v.1.08

lauantai 18. marraskuuta 2017




ILMA

ilma (suomi, inkeri, karjala, liivi), ilm, ilme, ilmoine (lyydi, viro), albme, ilbme, alme, ailme, ailm, oilm
(saame), in, inmar, im (udmurtti), jen (komi), jelom, elom, jelem, elm, ilem, elem (mansi), itom, jeaom, ilom, jenom (hanti), jumala, dumala, numala (suomi, karjala, vatja), jummala (inkeri), dumal, dumalu (lyydi), jumal, juma (vepsä), jumal, jummal (viro, liivi), jibmel, jupmel (saami), jumi, jon (mordva, jon-dol, jumalan tuli), jume, jumo, jomo (mari), nome, nom, numi, num, numk, nomon, numon, no, nunk, nonx, nom-torom, num-torom, numi-torom (mansi), num, nomon, numon, nomon, num-torom, num-turom (hanti), nuv, num (nenetsi), nu, no, nop, nom, num (selkuppi, num tu, numin tuli), num, nom (kamassi), num (kantaurali).

1. aamu ja iltataivaan väreistä ennustetaan.

2. lintuja pidetään ilmanhaltijoiden edustajina.

3. joutsenia pidetään "pyhinä ilman lintuina" (kumarretaan maahan asti).

4. udmurtit näkevät sinitaivaassa ilmanjumala Inmarin kasvot.

5. revontulia kutsutaan taivaanvalkiaksi ("taivhanvalkhiat").

6. "niin kirpoi tulikipuna, läp taivosen yheksän, läp kuuen kirjokannen, läp reppänän retusen" (taivaan kerroksia erottavat kirjokannet).

7. revontulia pidetään ilmanjumala Ilmarisen pajavalkeina (metallinvalmistus myöhäistä perinnettä).

8. revontulien uskotaan syntyvän lämmön ja kylmän haltijoiden taistelusta, pohjoisen palosta, yhteen osuvien jäiden sähinästä, tulikettujen hyppelystä ja Pohjan-ukon piipun polttelusta.

9. revontulien tiedetään lupaavan pakkasia.

10. saamelaiset uskovat revontulten (kuovsakasah) saaneen alkunsa verestä ja puhuvan ihmisille tuntematonta kieltä (tulien aikana ei mennä ulos paljain päin).

11. pohjoisella taivaalla nähtyjen revontulien uskotaan lupaavan pakkasta, eteläisellä taivaalla lauhaa, 
kaarella palavien pyryä.

12. sinitaivaan uskotaan tietävän lauhaa, punataivaan pakkasia.

13. saamelaiset pitävät revontulia "ihmisille vaarallisina". 

14. saamelaiset uskovat revontuliin katsomisen vievän lapsionnen (kuun ja päivän vastakohtia).

15. saamelaiset eivät metelöi revontulten aikana.

16. kuolansaamelaiset pitävät revontulia väkivaltaisesti kuolleiden ihmisten henkinä.

17. saamelaiset kutsuvat ilmanhaltijaa Raedieksi ja Jimmel-aajaksi.

18. saamelaiset kertovat Raedien ottaneen osaa maailman luomiseen "toteuttamalla eläinten toiveita".

19. saamelaiset pitävät Raedien pyhäkköinä itsestään katkenneita koivuja.




20. taivaankantta pidetään "kodan kattona jonka rei´istä tähdet tuikkivat, jonka maahan ulottuvia reunoja tuuli heiluttaa".

21. ylisellä, keskisellä ja alisella uskotaan olevan "seitsemän kerrosta joita yhdistävät räppänät ja pohjantähden alla kasvava suuri puu".

22. hantit kutsuvat taivaanhaltijaa Num-toremiksi.

23. hantien Num-toremilla kerrotaan olevan seitsemän poikaa (vrt. otavan seitsemän tähteä / ural-vuorten seitsemän huippua / ob-joen seitsemän haaraa).

24. mansien Numi-toremin uskotaan luoneen maan yhdessä alkumeren pohjaan kuikan hahmossa sukeltaneen Xul-oterin kanssa (ylisen ja alisen haltija).

25. mansien mukaan Numi-torem "ei ole puuttunut maan asioihin luomisen jälkeen".

26. mansit kutsuvat luojahenki Numi-toremin seitsemättä poikaa Mir-susne-xumiksi eli Maailmaa-katsovaksi-mieheksi (kuvana vaskinen vesilintu).

27. mansien Mir-susne-xumin uskotaan voivan ottaa joutsenen hahmon, tuovan perheille onnea ja terveyttä, kulkevan maan ympäri päivittäin ja tekevän ihmiset iloiseksi kultaisella asullaan (haltijassa omia ja lainattuja piirteitä, myöhäisistä haltijoista tehtiin vanhempien lapsia).

28. mansit kutsuvat ural-vuoria Numi-toremin vyöksi (nousevat korkeuksiin, kietoutuvat ympärille).

29. hantit uskovat Num-turumin ilmaisevan itseään "myrskyn ja ukkosen äänellä".

30. hantien mukaan Num-turumia ei voi saavuttaa rukouksin tai uhrein (etäinen luojahenki, kuuroksi tullut ukko).

31. hantit kutsuvat Num-turumia Num-sangeksi (ylhäinen-valkeus).

32. nenetsit kutsuvat ylisen haltijaa Numiksi ja Jilibeambaertjeksi (elonvartija).

33. nenetsit uskovat Numin hallitsevan ilmaa, jyrinää, salamoita, sadetta, lunta, tuulta ja myrskyä 
(kaikkea ylisestä tulevaa).

34. nenetsit pitävät sateenkaarta Numin viitan lieveenä (Num-banu).

35. nenetsit pitävät Numia "maailman luojana" ja "maailmanmenon ohjaajana".

36. nenetsit uskovat Numin "näkevän kaiken".

37. nenetsit uskovat Numin antavan ihmisille onnea ja hyvinvointia.

38. nenetsit yhdistävät sanaan Numi ilmaa, päivää, maata, merta, luontoa, suurta ja pyhää.

39. hantit ripustavat Num-torumin lahjat pyhäkön korkeimpaan koivuun (ylisen puu).




40. revontulten palamisesta ennustetaan (leimu kovaa tuulta, tasainen palo lumisadetta).

41. saamelaisen Mailmen radien pyhäkköinä pidetään kaksihaaraisia puita (haltijan uskotaan pitävän puilla maailmaa pystyssä).

42. udmurtit kutsuvat taivaanhaltijaa Inmariksi (vrt. Ilmar-inen).

43. udmurtit ymmärtävät Inmarilla luojaa, valoa ja päivätaivasta.

44. udmurtit pitävät Inmaria ihmisille etäisenä jumaluutena (ei tiedetä puuttuneen keskisen asioihin luomisen jälkeen).

45. udmurtit kääntyvät Inmaria puhutellessaan itään päin.

46. udmurtit vievät Inmarin lahjat korkealle paikalle (toisen tiedon mukaan poltetaan, ajatellaan kulkeutuvan Inmarille savun mukana).

47. udmurtit uhraavat Inmarille keväästä lokakuun alkuun sadetta ja hedelmällisyyttä pyytäen (maanviljelyskansoilta omaksuttuja tapoja).

48. nenetsit pitävät haltija Ilibembaertia (elonvartija) yhtenä taivaanjumala Numin ilmentymistä.

49. nenetsit uskovat Ilibembaertin opettaneen heille poronhoidon.

50. nenetsit pitävät Ilibembaertia "porojen ja vaurauden tuojana, välittäjänä ihmisten ja henkien välillä
ja taivaallisen voiman antajana".

51. revontulten koosta ennustetaan (taivaan kokoiset lumimyrskyä, kaukana palavat pakkasta).

52. pilviä kutsutaan nimin jönkky, jötky (sadepilviä), ukonpysty, ukonniili (ukkospilviä), pilvenhippu, tuulenkynsi, pilvennäppö (harmaa pilvi), kylmä äppö ("äppösaje"), rastaanrinta, pilventöykky ja sauta
(ohut haitupilvi).

53. pilvetöntä taivasta kutsutaan vanhaksi taivaaksi.

54. hantit pitävät taivaanhaltija Num-torumia karhun isänä.

55. hantit muistavat Num-torumia korkeilla ja valoisilla koivuja kasvavilla mäillä.

56. hantit lahjoittavat Numille valkoisia eläimiä ja kankaita.

57. hantit kuvailevat Numia sanoin suuri, valoisa, kirkas, kultainen, ylhäinen ja valkea.

58. hantit kutsuvat Numin nuorempaa tummissa pilvissä elävää veljeä Saxel-torumiksi (ukkonen ilmaa nuorempi).

59. hantit yhdistävät Numia kohtaloon ja maailman luomiseen.

60. hantit pitävät Numia päivän, kuun ja tähtien ruumiillistumana.




61. hantit uskovat Numin majailevan päivän lähellä (taivaallinen valo).

62. hantit kertovat Numin luoneen taivaan, maan, veden, tulen, päivän, kuun ja tähdet ("antoi päivän paistaa, toi esiin kuutaman").

63. hantit pitävät maailman luojina Numia ja kuikkaa (luli) jonka alkumeren pohjasta sukeltamasta hiekasta "syntyivät mantereet".

64. hantien mukaan Num kietoi luomisen jälkeen maailman ympärille hopeavyönsä "josta syntyivät ob-joen ranta ja ural-vuoret".

65. hantit kertovat Numin elävän "päivännousussa, seitsemännessä taivaassa, hopearäppänäisessä kodassa".

66. hantit uskovat Numin kuulevan kaiken koska "korvansa ovat kuin tarkkakuuloisen mustan sorsan".

67. hantit pitävät Numia kaiken voiman lähteenä.

68. hantit eivät pyydä Numilta mitään (ei uskota puuttuvan ihmisten asioihin).

69. hantit uskovat Numin puhuvan tuulen ja ukkosen äänellä.

70. hantit kuvailevat Numia sanoin "seitsemän-valon-kuuden-valon-ylhäinen-mies-isä" ja "elinkauden-kirjoittava-iän-kirjoittava-mies" (valon ja iän antaja).

71. hantit uskovat Numin "avaavan kultaisen hyvän päivän, tekevän kultaisen hyvän päivän".

72. hantit uskovat Numin tuovan "lumen, helteen, lämpimät ja kylmät tuulet".

73. hantit uskovat Numin antavan ihmisille "edelleen elettävää päivänvalkeutta, edelleen elettävää kuunvalkeutta" (elinpäiviä).

74. hantit ripustavat Numille tarkoitetut lahjat nuoriin koivuihin.

75. hantit huutavat Numille uhratessaan "pienen kurkun kurkkuhuudon" tai "seitsenosaisen suuren huudon, kuusiosaisen suuren huudon" (uskotaan kohoavan Numin luokse "kuin kiipeää kynnellinen orava, kuin hampainen orava", kotoperäisiä rukouksia).

76. hantit ripustavat Numille uhratut valkoiset kankaat ja eläinten luut ja nahat "eläväisen koivun päivänpuoleiseen kylkeen".

77. hantit pitävät Numia karhun ja hirven isänä.

78. hantit kuvailevat taivasta sanoin "taivaan keskuksen mäntysuo", "taivaan keskuksen koivuharjanne"
ja "taivaan keskuksen vesinen meri" (ajatellaan maan kaltaisena).

79. sanalla ilma tarkoitetaan taivasta, säätä, rajuilmaa (saamen albme), myrskyä, ilmansuuntaa, Jumalan ihoa (komin Jen-ez), taivaankantta, suunnatonta (viron ilmatu), maanpiiriä, avaruutta, ulkoilmaa, maailmaa (hantin ilom), pilvistä päivää ja syntymistä (viron tulla ilmale).

80. hantit kutsuvat taivaanhaltijaa Num-siveksi (taivaallinen sääksi, Numin eläinhahmoja).

81. saamelaisten noitien tiedetään taistelleen taivaallisten valojen eli revontulten avulla (taistelu käytiin joikaten, taistelun hävisi se kenen valo katosi ensin).

82. saamelaiset pitävät taivaallisia valoja (tsuovgganas) saivo-henkien lähettäminä (toisen tiedon mukaan tulevat kalastajien (orion) tähtikuviosta).

83. marit kutsuvat taivasta ja taivaanhaltijaa Jumeksi (jume ojar, taivas on kirkas).

84. marien taivaanhaltijan Jumen uhripuu sijaitsee lehdon itäisellä laidalla tai rivin äärimmäisenä.

85. marien mukaan "eläimillä ja linnuillakin on omat jumensa" (taivaanjumalan nimestä tuli yleinen haltijan tai hengen nimitys, vrt. jumalat).




86. "pyhällä pyhät kipunat, pahan pakkasen jälestä" (pyhät kipunat eli revontulet).

87. hantit uskovat Numin muuttaneen "päivän yöksi ja yön päiväksi".

88. korkeilta paikoilta löydetyillä kivillä ennustetaan säätä (pidetään taivaan kivinä) .

89. hantit uskovat Numin päättävän säästä seitsenosaisella sauvallaan.

90. revontulia kutsutaan pohjanpaloiksi (viron pohjavalgus, pohjalased).

91. revontulia kutsutaan virvoiksi, virvatuliksi, virmoiksi ja virmallisiksi (viron virmalised, väreilevät tulet).

92. taivaanlakea kutsutaan taivaan ihoksi (komin jen-ez, saamen albme-asse).

93. mansien luomistarinoiden maailma jaetaan yliseen, keskiseen ja aliseen.

94. mansien mukaan Numi-torom loi maan, kaksi sukupolvea sankareita (joista tuli mansien suojelus- haltijoita), metsänpedot eli haltijat (menkw) ja viimeisenä ihmiset (luomisen jälkeen jätti maailman seitsemälle pojalleen).

95. mansit pitävät raekuuroja "taivaalta satavina pyhinä nuolina".

96. mansit pitävät Numin isää Kors-toromia ylisen toisen kerroksen hallitsijana ja taivaan, maan, veden, tulen, kuun, päivän ja tähtien luojana (Korsin uskotaan pysyttelevän kaukana maan asioista, halutessaan voi lähettää Numin katsomaan mitä maan päällä tapahtuu).

97. mansit pitävät Numin isoisää Kosaria ylisen ylimmän eli kolmannen kerroksen hallitsijana
(vrt. kauimpana yläjuoksulla elävä sukulainen).

98. mansit kutsuvat Numia nimin "ylisen jumala", "suuri jumala", "kultainen valo" ja "valkoinen jumala".

99. mansit uskovat Numin elävän ylisen alimmassa kerroksessa ja näkevän kaiken mitä maan päällä tapahtuu.

100. mansit uskovat Numin voivan laskea apulaisiaan maan päälle rautaisessa kattilassa.

101. mansit kertovat Numin saaneen voimansa "tulisessa vedessä kylvettyään".

102. mansien mukaan Numi loi maan "lähettämällä uikan alkumeren pohjaan ja sitomalla linnun nokassaan tuoman maan vyöllään ural-vuoriksi" (mansien alkukodin sijainnista).

103. mansit uskovat Numin tuovan ihmisille valoa ja määräävän ihmiselämän pituuden.

104. mansit pitävät Numia ihmisten käyttäytymistä ohjaavien sääntöjen luojana.

105. mansit eivät rakenna Numille omia pyhäköitä ("ei kaipaa ihmisten lahjoja").

106. mansit uskovat Numin olevan läsnä aina uskonnollisia menoja järjestettäessä.

107. mansit pyytävät Numilta kala ja metsäonnea (miesten jumaluus).

108. mansit yhdistävät Numiin valkoista (pilvien väri), korkeita paikkoja ja koivuja (valkoinen puu).




109. mansit kutsuvat revontulia esiäidin-tulen-hehkuksi (sis naj tey), jumalan-tulen-hehkuksi (torom naj tey) 
ja taivaalliseksi tuleksi (esiäiti=sis, vrt. sisko).

110. mansit ennustavat revontulista ilmoja (suojalla nähdyt pakkasia).

111. mansit ymmärtävät sanalla torom jumalaa, taivasta, säätä ja maailmaa.

112. mansit uskovat ylisen muodostuvan kolmesta kerroksesta.

113. mansien mukaan yliseen pääsee tikapuita tai pylvästä pitkin (vrt. uhriaittoihin johtavat tikkaat, uhripuut, uhritolpat).

114. selkupit pitävät ylistä (nusynz) "tyhjänä kuoppana" (vastakohta alinen eli "täytetty kuoppa").

115. selkupit kutsuvat ylistä "valon paikaksi" ja "avaraksi maaksi".

116. selkupit kuvailevat ylistä "7-kerroksiseksi kupoliksi jossa ihmiset ennen asuivat".

117. selkuppien mukaan yliseen kuljetaan "7-huippuisen vuoren luota".

118. selkupit uskovat henkisielujen lentävän yliseen kuoleman jälkeen (Nom olon ene vassola, "lentävät Jumalan päähän").

119. selkupit kutsuvat taivaanhaltijaa Nomiksi.

120. selkupit uskovat Nomin "yhdistävän avaruuden ja taivaan, suojelevan ihmisiä ja eläimiä, antavan ja ottavan sieluja, määräävän elämän pituuden, näkevän kaiken, hallitsevan hyviä henkiä, luovan sään, lumen, tuulen, ukkosen ja rakeet, rankaisevan niitä jotka yrittävät ennustaa säätä (Nomin sää), antavan ruokaa (Nom megit, Nom antoi) ja iskevän vahingollisia henkiä kivinuolillaan (salamat)".

121. selkupit uhraavat Nomille polttamalla ja ripustamalla lahjoja 7-juuriseen puuhun.

122. selkuppien mukaan Nom elää "ylisen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa majassa missä olevasta pienestä reiästä seuraa ihmisten toimia".

123. selkupit pitävät Nomia maanjumalatar Ilinta kotan puolisona (maan ja ilman liitosta syntyvä maa-ilma).

124. selkupit kutsuvat Nomin ja Ilinta kotan nuorempaa poikaa Nun ijiksi (ukkosenhaltija).

125. selkupit uskovat Nun ijin majailevan taivaalla, ilmestyvän tuulenpyörteissä ja metsästävän alisen henkiä (loz) jousellaan ja pilvissä pitämillä kivinuolillaan (salamat).

126. selkupit kutsuvat ylistä "suureksi aukeaksi" (nurbalbil cu).

127. selkuppien mukaan yliseen kuljetaan "7-huippuisen vuoren kautta" (polun varrella "kolme suurta kiveä ja tolppaa").

128. selkuppien ylisessä on "samat puhtaat maat kuin maan päälläkin" (pidetään maan kaltaisena).

129. selkuppien ylisen haltijoihin kuuluu Taivaallinen-vanha-eukko.

130. selkupit uskovat Taivaallisen-eukon asustavan ylisen seitsemännessä kerroksessa kahden tyttärensä kanssa (kaukaisin eli vanhin jumaluus).

131. selkupit pitävät tähdistä lähtevää valoa Taivaallisen-eukon tulesta nousevana savuna (uskotaan estävän vahingollisia henkiä liikkumasta).

132. selkupit pitävät pieniä kiviä (py) taivaasta pudonneina Nomin nuolina (vrt. ukonvaajat).

133. selkupit uskovat suurten kivien lohjenneen taivaallisista kivistä.

134. selkupit keräävät Nomin kiviä suojeleviksi taikakaluiksi (annetaan onnea tuomaan ja ennen pitkiä matkoja).

135. selkupit pitävät keväthangille putoavia hilpeitä ja siemeniä Nomin reiästään viskomina (uskotaan kasvavan syksyllä marjoiksi ja saaliseläimiksi).

136. saamelaiset yhdistävät taivaanhaltija Raiden-aimoon aamuruskoa ja lehtipuita.

137. hantien taivaanhaltijan Sänkon uskotaan voivan ilmestyä hanhen hahmossa.

138. komien luojahenkenä toimineen linnun kerrotaan luoneen maan pudottamalla sulan pilven päälle 
(ylinen keskistä vanhempi).

139. sanan ylä johdannaisia ovat ylinen, ylänkö, ylittää (joki), ylistää (rukoilla ylistä), ylettää (kurottaa yliseen), ylentää, yltyä (sää), yläkuu (kasvava kuu), lyydin yläz (ylöspäin), vatjan yles (ylös), viron ylal (ylhäällä), liivin yldo (ylhäältä), saamen alde (päällä), mordvan velga (yli, vrt. volga), marin wylno (päällä), udmurtin vile (päälle), komin vilin (korkealla), mansin ällo (ylöspäin), alya (ylävirtaan), samojedin nine (päällä) ja selkupin innä (ylös).




140. enetsit kutsuvat taivaanjumalaa Ngaksi (uskotaan luoneen maan ja veden yhdessä emonsa maanjumalatar Dya menun kanssa).

141. mansit pitävät Numi-torumin poikia totemististen sukujensa aloittajina ja ilmentyminä (seitsemän poikaa, seitsemän sukua).

142. "rivvoo ilmaa aavistaa ko pohjanen kovim pallaa" (revontulet).

143. "ne on niitä akajjouhia" (ohuet ja hiusmaiset pilvet).

144. "pilivet kulukee allaete ei tuup poutaa", "jos pilivet kulkuot alaittie ni o lum likiel", "ko pilvet olliit alahal siit o ves likehel" (pilvistä ennustamista).

145. "oottelimma semmosesa pikkupirtisä ku ilima asettuu nii sitte lähetää" (ilmojen mukaan eläminen).

146. "ku iliman kans assuu ylläällä niin tulloo kovat poovat" (ilman kansi).

147. "mää katteli pohjose palloo" (revontulia).

148. "sillo ku välyt pallaa ni sillo tulloo pakkaset" (revontulten nimityksiä).

149. "on tuo ilima niin tuhkevoo että on nukkua aloilleen" (seisahtunut eli nukuttava ilma).

150. "nyt on eteläsä auringon alla möhkä, mitä aanannee, tulleneeko ukkonee" (möhkäpilvet).

151. "nyt haisoo ilima lämpimälle", "ilma haisee satheele" (ilman haisut).

152. "taivas on haljaka sinine ja ilima kylymä" (taivas ja ilma).

