ILMA

ilma (suomi, inkeri, karjala, liivi), ilm, ilme, ilmoine (lyydi, viro), albme, ilbme, 

alme, ailme, ailm, oilm (saame), in, inmar, im (udmurtti), jen (komi), jelom, 

elom, jelem, elm, ilem, elem (mansi), itom, jeaom, ilom, jenom (hanti), jumala, 

dumala, numala (suomi, karjala, vatja), jummala (inkeri), dumal, dumalu 

(lyydi), jumal, juma (vepsä), jumal, jummal (viro, liivi), jibmel, jupmel (saami), 

jumi, jon (mordva, jon-dol, jumalan tuli), jume, jumo, jomo (mari), nome, nom, 

numi, num, numk, nomon, numon, no, nunk, nonx, nom-torom, num-torom, 

numi-torom (mansi), num, nomon, numon, nomon, num-torom, num-turom 

(hanti), nuv, num (nenetsi), nu, no, nop, nom, num (selkuppi, num tu, numin 

tuli), num, nom (kamassi), num (kantaurali).

1. aamu ja iltataivaan väreistä ennustetaan (vrt. ruskot).

2. lintuja pidetään ylisen henkien edustajina.

3. joutsenia kutsutaan pyhiksi ilman linnuiksi (vrt. päivän, 

kumarrettu maahan asti).

4. udmurtit näkevät sinitaivaassa ylisen jumala Inmarin 

kasvot.

5. revontulia kutsutaan taivaanvalkiaksi  ("taivhan

valkhiat").

6. "niin kirpoi tulikipuna, läp taivosen yheksän, läp kuuen 

kirjokannen, läp reppänän retusen" (taivaat, kirjokannet 

ja räppänät).

7. revontulia pidetään ilmanhenki Ilmarisen pajavalkeina 

(vrt. takomisen myöhäinen / eteläinen alkuperä).

8. revontulien kerrotaan syntyvän lämmön ja kylmän 

haltijoiden taistelusta, pohjoisen palosta, yhteen osuvien 

jäiden sähinästä, tulikettujen hyppelystä ja Pohjan-ukon 

piipun polttelusta.

9. revontulien uskotaan tietävän pakkasia.

10. saamelaisten taruissa revontulet (kuovsakasah) 

saavat alkunsa verestä ja puhuvat ihmisille tuntematonta 

kieltä (tulien aikaan ei mennä ulos paljain päin).

11. pohjoisella taivaalla nähtyjen revontulien uskotaan 

tietävän pakkasia, eteläisellä taivaalla lauhaa, kaarella 

palavien pyryä (talven ilmoihin yhistäminen, 

vrt. ilmojen haltijaan).

12. sinitaivaan uskotaan tietävän lauhaa, punataivaan 

pakkasia (talvitaivas).

13. saamelaiset pitävät revontulia ihmisille vaarallisina. 

14. saamelaisten mukaan revontuliin katsominen voi

viedä lapsionnen (kuun ja päivän vastakohtia).

15. saamelaiset eivät metelöi revontulten aikaan.

16. kuolansaamelaiset pitävät revontulia väkivaltaisesti 

kuolleiden ihmisten henkinä.

17. saamelaiset kutsuvat ilmanhaltijaa Raedieksi ja 

Jimmel-aajaksi.

18. saamelaisten taruissa Raedien osallistuu maailman 

luomiseen toteuttamalla eläinten toiveita.

19. saamelaiset pitävät Raedienin pyhäkköinä itsestään 

katkenneita koivuja (r=l, laedien).

20. taivaankantta pidetään kodan kattona 

("rei´istään tähdet tuikkivat, maahan ulottuvia 

reunojaan tuuli heiluttaa").

21. ylisellä, keskisellä ja alisella uskotaan olevan 

seitsemän kerrosta (joita yhdistää räppänät 

ja pohjantähden alla kasvava suuri puu,

vrt. elämän puu).

22. hantit kutsuvat ylisen haltijaa Num-toremiksi.

23. hantien mukaan Num-toremilla on seitsemän 

poikaa (vrt. otavan seitsemän tähteä, ural-vuorten 

seitsemän huippua, ob-joen seitsemän haaraa).

24. mansien taruissa Numi-torem luo maan yhdessä 

alkumeren pohjaan kuikan hahmossa sukeltavan 

Xul-oterin kanssa.

25. mansien mukaan Numi-torem ei ole puuttunut 

keskisen asioihin luomisen jälkeen.

26. mansit kutsuvat Numi-toremin seitsemättä 

poikaa Mir-susne-xumiksi eli Maailmaa-katsovaksi

-mieheksi (kuvanaan vaskinen vesilintu).

27. mansien mukaan Mir-susne-xum tuo perheille 

onnea ja terveyttä, kulkee maan ympäri päivittäin 

ja tekee ihmiset iloiseksi kultaisella asullaan 

(voi ottaa joutsenen hahmon, vrt. päivä).

28. mansit kutsuvat ural-vuoria Numi-toremin vyöksi 

(nousevat korkeuksiin, kietoutuvat ympärilleen).

29. hantien mukaan Num-turum ilmaisee itseään 

myrskyn ja ukkosen äänellä.

30. hantien mukaan Num-turumia ei voi saavuttaa 

rukouksin tai uhrein (vrt. etäinen luojahenki, 

kuuroksi tullut ukko).

31. hantit kutsuvat Num-turumia Num-sangeksi 

(ylhäinen-valkeus).

32. nenetsit kutsuvat ylisen haltijaa Numiksi ja 

Jilibeambaertjeksi (elonvartija).

33. nenetsien mukaan Num hallitsee ilmaa, 

jyrinää, salamoita, sadetta, lunta, tuulta ja myrskyä 

(vrt. kaikkea ylisestä tulevaa).

34. nenetsit pitävät sateenkaarta Numin viitan 

lieveenä (Num-banu).

35. nenetsit pitävät Numia maailman luojana

ja maailmanmenon ohjaajana.

36. nenetsit uskovat Numin näkevän kaiken.

37. nenetsien mukaan Num antaa ihmisille 

onnea ja hyvinvointia.

38. nenetsit yhistävät sanaan numi ilmaa, päivää, 

maata, merta, luontoa, suurta ja pyhää.

39. hantit ripustavat Num-torumin lahjat pyhäkön 

korkeimpaan koivuun (ylisen puut).

40. revontulten palamisesta ennustetaan (leimu 

kovaa tuulta, tasainen palo lumisadetta).

41. saamelaisten Mailmen radien pyhäkköinä pidetään 

kaksihaaraisia puita (uskotaan pitävän puilla maailmaa 

pystyssä).

42. udmurtit kutsuvat ilmanhaltijaa Inmariksi 

(in-mar, vrt. il-mar-inen).

43. udmurtit ymmärtävät Inmarilla luojaa, valoa 

ja päivätaivasta.

44. udmurtit pitävät Inmaria ihmisille etäisenä 

jumaluutena (ei tiedetä puuttuneen keskisen 

asioihin luomisen jälkeen).

45. udmurtit kääntyvät Inmaria puhutellessaan 

itään päin.

46. udmurtit vievät Inmarin lahjat korkealle paikalle 

(toisen tiedon mukaan poltetaan, uskotaan 

kulkeutuvan Inmarille savun mukana).

47. udmurtit uhraavat Inmarille keväästä lokakuun 

alkuun sadetta ja hedelmällisyyttä pyytäen 

(vrt. kesävuoden henki, kasvun antaja).

48. nenetsit pitävät Ilibembaertia (elonvartija) 

yhtenä taivaanjumala Numin ilmentymistä

(ilivem, vrt. ilves).

49. nenetsien mukaan Ilibembaertti opetti heille 

poronhoidon.

50. nenetsit pitävät Ilibembaertia porojen ja 

vaurauden antajana, välittäjänä ihmisten ja 

henkien välillä ja taivaallisen voiman antajana.

51. revontulten koosta ennustetaan (taivaan kokoiset 

lumimyrskyä, kaukana palavat pakkasta).

52. pilviä kutsutaan sanoin jönkky, jötky (sadepilviä), 

ukonpysty, ukonniili (ukkospilviä), pilvenhippu, 

tuulenkynsi, pilvennäppö (harmaa pilvi), kylmä äppö 

(äppösaje), rastaanrinta, pilventöykky ja sauta
(ohut haitupilvi).

53. pilvetöntä taivasta kutsutaan vanhaksi taivaaksi.

54. hantit pitävät taivaanhaltija Num-torumia 

karhun isänä (karhua vanhempi).

55. hantit muistavat Num-torumia korkeilla ja 

valoisilla koivuja kasvavilla mäillä.

56. hantit uhraavat Numille valkoisia eläimiä 

ja kankaita.

57. hantit kuvailevat Numia sanoin suuri, valoisa, 

kirkas, kultainen, ylhäinen ja valkea (vrt. päivä,

päivätaivas).

58. hantit kutsuvat Numin nuorempaa tummissa 

pilvissä elävää veljeä Saxel-torumiksi (ukkonen 

ilmaa nuorempi).

59. hantit yhistävät Numia kohtaloon ja maailman 

luomiseen.

60. hantit pitävät Numia päivän, kuun ja tähtien 

ruumiillistumana (vrt. sijana, päivä ja yötaivas).

61. hantien mukaan Num majailee päivän lähellä 

(taivaallinen valo).

62. hantien taruissa Num luo taivaan, maan, 

veen, tulen, päivän, kuun ja tähdet ("antaa päivän 

paistaa, tuo esiin kuutaman").

63. hantit pitävät maailman luojina Numia ja kuikkaa 

(luli) jonka alkumeren pohjasta sukeltamasta hiekasta 

syntyvät mantereet (vrt. kahta lintua).

64. hantien taruissa Num kietoo luomisen jälkeen 

maailman ympärille hopeavyönsä (josta syntyvät 

ob-joen ranta ja ural-vuoret).

65. hantien mukaan Num elää "päivännousussa, 

seitsemännessä taivaassa, hopearäppänäisessä 

kodassa".

66. hantit uskovat Numin kuulevan kaiken 

("korvansa kuin tarkkakuuloisen mustan 

sorsan").

67. hantit pitävät Numia voiman lähteenä.

68. hantit eivät pyydä Numilta mitään 

(ei uskota puuttuvan ihmisten asioihin).

69. hantien mukaan Num puhuu tuulen ja 

ukkosen äänellä.

70. hantit kuvailevat Numia sanoin "seitsemän

-valon-kuuden-valon-ylhäinen-mies-isä" 

(vrt. otava) ja "elinkauden-kirjoittava-iän

-kirjoittava-mies" (iän antaja).

71. hantien taruissa Num "avaa kultaisen 

hyvän päivän, tekee kultaisen hyvän päivän" 

(aamuun yhistäminen).

72. hantien mukaan Num tuo lumen, helteen

lämpimät ja kylmät tuulet (kesän ja talven 

ilmoja).

73. hantien mukaan Num antaa ihmisille 

"edelleen elettävää päivänvalkeutta, edelleen 

elettävää kuunvalkeutta" (elinpäiviä).

74. hantit ripustavat Numille tarkoitetut lahjat 

nuoriin koivuihin.

75. hantit huutavat Numille uhratessaan 

"pienen kurkun kurkkuhuudon" tai 

"seitsenosaisen suuren huudon, kuusiosaisen 

suuren huudon" (uskotaan kohoavan Numin 

luokse "kuin kiipeää kynnellinen orava, 

kuin hampainen orava").

76. hantit ripustavat Numille uhratut valkoiset 

kankaat ja eläinten luut ja nahat "eläväisen 

koivun päivänpuoleiseen kylkeen".

77. hantit pitävät Numia karhun ja hirven isänä.

78. hantit kuvailevat ylistä sanoin "taivaan 

keskuksen mäntysuo", "taivaan keskuksen 

koivuharjanne" ja "taivaan keskuksen vesinen 

meri" (keskisen kaltainen).

79. sanalla ilma tarkoitetaan taivasta, säätä, 

rajuilmaa (saamen albme), myrskyä, ilmansuuntaa, 

jumalan ihoa (komin Jen-ez), taivaankantta, 

suunnatonta (viron ilmatu), maanpiiriä, avaruutta, 

ulkoilmaa, maailmaa (hantin ilom), pilvistä päivää 

ja syntymistä (viron tulla ilmale).

80. hantit kutsuvat ilmanhaltijaa Num-siveksi 

(taivaallinen sääksi, vrt. siivet, vrt. luojahenget 

sääksi ja kuikka).

81. saamelaisten noitien kerrotaan taistelleen 

taivaallisten valojen eli revontulten avulla (taistelu 

käytiin joikaten, taistelun hävisi se kenen valo 

katosi ensin).

82. saamelaiset pitävät taivaallisia valoja (tsuovgganas) 

saivo-henkien eli sukulaisten henkien lähettäminä 

(toisen tiedon mukaan lähtöisin kalastajien (orion) 

tähtikuviosta).

83. marit kutsuvat ilmaa ja ilmanhaltijaa sanalla

jume (jume ojar, ilma on kirkas).

84. marien ilmanhaltijan Jumen uhripuu sijaitsee 

lehdon itäisellä laidalla tai rivin äärimmäisenä.

85. marien mukaan eläimillä ja linnuillakin on omat 

jumensa (vrt. suojelushenkensä).

86. "pyhällä pyhät kipunat, pahan pakkasen jälestä" 

(pyhät kipunat eli revontulet).

87. hantien taruissa Num muuttaa "päivän yöksi 

ja yön päiväksi".

88. korkeilta paikoilta löydetyillä kivillä ennustetaan 

säätä (pidetään ilman kivinä) .

89. hantien taruissa Num päättää tulevan sään 

7-osaisella sauvallaan.

90. revontulia kutsutaan pohjanpaloiksi (viron 

pohjavalgus, pohjalased).

91. revontulia kutsutaan virvoiksi, virvatuliksi, 

virmoiksi ja virmallisiksi (viron virmalised, 

väreilevät tulet).

92. taivaanlakea kutsutaan taivaan ihoksi 

(komin jen-ez, saamen albme-asse).

93. mansien luomistarujen maailmaa jaetaan 

yliseen, keskiseen ja aliseen.

94. mansien mukaan Numi-torom loi maan, 

kaksi sukupolvea urhoja (joista tuli mansien 

suojelushenkiä), metsänpedot eli haltijat (menkw) 

ja viimeisenä ihmiset (luomisen jälkeen jätti 

maan seitsemälle pojalleen).

95. mansit pitävät raekuuroja taivaalta satavina 

pyhinä nuolina.

96. mansit pitävät Numin isää Kors-toromia 

ylisen toisen kerroksen hallitsijana ja taivaan, 

maan, veden, tulen, kuun, päivän ja tähtien 

luojana (pysyttelee kaukana maan asioista, 

halutessaan voi lähettää Numin katsomaan 

mitä maan päällä tapahtuu).

97. mansit pitävät Numin isoisää Kosaria ylisen 

ylimmän eli kolmannen kerroksen hallitsijana
(vrt. kauimpana yläjuoksulla elävä sukulainen).

98. mansit kutsuvat Numia ylisen jumalaksi, 

suureksi jumalaksi, kultaiseksi valoksi ja 

valkoiseksi jumalaksi.

99. mansien mukaan Numi elää ylisen alimmassa 

kerroksessa ja näkee kaiken mitä maan päällä 

tapahtuu (vrt. pilvet).

100. mansien taruissa Numi laskee apulaisiaan 

maan päälle rautaisessa kattilassa.

101. mansien taruissa Numi saa voimansa 

"tulisessa vedessä kylvettyään".

102. mansien mukaan Numi loi maan lähettämällä 

kuikan alkumeren pohjaan ja sitomalla linnun 

nokassaan tuoman maan vyöllään ural-vuoriksi

(mansien alkukodin sijainnista).

103. mansien mukaan Numi tuo ihmisille valoa ja 

säätää ihmiselämän pituuden.

104. mansit pitävät Numia ihmisten (mansien)

käyttäytymistä ohjaavien tapojen luojana.

105. mansit eivät laadi Numille omia pyhäköitä 

("ei kaipaa ihmisten lahjoja").

106. mansien mukaan Numi on läsnä kaikissa

uhrimenoissa.

107. mansit pyytävät Numilta kala ja metsäonnea 

(miesten jumaluus).

108. mansit yhistävät Numiin valkoista (pilvien väri), 

korkeita paikkoja ja koivuja (valkoinen puu).

109. mansit kutsuvat revontulia esiäidin-tulen

-hehkuksi (sis naj tey), jumalan-tulen-hehkuksi 

(torom naj tey) ja taivaalliseksi tuleksi (esiäiti

=sis, vrt. sis-ko, sisi-lisko, si-pu).

110. mansit ennustavat revontulista ilmoja 

(suojalla nähdyt pakkasia).

111. mansit ymmärtävät sanalla torom jumalaa, 

taivasta, säätä ja maailmaa.

112. mansien mukaan ylinen muodostuu kolmesta 

kerroksesta.

113. mansien mukaan yliseen pääsee tikapuita tai 

pylvästä pitkin (vrt. uhriaittoihin johtavat tikkaat, 

uhripuut, uhritolpat).

114. selkupit pitävät ylistä (nusynz) tyhjänä kuoppana 

(vastakohtana alinen eli täytetty kuoppa).

115. selkupit kutsuvat ylistä "valon paikaksi" ja 

"avaraksi maaksi".

116. selkupit kuvailevat ylistä "7-kerroksiseksi 

kupoliksi jossa ihmiset ennen asuivat".

117. selkuppien taruissa yliseen kuljetaan 

7-huippuisen vuoren luota.

118. selkuppien mukaan ihmisen henkisielu lentää 

yliseen kuoleman jälkeen (Nom olon ene vassola, 

lentää Nomin päähän).

119. selkupit kutsuvat taivaanhaltijaa Nomiksi.

120. selkuppien mukaan Nom yhistää avaruuden 

ja taivaan, suojelee ihmisiä ja eläimiä, antaa ja 

ottaa sieluja, määrää elämän pituuden, näkee kaiken, 

hallitsee hyviä henkiä, luo sään, lumen, tuulen, 

ukkosen ja rakeet, rankaisee niitä jotka yrittävät 

ennustaa säätä (Nomin sää), antaa ruokaa (Nom 

megit, Nom antoi) ja iskee vahingollisia henkiä 

kivinuolillaan (salamat).

121. selkupit uhraavat Nomille polttamalla 

(yliseen nouseva savu) ja ripustamalla lahjoja 

7-juuriseen puuhun.

122. selkuppien mukaan Nom elää ylisen 

ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa majassa 

(missä olevasta pienestä reiästä seuraa ihmisten 

toimia).

123. selkupit pitävät Nomia maanjumalatar Ilinta 

kotan puolisona (maan ja ilman liitosta syntyvä 

maa-ilma).

124. selkupit kutsuvat Nomin ja Ilinta kotan 

nuorempaa poikaa Nun ijiksi (ukkosenhaltija).

125. selkuppien mukaan Nun ijin majailee 

taivaalla, ilmestyy tuulenpyörteissä ja metsästää 

alisen henkiä (loz) jousellaan ja pilvissä pitämillä 

kivinuolillaan (salamat).

126. selkupit kutsuvat ylistä suureksi aukeaksi

(nurbalbil cu).

127. selkuppien taruissa yliseen kuljetaan 

7-huippuisen vuoren kautta (polun varrella 

"kolme suurta kiveä ja tolppaa", 

vrt. noitamatkat).

128. selkuppien mukaan ylisessä on samat 

puhtaat maat kuin maan päälläkin (pidetään 

keskisen kaltaisena).

129. selkuppien ylisen haltijoihin kuuluu 

Taivaallinen-vanha-eukko.

130. selkuppien taruissa Taivaallinen-eukko 

asustaa ylisen seitsemännessä kerroksessa kahden 

tyttärensä kanssa (kaukaisin eli vanhin jumaluus).

131. selkupit pitävät tähdistä lähtevää valoa 

Taivaallisen-eukon tulesta nousevana savuna 

(estää vahingollisia henkiä liikkumasta).

132. selkupit pitävät pieniä kiviä (py) taivaasta 

pudonneina Nomin nuolina (vrt. ukonvaajat).

133. selkupit pitävät suuria kiviä taivaallisista 

kivistä lohjenneina.

134. selkupit keräävät Nomin kiviä suojeleviksi 

taikakaluiksi (annetaan onnea tuomaan ja 

ennen pitkiä matkoja).

135. selkupit pitävät keväthangille putoavia hilpeitä 

ja jyviä Nomin reiästään viskomina (uskotaan 

kasvavan syksyllä marjoiksi ja saaliseläimiksi).

136. saamelaiset yhistävät taivaanhaltija Raiden-aimoon 

aamuruskoa ja lehtipuita.

137. hantien taivaanhaltijan Sänkon uskotaan voivan 

ilmestyä hanhen hahmossa.

138. komien luojahenkenä toimineen linnun kerrotaan 

luoneen maan pudottamalla sulan pilven päälle 
(ylinen keskistä vanhempi).

139. sanan ylä johdannaisia ovat ylinen, ylänkö, 

ylittää (joki), ylistää (rukoilla ylistä), ylettää 

(kurottaa yliseen), ylentää (uhrata yliseen), 

yltyä (sää) ja yläkuu (kasvava kuu).

140. sanan ylä muotoja ovat lyydin yläz (ylöspäin), 

vatjan yles (ylös), viron ylal (ylhäällä), liivin yldo 

(ylhäältä), saamen alde (päällä), mordvan velga 

(yli, vrt. volga), marin wylno (päällä), udmurtin vile 

(päälle, vrt. ville), komin vilin (korkealla), mansin 

ällo (ylöspäin) ja alya (ylävirtaan), samojedin nine 

(päällä) ja selkupin innä (ylös).

141. enetsit kutsuvat taivaanjumalaa Ngaksi.

142. enetsien taruissa Nga luo maan ja veen yhdessä 

emonsa maanjumalatar Dya menun kanssa

(maanjumalatar ilmaa vanhempi).

143. mansit pitävät Numi-torumin poikia totemististen 

heimojensa aloittajina ja ilmentyminä (seitsemän poikaa, 

seitsemän heimoa).

144. "rivvoo ilmaa aavistaa ko pohjanen kovim pallaa" 

(pohjanen eli revontulet).

145. "ne on niitä akajjouhia" (ohuet hiusmaiset pilvet).

146. "pilivet kulukee allaete ei tuup poutaa" 

(pilvien liikkeistä ennustaminen).

147. "jos pilivet kulkuot alaittie ni o lum likiel" 

(lumipilvet).

148. "ko pilvet olliit alahal siit o ves likehel" 

(vesipilvet).

