiukkanen).

2906. "heinäset torkutah" (torkutah eli nuokkuu,

eläviä olentoja).

2907. "buolua robehiin kazvau" (ropehiin eli 

ryppäinä).

2908. "tomu matkoaa kui savu" (maasta nouseva 

tomu).

2909. "tomuu tuuli nostattau" (tuulen ja maan 

väleistä).

2910. "mi tomuni tomahtanou, mi pölyni pölähtänöy"
(loitsusanoja).

2911. "kastekorren alle kazvau saraine, topsu"
(vrt. tupsu, saraheinät).

2912. "nurmel on topsuu, sagei om pohju" 
(sakea pohja, nurmien tuntijat).

2913. "tomakko moa, kontokaz, mättähikäz" 
(tomiseva maa, mättäinen).

2914. "pölyy tomajau" (tomajaa).

2915. "tomevui joama povval" (joama eli 

maantie).

2916. "tomei moa" (tomuinen, vrt. tomi).

2917. "pölyn tomineh" (pölyt ja tomut).

2918. "tibulaz griba" (tipulas eli täplikäs, 

kärpässieni).

2919. "divizöv astujez, moa kuz on keykättsyizelleh"
(tivisee eli tärisee, vrt. hetteet).

2920. "diikoi kivi" (tiikoi, valtava).

2921. "pari teuskuo on sil matkal" (teuskuo 

eli mäen nyppylää).

2922. "pisyttelemmä teälä moalla, jottemmä lähe 

viem peällä" (maa ihmiset).

2923. "suo siel, vedelä teäl, kuivoa ni kuz ei ole"
(suot, vetelät ja kuivat).

2924. "joka suon nivelessä ta joka pukamassa on 

ne sillat" (suon nivelet ja pukamat).

2925. "teräzäd om buolan röbähäd" (teräsät,

vrt. terälehti, olla terässä).

2926. "mua on ku tervu, mustu da hyvä" 

(mustan maan ystävät).

2927. "tervankarvaine moa" (karvaine 

eli värinen).

2928. "keldatatti" (vrt. voi).

2929. "nurmitatti" (nurmella kasvava).

2930. "voitatti" (vrt. kelta).

2931. "tazavu moa" (tasainen).

2932. "savikkomuan ku vihmui, muga on 

lujoitannuh" (lujittuvat savikot).

2933. "tazani moa" (tasamaat).

2934. "sithäi tänne rodih pohjaspuolel mägie, 
kallivuo, e ule tazazed muat, ne rodih piäl, 

ne Karun sylgietyt" (Karun sylkemät kallioiset 

maat, luomiskertomusten jäänteitä).

2935. "kai om pilvilöin tazal voara, moine korgie"
(korkeat vaarat, vrt. tunturit).

2936. "moa tannerdui koveni" (maasta
tantereeksi).

2937. "tanderoitti moan kaiken kylmi" (kylmi 

eli kovetti, pakkanen).

2938. "korgei särkk on, vähäiziz et tävvy taivahah"
(täyvy eli ulotu).

2939. "vai on voaral aiga kukkuri, taivahal tsud ei 
kosse vai" (kukkuri eli huippu, vrt. kukkuroillaan).

2940. "tsuuru, peskuo jyriempi" (peskuo=hiekkaa, 

jyriempi=paksumpi).

2941. "hiekka on hienombi tsuuruo" (tsuuruo 

eli soraa).

2942. "raba on järiembi tsuuruo" (rapa ja tsuuru).

2943. "hiekku da pesk on hienombi tsuuruu"
(hiekka, pesku ja tsuuru).

2944. "hiekk on kiven ker, muvan keraine, 
a tsuuru om puhtas, järvirannois"  (tsuuru eli 

puhdas hiekka, maatietäjät).

2945. "tsuuruhine mua" (sorainen).

2946. "tsuurunkeskine hiekku, siid on däriet tsuurud" 
(järeät suurut, vrt. suurimot).

2947. "moa om tsyntsyrikkö" (syntsyrikkö eli

rosoinen).

2948. "astuhez vai dalgu kapakas tsyrskäy, kylmäz lias" 
(kapakas, jäätyneessä liassa).

2949. "tsängerä moa" (sänkerä eli routainen).

2950. "tsängerdyi mua" (sänkertyi).