153. "musta pilv hirvittellyö, harmua pilv sattua", "ei siit tänäp ainaka saret taer tullak kost taeval on tommossi pilveharsui, ei simmosis vet ol", "ei sade ol kaukana ko taivas kasottaa nuart pilvee", "piliven harsoa taevaalla ja tähet kiiluu läpi" (erilaisia pilviä).

154. "nyt ku teä ilma toas nuortu" (nuortuva eli selkenevä ilma).

155. "mutta se onkin erinomasta leimuamista, se ihan nin ku lainehtis siälä" (leimuavat eli lainehtivat tulet eli revontulet).

156. "pilvet harveno, nyt tullo hyvä ilma" (hyvä eli selkeä ilma).

157. "ilma om pilvessä" (vrt. taivas, balttien sanasta dievas).

158. "paksu jänkky kazva keskitaivaz, siz alka satta" (tummat jänkkypilvet).

159. "pohjoizem polest näkky kilaz" (punertava viiru taivaanrannalla).

160. "tänäbän ol laimia ilma" (laimea eli leuto ilma).

161. "madalal om paksu pilvi, se on rinda" (pilvien nimityksiä).

162. "mukkaizad ilmad" (mukavat ilmat).

163. "ilma alka pehmendyä" (ilman pehmeneminen).




164. "pilvet ku om madalal ni kulled ligi meidä" (eläviä olentoja).

165. "vai noisseno sadama gu pilvittellö" (pilvien ja sateen yhteydestä).

166. "kirjava pouta" (puolipilvinen).

167. "jämägilöist revointuled tullod" (revontulten synty).

168. "päivä laskija rinta" (taivaanrannalla olevaan pilveen).

169. "musta rinda noiso" (tumma pilvirintama).

170. "taivas sirgenö" (sirkenee eli kirkastuu).

171. "ko tullo säkäz ilma ni se or rojuilma" (jokaisella ilmalla nimensä).

172. "tuald pule jo jammoi" (jammoi eli pilvistyy, vrt. Jamala).

173. "virod ylläld alla päin, mussad virod" (kaukana näkyvien sadekuurojen luomat viirut).

174. "nyd ilma azettu" (asettui eli tyyntyi).

175. "tynel ilmal oh hyvä souvveskella" (tyynen ilman iloja).

176. "ilmu jämmehtyy" (jäähtyy).

177. "pilven jänkkä", "jähkälehie taivas täysi", "pilvej jähkäleh" (pilvien nimiä).

178. "ilman jähmisköitti", "ilmu jähmistih" (ilma viileni).

179. "taivastu kirbuou jyrypilvilöiz" (jyrypilvet).

180. "rubiou pilvet harmaiks juottumah" (juottumaan eli muuttumaan).

181. "päiväizen Jumal avai, pilvez oli" (pilvien hallitsija).

182. "kudai Jumal kastau, se i kuivoau" (Jumalan sade).

183. "minuz on Jumalantaudi, ei tiedoiniekad ni midä auteta", "ei ole Jumalanhädä, vigahini on" (luojahenki Jumalan luomat parantumattomat taudit ja pienemmät viat, "metsänvigahini", "veenvigahini").

184. "Jumalanlapsethai myö olemmo" (uralilaiset kansat luojahenki Jumalan eli Numalan eli Numin lapsia).




185. "taivaz on junoloil, tuulen siived on suveh päi", "taivaz on junoloil pakkazel" (pitkillä ja ohuilla pilvillä).

186. "pilven juhmukka" (pyöreähkö pilvi).

187. "Jumala tuld isköö", "Jumala tuuloo", "Jumala pilvie kazvattau", "Jumala raista panoo", "Jumala vihmui" (ylisen haltija Jum).

188. "pilvi taivahalla alko juantuo ta siitä tuli saje" (pilvien ja sateen yhteydestä).

189. "ilma jolakoiduu" (viilenee).

190. "päivä toanne mäni jemimpilveh" (tummaan pilveen, vrt. komien Jen).

191. "pilvih iskeksendelih taivaz, ga onnoako huomei vihman tiedäy" (päivän sää).

192. "ilma kuvaistau" (kangastus).

193. "vihmaksizel ilmal nukuttoa enembäi" (nukuttava ilma).

194. "tumakko ilmu" (sumuinen ilma).

195. "helly ilmu" (hellä eli leuto ilma).

196. "isköy ilmu itsen" (salaman).

197. "ihala ilma" (ihana eli pilvetön ilma).

198. "ilmoin toakse lähti" (kauas).

199. "ilmaz matkatah pilved" (taivas-sanan myöhäisestä alkuperästä).

200. "välläl ilmal" (ulkona).

201. "kudai siä ollah ilman selläs" (kaukana, maailmalla).

202. "nygöi on tuuli keändynyh toizeh ilmah, pohjazes tuuloo" (ilman eli tuulen suunnat).

203. "ilmanrandu ruskottau" (ilmanranta).

204. "ilmanrandu opastau" (suunnan katsominen ilmanrannasta).

205. "ilmanrannaz da ilmanrandah kulgizin" (maailman ympäri).

206. "Dumala luadi därvet i dovet" (Dumala eli Numala eli Num, toinen luojahengistä).

207. "ijättäy pilvie" (nostattaa).

208. "tuuldu puhaldau pilvennenäz", "järvel ku tuulda pilvennenäs veäldi, gä veneh huojahtelih" (pilvennenä).

209. "vuottelen täz kodvazen, eigö ilma höröstyiz" (tyyntyisi).

210. "häyräkkä seä" (sumuinen).

211. "pilved matkatah häyräkäl" (nopeasti).




212. "toal tuloo pilvihattara, hoz vihmunoo" (pilvet sateentuojia).

213. "egläi oli hyvä ragehem panendu" (raekuuro).

214. "hoikkenou taivaz" (hoikkenee eli selkenee).

215. "hoalistun on ilma, eklen oli viluni" (haalistunut eli lämmennyt).

216. "pilvet hoaruoldih, kavottih", "pilvet hoaroillah, päivy kohenou" (pilvien rakoileminen).

217. "joga päiveä Jumalal hengässämmös" (luojahenkien kiittäminen).

218. "seä on heldymizilleh" (heltyvä eli lämpenevä sää).

219. "hyveä seädy vai Jumal pidänöy" (Jumalan sää).

220. "revontulet paletah, pitäy varottautuo, hyö heittäyvytäh" (revontulten merkityksiä).

221. "seä on helly tänäpäi" (hellä eli tyyni sää).

222. "syyspilvet tuulem mugah havistah" (ilman ja vuodenaikojen yhteydestä).

223. "katso kuin tuli hatakan hattaraini, lienöygö tuosta vihma" (pilvien nimiä).

224. "hatakkoloista vihmuu, kun vain hatakod lähtiettih kävelemäh, niin i vihma", "hatakkoloi kazvattelou, 
sid luadii pilvizem päivän", "hatakko rävähyttäv vihmuu" (hatakka eli sadepilvi).

225. "illal nouzoo hauru ilmoa", "haurukaz ilmu" (sumuinen ja viileä ilma).

226. "pietti pilvet juoksomasta, hattarat harittamasta" (ilmanhaltijan voimista).

227. "pilvet haijottih" (hajosivat).

228. "katso seä haikostuo, pilvet katkieldih" (sää selkenee ja viilenee).

229. "haitrakkohai on taivaz, ga toinah ei vihmu" (taivas selkenee).

230. "vilun haidrakkani" (viileä ilma).

231. "utu lankei, haivero" (viileä utu).

232. "tänäpäi Jumal kaikelleh eleä, vihmuu, päiveä, jyrizi" (ilmanhaltijan elämää).

233. "tiäldä päin pilvet assutah" (pilvet astuvat eli lähenevät, eläviä olentoja).

234. "nygöi azettumizeh on siä" (asettuu eli tyyntyy).

235. "Jumalas pidäv vuottoa armuo, ei ristikanzois" (oma Jumala, vieras risti).

236. "ei ole Jumalan hajuu peässä, itselläs kaikki vain anassetah" (Jumalan haju eli luojahenki Numin ohjeet oikeasta elämästä).

237. "alailmu on, pilveksine, vihmuu" (alailma).

238. "aleni vihmumah taivaz" (alentua satamaan).

239. "Karu aigah suau, Jumal vallan andau" (luojahenget Xul ja Num).

240. "kahmistui ilmu" (viileni).




241. "kajoksesta vihmuu kaikem päivän, sekehestä silloin toittsi" (kajos=puolipilvinen, sekes=selkenevä).

242. "tänpiän om pilvessäh, eule kajos" (pilvinen ja puolipilvinen).

243. "taivas on kajossah" (selkenee).

244. "seä on kajakka" (selkeä).

245. "kajakko ilm on, ei nävy pilvee ni kus" (pilvetöntä).

246. "talvella ku on vilune i ku taivas selgie on, sanomma kajakka" (kajakka eli kuulas).

247. "ilma kajakoittuo" (selkenee).

248. "kaidrevui ilmu" (kirkastui).

249. "vilun kapakko ilmu" (kylmä ilma).

250. "karguau taivas" (revontulten kisatessa).

251. "pilvihatakko tuloo, ga tulgah Jumalan ker" (uskotaan liikkuvan yhdessä).

252. "pilven hatakkaini tuli pieni, se kasto heinät" (pilvien nimiä, vrt. sukunimi Hatakainen).

253. "taivas ku on karvane, se siäm muutteloo" (ohuessa pilvipeitteessä).

254. "taivahan karvani" (taivaan värinen, jokaisella haltijalla omat värinsä).

255. "Jumala pilvie kazvattoa" (ilmanhaltijan elämää).

256. "ilmu kauhistui" (viileni, vrt. kauhea).

257. "ilm ov vilun kavakku" (kolea).

258. "pilvii rubei keräilemäh, vikse luadiu uvvessah vihman" (pilvien ja sateen yhteydestä).

259. "taivas on kerttehissä" (päivän paistaessa pilvien raoista).

260. "ilmu keändyy poudah päi" (ilman kääntyminen).

261. "taivas kiilisteä, on kajos" (loistaa).

262. "kiitä ilmua ildazil, pardasuuna poigua" (hyvistä ilmoista kiittäminen).

263. "taivas poudah kiiristih vihman jällel" (sateen jälkeinen pouta).

264. "taivas poudah päi kiiristih" (kirkastui).

265. "kiirakka valgie on taivas" (taivaan värejä).

266. "taivaz on kilpakka vilussundoa vas" (kuulas pakkasen edellä).

267. "Dumala kilpisty pakkazeksi" (Dumalan ilmat).

268. "killie taivas" (kuulas).

269. "taivas kirjutteleh" (pilvet Jumalan luomia kirjailuja).

270. "moin on koamakk ilma, viluttsaista seädä" (kaamakka eli kylmä).




271. "ilmu koamistuu, valguou taivaz" (kylmenee ja selkenee).

272. "koilispuoli" (koillinen taivaanranta).

273. "koillispuolini pilvestelieteh, vihma roiteh" (pilvien ja sateen yhteydestä).

274. "koilizranda" (koillinen taivaanranta).

275. "kohtu taivast om puud metsäz" (taivasta kohti kasvavat puut).

276. "kokkareh" (pilven kokka eli nokka).

277. "pilven kokka" (pilvien elävästä luonteesta).

278. "kojosilma" (selkeä).

279. "seä on vilun kojakka" (kylmä ja selkeä).

280. "vilun kojakk ilma" (lämpimät ja vilut ilmat).

281. "kolakka ilma on tänäpiänä" (ilma kerrallaan).

282. "luida kolottau, mi tullou, siägö muuttunou" (ilmoille herkät ihmiset, pidetään ilmanhaltijan uskottuina).

283. "taivaz on kobarehilleh, järielöil pilvilöil" (paksuilla kumpupilvillä).

284. "seän Jumala muuttoa, tuutsan loadie" (säänjumala Jumala).

285. "kuihakka ilma" (tuiskuinen).

286. "kumura" (kuuropilvi).

287. "kultsakka taivas" (kirkas).

288. "tämpiänä siät kuoldih, vihmu lieni, pilvet liettih" (säiden kuolema, tarkoittaa hyviä säitä).

289. "pilvi kuohuu, tuuttsa kun tulou" (tuiskun tullessa).

290. "pilvet kuohuspäilleh kulgietah" (kun sataa ja paistaa vuorotellen).

291. "ilma kuvaistau" (väreilee).

292. "kuvakka ilma" (kangastuksia aiheuttava).

293. "Jeämeren oallot antau sen kuvahaisen taivahalla, kur revontulet palau" (revontulten synty).

294. "kylvöpilvet tulou sygyzyl, n on ku pattsahat, korgiet möyryt moizet" (korkeat möyrypilvet).

295. "jo nygei kylvöpilved ollah, pidäy kylveä" (pilvien mukaan työskenteleminen).

296. "kylvöpilvet ei vihmu" (satavat ja sateettomat pilvet).

297. "kylmeändälleh on, ei ole pilvie taivahal" (pilvettömyyden ja kylmän ilman yhteydestä).

298. "ilmu kylmähtih" (kylmeni).

299. "sillä voaran keykällä noskoa peällä, ilmad näyttää" (ilmojen ihaileminen korkeilla paikoilla).

300. "kämpäkkö ilmu" (kylmähkö).




301. "pilvet köhmistellähäs suuril pliitoil" (liikkuvat suurina liuskoina).

302. "pilvet kävelläh" (eläviä olentoja).

303. "kömpäkkö ilmu" (kylmä).

304. "köhmäkät pilvet" (paksut ja tummat).

305. selkuppien mukaan yliseen kuljetaan suurta puuta pitkin (aliseen samasta puusta olevasta kolosta).

306. nenetsien luomistarinoissa maailman luo ylisessä elävä nuorempi veli ja alisessa elävä vanhempi veli (nuoremman veljen apulaisena toimii kuikka tai saukko joka sukeltaa mutaa alkumeren pohjasta ja sylkee mudan veden päälle luoden maan).

307. nenetsit kääntyvät ylisen henkien puoleen jos keskisen henget eivät pysty auttamaan (keskisen henget läheisempiä).

308. nenetsit kääntyvät ylisen henkien puoleen metsästyksen epäonnistuessa, lapsen sairastuessa tai suuren uhan edellä (ei vaivata pienillä asioilla).

309. nenetsien mukaan ylisen sisäänkäynti sijaitsee pohjantähden alla.

310. nenetsien mukaan ylisen sisäänkäynti sijaitsee päivännousun suunnassa.

311. nenetsien mukaan yliseen pääsee seuraamalla päivänsädettä (toisen tiedon mukaan sateenkaarta).

312. hantien mukaan yliseen pääsee tulen avulla (ylös kohoava savu).

313. sanalla jom tarkoitetaan hyvää, ystävällistä, urheaa ja vahvaa (hantin jem, mansin jomas, unkarin jo, 
vrt. jom-ala).

314. sanan yli muotoja ovat yllä, ylläs (suomi), ula, ules (viro), jillie, alas (saami), velks, velde (mordva), wolän, wul (mari), vil, volon (udmurtti), vive, volo (komi), elo, al (hanti), ällo, alya (mansi), nio, nida (nenetsi), ni, niro (enetsi), ni, nini (nganasani), innä, enne (selkuppi) ja nigindo, nogende (kamassi).

315. sanalla menny tarkoitetaan taivasta (mordvan menel, unkarin menny, vrt. mennyt).

316. sanalla kumuri tarkoitetaan pilviä, hattaroita, sumuista ilmaa, pimenevää ilmaa ja pimeyttä 
(mordvan kovol, komin kimer, mansin xomxat, unkarin homaly).

317. nganasanit yhdistävät ylistä tulevaisuuteen (tulevat tapahtumat "piilottelevat ylisessä").

318. nganasanit pitävät ylistä kolmen tai yhdeksän kehän muodostamana.

319. nganasanien mukaan ylisessä paistaa päivä ja puhaltaa virkistävä tuuli.

320. nganasanit kuvailevat ylistä kivien, kasvien, suuria kalojen ja villipeurojen asuttamaksi paikaksi.

321. nganasanien mukaan ylisessä elää hyviä ja vahingollisia henkiä (keskisen tapaan).

322. nganasanit kutsuvat yliseen yhdistettyä luojahenkeä nimin Nguo ja Baykuo nguo (pidetään
hyväntahtoisena vanhana ukkona).

323. nganasanit pitävät Nguoa maailman luojana (toinen luojahenki aliseen yhdistetty F-anni-da).

324. nganasanit pitävät revontulia ylisessä vellovan meren aaltoina (kalastuskauden aikaisina, vuodenajat päinvastoin).

325. hantit jakavat ylistä ja alista kolmeen kerrokseen.

326. enetsit jakavat ylistä ja alista seitsemään kerrokseen.

327. enetsit kutsuvat ylisen haltijaa nimellä Nga.

328. enetsien mukaan Nga elää ylisen seitsemännessä kerroksessa (vastaavasti alisen haltija Todote "seitsemän routakerroksen alla").

329. nganasanien mukaan noidat "kiipeävät yliseen yhdeksän kerroksen läpi".

330. selkupit jakavat ylistä kolmeen, seitsemään tai yhdeksään kerrokseen.




331. nenetsit puhuvat Numista sanoin "Numi muuttui kesäksi" (vuosi) ja "istuin kunnes Numi nousi" (päivä).

332. nenetsit kutsuvat tärkeänä pidettyä ihmisiä ylhäältä tarkkailevaa haltijaa nimellä Numkympoi
("tähtien joukossa elävä").

333. nenetsit pitävät Numkympoita isoisänä ja heimon perustajana (ylisen haltijoiden alkuperästä).

334. nenetsit uhraavat ylisen haltijoille koiria ja poroja (verta ei saa valua maahan).

335. nenetsit uhraavat ylisen haltijoille eläimiä joiden annetaan kuolla vanhuuteen (kukaan saa puuttua eläinten toimiin, kaksi vastakkaista uhritapaa).

336. enetsit kutsuvat jumalaa, säätä ja taivasta sanalla nga.

337. nenetsit kutsuvat ylisen henkiä numeiksi ja henkien johtajaa Numiksi.

338. nenetsit kutsuvat Numin alista hallitsevaa veljeä Ngaksi.

339. enetsit pitävät Ngata ylisen henkien johtajana (vastakkaisia uskomuksia, alkujaan keskisessä eläneitä toteemeja jotka sekoittuivat totemistisen järjestelmän romahtaessa).

340. enetsien tarinoissa ylisen haltijat luovat maailman, maan ja vedet.

341. nenetsit kutsuvat ylisen haltijaa nimin Nini (vrt. Ninni) ja Ileumbarte (elämän antaja).

342. nenetsit pitävät Ileumbartea ylisen ja keskisen hallitsijana (ei laskeudu likaisena pitämäänsä keskiseen).

343. nenetsien mukaan Ileumbarte keskustelee ihmisten kanssa tadebtsy-henkien välityksellä (henget valitsevat äänekseen noidan, tadibey).

344. nenetsien mukaan tadebtsy-henkiä elää maan joka kolkassa (ei pidetä hyvinä tai pahoina, voivat auttaa tai vahingoittaa). 

345. nenetsit pitävät maata ja kaikkia eläviä olentoja Numin luomina. 

346. nenetsit pitävät Numin poikaa Ngata vahingollisena henkenä (toisen tiedon mukaan veli).

347. nenetsien mukaan Num puolustaa ihmisiä Ngalta vain jos pyytävät apuaan (uhrit suoraan yliseen tai haltijoiden puisille eläinhahmoille).

348. nenetsit kutsuvat taivasta nimin nunjera ja nuv.

349. nenetsit kutsuvat sumua nimin sjienuo ja sin (vrt. sininen, siintää).

350. nenetsit kutsuvat pilviä nimin tiir ja tir (vrt. tiirailla, tiira).

351. nenetsit uhraavat Nomille harmaita ja valkoisia hirvasporoja (taivaan värejä).

352. nenetsit kutsuvat ylisen haltijaa Nomiksi ja Hymiksi.

353. nenetsit kutsuvat vaaleita ja vaaleapilkullisia hirvasporoja Nomin poroiksi (joka perheellä tällaisia pyhiä poroja joita ei käytetä ajokkaina).

354. nenetsit pitävät Numia "kaikkien elävien olentojen luojana".

355. nenetsit pitävät Numia myrskyjen, sään ja vuodenaikojen haltijana. 

356. nenetsit kutsuvat Numin akkaa nimellä Ya myunya (maan emo, parilla useita keskisessä eläviä poikia ja tyttäriä). 

357. nenetsit uhraavat Numille vuosittain valkoisen poron.

358. "seitsemän hirvasporoa, kuusi hirvasporoa, tolpassa kiinni, kumartavat, säteilevät kuin valkoiset jäähileet, majan edessä hopeinen kulho, kulhosta johtaa majaan seitsemän jännettä, majaan astuttaessa kuuluu porojen hengitystä, hengityksestä nousee huurua, majassa on siivekkään Saoni kaon ikin (kultainen kaon ukko) kuva, haltijalla on suuret siipisulat, majassa istuu Torem, kuten miehet istuvat majassa, majan keskellä on kaksi valkoista nuolta" (hantinoidan ylisen matkan kuvaus).

359. hantien mukaan Taivaallisen emon maja on pystytetty "seitsemän kannon nokkaan" (pidetään miespuolisia haltijoita vanhempana).

360. nenetsit kutsuvat yliseen matkaavaa noitaa nimellä vydu´tana.




361. nenetsinoita matkaa yliseen noustessaan ensin vaakasuoraan ja sitten suoraan ylöspäin taivaan kerrosten läpi (jokaisella kerroksella oma värinsä).

362. nenetsien mukaan taivaalliset olennot elävät ylisessä samaa elämää mitä olivat eläneet maan päälläkin 
(vrt. tuonilmainen). 

363. nenetsien mukaan ylisen kuudennessa tai seitsemännessä kerroksessa elää hyväntahtoinen Ya minya (maan emo, auttaa läpi lentävää noitaa).

364. nenetsit kuvailevat ylisen ylintä kerrosta "äärettömäksi tilaksi josta loistaa voimakasta valoa ja pimeyttä" (pidetään Numin kerroksena).

365. nenetsien mukaan noita kohtaa ylisen ylimmässä kerroksessa "esteitä ja koettelemuksia" (joista selviytyessään saa Numin hyväksynnän ja uutta voimaa noidan tielle).