149. "oottelimma semmosesa pikkupirtisä ku ilima 

asettuu nii sitte lähetää" (ilmojen mukaan 

liikkuminen).

150. "ku iliman kans assuu ylläällä niin tulloo kovat 

poovat" (ilman kansi).

151. "mää katteli pohjose palloo" (revontulia).

152. "sillo ku välyt pallaa ni sillo tulloo pakkaset" 

(revontulten nimiä, vrt. välke).

153. "on tuo ilima niin tuhkevoo että on nukkua 

aloilleen" (nukuttava ilma, vrt. tuhka, tukahtua).

154. "on eteläsä auringon alla möhkä, mitä 

aanannee, tulleneeko ukkonee" (aanannee eli tietää, 

möhkäpilvet).

155. "haisoo ilima lämpimälle" (ilman haisu).

156. "ilma haisee satheele" (sateen haisu).

157. "taivas on haljaka sinine ja ilima kylymä" 

(taivas ja ilma, vrt. sää).

158. "musta pilv hirvittellyö, harmua pilv sattua"

(mustat ja harmaat pilvet).

159. "ei siit tänäp ainaka saret taer tullak kost taeval 

on tommossi pilveharsui, ei simmosis vet ol"

(vedettömät pilvet).

160. "ei sade ol kaukana ko taivas kasottaa nuart pilvee"

(kasvattaa nuorta pilveä, eläviä olentoja).

161. "piliven harsoa taevaalla ja tähet kiiluu läpi" 

(yötaivas).

162. "nyt ku teä ilma toas nuortu" (ilma nuortu, 

selkeni, vrt. vanha taivas).

163. "mutta se onkin erinomasta leimuamista, 

se ihan nin ku lainehtis siälä" (revontulet).

164. "pilvet harveno, nyt tullo hyvä ilma" 

(hyvä eli selkeä).

165. "ilma om pilvessä" (vrt. taivas).

166. "paksu jänkky kazva keskitaivaz, siz alka satta" 

(paksut jänkkypilvet).

167. "pohjoizem polest näkky kilaz" (kilaz eli 

punertava viiru, vrt. kiila, kiiltää).

168. "tänäbän ol laimia ilma" (laimia eli leuto).

169. "madalal om paksu pilvi, se on rinda" 

(rintapilvet).

170. "mukkaizad ilmad" (mukasat, omat ilmat).

171. "ilma alka pehmendyä" (vrt. lauhtua).

172. "pilvet ku om madalal ni kulled ligi meidä" 

(eläviä olentoja).

173. "vai noisseno sadama gu pilvittellö" 

(nousee satamaan).

174. "kirjava pouta" (puolipilvinen).

175. "jämägilöist revointuled tullod" (jäämäistä, 

revontulten synty).

176. "päivä laskija rinta" (taivaanrannalla 

olevaan pilveen).

177. "musta rinda noiso" (musta pilvirintama).

178. "taivas sirgenö" (sirgenö eli kirkastuu).

179. "ko tullo säkäz ilma ni se or rojuilma" 

(ilmojen nimiä).

180. "tuald pule jo jammoi" (jammoi eli pilvistyy, 

vrt. jamala).

181. "virod ylläld alla päin, mussad virod" (virod 

eli sadekuurojen luomat viirut).

182. "nyd ilma azettu" (tyyntyi).

183. "tynel ilmal oh hyvä souvveskella" 

(tyynen ilman iloja).

184. "ilmu jämmehtyy" (jämähtää, jäähtyy).

185. "pilven jänkkä" (jänkkäpilvet).

186. "jähkälehie taivas täysi" (jähkälepilviä,

vrt. jahkailla).

187. "pilvej jähkäleh" (pilvien nimiä).

188. "ilman jähmisköitti" (viilensi, kuka).

189. "ilmu jähmistih" (viileni, vrt. jahmi).

190. "taivastu kirbuou jyrypilvilöiz" (kirpoaa

taivasta, jyrypilvistä).

191. "rubiou pilvet harmaiks juottumah" 

(juottumah eli muuttumaan).

192. "päiväizen jumal avai, pilvez oli" (pilvien 

haltija, jum-al, ju-mal).

193. "kudai jumal kastau, se i kuivoau" 

(kesä kuivaa, kesäsateet).

194. "minuz on jumalantaudi, ei tiedoiniekad 

ni midä auteta" (jumalantauti eli syntymävika).

195. "ei ole jumalanhädä, vigahini on" (hädät 

ja pienemmät viat, vrt. metsän vigahini, 

veen vigahini).

196. "jumalanlapsethai myö olemmo" (jumalan 

eli numalan eli numin lapset, ilmasta polveutuvat

suvut).

197. "taivaz on junoloil, tuulen siived on suveh päi"

(junoloil eli pilvijonoilla).

198. "taivaz on junoloil pakkazel" (pitkillä ja 

ohuilla pilvillä).

199. "pilven juhmukka" (pyöreähkö pilvi).

200. "jumala tuld isköö" (jumalan tulet).

201. "jumala tuuloo" (vrt. erilliset tuulen

haltijat, vrt. jumala=haltija).

202. "jumala pilvie kazvattau" (kasvattaa

pilviä, vrt. jumala=taivas).

203. "jumala raista panoo" (panee rakeita,

hallitsee kaikkea ylisestä tulevaa).

204. "jumala vihmui" (satoi).

205. "pilvi taivahalla alko juantuo ta siitä tuli saje" 

(pilvien ja sateen yhteydestä).

206. "ilma jolakoiduu" (viilenee).

207. "päivä toanne mäni jemimpilveh" (jemin

pilveen, tummasta pilvestä, vrt. je-emi,

ju-umi, umi=emi).

208. "pilvih iskeksendelih taivaz, ga onnoako 

huomei vihman tiedäy" (huomisen sään 

ennustaminen).

209. "ilma kuvaistau" (kangastuksesta,

vrt. laatii kuvia, hahmoja).

210. "vihmaksizel ilmal nukuttoa enembäi" 

(nukuttavat ilmat).

211. "tumakko ilmu" (tumakko eli sumuinen, 

tum-akko).

212. "helly ilmu" (hellä eli leuto).

213. "isköy ilmu itsen" (iskee itsen, lyö salamalla).

214. "ihala ilma" (pilvetön, vrt. ihana).

215. "ilmoin toakse lähti" (ilmojen taakse, 

kauas).

216. "ilmaz matkatah pilved" (ilmassa

matkaavat pilvet).

217. "välläl ilmal" (ulkona, väljä ilma).

218. "kudai siä ollah ilman selläs" (kaukana, 

maailmalla).

219. "on tuuli keändynyh toizeh ilmah, pohjazes 

tuuloo" (ilmah eli suuntaan).

220. "ilmanrandu ruskottau" (ilman ranta,

vrt. taivaan).

221. "ilmanrandu opastau" (opastaa, 

omat opettajat).

222. "ilmanrannaz da ilmanrandah kulgizin" 

(rannasta rantaan, ilman ympäri).

223. "dumala luadi därvet i dovet" (dumala eli 

jumala eli jum, toinen luojahengistä).

224. "ijättäy pilvie" (nostattaa, vrt. itää).

225. "tuuldu puhaldau pilvennenäz" (pilven

nenästä).

226. "järvel ku tuulda pilvennenäs veäldi, gä veneh 

huojahtelih" (tuuli pilvennenästä).

227. "vuottelen täz kodvazen, eigö ilma höröstyiz" 

(vuottelen=odottelen, höröstyiz=tyyntyisi).

228. "häyräkkä seä" (sumuinen, vrt. höyry).

229. "pilved matkatah häyräkäl" (häyräkäl eli 

nopeasti).

230. "toal tuloo pilvihattara, hoz vihmunoo" 

(hattarapilvet).

231. "egläi oli hyvä ragehem panendu" 

(raekuuro, kesän ihmeitä).

232. "hoikkenou taivaz" (hoikkenou eli selkenee).

233. "hoalistun on ilma, eklen oli viluni" 

(hoalistun eli lämmennyt).

234. "pilvet hoaruoldih, kavottih" (katosivat,

pilvien elämää).

235. "pilvet hoaroillah, päivy kohenou" 

(haaroittuvan pilvipeitteen takaa).

236. "joga päiveä jumalal hengässämmös" 

(luojahenkien kiittäminen).

237. "seä on heldymizilleh" (lämpenemässä,

heltyä).

238. "hyveä seädy vai jumal pidänöy" 

(jumalan sää).

239. "revontulet paletah, pitäy varottautuo, 

hyö heittäyvytäh" (revontulten varominen,

vrt. heittäytyä maahan).

240. "seä on helly tänäpäi" (helly eli tyyni).

241. "syyspilvet tuulem mugah havistah" 

(pilvien aikaa).

242. "katso kuin tuli hatakan hattaraini, lienöygö 

tuosta vihma" (hatakat ja hattarat).

243. "hatakkoloista vihmuu, kun vain hatakod 

lähtiettih kävelemäh, niin i vihma" (sadepilvien

nimiä).

244. "hatakkoloi kazvattelou, sid luadii pilvizem 

päivän" (kasvattelee hatakkoloita).

245. "hatakko rävähyttäv vihmuu" (vihmuu 

eli sadetta, hat-akko).

246. "illal nouzoo hauru ilmoa" (hauru eli

sumuista, vrt. häyry).

247. "haurukaz ilmu" (sumuinen ja viileä).

248. "pietti pilvet juoksomasta, hattarat 

harittamasta" (pysäytti pilvien liikkeen,

ilmanhaltijan voimista).

249. "pilvet haijottih" (hajosivat, 

hälvenivät).

250. "katso seä haikostuo, pilvet katkieldih" 

(haikostuu=selkenee, viilenee).

251. "haitrakkohai on taivaz, ga toinah ei vihmu" 

(haitrakko, selkenemässä).

252. "vilun haidrakkani" (viileä ilma).

253. "utu lankei, haivero" (viileä utu).

254. "tänäpäi jumal kaikelleh eleä, vihmuu, 

päiveä, jyrizi" (ilmanhaltijan elämää).

255. "tiäldä päin pilvet assutah" (astuvat, 

eläviä olentoja).

256. "azettumizeh on siä" (asettumassa, 

tyyntymässä).

257. "jumalas pidäv vuottoa armuo, ei ristikanzois" 

(oma jumala, vieraat ristin palvojat).

258. "ei ole jumalan hajuu peässä, itselläs kaikki 

vain anassetah" (jumalan haju, vrt. luojahengen 

ohjeet oikeasta elämästä).

259. "alailmu on, pilveksine, vihmuu" 

(pilveksinen alailma).

260. "aleni vihmumah taivaz" (vrt. matalalla 

liikkuvat pilvet).

261. "Karu aigah suau, Jumal vallan andau" 

(luojahenkien nimiä, vrt. obinugrilaisten 

Xul ja Num).

262. "kahmistui ilmu" (viileni).

263. "kajoksesta vihmuu kaikem päivän, 

sekehestä silloin toittsi" (kajos=puolipilvinen, 

sekes=selkenevä).

264. "tänpiän om pilvessäh, eule kajos" 

(pilvinen ja puolipilvinen).

265. "taivas on kajossah" (kajossaan,

selkenemässä).

266. "seä on kajakka" (selkeä, kuulas).

267. "kajakko ilm on, ei nävy pilvee ni kus" 

(kajakko eli pilvetön).

268. "talvella ku on vilune i ku taivas selgie on, 

sanomma kajakka" (vilunen ja selkeä ilma).

269. "ilma kajakoittuo" (kajakoittuu eli

selkenee).

270. "kaidrevui ilmu" (kirkastui).

271. "vilun kapakko ilmu" (vilu ilmat).

272. "karguau taivas" (revontulten kisatessa,

karku, vrt. Karu).

273. "pilvihatakko tuloo, ga tulgah jumalan ker" 

(pilvien keralla liikkuva jumala).

274. "pilven hatakkaini tuli pieni, se kasto heinät" 

(pilvien nimiä, vrt. hatakainen).

275. "taivas ku on karvane, se siäm muutteloo" 

(ohuessa pilvipeitteessä, vrt. karva=väri).

276. "taivahan karvani" (taivaan värinen, 

jokaisella haltijalla omat värinsä).

277. "jumala pilvie kazvattoa" (ilmanhaltijan 

elämää).

278. "ilmu kauhistui" (viileni, vrt. kauhea).

279. "ilm ov vilun kavakku" (ilma eli sää).

280. "pilvii rubei keräilemäh, vikse luadiu uvvessah 

vihman" (pilviä keräilevä haltija).

281. "taivas on kerttehissä" (päivän paistaessa 

pilvien raoista).

282. "ilmu keändyy poudah päi" (ilman 

kääntyminen).

283. "taivas kiilisteä, on kajos" (kiilistää

eli loistaa).

284. "kiitä ilmua ildazil, pardasuuna poigua" 

(ilman ja lasten kiittäminen).

285. "taivas poudah kiiristih vihman jällel" 

(vihman jälkeinen pouta).

286. "taivas poudah päi kiiristih" (kiiristi

eli kirkastui).

287. "kiirakka valgie on taivas" (kiirakan 

valkea, taivaan värejä).

288. "taivaz on kilpakka vilussundoa vas" 

(kilpakka eli kuulas, pakkasta vasten).

289. "dumala kilpisty pakkazeksi" (kilpistyi,

vrt. kilpisjärvi).

290. "killie taivas" (killie eli kuulas).

291. "taivas kirjutteleh" (kirjottelee, pilvet

ilmanhaltijan luomia kirjailuja, lieneekö

naispuolinen).

292. "moin on koamakk ilma, viluttsaista seädä" 

(kaamakka eli kylmä).

293. "ilmu koamistuu, valguou taivaz" 

(kylmenee ja selkenee).

294. "koilispuoli" (koillinen taivas).

295. "koillispuolini pilvestelieteh, vihma roiteh" 

(pilvien ja vihman yhteydestä).

296. "koilizranda" (koillinen taivaanranta).

297. "kohtu taivast om puud metsäz" (taivasta 

kohti kasvavat puut).

298. "kokkareh" (pilven kokka).

299. "pilven kokka" (kokka eli nokka).

300. "kojosilma" (selkeä, vrt. kajos).

301. "seä on vilun kojakka" (kylmä ja selkeä).

302. "vilun kojakk ilma" (säät ja ilmat).

303. "kolakka ilma on tänäpiänä" (ilma 

kerrallaan).

304. "luida kolottau, mi tullou, siägö muuttunou" 

(ilmoille herkät ihmiset, vrt. ilmanhaltijan 

valitsemat).

305. "taivaz on kobarehilleh, järielöil pilvilöil" 

(järeillä kumpupilvillä).

306. "seän jumala muuttoa, tuutsan loadie" 

(säänjumala jumala).

307. "kuihakka ilma" (tuiskuinen).

308. "kumura" (kuuropilvi).

309. "kultsakka taivas" (kirkas).

310. "tämpiänä siät kuoldih, vihmu lieni, pilvet liettih" 

(säiden kuolema, vrt. hyvien säiden).

311. "pilvi kuohuu, tuuttsa kun tulou" (tuuttsa

eli tuisku).

312. "pilvet kuohuspäilleh kulgietah" (kun

sataa ja paistaa, kesän ilmoja).

313. "ilma kuvaistau" (väreilee).

314. "kuvakka ilma" (nähtäessä kangastuksia,

kuva-sanan alkuperää).

315. "Jeämeren oallot antau sen kuvahaisen 

taivahalla, kur revontulet palau" (revontulten 

synty).

316. "kylvöpilvet tulou sygyzyl, n on ku pattsahat, 

korgiet möyryt moizet" (korkeat möyrypilvet).

317. "jo kylvöpilved ollah, pidäy kylveä" 

(pilvien keralla kylväminen, vrt. päivän).

318. "kylvöpilvet ei vihmu" (vihmattomat 

pilvet).

319. "kylmeändälleh on, ei ole pilvie taivahal" 

(taivaan selkeneminen, ilman kylmeneminen).

320. "ilmu kylmähtih" (kylmeni).

321. "sillä voaran keykällä noskoa peällä, 

ilmad näyttää" (korkeille paikoille nouseminen,

ilmanhaltijan palvomista).

322. "kämpäkkö ilmu" (kylmähkö).

323. "pilvet köhmistellähäs suuril pliitoil" 

(pliitoil eli liuskoina).

324. "pilvet kävelläh" (eläviä olentoja).

325. "kömpäkkö ilmu" (kylmä).

326. "köhmäkät pilvet" (paksut ja tummat).

327. selkuppien mukaan yliseen kuljetaan  

kookasta vanhaa puuta pitkin (aliseen saman 

puun kolosta).

328. nenetsien taruissa maailman luojina toimii 

ylisessä elävä nuorempi veli ja alisessa elävä 

vanhempi veli (nuoremman veljen apulaisena 

toimii kuikka tai saukko joka sukeltaa mutaa 

alkumeren pohjasta ja sylkee mudan veden 

päälle, luoden näin maan).

329. nenetsit kääntyvät ylisen henkien puoleen 

keskisen henkien ollessa kyvyttömiä auttamaan 

(keskisen henget läheisempiä).

330. nenetsit kääntyvät ylisen henkien puoleen 

metsästyksen epäonnistuessa, lapsen sairastuessa 

tai suuren uhan edellä.

331. nenetsien mukaan ylisen sisäänkäynti sijaitsee 

pohjantähden alla (toisen tiedon mukaan

päivännousun suunnassa).

332. nenetsien mukaan yliseen pääsee seuraamalla 

päivän sädettä (toisen tiedon mukaan sateenkaarta).

333. hantien mukaan yliseen pääsee tulen avulla 

(ylös kohoava savu).

334. sanalla jom tarkoitetaan hyvää, ystävällistä, 

urheaa ja vahvaa (hantin jem, mansin jomas, 

unkarin jo, vrt. jom-ala).

335. sanan yli muotoja ovat yllä, ylläs (suomi), 

ula, ules (viro, vrt. ulla), jillie, alas (saami), 

velks, velde (mordva), wolän, wul (mari), vil, 

volon (udmurtti, vrt. ville), vive, volo (komi), 

elo, al (hanti), ällo, alya (mansi, vrt. aljo), 

nio, nida (nenetsi), ni, niro (enetsi), ni, nini 

(nganasani, vrt. ninni), innä, enne (selkuppi) 

ja nigindo, nogende (kamassi).

336. sanalla menny tarkoitetaan taivasta 

(mordvan menel, unkarin menny, 

vrt. mennyt, me-enni).

337. sanalla kumuri tarkoitetaan pilviä, hattaroita, 

sumuista ilmaa, pimenevää ilmaa ja pimeyttä 
(mordvan kovol, komin kimer, mansin xomxat, 

unkarin homaly).

338. nganasanit yhistävät ylistä tulevaisuuteen 

(tulevien tapahtumien uskotaan piilottelevan

ylisessä).

339. nganasanit pitävät ylistä kolmesta tai 

yhdeksästä kehästä koostuvana (vrt. kerroksesta).

340. nganasanien mukaan ylisessä paistaa päivä 

ja puhaltaa virkistävä tuuli (kevät vai kesä).

341. nganasanit kuvailevat ylistä kivien, kasvien, 

suuria kalojen ja villipeurojen asuttamaksi 

paikaksi.

342. nganasanien mukaan ylisessä elää hyviä 

ja pahoja henkiä (keskisen tapaan).

343. nganasanit kutsuvat ylisessä elävää 

luojahenkeä nimin Nguo ja Baykuo nguo 

(hyväntahtoinen vanha ukko, guo=kuo,

vrt. karhun nimet).

344. nganasanit pitävät Nguoa yhtenä maailman 

luojista (toinen luojahenki aliseen yhistetty 

Fannida, f=p, panni-da, pa-anni).

345. nganasanit pitävät revontulia ylisessä 

vellovan meren aaltoina (kalastuskauden 

aikaisina, vrt. vuodenajat päinvastoin

tai keskistä edellä).

346. hantit jakavat ylistä ja alista kolmeen 

kerrokseen (vrt. kehään).

347. enetsit jakavat ylistä ja alista seitsemään 

kerrokseen.

348. enetsit kutsuvat ylisen haltijaa nimellä Nga.

349. enetsien mukaan Nga elää ylisen 

seitsemännessä kerroksessa (vrt. pilvikerrokset,

vrt. seitsemän routakerroksen alla elävä alisen 

haltija Todote).

350. nganasanien taruissa noidat kiipeävät 

yliseen "yhdeksän kerroksen läpi".

351. selkupit jakavat ylistä kolmeen, seitsemään 

tai yhdeksään kerrokseen.

352. nenetsit puhuvat Numista sanoin "Numi 

muuttui kesäksi" (talvi, vuosi) ja "istuin kunnes 

Numi nousi" (päivä, pilvet).

353. nenetsit kutsuvat tärkeänä pidettyä ihmisiä 

ylhäältä tarkkailevaa haltijaa nimellä Numkympoi
("tähtien joukossa elävä").

354. nenetsit pitävät Numkympoita isoisänä ja 

heimon perustajana (ylisen haltijoiden alkuperää).

355. nenetsit uhraavat ylisen haltijoille koiria ja 

poroja (verta ei saa valua maahan).

356. nenetsit uhraavat ylisen haltijoille eläimiä joiden 

annetaan kuolla vanhuuteen (kukaan ei saa puuttua 

eläinten toimiin).

357. enetsit kutsuvat jumalaa, säätä ja taivasta 

sanalla nga.

358. nenetsit kutsuvat ylisen henkiä numeiksi ja 

henkien johtajaa Numiksi.

359. nenetsit kutsuvat Numin alista hallitsevaa 

veljeä Ngaksi.

360. enetsit pitävät Ngata ylisen henkien johtajana 

(vastakkaisia uskomuksia, vrt. toisiinsa sekoittuneet 

heimot, yhteisen alkuperän omaavat heimot).

361. enetsien taruissa ylisen haltijat luovat 

maailman, maan ja vedet.

362. nenetsien ylisen haltijoihin kuuluu Nini 

(vrt. ninni) ja Ileumbarte (elämän antaja,

ile-um-barte).

363. nenetsit pitävät Ileumbartea ylisen ja keskisen 

hallitsijana (ei laskeudu likaisena pitämäänsä 

keskiseen).

364. nenetsien taruissa Ileumbarte keskustelee 

ihmisten kanssa tadebtsy-henkien välityksellä 

(valitsevat äänekseen noidan, tadibey).

365. nenetsien mukaan tadebtsy-henkiä elää 

maan joka kolkassa (ei pidetä hyvinä tai pahoina, 

voivat auttaa ja vahingoittaa). 

366. nenetsit pitävät maata ja kaikkia eläviä 

olentoja Numin luomina. 