2951. "tsändsevyz on astuo lemirannaz" (tsändsevyz 

eli kosteaa, lemirannat).

2952. "tsäptsikkö" (kivikko).

2953. "tsäripohj on vähäzen kiven kel" (säripohja

eli sorapohja, vrt. sari).

2954. "siel oli kallivo, semmoni tsärmeyleytyn 

pliittakivikse" (pliitta eli lattakiviksi).

2955. "ruskie tuhdo" (punaherukkapensas).

2956. "tuhkahtajabuola" (sianpuolukka).

2957. "tuhkamoa" (huokoinen ja kuiva).

2958. "tuhkumoa on, vihm ei ni koz" (koz=koskaan, 

kuivat kesät).

2959. "muhleikko da tuhleikko moa" (muhkurainen, 

kuivunut).

2960. "sinnep on sinum mänevä, tuiman tunturil lajella, 

voarav vanhar rintehellä" (tunturit ja vaarat).

2961. "tuli korkie voara, semmoni sakeikko voaran 

nenä oli" (vaaran nenä).

2962. "se tuli niinkun ossetuksi se paikka, siltä 

moanhaltielta tahi moan emuolta" (maan haltijalta

tai emolta, jokaisella maalla omansa).

2963. "ei tygimussat a harmoallah tullah"
(mustanharmaat sienet, pilviköt).

2964. "kävellez muadu tunnustad" (tunnustat

eli opit tuntemaan, vrt. tundo-noidat).

2965. "suopukkaini tunturil lomassa" (pieni suo,

nen-pääte).

2966. "tunturi, pallas voara" (paljas vaara, 

vrt. paljakka).

2967. "tuiman tunturil lajella, voarav vanhar rintehellä"
(tunturin eli vanhan vaaran).

2968. "tuorez mia" (maa, vrt. mia, miia,

maan lapset).

2969. "mänet tuosta tsoheran tsokan kautta, solahat 

lomah" (sokat, solat ja lomat).

2970. "tubahikko nurmi" (tupahikko eli 

mättäinen).

2971. "mardutubahikko" (marjamätäs).

2972. "garbalotubahikko" (tuppaina kasvavat 

marjat).

2973. "tubahikko nurmi, kuz on tuhjuo" 

(tuhjuo eli pensaita).

2974. "netsis tubahikoz on mardaa" (netsis 

eli tuossa).

2975. "täz on mardutubahikkoine" 

(marjatuvas). 

2976. "tubahoittuu heiny jo suoh" (tupahoittuu 

eli kasvaa tuppaina, vrt. tupa, vrt. turpeilla 

peitetyt maamajat).

2977. "orhoitubahud" (mesimarja).

2978. "buolutubahud" (puolukkatupas).

2979. "muuroi tupesti, sit puhkei halval" 

(tupesti=oli nupulla, halval=kukalle).

2980. "vagoin tuppi" (vatun tuppi, lehtien 

peittämä raakile).

2981. "muuroin tuppi" (muuraimen tuppi,

vrt. olla tupellaan).

2982. "orhoiz on tuppie kereändäs sai" 

(mesimarjoissa, or-ho).

2983. "mandzoid on vast tupelleh" (mansikat 

tupellaan).

2984. "muuroi on tupel" (muurain, 

mu-uroi).

2985. "muuroit on tupes, ei terväh kypsetä"

(terväh eli nopeasti).

2986. "muuroit tupez ollah" (tupesta kukkaan).

2987. "tuppimustoidu do nägyy metsäz"
(tupessa olevia mustikoita).

2988. "turbehikaz mua" (turpeikas).

2989. "k onhäi kurkoikaz mua, turbehikko"
(kurkoikas=mättäinen, turpeinen).

2990. "midä on heinytöppyy, turbehuzii nenii 

pikkarazii" (heinän töppyjä).

2991. "turbiesti nouzou heiny" (turpeasti

eli mättäinä, vrt. turve, maan turpa).

2992. "kogo mua ilmu tudizou" (maa ilma 

tutisee, maan tudistukset).

2993. "suo tudduo astues" (tudduo eli tutisee).

2994. "moa tudduu, onnel on" (onnel eli ontto).

2995. "tuvas on halvalleh" (tuvas=pensas,

halvalleh=kukassa).