366. nenetsit uskovat Numin päättävän sielujen uudestisyntymisestä.

367. nenetsien mukaan veljekset Num ja Nga loivat maailman kilpaillen ja yhteistyötä tehden (taustalla oikeat veljekset, maailma=jonkin heimon alue).

368. nenetsit kutsuvat luojahenki Ngan tyttären nainutta maata kannattelevaa voimakasta noitaa Maan-vanhaksi-mieheksi (matkaa Numin neuvosta aliseen estämään maailmaa tuhoutumasta).

369. selkupit kutsuvat ylisen haltijaa Nopiksi (Nopin poikaa Lyiaa pidetään ilveilijänä ja kokkona (kok)
eli päällikkönä).

370. selkuppien tarinoissa noidat matkaavat yliseen taivaaseen-johtavan-puun oksia pitkin.

371. samojedit pitävät sadetta, pyryä ja myrskyjä Numin tekosina (ei vihana koska Num "ei välitä keskisen asioista").

372. selkupit kutsuvat Numia nimellä Uary los (suuri henki).

373. nenetsit kutsuvat sumua nimellä koci.

374. mansien mukaan ylisen olennot kutsuvat keskisessä eläviä alisen olennoiksi (olevaisuuden tasojen luonteesta).

375. hantit kutsuvat ylisen haltijaa nimellä Torom ati.

376. hantit kuvailevat ylisen sisäänkäyntiä sanoin taapet wees´pa huneng nowe (valkoinen, seitsemän kattopuuta, harjanteen alla).

377. hantit kutsuvat yliseen yhdistettyä Maailmaa-katsovaa-miestä nimin sade-mies-joka-putosi-ylhäältä ja tuuli-mies-joka-putosi-ylhäältä.

378. hantit pitävät valkoista hyvinvoinnin, terveyden ja ylisen värinä.

379. hantien mukaan ylisen haltijoilla ei ole napoja.

380. hantien tarinoissa Maailmaa-katsova-mies elää "kuun ja päivän värisessä majassa".

381. hantien tarinoissa Maailmaa-katsova-mies elää "ohitse kiitävien pilvien korkuisilla vuorilla"
(ylisen haltijat vuorten haltijoita).

382. hantien tarinoissa Maailmaa-katsova-mies elää "kevätmetson-höyheniin, syysmetson-höyheniin peittyneillä vuorilla".

383. mansit kuvailevat ylisen henkiä "siivekkäiksi haltijoiksi".

384. mansit kutsuvat ylisen henkiä pyhänä pidetyn 5-kielisen soittimen alimmalla kielellä.

385. mansit kutsuvat Numin akan Kaltesh ekwan vanhempia nimin Kwores ja Sis (veli Ooter, nimien perään lisätään "kultainen").

386. hantit kutsuvat ylisen viiden alimman kerroksen haltijoita nimin Tokhtaen iki, Tary-aivaert iki, Avt iki, Vaeit iki ja As-tyi iki (vrt. vastaavat jokien haltijat, ylinen=joen yläjuoksu).

387. hantit kutsuvat ylisen kuudennen ja seitsemännen kerroksen haltijoita nimin Vozhin iki ja Ian-vozh iki (miesnoitien kuvailema ylinen).

388. hantien ylisen uhreihin kuuluu seitsemän valkoisen kankaan sitominen koivuun "Torumin pyhässä paikassa".

389. hantit pitävät kolmea keskisen lukuna ja seitsemää ylisen lukuna (ei alisen lukua).

390. hantit pitävät Numia taivaalta alas heitetyn Tulen emon poikana (ilma tulta nuorempi).




391. hantit pitävät Maailmaa-katsovaa-miestä Numin ja tulen emon Tyurs nay ankin nuorimpana poikana (uskotaan elävän ylisen ja keskisen välillä). 

392. mansien tarinoissa Maailmaa-katsova-mies matkaa taivaalla päivän hahmossa ja auttaa ihmisiä.

393. hantit kohdistavat Numin ja Kon ikin (maailmaa-katsova-mies) rukoukset päivää kohti (pyydetään hyvää elämää, pyyntionnea).

394. hantien mukaan Num-torem elää ylisessä majassa jossa on räppänä ja riu´uista kyhätty katto
(joen lähteillä elävä alkuhenki).

395. hantit kutsuvat Numia "seitsemän-soopelin-pituiseksi-ukoksi".

396. hantit uskovat Numin äänen kuulostavan "tyynen taivaan seitsemältä ääreltä kuuluvalta jyrähdykseltä".

397. hantit uskovat Numin kosketuksen tuntuvan "alhaalla roikkuvan taivaan seitsemän äären kosketukselta".

398. hantit pitävät Maailmaa-katsovaa-miestä Numin ja syntymänjumalatar Kalteshin poikana (muita nimiä naisen poika, naisen veljenpoika ja naisen sisarenpoika).

399. mansien mukaan Maailmaa-katsova-mies surmasi ensin monta urhoa ja oli pahantekijä (os´mar-khum) kunnes muuttui Topal ojkan käskystä ihmisten suojelijaksi (osa haltijoista vierasta alkuperää).

400. hantit pitävät Maailmaa-katsovan-miehen edeltäjänä irtysh-joen suulla elävää hanhen hahmoista henkeä joka valvoo vesieläimiä ja antaa kaloihin ja vesilintuihin liittyvää onnea (vieraiden haltijoiden taustalla omia).

401. hantit pitävät Maailmaa-katsovan-miehen pyhäkkönä nahoista joen töyräälle kasattua pesää jossa pidetään haltijan vaskista hanhenkuvaa (pyhäkössä käydään kalojen ja vesilintujen pyynnin edellä, uhriksi pyyntivälineitä).

402. hantien tarinoissa Maailmaa-katsova-mies elää "ob-joen lähteillä, kultahiekkaisella ja nurmisella paikalla, metsojen asuttamalla kumpumaalla, kuun-värisessä, päivän-värisessä majassaan".

403. mansien tarinoissa Maailmaa-katsova-mies elää "lähellä taivaallista kylää isoäitinsä kanssa" (vrt. obin
alkulähteillä sijaitseva "pyhä kylä").

404. mansien mukaan Maailmaa-katsova-mies lähtee metsälle muiden miesten tavoin muttei saa koskaan mitään (metsästystaidoton hevosmies vai kaiken päinvastoin tekevä alkuhenki).

405. mansit yhdistävät Maailmaa-katsovaa-miestä mos-heimoon.

406. mansien mukaan Numi-torem, Kaltesh ja Maailmaa-katsova-mies edustavat haltija-uskomusten
nuorinta kerrostumaa (naispuolinen luojahenki alkaa kutsua itseään Kalteshiksi aivan kuin olisi ollut aiemmin eri niminen).

407. mansien tarinoissa Maailmaa-katsova-mies kiertää Veden-emon, Kuun-vanhan-miehen ja Päivän-emon luona "surmaten miehiä ja tehden naisista omiaan" (omat ja vieraat haltijat).

408. mansit pitävät Numia alkuheimoista nuorempana pidetyn por-heimon suojelijana.

409. udmurtit kutsuvat olevaisuuden neljää tasoa nimin in syör (ylinen), in doonnae (taivas-maa), tapal-doonnae (tämä-maa) ja sopal-doonnae (kuolleiden-maa).

410. udmurtit kutsuvat ilman emoa nimellä In-mumy (pidetään miespuolisia haltijoita vanhempana).

411. udmurtit kutsuvat miespuolista ilmanhaltijaa nimellä Inmar (vrt. Ilmar-inen).

412. udmurtit kutsuvat sateen, sään ja tuulen haltijaa nimellä Kwaz.

413. nenetsien tarinoissa Num ilmestyy "koira-revon hahmossa" (auttaa tarinan urhoa akan ja vaurauden löytämisessä).

414. nenetsit pitävät Numia pyyntionnen ja vaurauden antajana (toteemien piirteitä).

415. nenetsit kutsuvat ylisen haltijaa nimellä Nu-yerv (vrt. jerv, erv).

416. marien ylisenhaltijoihin kuuluu Tunya yumo (maailmankaikkeuden jumala) ja Kava yumo (taivaiden jumala).

417. marit kutsuvat usvan haltijaa nimellä Tutyra kugy yumo.

418. nenetsien mukaan yliseen kuljetaan "seitsemän taivaallisen polun kautta, Khansosyada-nimisen
aivoja syövän hirviön maiden kautta, Syudbya-nimisen ihmissyöjän maiden kautta, kivisten vaskenväristen vaarojen kautta, seitsemän kohisevan kosken kautta" (ylisen alkuperäisestä luonteesta, noitien matkakohteita).

419. nenetsit pyytävät Nomilta apua sanoin "oi suuri Nom, auta meitä, estä veljeäsi suurta Ngata, vain sinä, suuri Nom, voit estää estää häntä tekemästä vahinkoa, muuten heimoni kuolee ja maailmasta tulee eloton ja tyhjä".

420. hantien tarinoissa Num-torum luo ihmiset savesta ja vedestä (toisen tiedon mukaan ensin raudasta jolloin olivat kuolemattomia).




421. nganasanien tarinoissa noita matkaa yliseen kahden taivaallisen naisen luokse (naisnoidat matkaavat akkojen luokse, miesnoidat ukkojen).

422. nganasanit pitävät taivaallisia naisia puoliksi hirvinä tai peuroina (uskotaan määräävän heimojen pyyntionnen, toteemien piirteitä).

423. komien mukaan taivaallinen poro synnyttää maalla olevat porot (uskotaan "putoilevan pilvistä").

424. mordvalaiset kutsuvat taivaallista neitoa nimellä Ange-patjaj.

425. nganasanit kutsuvat taivaallista naista nimellä Ninulemy mou njamy (uskotaan elävän ylisessä ja antavan hedelmällisyyttä maan päälle, vrt. selkuppien Nini).

426. komien luomistarinoissa alkuhenki Jen antaa naispuoliselle Dzudzalle neljä ylimääräistä rintaa jotta pystyy paremmin imettämään kuutta poikaansa (Zuzdin-heimon syntytarinoita).

427. komit kutsuvat ylisen haltijaa nimellä Yong.

428. komit pitävät valkoisia joutsenia Yongin lähettäminä (toisen tiedon mukaan tuulenhaltijan).

429. komien mukaan Yong antaa ihmisille "elävää vettä".

430. komien tarinoissa alkuhenki Jen luo miehen ja toinen alkuhenki Omöl naisen (jotka Jen herättää eloon).

431. udmurtit pitävät päivätaivasta Inmarin hahmona ("kaikki valoisa mitä näkyy").

432. udmurtit kääntyvät Inmarille uhratessaan itää kohti (päivännousun suunta).

433. udmurtit kutsuvat Inmarin uhria "ylöspäin suunnatuksi uhriksi" (uhrit korkeilla paikoilla kasvaviin vaaleisiin puihin).

434. udmurtit muistavat Inmaria vuoden valoisana aikana (taustalla päivän palvonta).

435. moksalaisten tarinoissa luojahenki Ine narmon luo ensimmäiset ihmiset (jättiläisiä jotka elivät
700-800 vuotiaiksi).

436. moksalaisten tärkeimpiin haltijoihin kuuluu luojahenki Ine narmon (suuri lintu, myöhemmin sai nimen värden skai), vedenhaltija, kuunhaltija, ukkosenhaltija, pakkasenhaltija, puiden haltijat ja kodinhaltija.

437. moksalaisten mukaan Ine narmon voi ilmestyä valkoisen joutsenen hahmossa (akša loksti).

438. moksalaisten tarinoissa Ine narmon luo veden jonka pohjasta yaksarga (sorsa) sukeltaa hiekkaa josta luojahenki muokkaa maan (maalle kasvaa Ine sufta (suuri puu) jonka oksille suuri lintu tekee pesänsä).

439. moksalaisten mukaan Ine narmonille syntyy kolme jälkeläistä (satakieli=tsofks, käki=kuku, kiuru=ožarga).

440. erzalaisten mukaan Suuri lintu munii kolme munaa joista syntyvät sadon emo Norovav, tuulen emo Varm ava ja metsän emo Vir ava (samojen haltijoiden ihmis ja eläinhahmot).

441. erzalaisten tarinoissa Suuren linnun pesä sijaitsee koivun latvassa.

442. moksalaisten luomistarinoissa "alkumerellä melova Skai pyytää toista luojahenkeä sukeltamaan pohjasta hiekkaa, toinen luojahenki muuttuu telkäksi, sukeltaa ja saa hiekkaa kolmannella yrittämällä, Skai sylkäisee hiekat suustaan, hiekat muuttuvat tasangoiksi joihin toinen henki luo rotkoja ja vuoria".

443. mordvalaisten luomistarinoissa Suuri lintu munii maailman munan (erzan ine al, moksan oziu al) jonka keltuainen muuttuu näkyväksi maaksi ja kuoret maata ympäröiväksi aliseksi ja yliseksi.

444. mordvalaiset kutsuvat ylistä nimellä menel ja keskistä nimellä moda (ulottuvuuksia ympäröi kylmyyteen ja pimeyteen yhdistetty meri jota alettiin myöhemmin kutsua aliseksi).

445. mordvalaiset pitävät hopeaa ylisen värinä (pilvet).

446. mordvalaisten mukaan Skai elää päivännousun suunnassa (jonne lausutaan rukouksensa).

447. mordvalaisten tarinoissa Skai luo taivaan maan jälkeen.

448. moksalaiset uskovat Skain elävän kuussa (missä muut haltijat vierailevat luonaan).

449. moksalaisten mukaan taivas oli ennen niin lähellä että "pilvet koskettivat puita" ja "naiset husoivat pilviä kauemmas kepeillään".

450. mordvalaiset uskovat taivaan muodostavan maan päälle hopeisen kaaren (kaaren läpi tuleva "ikuinen valo" antaa ihmisille lämpöä ja valoa).




451. mordvalaisten mukaan ihmisen henki nousee kuoleman jälkeen yliseen Nishkepazin luokse (kehon jäädessä maan haltijalle).

452. mordvalaisten mukaan ylinen koostuu kahdesta kerroksesta (kivinen ja rautainen).

453. moksalaisten tarinoissa Skai luo ihmisen 30 vuotta vanhasta puusta ("katseellaan, tahdollaan, toiveellaan").

454. moksalaiset kuvailevat Skain luomia ensimmäisiä ihmisiä valtaviksi jättiläisiksi jotka elivät 700-800 vuotiaiksi (selviytyivät tulvista koonsa vuoksi).

455. mordvalaisten syntymän emon Ange patiain uskotaan elävän ylisessä ja antavan maan päälle elämää
kasteen, lumen, sateen ja salamoiden muodossa (ylisessä ja keskisessä elävät syntymänhaltijat).

456. moksalaiset kutsuvat ylisen keskikohtaa nimellä menel tekshi (korkein kohta menel ezha).

457. moksalaiset kutsuvat alkuhenki Skajta nimin Skabavaz (ska=aika, bavaz=ilo), Ocu skaj (ocu=suuri)
ja Vär skay (vär=ylin). 

458. moksalaiset uskovat Skajn luoneen hyvät ja pahat henget.

459. moksalaiset kuvailevat Skajta "näkyvän ja näkymättömän valtiaaksi".

460. marit kutsuvat yliseen yhdistettyä luojahenkeä nimellä Kugu (toisen veteen yhdistetyn naispuolisen luojahengen nimi korvattu vieraalla keremetillä).

461. marit kutsuvat ylisen haltijaa nimellä Osh kugu yumo (suuri valkoinen jumala).

462. marit kutsuvat ylisen haltijaa nimin Kugu jumo ja Kugurak (vanhin).

463. marit kutsuvat sumun haltijaa nimellä Tutyra. 

464. marit pitävät koivuja, lehmuksia ja tammia ylisen haltijoiden puina (uskotaan istuvan puiden oksilla).

465. marit pitävät Kugu jumon tytärtä Yumoa naisten, lasten, kutomisen ja ompelemisen suojelijana. 

466. marien mukaan yliseen voi nousta ketjua pitkin.

467. udmurtit ripustavat ylisen haltijoiden lahjat puihin (pidetään puissa uhrimenojen ajan, lopuksi poltetaan).

468. udmurtit ripustavat ylisen uhrit "kolmen oksan päälle" (rukouksen aikana).

469. udmurtit kutsuvat yliseen uhraamista nimellä vyle mychon (antaa ylös).

470. udmurtit säestävät ylisen rukousuhria kannuksella (dymbyr). 

471. udmurttien tarinoissa muuttolinnut lentävät "haltijoiden maasta vanhempien maahan ja vanhempien maasta ihmisten maahan" (haltijoiden maata eli ylistä pidetään eri paikkana kuin vanhempien maata eli tuonilmaista).

472. udmurttien tarinoissa "olevaisuuksien keskellä istuu luojahenki Tuno lintuja kutsuen ja kannustaan lyöden" (luojahenkien alkuperästä).

473. udmurtit jakavat maailmaa ylisessä sijaitsevaan tuonilmaiseen (Inmar), näkyvään taivaaseen (Kvaz) 
ja eläväisten asuttamaan maahan (Kyldysin).

474. udmurtit kutsuvat ilman emoa nimellä In-mumy (pidetään taivaallisen sateen antajana).

475. udmurtit pyytävät sadetta roiskimalla toistensa päälle lähteen pohjasta otettua hiekkaa ("sade pesee pois").

476. udmurtit pitävät sateita Invu-mumyn antamina (taivaallisen veden emo).

477. udmurtit pitävät Invu-mumyä yhtenä kolmesta vanhasta jumalasta (korvattiin myöhemmin 
miespuolisella säänhaltijalla Kwasilla).

478. udmurtit pitävät Invu-mumyä, Inmaria ja Kylchiniä toteemeina ja heimojensa perustajina 
(kutsutaan sukulaisuutta ilmaisevin nimin).

479. udmurtit pitävät Invu-mumyä sukujensa suojelushenkenä (rukoillaan yhdessä Inmarin ja sukuhaltija vorshudin kanssa). 

480. udmurtit rukoilevat Invu-mumyä soiton tai vihellyksen säestyksellä (haltijan säveltä kutsutaan "taivaallisen kosteuden etsinnäksi").




481. udmurttien luomistarinoissa Inmarin nuorempi veli sukeltaa hiekkaa alkumeren pohjasta vesilinnun hahmossa (kohtaa matkalla ravun).

482. udmurttien luomistarinoissa Inmarin nuorempi veli luo laaksot ja mäet sylkemällä suustaan meren pohjasta sukeltamaansa hiekkaa (sylkee aluksi vain osan, Inmar käskee sylkemään loputkin).

483. udmurtit kutsuvat taivaanrantaa nimellä invo (in=ilma, vo=risteys, yhtymäkohta).

484. udmurttien ylisen haltijoihin kuuluu In sor (ylhäinen ilma), In-mumy (ilman emo), Inmar (ilman jumala) ja Kwaz (sään jumala).

485. hantien mukaan Num-torum "näkee kaiken ja tietää kaiken".

486. hantit uskovat Numin katsovan maata pilvien seitsemän kerroksen läpi.

487. hantit kutsuvat Numia nimellä Sanki (valo, valkeus).

488. hantien mukaan Num kohotti nuorimman poikansa Kon-ikin joella elävästä hengestä kaikkien hantien suojelushaltijaksi (toiselta nimeltään Maailmaa-katsova-mies).

489. hantien tarinoissa Kon-iki kiertää maailman "yhtä nopeasti kuin tuohi palaa".

490. hantien mukaan Kon-ikin näkeminen tuo onnea ja pitkää ikää.

491. selkuppien tarinoissa maailmanjoen lähteillä elää muuttolintujen palaamiseen vaikuttava Vanha- taivaan-akka (akan kynimät sulat putoavat maan päälle ja muuttuvat eläviksi linnuiksi).

492. nenetsien mukaan pyhien-ylisen-maiden-henki elää ob-joen lähteillä sijaitsevassa katottomassa majassa (ylisen sijainnista, suurimman joen yläjuoksu).

493. hantien mukaan muuttolinnut lentävät "liikkuvan taivaan toiselle puolelle".

494. saamelaisiin ylisen haltijoihin kuuluu Radien-attje (nukkuva luojahenki), Raedieahkka (Radienin akka), Rana niejta (Radienin tytär) ja Radien-pardne (Radienin poika).

495. saamelaiset kutsuvat ylisen haltijaa nimellä Vaeralden olmai (kuvataan kannusten kalvoilla puuta koskettavaksi mieheksi).

496. saamelaiset kutsuvat ylisen haltijaa nimin Ipmil ja Jubmel.

497. saamelaisten tarinoissa Jubmel luo maan "kauniin ja sävyisän vaatimen luista, lihasta, verestä, karvoista 
ja kallosta".

498. saamelaisten tarinoissa Jubmel kutsuu luomiseen osallistuneen poron pyhältä vaaralta (saapuu juosten "valonsäteiden heijastuessa kultaisista kavioistaan").

499. saamelaiset kutsuvat ylisen haltijaa nimin Raddenahcci, Veralden-radien, Veralden olmai, Tsorve-radien (sarvekas), Mailmen radien ja Kierfva-radien.

500. saamelaisten mukaan Radien hallitsee ihmisten välisiä suhteita. 

501. saamelaiset yhdistävät Radieniin maailmanpuuta, hedelmällisyyttä, elinkeinoja ja ihmisten sieluja.

502. saamelaiset kutsuvat revontulia nimellä guovssahasat (iltavalot, loistavat valot, kaakkoiset valot).

503. saamelaiset pitävät Radienia järjestyksen ylläpitäjänä.

504. saamelaisten mukaan Jimmel-aaja (taivaan-ukko) osallistui eläinten luomiseen toteuttamalla eläinten toiveita (luojahenget ja eläimet samanarvoisia).

505. saamelaiset kutsuvat taivasta nimin allm, âmm ja albmi.

506. saamelaiset kutsuvat säätä nimin dalki ja jerrk.

507. saamelaiset kutsuvat myrskyä nimellä porrk. 

508. saamelaiset kutsuvat ilmaa nimellä vujnas.

509. saamelaiset kutsuvat pilviä nimin balva ja pevvl.

510. saamelaiset kutsuvat sumua nimellä cigk.

511. saamelaiset kutsuvat kesäistä sumua nimellä mierka.