367. nenetsit pitävät Numin poikaa Ngata 

vahingollisena henkenä (toisen tiedon mukaan 

veli, taustalla oikeita ihmisiä, heimojen

perustajia).

368. nenetsien mukaan Num puolustaa ihmisiä 

Ngalta vain jos pyytävät apuaan (uhrit annetaan

suoraan yliseen tai haltijoiden puisille 

eläinhahmoille).

369. nenetsit kutsuvat taivasta sanoilla nuv

ja nunjera (nun-jera, nu-njera).

370. nenetsit kutsuvat sumua sanoilla sjienuo ja sin 

(vrt. sininen, siintää).

371. nenetsit kutsuvat pilviä sanoilla tiir ja tir 

(vrt. tiirailla, tiira).

372. nenetsit uhraavat Nomille harmaita ja valkoisia 

hirvasporoja (taivaan värejä).

373. nenetsit kutsuvat ylisen haltijaa Nomiksi ja 

Hymiksi (vrt. hymyillä, hymähtää).

374. nenetsit kutsuvat vaaleita ja vaaleapilkullisia 

hirvasporoja Nomin poroiksi (jokaisella perheellä 

pyhiä poroja joita ei käytetä ajokkaina).

375. nenetsit pitävät Numia "kaikkien elävien 

olentojen luojana".

376. nenetsit pitävät Numia myrskyjen, sään ja 

vuodenaikojen haltijana. 

377. nenetsit kutsuvat Numin akkaa nimellä 

Ya myunya (maan emo, parilla useita keskisessä 

eläviä poikia ja tyttöjä). 

378. nenetsit uhraavat Numille vuosittain 

valkoisen poron (vrt. obinugrilaisten ei kaipaa 

ihmisten uhreja).

379. "seitsemän hirvasporoa, kuusi hirvasporoa, 

tolpassa kiinni, kumartavat, säteilevät kuin valkoiset 

jäähileet, majan edessä hopeinen kulho, kulhosta 

johtaa majaan seitsemän jännettä, majaan astuttaessa 

kuuluu porojen hengitystä, hengityksestä nousee 

huurua, majassa on siivekkään Saoni kaon ikin 

(kultainen kaon ukko) kuva, haltijalla on suuret 

siipisulat, majassa istuu Torem, kuten miehet istuvat 

majassa, majan keskellä on kaksi valkoista nuolta" 

(hantinoidan ylisen matka).

380. hantien mukaan Taivaallisen emon maja on 

pystytetty "seitsemän kannon nokkaan" (pidetään 

miespuolisia haltijoita vanhempana).

381. nenetsit kutsuvat yliseen matkaavaa noitaa 

sanoilla vydu´tana.

382. nenetsinoita matkaa yliseen noustessaan  

vaakasuoraan ja sitten suoraan ylöspäin läpi taivaan 

kerrosten (jokaisella oma värinsä).

383. nenetsien mukaan taivaalliset olennot elävät 

ylisessä samaa elämää mitä olivat eläneet maan 

päälläkin (vrt. tuonilmainen). 

384. nenetsien mukaan ylisen kuudennessa tai 

seitsemännessä kerroksessa elää hyväntahtoinen 

Ya minya (maan emo, auttaa läpi lentävää noitaa).

385. nenetsit kuvailevat ylisen ylintä kerrosta 

äärettömäksi tilaksi josta loistaa voimakasta valoa 

ja pimeyttä (pidetään Numin kerroksena).

386. nenetsien mukaan noita kohtaa ylisen 

ylimmässä kerroksessa esteitä ja koettelemuksia 

(joista selviytyessään saa Numin hyväksynnän 

ja uutta voimaa noidan tielle).

387. nenetsien mukaan Num päättää sielujen 

uudestisyntymisestä (vrt. omaan heimoonsa

kuuluvien).

388. nenetsien mukaan veljekset Num ja Nga 

loivat maailman kilpaillen ja yhteistyötä tehden 

(taustalla oikeat veljekset, maailma=jonkin 

heimon alue).

389. nenetsit kutsuvat luojahenki Ngan tyttären 

nainutta maata kannattelevaa voimakasta noitaa 

Maan-vanhaksi-mieheksi (matkaa aliseen Numin 

neuvosta estämään maailmaa tuhoutumasta).

390. selkupit kutsuvat ylisen haltijaa Nopiksi 

(Nopin poikaa Lyiaa pidetään ilveilijänä ja 

kokkona (kok) eli päällikkönä).

391. selkuppien taruissa noidat matkaavat 

yliseen taivaaseen-johtavan-puun oksia pitkin.

392. samojedit pitävät sadetta, pyryä ja myrskyjä 

Numin tekosina (ei vihana, "Num ei välitä 

keskisen asioista").

393. selkupit kutsuvat Numia nimellä Uary los 

(suuri henki).

394. nenetsit kutsuvat sumua sanalla koci.

395. mansien mukaan ylisen olennot 

kutsuvat keskisessä eläviä alisen olennoiksi 

(olevaisuuden tasojen luonteesta).

396. hantit kutsuvat ylisen haltijaa nimellä 

Torom ati.

397. hantit kuvailevat ylisen sisäänkäyntiä 

sanoin taapet wees´pa huneng nowe 

(valkoinen, seitsemän kattopuuta, 

harjanteen alla).

398. hantit kuvailevat Maailmaa-katsovaa

-miestä sanoin sade-mies-joka-putosi-ylhäältä 

ja tuuli-mies-joka-putosi-ylhäältä.

399. hantit pitävät valkoista hyvinvoinnin, 

terveyden ja ylisen värinä.

400. hantien mukaan ylisen haltijoilla ei ole 

napoja (vrt. eri tapa irrottaa napanuora / 

antaa irrota itsestään).

401. hantien taruissa Maailmaa-katsova-mies 

elää "kuun ja päivän värisessä majassa".

402. hantien taruissa Maailmaa-katsova-mies 

elää "ohitse kiitävien pilvien korkuisilla vuorilla"
(vrt. vuorten haltijat, saivo-vuoret).

403. hantien taruissa Maailmaa-katsova-mies 

elää "kevätmetson-höyheniin, syysmetson

-höyheniin peittyneillä vuorilla".

404. mansit kuvailevat ylisen haltijoita 

"siivekkäiksi hengiksi" (vrt. lintuhahmot, 

vuorilla elävät linnut).

405. mansit kutsuvat ylisen henkiä pyhänä 

pidetyn 5-kielisen soittimen alimmalla kielellä.

406. mansit kutsuvat Numin akan Kaltesh ekwan 

vanhempia nimin Kwores ja Sis (vrt. kuore, sisi, 

veli Ooter, nimien perään lisätään kultainen).

407. hantit kutsuvat ylisen viiden alimman 

kerroksen haltijoita nimin Tokhtaen iki, 

Tary-aivaert iki, Avt iki, Vaeit iki ja As-tyi iki 

(vrt. vastaavat jokien haltijat, ylinen=joen 

yläjuoksu, vrt. tohtaja eli kuikka).

408. hantit kutsuvat ylisen kuudennen ja 

seitsemännen kerroksen haltijoita nimin 

Vozhin iki ja Ian-vozh iki (miesnoidan

kuvailema ylinen, pelkkiä ukko-haltijoita).

409. hantien ylisen uhreihin kuuluu seitsemän 

valkoisen kankaan sitominen koivuun "Torumin 

pyhässä paikassa".

410. hantit pitävät kolmea keskisen lukuna ja 

seitsemää ylisen lukuna (vrt. otava).

411. hantit pitävät Numia taivaalta alas heitetyn 

Tulen emon poikana (tuli ilmaa vanhempi).

412. hantit pitävät Maailmaa-katsovaa-miestä 

Numin ja tulen emon Tyurs nay ankin nuorimpana 

poikana (uskotaan elävän ylisen ja keskisen välillä). 

413. mansien taruissa Maailmaa-katsova-mies 

matkaa taivaalla päivän hahmossa ja auttaa ihmisiä.

414. hantit kohdistavat Numin ja Kon ikin 

(maailmaa-katsova-mies) rukoukset päivää kohti 

(pyydetään hyvää elämää, pyyntionnea).

415. hantien taruissa Num-torem elää ylisessä 

majassa jossa on räppänä ja riu´uista kyhätty katto
(joen lähteillä elävä alkuhenki).

416. hantit kutsuvat Numia "seitsemän-soopelin

-pituiseksi-ukoksi".

417. hantien mukaan Numin ääni kuulostaa 

"tyynen taivaan seitsemältä ääreltä kuuluvalta 

jyrähdykseltä".

418. hantien mukaan Numin kosketus tuntuu 

"alhaalla roikkuvan taivaan seitsemän äären 

kosketukselta".

419. hantit pitävät Maailmaa-katsovaa-miestä 

Numin ja syntymänjumalatar Kalteshin poikana 

(muita nimiä naisen poika, naisen veljenpoika 

ja naisen sisarenpoika).

420. mansien mukaan Maailmaa-katsova-mies 

surmasi ensin monta urhoa ja oli pahantekijä 

(os´mar-khum) kunnes muuttui Topal ojkan 

käskystä ihmisten suojelijaksi (osa haltijoista 

vierasta alkuperää).

421. hantit pitävät Maailmaa-katsovan-miehen 

edeltäjänä irtysh-joen suulla elävää hanhen 

hahmoista henkeä joka valvoo vesieläimiä ja 

antaa kaloihin ja vesilintuihin liittyvää onnea 

(vieraiden haltijoiden taustalla omia).

422. hantit pitävät Maailmaa-katsovan-miehen 

pyhäkkönä nahoista joen töyräälle kasattua pesää 

jossa pidetään haltijan vaskista hanhenkuvaa 

(pyhäkössä käydään kalojen ja vesilintujen 

pyynnin edellä, uhriksi pyyntivälineitä).

423. hantien taruissa Maailmaa-katsova-mies 

elää "ob-joen lähteillä, kultahiekkaisella ja 

nurmisella paikalla, metsojen asuttamalla 

kumpumaalla, kuun-värisessä, päivän-värisessä 

majassaan".

424. mansien taruissa Maailmaa-katsova-mies 

elää lähellä taivaallista kylää isoäitinsä kanssa 

(vrt. obin alkulähteillä sijaitseva "pyhä kylä").

425. mansien mukaan Maailmaa-katsova-mies 

lähtee metsälle muiden miesten tavoin muttei 

saa koskaan mitään (metsästystaidoton hevosmies 

vai kaiken päinvastoin tekevä alkuhenki).

426. mansit yhistävät Maailmaa-katsovaa-miestä 

mos-heimoon (alkuheimot mos ja por).

427. mansien mukaan Numi-torem, Kaltesh ja 

Maailmaa-katsova-mies edustavat haltijoiden
nuorinta kerrostumaa (naispuolinen luojahenki 

alkaa kutsua itseään Kalteshiksi).

428. mansien taruissa Maailmaa-katsova-mies 

kiertää Veen-emon, Kuun-vanhan-miehen ja 

Päivän-emon luona "surmaten miehiä ja tehden 

naisista omiaan" (omat ja vieraat haltijat).

429. mansit pitävät Numia alkuheimoista 

nuorempana pidetyn por-heimon suojelijana.

430. udmurtit kutsuvat olevaisuuden neljää 

tasoa nimin in syör (ylinen), in doonnae 

(taivas-maa), tapal-doonnae (tämä-maa) 

ja sopal-doonnae (kuolleiden-maa).

431. udmurtit kutsuvat ilman emoa nimellä 

In-mumy (pidetään miespuolisia haltijoita 

vanhempana).

432. udmurtit kutsuvat miespuolista ilman

haltijaa nimellä Inmar (vrt. ilmar-inen).

433. udmurtit kutsuvat sateen, sään ja tuulen 

haltijaa nimellä Kwaz (w=u, kuas).

434. nenetsien taruissa Num ilmestyy koira

-revon hahmossa (auttaa urhoa akan ja 

vaurauden löytämisessä).

435. nenetsit pitävät Numia pyyntionnen 

ja vaurauden antajana (sukujen suojelushenkien

eli toteemien piirteitä).

436. nenetsit kutsuvat ylisen haltijaa nimellä 

Nu-yerv (vrt. jerv, erv).

437. marien ylisen henkiin kuuluu Tunya yumo 

(tunja, maailmankaikkeuden jumala) ja Kava 

yumo (taivaiden jumala, y=j).

438. marit kutsuvat usvan haltijaa nimellä 

Tutyra kugy yumo.

439. nenetsien mukaan yliseen kuljetaan 

"seitsemän taivaallisen polun kautta, 

aivoja syövän Khansosyada-hirviön 

maiden kautta, ihmisiä syövän Syudbyan 

maiden kautta, kivisten vaskenväristen 

vaarojen kautta, seitsemän kohisevan 

kosken kautta" (ylisen luonteesta, noitien 

matkakohteita).

440. nenetsit pyytävät Nomilta apua sanoin 

"oi suuri Nom, auta meitä, estä veljeäsi suurta 

Ngata, vain sinä, suuri Nom, voit estää häntä 

tekemästä vahinkoa, muuten heimoni kuolee 

ja maailmasta tulee eloton ja tyhjä".

441. hantien taruissa Num-torum luo ihmiset 

savesta ja vedestä (toisen tiedon mukaan 

ensin raudasta, jolloin olivat kuolemattomia).

442. nganasanien taruissa noita matkaa yliseen 

kahden taivaallisen naisen luokse (vrt. pelkkiä

ukkoja sisältänyt ylinen).

443. nganasanit pitävät taivaallisia naisia 

puoliksi hirvinä tai peuroina (määräävät heimon 

pyyntionnen, toteemien piirteitä).

444. komien taruissa taivaallinen poro synnyttää 

maalliset porot ("putoilevat pilvistä").

445. mordvalaiset kutsuvat taivaallista neitoa 

nimellä Ange-patjaj.

446. nganasanit kutsuvat taivaallista naista 

nimellä Ninulemy mou njamy (elää ylisessä ja 

antaa hedelmällisyyttä maan päälle, vrt. sadetta,

vrt. selkuppien Nini).

447. komien taruissa alkuhenki Jen antaa 

naispuoliselle Dzudzalle neljä ylimääräistä 

rintaa jotta pystyisi paremmin imettämään 

kuutta poikaansa (zuzdin-heimon syntytaruja).

448. komit kutsuvat ylisen haltijaa nimellä 

Yong.

449. komit pitävät valkoisia joutsenia Yongin 

lähettäminä (toisen tiedon mukaan tuulen

haltijan).

450. komien taruissa Yong antaa ihmisille 

"elävää vettä".

451. komien taruissa alkuhenki Jen luo miehen 

ja toinen alkuhenki Omöl naisen (jotka Jen 

herättää eloon).

452. udmurtit pitävät päivätaivasta 

taivaanjumala Inmarin hahmona ("kaikki 

valoisa mitä näkyy").

453. udmurtit kääntyvät Inmarille uhratessaan 

itää kohti (nousevan päivän suunta).

454. udmurtit kutsuvat Inmarin uhria 

"ylöspäin suunnatuksi uhriksi" (uhrit korkeilla 

paikoilla kasvaviin vaaleisiin puihin).

455. udmurtit muistavat Inmaria vuoden 

valoisana aikana (vrt. valon henki, sinitaivaan

henki, kesävuoden henki).

456. moksalaisten taruissa alkuhenki Ine narmon 

(suuri lintu) luo ensimmäiset ihmiset (jättiläisiä 

jotka elivät 700-800 vuotiaiksi).

457. moksalaisten haltijoihin kuuluu Ine narmon 

(myöhemmin sai nimen värden skai), veenhaltija, 

kuunhaltija, ukkosen haltija, pakkasen haltija, 

puiden haltijat ja kodinhaltija.

458. moksalaisten taruissa Ine narmon ilmestyy 

valkoisen joutsenen hahmossa (aksa loksti).

459. moksalaisten taruissa Ine narmon luo veden 

jonka pohjasta toinen alkuhenki Yaksarga (sorsa) 

sukeltaa hiekkaa (Ine narmon muokkaa hiekasta

maan, maalle kasvaa Ine sufta (suuri puu) jonka 

oksille suuri lintu tekee pesänsä).

460. moksalaisten mukaan Ine narmonille 

syntyy kolme jälkeläistä (satakieli=tsofks, 

käki=kuku, kiuru=ozarga).

461. ersalaisten taruissa Suuri lintu munii 

kolme munaa joista syntyy sadon emo Norovav, 

tuulen emo Varm ava ja metsän emo Vir ava 

(vrt. eläin ja ihmishahmot).

462. ersalaisten mukaan Suuren linnun pesä 

sijaitsee koivun latvassa.

463. moksalaisten taruissa alkumerellä melova 

Skai pyytää toista luojahenkeä sukeltamaan 

pohjasta hiekkaa, toinen luojahenki muuttuu 

telkäksi, sukeltaa ja saa hiekkaa kolmannella 

yrittämällä, Skai sylkäisee hiekat suustaan, 

hiekat muuttuvat tasangoiksi joihin toinen 

luojahenki luo rotkoja ja vuoria.

464. mordvalaisten taruissa Suuri lintu munii 

maailman munan (ersan ine al, moksan oziu al) 

jonka keltuainen muuttuu näkyväksi maaksi ja 

kuoret maata ympäröiväksi aliseksi ja yliseksi.

465. mordvalaiset kutsuvat ylistä sanalla menel 

ja keskistä sanalla moda (tasoja ympäröi 

kylmyyteen ja pimeyteen yhistetty meri jota 

alettiin myöhemmin kutsua aliseksi).

466. mordvalaiset pitävät hopeaa ylisen värinä 

(vrt. pilvet).

467. mordvalaisten ylisen hengen Skain

uskotaan elävän päivännousun suunnassa 

(jonne lausutaan rukouksensa).

468. mordvalaisten taruissa Skai luo taivaan 

maan jälkeen.

469. moksalaisten mukaan Skai elää kuussa 

(missä muut haltijat käyvät luonaan).

470. moksalaisten mukaan taivas oli ennen niin 

lähellä että "pilvet koskettivat puita" ja "naiset 

husoivat pilviä kauemmas kepeillään".

471. mordvalaisten mukaan taivas muodostaa 

maan päälle hopeisen kaaren jonka läpi tuleva 

"ikuinen valo" antaa ihmisille lämpöä ja valoa.

472. mordvalaisten mukaan ihmisen henki 

nousee kuoleman jälkeen yliseen Nishke pazin 

luokse (kehon jäädessä maan haltijalle).

473. mordvalaisten mukaan ylinen koostuu 

kahdesta kerroksesta (kivinen ja rautainen).

474. moksalaisten taruissa Skai luo ihmisen 

30 vuotta vanhasta puusta ("katseellaan, 

tahdollaan, toiveellaan").

475. moksalaiset kuvailevat Skain luomia 

ensimmäisiä ihmisiä valtaviksi jättiläisiksi jotka 

elivät 700-800 vuotiaiksi (selviytyivät tulvista 

koonsa vuoksi).

476. mordvalaisten ylisen henkiin kuuluu 

syntymän emo Ange patiai (antaa maan päälle 

elämää kasteen, lumen, sateen ja salamoiden 

hahmossa).

477. moksalaiset kutsuvat ylisen keskikohtaa

sanoilla menel tekshi (korkein kohta menel 

ezha, vrt. esa).

478. moksalaiset kutsuvat alkuhenki Skajta 

nimillä Skabavaz (ska=aika, bavaz=ilo), Ocu skaj 

(ocu=suuri) ja Vär skay (vär=ylin). 

479. moksalaisten taruissa Skaj luo hyvät ja 

pahat henget.

480. moksalaiset kuvailevat Skajta näkyvän ja 

näkymättömän valtiaaksi.

481. marit kutsuvat luojahenkeä nimellä Kugu 

(veteen yhistetyn naispuolisen luojahengen 

nimi korvattu keremetillä).

482. marit kutsuvat ylisen haltijaa nimellä 

Osh kugu yumo (suuri valkoinen jumala).

483. marit kutsuvat ylisen haltijaa nimin 

Kugu jumo ja Kugurak (vanhin).

484. marit kutsuvat sumun haltijaa nimellä 

Tutyra (vrt. tut-yra, tu-tyra).

485. marit pitävät koivuja, lehmuksia ja tammia 

ylisen haltijoiden puina (uskotaan istuvan puiden 

oksilla).

486. marit pitävät Kugu jumon tytärtä Yumoa 

naisten, lasten, kutomisen ja ompelemisen 

suojelijana. 

487. marien mukaan yliseen voi nousta ketjua 

pitkin (vrt. nuoraa, siimaa).

488. udmurtit ripustavat ylisen henkien lahjat 

puihin (pidetään puissa uhrimenojen ajan, 

lopuksi poltetaan).

489. udmurtit nostavat ylisen uhrit "kolmen 

oksan päälle" (rukouksen aikana).

490. udmurtit kutsuvat yliseen uhraamista 

sanoilla vyle mychon (antaa ylös).

491. udmurtit säestävät ylisen rukousuhria 

kannuksella (dymbyr). 

492. udmurttien taruissa muuttolinnut lentävät 

haltijoiden maasta vanhempien maahan ja 

vanhempien maasta ihmisten maahan

(haltijat ja vanhemmat, kolme olevaisuuden

tasoa, vrt. tuonilmainen, saivot).

493. udmurttien mukaan olevaisuuksien keskellä 

istuu luojahenki Tuno lintuja kutsuen ja kannustaan 

lyöden (haltijoiden alkuperää, oikeita ihmisiä).

494. udmurtit jakavat maailmaa ylisessä 

sijaitsevaan tuonilmaiseen (Inmar), näkyvään 

taivaaseen (Kvaz) ja eläväisten asuttamaan 

maahan (Kyldysin).

495. udmurtit kutsuvat ilman emoa nimellä 

In-mumy (mumy=mummi, pidetään taivaallisen 

veden antajana).

496. udmurtit pyytävät sadetta roiskimalla 

toistensa päälle lähteen pohjasta otettua hiekkaa 

("sade pesee pois").

497. udmurtit pitävät sadetta Invu-mumyn 

antamana (in=taivas, vu=vesi, taivaallisen 

veden mummi).

498. udmurtit pitävät sateen henki Invu-mumyä 

yhtenä "kolmesta vanhasta jumalasta" (korvattiin 

myöhemmin miespuolisella Kwasilla).

499. udmurtit pitävät Invu-mumyä, Inmaria ja 

Kylchiniä toteemeina ja heimojensa perustajina 

(kutsutaan sukulaisuutta ilmaisevin sanoin).

500. udmurtit pitävät Invu-mumyä sukujensa 

suojelushenkenä (rukoillaan yhdessä Inmarin 

ja sukuhaltija vorshudin kanssa). 