2996. "tuvaz on suurembi mätästy, a tubahaine 

pienembi mätästy" (tuppaat, mättäät ja 

tupahaiset).

2997. "moan tytti, mallan tytti" (maan haltijan 
tytti eli tytär).

2998. "mard on jo työndynyh halvaizel"
(marjojen kukkiminen, kesän ajanmittoja).

2999. "nurmel on työndynyh paaksuh heinää"
(heinää työntävä nurmi).

3000. "liikku vuoret, liikku voarat, kaikki kallivot 

täräsi" (vuoret, vaarat ja kalliot).

3001. "miula oli aivan tähän ryndähih asti heinät" 
(omat mitat).

3002. "silmy kugali täydyy, sigäli on niittuu"
(niittyä silmän kantamiin, vrt. elottomat pellot).

3003. "muan töhy" (tomu).

3004. "pöly tömevyi" (tömisi).

3005. "mua kai tömizöy astujez" (tömisee eli 

tomisee).

3006. "mua tömizöy, onnel on" (onnel eli ontto).

3007. "katso tömistyi povvan dälgeh, ku tuulistih" 

(tömistyi poudan jälkeen).

3008. "tömäkkö mua, peskumua" (pesku eli hiekka, 

vrt. pesu, pestä hiekalla).

3009. "mustoitöpäs" (töpäs eli mätäs).

3010. "sammaltöpäs" (vrt. tupas).

3011. "meän niityn piendärillä kazvau uhkeida puida, 

niill on äijän igeä" (niityt ja pientareet).

3012. "uitondeh on metsikkölöin väliz lagei, mehevy 

kohtu" (lakea ja mehevä kohta).

3013. "uittoloil mustoida mulloin oli" (uittoloilla

mustikoita).

3014. "uitt on levei, lattsu mua, vai ku siid da täs 
koivahaine, heineä ryndähis säh, vetty keväizil" 
(leveä latsu maa, kasvaa koivuja ja pitkää heinää, 

vettä keväällä).

3015. "uitt om pitkembi lodmoa" (uitot ja lotmat,

lotma=notko, laakso).

3016. "meilä lapsie varauteltih jotta elköä silmihinä 

soattoat ukompalluo, silmät lähtöy" (ukonpalloa 

eli maamunaa, vrt. itiöt).

3017. "ukontuhma pölizöö, ku jallal painat" 

(pölisevät maamunat, maan vai taivaan ukon, 

ukkosen aikaa).

3018. "ukontuhma on leikkavukseh hyvä"
(leikkavukseh eli haavaan).

3019. "ukontuhma nurmikoilla kazvaa, 

enzistäh on valgie ku jäittsä, a sidäm mustenoo" 

(valkea kuin jäittsä eli muna).

3020. "savuoh ku talluat se i ukontuhma" 

(savuava sieni).

3021. "painahuu pöhähtäh gu savvu hänez" 

(hänestä, elävä olento).

3022. "ukontuhmu on ezmäi valgei, a siit talviaizen 

ual roih mustakse tömizijäkse" (muuttuu valkeasta 

mustaksi).

3023. "jallan ku lyöttäu, löyvät metsästä ukonduuban 

i panet lyötändähize" (lyötyyn eli kipeään jalkaan, 

käytetty parantamiseen).

3024. "ugri" (kuoppa, silmäke).

3025. "ulandeh" (ulanne, suonsilmäke).

3026. "mussan knähnän lehenke" (mustaherukan 
lehdestä, tehty jotakin).

3027. "ned on kandosiened umbikannad, ei pie syvvä"
(umpikantaiset, vrt. ontot).

3028. "lemeh uppozin" (lemiin).

3029. "ryndähistä sua reduh uppoin" (reduh eli likaan, 

vrt. ledu, letto).

3030. "mengää suodu myö, siä on kohtembi" 

(kohtempi, kohta-sanan alkuperää).

3031. "upotaskendelou pehmies suoz" 

(pehmeät suot).

3032. "lemi upottav ittsie" (upottavat lemit).

3033. "suo om moine pehmei kai upottaa"
(suot ja lemit).

3034. "vezi on urazen uuttanuh" (uuttanut 

uran maahan, vrt. uute).

3035. "urazu mua" (veen uurtama).