512. saamelaiset pitävät kaukana näkyvää sinistä kajoa suojan enteenä.




513. saamelaiset kutsuvat revontulia nimellä guovssahasat (vrt. guovssat=kuukkeli, guovža=karhu).

514. saamelaisiin ylisen haltijoihin kuuluu Ipmelin akkana pidetty Serge-edni (uskotaan lähettävän luodut sielut Matharahkkalle).

515. saamelaiset yhdistävät Radienia maailman luomiseen, maailman paikallaan pitämiseen, sieluihin, kasvuun ja porojen suojelemiseen.

516. saamelaiset kutsuvat porojen lisääntymiseen vaikuttavaa haltijaa nimellä Tjaervienraedie (sarvekas radien).

517. saamelaiset kutsuvat näkymätöntä toista maailmaa nimellä nubbeaibmu.

518. saamelaiset kutsuvat ylisen haltijaa nimin Ipmil, Jubmel ja Jupmele (myöhemmin sai lainanimen radien, säteilevä).

519. sanalla nu tarkoitetaan ylhäällä olevaa, päällä olevaa, korkealla olevaa, ylempää ja ylöspäin osoittavaa (hantin nuy, nganasanin naitea, kamassin nudo).

520. selkupit yhdistävät lukua kolme yliseen.

521. selkupit yhdistävät lukua seitsemän ylisen sisimpään kerrokseen, kodin sisimpään (pyhä nurkka) ja ylipäätään kaikkeen sisimpään eli pyhimpään.

522. "nähkäh Jumal händy, midä minul tahtoi, sen Jumal hänel andakkah" (rankaiskoon häntä, vrt. vanhempi käsitys karhusta oikeuden jakajana).

523. "kajakko ilm on, ei nävy pilvee ni kus" (kajakko eli selkeä, vrt. kajastaa).

524. "tänäpäi vihmu nägyy, tulou" (ilmojen katsominen pilvistä).

525. "sinne heittyy taivahan nägö taivazrandah ku muah" (taivasrantaan kuin maahan).

526. "se oli tsoma nägö, sidä maksoi kattsua" (revontulia).

527. "nupsakko siä" (synkkä, pilvinen).

528. "nurpakka seä" (pilvinen).

529. "nutsakko ilmu" (ilmoja kuvailevia sanoja).

530. "mid ollou nutsakko, roinnehgo vihmu" (alkaako sataa).

531. "nuupakko seä on" (pilvinen, sukunimi Nuupanen).

532. "moine on nuutsakko sää, ni pihal ei himoita mennä" (painostava ja pilvinen sää).

533. "seä nuutsottau, ei päiveä pasta" (nuutsottaa pilvessä, elävä olento).

534. "nulvakko seä" (pilvinen).

535. "mostu nuordu puranguo kazvaa, vihmakse ne nouzou" (nuorta purankoa, nopeasti liikkuvia pilvenlonkia).

536. "nuoris pilviz ned vihmad oldih" (nuorissa eli ohuissa pilvissä).

537. "nuoristuttih pilved" (ohenivat).

538. "nodrei seä, vihmankeskine" (sateinen sää).

539. "seä nodrui vihmah" (muuttui sateiseksi).

540. "seä nuivistui" (synkkeni, sukunimi Nuivanen).




541. "nirpakoitui seä" (kylmeni, vrt. nirpistää).

542. "nirsku puutui vetty taivahaz" (nirsku eli ripaus).

543. "painaja ilma on, nii raukuau nivelie" (painostava ilma, raukaisee).

544. "niitsakko seä" (kolea, vrt. niistää).

545. "ilmu niitsisteleh, poudu ni vihmu" (vaihtelee poudasta vihmaksi).

546. "seä niitsisteleh, ei mene hyväkse" (ei käänny parempaan).

547. "pilvennenä" (äkisti nouseva myrsky).

548. "astuin taivosen napoa, ilmam pieltä piilettelin" (ilman sanoja).

549. "mölläkkö seä" (pilvinen ja sumuinen, sukunimi Möllänen).

550. "seä möyhistih kuivi, hyvä seä roih" (sadepilvet katosivat).

551. "möyhäkkö päivy" (pilvetön, sukunimi Möyhänen).

552. "möyristytti Jumal seän, rahvahal ozuttau häyräkkeä" (nosti häyräkän, sukunimi Häyrynen,
ilmasta polveutuvat suvut).

553. "pilvemmöhly" (paksu pilvi).

554. "möhkyräpilvi" (suuri ja pyöreä).

555. "taivas myöristelöy" (sataa ja paistaa yhtaikaa).

556. "sellane on myötsäkän nägöne ilma" (myötsäkän eli synkän).

557. "muurakka seä, turpisteleh" (pilvinen, synkkä).

558. "seäm muurakoitti vihmah" (synkistyi, alkoi sataa, sukunimi Muuranen).

559. "ilmu tänäpäi muuristeleh, azunnougo vihman" (synkistelee, vrt. murjottaa).

560. "mielen muuristuttau toizeh loaduh huonol seäl" (sään ja mielen yhteydestä).

561. "taivaham muuristi pilvennenäz" (pimensi, peitti pilviin, sukunimi Muurinen).

562. "muurottau pilvessäh, ei paissa päivöä" (murjottaa pilvessä, sukunimi Muuronen).

563. "seä vai muurottau, ei lekahtai tsurah ni toizeh" (murjottaa liikkumatta).

564. "seä muutteleh, toitts on vihmu, toitts om poudu" (muuttelee, muuttuu).

565. "ilma muutteliutuu" (muuttuu, muuttautuu, elävä olento).

566. "pilvimygyrä" (kupera pilvi).

567. "taivaz om mygyröil" (mykyröillä, vrt. mukurapilvet).

568. "pilvimuzlukka moin on järie" (järeät eli paksut pilvet, vrt. nuorat eli ohuet).

569. "huomuksestah oli mutakka päiveä" (aamusta asti pilvinen).

570. "mutakoittsi seädy da vihmui vägitukul" (pilvistyi, satoi kovaa).




571. "suvirandu muzavoitui, onnoako vihman tuo" (suviranta eli eteläinen taivaanranta).

572. "taivaz muzavui, vihmu tuloo" (taivas mustui, sukunimi Mustanen).

573. "muzendi ilman, vihmustanneh vai mi rodineh" (vihman enne).

574. "ilmu muzenoo" (mustuu eli tummuu).

575. "mullakka seä" (pilvinen, synkkä, sukunimi Mullanen).

576. "pilven muhkura" (muhkurapilvi).

577. "pilvem muhlukka" (pilvien muotoja kuvailevat sanat).

578. "taivaz mäni pilvem muhlukkazil" (muhkurapilville).

579. "seä muigoi" (kylmeni).

580. "muikie ilma" (kylmä ja pureva).

581. "ilma moaduu vihmah" (maatuu, muuttuu maan väriseksi).

582. "taivahan randa pilveh moadui" (tummui, peittyi pilviin).

583. "taivaz muaduh, tuloo vihma" (vihman enne).

584. "piisoau toas vihmoa kum mäni moavuntahiseh" (taivaan maatuminen).

585. "seäm moitinda reähkä on" (sään moittiminen kiellettyä, loukkaa ilmanhaltijaa).

586. "taivaz da moa on vassakkah" (vastavoimat).

587. "täz om mezipilvi kulkenuh" (mesipilvi eli sadepilvi, sadeveden kutsuminen medeksi).

588. "mehakat pilvet" (sateiset).

589. "mauringo, ennen siädy i jällele siädy" (maininko, vrt. auringo, auer).

590. "ripustelih taivas, ga vihmah mehevyi" (riipusteli, pilvet kulkivat matalalla).

591. "maldo siä" (malto eli tyyni, vrt. malttaa).

592. "ildupuolel maldovui siä, suarez istuimmo" (odotimme saaressa sään tyyntymistä, ilmojen mukaan eläminen).

593. "pilvii läiskähyttelöö, toittsi ylen äjjäl pastau, toittsi vähembäl" (puolipilvistä).

594. "ilmu lämmitteleh" (lämpiää, kevään iloja).

595. "lämäkk on ilmu, tuul ei" (lämäkkä eli hiostava).

596. "anna pilvi toa lähemmä tulov" (pilvien seuraaminen).

597. "loparid ollah lähembänä revontulie kuin myö" (lappalaiset lähempänä revontulia, revontulien sijainnista).

598. "pilved läheneksendelöy, g en tie, vihmuu, vai midä ruadanou" (mitä lie raatavat, eläviä olentoja).

599. "rebontuled läikytäh pohdazessa" (läikkyvät pohjoisessa).

600. "revontuled läikähelläh taivasta myöte" (välkkyvät).




601. "pilved läimisteleh, vihmustanneh vai midä" (ilmojen katsominen pilvistä).

602. "lyymäkkö pilvi" (matalalla liikkuva, vrt. lymyillä).

603. "lundu lykkiy" (taivaalta, kuka lykkii).

604. "luontie ilma" (tyyni, vrt. luonteva).

605. "taivaz on lumenkarvani" (karvainen eli värinen).

606. "tänäpäi on lumenkarvaine taivaz, lumeh k ei libuz" (ilmojen katsominen taivaan väristä).

607. "taivaz on lumenkeskini" (lunta tietävä).

608. "lumipilved rodih" (lumipilvet, lumentuloa tietävät).

609. "taivaz louhil meni" (alkoi rakoilla, vrt. louhikko).

610. "taivas kajostui luikahtih" (kirkastui, selkeni).

611. "taivaz on luikalleh" (pilvetön, sukunimi Luikkanen).

612. "revontuled lohjottau taivastu vaste" (loimuavat, sukunimi Lohjonen).

613. "revontuled loskottau" (hohtavat, loistavat).

614. "lokkoi seä" (hyvä, mukava).

615. "tänäpäi pilvie laittelou Jumal, g en tie, vihmuu vai midä ruadau" (laittelee pilviä, ilmanhaltijan elämää).

616. "i laadi taivahas paginan" (laati pakinan, puhui).

617. "tumana luadietsou" (laatii sumua).

618. "siidä vain pilvi lievenöö eigä se vihmo" (pilvien tuntijat eli ylistä palvovat noidat).

619. "siä lievistyi" (selkeni, vrt. Lievinen).

620. "pilved liehuu" (liikkuvat nopeasti).

621. "taivaz liekastui vihman jällel" (sadetta seuraava pouta).

622. "taivaz rubiou liekastumah, povvistah" (selkenemään, sukunimi Liekanen).

623. "liemakat pilvet" (autereiset, utuiset).

624. "voibi vihma tulla, ku liemistelöö" (taivaan peittyessä ohueen pilvikerrokseen).

625. "taivaz liemistyy" (peittyy ohuisiin pilviin, vrt. Lieminen).

626. "taivas mänöy lientieh" (ohueen pilviverhoon).

627. "taivas lientelekse, tulou vihma" (peittyy sadepilviin).

628. "taivaz liendelieteh, voinoogo hienoh pilveh ruveta" (hienot eli ohuet pilvet).

629. "pilveh liennyttelöö" (peittyy pilviin).

630. "liennytteleytyy ta voalu alkau noussa" (voalu eli sadepilvet, vrt. valua).




631. "taivahan Jumala liennytti" (peitti ohueen pilvikerrokseen).

632. "liennäkkä siä" (pilvinen).

633. "liennäkkä lämmä, ei tuule" (lämmin ja pilvinen ilma).

634. "liennäkkän ilma, pilveh liennyttelöö" (lientyä pilveen).

635. "pohjani lientyy pilveh, lienöy sajetta" (pohjanen eli pohjoinen taivas).

636. "taivaz liendyi nuoreh pilveh, onnoakko vihma roih" (nuoriin eli ohuisiin pilviin).

637. "pouvaksi lientyy" (sateen jälkeen).

638. "pilven liebevyd" (liepeet eli reunat).

639. "Jumala tuulda liepotteloo, pilvie kazvattoa" (tuulen ja pilvien jumala).

640. "on leuvombi jo ilma" (leudompi, pakkasten jälkeen).

641. "pilvi levenöu" (levenee, muuttuu, elää).

642. "kajakko ilm on, ei nävy pilvee ni kud" (kajakko eli selkeä, vrt. Kajanen).

643. "pilved levittih, ga ei vihmu nygöi" (ilmojen katsominen pilvien liikkeistä).

644. "ilma leyhtyy" (lauhtuu).

645. "ne on lämmämpilved, leibäpilvet" (poutapilvet, vrt. sadepilvet=marjapilvet).

646. "siel nouzoo vihanda pilvi, vespilvi" (pilvien nimiä).

647. "leibäpilvez on taivas" (poutapilvillä).

648. "taivaz laudui, pilved yhteh palah" (taivas lautuu, pilvet palaavat yhteen).

649. "pilved lauduu yhteläizekse" (lautuvat, yhtyvät).

650. "taivaz on laudeis, pitky vihmu tulou" (pilvien yhtyminen tietää sadetta).

651. "seä kui laskenou, ga menemmö" (sää=huono sää, ilmojen mukaan eläminen).

652. "tuman laskeh" (tuman eli sumun).

653. "lauha seä" (lauha eli lämmin).

654. "lauhakko siä" (sukunimi Lauhanen).

655. "nygöi on lauhiembaine siä, lämmembi" (sään lauhtuminen).

656. "lauhkie ilma" (lauhkea, vrt. Lauhkonen).

657. "seä lauhtuu" (lauhtuu eli lämpenee).

658. "ilma lauhtuu" (kevään iloja).

659. "taivaz menöö lauzinaizekse" (lausinaiseksi, kokonaan pilveen).

660. "pilved lauzistih, alettih pilved" (yhdistyivät, alenivat).




661. "pilved lauzoittuu" (yhdistyvät, sukunimi Lausonen).

662. "ilma laivakoiduu" (tyyntyy, vrt. laivat).

663. "taivahan lagi avavui, pilvet hoaruoloo" (laki eli aukko, vrt. lakeus).

664. "mulloizet päivät tazai nygöi Jumal, muga talv oli pakkaine ga" (ilmanhaltijan uskotaan tasaavan
kesän ja talven ilmat, mullonen=viime vuotinen).

665. "taivasta pilvielöö Jumala" (pilvien jumala).

666. "seä pilveileh" (pilveilee).

667. "pilvez ilmu" (pilveytyi).

668. "tänäpäi on pilvezy sää, gu vai ei vihmaa laadiz" (pilvien ja sateen yhteydestä).

669. "pilvezy taivaz" (peittyi pilviin).

670. "pilveksihiine taivaz" (taivaan pilveytyminen).

671. "pilveksizen loadi" (pilvisen sään).

672. "pilveksine ilmu" (harmaat päivät).

673. "pilvenhärm on harmai, tuulel projjiu ielleh, lozgom kai hyppiy" (pilvenhärmä, tuulella liikkuva 
pieni harmaa hattarapilvi).

674. "pilvenkauhna" (ohut pilvi).

675. "pilvenkuhmut kulgoo" (kuhmut=muhkura, pyöreä pilvi).

676. "lähil pilvenneniä lindu lendäy" (pilvenneniä=pilven päätä tai reunaa).

677. "tänäpäi om pilvez, k ei vai vihmus huomei" (vihma=huono asia, päivän lapset).

678. "pilveksessä istutah" (pilveksessä eli varjopaikassa).

679. "pilveksez on vilumbain olla" (hellepäivinä).

680. "pilvestyksem pidi taivaz" (piti pilvestyksen, elävä olento).

681. "taivaham pilvesti, onnoako tuloo vihmu" (pilvestyminen=vihman enne).

682. "pilvetöi kohtu" (taivaalla).

683. "pilvetöi ilmu" (aika lähteä liikkeelle).

684. "taivaham pilvehytti" (ilmanhaltijan voimista).

685. "ilmu pilvevyi" (pilvevyi eli pilveytyi).

686. "seäm pilvevytti" (ilma, sää ja taivas, taivas=lainasana).

687. "pilvi nousou" (pilvien nouseminen).

688. "pilvet savizoo matkoaa, vilun kauhakka on" (savizoo=liikkuvat nopeasti, kauhakka=kylmä tuuli).

689. "olen kui pilves kirvonnuh, tädä azied en tiedänyh" (kuin pilvestä pudonnut, pilvistä keksityt vertaukset).

690. "tänäpiän eu pilvie, vesma hyvä siä on" (hyvistä päivistä kiittäminen, vesma=oikein hyvä).




691. "tuase tuulou, katso milleh pilvet kävelläh" (kävelevät, eläviä olentoja).

692. "veinkarvazet om pilvet" (vedenkarvaiset eli väriset, väri=ruotsin färg).

693. "pilvie ajeloo taivahal" (ajeloo, vrt. ajaa takaa).

694. "se om pilvien nenäs tyhjy pagin" (tyhjä puhe, pilvistä keksityt sanonnat).

695. "tämä pilvi andaa vihmaa" (vihmapilvet).

696. "katso kirboi gu pilviz, emmo tiedännyh ni vuottoa" (kirposi kuin pilvestä, tuli yllättäen).

697. "jämiet pilved on" (jämiet eli paksut, vrt. jämerä).

698. "mänöy pilveh" (aika lähteä kotiin päin).

699. "taivas on pilvessäh" (pilvessään, elävä olento).

700. "umbehez on taivaz pilvez" (pilvien ummistama, ei näe maan päälle). 

701. "pilvelleh on taivaz" (pilvellään, alkaa pilvistyä).

702. "ka kun kajostuu niin sinine nägyy, ze i pilvi" (sininen=pilvi, tässä pilvi=sinitaivas, taivaankansi).

703. "tähekäs pilvi" (taivaankannesta puhuttaessa, tähtien asuttama aamutaivas).

704. "pilvihatakko tuli päivän edeh" (hatakko=pieni harmaa pilvi).

705. "pilvihatakko netse vie vihmuu" (voi sataa).

706. "toal tuloo pilvihattara, hoz vihmunoo" (hatakat ja hattarat).

707. "pikkaraisie mökkelöisie" (kumpupilviä, mökki-sanan alkuperästä).

708. "pilvipoadaro lainehet kastoi" (paataro eli möhkäle, vrt. kivipaataro).

709. "pilvipoatikko" (pieni pilvi).

710. "meheväd on ylem pizarehet pilvipoadaroizez" (mehevät eli kosteat, isopisaraiset, vrt. mehi=sade).

711. "pikkarani pilvipoatikkoni, kastiehuom pani pirahutti" (pirautti kasteen maahan, kaste-sanan merkityksestä).

712. "pilvisliehkud nämäd annettih vetty" (vettä antavat pilvet).

713. "pilvitteleh taivaz" (pilvittelee, alkaa pilvettyä).

714. "taivahan kaikem pilvitti" (taivaan pilvettyminen).

715. "äjjähköl pilvitti taivahan, onnoakko vihmustah" (pilvistä ennustaminen).

716. "taivas pilvittiihes" (pilveytyi).

717. "pilvituhjon tuikkai Jumal päivän edeh" (ison pilven, tuhjo=pehko, pensas).

718. "pilvituhjod istuu taivahal" (istuvia olentoja).

719. "pilvii taivahan" (pilvii, yliseen liittyvät teon-sanat).

720. "taivas pilviihez" (aika siirtyä sisään).




721. "sie voib olla tajemba suuri pilvi, täz lähembä pikkarazet pilvyöt" (pilvitietäjät).

722. "nuordu pilvytt azetteloo" (nuoret ja vanhat pilvet, eläviä olentoja).

723. "toista pimiedä nostaa" (toista pimeää, uusia sadepilviä).

724. "ilmu pimistyi" (ilma-sanan alkuperästä, il ja mu eli yli ja maa eli taivas ja maa).

725. "ilmu pimitteleh pilvien nenäz" (nenässä eli päässä, vrt. Il-man e-mu).

726. "mi suuri pilv oli, a vähäzen vihmui pirahutti vai" (pilvien koon ja sateen yhteydestä).

727. "pirakko ilmu" (pirakko eli tihkuinen, vrt. pirahtaa).

728. "hiäru oli pikkaraine, paha oli siä" (hiäru, vrt. häyry, höyry).

729. "siipi taivasta sipasi, toini moata piirrätteli" (kansanrunojen kieltä, jättiläismäisistä linnuista
kertovat tarinat).

730. "suuri pilvi nouzetteli, ga pieneni, pieneni da sih kadoi" (pilvien katseleminen=ylisen pyhittämistä,
luonnonusko=aisteihin perustuvaa, vrt. omituinen "rukoileminen").

731. "Jumal ku mehesteleh da sit päiveä tsirahuttau" (sadetta seuraava pouta).

732. "netse pilvi pezöö silmäd" (pesee silmät, antaa paljon vettä).

733. "pilven penker" (paksu pilvenreuna).

734. "seäm permeni Jumal hyväkse" (permeni, vrt. lainasana muutti).

735. "siä permeniiheze" (muuttuu, vrt. permalaiset, muuttaa paikasta toiseen).

736. "permenäizil Jumal eläy, toittsi vihmuu, toittsi päiveä pastau, toittsi om pilveksine" (ilmojen
ruumiillistuma).

737. "pehmie seä" (leuto).

738. "pikkarani pilvipoatikkoni, kastiehuom pani pirahutti" (pilvistä pirahtava kaste).

739. "huonojen ilmojen iessä revontulet palettih" (huono ilma=pyry, myrsky).

740. "Jumal seän pakastutti" (pakkasen jumala).

741. "seä pakaistih" (pakastui).

742. "ilma painostau" (painostaa, sateen edellä).

743. "päivä painui jemimpilveh" (jemin pilveen eli tummaan pilveen, jem-i vai j-emi).

744. "milma painustau, seä tuloo" (painostaa, sää=huono sää).

745. "paikotellen tästä pilvestä vihmuag oli" (paikoitellen satavat pilvet).

746. "painaja ilma" (painostava, vrt. painajainen).

747. "painaj ilmu tänäpäi on" (painaja ilma).

748. "jämiet pilved on" (jämeät eli paksut).

749. "ilmanrand opastau" (ilmanrannan mukaan liikkuminen).

750. "mäne suvista ilmoa yht oigieda" (suvista ilmaa eli etelää kohti).




751. "taivahan oal lindu lendeä" (korkealla lentävät linnut=ilmanhaltijan lintuja).