501. udmurtit rukoilevat Invu-mumyä soiton 

tai vihellyksen säestyksellä (haltijan säveltä 

kutsutaan taivaallisen kosteuden etsinnäksi).

502. udmurttien taruissa Inmarin nuorempi 

veli sukeltaa hiekkaa alkumeren pohjasta 

vesilinnun hahmossa (kohtaa matkalla ravun).

503. udmurttien taruissa Inmarin nuorempi 

veli luo laaksot ja mäet sylkemällä suustaan 

meren pohjasta sukeltamaansa hiekkaa 

(sylkee aluksi vain osan, Inmar käskee 

sylkemään loputkin, vrt. maan kohoaminen

veden alta).

504. udmurtit kutsuvat taivaanrantaa sanalla 

invo (in=ilma, vo=risteys, yhtymäkohta).

505. udmurttien ylisen henkiin kuuluu In sor 

(ylhäinen ilma), In-mumy (ilman emo), Inmar 

(ilman jumala) ja Kwaz (sään jumala).

506. hantien mukaan Num-torum "näkee 

kaiken ja tietää kaiken".

507. hantien taruissa Num katsoo maata 

pilvien seitsemän kerroksen läpi.

508. hantit kutsuvat Numia nimellä Sanki 

(valo, valkeus, vrt. taivaallisen valon henki, 

vrt. sa-anki).

509. hantien mukaan Num kohotti nuorimman 

poikansa Kon-ikin joella elävästä hengestä 

kaikkien hantien suojelijaksi (toiselta nimeltään 

Maailmaa-katsova-mies).

510. hantien mukaan Kon-iki kiertää 

maailman "yhtä nopeasti kuin tuohi palaa" 

(vrt. tähden lennot).

511. hantien mukaan Kon-ikin näkeminen 

tuo onnea ja pitkää ikää (vrt. haltijoiden 

eläinhahmot).

512. selkuppien mukaan maailmanjoen lähteillä 

elää muuttolintujen palaamiseen vaikuttava 

Vanha-taivaan-akka (kynimänsä sulat putoavat 

maan päälle ja muuttuvat eläviksi linnuiksi).

513. nenetsien mukaan pyhien-ylisen-maiden

-henki elää ob-joen lähteillä sijaitsevassa 

katottomassa majassa (ylisen sijainnista, 

suurimman joen yläjuoksu).

514. hantien taruissa muuttolinnut lentävät 

"liikkuvan taivaan toiselle puolelle".

515. saamelaisiin ylisen henkiin kuuluu 

Radien-attje (nukkuva luojahenki), Raedieahkka 

(radienin akka), Rana niejta (radienin tytär) 

ja Radien-pardne (radienin poika).

516. saamelaiset kutsuvat ylisen henkeä nimellä 

Vaeralden olmai (kuvataan kannuksissa puuta 

koskettavaksi mieheksi).

517. saamelaiset kutsuvat ylisen henkeä nimin 

Ipmil ja Jubmel (ip=jub, yhdyssanoja).

518. saamelaisten taruissa Jubmel luo maan 

kauniin ja sävyisän vaatimen luista, lihasta, 

verestä, karvoista ja kallosta.

519. saamelaisten taruissa Jubmel kutsuu 

luomiseen osallistuneen poron pyhältä vaaralta 

(saapuu juosten "valonsäteiden heijastuessa 

kultaisista kavioistaan").

520. saamelaiset kutsuvat ylisen henkeä nimin 

Raddenahcci, Veralden-radien, Veralden olmai, 

Tsorve-radien (sarvekas), Mailmen radien 

ja Kierfva-radien.

521. saamelaisten mukaan Radien hallitsee 

ihmisten välisiä suhteita (vrt. omaan

heimoonsa kuuluvien).

522. saamelaiset yhistävät Radieniin 

elinkeinoja, maailmanpuuta, hedelmällisyyttä 

ja ihmisten sieluja.

523. saamelaiset kutsuvat revontulia sanoilla 

guovssahasat (iltavalot, loistavat valot, 

kaakkoiset valot).

524. saamelaiset pitävät Radienia järjestyksen 

yllä pitäjänä (vrt. rati-eno, rati riti ralla,

pakkasella näyttäytyvä sinitaivas).

525. saamelaisten mukaan Jimmel-aaja 

(taivaan-ukko) osallistui eläinten luomiseen 

toteuttamalla toiveitaan (ihmiset ja eläimet 

samanarvoisia).

526. saamelaiset kutsuvat taivasta sanoilla allm, 

amm ja albmi (vrt. alma, ämmä).

527. saamelaiset kutsuvat säätä sanoilla dalki 

ja jerrk (vrt. jalki-neet).

528. saamelaiset kutsuvat myrskyä sanalla porrk

(vrt. por-uhrit).

529. saamelaiset kutsuvat ilmaa sanalla vujnas

(vrt. vuj=pää).

530. saamelaiset kutsuvat pilviä sanoilla balva 

ja pevvl (b=v tai p, valva, palva).

531. saamelaiset kutsuvat sumua sanalla cigk

(c=ts, vrt. tsikko).

532. saamelaiset kutsuvat kesäistä sumua sanalla 

mierka (vrt. mirka, merka, vrt. mi-erkka).

533. saamelaiset pitävät kaukana näkyvää sinistä 

kajoa suojan enteenä.

532. saamelaiset kutsuvat revontulia sanalla 

guovssahasat (vrt. guovssat=kuukkeli, 

guovza=karhu).

533. saamelaisiin ylisen henkiin kuuluu 

Ipmelin akkana pidetty Serge-edni (lähettää 

luodut sielut Matharahkkalle).

534. saamelaiset yhistävät Radienia maailman 

luomiseen, maailman paikallaan pitämiseen, 

sieluihin, kasvuun ja porojen suojelemiseen.

535. saamelaiset kutsuvat porojen lisääntymiseen 

vaikuttavaa henkeä nimellä Tjaervien raedie 

(sarvekas radien).

536. saamelaiset kutsuvat näkymätöntä toista 

maailmaa sanoilla nubbeaibmu.

537. saamelaiset kutsuvat ylisen haltijaa nimin 

Ipmil, Jubmel ja Jupmele.

538. sanalla nu tarkoitetaan ylhäällä olevaa, 

päällä olevaa, korkealla olevaa, ylempää ja ylöspäin 

osoittavaa (hantin nuy, nganasanin naitea, 

kamassin nudo).

539. selkupit yhistävät lukua kolme yliseen

(vrt. keskiseen).

540. selkupit yhistävät lukua seitsemän ylisen 

sisimpään kerrokseen, kodin sisimpään (pyhä 

nurkka) ja ylipäätään kaikkeen sisimpään eli 

pyhimpään.

541. "nähkäh jumal händy, midä minul tahtoi, 

sen jumal hänel andakkah" (nähköön häntä,

vrt. karhu oikeuden jakajana).

542. "kajakko ilm on, ei nävy pilvee ni kus" 

(kajakko eli selkeä).

543. "tänäpäi vihmu nägyy, tulou" (vihman 

näkeminen pilvistä).

544. "sinne heittyy taivahan nägö taivazrandah 

ku muah" (taivahan näkö, vrt. kasvot).

545. "se oli tsoma nägö, sidä maksoi kattsua" 

(revontulia, vrt. näky).

546. "nupsakko siä" (synkkä, pilvinen).

547. "nurpakka seä" (pilvinen).

548. "nutsakko ilmu" (säät ja ilmat).

549. "mid ollou nutsakko, roinnehgo vihmu" 

(alkaako sataa, vrt. loinneeko).

550. "nuupakko seä on" (pilvinen, vrt. nuupanen).

551. "moine on nuutsakko sää, ni pihal ei himoita 

mennä" (painostava ja pilvinen sää).

552. "seä nuutsottau, ei päiveä pasta" (nuutsottaa 

pilvessä, elävä olento).

553. "nulvakko seä" (pilvinen).

554. "mostu nuordu puranguo kazvaa, vihmakse 

ne nouzou" (nuorta purankoa, nopeasti liikkuvia 

pilvenlonkia).

555. "nuoris pilviz ned vihmad oldih" (nuoris 

eli ohuissa pilvissä, vrt. paksuissa).

556. "nuoristuttih pilved" (ohenivat).

557. "nodrei seä, vihmankeskine" (nodrei eli

sateinen, vrt. notrea).

558. "seä nodrui vihmah" (muuttui sateiseksi).

559. "seä nuivistui" (synkkeni, vrt. nuivanen).

560. "nirpakoitui seä" (kylmeni, vrt. nirpistää).

561. "nirsku puutui vetty taivahaz" (nirsku 

eli ripaus).

562. "painaja ilma on, nii raukuau nivelie" 

(painostava ilma, raukaisee).

563. "niitsakko seä" (kolea, vrt. niistää).

564. "ilmu niitsisteleh, poudu ni vihmu" 

(vaihtelee poudasta vihmaksi).

565. "seä niitsisteleh, ei mene hyväkse" 

(hyväksi eli poudaksi).

566. "pilvennenä" (äkisti nouseva myrsky).

567. "astuin taivosen napoa, ilmam pieltä piilettelin" 

(ilman sanoja).

568. "mölläkkö seä" (pilvinen ja sumuinen, 

vrt. möllänen).

569. "seä möyhistih kuivi, hyvä seä roih" 

(sää kuivui, hyvä sää=pouta).

570. "möyhäkkö päivy" (pilvetön, 

vrt. möyhänen).

571. "möyristytti jumal seän, rahvahal ozuttau 

häyräkkeä" (osoittaa häyräkkää, vrt. häyrynen).

572. "pilvemmöhly" (paksu pilvi).

573. "möhkyräpilvi" (suuri ja pyöreä).

574. "taivas myöristelöy" (sataa ja paistaa 

yhtaikaa, vrt. muori).

575. "sellane on myötsäkän nägöne ilma" 

(myötsäkän eli synkän).

576. "muurakka seä, turpisteleh" (pilvinen, 

synkkä, vrt. muura-akka).

577. "seäm muurakoitti vihmah" (synkistyi, 

alkoi sataa, vrt. muuranen).

578. "ilmu tänäpäi muuristeleh, azunnougo vihman" 

(muuristelee eli synkistelee, vrt. murjottaa).

579. "mielen muuristuttau toizeh loaduh huonol seäl" 

(sään ja mielen yhteydestä).

580. "taivaham muuristi pilvennenäz" (pimensi, 

peitti pilviin, vrt. muurinen).

581. "muurottau pilvessäh, ei paissa päivöä" 

(murjottaa pilvessä).

582. "seä vai muurottau, ei lekahtai tsurah ni toizeh" 

(murjottaa paikallaan, elävä olento).

583. "seä muutteleh, toitts on vihmu, toitts om 

poudu" (muutteleh eli muuttuu).

584. "ilma muutteliutuu" (muuttautuu, 

muuttaa muotoaan).

585. "pilvimygyrä" (kupera pilvi).

586. "taivaz om mygyröil" (mykyröillä, 

vrt. mukurapilvet).

587. "pilvimuzlukka moin on järie" (järeät eli paksut 

pilvet, vrt. nuoret eli ohuet).

588. "huomuksestah oli mutakka päiveä" (mutakka 

=pilvinen, huomuksestah=aamusta).

589. "mutakoittsi seädy da vihmui vägitukul" 

(pilvistyi, satoi kovaa).

590. "suvirandu muzavoitui, onnoako vihman tuo" 

(suviranta eli eteläinen taivaanranta).

591. "taivaz muzavui, vihmu tuloo" (musavui, 

mustat sadepilvet).

592. "muzendi ilman, vihmustanneh vai mi rodineh" 

(ilman mustuminen).

593. "ilmu muzenoo" (mustuu, tummuu).

594. "mullakka seä" (pilvinen, synkkä).

595. "pilven muhkura" (muhkurapilvi).

596. "pilvem muhlukka" (pilvien nimiä).

597. "taivaz mäni pilvem muhlukkazil" (pyöreät 

pilvet, kivimäiset).

598. "seä muigoi" (kylmeni).

599. "muikie ilma" (kylmä ja pureva).

600. "ilma moaduu vihmah" (maatuu vihman, 

vrt. muuttuu maan väriseksi).

601. "taivahan randa pilveh moadui" (maatui

pilveen, peittyi pilviin).

602. "taivaz muaduh, tuloo vihma" (taivaan

maatuminen).

603. "piisoau toas vihmoa kum mäni moavuntahiseh" 

(meni maavuntahiseh, pimeni).

604. "seäm moitinda reähkä on" (moittiminen 

kiellettyä, loukkaa sään haltijaa).

605. "taivaz da moa on vassakkah" (vastavoimat).

606. "täz om mezipilvi kulkenuh" (mesipilvi eli 

sadepilvi, mesi=sadevesi).

607. "mehakat pilvet" (sateiset).

608. "mauringo, ennen siädy i jällele siädy" 

(vrt. auringo, auer).

609. "ripustelih taivas, ga vihmah mehevyi" 

(riipusteli, pilvet matalalla).

610. "maldo siä" (malto eli tyyni).

611. "ildupuolel maldovui siä, suarez istuimmo" 

(ilmojen mukaan eläminen).

612. "pilvii läiskähyttelöö, toittsi ylen äjjäl pastau, 

toittsi vähembäl" (puolipilvistä eli puolipäiväistä).

613. "ilmu lämmitteleh" (lämpiää).

614. "lämäkk on ilmu, tuul ei" (lämäkkä eli 

hiostava).

615. "anna pilvi toa lähemmä tulov" (pilvien 

lähestyminen).

616. "loparid ollah lähembänä revontulie kuin myö" 

(loparid eli lappalaiset).

617. "pilved läheneksendelöy, g en tie, vihmuu, 

vai midä ruadanou" (taivaalla raatavat pilvet).

619. "rebontuled läikytäh pohdazessa" (läikytäh 

eli vilkkuu).

620. "revontuled läikähelläh taivasta myöte" 

(revontulten elämää).

621. "pilved läimisteleh, vihmustanneh vai midä" 

(läimisteleh eli välkehtii).

622. "lyymäkkö pilvi" (matalalla liikkuva).

623. "lundu lykkiy" (taivaalta, kuka).

624. "luontie ilma" (luontie eli tyyni, 

vrt. luonteva).

625. "taivaz on lumenkarvani" (lumen 

karvani, omat värit).

626. "tänäpäi on lumenkarvaine taivaz, 

lumeh k ei libuz" (taivaan värejä).

627. "taivaz on lumenkeskini" (lumen

keskinen, tietää lunta).

628. "lumipilved rodih" (lumipilvet,

lunta satavat).

629. "taivaz louhil meni" (meni louhille, 

alkoi rakoilla, vrt. louhikko).

630. "taivas kajostui luikahtih" (kajostui

eli kirkastui).

631. "taivaz on luikalleh" (pilvetön,

vrt. luikkanen).

632. "revontuled lohjottau taivastu vaste" 

(loimuavat, vrt. lohjonen).

633. "revontuled loskottau" (loskottaa 

eli loistaa).

634. "lokkoi seä" (hyvä, mukava).

635. "tänäpäi pilvie laittelou jumal, g en tie, 

vihmuu vai midä ruadau" (laittelee pilviä, 

ilmanhaltijan elämää).

636. "i laadi taivahas paginan" (laati pakinan, 

puhui).

637. "tumana luadietsou" (tumana eli 

sumua, vrt. tum-ana).

638. "siidä vain pilvi lievenöö eigä se vihmo" 

(pilvien tuntijat, vrt. ylistä palvovat noidat).

639. "siä lievistyi" (selkeni, vrt. lievinen).

640. "pilved liehuu" (liikkuu nopeasti).

641. "taivaz liekastui vihman jällel" (vihmaa 

seuraava pouta).

642. "taivaz rubiou liekastumah, povvistah" 

(liekastumah eli selkenemään).

643. "liemakat pilvet" (utuiset).

644. "voibi vihma tulla, ku liemistelöö" 

(peittyy ohueen pilvikerrokseen).

645. "taivaz liemistyy" (peittyy pilviin, 

vrt. olla liemessä).

646. "taivas mänöy lientieh" (lientieh eli

ohueen pilviverhoon).

647. "taivas lientelekse, tulou vihma" (peittyy 

pilviin, alkaa sataa).

648. "taivaz liendelieteh, voinoogo hienoh pilveh 

ruveta" (hienoh eli ohueen).

649. "pilveh liennyttelöö" (taivasta).

650. "liennytteleytyy ta voalu alkau noussa" 

(voalu eli sadepilvet, vrt. valua).

651. "taivahan jumala liennytti" (peitti ohueen 

pilvikerrokseen).

652. "liennäkkä siä" (pilvinen, vrt. lienä äkkä

=liena akka).

653. "liennäkkä lämmä, ei tuule" (lämmin 

ja pilvinen ilma).

654. "liennäkkän ilma, pilveh liennyttelöö" 

(lientyä pilveen).

655. "pohjani lientyy pilveh, lienöy sajetta" 

(pohjani eli pohjoinen taivas).

656. "taivaz liendyi nuoreh pilveh, onnoakko 

vihma roih" (nuoreh eli ohuisiin pilviin).

657. "pouvaksi lientyy" (sateen jälkeen).

658. "pilven liebevyd" (liepeet eli reunat).

659. "jumala tuulda liepotteloo, pilvie kazvattoa" 

(tuulen ja pilvien haltija).

660. "on leuvombi jo ilma" (pakkasten jälkeen).

661. "pilvi levenöu" (levenee, muuttuu, elää).

662. "kajakko ilm on, ei nävy pilvee ni kud" 

(kajakko eli selkeä).

663. "pilved levittih, ga ei vihmu nygöi" 

(pilvien leviäminen).

664. "ilma leyhtyy" (lauhtuu).

665. "ne on lämmämpilved, leibäpilvet" 

(poutapilvet, vrt. sadepilvet=marjapilvet).

666. "siel nouzoo vihanda pilvi, vespilvi" 

(pilvien nimiä).

667. "leibäpilvez on taivas" (poutapilvillä).

668. "taivaz laudui, pilved yhteh palah" 

(palaa yhteen).

669. "pilved lauduu yhteläizekse" (lautuu 

eli yhtyy).

670. "taivaz on laudeis, pitky vihmu tulou" 

(taivaan lautuminen, tietää sadetta).

671. "seä kui laskenou, ga menemmö" (sää eli 

huono sää, ilmojen mukaan eläminen).

672. "tuman laskeh" (sumun, vrt. tumma).

673. "lauha seä" (lauha eli lämmin).

674. "lauhakko siä" (vrt. lauha=rauha).

675. "nygöi on lauhiembaine siä, lämmembi" 

(sään lauhtuminen).

676. "lauhkie ilma" (lauhkea).

677. "seä lauhtuu" (lauhtuu eli lämpenee).

678. "ilma lauhtuu" (säät ja ilmat).

679. "taivaz menöö lauzinaizekse" (kokonaan 

pilveen).

680. "pilved lauzistih, alettih pilved" (lausisti

=yhisti, pilvien aleneminen).

681. "pilved lauzoittuu" (yhistyy, vrt. lausonen).

682. "ilma laivakoiduu" (tyyntyy, vrt. laiva).

683. "taivahan lagi avavui, pilvet hoaruoloo" 

(taivaan laki, vrt. sinitaivas).

684. "mulloizet päivät tazai jumal, muga talv 

oli pakkaine ga" (mulloiset eli viime vuotiset,

ilmanhaltijan uskotaan tasaavan kesän ja 

talven ilmat).

685. "taivasta pilvielöö jumala" (pilvien 

jumala).

686. "seä pilveileh" (pilveilee).

687. "pilvez ilmu" (pilveytyi).

688. "tänäpäi on pilvezy sää, gu vai ei vihmaa laadiz" 

(pilviset päivät).

689. "pilvezy taivaz" (pilvinen).

690. "pilveksihiine taivaz" (pilvien peitossa).

691. "pilveksizen loadi" (pilvisen sään).

692. "pilveksine ilmu" (pilviä inhoavat,

vrt. päivän ystävät).

693. "pilvenhärm on harmai, tuulel projjiu ielleh, 

lozgom kai hyppiy" (pilvenhärmä, tuulella 

liikkuva harmaa hattarapilvi).

694. "pilvenkauhna" (ohut pilvi).

695. "pilvenkuhmut kulgoo" (kuhmut=muhkura, 

pyöreä pilvi).

696. "lähil pilvenneniä lindu lendäy" (pilven 

päätä tai reunaa).

697. "tänäpäi om pilvez, k ei vai vihmus huomei" 

(vihma=huono asia, päivän lapset).

698. "pilveksessä istutah" (pilveksessä eli 

varjopaikassa).

699. "pilveksez on vilumbain olla" (helteellä).

700. "pilvestyksem pidi taivaz" (elävä olento).

701. "taivaham pilvesti, onnoako tuloo vihmu" 

(pilvestyminen=vihman enne).

702. "pilvetöi kohtu" (taivaalla).

703. "pilvetöi ilmu" (hyvät päivät, 

aika lähteä liikkeelle).

704. "taivaham pilvehytti" (jumala,

ilmanhaltijan voimista).

705. "ilmu pilvevyi" (pilveytyi).

706. "seäm pilvevytti" (taivas, ilma ja sää).

707. "pilvi nousou" (nousee, vrt. lähenee).

708. "pilvet savizoo matkoaa, vilun kauhakka on" 

(savisoo=liikkuu nopeasti, kylmällä tuulella).

709. "olen kui pilves kirvonnuh, tädä azied en 

tiedänyh" (kirvonnuh eli pudonnut).

710. "tänäpiän eu pilvie, vesma hyvä siä on" 

(hyvistä päivistä kiittäminen, vesma=oikein 

hyvä).

711. "tuase tuulou, katso milleh pilvet kävelläh" 

(eläviä olentoja).

712. "veinkarvazet om pilvet" (veen karvaset 

eli väriset).

713. "pilvie ajeloo taivahal" (kuka).

714. "se om pilvien nenäs tyhjy pagin" (pagin 

eli puhe, sanonta).

715. "tämä pilvi andaa vihmaa" (pilvien

tuntijat).

716. "katso kirboi gu pilviz, emmo tiedännyh ni vuottoa" 

(kirposi kuin pilvistä, tuli yllättäen).

717. "jämiet pilved on" (jämiet eli paksut).

718. "mänöy pilveh" (nokka kotia kohti).

719. "taivas on pilvessäh" (taivaan elämää).

720. "umbehez on taivaz pilvez" (ummessa, 

vrt. ei näe maan päälle). 

721. "pilvelleh on taivaz" (alkaa pilvistyä).

722. "ka kun kajostuu niin sinine nägyy, ze i pilvi" 

(sinine eli pilvi, vrt. sinitaivas).