3036. "urozikko mua, urkkoa äjjy" (urkkoa 

eli uurteita).

3037. "urovui vihmuhuu" (vihman jälkeen).

3038. "mägi urkku, kahtem mäin keskuttsu, 

rindiet puutu tävved" (puuttui täyteen urkkuja,

sateen luomia uria).

3039. "ylen korgeijen vuarojen välissä on uuroja, 

ne on niin lömäkät jottei sua piälittsi piässä" 

(uuroja eli vetisiä notkoja).

3040. "moa on onkurallah, vesi om moan uuttan"
(maata uuttava vesi).

3041. "dogo nägyy vahalaukkoidu metsäs" 

(vahalaukkuja eli karvarouskuja).

3042. "vahalaukku om peälitsi ruskei, ual päi 

karvaine" (ruskei eli punertava).

3043. "sigoi därgieh keitetäh, on syvvä parembi 

vahalaukkuu" (sigoi eli mustarouskuja).

3044. "vahva, ruskie i valgie" (vrt. vahverot).

3045. "vahvo on ruskie piälystä sieni" (ruskie 

eli punertava, ahva=ahvo, ava=avo).

3046. "sientä meilä oli parahastah krusie ta vahvoista"
(rouskuja ja vahveroita).

3047. "vahvone" (vahalaukku).

3048. "suvipalttiella vai pohjazella palttiella" 

(palttiella eli rinteellä, vrt. paltamo).

3049. "suoz matkatez jalgu vajoau" (vajoaa

eli uppoaa).

3050. "sid on vajotez" (vajottava paikka).

3051. "konsa kylmi pakkasella nin eihän se vajottan"

(kylmi eli jäätyi, suo).

3052. "lydy vajottau" (vajottavat kohdat, 

vrt. lyydiläiset).

3053. "lydy katso upottau, ei pie sih ajoa" 

(ajaa reellä tai suksilla).

3054. "halvaine vagoin on vie" (kukassa vattu).

3055. "vagoizikko" (vattusikko).

3056. "vagoitui mua tämä" (alkoi kasvaa vattuja).

3057. "otas hiiestä hebone, vuoresta valivo varza"
(hiiestä eli vuoresta).

3058. "suol oli muuroin kukkua kai valgenah"
(muuraimen kukkia).

3059. "valgeikriba, duimua sangei kandu" 

(herkkutatti, sangei=paksu kanta).

3060. "valgeigriba on kangahil, syödävy, äijäl hyvä"
(kangastatit).

3061. "valgiezie sienyzie kazvaa" (valkeita sieniä, 
tatit ja sienet).

3062. "valgiedasammalta syödih männyd vuoden 

täyttä vägie" (valgieda eli rahkasammalta).

3063. "valgeisammalikko ei kuiva huonol seäl" 
(sitoo kosteutta, vrt. vaippoina käyttäminen).

3064. "valgeisieni kazvau savikkokoivahikoz"
(syötäväksi kelpaamaton rousku).

3065. "valgeivahalaukku" (vahalaukut, 

vrt. vahverot).

3066. "kui valgeivahalaukkuine on netse neidine" 
(vahalaukkuihin vertaaminen).

3067. "ihav valkosena oli vahvasieki" (vahveroita, 

vrt. vahvaksi tekeviä).

3068. "valgonah om puolankukkoa" (puolukan 
kukinta, kesän ihmeitä).

3069. "karbalot valpahat, i vesma vähän"
(valpahat eli vaaleat, vrt. raa´at).

3070. "vahvo on valpahazellah" (vahvo eli vahvero).

3071. "marjan vallal on mätäs" (marjamättäät).

3072. "siitä kuv vanhani hyvin ne jäkälät nin siit alko 
muuttuo sammalekse" (jäkälistä sammaleksi).

3073. "griba vanheni moizeks reäpäkäks" (griba 
eli tatti, r=l, vrt. ripa, lipa).

3074. "duomungan varbat" (juomunkan eli 

juolukan varvut).

3075. "mussikan varba" (varpa eli varpu).

3076. "näim minä sie mustoin varbua, g en tijjä ongo 

mustoidu vai ei" (mustikan varpuja).

3077. "maas on puun varbaa" (puun varpaa, 

katkenneita oksia).

3078. "buolanvarbu" (puolukan varpu).

3079. "pelvoisieni om peälitsi sinittävy, pitky varzi"
(sinertävä pitkävartinen sieni).

3080. "vain se vanha Väinämöine kirgazi emän kivestä"
(kirkaisi emän kivestä, vrt. emä-haltijat,
vrt. kivistä valuva vesi).

3081. "varvankerani nurmi" (varpuja kasvava).

3082. "varvankeraine niittu" (nurmet ja niityt).

3083. "suokanabrikk on varvankeraine, 

rajakkokanabrikk on hienombi" (kanervikkojen 

eroja, rajakko=aho).

3084. "varvikoitti niitun numal" (numal eli
jumala, mikä jumala).

3085. "tsiekanmaardad, ne on moized mustad, 

madalazis oksis maadu vaste ollah" (tsiekan 

eli variksen marjat).

3086. "täs tulov vastumua" (vastamaa, 

vrt. mäki).

3087. "vastumuattavah matkatah" (vasta

maattavaan, ylämäkeen).

3088. "vastumägeh nouzou" (vrt. maahan, 

ä=a, ma-ki).

3089. "vasturindaine, pohjaine palte" (pohjoiseen 
viettävä palte, vastarintainen).

3090. "siitä nousi Voivoara, teältäpäin vastatermä"
(täältä päin, vrt. tuolta päin myötätörmä).

3091. "mua kai vabizou pyhäilän dyryz" (maa 

vapisee, ukkonen=maata vahvempi).

3092. "vavarjot halvastetah" (vatut kukkii).

3093. "vavarjod on tupez vie" (vatut tupessa, 

vavar-jo, va-varjo).

3094. "vavarno terväh kergiemäh rubieu" 

(terväh=pian, kergiemäh=kypsymään).

3095. "meil on äijä vavarnuo" (äijä eli paljon).

3096. "vavarnu om magie marja" (omat 

makeiset).

3097. "maardaa on buolaa, mustoidu i mandzoidu, 

garbaloo, orhoidu, vavoidu" (marja=syöty marja, 

metsämarja).

3098. "vavoizikko" (vattusikko).

3099. "läksi soita sotkomah, merev vettä vellomah"
(soita eli meren vettä).

3100. "vezikkö mua" (vetinen).

3101. "vezikkö suo" (maat ja suot).

3102. "sid on vezikkö, ei sua matkata, pidäv ymbäri 

mennä" (kierretyt kohdat).

3103. "vetty putskav ainoz vezikohtaz" (vetiset

kohdat, veen hallitsemat).

3104. "veziine mua" (vesinen maa).

3105. "vezinäne suo" (vetiset suot).

3106. "vezinuoru on alavikko, suolodmiz lähtöy, 

ojih ottav vied" (kapea ja vetinen maakaistale).

3107. "veziperäni mua" (vesiperäinen).

3108. "mua vezistyy vihmal" (vesistyy, maan 

ja vihman väleistä).

3109. "ainoz om märgy se kohtu, vezisuoni on"
(märät kohdat, vesisuonet).

3110. "nurmen vezoitti" (kuka, kasvun haltija).

3111. "aho vezoitui, e ol eniä ahonnu" 

(aho=vesaton maa, vrt. poltettu, kaskettu).

3112. "et piäze suosta poikki, se on ylev vedelä"
(vetelät suot).

3113. "vai sid on vedel suo" (kierretyt suot).

3114. "vedevytti niitun vihmu" (vetevytti niityn,

vih-ma, ih-ma, vrt. ihme, vihreä, vehma).

3115. "vetövä nurmi" (niityt ja nurmet).

3116. "suo on vedevä" (vetevä).

3117. "mua on vedevy" (vihman jälkeen).

3118. "moan vedevöitti" (kuka, vihman haltija).

3119. "vedized mandzoid" (mansikat).

3120. "vetkied mustoid" (mustikat).

3121. "vetkiet siened" (marjat ja sienet).

3122. "vetkelä moa" (vetinen).

3123. "vetkie moa" (vrt. vetelä).

3124. "suonurmet vetytäh" (vettyvät).

3125. "moa vetyi" (vettyi).

3126. "siened vetyttih" (tulivat vetisiksi).

3127. "se niittu vetyskändöy, vai ku vihmumah rubiov 

enembäl" (vettyvät niityt).