752. "ilmoin oal olimmo" (ilmoin alla eli kaukana).

753. "kum meri oaltuou nin ne oallot vieriy sielä taivahalla" (revontulet, taivaallisia aaltoja).

754. "Jeämeren oallot antau sen kuvahaisen taivahalla, kur revontulet palau" (revontulten alkuperästä).

755. "ohto" (sadepilvi).

756. "pilvi oli, pizardi da mäni" (pilvien elämää).

757. "näytti kun rebeis pizardamah" (vrt. taivas repeää).

758. "seädä pidi puun oal" (sään pitäminen).

759. "siädä pidimmo" (säätä eli sadetta, sää=huono sää).

760. "pilvem puadero" (paatero eli möhkäle).

761. "pilvem puadaroni" (pieni ja ohut pilvi, nen-pääte).

762. "tuli pilvipuadorane d algo vihmuo" (sadetta antava pilvi).

763. "ilmu poatsistui vihmumah" (paatsistui eli sakeni).

764. "rebontuled läikytäh pohdazessa" (läikkyvät eli välkkyvät, vrt. pohjantulet).

765. "pohjast ilmoa hiihä, sit puutut" (pohjoista kohti, omat ilmat, vieraat suunnat).

766. "suvez on suuret pilved, a pohjaizes poudu" (pilvien liikkeiden tunteminen).

767. "pohjaspuoli taivahaz om pilveksine" (pohjas eli pohjoispuoli, vrt. pohja).

768. "pohjaispuolini taivas" (taivaan puolet).

769. "nyt on särinsuomussa taivas, huomena tulou pouta" (särjensuomuissa, suomuja muistuttavat pilvet).

770. "poudapilvi on, itse oli sinini, a ei vihmunuh" (vihmattomat poutapilvet).

771. "pilvet hos savistah, ga poudupilved ollah" (savistah=kiitävät ohi nopeasti).

772. "poudavui ilmu" (poutavui eli selkeni).

773. "pouvaksihiine ilmu" (pouvaksihinen).

774. "poudaksini seä" (ilmat ja säät).

775. "seäm povvendi Jumal, vihmui yöl tsopotti hyvättsäizesti" (vihmaa seuraava pouta).

776. "seä poudeni" (pouteni eli selkeni).

777. "seä olis povvistundalleh, ga iellist et tijjä" (eellistä eli tulevaa, omat ennustajat=eivät teeskentele olevansa oikeassa, vrt. vieraat rahasta ennustajat, "meteorologit").

778. "on kui povvistamizilleh ilmu" (poudan odottaminen).

779. "pilvii Jumal kazvattoa" (pilvien jumala).

780. "koilispuolini pilvestelieteh, vihma roiteh" (koillispuolinen taivas, roiteh=syntyy).




781. "mostu nuordu puranguo kazvau, vihmakse nouzou" (purankoja eli tummia sadepilviä).

782. "purango tulou ylen ravieh" (ravieh eli nopeasti).

783. "pilvet kävelläh purangoloil" (kävelevät purankoloilla, eläviä olentoja).

784. "taivahah rubei burangoloi jiävimäheze" (burangoloi=paksuja tummia pilviä, jiävimäheze=ilmestymään, näyttäytymään).

785. "syvyspilvi nouzou vastutuuleh i kävelöy burangoloilleh" (tummat syyspilvet).

786. "vihmah purhakoittuu seä" (purhakoittuu=kiukustuu, synkkenee).

787. "seä purhisteleh, opad i pilvestäh" (synkkenee, pidetään ilmanhaltijan vihastumisena).

788. "purhistas seä, toizin keänäh, pilvesteleh" (vihastuu, kääntyy synkäksi).

789. "huonojen ilmojen iessä revontulet palettih, siitä tuli purku" (purku eli lumipyry).

790. "siitä tulou purut eli pakkaset" (revontulista, yhdistetään sään muutokseen).

791. "purtsistis seä, varustimmoz lähtemäh kalan ker" (sää synkistyi, poistuimme järveltä, ilmojen mukaan eläminen).

792. "purtsotti ga jälgimäi Jumala vihmah puhkeni" (puhkeni vihmaan, itkevä jumala).

793. "buurakka pilvi" (puurakka eli tummanharmaa, vrt. sukunimi Puuranen).

794. "buurakko siä" (synkkä ja tuulinen).

795. "taivaz buuristeleh" (puuristelee eli synkistyy).

796. "midä tänäpäi buuristelleh, azunnougo vihman" (asuu eli laatii vihman).

797. "ka tänpiänä buuristelietsi d ei vihmun" (synkistyi, ei satanut).

798. "päivän kaiken tänäpäi Jumal buuzistelih" (myrskysi, ilmat=ilmanhaltijan tunnetilojen ilmentymiä).

799. "pyörijät ilmat" (pyörivät ilmat, vrt. keinotekoinen "epävakaiset").

800. "pyörii aigu, tulou yks kai pyöriäd ilmad" (pyörivät ilmat, kesäkuussa).

801. "pilvipyötikkö" (pyöreähkö pilvi).

802. "pilvem pyötäkköne" (pieni ja pyöreä pilvi, nen-pääte).

803. "katso Jumala päiveni" (taivas valkeni, jum=kotoperäinen taivasta tarkoittava sana, taivas=balttilainen lainasana, dievas).

804. "Jumal päivevyi, nygei lähtemmo matkah" (jumalan mukaan liikkuminen).

805. "pietti pilvet juoksomasta, hattarat hatsartamasta, päivyöm paistamasta" (taivaankappaleiden 
"pysäyttäminen", ylisen noidat=viekkaita ilmojen tuntijoita).

806. "vastarinne om päivännouzul, vihma roih tänäpäi" (paksu pilvi päivännousua vastapäätä, tietää sadetta).

807. "Toram päderäh tuli" (tuli avuksi ahdinkoon, vrt. obinugrilaisten taivasjumala Numi-torum, vrt. torata).

808. "pädzähyttäy saiholoiz vetty" (saiho=pieni sadepilvi).

809. "pädzäitti vihmuo vähäizel" (pätsäitti vihmaa).

810. "pöhlistellähes pilved, turpistellahez vihmah päi" (pöhlistellähes=paisuvat, pyöristyvät, turpistellahez
=turpoavat).




811. "pilvipöhöly" (pyöreä ja pullea pilvi).

812. "pöhlylleh nostah pilved, vihmustah vikse" (nousevat pöhlylleen, paisuen ja pyöristyen).

813. "vihandat pilved ned vihmuu, pöhlypilved ei vihmu" (vihannat eli sateenharmaat pilvet).

814. "vihmuu pöläsköittäv, pilvie nostatteloo" (pilvien nousemisen ja vihman yhteydestä).

815. "pilvilöim pöngä" (pitkä pilvi, nimetään muodon ja värin mukaan).

816. "äijä om pöyttsii, vihmapilveksii keräytyy" (äijä=paljon, pöyttsä=pilvenlonkare, möhkäle).

817. "pilvipöyttsä matkoo tuola taivahalla" (matkaa, elävä olento).

818. "Utu tyttö, ilman neito, takoja utusen neula" (jokaisella ilmalla oma haltijansa).

819. "Ilman tyttö, ilman neito, eipä suostunt sulhaisin, mieltynt miehin hyviin, syrji syöxi veteen, lapehelle lainehelle, Veden ukko halliparta, tuosta teki tinehexi, veten kourilla kovilla, veten vahvan vamuhilla" 
(ilman ja veden yhtymisestä, voi tarkoittaa alkuheimoja).

820. "Ukkoseini, ainoseni, nosta pilvi luotehesta, toinen lännästä lähetä, kolmansi iästä iske, syrjin yhtehen syseä, lomatusten loukauta, saa hyytä, saa jeätä, näillen puillen puhtaillen varvuillen valanteillen" 
(pilviä ja hyytä hallitseva ukko).

821. "Ukkosame, ainosame, iskä itästä pilvi, toinen läneste lähete, syrin yhtesen sysä, lomaxuta loukauta" (pilvien kutsumista).

822. "tuo pilvi, mien pilvi, lie kaonnut, vai lie vasta kasvanut, vai vasta syntynyt" (pilvien elävästä luonteesta, syntyvät, kasvavat, katoavat).

823. "mehiläinen ilman lindu, imbi pilvestä pyrähdä, vahto nisistäs valota, kipeille voitehexi, haavalle parannuxexi" (mehiläinen ilman impi, parantajien apuhenkiä).

824. "taitaa piisata poutaa kun taivas on kalansuamupilves" (kalansuomupilvessä, korkealla liikkuvia suomumaisia vaaleita pilviä).

825. "eihä se mikkää tulipalo kajo uo, kaleva tuletha ne pallaat pohjoses" (kalevan tulet eli revontulet, 
vrt. samalla nimellä kutsutut elosalamat).

826. "kalevavalkiaks sanottii" (revontulia).

827. "tuli pyry tai paha ilma jonkum päiväm pääst" (revontulien jälkeen, yhdistetään ilmojen muutokseen).

828. "kalhia ilma" (kalhia=kolea, kylmä, vrt. Kalhinen, Kalinen).

829. "taivas kaliahti, tulee hallayö" (kaljahti eli selkeni, selkenemisen ja kylmenemisen yhteydestä).

830. "pouttaan kaljahti" (kirkastui, selkeni, kalja-sanan alkuperästä).

831. "on kalijakka ilima" (kaljakka=kuulas, selkeä, vrt. Kaljanen, Kaljunen).

832. "taivas on niinku kaljama" (kirkas ja pilvetön).

833. "kyl se vähä jo kalkasee, taitaa ehtoopäiväks tul pouta" (kalkasee eli selkenee, poudan odottajat).

834. "kylmän kalju ilma" (kalju eli karu, vrt. paljas, jäinen).

835. "jopa tualla näkyy kalakasta" (kalakas, kalkanne=kirkastuva kohta pilvien välissä).

836. "kuuron pilvestä sataa, kalkanteesta kaiken päivää" (ilmoista keksityt sanonnat).

837. "kuurosta kuullellen ja kalakkahasta kaiken päivää" (pilvien ja sateen yhteydestä).

838. "musta pilivi ropsahuttaa, kalakkahasta kaiken päivää" (ohi menevät ja koko päivän kestävät sateet).

839. "kalkas" (vaaleansininen).

840. "kalkkahansininen" (vaaleansininen, ilman värejä).




841. "se jo vähä rupes kalakastamaham päivä" (kalkastamaan=kirkastumaan, selkenemään).

842. "pouta siitä tuloo, kun jo tuolta nuan komiasti kalakastaa" (kalkastaa eli selkenee, poudan ystävät).

843. "jo sieltä vanhaa taivasta vähä kalakastaa" (vanhaa taivasta, vrt. sinitaivasta).

844. "kalkastellen kaiken päivän sataa" (rakoilevasta pilvipeitteestä).

845. "siä vähä kalkastelee mutta ei siittä kalkastelemisesta tiäv vaikka taas tulis vettä" (kalkastelee eli selkenee, voi tietää ilmojen kääntymistä).

846. "kovasti se ilima ny kalakastuuki" (vrt. lainasana taivas).

847. "nyt jo moailma kalkastuu" (moailma, maa ja ilma).

848. "tuleepa viimmeinkip pouta, ku tuala jo näkyy kalakastos" (poudan tulo=iloinen asia, harmaiden päivien ystävät vähissä).

849. "taitaa tulla piremmät pourat kun tua taivas on nuan kalkko" (kalkko=vaalea, vaaleansininen, 
vrt. Kalkonen, Kalkkonen, ilmaan yhdistetyt sukunimet=kuvailevat ilmaa, yhdessä muodostavat "koko ilman", totemististen nimien luonteesta).

850. "kyllä siittä tulee pouta ko länneltä kalakoo" (kalakoo eli selkenee, läntinen taivas).

851. "taivaan ranta kalakoo" (hyvä enne).

852. "jo kalakoilee, kohta pouta tulee" (poudan odottaminen).

853. "ei vielä kauvoon aikaan kalakoilekkaan, ijän taivaalla vain on yhtä pimiää ko pohojanaki päin"
(itäinen taivas, pohjoinen taivas).

854. "siitä se kalliusi poutaan viimmennii" (taivas selkeni viimeinkin, harmaaksi vetävät harmaat päivät).

855. "saet tulloo, sumu on semmoissa kalamana" (kalamana eli verhona, sateen ja sumun yhteydestä).

856. "kalamasta ilimoa" (kalmasta eli sumuista, vrt. Kalmanen).

857. "tuoltapa kalamapilivi nousee" (musta ja synkkä pilvi).

858. "kalapasi sekkeeseen taivaan" (sekkeeseen, vrt. selkeä).

859. "nyt ov vähän kalaves ilima" (kalaves eli viileä).

860. "siä om muuttunu ilmat jo tommotteks kalpeemmaks" (ilmoja muuttava sää, vrt. sään haltija).

861. "kalapeeta pilivipoutia" (kalpeita eli kylmiä). 

862. "ilima om palijo kalasistunu" (kalsistunut eli kylmentynyt).

863. "ompas se kalsu ilma" (vrt. kalsea).

864. "tämä niku sin kalttija, a kasta heinät" (pilvi kulkee ohitse ja kastaa heinät).

865. "kyllä tämä on kamakampi pilivi kuv viimek kerralla" (pilvien tuntemisesta, puhutellaan yksilöinä).

866. "selkeniä se taivas, siel kohta varmaan vähä kamastaa" (kamastaa eli pakastaa, selkenemisen ja kylmenemisen yhteydestä).

867. "äläkää huutako, ko on näin kame ilima" (kame=kaikuva ja kuulakka ilma).

868. "huuvva vain, kyllä se näin kamialla ilimalla kuuluu" (kamia=kuulas pakkasilma, aamu tai iltapakkanen, vrt. Kaminen, ilman vai talven sukuja).

869. "se o vaan tommost kauni ilman kamu" (kamu=sumu, usva, auer).

870. "usse suvel oo jottan kamu ilmas" (kamua eli usvaa, omat kamut=luonnonhenkiä).




871. "ei se oikein kirkasta ole, taitaa tullat tommotteeseem pilven kamuun" (pilven kamuun eli pilviverhoon, 
vrt. Kamunen).

872. "ilma on nii kylmän kamust" (kamusta eli sumuista).

873. "on nyn niin kamunen päivä, ettei o selkeetä nimeksikä" (kamunen=kylmä, kostea ja sumuinen).

874. "tuommoinem piliven kamur, iso kamur" (tumma pilvi, ukkospilvi).

875. "ei siittä tämäpä sarak ku taivas on kanampesillä" (kananpesillä eli pilvenhattaroilla).

876. "kankassumu ol semmost matala piukka sumu maas" (sumujen nimiä, kuvaillaan korkeuden ja sakeuden mukaan).

877. "taivas kankastaa niin" (kankastaa=kajastaa, siintää).

878. "se voe kirkkaalla ilimallaek kangastoaj ja usmalla se toas kangastaa" (usmalla eli usvalla).

879. "nyt ilimat muuttuu kun kangastaa" (ilmojen tuntijat eli säätietäjät).

880. "taitaa tul halla kosk niin kankastaa" (kangastuksesta ennustaminen).

881. "jopa taas muuttuvat ilimat, ko nuin kangastellee" (kangastus=johtuu lämpötilan nopeasta muutoksesta, vrt. usva).

882. "pouta siellä nyt ov vaen niimpä se kangastellee, että sattaa se tännäip päivänä" (poudasta sateeksi).

883. "kyllä siell on nyt niin kanaheva ilima" (kanheva eli hankala).

884. "ko nii siin kipakoitt ikäm pilvis ja tuulis" (kipakoitsi ikänsä pilvissä ja tuulissa, vrt. haaveili,
ilmaihmiset=maanläheisten ihmisten vastakohtia).

885. "se ilmoo myötev vua kannatti" (laulu kantoi ilmaa myöten, oman laulamisen luonteesta).

886. "nyt ku oikee ilma kannattaa" (ilma kannattaa ääntä, hyvä lauluilma).

887. "kannev veittä umpe" (sanotaan taivaan ummistuessa, vrt. taivaankansi).

888. "tuolt kannelt tulee aika pilvi" (kannelta eli suunnalta, suunta=vieraalta maistuva sana).

889. "ilma muuttui joskus niin kantavaks" (äänen kantaessa kauas).

890. "se kantauntuu se ääni kauvas" (ääntä kantava ilma, vrt. viestien lähettäminen ilmalle tai ilman mukana, laulaminen ja huutaminen=kotoperäisiä rukoustapoja).

891. "nys se kanttaa pilvie" (kanttaa pilveen, taivaan umpeutuessa).

892. "ilman kantavuurest" (ennustettiin ilmoja).

893. "pilivvii suap olla usseemmalla kantilla, täyvvelleen ei joka paikassa saak" (silti ei sada joka paikassa, 
pilvet ja sadepilvet).

894. "oli töppöset taivasta kohlen" (pyörtyneellä).

895. "kapakka ilma" (aamupakkanen, vrt. kipakka).

896. "kappee alasija on nuo kuuropilivet" (kapeat kuuropilvet, vrt. sadekuuro).

897. "kapia ilma" (tuulinen pakkasilma).

898. "kappee ilma" (aamuinen pakkaskeli, keväällä).

899. "karankapouta" (pitkä ja pilvetön pouta).

900. "mut kyllä ne om meheksiä nuo pilven karapat satamaa" (meheksiä=kosteita, karapat=kuuropilvet).

901. "sattaa hyvim paljo karapoilla tänä kesänä" (karapoilla eli kuurottain, vrt. karpo, karpalo, Karponen, Karpanen).




902. "jos pilvi kovast kulki, häkä karkajaa kovast, sillo käi tuulemaa" (häkää eli utupilviä, tuulen voimistumisen ja pilvien liikkeiden yhteydestä).

903. "ilmasta karraannu" (raskaus, ilmasta lapselle tuleminen).

904. "vaikka nuo pilivett onki nuin kaukana, niin kumminki jo vähän karehtii" (karehtii, vesi, tuuli vai taivas).

905. "kylläpäs tuo taivaan ranta karreiloo" (kareilee=sädehtii, väreilee, lainehtii).

906. "taivahan karitta kattelee emääsä, saje tulee" (yksinäinen valkea pilvi).

907. "katohan ku taivahan karittainen hakee emääsä, eiköhän kohta mustalammas löytyne" (pilvien vertaaminen lampaisiin).

908. "on pikkuusen pirahuttanu karjan kyntehen" (karjankynsi=karjan laitumelle menoon osuva lyhyt sade).

909. "vaikka siit sataa röyhkii karjankynsille, kyl siit päiväks pouta tulee" (lyhyet kesäsateet).

910. "huommenn om pouta, nyt karjankyntteer ropssautti" (lyhyt iltasade, tietää poutaa).

911. "se saret kestää, ko karjankynteen alkaa" (aamulla alkanut sade).

912. "eipähä tänniä enniä suakkua, ku nyt karjan kyntösil rapsautti" (ei sada enää, lyhyen aamusateen jälkeen, jokaisella säätietäjällä omat ennustuksensa).

913. "yritti vähä karasehen kylmäks mutta se aina lauhtu sitte" (talven ilmoja, vrt. karaistua).

914. "kuumalla ilimalla se sattaa karkeemmasti" (ilmojen ja sateen voimakkuuden yhteydestä).

915. "ilm o karkki" (karkki eli kylmä, vrt. Karkkila, Karkkinen).

916. "siell on karkea seä" (kylmä ja tuulinen).

917. "kyll on karmua tuo ilma" (karmua=kylmää, koleaa, tuulista, vrt. Karmunen).

918. "siel on nyt hyvi karsakka, kylmä ilma" (karsakka=kylmä ja tuulinen, vrt. karkea).

919. "se tais satien elellä ollav vähän karseat" (karseaa=kylmää, kalseaa).

920. "taevas on karsnoenna" (karsinoina, pilvet hajaantuneet).

921. "karski ilima" (karski eli kolea).

922. "pilven karvaa" (karvaa eli väristä, taivaan värit=taivaan palvojien pyhiä värejä).

923. "ohoh sen karvakorva kun kasteli taasen" (ilmanhaltijan kutsuminen karvakorvaksi, omat haltijat
=voivat ilmestyä ihmis ja eläinhahmossa).

924. "näyttäähä se karvastoituva, mutei tiijä, käypkö satamaa" (karvastoituvan eli pilvistyvän).

925. "meren peällys karvastuu" (karvastuu eli pilvistyy).

926. "luulis nyt sattee tuleva ko taivaaranta nii karvettuu" (karvettuu=pilvistyy, värjääntyy).

927. "pilviihän se rupes kasaamah" (pilvien kasautuminen).

928. "kamalaste se nyk kaskotuttaki näi satte erel" (kaskotuttaa=ramaisee, venytyttää, ilmoille herkät ihmiset
=ilman lempilapsia).

929. "ei sade ol kaukana ko taivas kasoottaa nuart pilvee" (kasvattaa nuorta pilveä, nuoret ja vanhat pilvet).

930. "se on niin kastavaist ilmaa" (kastumisen vältteleminen).




931. "kyl tänäin om poutanen ilma kun ol aamul niiv vahva kaste" (kasteesta ennustaminen).

932. "kastuttiham muutev vaikkei ois uskonna" (kun satoi pienestä pilvestä, vrt. pilven karvan eli värin katsominen).

933. "taivas kasvaa, liätyy ja antaa sajetta" (taivas kasvaa eli menee pilveen, vrt. sinitaivas).

934. "se lientyy satteen eellä taevas alakaa piliveä kasvatella" (pilviä kasvattava taivas).

935. "kasvattaa niv vihantaa pilvee tonne lännelle" (pilvien pitäminen kasvavina eli elävinä olentoina).

936. "nyt onnis semmonen kasvun ilima" (lämmin ja kostea kesäsää).

937. "pilivet katkkeiloo tuolta tuulem peältä" (pilvien liikkeiden ja tuulen yhteydestä).

938. "katkera ilima" (katkera=ankara, tuima).

939. "taitaa tullap paha ilma kun niin kovastik katkoo paikkojani" (ilmoille herkät ihmiset, vrt. ilmanhaltijan valitsemat).

940. "katossumu" (lähellä maata leijaileva sumu, tietää hallaa).