723. "tähekäs pilvi" (taivaankannesta puhuttaessa, 

vrt. aamutaivas, iltataivas).

724. "pilvihatakko tuli päivän edeh" (hatakko

=pieni harmaa pilvi).

725. "pilvihatakko netse vie vihmuu" (vielä 

vihmuu, harmaat vihmapilvet).

726. "toal tuloo pilvihattara, hoz vihmunoo" 

(pilvihattara, vrt. hatta-ara).

727. "pikkaraisie mökkelöisie" (kumpupilviä, 

vrt. mökki).

728. "pilvipoadaro lainehet kastoi" (paataro eli 

möhkäle, vrt. kivipaataro).

729. "pilvipoatikko" (pieni pilvi).

730. "meheväd on ylem pizarehet pilvipoadaroizez" 

(mehevät eli kosteat, isopisaraiset, vrt. mehi=sade).

731. "pikkarani pilvipoatikkoni, kastiehuom pani 

pirahutti" (pirautti kasteen maahan).

732. "pilvisliehkud nämäd annettih vetty" 

(vettä antavat pilvet).

733. "pilvitteleh taivaz" (alkaa pilvettyä).

734. "taivahan kaikem pilvitti" (taivaan 

pilvettyminen).

735. "äjjähköl pilvitti taivahan, onnoakko 

vihmustah" (tietää vihmaa).

736. "taivas pilvittiihes" (pilveytyi).

737. "pilvituhjon tuikkai jumal päivän edeh" 

(ison pilven, tuhjo=pehko, pensas).

738. "pilvituhjod istuu taivahal" (pilvipensaat,

vrt. ylisen pitäminen keskisen kaltaisena).

739. "pilvii taivahan" (kuka).

740. "taivas pilviihez" (aika siirtyä sisään).

741. "sie voib olla tajemba suuri pilvi, täz lähembä 

pikkarazet pilvyöt" (pilvitietäjät).

742. "nuordu pilvytt azetteloo" (nuoret ja vanhat 

pilvet, vrt. saamen nuorta=itä).

743. "toista pimiedä nostaa" (toista pimeää, 

uusia sadepilviä).

744. "ilmu pimistyi" (il-mu, taivas ja maa, 

taivasmaa, vrt. maa-il-ma).

745. "ilmu pimitteleh pilvien nenäz" (nenäs 

eli päässä, vrt. Ilman e-mu).

746. "mi suuri pilv oli, a vähäzen vihmui pirahutti vai" 

(pilvien koon ja vihman yhteydestä).

747. "pirakko ilmu" (pirakko eli tihkuinen, 

vrt. pirahtaa).

748. "hiäru oli pikkaraine, paha oli siä"  

(vrt. häyry, höyry).

749. "siipi taivasta sipasi, toini moata piirrätteli" 

(jättiläislinnuista kertovat tarut, vrt. volgan

Ine narmun eli suuri lintu).

750. "suuri pilvi nouzetteli, ga pieneni, pieneni 

da sih kadoi" (pilvien katseleminen, taivaan 

pyhittämistä).

751. "jumal ku mehesteleh da sit päiveä tsirahuttau" 

(jumal eli taivas, mehesteleh=sataa).

752. "netse pilvi pezöö silmäd" (pesee silmät, 

omat suihkut).

753. "pilven penker" (paksu pilvenreuna).

754. "seäm permeni jumal hyväkse" (permeni

eli muutti).

755. "siä permeniiheze" (muuttuu, vrt. permalaiset, 

muuttaa paikasta toiseen).

756. "permenäizil jumal eläy, toittsi vihmuu, 

toittsi päiveä pastau, toittsi om pilveksine" 

(jumal eli ilmojen haltija).

757. "pehmie seä" (leuto).

758. "pikkarani pilvipoatikkoni, kastiehuom pani 

pirahutti" (pilvistä pirahtava kaste).

759. "huonojen ilmojen iessä revontulet palettih" 

(huono ilma=pyry, myrsky).

760. "jumal seän pakastutti" (kylmensi sään,

vrt. saamen Rati-eno).

761. "seä pakaistih" (pakastui).

762. "ilma painostau" (painostaa, sateen 

edellä).

763. "päivä painui jemimpilveh" (jemin pilveen, 

tummaan pilveen, je-emi).

764. "milma painustau, seä tuloo" (sää eli

sadesää, matalapaine).

765. "paikotellen tästä pilvestä vihmuag oli" 

(vihmoi paikotellen, pilvien luonteesta).

766. "painaja ilma" (painostava).

767. "painaj ilmu tänäpäi on" (painaja ilma).

768. "jämiet pilved on" (jämeät eli paksut,

vrt. jemi).

769. "ilmanrand opastau" (omat oppaat).

770. "mäne suvista ilmoa yht oigieda" (suvista 

ilmaa eli etelää kohti).

771. "taivahan oal lindu lendeä" (taivaan linnut).

772. "ilmoin oal olimmo" (ilmoin alla, kaukana).

773. "kum meri oaltuou nin ne oallot vieriy sielä 

taivahalla" (revontulet, taivaallisia aaltoja).

774. "Jeämeren oallot antau sen kuvahaisen taivahalla, 

kur revontulet palau" (vrt. pohjantulet).

775. "ohto" (sadepilvi).

776. "pilvi oli, pizardi da mäni" (pilvien elämää).

777. "näytti kun rebeis pizardamah" (vrt. taivas repeää).

778. "seädä pidi puun oal" (piti säätä).

779. "siädä pidimmo" (säätä eli sadetta, sää=huono sää).

780. "pilvem puadero" (möhkäle).

781. "pilvem puadaroni" (pieni ja ohut pilvi, 

nen-pääte).

782. "tuli pilvipuadorane d algo vihmuo" 

(pilvien nimiä).

783. "ilmu poatsistui vihmumah" (paatsistui

eli sakeni).

784. "rebontuled läikytäh pohdazessa" (läikytäh

eli välkkyy, vrt. pohjantulet).

785. "pohjast ilmoa hiihä, sit puutut" (pohjasta 

ilmaa, ilma=suunta).

786. "suvez on suuret pilved, a pohjaizes poudu" 

(pilvien liikkeiden tunteminen).

787. "pohjaspuoli taivahaz om pilveksine" (pohjas 

eli pohjoispuoli, vrt. pohja).

788. "pohjaispuolini taivas" (taivaan puolet).

789. "on särinsuomussa taivas, huomena tulou 

pouta" (särjen suomussa, suomupilvet).

790. "poudapilvi on, itse oli sinini, a ei vihmunuh" 

(siniset poutapilvet, vrt. valkoiset).

791. "pilvet hos savistah, ga poudupilved ollah" 

(savistah, kiitää ohi).

792. "poudavui ilmu" (selkeni).

793. "pouvaksihiine ilmu" (pouvaksihinen).

794. "poudaksini seä" (ilmat ja säät).

795. "seäm povvendi jumal, vihmui yöl tsopotti 

hyvättsäizesti" (vihmasta poutaan).

796. "seä poudeni" (pouteni).

797. "seä olis povvistundalleh, ga iellist et tijjä" 

(iellist eli tulevaa, oman ennustamisen

luonteesta).

798. "on kui povvistamizilleh ilmu" (poudan 

toivojat).

799. "pilvii jumal kazvattoa" (pilvien jumala).

800. "koilispuolini pilvestelieteh, vihma roiteh" 

(koillispuolinen taivas, roiteh=loiteh, syntyy).

801. "mostu nuordu puranguo kazvau, vihmakse 

nouzou" (puranguo=tummia sadepilviä).

802. "purango tulou ylen ravieh" (ravieh eli 

nopeasti).

803. "pilvet kävelläh purangoloil" (eläviä 

olentoja).

804. "taivahah rubei burangoloi jiävimäheze" 

(burangoloi=paksuja tummia pilviä, jiävimäheze

=ilmestymään).

805. "syvyspilvi nouzou vastutuuleh i kävelöy 

burangoloilleh" (syyspilvet).

806. "vihmah purhakoittuu seä" (kiukustuu, 

synkkenee).

807. "seä purhisteleh, opad i pilvestäh" 

(purhisteleh eli synkkenee, pidetään 

ilmanhaltijan vihastumisena).

808. "purhistas seä, toizin keänäh, pilvesteleh" 

(kääntyy toisin, menee pilveen).

809. "huonojen ilmojen iessä revontulet palettih, 

siitä tuli purku" (purku eli lumipyry).

810. "siitä tulou purut eli pakkaset" (revontulista, 

yhistetään ilmojen muutokseen).

811. "purtsistis seä, varustimmoz lähtemäh 

kalan ker" (synkkeni, aloimme lähteä järveltä, 

ilmojen mukaan eläminen).

812. "purtsotti ga jälgimäi jumala vihmah puhkeni" 

(puhkesi vihmaan, vrt. itkuun).

813. "buurakka pilvi" (puurakka eli tumman

harmaa, vrt. puuranen).

814. "buurakko siä" (synkkä ja tuulinen).

815. "taivaz buuristeleh" (synkkenee,

puuristelee, vuuristelee).

816. "midä tänäpäi buuristelleh, azunnougo vihman" 

(azunnougo eli laatiiko).

817. "ka tänpiänä buuristelietsi d ei vihmun" 

(synkistyi, ei vihmonut).

818. "päivän kaiken tänäpäi jumal buuzistelih" 

(myrskysi, ilmat=ilmanhaltijan tunnetilojen 

ilmentymiä).

819. "pyörijät ilmat" (vrt. "epävakaiset",

oikea kieli ja käännetty kieli).

820. "pyörii aigu, tulou yks kai pyöriäd ilmad" 

(pyörijät ilmat, kesäkuussa).

821. "pilvipyötikkö" (pyöreähkö pilvi).

822. "pilvem pyötäkköne" (pieni ja pyöreä pilvi, 

nen-pääte).

823. "katso jumala päiveni" (jumala eli taivas, 

jum=kotoperäinen taivasta tarkoittava sana, 

vrt. taivas=baltin dievas, vrt. saamen tava

=pohjoinen).

824. "jumal päivevyi, lähtemmo matkah" 

(jumalan mukaan liikkuminen).

825. "pietti pilvet juoksomasta, hattarat 

hatsartamasta, päivyöm paistamasta" 

(taivaan kappaleiden pysäyttäminen,

vrt. tarujen hahmot).

826. "vastarinne om päivännouzul, vihma roih 

tänäpäi" (vastarinne eli paksu pilvi, päivän

nousua vastapäätä).

827. "Toram päderäh tuli" (tuli avuksi ahdinkoon, 

vrt. obinugrilaisten Numi-torum).

828. "pädzähyttäy saiholoiz vetty" (saiho=pieni 

sadepilvi).

829. "pädzäitti vihmuo vähäizel" (pätsäitti 

vihmaa).

830. "pöhlistellähes pilved, turpistellahez vihmah päi" 

(pöhlistellähes=paisuu, pyöristyy, turpistellahez
=turpoaa).

831. "pilvipöhöly" (pyöreä ja pullea pilvi).

832. "pöhlylleh nostah pilved, vihmustah vikse" 

(noustaan pöhlylleen, paisuen ja pyöristyen).

833. "vihandat pilved ned vihmuu, pöhlypilved 

ei vihmu" (vihannat eli sateenharmaat).

834. "vihmuu pöläsköittäv, pilvie nostatteloo" 

(pilvien nousemisen ja vihman yhteydestä).

835. "pilvilöim pöngä" (pitkä pilvi, muodon 

tai värin mukaan nimeäminen).

836. "äijä om pöyttsii, vihmapilveksii keräytyy" 

(äijä=paljon, pöyttsii=pilvenlonkareita).

837. "pilvipöyttsä matkoo tuola taivahalla" 

(elävä olento).

838. "Utu tyttö, ilman neito, takoja utusen neula" 

(utu tyttö, ilman neito).

839. "Ilman tyttö, ilman neito, eipä suostunt 

sulhaisin, mieltynt miehin hyviin, syrji syöxi 

veteen, lapehelle lainehelle, Veden ukko halliparta,

tuosta teki tinehexi, veten kourilla kovilla, 

veten vahvan vamuhilla" (ilman ja veen 

yhtymisestä, vrt. alkuheimot).

840. "Ukkoseini, ainoseni, nosta pilvi luotehesta, 

toinen lännästä lähetä, kolmansi iästä iske, syrjin 

yhtehen syseä, lomatusten loukauta, saa hyytä, 

saa jeätä, näillen puillen puhtaillen varvuillen 

valanteillen" (pilviä ja hyytä hallitseva ukko).

841. "Ukkosame, ainosame, iskä itästä pilvi, 

toinen läneste lähete, syrin yhtesen sysä, 

lomaxuta loukauta" (pilvien kutsumista).

842. "tuo pilvi, mien pilvi, lie kaonnut, vai lie 

vasta kasvanut, vai vasta syntynyt" (pilvien 

elävästä luonteesta, syntyy, kasvaa, katoaa).

843. "mehiläinen ilman lindu, imbi pilvestä 

pyrähdä, vahto nisistäs valota, kipeille voitehexi, 

haavalle parannuxexi" (mehiläinen ilman impi, 

parantajien apuhenkiä).

844. "taitaa piisata poutaa kun taivas on 

kalansuamupilves" (korkealla liikkuvista 

suomumaista pilvistä).

845. "eihä se mikkää tulipalo kajo uo, kaleva 

tuletha ne pallaat pohjoses" (kaleva tulet eli 

revontulet, vrt. elosalamat).

846. "kalevavalkiaks sanottii" (revontulia).

847. "tuli pyry tai paha ilma jonkum päiväm pääst" 

(revontulien jälkeen).

848. "kalhia ilma" (kalhia=kolea, kylmä, 

vrt. kalhinen, kalinen).

849. "taivas kaliahti, tulee hallayö" (kaljahti 

eli selkeni, selkenemisen ja kylmenemisen 

yhteydestä).

850. "pouttaan kaljahti" (kirkastui, selkeni, 

kalja-sanan alkuperää).

851. "on kalijakka ilima" (kuulas, selkeä).

852. "taivas on niinku kaljama" (kirkas ja 

pilvetön).

853. "kyl se vähä jo kalkasee, taitaa ehtoopäiväks 

tul pouta" (kalkasee eli selkenee).

854. "kylmän kalju ilma" (kalju eli karu, 

vrt. paljas, jäinen).

855. "jopa tualla näkyy kalakasta" (kalakas

=kirkastuva kohta pilvien välissä).

856. "kuuron pilvestä sataa, kalkanteesta kaiken 

päivää" (ilmasta keksityt sanonnat).

857. "kuurosta kuullellen ja kalakkahasta kaiken 

päivää" (sataa).

858. "musta pilivi ropsahuttaa, kalakkahasta 

kaiken päivää" (ohi menevät ja koko päivän 

kestävät sateet).

859. "kalkas" (vaaleansininen).

860. "kalkkahansininen" (vaaleansininen, 

ilman värejä).

861. "se jo vähä rupes kalakastamaham päivä" 

(kirkastumaan, selkenemään).

862. "pouta siitä tuloo, kun jo tuolta nuan komiasti 

kalakastaa" (poudan ystävät).

863. "jo sieltä vanhaa taivasta vähä kalakastaa" 

(vanhaa taivasta, vrt. sinitaivasta).

864. "kalkastellen kaiken päivän sataa" (pilvien 

rakoillessa).

865. "siä vähä kalkastelee mutta ei siittä 

kalkastelemisesta tiäv vaikka taas tulis vettä" 

(kalkastelee eli selkenee, vrt. ilmojen 

kääntyminen).

866. "kovasti se ilima kalakastuuki" (poudaksi

kääntyminen).

867. "jo moailma kalkastuu" (moa-ilma, 

maa ja ilma).

868. "tuleepa viimmeinkip pouta, ku tuala jo 

näkyy kalakastos" (poudan odottajat).

869. "taitaa tulla piremmät pourat kun tua taivas 

on nuan kalkko" (kalkko=vaalea, vaaleansininen, 
vrt. kalkonen, kalkkonen, ilman suvut=ilmaa 

kuvailevia sanoja).

870. "kyllä siittä tulee pouta ko länneltä kalakoo" 

(kalakoo eli selkenee).

871. "taivaan ranta kalakoo" (hyvä enne).

872. "jo kalakoilee, kohta pouta tulee" (poudan 

ystävät, vrt. päivän).

873. "ei vielä kauvoon aikaan kalakoilekkaan, 

ijän taivaalla vain on yhtä pimiää ko pohojanaki 

päin" (itäinen ja pohjoinen taivas).

874. "siitä se kalliusi poutaan viimmennii" 

(kalliusi eli selkeni, harmaaksi vetävät 

sadepäivät).

875. "saet tulloo, sumu on semmoissa kalamana" 

(kalamana eli verhona).

876. "kalamasta ilimoa" (kalmasta eli sumuista, 

vrt. kalmanen).

877. "tuoltapa kalamapilivi nousee" (musta 

ja synkkä pilvi).

878. "kalapasi sekkeeseen taivaan" (kalpasi

sekkeeseen, taivaan kirkastuessa).

879. "ov vähän kalaves ilima" (kalaves eli viileä).

880. "siä om muuttunu ilmat jo tommotteks 

kalpeemmaks" (ilmoja muuttava sää, 

vrt. sään haltija).

881. "kalapeeta pilivipoutia" (kalpeeta eli kylmiä,

talven ilmoja). 

882. "ilima om palijo kalasistunu" (kalsistunu

eli kylmentynyt).

883. "ompas se kalsu ilma" (vrt. kalsea).

884. "tämä niku sin kalttija, a kasta heinät" 

(kulkee ohitse ja kastaa heinät, pilvi).

885. "kyllä tämä on kamakampi pilivi kuv 

viimek kerralla" (pilvien tuntemisesta, 

puhutellaan yksilöinä).

886. "selkeniä se taivas, siel kohta varmaan vähä 

kamastaa" (kamastaa eli kylmenee).

887. "äläkää huutako, ko on näin kame ilima" 

(kaikuva, kuulakka).

888. "huuvva vain, kyllä se näin kamialla ilimalla 

kuuluu" (kamia=kuulas pakkasilma, aamu tai 

iltapakkanen, vrt. kaminen).

889. "se o vaan tommost kauni ilman kamu" 

(kamu=sumu, usva, auer).

890. "usse suvel oo jottan kamu ilmas" (kamu eli 

usvaa, kamut=omia luonnonhenkiä).

891. "ei se oikein kirkasta ole, taitaa tullat 

tommotteeseem pilven kamuun" (pilven kamuun 

eli pilviverhoon, vrt. kamunen).

892. "ilma on nii kylmän kamust" (kamust eli 

sumuista).

893. "on niin kamunen päivä, ettei o selkeetä 

nimeksikä" (kylmä, kostea ja sumuinen).

894. "tuommoinem piliven kamur, iso kamur" 

(tumma pilvi, ukkospilvi).

895. "ei siittä tämäpä sarak ku taivas on kanampesillä" 

(pilven hattaroilla).

896. "kankassumu ol semmost matala piukka sumu 

maas" (sumujen nimiä).

897. "taivas kankastaa niin" (kajastaa, siintää,

vrt. kangastus).

898. "se voe kirkkaalla ilimallaek kangastoaj ja 

usmalla se toas kangastaa" (usmalla eli usvalla).

899. "ilimat muuttuu kun kangastaa" (ilmojen 

tuntijat eli säätietäjät).

900. "taitaa tul halla kosk niin kankastaa" 

(kangastuksesta ennustaminen).

901. "jopa taas muuttuvat ilimat, ko nuin kangastellee" 

(lämpötilan muutoksesta johtuva kangastus, 

vrt. usva).

902. "pouta siellä ov vaen niimpä se kangastellee, 

että sattaa se tännäip päivänä" (ilmanmuutos,

poudasta sateeksi).

903. "kyllä siell on niin kanaheva ilima" (kanaheva 

eli hankala).

904. "ko nii siin kipakoitt ikäm pilvis ja tuulis" 

(kipakoitti pilvissä ja tuulissa, vrt. haaveili,
tulevassa elävät ilmaihmiset).

905. "se ilmoo myötev vua kannatti" (laulua, 

ilman keralla laulaminen).

906. "nyt ku oikee ilma kannattaa" (ääntä, 

hyvä lauluilma).

907. "kannev veittä umpe" (sanottiin taivaan 

ummistuessa, taivaan kansi).

908. "tuolt kannelt tulee aika pilvi" (kannelt eli 

suunnalta, taivaan kannet).

909. "ilma muuttui joskus niin kantavaks" (äänen 

kantaessa kauas).

910. "se kantauntuu se ääni kauvas" (vrt. viestien 

lähettäminen ilmalle tai ilman kautta, laulaminen 

ja huutaminen=omia rukoustapoja).

911. "nys se kanttaa pilvie" (kanttaa pilveen, 

taivaan umpeutuessa).

912. "ilman kantavuurest" (ennustettiin ilmoja).

913. "pilivvii suap olla usseemmalla kantilla, 

täyvvelleen ei joka paikassa saak" (kantilla eli 

suunnalla, sateiden paikallisuudesta).

914. "oli töppöset taivasta kohlen" (pyörtyneellä).

915. "kapakka ilma" (vrt. kipakka).

916. "kappee alasija on nuo kuuropilivet"  

(kuuropilvet, vrt. sadekuuro).

917. "kapia ilma" (tuulinen pakkasilma).

918. "kappee ilma" (aamuinen pakkaskeli, keväällä).

919. "karankapouta" (pitkä ja pilvetön pouta,

vrt. kara-anka).

920. "mut kyllä ne om meheksiä nuo pilven karapat 

satamaa" (meheksiä=kosteita, karapat=kuuropilvet).

921. "sattaa hyvim paljo karapoilla tänä kesänä" 

(karapoilla eli kuurottain, vrt. karpo, karpalo).

922. "jos pilvi kovast kulki, häkä karkajaa kovast, 

sillo käi tuulemaa" (häkä eli utupilviä, tuulen 

ja pilvien liikkeiden yhteydestä).

923. "ilmasta karraannu" (tullut lapselle,

vrt. ulkona, ilman alla).

924. "vaikka nuo pilivett onki nuin kaukana, 

niin kumminki jo vähän karehtii" (karehtii, 

vesi vai taivas).

925. "kylläpäs tuo taivaan ranta karreiloo" 

(sädehtii, väreilee, lainehtii).

926. "taivahan karitta kattelee emääsä, saje tulee" 

(yksin liikkuva valkea pilvi).

927. "katohan ku taivahan karittainen hakee emääsä, 

eiköhän kohta mustalammas löytyne" (lampaisiin 

vertaaminen).

928. "on pikkuusen pirahuttanu karjan kyntehen" 

(karjankynsi=laitumelle meno).