3128. "niityt vetyttäy, vien nostau" (rantaniityt).

3129. "mägi viereksiy jogeh päi" (elävä olento).

3130. "jäittseä ni vieretä, moin on silie mua"
(jäittseä eli munaa).

3131. "vierövä paikka, korgie" (palte, vrt. pallas).

3132. "vierevy mua" (viettävä, kalteva).

3133. "vierii kivi ei kiidzindy kazva" (sanonta, 

kiidzin=naava, sammal).

3134. "mua vieröy, pesku" (pesku eli hiekka,

p=v, vrt. vesku).

3135. "savi vihmal vieröv alah" (valuva savimaa).

3136. "vieruzu mua" (viettävä).

3137. "veetöi maa se ruskia mulda" (vedetön maa, 
punamulta).

3138. "nurmi vihahti kun sato" (vihahti eli alkoi 

vihertää).

3139. "vihahtaa muam pinda" (keväällä).

3140. "moan vihahutti vihma" (vihma ja päivä, 

vihreyden luojat).

3141. "moan vihannoitti" (vrt. vihanti).

3142. "vihmu vihahutti villad" (viherrytti, 
vrt. niittyvillat, suovillat).

3143. "vihandua nurmie mie en ni konza mäne 

talluamah" (vihantaa eli vihertävää nurmea, 

pidetään pyhänä).

3144. "vihanda heinikkö" (vihertävä).

3145. "marjat ollah vielä vihannat, ei sialissuttu"
(sialissuttu eli kypsytty, vrt. saalis).

3146. "moa vihandui" (alkoi vihertää, 

kevään merkkejä).

3147. "vihmalla vasta ottauvutah mussikkaiset, 

puolat i muut marjat tai hillot" (marjat tai hillot, 

vrt. hillat).

3148. "moam pinda vähäzen lauhtui, ku vihmuksendeloo"
(maata lauhduttava vihma).

3149. "elä moa vihotteleuvu, nokka nokkerehteleuvu"
(loitsusanoja).

3150. "elä moa vihotteliuvu, nurmi nuukeroitteliuvu"
(maan puhuttelemista).

3151. "mua vihoitui" (vihertyi, vrt. vihta).

3152. "vigavui puu, muadu vaste virui" (maan 

voimista, ottaa omakseen).

3153. "villungane" (lillukka, vrt. villa=karva).

3154. "vilberö om peälittsi keldani, alatsi valgie"
(vilperö eli hapero).

3155. "on valgiedu vilboidu dai sinisty dai ruskeikettustu 

vilboid" (valkeita, sinisiä ja punaisia).

3156. "vilvoi, piälitsi sinittäy" (siniset sienet).

3157. "ylem pienii vilbozii ei maksa kannella" 

(metsästä).

3158. "muaz viruu puu" (maan puut).

3159. "tuli korkie voara, semmoni sakeikko voaran nenä"
(vaaran nenä).

3160. "kahta voaroa lyöv vassakkah" (sadussa, 
vrt. jättiläiset).

3161. "siin oli vähäm matam peässä kaksi voaroa, 

Ahmaviijavvoara, toini oli Riinuovoara" (vaarojen 

nimiä, vrt. ahmojen elinpaikat).

3162. "voaran ranne, alla on suo" (vrt. lanne,

r=l).

3163. "voaran kukkuri" (vrt. kukkula, 

kukkuroillaan).

3164. "mägi on korgiembi selgeä, särkkä on 

jyrgembi mägie, voara on jyrgembi da pitkembi 

särkkeä" (mäet, selät, särkät ja vaarat).

3165. "voarakaz moa" (vaaramaat).

3166. "se on voaramoada, hyvöä moada" (hyvät 

eli omat maat).

3167. "Korgiessoaressa voaranjuoksijat eletäh"
(henkiolentojen nimiä, vrt. eläimiä).

3168. "pidäy lähtie vuaruomah kodih päi"
(vuaruomah eli kulkemaan hitaasti, 

vaaralaisten kieltä).

3169. "vuatskahtah vezi nouzou polgehuu suoz"
(suo=maan ja veen välimuoto).

3170. "ku astud vai vezi suoz vuatskau" 

(suon ääniä).

3171. "voikko, piälystä ruskie" (voikko=vahvero, 

ruskie=punertava).

3172. "voigriba om muzei, alatsi valgei, madal, 

kui voil voittu peälitsi" (kuin voilla voideltu, 

päältä kiiltävä sieni).

3173. "voigriba, zoltoi aluz, mustu piälyz"
(zoltoi eli keltainen).

3174. "Moa emä kallis kandajoine, katso i varjoitse, 

syödä dai juota, voikäel veäldä" (maan emän 

puhuttelemista).

3175. "voimussikka" (kiiltävä mustikka)

3176. "voimussikkaini on musta" (mustat ja siniset 

mustikat).

3177. "voisieni" (voitatti / keltarousku).

3178. "vitskul konza lähtöö lumi, ga sid ei ole voisiendä"
(vitskul=vitkuttelemalla, voisiendä=korvasieniä).

3179. "voisieni kazvau savikkomualoil, koivahikkoloiz"
(vaalea syötävä sieni).

3180. "pilvoidu, vahoidu, voisiendy" (syötiin).

3182. "voisieni, on gu voihiine, zoltoi alpäi, piälyz om 

muzau" (voisienet, vrt. tatit).

3183. "valgien volappa on hiän" (sieni, häneksi 

kutsuminen).

3184. "lemi vai votskoa astues" (vetiset lemit).

3185. "liikku vuoret, liikku voarat, kaikki kallivot 

täräsi" (vuoret, vaarat ja kalliot).

3186. "kaikken suurimal vuorel, midä mua ilmaz 

om mägie" (suuret vuoret, vrt. uhripaikat).

3187. "astuu suuren vuoren rintah" (vuoren 

rintaa, vrt. lintaa).

3188. "suosoareksil olimmo, odvi vai peäzimmö" 
(hyvä jos pääsimme pois, ihmisille ja eläimille 

kuuluvat kohdat).

3189. "vihmazesta mua vägeudyu" (väkeytyi).

3190. "orko, kahen voaran väli" (nimetyt eli

tärkeinä pidetyt maat).

3191. "soijen välillä on salbaus, vain järvessä se 

olizi salmi" (vrt. salpakangas, salpausselkä).

3192. "mäni kahen voaran välillä" (vrt. orkoon).

3193. "kandosienen kandu lämbyy, a katken ei, 

vädväkkö on" (lämbyy=taipuu, vädväkkö=sitkeä).

3194. "kylmä moa vörskeä astujes" (kylmä eli 

jäinen).

3195. "yhteläine kohtu" (tasainen).

3196. "yhen pidvyzillä karandasoilla" (karantasuot, 
vrt. kuusen nimet).

3197. "mantsikka ei robehissa kazva, yksittiän kazvau"
(robehissa eli ryppäissä).

3198. "yli suod ollah" (yli suot, suuret suot).

3199. "vezi yldyi niitul" (yltyi eli nousi).

3200. "useittsi ylvähtäy jotta kaikki arot ollah vejen alla"
(niityt ja arot, alavia kohtia).

3201. "ylähäni moa" (vrt. ylevä, ylänkö).

3202. "ylähäine mua, siid ei vezi pyzy" (kuivaa 

maata).

3203. "yläzy mua" (yläsy, yläsä).

3204. "kuuluu se kägin kukunda ylöizeh da taivozeh, 

aloizeh da moa emäh" (aloiseen ja maa emään, 

Maa emä=maan elävän kerroksen haltija).

3205. "ylävikkö" (ylänkö).

3206. "ylävä moa" (ylävät maat).

3207. "mualleh on se kohtu ylävy" (maalleen 

ylävä).

3208. "ylävy kohtu" (ylävät kohdat).

3209. "meän suoll on äijäldi polvikkahie puida"
(mutkaisia, puiset suot).

3210. "öhleikkö mua" (mättäinen, rosoinen).

3211. "öhleikäz on niittu" (mättäiset niityt, 

vrt. elottomiksi raivatut pellot, vastakohtia).

3212. "öntteikkö nurmi" (nurmet ja niityt, 

täynnä syötävää ja piilopaikkoja).

3213. "önteikkö niittu, ei pohjalles suorei" 

(suorei eli tasainen).

3214. "öntäkkö mua" (vrt. ontakko, ö=o).

3215. "kiveh öntästyi jalga" (maan kivet).