941. "kum paasas niin tuuhor rakehia jotta minä jo kattooj jotta särköökö" (katsoin särkeekö ikkunat, raekuuro, kesän ilmoja).

942. "nyt ov vähän kalaves ilima" (kalaves eli viileä).

943. "oikei hirvejän kauheja ilma" (kauheat ilmat).

944. "se ov vähä kauhea seä" (kauhea sää, vrt. tuulinen, vrt. Kauhava).

945. "kaokopiliveä vasten näöttää olovan allaalla ja ylläällä, van ne on niitä huuruja" (kaukopilviä, huuruja, pilvien nimiä).

946. "siä tuli kaunis ilma vaikka se aamulla oli niin kovin satteista" (kauniista ilmoista kiittäminen).

947. "taivas on kautta pilves" (kauttaaltaan).

948. "nyt tulloot kamalat pilvet, ne sattaat kovaast" (kamalat pilvet, vrt. ukkospilvet).

949. "se kuuluu kauvvas tyynellä ilimalla kun kavvauttaa venneellaitaan" (kavauttaa airolla veneenlaitaan, ilmojen ja kuuluvuuden yhteydestä).

950. "taas kävi pilvee, satamaaha se käy jällee" (poudan ystävät).

951. "jos tuo nyk keheräis sajetta" (kehrää sadetta, pilvistyvä taivas).

952. "se kehittä nep pilvet tosa taeval yhtäkki" (kehittää pilvet, mistä ilmestyvät, pilvien alkuperästä).

953. "kyllä se tänä pänä kehittää sattee" (kehittää sateen, kuka).

954. "ilematko ne minnuu kehtuuttannoot" (kehtuuttannoot eli väsyttävät).

955. "satteella kehtuuttammaan rupejaa" (ilmojen voimista).




956. "se sätelehtii siäl vain omas kehässäh" (pohjanpalo eli revontulet).

957. "pohjanen keihästii" (pohjanen=revontulet, keihästii=leimuavat, vrt. Pohjanen, Keihänen).

958. "keijavaisia lentelee" (keijavaisia, talvisista usvista, vrt. keijut).

959. "näkkyy taas keittävä vettä tuol Mahosmää puolel taivaarantaa, ni voip enne aamuu antaa vettä" (taivaanrannan tarkkaileminen).

960. "kohta sattaa kats ko vettä keittäät tuol pilvet" (auringon punaiseksi värjäämistä pilvistä).

961. "tuas on ukko tuolla pihanmualla piä kekassa taivastelemassa, se tuas tutkii ilimanmuutoksia"
(taivaan tutkijat eli säätietäjät).

962. "keletto ilma" (keletto eli kuulas, vrt. keli).

963. "on sitä nyt ollu kelleätä ilimoa" (kelleätä=selkeää, poutaa, vrt. kel-tai-nen).

964. "kelleällä ilimalla näkkyy" (hyvä näkyvyys).

965. "kelejunen ilima" (keljunen eli huono, vrt. usvainen).

966. "kyllon nyt keljumainen keli" (keljut kelit).

967. "pakkasiksko se taevas kellerteä" (taivaan väreistä ennustaminen).

968. "kissa kelluiloo lattiala, tulloo hyvät ilemat" (ilmoille herkät kotieläimet).

969. "taevas o niin kelmjä, siit voi tulla aika pakane" (kelmeä, vrt. kel-tai-nen).

970. "nyt on kelemiä ilima" (kelmeä=kolea, kalsea).

971. "tua taevassii kelsiiksee, jokoha ruvenne pakastammaa viimennii" (kelsiiksee eli selkenee, selkenemisen 
ja pakastumisen yhteydestä).

972. "sattee jäläkee tuntuupi niin mukavalta, ku sillo tulleepi kevy ilima" (kevyet kesäsateet, jokaisella omat lempi-ilmansa).

973. "se ol sellast niiko keräpilvee jot se tul vyörymäl" (keräpilvee eli kumpupilviä).

974. "ko ne keskitaivaalla pallaa ja loimuaa nin sillol lauhtuu ilimat" (revontulista ennustaminen, yhdistetään ilmojen muutokseen).

975. "s on konto maanu keskivaarassa kauvon" (konto eli sumu maannut vaaran keskikohdalla, sumujen nimiä, vrt. Kontonen).

976. "jääksi oj jänkä merellä" (jänkä eli etäinen pilvenlonka, jänkä-sanan alkuperästä).

977. "sumu kevene" (kevenee eli hälvenee).

978. "ilmaki keveni" (sateen jälkeen, kevyet ja painostavat ilmat).

979. "nyt näöttää nuo pilivet kevenövän" (kevenevän eli ohenevan).

980. "kevijämmät ilmat tulliit" (vrt. kevät, kevyiden ilmojen aika).

981. "umpisatheksi se jaakaa, tasottamhan alako pilviin lomia" (alkoi tasottamaan pilven lomia, 
umpisateen enteitä).

982. "musta pilvi ja jaakeallainen taivas, näkkee ettei se ilima seleviä" (ilman selviämisen odottaminen, jaakeallainen=pysähtynyt).

983. "sillon seä joamoi kun se näyttäis jotta sieltä tulis jotaim moaha" (sää jaamoo, tietää sadetta).

984. "jo om monta päiveä juamoittant saetta" (jaamoittanut sadetta, vrt. jamonut pilviä yhteen).

985. "jaanassa taivas" (ohuilla sumumaisilla tai savumaisilla pilvillä, vrt. Jaana).

986. "jaanham pannee, taitaa tullas sae" (panee jaanaan, tietää sadetta).

987. "jaanhan vettää taivasta, saje se siitä taas taitaa tulla" (vetää jaanaan taivasta).

988. "sillon se jaanaa taivhan" (jaanaa taivaan, vetää yhtenäiseen pilveen).

989. "se rupes jakamaan taivasta" (jakamaan taivasta, metsään eksynyt mies, vrt. etsimään suuntaa tähdistä).

990. "ny ne jahinoipi ilimanaikusista asijoista" (ilmanaikaisia eli vanhoja).




991. "eipä satana tällä paekalla, pilevet jakkaotu kahta puolta" (pilvien jakautuminen).

992. "aamulhan se rupes vähä niinkun kajasteleh ja jakaaleh" (kajasteleen ja jakamaan pilviä, ilmojen kääntyminen, taivaan selkeneminen).

993. "kylhän ilma ientä vetiä, kuh huutaaj jaksaa" (ilma ääntä vetää, ilmasta keksityt sanonnat).

994. "jalaspiliviä" (kapeita ja vaaleita pilviä).

995. "tässä piliven jamassa kerkiit männä kastumatap pihhaasi" (pilven jamassa eli välissä, pilvien mukaan liikkuminen).

996. "ei vesisatteeksikkaaj jammauv vielä vaekka se näöttää" (jammaa sateeksi, pilvien yhteen jamoutuminen
=tietää sadetta).

997. "kauva o pilvet jammailniet, nyt käivät viimisel satamoa" (pilvet jammailleet, kerääntyneet yhteen).

998. "taitaa tulla saaje, ko taivas on niin jamaka näköne" (jamakan=harmaan, samean).

999. "jamakka pilvi" (harmaa sadepilvi).

1000. "taivaz jammo" (jammo eli meni umpeen).

1001. "monta päivää se on jo jamotelt, mut ei vaa jaksa oikeen sattaa" (jamotellut pilviä yhteen, 
sade=lopettaa harmauden, puhdistaa ilman).

1002. "taitaa tulla saae ko nii jamottelloo" (jamottelee pilviä yhteen).

1003. "taitaa tulla saaje ko tuollee jamottaa taivaarannal" (jamottaa taivaanrannalla).

1004. "pilvet jammoot saajetta" (jammoot sadetta, pilvistä syntyvä sade).

1005. "toas ko jannuttoa nuota pilvilöi oikei, siint tulluot pitkäaikust sattiet" (jannuttaa pilviä, 
tulee pitkäaikaiset sateet).

1006. "tiä o jannutuspilv, ei pie kiirettä tullessua" (ei pidä kiirettä tullessaan, eläviä olentoja).

1007. "ilma jauhoa muutetta" (jauhaa muutetta, ilman muutos).

1008. "jäätä jenka luotehelta, poutaa pilvi pohjoisella" (jäätä tuovat jengat, pilvien toisintosanoja).

1009. "niin se jätkä rietas ei muuta kun kirvailee ja mithäl lieki haukuskellu, jophar rupes pilkkaamhan taivhavvalkijoitaki" (revontulia pilkanneet tukkijätkät, vierailta paikkakunnilta tulleita orjatyöläisiä).

1010. "nyt sul pilv, jo valken toas" (suli pilvi, valkeni).

1011. "sielä taivas johomottaa niin paksusa pilivesä, saa nähä, joko tuosta tullee sajetten vuoro" 
(sateiden vuoro, jokaisella ilmalla vuoronsa).

1012. "niim pilivessä johottaa" (pilviset päivät).

1013. "ilimoista ilimat johtuu" (sanonta).

1014. "kylömäj jolakka ilema" (ilmoja kuvailevat sanat).

1015. "semmosta vaen kolokoj jolakkoo on ilima" (kolkon jolakkaa ilmaa).

1016. "jole ilima" (jole eli kylmä).

1017. "jollee ja pilevine ilema" (jolea ja pilvinen).

1018. "kylymä jolleene ilima" (kylmän joleinen).

1019. "jolokee ilima" (jolkea eli kolea).

1020. "kylmäj jolkka ilma" (ilmoja kuvailevat sanat).




1021. "ne on nin kylymän näkösiä jollakkeeta nuohip pilivet" (kylmän näköisiä jollakkeita, hitaasti liikkuvista pilvistä).

1022. "jollakka ilma" (kolea).

1023. "kylmäj jolmakka ilma" (kylmä ja tuulinen).

1024. "on niij jolomakka tuo ilema" (kylmää tuulta inhoavat, käy luihin ja ytimiin).

1025. "on jolokki ilima" (jolkki=pilvinen, kolea).

1026. "ilemassa on sellasta häyryvä se vissii jomottelee sajetta" (häyryä eli usvaa, vrt. Häyrynen).

1027. "jomottaa vain sillä yhellä sijallaha, ei saja ei paista" (ei sada eikä paista, pysähtyneet ilmat).

1028. "pilivessä jomottaa koko päivän" (kesällä masentavaa, talvella arkea).

1029. "sajetta se siinä jomottaa" (jomottaa eli tietää, paksusta pilvipeitteestä).

1030. "se pilvi menee jompaallek kumpaallep pualen" (pilvien tarkkaileminen, omaa oppimista).

1031. "jonotosilima" (tasaisen harmaa, pilvinen).

1032. "sen teytys menne niin ku pilve sumu" (mennä niin kuin pilven sumuun, pilvistä keksityt vertaukset).

1033. "aevan on jouhipilivie joko se ruvennoo satamaan" (jouhipilviä, pitkistä säikeistä muodostuvia pilviä).

1034. "vielä on jouhipiliviä etelälä, ei asetu ilimat" (pilvien tuntijat).

1035. "joutuha jumalan käest" (joutuu jumalan kädestä, poutasää muuttumaan sateeksi, jum=ilma, taivas,
ei mitään tekemistä kristittyjen "jumalan" kanssa, varastivat oman taivasta tarkoittavan sanan saadakseen suomalaiset helpommin kääntymään kammottavaan ahneuden uskontoonsa).

1036. "eikö tuosta saej joutunek kun niin haokottaa jo" (haukotus tietää sadetta, ilmoille herkät ihmiset).

1037. "juhmaileitoo, tuottuisia paksuja pilviä kulettaa" (juhmailee, pilviä kuvailevia sanoja).

1038. "siä oj juhmakka, kun ei saa eikä paistak" (juhmakka eli painostava).

1039. "kulkoo niim paksuja juhmeita pilviä" (paksuja, juhmeita).

1040. "jo on kaks päivee juhmoillut, eiköhän siitä sai tule" (juhmoillut eli pilveillyt, tietää sadetta).

1041. "oamusella jos etelä on juhnakkata" (etelä=eteläinen taivas, juhnakkata=pilvistä).

1042. "pilevessä juhnottaa" (taivas).

1043. "taitaa tulla roskailimat ko niij juilii pitkir ronkkia" (juilii pitkin lonkkia, ilmoille herkät ihmiset, 
ilman haltijan valitsemia).

1044. "piliveej jukkiupi" (jukkii eli menee pilveen, oma kieli=paikallista).

1045. "jule ilima" (jule=tumma, pilvinen).

1046. "jullee siä" (jullea sää, vrt. Julle).

1047. "juleppouvat" (pilvipoudat).

1048. "juluki jumalaj ja ilimi ihmisten" (sanonta).

1049. "se on semmosta jullaketta tännää" (jullaketta eli pilvistä säätä).

1050. "sattaakos siellä – ei, se ku se o semmoesta jullotinta" (jullotinta eli pilvipoutaa).




1051. "kyl siint tulee aamuks pakkanen, selvittää niij julmast taivaan" (taivaan selviämisen ja pakkasen yhteydestä).

1052. "julo seä, ei paista eikä saam muuta ku ötköttää voa" (ötköttää vaan, julo=pilvinen, kolea, synkkä).

1053. "juloks keänty toas ilimat" (ilmojen kääntyminen, vrt. Julonen).

1054. "pilevessä julottaa, ei siitä taejap pouttoo tulla" (poudan odottajat).

1055. "seä julloottuu" (julloutuu, muuttuu kolkoksi).

1056. "ol niin kajjee oamu" (kajea eli kuulas).

1057. "salet tulee ku noi jumakoittee" (jumakoittee=pilvistyy ja viilenee, jum-sanan johdannaisia).

1058. "kyllä sama jumala kuivaa ko kasteleeki" (ylisen jumala=hallitsee kaikkea ylisestä tulevaa).

1059. "aikaahaj jumala loi, kiiriest ei puhunnum mitiän" (omat asiat=omien jumalien luomia, 
vieraat asiat=vieraiden jumalien luomia).

1060. "jumal kävvyy talvee antamaa" (sanottiin alkaessa pyryttämään, lumi=ylisestä tuleva asia,
kuuluu ylisen haltijan vastuulle).

1061. "on oikia jumalan ilima" (sakea pyry, lumeen yhdistetty Jum).

1062. "jumal antakoon hyvee huamenta" (jumalan antama huomen, vrt. päivä).

1063. "vettä sattoa päiveä paistoa, jumala poika häitä pitteä" (vrt. tuonilmaisessa pidetään häitä).

1064. "jumee ilma" (jumea eli pilvinen, vrt. pilviset pyrypäivät).

1065. "ku se äety tuommoesta jumia olemaa, ni kylläpähä se om parasta että lähet" (jumia eli pilvistä ilmaa, ilmojen mukaan eläminen=Jumin mukaan elämistä).

1066. "tuola tuommosia pilven jumia näyttää niinko tulis sae" (pilven jumia=tummia pilviä,
pilviin yhdistetty Jum, pilvissä matkaava haltija).

1067. "taivaz jummo kokko" (kokoaa jummoja=vetää kokoon pilviä, jumo=sadepilveä tarkoittava sana).

1068. "tullookoo siitä sae ku taevas olla jumottaa niim paksussa pilivessä" (jumottaa paksussa pilvessä, 
jum-sanan johdannaisia).

1069. "pilivi noustaj junkkaa" (junkkaa=nousee hitaasti ja uhkaavasti).

1070. "on se vaan semmoist junkkaa toi ilma" (junkkaa eli koleaa, vrt. Junkkanen, ilman suvut=ilmaa kuvailevia sanoja).

1071. "pilvenjunkki" (tiesi ukonilmaa).

1072. "sajet tullee, vesikelekat junnaa taas" (vesikelkat=sadepilvet, junnaa=kulkee hitaasti,
pilvien kiertonimiä).

1073. "tuosta kautta alako juohkaamhan yli taivhan nuita piliviä" (pilvien liikkeitä kuvailevat sanat).

1074. "poutaisina aekona taevvaaj juoksusta ne on kahtonna" (katsoneet ajan kulkua, vrt. tähdistä, päivän liikkeistä, pilvien liikkeistä).

1075. "juaksupilviä, ei ne sara, ei ne ov vetisiä kaikki pilvet" (juoksupilviä=nopeasti liikkuvia pilviä, sade ja poutapilvet).

1076. "aina se pirhauttaa ko se nuita juoksuttaa" (juoksuttaa pilviä, pirhauttaa sadetta, vrt. Pirhonen, Pirholankangas).

1077. "piliven juolakkeita" (pitkulaisia pilviä).

1078. "nyt on niin kylymäj juolii ilima" (juolea=kolea, kalsea).

1079. "kylymäj juollee seä" (säätä kuvailevat sanat).

1080. "ilima on sillon juolussa" (juolussa eli juovilla, ilma=taivas, omien ja vieraiden sanojen erosta).




1081. "se aivan juoluvissa valluu tuo pilivi" (valuu juoluvissa eli juovissa, kovasta sateesta).

1082. "se monastet tulloo saek kun on nuin juoluvissa taevas" (juovissa taivas, pitkillä pilvillä).

1083. "ne on semmosia pitkiä juomia tuonnek keskitaivahalle" (pitkiä juomia eli juovia, revontulet).

1084. "semmonej juomunen taivas niin sillon sitä epäiltihin että voi tullap paha ilima" (juomunen eli juovainen).

1085. "yli taivaan on semmoset juonikkaap pilivet" (juonikkaat eli juovikkaat).

1086. "taivhaala pitkijjuontheet on hyviksi ilmoiksi, poikkijuontheet huonoiksi" (juonteista ennustaminen).

1087. "juontelloo pitkin taevasta" (juonteloo=leviää pitkiä juovamaisia pilviä).

1088. "taevas o vähä kauni juanttene" (kauniin juonteinen, taivaan ihaileminen=omaa uskonnollisuutta, luonnonusko=perustuu aisteihin).

1089. "juonteine o taivas, sei oo ihime vaikka huomena sataski" (sateeseen yhdistäminen).

1090. "kun on taivahalla pilevet noij juantuvis niin silloon sataa johnaki" (pilvet juontuvissa, tietää sadetta).

1091. "eij oop poutaa tänäkääp päivänä, kovi juoksevat riskistin nuo huuripilivet ja matalalla" (pilvien nimiä,
juoksevia olentoja).

1092. "kum pilivet oj juoteessa, ni tulloo kovat siät" (juoteessa eli pitkillä juovilla).

1093. "käyvvät niij juotteessa kum pahan siän kalat" (juotteessa eli hiljakseen, säiden ja kalojen liikkeiden yhteydestä).

1094. "yhellä lailla oaltosi kun tuolla ilimassa, yksi juotti meni ja toinen juotti tuli" (revontulten aaltoillessa, 
vrt. mereen yhdistäminen).

1095. "tuo sattaa sielä mailmassa ku se on nuij juovissa" (sataa maailmassa, juovissa pilven reuna).

1096. "taivas juovii" (elävä olento).

1097. "pilivet juprailoo" (pilvistyvästä taivaasta).

1098. "eiköhän rupia nostohon pystyä Simpsiön takaa" (nostamaan pystyä eli sadepilviä).

1099. "piliveh jutavat" (jutaavat eli liikkuvat peräkkäin).

1100. "jullee siä" (julea=tumma, pilvinen).

1101. "kyl tuo taivas on juumaka näköne" (juumakan eli tumman).

1102. "juumakka ilma" (juumakka eli pimeä, vrt. ukkosta edeltävä ilman pimeneminen).

1103. "taivas on nii musta juumee" (mustan juumea).

1104. "juumohan hänen tiesi, mistä lie se mies tullut" (juumo tiesi, vrt. jumo, jum).

1105. "pilivej jyhkämä" (synkkä pilvi, pilviä kuvailevat sanat).

1106. "se om pilevessä ollaj jyhmittänä , mut ei se ot taena sattook koko yönä" (sateiset ja sateettomat pilvet).

1107. "pilevej jyhmyjä taevvaalla männäk könnisttää" (pilvien nimiä).

1108. "ei tollaset jykyräiset pilvet iässää sala" (iässään sada, jykyräiset pilvet).

1109. "jykyräpilev" (aaltomaiset pilvet).

1110. "ee siitä saetta tule vaekka pilivessä jyköttää" (vrt. jököttää).




1111. "taevas oj jylyhyssä pilevessä" (jylhyt pilvet, vrt. paksut ja tummat).

1112. "pohispuollen nous oekeemmoenem pilivejjylyhä ja sillom meitä vietii" (jylhät sadepilvet, ilmoilta suojautuminen).

1113. "taivas selkenie, nii kyl se ilma siit jylistyy" (taivas ja ilma, vrt. jum ja sää).

1114. "paksureonasija jyllijä nuo pilevet" (paksureunaiset jyllipilvet).

1115. "ei se tuo jyllikkä tiällä ennee saa" (ei sada enää, ukkospilvi).

1116. "pilvet jylläilevät, mahtaaks saret tul" (jylläilevät eli kokoontuvat, vrt. jyllätä).

1117. "ei s oes satana, vaekka niiv vakavassa pilevessä jyllöttää" (vakavassa pilvessä, vrt. vakaassa).

1118. "taitaa tullas sarek ko on noij jylyjä pilviä" (jylyjä=jylhiä, synkkiä).

1119. "niij jymmeän näköiseks käö taevas mitähäh huomenna sattaa" (pilvistä ennustaminen).

1120. "pilevessä jymöttää" (jy-mö-ttää, paksuuteen ja synkkyyteen yhdistetty jy-sana).

1121. "ol tänä uamuna jynkeempätä" (jynkeämpää eli synkeämpää, sitten selkeni).

1122. "toisinaan se om paljasta jynkkyy täytee" (jynkkyä=möhkälemäisiä pilviä).

1123. "jynkkypilvi" (tumma pilvenmöhkäle).

1124. "eihään nool kun niit pouran jynkköö" (poudan jynkköjä, sateettomia poutapilviä).

1125. "pilivej jynkäleetä on ilimassa" (ilmassa olevat pilvet, vrt. jumissa, jumalla).

1126. "pilevveem männäj jynnisttää" (pilveen meneminen).

1127. "tuommonem pilivej jyrälek kun tuolla nousii se kastelii toas nuo kuivat puut" (pilvet=puiden kastelijoita).