929. "vaikka siit sataa röyhkii karjankynsille, 

kyl siit päiväks pouta tulee" (lyhyet kesäsateet).

930. "huommenn om pouta, karjankyntteer 

ropssautti" (lyhyt sade, tietää poutaa).

931. "se saret kestää, ko karjankynteen alkaa" 

(aamulla alkanut sade).

932. "eipähä tänniä enniä suakkua, ku karjan 

kyntösil rapsautti" (lyhyen aamusateen jälkeen, 

vrt. sataa, omat ennustukset).

933. "yritti vähä karasehen kylmäks mutta se aina 

lauhtu sitte" (talven ilmoja, vrt. karaistua).

934. "kuumalla ilimalla se sattaa karkeemmasti" 

(kovat kesäsateet).

935. "ilm o karkki" (karkki eli kylmä, vrt. karkkila, 

karkkinen).

936. "siell on karkea seä" (kylmä ja tuulinen).

937. "kyll on karmua tuo ilma" (koleaa, tuulista, 

vrt. karmunen).

938. "siel on nyt hyvi karsakka, kylmä ilma" 

(kylmä ja tuulinen).

939. "se tais satien elellä ollav vähän karseat" 

(karseat=kylmää, kalseaa).

940. "taevas on karsnoenna" (karsinoina, 

pilvien hajaantuessa).

941. "karski ilima" (karski eli kolea).

942. "pilven karvaa" (karvaa eli väristä, ilman 

värit=ilman palvojien pyhiä värejä).

943. "ohoh sen karvakorva kun kasteli taasen" 

(ilmanhaltijan kutsuminen karvakorvaksi, 

vrt. eläinhahmot).

944. "näyttäähä se karvastoituva, mutei tiijä, 

käypkö satamaa" (karvastoituva eli pilvistyvän).

945. "meren peällys karvastuu" (pilvistyy).

946. "luulis sattee tuleva ko taivaaranta nii karvettuu" 

(karvettuu, värjääntyy).

947. "pilviihän se rupes kasaamah" (pilvien 

kasautuminen, tietää sadetta).

948. "kamalaste se nyk kaskotuttaki näi satte erel" 

(kaskotuttaa=ramaisee, venytyttää, ilmoille herkät 

ihmiset).

949. "ei sade ol kaukana ko taivas kasoottaa nuart 

pilvee" (kasvattaa nuorta pilveä, nuoret ja vanhat 

pilvet).

950. "se on niin kastavaist ilmaa" (kastumista 

välttelevät, vrt. tahallaan kastuvat).

951. "kyl tänäin om poutanen ilma kun ol aamul 

niiv vahva kaste" (kasteesta ennustaminen).

952. "kastuttiham muutev vaikkei ois uskonna" 

(kastuttiin, pienestä pilvestä).

953. "taivas kasvaa, liätyy ja antaa sajetta" (kasvaa 

eli menee pilveen, vrt. sinitaivas).

954. "se lientyy satteen eellä taevas alakaa piliveä 

kasvatella" (pilviä kasvattava taivas).

955. "kasvattaa niv vihantaa pilvee tonne lännelle" 

(läntiselle taivaalle).

956. "onnis semmonen kasvun ilima" (lämmin 

ja kostea kesäsää).

957. "pilivet katkkeiloo tuolta tuulem peältä" 

(pilviä katkova tuuli).

958. "katkera ilima" (ankara, tuima).

959. "taitaa tullap paha ilma kun niin kovastik 

katkoo paikkojani" (ilmoille herkät ihmiset, 

vrt. ilmanhaltijan valitsemat).

960. "katossumu" (tietää hallaa, lähellä maata 

leijaileva sumu).

961. "kum paasas niin tuuhor rakehia jotta minä 

jo kattooj jotta särköökö" (särkeekö ikkunat, 

tuuho eli kuuro).

962. "ov vähän kalaves ilima" (kalves eli viileä).

963. "oikei hirvejän kauheja ilma" (hirveän

kauhea, vrt. ukkonen).

964. "se ov vähä kauhea seä" (kauhea sää, 

vrt. tuulinen).

965. "kaokopiliveä vasten näöttää olovan allaalla 

ja ylläällä, van ne on niitä huuruja" (kaukopilviä, 

huuruja, pilvien nimiä).

966. "siä tuli kaunis ilma vaikka se aamulla oli 

niin kovin satteista" (kauniista ilmoista 

kiittäminen).

967. "taivas on kautta pilves" (kauttaaltaan).

968. "tulloot kamalat pilvet, ne sattaat kovaast" 

(ukkospilvet).

969. "se kuuluu kauvvas tyynellä ilimalla kun 

kavvauttaa venneellaitaan" (airolla, ilmojen 

ja kuuluvuuden yhteydestä).

970. "taas kävi pilvee, satamaaha se käy jällee" 

(poudan ystävät).

971. "jos tuo nyk keheräis sajetta" (kehräisi 

sadetta, pilvistyvä taivas).

972. "se kehittä nep pilvet tosa taeval yhtäkki" 

(kehittää pilvet, kuka).

973. "kyllä se tänä pänä kehittää sattee" 

(kehittää sateen, vrt. pilvien liikkeet).

974. "ilematko ne minnuu kehtuuttannoot" 

(kehtuuttannoo eli väsyttää).

975. "satteella kehtuuttammaan rupejaa" 

(väsyttävät ilmat).

976. "se sätelehtii siäl vain omas kehässäh" 

(pohjanpalo eli revontulet).

977. "pohjanen keihästii" (revontulet, 

keihästii=loimuaa).

978. "keijavaisia lentelee" (talvista usvaa, 

vrt. keijut).

979. "näkkyy taas keittävä vettä tuol Mahosmää 

puolel taivaarantaa, ni voip enne aamuu antaa 

vettä" (keittävän vettä, vrt. naispuolinen).

980. "kohta sattaa kats ko vettä keittäät tuol pilvet" 

(punertavista pilvistä).

981. "tuas on ukko tuolla pihanmualla piä kekassa 

taivastelemassa, se tuas tutkii ilimanmuutoksia"
(taivaan tutkijat eli säätietäjät).

982. "keletto ilma" (keletto eli kuulas, 

vrt. kelo, keli).

983. "on sitä nyt ollu kelleätä ilimoa" (kelleätä

eli selkeätä, poutaa).

984. "kelleällä ilimalla näkkyy" (pitkälle).

985. "kelejunen ilima" (keljunen eli huono, 

vrt. usvainen).

986. "kyll on keljumainen keli" (keljut kelit).

987. "pakkasiksko se taevas kellerteä" (taivaan 

väreistä ennustaminen).

988. "kissa kelluiloo lattiala, tulloo hyvät ilemat" 

(kotieläimistä ennustaminen).

989. "taevas o niin kelmjä, siit voi tulla aika pakane" 

(kelmeä taivas).

990. "on kelemiä ilima" (kolea, kalsea).

991. "tua taevassii kelsiiksee, jokoha ruvenne 

pakastammaa viimennii" (kelsiiksee eli selkenee, 

selkenemisen ja pakastumisen yhteydestä).

992. "sattee jäläkee tuntuupi niin mukavalta, 

ku sillo tulleepi kevy ilima" (kevyet ilmat, 

jokaisella omat ilmansa).

993. "se ol sellast niiko keräpilvee jot se tul vyörymäl" 

(kerä eli kumpupilviä).

994. "ko ne keskitaivaalla pallaa ja loimuaa nin sillol 

lauhtuu ilimat" (revontulista ennustaminen).

995. "s on konto maanu keskivaarassa kauvon" 

(konto eli sumu, maannut vaaran keskikohdalla, 

elävä olento).

996. "jääksi oj jänkä merellä" (jänkäpilvi,

kaukainen pilvenlonka).

997. "sumu kevene" (hälvenee).

998. "ilmaki keveni" (sateen jälkeen, kevyet 

ja painavat ilmat).

999. "näöttää nuo pilivet kevenövän" 

(kevenevän eli ohenevan).

1000. "kevijämmät ilmat tulliit" (vrt. kevät, 

kevyiden ilmojen aika).

1001. "umpisatheksi se jaakaa, tasottamhan alako 

pilviin lomia" (tasottamaan pilven lomia, 
umpisateen enteitä).

1002. "musta pilvi ja jaakeallainen taivas, näkkee 

ettei se ilima seleviä" (ilmojen tuntijat, 

jaakeallainen=pysähtynyt).

1003. "sillon seä joamoi kun se näyttäis jotta sieltä 

tulis jotaim moaha" (sää jaamoo, tietää sadetta).

1004. "jo om monta päiveä juamoittant saetta" 

(vrt. jamonut pilviä yhteen).

1005. "jaanassa taivas" (ohuilla sumumaisilla 

tai savumaisilla pilvillä, vrt. jaana).

1006. "jaanham pannee, taitaa tullas sae" 

(panee jaanaan pilvet, vrt. jonoon).

1007. "jaanhan vettää taivasta, saje se siitä taas 

taitaa tulla" (vetää jaanaan).

1008. "sillon se jaanaa taivhan" (jaanaa taivaan, 

vetää yhtenäiseen pilveen).

1009. "se rupes jakamaan taivasta" (metsään 

eksynyt mies, vrt. etsimään suuntaa).

1010. "ne jahinoipi ilimanaikusista asijoista" 

(ilmanaikusista eli ikivanhoista).

1011. "eipä satana tällä paekalla, pilevet jakkaotu 

kahta puolta" (pilvien jakautuminen).

1012. "aamulhan se rupes vähä niinkun kajasteleh 

ja jakaaleh" (jakamaan pilviä, taivaan 

selkeneminen).

1013. "kylhän ilma ientä vetiä, kuh huutaaj jaksaa" 

(ääntä vetää, sanonta).

1014. "jalaspiliviä" (kapeita ja vaaleita pilviä).

1015. "tässä piliven jamassa kerkiit männä kastumatap 

pihhaasi" (jamassa eli välissä, pilvien mukaan 

liikkuminen).

1016. "ei vesisatteeksikkaaj jammauv vielä vaekka 

se näöttää" (jammaa sateeksi, taivasta).

1017. "kauva o pilvet jammailniet, nyt käivät viimisel 

satamoa" (jammailleet, kerääntyneet yhteen).

1018. "taitaa tulla saaje, ko taivas on niin jamaka 

näköne" (harmaan, samean).

1019. "jamakka pilvi" (harmaa sadepilvi).

1020. "taivaz jammo" (meni umpeen).

1021. "monta päivää se on jo jamotelt, mut ei vaa jaksa 

oikeen sattaa" (jamotellut pilviä yhteen, harmauden

lopettava sade).

1022. "taitaa tulla saae ko nii jamottelloo" (pilviä 

yhteen).

1023. "taitaa tulla saaje ko tuollee jamottaa taivaarannal" 

(kerää pilviä yhteen).

1024. "pilvet jammoot saajetta" (pilvistä syntyvä 

sade).

1025. "toas ko jannuttoa nuota pilvilöi oikei, 

siint tulluot pitkäaikust sattiet" (jannuttaa pilviä, 

vrt. jamoo).

1026. "tiä o jannutuspilv, ei pie kiirettä tullessua" 

(elävä olento).

1027. "ilma jauhoa muutetta" (jauhaa muutetta, 

ilman muutos).

1028. "jäätä jenka luotehelta, poutaa pilvi pohjoisella" 

(jengat ja pilvet, vrt. jängät).

1029. "niin se jätkä rietas ei muuta kun kirvailee ja 

mithäl lieki haukuskellu, jophar rupes pilkkaamhan 

taivhavvalkijoitaki" (revontulia pilkanneet tukkijätkät, 

etelästä tulleita orjatyöläisiä).

1030. "sul pilv, jo valken toas" (suli pilvi, valkeni).

1031. "sielä taivas johomottaa niin paksusa pilivesä, 

saa nähä, joko tuosta tullee sajetten vuoro" 
(sateiden vuoro, jokaisella ilmalla vuoronsa).

1032. "niim pilivessä johottaa" (pilviset päivät).

1033. "ilimoista ilimat johtuu" (sanonta).

1034. "kylömäj jolakka ilema" (kylmän jolakka).

1035. "semmosta vaen kolokoj jolakkoo on ilima" 

(kolkon jolakkaa).

1036. "jole ilima" (jole eli kylmä).

1037. "jollee ja pilevine ilema" (jolea ja pilvinen).

1038. "kylymä jolleene ilima" (kylmän joleinen).

1039. "jolokee ilima" (jolkee eli kolea).

1040. "kylmäj jolkka ilma" (ilmoja kuvailevat 

sanat, ilman kieltä).

1041. "ne on nin kylymän näkösiä jollakkeeta 

nuohip pilivet" (hitaasti liikkuvista pilvistä).

1042. "jollakka ilma" (kolea, vrt. jolla-akka).

1043. "kylmäj jolmakka ilma" (kylmä ja tuulinen).

1044. "on niij jolomakka tuo ilema" (kylmää tuulta 

inhoavat, vrt. tuulesta pitävät).

1045. "on jolokki ilima" (pilvinen, kolea).

1046. "ilemassa on sellasta häyryvä se vissii jomottelee 

sajetta" (häyryä eli usvaa, vrt. häyrynen).

1047. "jomottaa vain sillä yhellä sijallaha, ei saja ei paista" 

(pysähtyneet pilvet).

1048. "pilivessä jomottaa koko päivän" (kesällä 

masentavaa, talvella arkea).

1049. "sajetta se siinä jomottaa" (paksu pilvipeite).

1050. "se pilvi menee jompaallek kumpaallep pualen" 

(pilvien tarkkaileminen, omaa oppimista).

1051. "jonotosilima" (tasaisen harmaa, pilvinen,

vrt. pilvijonot).

1052. "sen teytys menne niin ku pilve sumu" 

(mennä niin kuin pilven sumuun, omat 

vertaukset).

1053. "aevan on jouhipilivie joko se ruvennoo 

satamaan" (jouhipilviä, pitkistä säikeistä 

muodostuvia pilviä).

1054. "vielä on jouhipiliviä etelälä, ei asetu ilimat" 

(eteläisellä taivaalla).

1055. "joutuha jumalan käest" (joutuu jumalan 

kädestä, poutasää muuttumaan sateeksi, 

jum=ilma, ilmanhaltija, ei mitään tekemistä 

kristittyjen "jumalan" kanssa).

1056. "eikö tuosta saej joutunek kun niin haokottaa jo" 

(ilmoille herkät ihmiset, jumin valitsemat).

1057. "juhmaileitoo, tuottuisia paksuja pilviä kulettaa" 

(pilviä kuljettava haltija).

1058. "siä oj juhmakka, kun ei saa eikä paistak" 

(juhmakka eli painostava).

1059. "kulkoo niim paksuja juhmeita pilviä" 

(paksuja eli juhmeita).

1060. "jo on kaks päivee juhmoillut, eiköhän siitä 

sai tule" (juhmoillut eli pilveillyt).

1061. "oamusella jos etelä on juhnakkata" (etelä

=eteläinen taivas, juhnakkata=pilvistä).

1062. "pilevessä juhnottaa" (taivas).

1063. "taitaa tulla roskailimat ko niij juilii pitkir 

ronkkia" (juilii pitkin lonkkia, ilmojen tuntuminen 

luissa).

1064. "piliveej jukkiupi" (jukkii eli menee pilveen, 

vrt. juki).

1065. "jule ilima" (tumma, pilvinen).

1066. "jullee siä" (jullea sää, vrt. julle).

1067. "juleppouvat" (pilvipoudat).

1068. "juluki jumalaj ja ilimi ihmisten" (sanonta,

vrt. jumalan silmien alla).

1069. "se on semmosta jullaketta tännää" 

(pilvistä säätä).

1070. "sattaakos siellä – ei, se ku se o semmoesta 

jullotinta" (jullotinta eli pilvipoutaa).

1071. "kyl siint tulee aamuks pakkanen, selvittää niij 

julmast taivaan" (selvittää taivaan, kylmenee).

1072. "julo seä, ei paista eikä saam muuta ku ötköttää 

voa" (ötköttää pilvessä).

1073. "juloks keänty toas ilimat" (juloksi 

kääntyminen, vrt. julonen).

1074. "pilevessä julottaa, ei siitä taejap pouttoo tulla" 

(vrt. jurottaa, l=r).

1075. "seä julloottuu" (synkkenee, muuttuu 

kolkoksi).

1076. "ol niin kajjee oamu" (kajjee eli kuulas).

1077. "salet tulee ku noi jumakoittee" (pilvistyy 

ja viilenee, vrt. juma-la).

1078. "kyllä sama jumala kuivaa ko kasteleeki" 

(hallitsee ilmoja ja kaikkea ylisestä tulevaa).

1079. "aikaahaj jumala loi, kiiriest ei puhunnum 

mitiän" (omat asiat, omien jumalten luomia).

1080. "jumal kävvyy talvee antamaa" (ylisestä 

tuleva lumi, kuuluu ylisen haltijan vastuulle).

1081. "on oikia jumalan ilima" (sakea pyry).

1082. "jumal antakoon hyvee huamenta" 

(jumalan antama huomen, vrt. valo, päivä, 

aika).

1083. "vettä sattoa päiveä paistoa, jumala 

poika häitä pitteä" (vrt. tuonilmaisessa pidetään 

häitä, jumalan poika=karhu).

1084. "jumee ilma" (jumee eli pilvinen, 

vrt. pilviset pyrypäivät).

1085. "ku se äety tuommoesta jumia olemaa, 

ni kylläpähä se om parasta että lähet" (jumia 

eli pilvistä ilmaa, ilmojen mukaan eläminen

=jumalan mukaan elämistä).

1086. "tuola tuommosia pilven jumia näyttää 

niinko tulis sae" (pilven jumia, tummia pilviä).

1087. "taivaz jummo kokko" (vetää kokoon 

pilviä, jumo=sadepilvi).

1088. "tullookoo siitä sae ku taevas olla jumottaa 

niim paksussa pilivessä" (pilvistä ennustaminen).

1089. "pilivi noustaj junkkaa" (nousee hitaasti 

ja uhkaavasti).

1090. "on se vaan semmoist junkkaa toi ilma" 

(junkkaa eli koleaa, vrt. junkkanen).

1091. "pilvenjunkki" (tiesi ukonilmaa).

1092. "sajet tullee, vesikelekat junnaa taas" 

(vesikelkat=sadepilvet, junnaa=kulkee hitaasti).

1093. "tuosta kautta alako juohkaamhan yli taivhan 

nuita piliviä" (pilvien liikkeiden tunteminen

=sään tuntemista, vrt. säätietäjät).

1094. "poutaisina aekona taevvaaj juoksusta ne 

on kahtonna" (ajan kulkua, vrt. tähdistä, päivän 

liikkeistä, kuun liikkeistä).

1095. "juaksupilviä, ei ne sara, ei ne ov vetisiä 

kaikki pilvet" (juoksupilviä eli nopeasti liikkuvia 

pilviä, pilvien tuntijat).

1096. "aina se pirhauttaa ko se nuita juoksuttaa" 

(pirhauttaa sadetta).

1097. "piliven juolakkeita" (pitkulaisia pilviä).

1098. "on niin kylymäj juolii ilima" (kolea, kalsea).

1099. "kylymäj juollee seä" (kylmän juolea).

1100. "ilima on sillon juolussa" (juolussa eli juovilla, 

vrt. taivas).

1101. "se aivan juoluvissa valluu tuo pilivi" 

(juoluvissa eli juovissa, kovasta sateesta).

1102. "se monastet tulloo saek kun on nuin 

juoluvissa taevas" (pitkillä pilvillä).

1103. "ne on semmosia pitkiä juomia tuonnek 

keskitaivahalle" (juomia eli juovia, revontulet).

1104. "semmonej juomunen taivas niin sillon sitä 

epäiltihin että voi tullap paha ilima" (juomunen 

eli juovainen).

1105. "yli taivaan on semmoset juonikkaap pilivet" 

(juonikkaat, vrt. juoni=polku).

1106. "taivhaala pitkijjuontheet on hyviksi 

ilmoiksi, poikkijuontheet huonoiksi" (juonteista 

ennustaminen).

1107. "juontelloo pitkin taevasta" (pitkät

juovamaiset pilvet).

1108. "taevas o vähä kauni juanttene" (kauniin 

juonteinen, taivaan ihaileminen=ilman palvomista,

omaa uskonnollisuutta).

1109. "juonteine o taivas, sei oo ihime vaikka huomena 

sataski" (juonteista ennustaminen).

1100. "kun on taivahalla pilevet noij juantuvis niin 

silloon sataa johnaki" (sataa jossain, sateiden

paikallisuudesta).

1101. "eij oop poutaa tänäkääp päivänä, kovi juoksevat 

riskistin nuo huuripilivet ja matalalla" (pilvien nimiä,
juoksevia olentoja).

1102. "kum pilivet oj juoteessa, ni tulloo kovat siät" 

(kovat säät, vrt. kylmät).

1103. "käyvvät niij juotteessa kum pahan siän kalat" 

(juoteessa eli hiljakseen, säiden ja kalojen liikkeiden 

yhteydestä).

1104. "yhellä lailla oaltosi kun tuolla ilimassa, 

yksi juotti meni ja toinen juotti tuli" (revontulten 

aaltoillessa, vrt. mereen yhistäminen).

1105. "tuo sattaa sielä mailmassa ku se on nuij juovissa" 

(pilven reuna, sataa maailmassa).

1106. "taivas juovii" (elävä olento).

1107. "pilivet juprailoo" (taivaan pilvistyessä).

1108. "eiköhän rupia nostohon pystyä Simpsiön takaa" 

(pystyä eli sadepilviä).

1109. "piliveh jutavat" (liikkuvat peräkkäin, 

jonossa).

1110. "jullee siä" (tumma, pilvinen, vrt. julkea).

1111. "kyl tuo taivas on juumaka näköne" (pimeän, 

synkän, vrt. juuma-akka).

1112. "juumakka ilma" (vrt. ukkosta edeltävä 

pimeneminen).

1113. "taivas on nii musta juumee" (mustan 

juumea).

1114. "juumohan hänen tiesi, mistä lie se mies tullut" 

(juumo tiesi, vrt. jumo, jum).

1115. "pilivej jyhkämä" (synkkä pilvi).

1116. "se om pilevessä ollaj jyhmittänä, mut ei se 

ot taena sattook koko yönä" (sateiset ja sateettomat 

pilvet).

1117. "pilevej jyhmyjä taevvaalla männäk könnisttää" 

(pilvien nimiä).

1118. "ei tollaset jykyräiset pilvet iässää sala" (iässää

eli koskaan).

1119. "jykyräpilev" (aaltomaiset pilvet).

1120. "ee siitä saetta tule vaekka pilivessä jyköttää" 

(vrt. jököttää).

1121. "taevas oj jylyhyssä pilevessä" (paksussa, 

tummassa).

1122. "pohispuollen nous oekeemmoenem pilivej 

jylyhä ja sillom meitä vietii" (jylhät sadepilvet).

1123. "taivas selkenie, nii kyl se ilma siit jylistyy" 

(taivas ja ilma, vrt. jum ja sää).

1124. "paksureonasija jyllijä nuo pilevet"  

(paksut jyllipilvet).

1125. "ei se tuo jyllikkä tiällä ennee saa" 

(jyllikkä eli ukkospilvi).

1126. "pilvet jylläilevät, mahtaaks saret tul" 

(vrt. jyllätä).

1127. "ei s oes satana, vaekka niiv vakavassa pilevessä 

jyllöttää" (vrt. vakaassa).

1128. "taitaa tullas sarek ko on noij jylyjä pilviä" 

(jylhiä, synkkiä).

1129. "niij jymmeän näköiseks käö taevas mitähäh 

huomenna sattaa" (pilvistä ennustaminen).

1130. "pilevessä jymöttää" (vrt. jumottaa).

1131. "ol tänä uamuna jynkeempätä" (jynkeempätä 

eli synkempää).

1132. "toisinaan se om paljasta jynkkyy täytee" 

(möhkälemäisiä pilviä).

1133. "jynkkypilvi" (tumma möhkälepilvi).

1134. "eihään nool kun niit pouran jynkköö" 

(sateettomia poutapilviä).

1135. "pilivej jynkäleetä on ilimassa" (ilmassa 

olevat pilvet, vrt. taivaassa).

1136. "pilevveem männäj jynnisttää" (mennä

pilveen).

1137. "tuommonem pilivej jyrälek kun tuolla nousii 

se kastelii toas nuo kuivat puut" (pilvet=puiden 

kastelijoita, maan kastelijoita).

1138. "ko jyskypilivistä tuiskii vettä ja jos vielä on 

kaaren tynkiä niin se om pakkaseksi se" (pilvien 

tuntijat, säätietäjiä).

1139. "sai tässä taitaa tulla, kun tuolta mehän 

takkoo nousoo semmonen pilivenjysmä" 

(tumma pilvenlonka).

1140. "tuolta nousoo niij jysmä pilevi" (jysmä

eli tumma, synkkä).

1141. "oli jo jähkiömpi ilima" (viileämpi).

1142. "on tualla etelätaivaalla semmosta jähkää" 

(vaaleaa pilveä, vrt. jänkä, jäkälä).

1143. "jääksi jähkä luoteen" (nostaa pystypilviä

luoteeseen, tietää kylmää).

1144. "tua jähämä tualla seisoo" (jähmä eli 

pilven möhkäle, vrt. jähmettyä).

1145. "taitaa tulla pahat ilmat kun noita hartioita 

niin jähnii" (jähnii eli kolottaa).

1146. "piliven jällikkä" (paksu pilvi).

1147. "on sit jälsä ilma" (synkkä, pilvinen, 

vrt. mälsä).

1148. "näkkyy lumenpenkki ja on muutenkin 

niin jälyjä piliviä, että talavee se siitä tallustaa" 

(lumenpenkki=paksu lumipilvi, tallustaa=tietää).

1149. "oj jälypilv päeväm peällä" (jälypilvi,

ohut pilviverho).

1150. "tuottuinej jälypouta tul" (pilvipouta).

1151. "se on semmosta sinistä jälää" (limaa, 

niljaa, maahan pudonnut pilvenpala).

1152. "pilivi se noustaj jängöttää" (nousee 

hiljakseen).

1153. "jääks jänkkä meres, vaikka keskellä kesää" 

(jääks=tietää kylmää, jänkkä=paksu pilvikerros, 

meres=meren puoleisella taivaalla).

1154. "n on ukontöyliä kun on sellaasia valakoosia 

jänkkiä" (pilvien nimiä).

1155. "poutaa pilivi pohojosessa, jäätä jänne 

luotehella" (jänne eli jänkä, vrt. janne).

1156. "pouraks pilvi pohjosessa, jääks jänkkä 

luateessa" (pilvet ja jänkät).

1157. "pilvejjänkkälä" (synkkä sadepilvi).

1158. "jääks jänkä meres" (jänkä=yhtenäinen 

ja paksu pilvipeite).

1159. "jääksi jänkä ilällä, hyyksi lonka luotehella" 

(jängät ja longat).

1160. "talvenjänkä" (tumma lumipilvi, 

pohjoisella taivaalla).

1161. "sieltä semmoinem pilivejjänkä noussoo, 

luulis sev vettä puottelevan" (paksu pilvipeite,

vrt. taivaallinen jänkä).

1162. "pilivejjänkä iltasella ijän taevaalla saetta 

huommiseks ennustaa" (iltapilvistä ennustaminen, 

vrt. päivänlasku).

1163. "jänkä seisoo" (synkkä pilvikerros).

1164. "hallan jänkä" (päivän laskiessa länteen 

ilmestyvä pilvenreuna).

1165. "piliven jänkäleitä" (vrt. ystäviä,

taivaan ystävät).

1166. "jänkä makoa pitkim mäer rajoa, 

eikös tuosta tulle sae" (makaa pitkin mäen rajaa, 

oma taivas=lähellä maata).

1167. "nevoilla on kylymät jängät" (jängät eli 

sumupilvet).

1168. "mereltä sitä jänkää tulee" (mereltä 

tulevat pilvet).

1169. "jänkäpilev" (paksu ja synkkä pilvi, 

vrt. jynkä).

1170. "illalla neäs ruskoitti ja jälestä tul jänkäpilvie" 

(iltataivas, kertoo huomisen säästä).

1171. "semmosija pileve järkäleitä kuleksii taivaala" 

(eläviä olentoja).

1172. "kun yksjärkeistä ilimoa on useeta päeviä 

niin sanotaan siel on oekein seisovat ilimat" 

(yksjärkeistä, muuttumatonta).

1173. "se toesilla ilimolla lavannehtii alempana, 

sillon se pakkanen lavannehtii varsinnit tässä 

rantakylissä ja järvimaella" (lavannehtii, 

muodostaa pilvilauttoja).

1174. "pilveenpä se jäsähti" (taivas).

1175. "ilma om paljoj jättänny" (jättänny eli 

tyyntynyt, vrt. sää, tuuli).

1176. "kyl myö päässää mänemää verkkoil ku 

ilma jättää ja tullee tyynä" (ilmojen mukaan 

työskenteleminen).

1177. "et se jäässe vesi hakka siäl" (hakkaa jäähän, 

pohjanmerellä, revontulten synty).

1178. "näytteä olevav vähä nij jäykällaene ilima" 

(jäykänlainen eli kolea).

1179. "jiäks oj jänkä luotehella" (jänkä=pilvenlonka, 

luotehella=luoteisella taivaalla).

1180. "ilma jääp kylmäks" (jää kylmäksi,

jatkuu kylmänä).

1181. "tuo ilima on sitte pahonki jähärykästä" 

(jähärykästä eli kylmää, vrt. jää).

1182. "siäl on niij jähryttäväist ilmaa" (kylmää 

ja tuulista).

1183. "siäl oj jähtyny ilama" (ilman jäähtyminen).

1184. "pohjaj jäämeri lainehtii" (revontulten 

loimutessa).

1185. "rurjat palaa, jäämeri lainehtii" (rurjat eli 

revontulet, vrt. ruija, rutja).

1186. "se om melekein täälläkin sitten kolomannev 

vuarokauem perästä myrsky kun oikeej jäämeri 

myllehtii" (revontulista ennustaminen).

1187. "siellä jiämer ualtovvaa" (jäämereen

yhistäminen).

1188. "jeämeri kul laenehtii nin sen väläkky näkkyy 

taevaalla" (revontulten synty).

1189. "se jeämeri oaltovaa sillon kun revontulet pallaa, 

se sieltä valo heijastaa piliviin" (pilviin heijastuva

valo).

1190. "kum makoa jeäjänkä pohusessa, se tuloo lumet 

ja tuiskut" (jääjänkä eli jääpilvet).

1191. "jiäpilivi o suortuvana" (jääpilvi=raepilvi, 

suortuvana=nauhana).

1192. "mustie jeävoaruja näkkyy" (jeävoaruja 

eli raepilviä).

1193. "suuret jeävuoretko siel liikkunuo ja hijonuo 

toisijoa" (revontulten alkuperää).

1194. "on jöhötösilimoo" (pysähtynyttä,

pilvien seisoessa).

1195. "on vähä jölee ilima" (jölee eli jolee,

kolea).

1196. "tual o nin kamala jölhä pilvi" (jölhä eli 

jylhä, synkkä).

1197. "vet ilman jölkäks" (kalseaksi).

1198. "nuita jöllejä kulukeepi taivaalla, ku ei ny 

tulis sajetta" (pilvien nimiä).

1199. "pilvej jöllikköi nousi kans" (taivaalle

nousevat pilvet).

1200. "rupee taas jöllimään tommottii klonttipilvii, 

ehtopäiväst voi taas vaikka sataa" (jöllimään

eli kerääntymään yhteen).

1201. "on ollun nij jölsiä ilmoja vaan" (koleita).

1202. "kyl siit sarep pijan tullee koska pilvet niij jönkää" 

(jönkää eli kulkee hitaasti).

1203. "jönkkyjä" (möhkälepilviä).

1204. "jäitä jönkkä meres, vaik keskel suvee" 

(jönkkä=tumma pilvi, meres=läntisellä taivaalla).

1205. "tuollaasia mustia pilevejjönkkiä kulukoo 

mutt ei siltä ukkoonen kuulu" (mustat pilvet ja 

ukkonen, eri olentoja).

1206. "älä lähre kun tualt nousee tollanen pilven 

jönkkäle" (ilmojen mukaan eläminen).

1207. "kovia jönkiä vain näkyy taas tuola pohojaasella" 

(pohjoisella taivaalla).

1208. "saajetta jammoo, ko o tuo jönkä taivahaal" 

(jönkä eli tumma pilvi).

1209. "ei me tahtonut tohtiak kaataah heinää kun oli 

nir rumia jönkälehiä taivahalla" (vieraat heinätyöt, 
oma ilmojen mukaan eläminen).

1210. "mutta jos sieltä näkyy oikeem musta jönkälet 

tulii varma saje" (pilvien tunteminen, helpottaa 

elämää).

1211. "hentoo siitä lumisajekki tulla, kovi om 

mustija jönkäleitä nuo pilivet tuolla pohojosessa" 

(mustat lumipilvet).

1212. "etelälle ilimesty iso jönkö, saanneeko ukkosta 

irti" (isot jönköpilvet).

1213. "pilevi noustaj jönnisttää" (vrt. taivaan

keskikohdan pitäminen korkeimpana kohtana).

1214. "ei siittä nys saletta tus se pilvi kaatuu tonnep 

päin" (kaatuu, vrt. laskee).

1215. "oli hiuka semmost sumukahmuu" (heikkoa 

sumua).

1216. "meren pualel on jo kajakka, kyl se sare 

siint äkistäh heittää" (kajakka=selkenevä, 

heittää=lopettaa).

1217. "eile ol nii kajakka ilma jot huuto kuulu niityl 

ast" (ääntä kantava ilma).

1218. "kun ne ennem pit semmosiakin konstiloeta, 

ku akat män kuuteleen kun kuulu taevaasta laulua, 
kun kajakka ilima ol" (taivaasta kuuluva laulu, 

vrt. lintujen äänet).

1219. "kuuluuhan hyvin selevästin näen kajakalla" 

(vrt. kajauttaa).

1220. "on kajakka ilta" (kajakat illat).

1221. "taevas on valakean koajakassa pilivessä, 

ei tuleh hyvvää ilimaa" (pilvien tuntijat, 

vrt. ilman palvojat).

1222. "joha tuo taivas näyttiä kajakoituva" 

(kajakoituva eli selkenevän, aika lähteä 

liikkeelle).

1223. "ilimar ranta kajakkoittuu" (ilman ranta,

vrt. taivaan).

1224. "kajasta nät pilvev välist" (kajastaa pilven 

välistä, päivä).

1225. "sellaine pohjaisepalo joka kajastoa yleält, 

ja alta om pilves" (pohjaisepalo eli revontulet, 

tietää hyviä ilmoja).

1226. "on nin kajee aamu et luulin koirran haukkuvan 

tos ihav vieressänim mut se kuulukij järven takaa" 
(kajeat aamut, selkeät).

1227. "kui kaijjee ilma, näkkyy hyvi etähäl" (näkyy

etäälle, vrt. korkeat paikat).

1228. "kuuluu ku ol kajjee tyyni ilima" (näkyvyys 

ja kuuluvuus).

1229. "on niin kajea ilma, että ääni kuuluu solkena 

tänne" (äänen kuuluminen ilmojen mittana).

1230. "iltakajjealla se eäni oikein raekuu" (ilta 

ja aamukajeat).

1231. "ee nääp piliven kuakkarata taevaalla" 

(kakkarata eli hattarata).

1232. "iräst kaik ilkijäät ilmat, kakoost kaikkeen 

kauhiaammat" (ilkiät ja kauhiat ilmat).

1233. "rupee kavom puali ruskottaa" (kavon 

eli kaakon puoli, vrt. kadota).

1234. "tualta kavom pualelta nousee pilviä" 

(taivaan puolet).

1235. "kun on samuriaista tuala kaakolla nin se 

tiätää syksysaletta" (samuriaista eli sameaa,

pilvien olinpaikasta ennustaminen).

1236. "tuolt kakkopuoltha se tuluo pilvi" (kaakon

puolelta, vrt. tuulen suunta).

1237. "kakoilma" (ilma eli suunta,

vrt. ilman-suunta).

1238. "sää alkaa kaalota" (viiletä).

1239. "siä on nyv vähä semmonen kaapee ilma" 

(kaapee eli kolea).

1240. "ylit taivham pallaa semmonen kaari" 

(taivaalliset kaaret).

1241. "taevaalla om piliven kaasuo" (pilven kaasua, 

ohutta pilveä).

1242. "satheiksi se kaasu on sielä" (sateiksi kaasu, 

taivaalla).

1243. "no pian se lähtöö tekemää, ku se ol lähteeksee, 

ei se kuavoja kiännä" (kaavoja käännä, aikaile, 
taivas seljetessään).

1244. "jos lähtenöökiik kuavaelemmaa siitä saetta" 

(kaavailemaan sadetta, pilvistyvä itätaivas).

1245. "onhan siel vähä pilven kakkareit" (pilviä 

kuvailevat sanat).

1246. "piti tullal lämmät ilemat taekka järi kylömät" 

(lämpimät ja kylmät ilmat, vrt. ilmojen vuorottelu,

kääntyminen).

1247. "on oikein kahen hengen ilima" (kävelyyn 

sopiva).

1248. "harmaat, niinko sumun kahjuu olis" 

(sumun kahjua, vrt. kahmua).

1249. "tuolla näkyy vähän pilven kahjua" 

(kahjua eli haituvia).

1250. "ilimakii käv kylymän kolakaks, jott on 

käet kahmeessa" (käsien kahmettuminen, 

omat lämpömittarit).

1251. "kylymänkahmeata ilimoa" (kylmän 

kahmeaa).

1252. "oli hiuka semmost sumukahmuu" 

(sumuiset päivät).

1253. "siel kaehentele, taitta huomen tipotta jo" 

(kaehentele=pilvistyy, tipotta=sataa).

1254. "kyllä mä luule et se ruppe pia satama kun 

jo noin kaihentelee" (pilvien tuntijat=sään

tuntijoita, vrt. tulevan).

1255. "kaehentellen kaiken päivän sattaa" 

(sadepäivät).

1256. "johan tuolla alakaa ilima kaehtua" 

(kaehtua=seljetä, kirkastua).

1257. "ja näi kaikia ilma, myötätuulta" (kaikia

=kuulakka, kaikuva, vrt. kajakka).

1258. "ol nii kaikija ilma et kuulu halohakkuu yl 

selän" (kaikijat ilmat, kuuluvat).

1259. "siel on kaikkinee toisellain ilma" (uuteen 

ilmaan herääminen).

1260. "helepostis se kuuluu tännej jos on kaekuva 

ilima" (kaikuvat ilmat).

1261. "kyllä siittä pouta tullee, koska lännestä 

kailailee" (kailailee eli selkenee, vrt. kailanen, 

ilman suvut=ilmaa kuvailevia sanoja).

1262. "kyllä kai se pia lakkaa satamasta, siälä jo 

vähä kailailee" (pilvien rakoillessa).

1263. "siellä on ni kaunis ja kailee ilima" (kailee 

eli kuulas).

1264. "kailiasta sataa kaiken päivää" (kailiasta 

eli haaleasta pilvestä).

1265. "se pilvi kaituu tonnep päin" (kaituu eli 

katoaa, vrt. kaita).

1266. "siäl on niin kaijaavainen ilma et" (selkeä, 

kuulas, vrt. kaijat eli lokit).

1267. "kuuron pilvestä sattaa, kaijaisesta koko päivän" 

(pilvet ja kaijaiset, vrt. haaleat pilvet).

1268. "sellaine pohjaisepalo joka kajastoa yleält" 

(pohjaisepalo eli revontulet).

1269. "se kaijaiksii nii sekkeesee" (taivas, kaijaiksii

eli selkenee).

1270. "taevas on valakean koajakassa pilivessä, ei tuleh 

hyvvää ilimaa" (valkean kajakassa, vrt. kaileassa eli 

haaleassa, taivaan värejä).

1271. "lännen puolela kajakoe, taetua ruveta saje 

loppumaa" (kajakoi eli valkenee).

1272. "joha tuo taivas näyttiä kajakoituva" 

(taivaan kajakoituminen).

1273. "ilimar ranta kajakkoittuu" (ilman ranta, 

vrt. raja, reuna).

1274. "piliventöynystä sattaa, kajanneesta kaikem 

päivän" (töynyt ja kajanneet).

1275. "kajannellen kauvan sattaa, pilvest pian 

lakkaa" (pilvien nimiä).

1276. "tule kylmä taas, kun taevas kajanta pohjan 

pualt" (kajanta eli selkenee).

1277. "ei siittä näämmä saretta tulluk koska tualta 

taas kajantaa jo" (kajantaa taivaanrannasta, 
selkenemisen enteitä).

1278. "o hyvin kuuluva ilma, ääni kajantaa kovasti" 

(vrt. kaikuu, kantaa).

1279. "eiköhän siittä sare ruppee helepottaan 

kun jo kajas länneltä näkkyy" (länneltä eli
läntiseltä taivaalta).

1280. "oli kajas ilima ko kaiku niiv vastas" 

(elävä olento).

1281. "kajaspilikkoja oli taevaalla" (kajaspilkkoja, 

vrt. kohtia joista päivä pilkahtaa).

1282. "kyl nyt alkaa poulat, kun noin kajastaa" 

(poutien alkaminen).

1283. "kajasteesta kaiken päivän, vinkasta koko 

viikon" (kajasteet ja vinkat).

1284. "a taivas jo kajastelleip" (selkenee, 

elämä voittaa).

1285. "kyllä siittä tämän päivän kumminkin sattaa, 

kun se noiv välillä kajastellee" (sadepäivät, 

sateen ystävien pyhiä päiviä).

1286. "aamulhan se rupes vähä niinkun kajasteleh 

ja jakaaleh tual taivahal" (kajastelemaan, 

jakamaan pilviä).

1287. "johan tuo taittaa pouvvisttuuk kun kajastelloo" 

(poudan toivojat).

1288. "vielä sattoal lipittää, vaekka jo kajastelloo" 

(sateeseen kyllästyneet).

1289. "satteekseev vaen kajasteli" (kajasteli, 

jatkoi sadetta).

1290. "taivas kajasteloo, kun se valkenoo" 

(taivaan värejä).

1291. "kyllä siitä sae ruppee jo loppumaan, 

kun lännen puoli noin kajastuu" (kajastuksen 

suunnasta ennustaminen).

1292. "välistä kajastuu ja sitten se ottaa uuvvesta pilveä" 

(ilman elämää).

1293. "se on kylmän kajastus, kun pohjanpualt tule 

kirkkaks" (kirkastuu pohjanpuolelta, vrt. selkeät 

pakkaspäivät).

1294. "kyl siel on sit kajava ilma, äänkii kuuluu vaik 

kui ettäälle" (kajava eli selkeä, vrt. pouta).

1295. "kajehesta sataa kaiken päivää" (ohuesta 

pilvikerroksesta jonka läpi päivä häämöttää).

1296. "ei näy yhtään kajjeita niin ov vahvassa pilvessä" 

(kajjeita eli päivän pilkahduksia).

1297. "oli oikeek kajes ilima" (hyvien ilmojen

muisteleminen).

1298. "kui kaijjee ilma, näkkyy hyvi etähäl" (näkyy 

etäälle, kuuluu hyvin, aika lähteä liikkeelle).

1299. "on niin kajea ilma, että ääni kuuluu solkena 

tänne" (vrt. huuto-rukoukset, uhripäivät).

1300. "sare taukoo ko se kajehtii nii" (kajehtii eli 

valkenee, hyvä enne).

1301. "oli sellaan kajeilama jotta kuuluu heloposti" 

(kajeilma, omiin töihin sopiva).

1302. "tullee semmonen kajeilima, sattaa päeväj 

ja kaksi ja montaki päivää" (sateiset ja sateettomat 

kajeilmat).

1303. "sattaakseen kajostellee" (vrt. poudaksi).

1304. "kajostellee, taihvaan rannala kirkhaja 

paikkoja" (ilmojen kääntyminen).

1305. "kyl huomen tulloo pouta, taivas kajostuu" 

(iltataivas, läntinen taivas).

1306. "kajostuksesta kaikem päivää sattaa" 

(sateinen kajostus, vrt. pilvien takana piilotteleva 

päivä).

1307. "satteks lännen kajotus" (läntisen taivaan).

1308. "siel on kajova ilma, äänkii kuuluu mist ast" 

(kajova=kirkas, valkea).

1309. "ei neä kajut tie hyvvää" (kajut=kylmät ja 

tuuliset poudat).

1310. "taivaarranta jo kaijjuilee pilven takkaa" 

(kaijuilee eli pilkistää, vrt. kaijunen, kajunen).

1311. "jos se ol voa kajotus" (kangastus).

1312. "sanottih kur revontulet palau, jotta ne sytytäh 

siitä kun sielä hyvil loittona suuret jeälohkarehet 

vassakkah tavotah" (revontulten synty, vrt. sytty).

1313. "sämäkkö ilmu" (vaihteleva, vrt. samakko).

1314. "pilvi sugahil on, pilves päi alah kui sugahad" 

(sugahad eli säteet).

1315. "sugahil on taivas talvel poaksuh tuuttsii vas" 

(sugahil=säteillä, tuiskua vasten).

1316. "vihma tulou, kum pilvet suvastaa" 

(suvastaa eli säteilee, pilvien tuntijat).

1317. "suvi karvasteloo, vihmu tuloo" (suvi eli 

eteläinen taivas, vrt. karva=väri).

1318. "suvi da pohjane, vastai on" (vastai eli

vastakkain).

1319. "suveh pilved mennäh, puoleh päiväh" 

(suveen eli puoleen päivään).

1320. "hiihä suvista ilmoa kohti" (suvea kohti 

hiihtäminen).

1321. "suvine seä" (suvinen eli lämmin).

1322. "suvizeh päi pidäy matkata" (suvea päin 

matkaaminen, vrt. päivää).

1323. "suvipuoli kajostau" (suvipuoli eli 

eteläpuoli).

1324. "suvipuoline taivaz rojottau, tossupeän 

vihmuu" (rojottaa eli punertaa, tietää vihmaa).

1325. "katso kai suvitsuppu musteni" (kaikki 

suvitsuppu, eteläinen taivas).

1326. "taivas suonistui" (alkoi pilveillä).

1327. "pilvet ollah suomuzin" (suomuksilla, 

omat kuvaukset=omista asioista).

1328. "seä superdeleh, toittsi kadou pilvi, toittsi 

nouzou" (supertelee eli oikuttelee).

1329. "taivas sumerzuu, pilvistyy" (sumersuu 

eli hämärtyy, vrt. sumu).

1330. "netse tsura kai sumerzui, vihmu tuloo" 

(tuo puoli sumertui, tietää sadetta).

1331. "vihm ei, a sumerdau" (sumertaa).

1332. "vihmuu sumerdau hienoizeh" (sumertaa

eli tihuttaa).

1333. "vihmah päi sumerduu" (sumertuu vihmaan 

päin, vrt. pimenee).

1334. "sumeni ilmu vihmah" (sumeni vihmaan).

1335. "siä sumeni" (sää sumeni, aika hakeutua 

suojaan).

1336. "taivas pilveh kai iskevyi, sumevihman loadi" 

(sumevihman eli tihkusateen).

1337. "ilmu sumevui" (ilman sumeneminen).

1338. "sumie seä om pihal" (sumea sää, 

vrt. sumuinen).

1339. "sumei ilmu, vihmaksine" (säät ja ilmat).

1340. "sumei on tänäpäi, ei heiny kuiva" 

(sumun ja kosteuden yhteydestä).

1341. "sumbu seä, viluttavu" (sumbu eli leuto,

vrt. suoja, suvi).

1342. "auveroksi alla ilmojen, sumuksi merijen 

piällä" (auverot ja sumut).

1343. "sumuza seä" (sumuisa, vrt. lämpötilan

vaihtelut).

1344. "ilman sunne" (kuuman ilman väreily).

1345. "ilman sunnondi" (lauhdutti).

1346. "sundo siä" (sunto eli lauhkea).

1347. "sundoi ilmu" (lämpimähkö).

1348. "ilmu sundovui, lämmäh päi" (suntovui 

eli lämpeni, keväällä).

1349. "sulava seä" (leuto, vrt. sula-ava).

1350. "sulau ilmu" (säät ja ilmat).

1351. "sumakka seä" (sumuinen, pilvinen).

1352. "sumakui ilmu" (tuli sumuiseksi, 

vrt. lämpeni tai kylmeni).

1353. "sumakoitti taivahan" (pimensi, sadetta 

edeltävä pimentyminen).

1354. "pimien sume" (sume eli hämärä).

1355. "taivahan sumendi" (sumensi, pimensi).

1356. "sumendi seän vihmah" (vihmaan 

sumeneminen).

1357. "ilman sumendi" (kuka, ilman haltija).

1358. "suigarehil om pilvi" (pitkillä suikaleilla, 

pilviä kuvailevat sanat).

1359. "raista pani jumala kai moan valgieks" 

(pani maan valkeaksi, kaikki ylisestä tuleva 

ilman haltijan antamaa).

1360. "sorakk on ilmu, ei juuri päivypasto" 

(sorakka eli kuulas, melkein paistaa).

1361. "vihmas sorevui, pilvi nouzi" (sorevui

vihmaan).

1362. "perä sagenoo" (taivaan perä, sakenee 

eli pilvistyy).

1363. "seä sageni vihmah" (vrt. sää=sään 

haltija).

1364. "sagen ylen äjjäl ilmu" (sakeni eli pilvistyi).

1365. "vihmas sageni taivaz" (taivaan

sakeneminen).

1366. "ilmu sageni" (taivas ja ilma).

1367. "raistu sohahutti" (raistu eli rakeita).

1368. "vihmas sohevui pilved" (vrt. sateen ääni).

1369. "sohiendi vihmah netse pilvi" (netse eli tuo, 

pilvet=yksilöjä).

1370. "pilvi sohistui nouzi da vihmah padzahtih" 

(patsahti vihmaan, elävä olento).

1371. "pilvi tuloo sohizoo vihman ker" (vihman 

keralla, pilvistä syntyvä sade).

1372. "taivaz om pilven soigalehil" (pilven 

soikalehilla).

1373. "pilven soigarehed" (kapeat kaistaleet).

1374. "seän vihmas sagendi" (sakensi vihmaan,

muuttuvat säät).

1375. "seä slöttävyi" (tuli räntäiseksi).

1376. "pieni pilven sliehhune da jo vihmuu" 

(vihmapilvet).

1377. "se olet siä tänäpäi, sit tuutsoau, sid vihmuu, 

sit päiveä pastau" (oletpa sää tänään, puhutellaan 

kuin ihmistä).

1378. "sinerdävä pilvi nouzi" (pilvien värit, ilman 

palvojien pyhiä värejä).

1379. "sinipilvi toittsi vihmuu, toittsi muga menöy" 

(vihmuu tai menee ohitse).

1380. "sinipilved, ilom pilved taivahan oal liehuu" 

(sinipilvet, ilon pilvet).

1381. "sinirandu pilvi" (rantu eli reunainen, 

sini-sanan alkuperää, vrt. siintää).

1382. "taivas sinisteleh, pilved roih" (pilvet 

syntyy, vrt. loih).

1383. "taivaz rubei sinistämäh, pilved rubieu 

tulemah" (pilvien tuloa edeltävä sinistyminen, 

vrt. pilvetön sinitaivas).

1384. "taivas sinistyi, ei ole pilvyttä" (sinistyi, 

pilvien kadotessa).

1385. "taivas sinistyi vihmustah" (sinistyi 

vihmomaan).

1386. "taivas sinistyy hätkiem poudien jällel" 

(sinistyy poudan jälkeen).

1387. "taivas sindau, lieu vihma" (sintaa eli

siintää, vrt. siite, siita).

1388. "luonti silmäh luotehella, keänti silmäh 

koilisella" (loitsujen kieltä).

1389. "silmien nähten seähyöt kohetah" (säät

kohenee).

1390. "silavu seä" (silavu eli tyyni).

1391. "pilven siebaleh" (siepale eli kaistale).

1392. "illalla oli sies" (sees, seesteinen ilma).

1393. "ilma siestyy" (seestyy).

1394. "pilvi siimesteä" (siimestää eli varjostaa).

1395. "pilves siimestyi taivas" (siimestyi

pilveen).

1396. "seännenä, sagie pilvi nouzoo, tuloo, 

tuulen ker kohizoo, vihman ker libo vihmatta" 

(säännenän kuvaus).

1397. "seätöi seä" (säätön=huono, sateinen, 

sää=hyvä sää).

1398. "taivaz on siegalozil" (siegalozil eli 

pilvenrepaleilla).

1399. "milma painustau, seä tulou" (sää

eli huono sää, matalapaine).

1400. "siä lieu, ka miula käzi kivistäu" (sää lienee, 

kättä kivistää).

1401. "tänäpiän on paha siä, lunda laskoo" 

(hyvät ja pahat säät, yhden hyvä=toisen paha).

1402. "ei pidäz diivie seädy, ned on seäd 

dumalan laitud" (moittia säätä, jumalan 

laittamat).

1403. "ennen dumalan siä azettuu, ennengu 

paha ristikanzu rauhoittuu" (oma jumala, 

vieraat ristityt, ei mitään tekemistä 

toistensa kanssa).

1404. "on siä suuri" (suuri sää, sataa ja tuulee 

kovaa).

1405. "suuren seän nosti, tuulen da tuutsan" 

(tuutsan eli tuiskun).

1406. "valgei seä" (selkeä, poutainen).

1407. "viihakko seä" (viimainen).

1408. "seän rikkou, vihmad roih, hardieloiz 

om paha" (hartioissa tuntuminen, ilmoille 

herkät ihmiset).

1409. "seä nouzou" (sään nouseminen, 

vrt. pilvien).

1410. "seädy pidämäh tuldih levon oal" (levon 

eli katon, sään pitäminen).

1411. "kunna häi nengomau pahau siäu menöy" 

(nengomau eli tuollaiseen, ilmoja vastaan 

eläminen=ilmojen haltijaa vastaan elämistä).

1412. "vilu seä" (vilut ja lämmät).

1413. "hyvä siä on tänäpäi" (hyvät säät).

1414. "en voi arvata, säihgö vai päih männöö" 

(säihin vai päihin, sanonta).

1415. "ole vaikkaine, eiga rois sinul seä" 

(ole vaiti tai sää tulee, jos haukut säätä eli 

loukkaat ilmojen haltijaa).

1416. "pohdane seä on se vilu seä meillägi" 

(pohjanen sää, vilu sää).

1417. "luodehelda seä kui on" (luotehelta sää, 

vrt. tuuli).

1418. "seä ei andanuh tännepäi, ei hurineh 

kuulunuh" (sään hurina, vrt. tuulen).

1419. "seä tänne päi andau, myödäin on" 

(antaa tänne päin, myötäinen, sää=tuulinen 

sää).

1420. "jumal seädeleh, seädeleh, varusteleikse 

kotvan" (säätelee, varustautuu satamaan).

1421. "seädelih, seädelih da vihmah puhkei" 

(sääteli, puhkesi vihmaan, säätää=sää).

1422. "taivaz on sebo selgieni" (sepo selkeä).

1423. "keskimäin poiga on synnynnälleh seppo 

Ilmolline" (ilmollisen laulusta).

1424. "minä lähten sinizen suurem meren randah, 

istuu sie seppo Ilmolline, jeätorahad nenäh kazvettu, 
kyyräm pidhuod" (seppo Ilmollisen eläinhahmoja, 

vrt. suuren meren rannalla makailevat mursut).

1425. "ilman sellendi" (selvensi).

1426. "ilmu selgeni" (iloinen asia).

1427. "huondeksel oli tuman, vai gu rubei tuulemah, 

dai ilmu selgeni" (tuman eli usva, aamu usvat).

1428. "pilvi selgii, povvistih" (pilvi selkii, vrt. taivas).

1429. "selgeili taivaz, ga därilleh pilvistih" (pilvisti 

järelleen, meni takaisin pilveen).

1430. "tänäpäi on selgei taivaz, ei näy pilvee" 

(selkeät päivät, sinitaivaan palvojien pyhiä päiviä).

1431. "selgei ilmu" (kaikki hyvin).

1432. "taivaz on sebo selgieni" (sepo selkeä).

1433. "pilvet savizoo matkoaa, vilun kauhakka on" 

(savisee, liikkuu nopeasti).

1434. "vihmuo savittoa pystypizareheh tyynessäh" 

(sataa pystypisaroin, tyynellä).

1435. "taivahan savotti vihmah" (savotti eli

sekoitti).

1436. "ilman savoitti, pilvi nouzi" (savoitti, 

vrt. sauvotti).

1437. "savvuu muah lyöy vihmoi vaste" (savuu

eli usvaa, sateen edellä).

1438. "savuo totuttau suosta" (totuttaa eli

työntää).

1439. "lämmän savu lämmäl nouzou moaz" 

(maasta nouseva savu).

1440. "savvukaz on ilmu" (usvainen).

1441. "ilm on savuksine kezäl lämmäl, duumaitset 

savulleh on" (savulleh eli autereinen, lämpötilan 

vaihteluista johtuvat savut).

1442. "kai on ilma savunkarvani, ylen lämmäni" 

(savunkarvainen eli värinen).

1443. "seizovat ilmat" (vrt. pilvet).

1444. "mussat pengeret seizotah, raista tulou da 

vettä tulou" (mustat penkereet eli pilvirintamat, 

tietää vettä ja rakeita).

1445. "katso moista pilvenjuhlukkoa seizoo, 

tyyni on" (pilven juhlukkoa, juhlu=julu).

1446. "taivas seizou piän piäle" (seisoo pään 

päällä, elävä olento).

1447. "pimien sarmakka" (hämärä, vrt. sarma-akka).

1448. "sarmakka seä" (kolea ja harmaa).

1449. "sarmistui taivas pilveh" (sarmistui eli 

hämärtyi).

1450. "illan samu on jo" (samu eli hämy).

1451. "pimien samu" (vrt. samu, samuli).

1452. "pilven samuo on taivahal" (samuo eli 

ohutta pilviharsoa).

1453. "sangei pilvi" (sankei eli paksu).

1454. "tuman sanoo sygyzyl lämmeä, keveäl viluu" 

(tumana eli sumu, vrt. tu-uma, tuma-ana,

haltijanimiä).

1455. "samakko ilmu" (sumuinen, vrt. samea).

1456. "pimien samakko" (hämärä, tumma,

vrt. sammakko, samma-akko).

1457. "hämyn samakko" (hämyn eli hämärän, 

ä=a, vrt. hamuilla).

1458. "taivahan samakoitti" (samensi).

1459. "ilda samevui" (hämärtyi, pimeni).

1460. "seä samevui, tuulistih" (pilvistyi, pimeni,

tuulen tuomat pilvet).

1461. "samie seä" (pilvinen, vrt. sami).

1462. "vilun saihakko seä" (viileän kylmä).

1463. "saihakko" (pilvenhattara).

1464. "taivas saihastui" (kirkastui, selkeni,

vrt. saihanen).

1465. "seä saihistuu valguou" (saihistuu,

valkenee).

1466. "saiholoil vihmuu, ei ole yhteläni vihma" 

(saiholoilla eli kuuroittain).

1467. "pädzähyttäy saiholoiz vetty" (saiholoista 

eli pienistä pilvistä).

1468. "ei doga saihoine vihmu" (pilvien nimiä).

1469. "saihopeä tuli da heinät kastoi kai" 

(saihopää eli sadekuuro).

1470. "tänäpäi saihopäil seä kävyy" (kävyy 

eli käy, kävelee, vrt. sään haltija).

1471. "saihopeälöil vihmuu" (saihopäälöil 

eli kuuroina).

1472. "saihovui pilvi, valgoi eäreh" (saihovui

eli kirkastui, valkeni ääreen).

1473. "seä saihovui, pilvet kadoi eäre" 

(ääreen katoavat pilvet).

1474. "saizad ilmad" (sateiset ja tuuliset).

1475. "saizu vihmu" (tuulinen sade, vrt. sisu).

1476. "saizu ilmu, vilu vihmu lumen kele" 

(lumen keralla satava kylmä vihma).

1477. "ragehen saizu" (tuulinen raekuuro).

1478. "taivas sagevui pilveh" (sakeutui pilveen).

1479. "sagei tuman" (sakea sumu, vrt. tu-ama,

tu-uma-ana, uma=ema, ana=anna, moniosaiset

haltijanimet).

1480. "seä rönistyi" (muuttui räntäiseksi,

ö=o, vrt. roni).

1481. "seän jumala rözäköitti" (rösäköitti 

eli alkoi sataa räntää, hallitsee kaikkea ylhäältä 

tulevaa).

1482. "rözäkkö seä" (räntäinen).

1483. "räkki ilmu" (helteinen, vrt. läkki, 

läkähtyä).

1484. "heitti räznävön, seä kajostih" (ilmojen 

kääntyminen).

1485. "räimäkkö seä" (lauha, leuto, 

vrt. raimakko).

1486. "saje tulou, pilvissä ruska" (ruska eli 

punerrus, sateen enteitä).

1487. "taivahan russondi" (sai punertamaan,

vrt. lussonti, rusko=lusko).

1488. "taivaz ruskoi päivän laskiessah" (ruskoi 

eli punertui, rusko=päivänlaskun aikainen 

taivas).

1489. "taivahanranda russottoa" (punertaa).

1490. "taivahanrandu rozottau" (taivaan värejä 

kuvailevat sanat, vrt. loso).

1491. "ruhmoloil on taivaz" (ruhmoloil eli 

hattaroilla, vrt. luhmo, lumo).

1492. "ruhmod matkoau taivahaz" (pilvien 

nimiä).

1493. "vihmoa ruihkai pilvihatakaz" (hatakasta, 

sadepilvi).

1494. "rakehella tsapuuttelou" (rakeiden ääniä).

1495. "suurta roahta satoa, ei tämä tolkur rakehie 

olla" (tolkun rakeita eli tavallisen kokoisia, 
kaikki luonnoton=tolkutonta, järjetöntä).

1496. "roahta satau" (kesän ihmeitä).

1497. "raista laskou" (laskee rakeita, kuka).

1498. "raista panou" (ilmanhaltija).

1499. "ragehen ker vettä vihmui" (rakeiden keralla 

vettä, kesän ilmoja).

1500. "vihma ragehen ke mänöu" (menee rakeiden 

keralla, elävä olento).

1501. "riahella löi" (raahella eli rakeilla, 

vrt. raahe).

1502. "panou lujah raispeädy, raispeäz on 

däriembäd ragehed" (panee raispäätä, 

pää=myrsky, kova tuuli).

1503. "raispilvi tuli, raista panoo" (pilvien 

tuntijat).

1504. "roahkuuro kuuropäissä mänöy" 

(kuuropäissä, kuuron pää).

1505. "taivahan randa rohottaa" (paistaa 

punaisena).

1506. "pilved on rippehil, vihmustah" 

(rippehil eli matalalla).

1507. "taivaz on rippeil, vihma roih" (tietää 

vihmaa, vrt. rippeet).

1508. "ripustelih taivas, ga vihmah mehevyi" 

(riipusteli matalalla, mehevyi vihmaan).

1509. "ripustelih, vihmah i padzahtih dumal" 

(vihmaan patsahtava dumala eli taivas, 

vrt. pilvinen taivas).

1510. "seän rikoi, vihmui" (rikkoi sään, 

sää=hyvä sää).

1511. "siän alla ku oldih" (sateessa, 

sää=huono sää).

1512. "riemakka taivas, hienos pilvez da vähä 

tuulda" (hienos eli ohuessa pilvessä).

1513. "riemakk on seä, pilved matkatah ravieh" 

(riemakka=tuulinen, ravieh=kovaa).

1514. "taivaz riehistyy, pilvet kavotah" 

(riehistyy eli tuulistuu, vrt. rieha, riehua).

1515. "reboinkielet paloa taivahal" (revonkielet 

eli tulet, vrt. tulen kielet).

1516. "ta niistä sanottih jotta niistä tulou 

lumimyrsky, kun näkyy ne revotulet" 

(vrt. pakkasia seuraava tuisku,

talven ilmoja).

1517. "revontuled läikähelläh taivasta myöte" 

(läikähelläh eli välkehtii).

1518. "rebontuled läikytäh pohdazessa"  

(pohjoisessa, vrt. pohjantulet).

1519. "rebointuled on taivahal, g ei soda 

loppevu täl vuuvel" (sota lopu tällä vuodella, 

vrt. luonnottomasti kuolleiden sieluina 

pitäminen).

1520. "rebointuli nägyy pohjaizez, pakkaized 

roih" (loihtii pakkasia, vrt. tuiskuja).

1521. "alla kuuven kirjokannen, alla taivosen 

kaheksan, alla reppänär retusen" (kirjokannet, 

vrt. pilvikerrokset).

1522. "terväh kuivau rehahtah, k on ahavu seä" 

(vaatteet kuivuu nopeasti, kevätahavilla, 
omia lempi-ilmoja).

1523. "taivaz da moa vastakkah eletäh, a myö 

keskel siid" (elävät vastakkain, myö keskellä, 

kolme olevaisuuden tasoa).

1524. "vihmoa ramahtih, pilvi nouzi" (pilvien 

nouseminen, vrt. taivaan laki).

1525. "purangos raistu ramahutti" (pilvien 

nimiä, vrt. pura-anko).

1526. "raistu panou ramaittau" (rakeiden 

ääniä, vrt. ramanen, rämänen).

1527. "miks ollou tuualda randa sinine, 

tullougo vihma vain lumenpano" (taivaan 

rannoista eli reunoista ennustaminen).

1528. "ilmaz da ilman randah" (läpi taivaan,

ilman rannat, ranta=reuna, rajatila).

1529. "taivahan randa rohottaa" (rohottaa eli 

punertaa).

1530. "igä pitky gu ilman randu" (omat 

vertaukset).

1531. "raistu rappoau" (rappaa rakeita).

1532. "raikoksihiine, ei juuri kajozu" 

(taivaan kirkkautta kuvailevat sanat).

1533. "raikoksin on taivaz" (selkeä, kirkas, 

vrt. raikkonen).

1534. "raikoksine seä" (vrt. raikas).

1535. "ilmu raikosteleh" (selkenee, 

vrt. rakoilee).

1536. "seä raikosteleh, hoavoau rodiekseh 

kajoksine, i därilleh pilvestäh" (haavaan syntyy 

kajoksinen, pilvenee järelleen).

1537. "rubei raikostelemaheze, ga menetijjä 

povvistah" (selkenemään, rakoilemaan,

poudan enne).

1538. "raikostundalleh on taivaz" (poudan 

odottajat).

1539. "seän raikossutti" (vrt. raikastutti).

1540. "ilman raikostutti" (sää ja ilma, 

molempia käytetty ilmanhaltijan niminä).

1541. "raikostih taivaz, g ei soa tiedeä, vihmuv vai 

poudu pyzyy" (vihmuuko vai pysyykö poutana, 
vrt. töiden ja matkojen ajoittaminen).

1542. "katso vihma oli, ga nyd raikostui" 

(selkeni, sateen jälkeen).

1543. "ilmu vihmoin jällel raikostui" (vihmaa 

seuraava raikkaus, vrt. rakkaus).

1544. "pilven rajaz linnud lennettih" (linnut

=ilman suosikkeja, pääsevät lähemmäksi 

taivasta kuin ihmiset).

1545. "koilini ta pohjani ollah rajakkah" (rajakkah 

eli vierekkäin, ilman suuntia).