1128. "ko jyskypilivistä tuiskii vettä ja jos vielä on kaaren tynkiä niin se om pakkaseksi se" (pilvistä ennustaminen).

1129. "sai tässä taitaa tulla, kun tuolta mehän takkoo nousoo semmonen pilivenjysmä" (jysmä=tumma pilvenlonka, jy-sanan johdannaisia).

1130. "tuolta nousoo niij jysmä pilevi" (jysmä pilvi, vrt. jys-kä, jyl-hä, jyn-kä).

1131. "oli jo jähkiömpi ilima" (jähkeämpi eli viileämpi).

1132. "on tualla etelätaivaalla semmosta jähkää" (jähkää=vaaleaa pilveä, vrt. jäkälä, vrt. jää).

1133. "jääksi jähkä luoteen" (luoteessa näkyvät pystypilvet, tietävät kylmää).

1134. "tua jähämä tualla seisoo" (jähmä eli pilven möhkäle).

1135. "taitaa tulla pahat ilmat kun noita hartioita niin jähnii" (jähnii eli kolottaa, ilmoille herkät ihmiset).

1136. "piliven jällikkä" (paksu pilvi).

1137. "ny on sit jälsä ilma" (jälsä=synkkä, pilvinen, kylmä, vrt. mälsä).

1138. "nyt näkkyy lumenpenkki ja on muutenkin niin jälyjä piliviä, että talavee se siitä tallustaa" (lumenpenkki=paksu lumipilvi, tallustaa=tietää).

1139. "oj jälypilv päeväm peällä" (jälypilvi eli ohut pilviverho).

1140. "tuottuinej jälypouta tul" (jälypouta=pilvipouta).




1141. "se on semmosta sinistä jälää" (jälää=limaa, niljaa, maahan pudonnut pilvenpala).

1142. "pilivi se noustaj jängöttää" (nousee hiljakseen).

1143. "jääks jänkkä meres, vaikka keskellä kesää" (jääks=tietää kylmää säätä, jänkkä=paksu pilvikerros, meres=meren puoleisella taivaalla).

1144. "n on ukontöyliä kun on sellaasia valakoosia jänkkiä" (töyliä, jänkkiä, pilvien nimiä).

1145. "poutaa pilivi pohojosessa, jäätä jänne luotehella" (jänne eli jänkä).

1146. "pouraks pilvi pohjosessa, jääks jänkkä luateessa" (pilvet ja jänkät).

1147. "pilvejjänkkälä" (synkkä sadepilvi).

1148. "jääks jänkä meres" (jänkä=yhtenäinen ja paksu pilvipeite).

1149. "jääksi jänkä ilällä, hyyksi lonka luotehella" (pilvistä ennustaminen, sijainti päivän laskiessa).

1150. "talvenjänkä" (tumma lumipilvi, pohjoisella taivaalla).

1151. "sieltä semmoinem pilivejjänkä noussoo, luulis sev vettä puottelevan" (pilvenjänkä eli paksu pilvipeite).

1152. "pilivejjänkä iltasella ijän taevaalla saetta huommiseks ennustaa" (pilvenjänkä itäisellä taivaalla, 
tietää sadetta).

1153. "jänkä seisoo" (jänkä=synkkä pilvi).

1154. "hallan jänkä" (päivän laskiessa länsitaivaalle ilmestyvä pilvenreuna).

1155. "piliven jänkäleitä" (pilviä kuvailevat sanat, vrt. Jänkänen).

1156. "jänkä makoa pitkim mäer rajoa, eikös tuosta tulle sae" (mäen rajassa makailevat jänkäpilvet).

1157. "nevoilla on kylymät jängät" (jängät eli sumupilvet).

1158. "mereltä sitä jänkää tulee" (mereltä tulevat jänkäpilvet).

1159. "jänkäpilev" (paksu ja synkkä pilvi, vrt. jynkä).

1160. "illalla neäs ruskoitti ja jälestä tul jänkäpilvie" (taivaan tuntijat).

1161. "semmosija pileve järkäleitä kuleksii taivaala" (kuleksii taivaalla, eläviä olentoja).

1162. "kun yksjärkeistä ilimoa on useeta päeviä niin sanotaan siel on oekein seisovat ilimat" (yksjärkeistä eli muuttumatonta ilmaa).

1163. "se toesilla ilimolla lavannehtii alempana, sillon se pakkanen lavannehtii varsinnit tässä rantakylissä ja järvimaella" (huurupilvi lavannehtii, muodostaa pilvilauttoja).

1164. "pilveenpä se jäsähti" (taivas).

1165. "ilma om paljoj jättänny" (ilma jättänyt eli tyyntynyt, vrt. sää, tuuli).

1166. "kyl myö päässää mänemää verkkoil ku ilma jättää ja tullee tyynä" (ilmojen mukaan työskenteleminen
=ilmojen mukaan elämistä=Ilman palvomista).

1167. "et se jäässe vesi hakka siäl" (vesi hakkaa jäähän pohjanmerellä, mistä syntyivät revontulet).

1168. "näytteä olevav vähä nij jäykällaene ilima" (jäykänlainen eli kolea).

1169. "jiäks oj jänkä luotehella" (jänkä=pilvenlonka, luotehella=luoteisella taivaalla).

1170. "ilma jääp kylmäks" (jää kylmäksi).




1171. "tuo ilima on sitte pahonki jähärykästä" (jäähdykästä eli kylmää, jää-sanan johdannaisia).

1172. "siäl on niij jähryttäväist ilmaa" (kylmää ja tuulista).

1173. "siäl oj jähtyny ilama" (ilman jäähtyminen).

1174. "pohjaj jäämeri lainehtii" (revontulten loimutessa).

1175. "rurjat palaa, jäämeri lainehtii" (rurjat eli revontulet, vrt. ruija, rutja).

1176. "se om melekein täälläkin sitten kolomannev vuarokauem perästä myrsky kun oikeej jäämeri myllehtii" (revontulista ennustaminen).

1177. "siellä jiämer ualtovvaa" (sanottiin revontulista).

1178. "jeämeri kul laenehtii nin sen väläkky näkkyy taevaalla" (revontulten vertaaminen laineisiin).

1179. "se jeämeri oaltovaa sillon kun revontulet pallaa, se sieltä valo heijastaa piliviin" (keneltä kuulit, jäämeri=tuntematon asia etelässä).

1180. "kum makoa jeäjänkä pohusessa, se tuloo lumet ja tuiskut" (pohjoisella taivaalla makaavat jääpilvet).

1181. "jiäpilivi o suortuvana" (jääpilvi=raepilvi, suortuvana=nauhana).

1182. "mustie jeävoaruja näkkyy" (jäävaaruja eli raepilviä).

1183. "suuret jeävuoretko siel liikkunuo ja hijonuo toisijoa" (revontulten syntyyn liittyviä uskomuksia).

1184. "on jöhötösilimoo" (seisovista pilvistä).

1185. "nyt on vähä jölee ilima" (jölee eli kolea).

1186. "tual o nin kamala jölhä pilvi" (jölhä eli jylhä, ö ja ä-sanojen myöhäisestä alkuperästä, toisintosanoja muille äänteille).

1187. "vet ilman jölkäks" (jölkäksi eli kalseaksi).

1188. "nuita jöllejä kulukeepi taivaalla, ku ei ny tulis sajetta" (pilvien nimiä).

1189. "pilvej jöllikköi nousi kans" (jöllikköjä).

1190. "rupee taas jöllimään tommottii klonttipilvii, ehtopäiväst voi taas vaikka sataa" (pilvien kokoontumisesta ennustaminen).

1191. "on ollun nij jölsiä ilmoja vaan" (jölsiä eli koleita).

1192. "kyl siit sarep pijan tullee koska pilvet niij jönkää" (jönkää=kulkee hitaasti).

1193. "jönkkyjä" (möhkälepilviä).

1194. "jäitä jönkkä meres, vaik keskel suvee" (jönkkä=tumma pilvi, meres=läntisellä taivaalla).

1195. "tuollaasia mustia pilevejjönkkiä kulukoo mutt ei siltä ukkoonen kuulu" (mustat pilvet ja ukkonen, 
eri olentoja).

1196. "älä lähre nyt kun tualt nousee tollanen pilven jönkkäle" (pilvien mukaan liikkuminen).

1197. "kovia jönkiä vain näkyy taas tuola pohojaasella" (pohjasella eli pohjoisella taivaalla).

1198. "saajetta jammoo, ko o tuo jönkä taivahaal" (jönkä eli tumma pilvi).

1199. "ei me tahtonut tohtiak kaataah heinää kun oli nir rumia jönkälehiä taivahalla" (vieraat heinätyöt, 
oma ilmojen mukaan eläminen).

1200. "mutta jos sieltä näkyy oikeem musta jönkälet tulii varma saje" (pilvien tunteminen, helpottaa elämää).




1201. "hentoo siitä lumisajekki tulla, kovi om mustija jönkäleitä nuo pilivet tuolla pohojosessa" (mustat lumipilvet).

1202. "etelälle ilimesty iso jönkö, saanneeko ukkosta irti" (ukkoseen yhdistetyt jönköpilvet).

1203. "pilevi noustaj jönnisttää" (pilven nouseminen, vrt. päälle tuleminen).

1204. "ei siittä nys saletta tus se pilvi kaatuu tonnep päin" (pilvien liikkeitä kuvailevat sanat).

1205. "oli hiuka semmost sumukahmuu" (sumukahmua eli heikkoa sumua, yhdyssanoissa usein oma ja vieras sana lyöty yhteen).

1206. "meren pualel on jo kajakka, kyl se sare siint äkistäh heittää" (kajakka=selkenevä, heittää=lopettaa).

1207. "eile ol nii kajakka ilma jot huuto kuulu niityl ast" (kajakka ilma, kantaa ääntä).

1208. "kun ne ennem pit semmosiakin konstiloeta, ku akat män kuuteleen kun kuulu taevaasta laulua, 
kun kajakka ilima ol" (taivaasta kuuluva laulu, vrt. haltijoilla häät).

1209. "kuuluuhan hyvin selevästin näen kajakalla" (kuuluu kajakalla, vrt. kajauttaa).

1210. "on kajakka ilta" (kajakat illat, jäävät mieleen).

1211. "taevas on valakean koajakassa pilivessä, ei tuleh hyvvää ilimaa" (pilvien tuntijat, vrt. ilman palvojat).

1212. "joha tuo taivas näyttiä kajakoituva" (kajakoituvan eli selkenevän, aika lähteä liikkeelle).

1213. "ilimar ranta kajakkoittuu" (oma ilma, vieras taivas).

1214. "kajasta nät pilvev välist" (kajastaa pilven välistä, kajo=kaja=kaje).

1215. "sellaine pohjaisepalo joka kajastoa yleält, ja alta om pilves" (pohjaisenpalo eli revontulet, tiesi hyviä ilmoja).

1216. "on nin kajee aamu et luulin koirran haukkuvan tos ihav vieressänim mut se kuulukij järven takaa" 
(kajeat aamut, ääntä kantavat).

1217. "kui kaijjee ilma, näkkyy hyvi etähäl" (kajeat eli selkeät ilmat, hyviä liikkumiseen).

1218. "kuuluu ku ol kajjee tyyni ilima" (kajea ja tyyni ilma).

1219. "on niin kajea ilma, että ääni kuuluu solkena tänne" (äänen kuuluminen ilmojen mittana).

1220. "iltakajjealla se eäni oikein raekuu" (ilta ja aamukajeat).

1221. "ee nääp piliven kuakkarata taevaalla" (kakkarata eli hattarata, oudolta maistuvat r-päätteiset sanat).

1222. "iräst kaik ilkijäät ilmat, kakoost kaikkeen kauhiaammat" (ilkeät ja kauheat ilmat).

1223. "rupee kavom puali ruskottaa" (kavon eli kaakon puoli, vrt. kadota).

1224. "tualta kavom pualelta nousee pilviä" (kaakon puolelta pilviä, vrt. kauheaa ilmaa).

1225. "kun on samuriaista tuala kaakolla nin se tiätää syksysaletta" (sameaa kaakolla, tietää syyssadetta).

1226. "tuolt kakkopuoltha se tuluo pilvi" (kaakonpuolelta tuleva pilvi, vrt. tuulen suunta).

1227. "kakoilma" (ilman-suunnat, ilma=oma sana, suunta=lainasana).

1228. "sää alkaa kaalota" (kaalota eli viiletä).

1229. "siä on nyv vähä semmonen kaapee ilma" (kaapee eli kolea).

1230. "ylit taivham pallaa semmonen kaari" (revontulten kuvauksia).




1231. "taevaalla om piliven kaasuo" (pilven kaasua, ohutta pilveä).

1232. "satheiksi se kaasu on sielä" (sateeksi kaasu taivaalla).

1233. "no pian se lähtöö tekemää, ku se ol lähteeksee, ei se kuavoja kiännä" (ei käännä kaavoja=ei aikaile, 
ilma kirkastuessaan).

1234. "jos lähtenöökiik kuavaelemmaa siitä saetta" (lähtee kaavailemaan sadetta, pilvistyvä itätaivas).

1235. "onhan siel vähä pilven kakkareit" (pilviä kuvailevat sanat).

1236. "piti tullal lämmät ilemat taekka järi kylömät" (ilmojen tuntijat, tuntevat kääntymisen enteet).

1237. "on oikein kahen hengen ilima" (kävelyyn sopiva).

1238. "harmaat, niinko sumun kahjuu olis" (sumun kahjua, vrt. kahmua).

1239. "tuolla näkyy vähän pilven kahjua" (kahjua eli haituvia).

1240. "ilimakii käv kylymän kolakaks, jott on käet kahmeessa" (käsien kahmettuminen, omat lämpömittarit).

1241. "kylymänkahmeata ilimoa" (ilmoja kuvailevat sanat).

1242. "oli hiuka semmost sumukahmuu" (sumuiset päivät).

1243. "siel kaehentele, taitta huomen tipotta jo" (kaihentelee=pilvistyy, tipottaa=sataa, oman kielen luonteesta, paikallista, kuvailevaa).

1244. "kyllä mä luule et se ruppe pia satama kun jo noin kaihentelee" (pilvien tuntijat).

1245. "kaehentellen kaiken päivän sattaa" (sadepäivät).

1246. "johan tuolla alakaa ilima kaehtua" (kaihtua=seljetä, kirkastua, poudan odottajat).

1247. "ja näi kaikia ilma, myötätuulta" (kaikia=kuulakka, kaikuva, vrt. kajakka).

1248. "ol nii kaikija ilma et kuulu halohakkuu yl selän" (kaikijat ilmat, ääntä kantavat).

1249. "siel on kaikkinee toisellain ilma" (jokainen päivä erilainen).

1250. "helepostis se kuuluu tännej jos on kaekuva ilima" (kaikuvat ilmat).

1251. "kyllä siittä pouta tullee, koska lännestä kailailee" (kailailee eli selkenee, vrt. Kailanen, ilman suvut
=ilmaa kuvailevia sanoja).

1252. "kyllä kai se pia lakkaa satamasta siälä jo vähä kailailee" (kailailee, pilvipeitteen rakoillessa).

1253. "siellä on ni kaunis ja kailee ilima" (kailea eli kuulas).

1254. "kailiasta sataa kaiken päivää" (kaileasta eli haaleasta pilvestä).

1255. "se pilvi kaituu tonnep päin" (kaituu eli katoaa, pilvien liikkeiden tarkkaileminen).

1256. "siäl on niin kaijaavainen ilma et" (kaijaavainen=selkeä, kuulas).

1257. "kuuron pilvestä sattaa, kaijaisesta koko päivän" (kaijaisesta koko päivän, pilvien toisintosanoja, 
vrt. Kaija).

1258. "sellaine pohjaisepalo joka kajastoa yleält" (pohjaisenpalo eli revontulet).

1259. "se kaijaiksii nii sekkeesee" (taivas kaijaksii, selkenee).

1260. "taevas on valakean koajakassa pilivessä, ei tuleh hyvvää ilimaa" (valkean kajakassa, vrt. kaileassa
eli haaleassa, taivaan värejä).




1261. "lännen puolela kajakoe, taetua ruveta saje loppumaa" (kajakoi eli valkenee).

1262. "joha tuo taivas näyttiä kajakoituva" (kajakoitumisen odottaminen).

1263. "ilimar ranta kajakkoittuu" (ilman ranta, vrt. raja, reuna).

1264. "piliventöynystä sattaa, kajanneesta kaikem päivän" (töynyt ja kajanneet).

1265. "kajannellen kauvan sattaa, pilvest pian lakkaa" (pilvien nimiä).

1266. "tule kylmä taas, kun taevas kajanta pohjan pualt" (kajantaa pohjan puolelta, tietää kylmää).

1267. "ei siittä näämmä saretta tulluk koska tualta taas kajantaa jo" (kajastaa taivaanrannasta, 
selkenemisen enteitä).

1268. "o hyvin kuuluva ilma, ääni kajantaa kovasti" (vrt. kantaa).

1269. "eiköhän siittä sare ruppee helepottaan kun jo kajas länneltä näkkyy" (länneltä näkyvä kajas, 
tietää sateen loppua).

1270. "oli kajas ilima ko kaiku niiv vastas" (kaijas ja kaiku, kai-sanan johdannaisia).

1271. "kajaspilikkoja oli taevaalla" (kajaspilkkoja, vrt. kohtia joista päivä pilkahtaa).

1272. "kyl nyt alkaa poulat, kun noin kajastaa" (poutien alkaminen, hämeen kielellä).

1273. "kajasteesta kaiken päivän, vinkasta koko viikon" (kajasteet ja vinkat).

1274. "a taivas jo kajastelleip" (kajasteleepi eli selkenee, elämä voittaa).

1275. "kyllä siittä tämän päivän kumminkin sattaa, kun se noiv välillä kajastellee" (harmaaksi vetävät sadepäivät, sateen ystävien pyhiä päiviä).

1276. "aamulhan se rupes vähä niinkun kajasteleh ja jakaaleh tual taivahal" (kajasteleen, jakamaan pilviä).

1277. "johan tuo taittaa pouvvisttuuk kun kajastelloo" (poudan toivojat).

1278. "vielä sattoal lipittää, vaekka jo kajastelloo" (sateeseen kyllästyneet).

1279. "satteekseev vaen kajasteli" (kajasteli sateeksi, jatkoi sadetta).

1280. "taivas kajasteloo, kun se valkenoo" (taivaan värit=taivaan palvojien pyhiä värejä).

1281. "kyllä siitä sae ruppee jo loppumaan, kun lännen puoli noin kajastuu" (kajastuksen suunnasta ennustaminen).

1282. "välistä kajastuu ja sitten se ottaa uuvvesta pilveä" (kajastuu ja pilvistyy, ilman elämää).

1283. "se on kylmän kajastus, kun pohjanpualt tule kirkkaks" (kirkastuu pohjanpuolelta, tietää kylmää, 
vrt. selkeät pakkaspäivät).

1284. "kyl siel on sit kajava ilma, äänkii kuuluu vaik kui ettäälle" (kajavasta iloitseminen, pidetty ilma).

1285. "kajehesta sataa kaiken päivää" (kajehesta=ohuesta pilvikerroksesta jonka läpi päivä häämöttää).

1286. "nyt ei näy yhtään kajjeita niin ov vahvassa pilvessä" (kajeet ja vahvat pilvet).

1287. "oli oikeek kajes ilima" (kajeiden ystävät).

1288. "kui kaijjee ilma, näkkyy hyvi etähäl" (näkyy etäälle, kuuluu hyvin, aika lähteä liikkeelle).

1289. "on niin kajea ilma, että ääni kuuluu solkena tänne" (ääni kuuluu solkena).

1290. "sare taukoo ko se kajehtii nii" (kajehtii eli valkenee, hyvä enne).




1291. "oli sellaan kajeilama jotta kuuluu heloposti" (kajeilma, omiin töihin sopiva).

1292. "tullee semmonen kajeilima, sattaa päeväj ja kaksi ja montaki päivää" (sateiset ja sateettomat kajeilmat).

1293. "sattaakseen kajostellee" (vrt. kajostelee poudaksi).

1294. "kajostellee, taihvaan rannala kirkhaja paikkoja" (taivaan tarkkaileminen, oma tekeminen=ilmojen mukaan tekemistä, vrt. omituinen "palkkatyö").

1295. "kyl huomen tulloo pouta, taivas kajostuu" (taivas eli länsitaivas).

1296. "kajostuksesta kaikem päivää sattaa" (sateinen kajostus, vrt. pilvien takana piilotteleva päivä).

1297. "satteks lännen kajotus" (lännen eli läntisen taivaan).

1298. "siel on kajova ilma, äänkii kuuluu mist ast" (ääntä kantava ilma).

1299. "ei neä kajut tie hyvvää" (kajut=kylmät ja tuuliset poutailmat).

1300. "taivaarranta jo kaijjuilee pilven takkaa" (kaijuilee eli pilkistää, vrt. Kaijunen, Kajunen).

1301. "jos se ol voa kajotus" (kajotus eli kangastus).

1302. "sanottih kur revontulet palau, jotta ne sytytäh siitä kun sielä hyvil loittona suuret jeälohkarehet vassakkah tavotah" (revontulten synnystä).

1303. "sämäkkö ilmu" (sämäkkö eli epävakainen).

1304. "pilvi sugahil on, pilves päi alah kui sugahad" (sukahat eli säteet).

1305. "sugahil on taivas talvel poaksuh tuuttsii vas" (sugahil=säteillä, tuuttsii=tuiskua, vas=ennen).

1306. "vihma tulou, kum pilvet suvastaa" (suvastaa eli säteilee, pilvien tuntijat).

1307. "suvi karvasteloo, vihmu tuloo" (suvi eli eteläinen taivas, vrt. karva=väri).

1308. "suvi da pohjane, vastai on" (vastakkaiset ilmansuunat).

1309. "suveh pilved mennäh, puoleh päiväh" (suvi eli puoli päivä eli etelä).

1310. "hiihä suvista ilmoa kohti" (suvea kohti hiihtäminen).

1311. "suvine seä" (suvinen eli lämmin).

1312. "suvizeh päi pidäy matkata" (suvea päin matkaaminen, vrt. päivää).

1313. "suvipuoli kajostau" (suvipuoli eli eteläpuoli).

1314. "suvipuoline taivaz rojottau, tossupeän vihmuu" (rojottava suvitaivas, tietää vihmaa).

1315. "katso kai suvitsuppu musteni" (kaikki suvitsuppu, eteläinen taivaanpuoli).

1316. "taivas suonistui" (alkoi pilveillä).

1317. "pilvet ollah suomuzin" (pilvet suomuksilla, omat vertaukset=omista asioista).

1318. "seä superdeleh, toittsi kadou pilvi, toittsi nouzou" (supertelee eli oikuttelee).

1319. "taivas sumerzuu, pilvistyy" (sumersuu eli hämärtyy, vrt. sumu).

1320. "netse tsura kai sumerzui, vihmu tuloo" (tuo puoli sumertui, tietää sadetta).




1321. "vihm ei, a sumerdau" (sumertaa, miksei sada).

1322. "vihmuu sumerdau hienoizeh" (tihuttaa ohueen).

1323. "vihmah päi sumerduu" (sumertua vihmaan päin, vrt. hämärtyä).

1324. "sumeni ilmu vihmah" (sumeni vihmaan).

1325. "siä sumeni" (sään sumeni, aika hakeutua suojaan).

1326. "taivas pilveh kai iskevyi, sumevihman loadi" (pilveen iskevä taivas, sumevihman=tihkusateen).

1327. "ilmu sumevui" (ilman sumeneminen).

1328. "sumie seä om pihal" (sumea sää, jokaisella ilmalla ystävänsä).

1329. "sumei ilmu, vihmaksine" (sumun ja vihman yhteydestä).

1330. "sumei on tänäpäi, ei heiny kuiva" (sumun ja kosteuden yhteydestä).

1331. "sumbu seä, viluttavu" (sumpu eli leuto, su-sanan johdannaisia).

1332. "auveroksi alla ilmojen, sumuksi merijen piällä" (auverot ja sumut).

1333. "sumuza seä" (su-mu, vrt. ilman lämpeneminen).

1334. "ilman sunne" (kuuman ilman väreily).

1335. "ilman sunnondi" (sunnonti eli lauhdutti).

1336. "sundo siä" (sunto eli lauhkea).

1337. "sundoi ilmu" (lämpimähkö).

1338. "ilmu sundovui, lämmäh päi" (suntovui eli lämpeni).

1339. "sulava seä" (sulava eli leuto).

1340. "sulau ilmu" (säät ja ilmat).

1341. "sumakka seä" (sumuinen, pilvinen).

1342. "sumakui ilmu" (tuli sumuiseksi, vrt. lämpeni nopeasti).

1343. "sumakoitti taivahan" (sumakoitti eli pimensi, sadetta edeltävä pimentyminen).

1344. "pimien sume" (sume eli hämärä).

1345. "taivahan sumendi" (sumensi eli hämärsi).

1346. "sumendi seän vihmah" (vihmaan sumentuminen).

1347. "ilman sumendi" (ilman sumeneminen).

1348. "suigarehil om pilvi" (pitkillä suikaleilla, pilviä kuvailevat sanat).

1349. "raista pani jumala kai moan valgieks" (pani maan valkeaksi, kaikki ylisestä tuleva Jumin antamaa).




1350. "sorakk on ilmu, ei juuri päivypasto" (sorakka eli kuulas, ei ihan päivänpaiste).

1351. "vihmas sorevui, pilvi nouzi" (pilven nousemista seuraava vihma).

1352. "perä sagenoo" (taivaan perä, sakenee eli pilvistyy).

1353. "seä sageni vihmah" (sakeni vihmaan).

1354. "sagen ylen äjjäl ilmu" (ilma sakeni eli pilvistyi).

1355. "vihmas sageni taivaz" (vihmaan sakeneva taivas).

1356. "ilmu sageni" (oma ilma, vieras taivas).

1357. "raistu sohahutti" (raekuuroja kuvailevat sanat).

1358. "vihmas sohevui pilved" (vrt. sohina, ääniä kuvailevat sanat).

1359. "sohiendi vihmah netse pilvi" (netse eli tuo pilvi, pilvet=yksilöjä).

1360. "pilvi sohistui nouzi da vihmah padzahtih" (sohistui nousi, patsahti vihmaan, pilvien elämää).

1361. "pilvi tuloo sohizoo vihman ker" (tulee vihman keralla, pilvistä syntyvä sade).

1362. "taivaz om pilven soigalehil" (pilven soikalehilla).

1363. "pilven soigarehed" (soikareet eli kaistaleet).

1364. "seän vihmas sagendi" (sakenti vihmaan, kuka).

1365. "seä slöttävyi" (tuli räntäiseksi).

1366. "pieni pilven sliehhune da jo vihmuu" (vihmuu, pienestä pilven liehusta).

1367. "se olet siä tänäpäi, sit tuutsoau, sid vihmuu, sit päiveä pastau" (oletpa sää tänään, puhutellaan kuin ihmistä).

1368. "sinerdävä pilvi nouzi" (pilvien värit, ilman palvojien pyhiä värejä).

1369. "sinipilvi toittsi vihmuu, toittsi muga menöy" (vihmuu tai menee ohitse).

1370. "sinipilved, ilom pilved taivahan oal liehuu" (taivaan alla liehuvat sinipilvet, ilon pilvet).

1371. "sinirandu pilvi" (ranta eli reunainen, sini-sanan alkuperästä, vrt. siintää, pilvet=eivät ole sinisiä).

1372. "taivas sinisteleh, pilved roih" (sinistelee, pilviä syntyy).

1373. "taivaz rubei sinistämäh, pilved rubieu tulemah" (pilvien tuloa edeltävä sinistyminen, vrt. pilvetön sinitaivas).

1374. "taivas sinistyi, ei ole pilvyttä" (sinistyi, pilvien kadotessa).

1375. "taivas sinistyi vihmustah" (sinistyi vihmomaan).

1376. "taivas sinistyy hätkiem poudien jällel" (poudan jälkeen sinistyvä taivas, vrt. siintävä).

1377. "taivas sindau, lieu vihma" (sintaa, vrt. siintää, sin vai sii-sanojen johdannaisia).

1378. "luonti silmäh luotehella, keänti silmäh koilisella" (luoda silmät luoteelle).

1379. "silmien nähten seähyöt kohetah" (silmin nähden kohenevat säät).

1380. "silavu seä" (silavu eli tyyni).




1381. "pilven siebaleh" (siepale eli kaistale).

1382. "illalla oli sies" (sees eli seesteinen ilma).

1383. "ilma siestyy" (seestyy).

1384. "pilvi siimesteä" (siimestää eli varjostaa).

1385. "pilves siimestyi taivas" (pilveen siimestyminen).

1386. "seännenä, sagie pilvi nouzoo, tuloo, tuulen ker kohizoo, vihman ker libo vihmatta" (säännenän kuvaus).

1387. "seätöi seä" (säätön=huono, sateinen, sää=hyvä sää).

1388. "taivaz on siegalozil" (pilvenrepaleiden peitossa).

1389. "milma painustau, seä tulou" (painostaa, sää tulee, sää=huono sää, vastakkaisia merkityksiä).

1390. "siä lieu, ka miula käzi kivistäu" (sää lienee, kättä kivistää).

1391. "tänäpiän on paha siä, lunda laskoo" (hyvät ja pahat säät, yhden hyvä=toisen paha, sää-sanalla tarkoitettu molempia).

1392. "ei pidäz diivie seädy, ned on seäd Dumalan laitud" (ei pitäisi moittia säätä, Jumalan laittama).

1393. "ennen Dumalan siä azettuu, ennengu paha ristikanzu rauhoittuu" (oma säiden jumala, vieraat ahneuden sotiaan sotivat "ristityt", ei mitään tekemistä toistensa kanssa).

1394. "on nygöi siä suuri" (suuri sää, sataa ja tuulee kovaa).

1395. "suuren seän nosti, tuulen da tuutsan" (tuutsan eli tuiskun).

1396. "valgei seä" (selkeä, aurinkoinen).

1397. "viihakko seä" (viihakko eli viimainen).

1398. "seän rikkou, vihmad roih, hardieloiz om paha" (sään muutosten tuntuminen hartioissa, ilmoille herkät ihmiset).

1399. "seä nouzou" (sään nouseminen, vrt. pilvien).

1400. "seädy pidämäh tuldih levon oal" (levon eli katon alle, sään pitäminen=omaa eli kiireetöntä eli luonnon mukaista elämää).

1401. "kunna häi nengomau pahau siäu menöy" (nengomau eli tuollaiseen, ilmoja vastaan eläminen
=ilmojen haltijaa vastaan elämistä).

1402. "vilu seä" (vilut ja lämmät).

1403. "hyvä siä on tänäpäi" (hyvät ja pahat säät).

1404. "en voi arvata, säihgö vai päih männöö" (säihin vai päihin, säästä keksityt sanonnat).

1405. "ole vaikkaine, eiga rois sinul seä" (ole vaiti tai sää tulee, jos haukut säätä eli loukkaat ilmojen haltijaa).

1406. "pohdane seä on se vilu seä meillägi" (pohjanen sää, vilu sää).

1407. "luodehelda seä kui on" (luotehelta sää, vrt. tuuli).

1408. "seä ei andanuh tännepäi, ei hurineh kuulunuh" (sään hurina, vrt. tuulen).

1409. "seä tänne päi andau, myödäin on" (sää antaa tänne päin, myötäinen, sää=tuulinen sää).

1410. "jumal seädeleh, seädeleh, varusteleikse kotvan" (jumala säätelee, varustautuu satamaan).




1411. "seädelih, seädelih da vihmah puhkei" (sääteli, puhkesi vihmaan, säätää=sää-sanan johdannaisia).

1412. "taivaz on sebo selgieni" (sepo selkeä).

1413. "keskimäin poiga on synnynnälleh seppo Ilmolline" (Ilmollisen laulusta).

1414. "minä lähten sinizen suurem meren randah, istuu sie seppo Ilmolline, jeätorahad nenäh kazvettu, 
kyyräm pidhuod" (seppo Ilmollisen eläinhahmoja, vrt. suuren meren rannalla makailevat mursut).

1415. "ilman sellendi" (selvensi, kuka).

1416. "ilmu selgeni" (iloinen asia).

1417. "huondeksel oli tuman, vai gu rubei tuulemah, dai ilmu selgeni" (tuman eli usva, aamu-usvat).

1418. "pilvi selgii, povvistih" (pilvien selkeneminen).

1419. "selgeili taivaz, ga därilleh pilvistih" (selkeili, pilvisti järelleen).

1420. "tänäpäi on selgei taivaz, ei näy pilvee" (selkeät päivät, sinitaivaan palvojien pyhiä päiviä).

1421. "selgei ilmu" (kaikki hyvin).

1422. "taivaz on sebo selgieni" (sepo selkeä).

1423. "pilvet savizoo matkoaa, vilun kauhakka on" (savisoo matkaa, liikkuvat nopeasti).

1424. "vihmuo savittoa pystypizareheh tyynessäh" (sataa pystypisaroin, tyynellä).

1425. "taivahan savotti vihmah" (sekoitti taivaan).

1426. "ilman savoitti, pilvi nouzi" (savoitti, vrt. sauvotti).

1427. "savvuu muah lyöy vihmoi vaste" (savvuu=usvaa, vihmoi vaste=sateen edellä).

1428. "savuo totuttau suosta" (savuo=usvaa, totuttau=työntää).

1429. "lämmän savu lämmäl nouzou moaz" (lämpimällä maasta nouseva savu).

1430. "savvukaz on ilmu" (savukas eli usvainen).

1431. "ilm on savuksine kezäl lämmäl, duumaitset savulleh on" (savulleh eli autereinen, vrt. lämpötilan vaihteluista johtuvat usvat).

1432. "kai on ilma savunkarvani, ylen lämmäni" (savunkarvainen eli värinen ilma).

1433. "seizovat ilmat" (pysähtyneet, vakaat).

1434. "mussat pengeret seizotah, raista tulou da vettä tulou" (mustat penkereet eli pilvirintamat, tietää vettä 
ja rakeita).

1435. "katso moista pilvenjuhlukkoa seizoo, tyyni on" (seisovia pilvenjuhlukoita, juhlu=julu, vrt. lainasana juhla=yule).

1436. "taivas seizou piän piäle" (pään päällä seisova taivas).

1437. "pimien sarmakka" (sarmakka eli hämärä).

1438. "sarmakka seä" (kolea).

1439. "sarmistui taivas pilveh" (sarmistui eli hämärtyi).




1440. "illan samu on jo" (samu eli hämy).

1441. "pimien samu" (vrt. Samu).

1442. "pilven samuo on taivahal" (samua eli ohutta pilviharsoa).

1443. "sangei pilvi" (sankei eli paksu).

1444. "tuman sanoo sygyzyl lämmeä, keveäl viluu" (tumana eli sumu, vrt. tumma, maistuu lainasanalta).

1445. "samakko ilmu" (samakko eli sumuinen, vrt. samea).

1446. "pimien samakko" (samakko eli hämärä).

1447. "hämyn samakko" (valon määrää kuvailevat sanat).

1448. "taivahan samakoitti" (samensi).

1449. "ilda samevui" (hämärtyi, pimeni).

1450. "seä samevui, tuulistih" (samevui=pilvistyi, tuulen tuomat pilvet).

1451. "samie seä" (samea eli pilvinen).

1452. "vilun saihakko seä" (viileän kylmä sää).

1453. "saihakko" (pilvenhattara).

1454. "taivas saihastui" (saihastui eli kirkastui, vrt. Saihanen).

1455. "seä saihistuu valguou" (saihistuu valkenee, selkenee).

1456. "saiholoil vihmuu, ei ole yhteläni vihma" (vihmuu saiholoilla, kuuroittain).

1457. "pädzähyttäy saiholoiz vetty" (saiholoista eli pienistä pilvistä).

1458. "ei doga saihoine vihmu" (joka saihoinen, pilvien nimiä).

1459. "saihopeä tuli da heinät kastoi kai" (saihopää=sadekuuro, pieni pilvi).

1460. "tänäpäi saihopäil seä kävyy" (käy eli kävelee saihopäillä, jokainen päivä erilainen).

1461. "saihopeälöil vihmuu" (saihopäälöillä eli kuuroina).

1462. "saihovui pilvi, valgoi eäreh" (saihovui=kirkastui, valkeni ääreen, vrt. Saihonen).

1463. "seä saihovui, pilvet kadoi eäre" (ääreen katoavat pilvet).

1464. "saizad ilmad" (sateiset ja tuuliset).

1465. "saizu vihmu" (tuulinen sade).

1466. "saizu ilmu, vilu vihmu lumen kele" (lumen keralla satava kylmä vihma, vrt. lainasana räntä).

1467. "ragehen saizu" (tuulinen raekuuro).

1468. "taivas sagevui pilveh" (sakeutui pilveen).

1469. "sagei tuman" (tumana eli sumu).




1470. "seä rönistyi" (muuttui räntäiseksi).

1471. "seän jumala rözäköitti" (rännän jumala Jumala, hallitsee kaikkea ylhäältä tulevaa).

1472. "rözäkkö seä" (räntäinen).

1473. "räkki ilmu" (räkki eli helteinen).

1474. "heitti räznävön, seä kajostih" (kajostui eli kirkastui, ilmojen kääntyminen).

1475. "räimäkkö seä" (lauha, leuto, vrt. raimakko).

1476. "saje tulou, pilvissä ruska" (ruska eli punerrus, sateen enteitä).

1477. "taivahan russondi" (russonti eli sai punertamaan).

1478. "taivaz ruskoi päivän laskiessah" (ruskoi eli punertui, rusko=päivänlaskun aikainen taivas).

1479. "taivahanranda russottoa" (rusottaa eli punertaa, rusko=ruso).

1480. "taivahanrandu rozottau" (rosottaa, taivaan värejä kuvailevat sanat).

1481. "ruhmoloil on taivaz" (ruhmoloilla eli hattaroilla).

1482. "ruhmod matkoau taivahaz" (pilvien nimiä).

1483. "vihmoa ruihkai pilvihatakaz" (pilvihatakasta, sadepilvi).

1484. "rakehella tsapuuttelou" (rakeiden ääniä).

1485. "suurta roahta satoa, ei tämä tolkur rakehie olla" (ei ole tolkun rakeita eli tavallisen kokoisia, 
kaikki luonnoton=tolkutonta eli järjetöntä).

1486. "roahta satau" (raahta eli rakeita, kaksoisvokaali=maistuu lainasanalta).

1487. "raista laskou" (laskee rakeita, vrt. Raisio).

1488. "raista panou" (rakeiden tuloa kuvailevia sanoja).

1489. "ragehen ker vettä vihmui" (rakeiden keralla vettä, kesän ilmoja).

1490. "vihma ragehen ke mänöu" (rakeiden keralla menevä vihma, eläviä olentoja).

1491. "riahella löi" (löi raahella eli rakeilla, vrt. Raahe).

1492. "nygöi panou lujah raispeädy, raispeäz on däriembäd ragehed" (panee raepäätä, pää=kotoperäisiä myrskyä / kovaa tuulta tarkoittavia sanoja).

1493. "raispilvi tuli, nyt raista panoo" (pilvien tuntijat).

1494. "roahkuuro kuuropäissä mänöy" (raekuuro menee kuuropäissä, kuuron pää).

1495. "taivahan randa rohottaa" (paistaa punaisena).

1496. "pilved on rippehil, vihmustah nygöi" (rippehillä eli matalalla).

1497. "taivaz on rippeil, vihma roih" (taivas rippeillä, tietää vihmaa).

1498. "ripustelih taivas, ga vihmah mehevyi" (ripusteli matalalla, mehevyi vihmaan).

1499. "ripustelih, vihmah i padzahtih dumal" (vihmaan patsahtava dumala eli taivas, vrt. pilvinen taivas).




1500. "seän rikoi, vihmui" (rikkoi sään, sää=hyvä sää).

1501. "siän alla ku oldih" (sään alla eli sateessa, sää=huono sää).

1502. "riemakka taivas, hienos pilvez da vähä tuulda" (hienossa eli ohuessa pilvessä).

1503. "riemakk on seä, pilved matkatah ravieh" (riemakka=tuulinen, ravieh=kovaa).

1504. "taivaz riehistyy, pilvet kavotah" (riehistyy eli tuulistuu, pilvet katoavat).

1505. "reboinkielet paloa taivahal" (revonkielet eli tulet, vrt. tulen kielet).

1506. "ta niistä sanottih jotta niistä tulou lumimyrsky, kun näkyy ne revotulet" (tulee lumimyrsky, 
pakkasia seuraavat tuiskut).

1507. "revontuled läikähelläh taivasta myöte" (läikähellään eli välkehditään).

1508. "rebontuled läikytäh pohdazessa" (läikkyvät pohjoisessa, revontulia kuvailevia sanoja).

1509. "rebointuled on taivahal, g ei soda loppevu täl vuuvel" (ei sota lopu tällä vuodella, vrt. luonnottomasti kuolleiden sieluina pitäminen).

1510. "rebointuli nägyy pohjaizez, pakkaized roih" (tietää pakkasia).

1511. "alla kuuven kirjokannen, alla taivosen kaheksan, alla reppänär retusen" (taivaan kirjokannet, 
vrt. pilvikerrokset).

1512. "terväh kuivau rehahtah, k on ahavu seä" (vaatteet kuivuvat nopeasti, poutaiset kevätahavat, 
tietäjä Joutavaisen lempi-ilmoja).

1513. "taivaz da moa vastakkah eletäh, a myö keskel siid" (taivas ja maa, elävät vastakkain, myö keskellä, 
oman ajattelun luonteesta, silmin nähtyä, korvin kuultua).

1514. "vihmoa ramahtih, pilvi nouzi" (pilvien nouseminen).

1515. "purangos raistu ramahutti" (purangosta rakeita, pilvien nimiä).

1516. "raistu panou ramaittau" (vrt. Ramanen=Rämänen, a=ä, o=ö).

1517. "miks ollou tuualda randa sinine, tullougo vihma vain lumenpano" (taivaan rannoista eli reunoista ennustaminen).

1518. "ilmaz da ilman randah" (ilmasta ilman rantaan, ilma=kotoperäinen suuntaa tarkoittava sana, suunta=myöhäinen lainasana).

1519. "taivahan randa rohottaa" (rohottaa eli punertaa).

1520. "igä pitky gu ilman randu" (ilmasta keksityt vertaukset).

1521. "raistu rappoau" (rappaa rakeita).

1522. "raikoksihiine, ei juuri kajozu" (raikoksinen, ei ihan kajoisa).

1523. "raikoksin on taivaz" (selkeä, kirkas, vrt. Raikkonen=Räikkönen).

1524. "raikoksine seä" (raikoksinen eli kirkas, ilmaa kuvailevat sanat).

1525. "ilmu raikosteleh" (raikostelee eli selkenee, vrt. rakoilee).

1526. "seä raikosteleh, hoavoau rodiekseh kajoksine, i därilleh pilvestäh" (haavaan syntyy kajoksinen, 
pilvenee järelleen).

1527. "rubei raikostelemaheze, ga menetijjä povvistah" (raikostelemaan eli rakoilemaan, poudan enne).

1528. "raikostundalleh on taivaz" (alkaa seljetä).

1529. "seän raikossutti" (kirkastutti, vrt. raikastutti).

1530. "ilman raikostutti" (sää ja ilma, molempia käytetty ilmanhaltijan niminä).

1531. "raikostih taivaz, g ei soa tiedeä, vihmuv vai poudu pyzyy" (vihmuuko vai pysyykö poutana, 
ilmojen mukaan eläminen).

1532. "katso vihma oli, ga nyd raikostui" (raikostui eli selkeni, sateen jälkeen).

1533. "ilmu vihmoin jällel raikostui" (vihmaa seuraava raikkaus).

1534. "pilven rajaz linnud lennettih" (linnut=Numalan suosikkeja, pääsevät lähemmäksi ilmanhaltijaa kuin ihmiset).

1535. "koilini ta pohjani ollah rajakkah" (rajakkain eli vierekkäin, ilman, päivän vai tuulen suuntia)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti