v.1.12

lauantai 18. marraskuuta 2017




JOKI

joki (suomi, inkeri, karjala), dogi (lyydi), jogi (vepsä, viro), jetsi (vatja), jog, joig, joug (liivi), jokka, jahka, jokk, johk, johka (saami), jov (mordva), ju (udmurtti, komi), jo (unkari), joyo, joyo-wot, joyon-wut, joye (mari), je, ja (mansi), jiyi, jexo, jixi, joyon, jayon, joxan, joxon, jay, jox, jax (hanti), ki, kikä, caqi, tsaqi (selkuppi), jaxa, jahaa, qha (nenetsi), daha (enetsi), caya (kamassi), joko (kantasamojedi), joke, juka (kantaurali).

1. jokien yläjuoksuja pidetään pyhinä (henkien ja 
karhujen maata).

2. jokea ylitettäessä lausutaan loitsu, rukous tai 
jätetään joelle pieni lahja.

3. jokien läheltä ei kaadeta puita (veteen kaatuneet 
puut kuuluvat veenhaltijalle).

4. joelle käydään kertomassa huolia ja murheita.

5. joilla, puroilla ja näiden yli kaatuneilla puilla 
uskotaan olevan parantavaa voimaa.

6. maailmaa pidetään suurena jokena, ala, keski ja 
yläjuoksuineen (jokikeskeinen maailmankuva).

7. obinugrilaiset asuvat ja elävät jokien mukaan 
(jokaisella joella omat haltijansa ja pyhäkkönsä 
jotka pystytetty asuinpaikkojen ja ensimmäisten 
asujien mukaan).

8. obinugrilaiset pitävät ob-jokea olevaisuuden 
tasojen läpi virtaavana maailman jokena (alkaa 
etelästä eli ylisestä, kulkee ihmisten asuttaman 
alueen eli keskisen läpi, laskee pohjoiseen eli 
aliseen).

9. jokea pidetään jumalten lähettiläinä toimivien 
joutsenten kotina (ylisen jumalten).

10. jokea muistetaan keväällä tulvien aikaan ja 
syksyllä ennen joen jäätymistä (vrt. talvivuosi 
ja kesävuosi, alkuperäiset vuodenvaihteet).

11. selkupit pitävät maailmaa kahden suuren joen 
välisenä alueena (maailma=tunnettu maa).

12. selkupit pitävät kahta suurta jokea heimojensa 
syntyalueina (kotkan ja korpirastaan heimot).

13. ilmansuuntia ajatellaan joen mukaan (yläjuoksun 
suunta, alajuoksun suunta, joensuunnat).

14. komit pyytävät jokea ylittäessään joelta onnea 
ja menestystä.

15. komit jättävät purosta juodessaan purolle 
vastalahjan (vrt. puuro, vedestä keitettyä).

16. jokien latvoja pidetään pyhinä (vältellään 
puiden kaatamista ja maahan kajoamista).

17. jokien latvoja pidetään henkien asuinpaikkoina 
ja joen antaman ylellisyyden lähteinä.




18. karjalaiset valitsevat vuosittain joen emännän
(nuorikoista eli nuorista vaimoista).

19. obinugrilaiset puhuvat joesta sanoin "seitsemän-joen, 
kuuden-joen latvoilla" (vrt. jokien haarautuminen, 
sivujoilla=omat haltijat).

20. nenetsit tervehtivät jokea virtojen yhtymäkohdassa 
(laskemalla lahjan ja huuhtelemalla päätä vedellä).

21. nenetsit kutsuvat joen päähaaraa hengeksi ja emoksi 
(vrt. suomen emo ja enojoet).

22. udmurttien veenhaltijan Vu-murtin uskotaan 
elävän syvissä vesissä ja pienissä puroissa (joen haltijat
=veen haltijoita).

23. udmurtit kutsuvat jokien varsilta löytyneitä erikoisia 
kiviä veenhaltijan sormiksi (Vu-murt-tsini).

24. udmurtit kutsuvat kevään ensimmäisiä joella 
vietettyjä menoja nimellä je-kelan (jään saattaminen, 
jokea kumarretaan ja tälle viedään lahjoja, pyydetään 
olemaan tulvimatta tai hukuttamatta ketään).

25. udmurtit kiittävät joessa elävää veenhenkeä sanoin 
"kiitämme sinua, Tshura-mumi" (mumi=mummi,
pyydetään varjelemaan metsäpaloilta, kiitetään sateista 
ja hedelmällisyydestä).

26. komit muistavat jokea vesille lähtiessään, kalaan 
lähtiessään, uudelle joelle saapuessaan, uuteen paikkaan 
siirtyessään, jokea ylittäessään ja purosta tai lähteestä 
juodessaan.

27. sanalla väinä tarkoitetaan leveää ja syvää hitaasti 
virtaavaa jokea, salmea ja leveää joen suuta 
(vrt. väinämöinen, väinä=vaina).

28. koskenhaltijaa tervehditään seisomalla sellaisen 
kiven päällä jonka ympärillä vesi pyörii.




29. saamelaiset puhuttelevat veenhaltijaa kosken 
äärellä.

30. hantit kutsuvat joissa eläviä haltijoita nimin 
Iagun iki ja Lon lor iki (joen nimi + ukko-pääte, 
Lon lor ikiä kutsutaan suureksi-kesän-jumalaksi).

31. hantien joenhaltijan As-ikin (obin-ukko) uskotaan 
elävän ob-joessa ja lähettävän sieltä kalat sivujokiin
(suurimman joen nimi + ukko-pääte, vrt. Kemin-ukko, 
Kymen-ukko).

32. hantit pitävät syntymänjumalatar Pungos ankin 
tyttäriä malyi iugan-joen haltijoina (kerrotaan 
auttavan ihmisiä löytämään uutta viisautta).

33. mansit puhuttelevat As-ikiä sanoin "oi sinä mies 
jonka silmät ovat suuret kuin ob, sinä mies jonka silmät 
ovat suuret kuin järvi, sinun obin-levyinen silmyösi, 
sinun järven-suuruinen pyhä silmyösi tänne loistakoon"
(veden pinta haltijan silmät).

34. hantit pukevat As-ikin puisen kuvan kultaan ja 
punaiseen (silmät jokihelmistä).

35. hantit pitävät As-ikiä vastuussa kaikista joen 
antimista (haltijalle uhrataan ensimmäisenä nousseet 
jokikalat, njelma-siiat).

36. hantien As-ikin uhrimenoihin kuuluu kalojen 
keittäminen, haltijan suun ja nenän voiteleminen ruualla 
ja yhdessä syöminen (ruokailun jälkeen "huidotaan 
kepeillä ilmaa").

37. hantien As-ikin tiedetään voivan ottaa joutsenen 
hahmon (jokilintu).

38. hantit laskevat As-ikin lahjat virtaavaan veteen.

39. hantit kutsuvat As-ikiä nimellä Kalan-luoja-mies 
(kerrotaan luovan kaloja vuolemalla, "suurista lastuista 
suuremmat, pienistä pienemmät").

40. hantit kutsuvat ob-joen haltijaa nimin As-xon 
(obin-hallitsija) ja Jenk-tonx-ike (veen-haltija-ukko).

41. hantien mukaan As-ikillä on kaksi tytärtä joista 
tuli naimisiin mentyään järvenhaltijoita (vrt. muuttivat 
joelta järville, haltijoiden elämä=ihmisten elämää).

42. hantit jättävät As-ikin lahjat virtaavaan veteen, 
joen lähellä oleviin puihin tai jäälle.

43. hantit muistavat As-ikiä keväällä jäiden lähdön 
aikaan (kunniakseen laitetaan "seitsemän kalaa").

44. hantien taruissa miespuolinen haltija Noni luo 
ob-jokeen vastavirrat, naispuolisen haltijan Parnin 
tehdessä työtään turhaksi (vrt. suomen akanvirrat).

45. marit pitävät veenhaltijaa sitä vauraampana mitä 
suuremmassa joessa asustaa (kaiken joessa olevan 
uskotaan kuuluvan haltijalle).

46. "Kosken tyttö, kuohu neiti, impi virran vierellinen, 
virran vierellä asuja, anna juosta puisen purren, mennä 
mäntysen venehen, kesällä venein kepein, talvella lyly 
lipein" (luetaan virtapaikkaan saavuttaessa).

47. hantit pitävät jokea ja joen varrella olevaa asutusta 
maailman napana (jokikeskeinen maailmankuva).




48. "Kosen tytti, kuohu-neiti, otas kultani kurikka, 
eli vaskini vasara, kosen lasku-aijoikseni, virran 
viiletelläkseni" (kosken tytti, kosken haltijan
puhuttelemista).

49. "anna juosta punapurren, mennä mäntysen 
venehen" (haltijan luvan pyytäminen).

50. "heitäs, koski, kuohuminen, vesi vanhin vellominen"
(vesi vanhin).

51. "Kosken tyttö, kuohu neiti, nouses koprin kuohun 
päälle, yskin aalloille ylene" (haltijan kutsumista).

52. "vesi viitta, Väinän poika, mont oot niellyt mieletöntä, 
mieletöntä, kieletöntä, vaan elä minua syö, mielellistä, 
kielellistä" (vesi viitta, väinän poika).

53. hantit pitävät joen yläjuoksua etelän, lämpimän, 
hyvän, hyvän olon ja vaurauden suuntana (alajuoksu 
pohjoisen, kuoleman, pimeyden ja tautien suunta,
etelästä pohjoiseen virtaavat joet).

54. hantien mukaan joen yläjuoksulla asustaa 
vanha ukko ja akka jotka lähettävät keväisin linnut 
pohjoiseen (vrt. saamelaisten muuttolintujen
haltijat).

55. hantit uhraavat obin-ukko Äs ikille pää ja 
sivujokiin (kaiken jokeen lasketun uskotaan 
saavuttavan haltijan).

56. hantien Äs ikin kerrotaan elävän läpinäkyvässä 
majassa (veen väri).

57. hantien Äs ikin puisen kuvan silmiksi laitetaan 
läpinäkyvät helmet (vesisilmät).

58. hantit pitävät pyhinä paikkoina kohtia joissa joki 
menee maan alle / virtaa maan alla (rajapaikat). 

59. sanalla juka tarkoitetaan pientä jokea, joen
uomaa, syvennystä, vesiputousta (suomen jua, 
juva, juankoski), vesisuihkua, sädettä, putousta, 
köngästä, koskea (viron juga, joa), virtausta ja 
avantoa (liivin eva, uve).

60. puroille käydään kertomassa pahoja unia 
(uskotaan vievän unen pois).

61. perheiden suojelushenkien lahjoja annetaan 
joen ja pyhäkön sijainnin mukaan (alavirrassa 
asuvien lahjat jokeen, ylävirrassa asuvien joen 
törmälle).

62. mansit kutsuvat joenhaltija Wojol-ojkaa 
(wojol-joen-ukko) nimellä Joen-pohjoinen-lähde
(uskottu elävän joen alkulähteillä). 

63. hantit pitävät virtaavaa vettä lilin eli hengen 
omaavana ("miten muuten voisi liikkua", 
sankoon otettu vesi lilitöntä).

64. hantien mukaan ob-joen lähteet virtaavat 
maan alla (joesta päinvastaiseen suuntaan).

65. hantien mukaan ob-joen lähteillä kasvaa 
"koivumetsiä jatkuvassa päivänpaisteessa"
(pidetään ikuisen kevään maana).

66. mansit pitävät joenhaltija Aut-otoria ob-joen 
suun ja suuta ympäröivien maiden suojelijana
(aut=suu, vrt. auki).

67. mansien Aut-otorin eläinhahmona pidetään 
haukea.

68. mansien mukaan Aut-otor hallitsee kaloja 
ja kalastusta (vrt. auta, autu-as).

69. mansien Aut-otorin kerrotaan uivan keväisin 
joen lähteille isänsä Numi-toromin luokse, 
välittävän Numin ohjeet kalojen määrästä 
merenhaltija Vit-xonille ja palaavan kesän jälkeen 
kysymään veljeltään alemman obin Aj-as-toromilta 
onko annetut kalat pyydetty (luojahenki Numi-
toromin eli Numalan alkuperää, ylisen eli joen 
yläjuoksun henki).

70. mansit uhraavat Aut-otorille hyvää kalansaalista 
toivoessaan.

71. mansit kutsuvat pyhää jokea / jokipyhäköitä
sisältävää jokea nimellä pupug-ya (pupien joki, 
henkien joki).




72. mansit kutsuvat jokien suilla ja saarissa sijaitsevia 
vesipyhäköitä nimellä wit jalpin (pyhä vesi).

73. mansit muistavat vesipyhäköiden haltijoita ohi 
kulkiessaan (hyvää onnea toivoen).

74. mansit eivät käy vesipyhäköissä kesäisin 
(vasta ruohon kuollessa).

75. mansit laskevat vesipyhäköiden haltijoille 
tarkoitetut lahjat asumuksista alavirtaan.

76. mansit uhraavat haltijoille joen ja sijainnin mukaan 
(alavirrassa asuvat uhraavat pääjoen suun pyhäkköön, 
ylävirrassa asuvat joen keskivaiheiden saarten ja 
sivujokien suiden pyhäkköihin).

77. mansit pitävät jokien saaria pyhinä (jirxatoylan 
tump, saarilla omat hoitajansa).

78. mansien jokihaltijoihin kuuluu Ja-kotil-ojka 
(joen-keskivaiheiden-ukko), Lepla-tit-ojka 
(lepla-joen-suun-ukko) ja Lussom-talox-ojka 
(lozva-joen-lähteiden-ukko, kolme veljestä, 
vrt. jokien kolmiosainen rakenne).

79. mansit palvovat miespuolisten jokihaltijoiden 
tyttäriä (Tallum-tit-naj, tallum-joen-suun
-nainen) jokien alajuoksuilla (haltijaperheet
kuvastavat jokien varsille levittäytyneitä 
mansisukuja).

80. sanalla puro tarkoitetaan pientä ojaa, kosteaa 
maastonkohtaa, lampea (suomen purakko), poretta, 
kuplaa (suomen purina, pure), solinaa (karjalan 
purissa) ja veden pulppuamista (viron puriseda).

81. sanalla virta tarkoitetaan virtaa, virtausta, 
tyyntä kohtaa joessa (lyydin virdatoine), kuohua, 
väreilyä (viron virrata), vuolasta jokea (saamen 
virde), veden värettä (suomen vire), poreilua 
(suomen vira) ja pientä lainetta (liivin vir, virt).

82. selkuppien mukaan sisarukset Ij ja Aj loivat 
ensimmäisen joen sivujokineen (luojahenkien 
nimiä, vrt. ii-joki).

83. selkuppien mukaan joen suun ylittäminen 
johtaa henkien maailmaan (palaaminen tapahtuu 
ylittämällä joen lähteet).

84. selkupit pitävät ob-jokea (qold, suuri joki) 
olevaisuuden keskustana ja linnunradan 
maanpäällisenä jatkumona (linnunrataa kutsutaan 
kiviseksi joeksi).

85. selkupit pitävät jokien suita (aklan) olevaisuuksia 
yhistävinä paikkoina.

86. selkupit laskevat jokien suille lahjoja (kolikoita, 
tupakkaa).

87. selkupit ylittävät joen suun ottamalla vettä 
veneen toiselta puolelta ja laittamalla takaisin 
toiselta puolelta (jotta ei jouduttaisi henkien 
maailmaan).

88. selkuppien mukaan joenhenget (karräl losi, 
joen-törmän-alla-oleva-henki) vaikuttavat ihmisten 
jälleensyntymiseen (muuttamalla vanhan ihmisen 
luut vastasyntyneeksi, vrt. hautapaikat).

89. selkupit pitävät jokea (ki) pimeään suuntaan 
virtaavana henkien sijana (pimeä=pohjoinen).




90. selkupit pitävät maanemo Ilinta kotan 
lapsenlapsia Ijiä ja Ajia jokien ja purojen luojina 
("piika loi veden, poika sotki luomista mutkilla 
ja matalikoilla").

91. selkuppien mukaan jokaisella joella on oma 
suojelijansa (miespuolinen=madur, naispuolinen
=amdil qok ne).

92. selkuppien mukaan suurilla joilla (tym, obin 
sivujoki) on seitsemän suojelijaa (pidetään 
väkevien sukulaisten henkinä jotka jäivät elämään 
paikannimiin, "missä tappoi sinne mäki, missä 
kuoli sinne järvi").

93. selkupit kutsuvat toista maillaan olevaa suurta 
jokea (ven. jenisei) nauravaksi-suureksi-joeksi
(uskotaan nauravan kuohutessaan, alkuperäiset 
paikannimet lyhyitä yksisanaisia tai kuvailevia 
monisanaisia).

94. selkupit kuvailevat ob-jokea sanoin "suuri joki", 
"ob on elämä", "ob on tie", "ob on tyyneys",
"obissa on maailman kauneus", "ob on hiprakassa" 
ja "ob on vanha nainen".

95. selkupit vertaavat jäistä vapautuvaa jokea 
synnyttävään naiseen (jäiden eteenpäin työntäminen 
synnytyksessä avustamista).

96. selkupit laskevat jäistä vapautuvaan jokeen palan 
punaista kangasta (ensimmäisen jäälautan osuessa 
veneeseen).

97. selkupit kutsuvat joen lähteitä kurkuksi ja 
niskaksi (pään alla, vrt. meren kurkku).

98. selkupit pitävät joen lähteitä syntymän ja 
lapsuuden sijoina (suiden tavoin uskottu yhistävän 
olevaisuuksia).

99. selkupit kutsuvat ilmansuuntia joen mukaan 
(joensuunnat).

100. selkupit kutsuvat pohjoista nimellä takkil tetti 
(maa alajuoksulle päin) ja etelää nimellä nennäl tetti
(maa yläjuoksulle päin).

101. selkupit kutsuvat jokien varsille pystytettyjä 
veenhaltijoiden pyhäkköjä nimellä tettin moqalil 
qossi poril losil mot (maan selässä oleva henkien
uhri maja).




102. "tullee ouvon näkönen mies tuolta allaalta päen" 
(allaalta eli alajuoksulta).

103. "Utosjoki haaroo Kemilän kohale kolomeksi 
puttaaksi" (puttaaksi eli sivuhaaraksi).

104. "Lavvaz oli hyssä" (hyssä eli riitteessä).

105. "Lavvas tullo alla" (luo jäänsä, jokien nimiä).

106. "joez om mond polvia" (polvia eli mutkaa, 
vrt. sukupolvet).

107. "vesi jyrkentäy rantoja" (veen voimasta).

108. "mejjän jogi on jyrkkyrandane" (meijän joki,
jokelaiset).

109. "jyräkk on äbrähäine" (jyrkkä äyräs).

110. "juumah se hukku" (juumah eli uomaan, 
syvä kohta joessa).

111. "joven juumua myöte vai sovva, sid ei tarttu" 
(vene kiinni).

112. "jo joki juoksou, jo on sula" (juokseva joki).

113. "mistä ennen dogi duoksi, siitä vielä oja 
tsurdzettau" (joesta ojaksi).

114. "leviembäd ned on jumalanojad" (jumalan
eli luojahengen luomat ojat).

115. "jovenhaldieda näimmö Kattilakossen nissaz" 
(joenhaltijan kohtia).

116. "jovenhaldii on suuttunuh, tämä audi on tulluh 
joves" (joesta tulleet taudit).

117. "jovenhammas" (niemi joen suussa).

118. "jovempohj on syvä da lomukaz, ei soa ni midä 
laskie sinne" (lomukaz eli hakoinen).

119. "jovempolvez on merezit" (polvez=mutkassa,
merezit=merrat, rysät).

120. "jovempolves on veneh" (venepaikat).

121. "jovensoara" (soara eli haara).

122. "jovensuaru" (jokien haarat, pyhiä paikkoja).

123. "keviäl pietäh verkkoloi jovensuuloiz" 
(jokien suut).

124. "jovensuuz ollah mejjän verkot" (vrt. suissa 
elävät veen haltijat).

125. "jovittsi matkai" (jokea myöten).

126. "hyö matatah dogia myö" (omat matkat).

127. "pieni jogut" (puro, pieni virta).

128. "siel om pikkarane jovut" (jo-vut, vrt. jo-ki,
lyhyimmätkin sanat yhdyssanoja).

129. "juka" (uoma, syvennys).

130. "duvas onhai burhu" (koskessa putous).

131. "koski jumajau" (jumajaa, vrt. jumala).

132. "kossen johineh" (johina, kosken ääniä).

133. "koski johisou" (kosken kieltä).

134. "jogi langieu järveh" (jokiset ja järviset).

135. "joven suussa ongitah" (suosittu kalapaikka, 
vrt. haltijalle pyhitetty).

136. "vezi jovessa biriu" (pirii, vrt. piri pintaan).

137. "videlen dogee myö yläh" (ylävirtaan).




138. "joven äbräz" (äyräs, törmä).

139. "joven ladvu" (joen latvat, pyhiä paikkoja).

140. "joen polvi" (polvi eli mutka).

141. "jogijeäl katso vedeh mänet" (hauraat jokijäät,
vrt. virta).

142. "jogijeän jällez järvie kylmeä" (järveen sulavat
jokijäät).

143. "jokikakkaraini" (jokiheinien nimiä).

144. "jokikorteh" (jokikortteet).

145. "joginurmet ollah jogiloijen varzilla" 
(jokinurmet).

146. "jogiparras vetty vaste" (jokiparras).

147. "jogäbräz on ylembä da jyrkembi parrastu" 
(äyräät ja partaat).

148. "jogisammal" (jokilevä).

149. "jogisara on lattsu, suosara om pehmie vihvelön 
ker" (joki ja suosarat).

150. "jogisara on leviembi suosaroa" (saraheinät).

151. "jogivezi on vilu kezoida kylbie" (joessa 
kylpeminen).

152. "joki juossa jorjottau" (juokseva olento).

153. "nygöi olen joron jällil" (joron eli puron jälillä, 
eksyksissä).

154. "jogi jiädy vilulla" (joen jäätyminen).

155. "diätöi koht on koskes, kuz virdu kävyy äjjäl" 
(jäätön kohta, virtakohta).

156. "jovez hyy matkoau" (keväällä).

157. "huuhto dallad doves" (ihmisiä auttava joki).

158. "jogi on hudrenemizeh, elä mäne 
kattsomatta jeäm peäl" (huterat kevätjäät).

159. "koski virdoaa hurizoo" (kosken kieltä).

160. "kembo siel joven tagan huikuttoa venehtä" 
(ylityspaikat, vrt. vieraiden rakentamat sillat, 
oikea suomi=myötäilee vettä).

161. "se dogi Kälgärvee heittyy" (heittyy eli laskee).

162. "harpni piälittsi ruuttsazesta" (harppoi 
puron yli, ruutsa=luutsa).

163. "häi harpaaksendeli yli, da ojah butskahtih, 
läbi kastui" (vrt. läpimärkä).

164. "dovem pohjaz on hago" (pohjaan uponnut 
puu).

165. "koski andoi hailakan, veneheh vettä lykkäi" 
(hailakan eli vauhdin, vrt. haipakan).

166. "laskie enuo myöten" (enoa eli joen virtaisaa 
keskikohtaa).

167. "alagjal jogie" (alajuoksulla).

168. "ka ei sitä siinä kiehuvassa kosessa pyyvetty, 
vain alla" (kiehuva koski ja kosken ala).

169. "kajjelmuz on jovez" (kapea kohta).

170. "joven kainalo" (mutka, poukama).

171. "kalaheinä, kazvau jogirannois, pitkät järiet 
heinät" (kalaheinä eli rantaminttu).

172. "karih veneh tartui" (matala ja kivikkoinen 
kohta koskessa).

173. "karin kohtaz merezii piemmö talvel" 
(merezii eli rysää, vrt. luonnoton avantojen 
tekeminen).

174. "kari, madal dogi, yleh terväh vezi duoksoo" 
(matala virtapaikka).

175. "koski karizou" (vrt. kari, joen lapset).




176. "diä jogeh karhistui" (karhistui eli jäätyi 
rosoiseksi).

177. "karuloaduni virroil" (karu tavoiltaan, 
virta-sanan merkityksiä).

178. "jovesta poikki puuhutta myöt kabahtau" 
(kaatunutta puuta myöten, omat sillat).

179. "häi dovel olles kempastelih, dai vedeh 
tsuglahtih" (vrt. kompasteli).

180. "nurmi kysyy jovelta jotta minne mänet 
monikovero, no joki vastoau mi huoli kerittypeällä" 
(kaikki elää).

181. "virran kesses kaloa ongitetah" (virran keski).

182. "rannad jeädyy ennen keskie" (rannat ja keski).

183. "keskihoduh pideä veneh ajoa" (hoduh eli väylää).

184. "virran kieleh pideä onged laskie" (virran kieleh
eli sulaan kohtaan).

185. "ei kiehuvassa kosessa" (kalasteta, kuuluu 
koskenhaltijalle).

186. "venehen keändi myödäzeh" (myötäseen
eli myötävirtaan).

187. "joven kiänälmys" (mutka / mutkan alus).

188. "vesi kihuou kosessa" (kosken ääniä).

189. "veen kihu kuuluu" (kihu eli kohu).

190. "kiihakka virda" (kiihkeä).

191. "pyöre kierdyy kuz on rannaz" (kiertyvät pyörteet).

192. "kossez kiindie vezi matkoau" (jään alla virtaava 
vesi).

193. "kivikkö koski" (kivinen).

194. "koskiloiz on kivimuad" (kivimaat).

195. "ukko ullas, piä pallas, kosessa kumarteloo" 
(vrt. koskenhaltija, vesieläimet).

196. "siitä koskie kul laset nim puolivälissä on kiukka 
mutka" (kiukka eli jyrkkä).

197. "Sohjanansuulaisie kutsuttih kuorehmarakse, 
suvantolaisie kitsumarakse" (Sohjana-joen varrella 
asuvia).

198. "kiviruutsinkoz vezi holajoa" (kivisessä purossa,
ruutsa, vrt. rutsa, lutsa).

199. "koalantapaikka" (kahluupaikka).

200. "koalatekses poikki tulimmo" (kahlasimme 
joen poikki, matalat kohdat).

201. "joves yli kualatin" (kahlasin).

202. "kualamalla piti tulla jovesta poikki, oli kaklasta 
suate vettä" (kaulaan saakka vettä).

203. "kossen kohineh" (kohina).

204. "koski kohizou" (kosken kieltä).

205. "koski kohajau" (vrt. puhuu, laulaa).




206. "koski kohoau" (kohoaa).

207. "kossen kohu kuuluu" (kohiseva olento).

208. "koskeh vuahti nouzou kohule pyördien reunah" 
(pyörteen reunaan, vaahto).

209. "jogi kogeloittoa" (kokeloittaa eli mutkittelee).

210. "jogi kolenoittsou" (mutkittelee).

211. "pyörre kossen oal kolenan andoa" (kolenan
eli mutkan).

212. "jogi kolenalleh kiänäh" (kääntyy mutkaksi).

213. "joven kolien" (mutka).

214. "kolinkund on suurembi heimokundoa" 
(joenmutkan varrella asuvat).

215. "on kopsuo kosessa" (kopsuo eli vaahtoa).

216. "korvauksien välit on suvannot" (korvaukset 
ja suvannot).

217. "kozen korva" (koskenkorva eli korvaus).

218. "jogiranda on korttehikko" (kortteita kasvava).

219. "kossekaz on ylen jogi" (koskekkaat joet).

220. "jälgimäzeh kossenkäbryh ajoin, siid kumai" 
(vene kumoutui, käbryh eli pyörteeseen).

221. "kosenniska" (niska eli yläpää).

222. "kossempaduna" (putous).

223. "kossetoi jogi" (kosketon joki).

224. "myö issumma kosen nisalla" (niskalla eli
kosken yläpuolella, vrt. nisällä).

225. "meil oli veneh sielä kosen nisassa" 
(omat venepaikat).

226. "kossez vezi virdoaa, kiehuu kossen oal" 
(kosken alla).

227. "koski kosajau" (kosajaa).

228. "koveroa on siid jovez äijä" (koveroa eli mutkia,
vrt. kovertaa).

229. "koverikaz jogi" (mutkaisa, vrt. kaveri).

230. "koukukaz oja" (oikeat ojat).

231. "koukkuza jogi" (mutkikas).

232. "meän puolell on äijän kuivie soida" (meän 
puolella, joen puolet).

233. "lähetäh tuolta kosesta käyväh parempoa vettä" 
(paremmat vedet).

234. "purossa kuv vesi kulki alaspäin" (alaspäin, 
vrt. aliseen).

235. "koski kumuou" (kumuaa).




236. "vezi kuohkau, ku avavuu ojat keveäl" (kuohkaa 
eli kuohuu).

237. "kosken kuohku" (kuohu).

238. "kublaskoitti diän jovez, vezi nouzi" (kuplaskoitti 
eli nosti).

239. "kublastuksiz jiä on rannoiz" (kelluvien jäiden 
aika).

240. "kuomamvezi" (kuomanvesi, akanvirta).

241. "könkäs" (koskenputous).

242. joki-sanaan yhistetään monia etunimiä (jouko, 
jokke, jukka).

243. hantit pitävät ob-jokea (agan) emonaan.

244. hantit kutsuvat obin sivujokea (trom-agan) luojahenki 
Num-torumin mukaan (joen lähteillä tärkeä uhripaikka).

245. udmurtit kutsuvat suuria jokia sanalla kam 
(vrt. kemi, kymi).

246. noitien matkaama maailmanjoki sijaitsee keskisessä 
ja virtaa etelästä pohjoiseen (vrt. ylisessä, alisessa vastaava 
toiseen suuntaan virtaava joki).

247. maailmanjoen lähteillä sijaitsee elämän lähde ja 
suullaan kuolleiden meri (vrt. jäämereen laskevat joet). 

248. nenetsien taruissa joet ja järvet syntyvät mammutin 
ja suuren käärmeen taistelusta (vrt. alkuperäiset 
luojahenget).

249. sanalla syrjä tarkoitetaan joen puolta, reunaa, 
parrasta, rantaa, törmää ja äyrästä (viron syri, mordvan 
sire, cire, vrt. totemistista sukua tarkoittava sir, cir).

250. sanalla siira tarkoitetaan puolta, parrasta, reunaa, 
rantaa, töyrästä, rannikkoa ja seutua (suomen siiri, 
saamen sirde, mordvan sire).

251. sanalla luode tarkoitetaan etelää, itää, joen alajuoksun 
suuntaa ja obin alajuoksun suuntaa (saamen lulle, hantin 
lana, mansin luj, kantauralin luwi).

252. nenetsit kutsuvat ob-joen suulla elävää jokiemoa 
nimellä Yaumau-haddaku (haddaku=akka).

253. nenetsit pitävät Yaumauta kalojen antajana 
(vastuussa jokeen laskettujen kalojen määrästä, 
vrt. vastaavat ukko-haltijat).

254. nenetsit kuvailevat Yaumaun asuinpaikkaa sanoin 
"joen lähde" ja "mihin maa päättyy".

255. nenetsien mukaan Yaumau ei näyttäydy ihmisille 
(sauvansa löydetty jängältä, pidetään pyhänä).

256. nenetsien Yahammun ("vedestä tullut") kuvan 
uskotaan pudonneen ylisestä jokeen (istuvan ihmisen 
hahmoinen kivi).

257. nenetsit kuljettavat Yahammun kiveä haltijareessä 
(haltijalla myös jokivarsipyhäkkö missä "asuu oikeasti", 
keskisen haltijoiden luonteesta). 

258. hantien jokiemoihin kuuluu Vut-imi jonka lauluja 
lauletaan karhupäivillä ja pyhäkkönsä edessä palavilla 
tulilla (voimakkaimpina pidettyjä keskisen haltijoita).

259. hantien mukaan Vut-imillä on hanhenhahmoinen 
koru (kazym-joen pyhä lintu).

260. hantit kutsuvat Vut-imiä Kazym-joen-suureksi-naiseksi, 
Teterejksi ja Harmaaksi-hanhi-naiseksi (hanhi yksi pyhistä 
kirjailuistaan).

261. hantit pitävät Vut-imiä nukkuvien lasten suojelijana.

262. hantien keskisen haltijoihin kuuluu ob-joen suulla 
olevassa niemessä elävä obin-vanha-mies (muuttaa joka 
kolmas vuosi irtysh-joen suulle).

263. hantit pitävät obin-vanhan-miehen asuinpaikkaa 
pyhänä paikkana (pyhäkön hoitajana noita).

264. hantit uhraavat obin-vanhalle-miehelle kalastuskauden 
ensimmäiset kalat.

265. hantit pitävät obin-vanhaa-miestä kalojen, sään, tuulien 
ja joen antaman vaurauden haltijana (hallitsee kaikkea alueella 
tapahtuvaa, keskisen haltijat=aluehaltijoita).




266. hantien mukaan obin-vanha-mies näyttää 
kulkijoille tien revontulilla.

267. hantit pitävät obin-vanhan-miehen kuvana 
helmisilmäistä puista ukkoa jonka varusteina 
rintapanssari, metallisarvet, jousi, nuolia, kilpi 
ja käärmeennahasta ommeltu puku (puvun 
päällä useita kerroksia uhrattuja kankaita).

268. hantien haltijoihin kuuluu obin rantakummulla 
elävä vesilintuja suojeleva henki jonka pyhäkkönä 
toimii nahoista ja vaatteista laadittu pesä (pesässä 
haltijaa esittävä vaskinen hanhi).

269. nenetsit kutsuvat jokea sanoilla jahaa ja qha
(vrt. ja-ha, qa-ha).

270. nenetsit kutsuvat puroa sanalla piense 
(vrt. pien-se).

271. selkupit pitävät noitien matkaamaa henkien 
jokea olevaisuuden tasojen yhistäjänä (joen suu 
johtaa aliseen, lähteet yliseen). 

272. selkupit kutsuvat jokea ja virtaa sanoilla ky 
ja kyy (vrt. ky-mi, jo-ki).

273. selkupit kutsuvat puroa sanalla kylika.

274. selkupit kutsuvat joen suuta sanalla kynak 
(ky-nak, ky=ki=joki).

275. sanalla ai tarkoitetaan suuta ja joen suuta 
(kantauralin ai, ao).

276. selkuppien joenhaltijoihin kuuluu Takol los 
(joen-alajuoksun-henki).

277. mansien ylisen hengen Maailmaa-katsovan
-miehen uskotaan elävän irtysh-joen suulla 
(toisaalta ratsastaa taivaalla valkoisella hevosellaan, 
uskomusten sekoittumisesta).

278. sanalla väinä tarkoitetaan leveää ja hitaasti 
virtaavaa jokea, joen suuta ja joen väylää (viron 
väin, äi=ai).

279. komien luojahengen Omelin nimeä yhistetään 
joen lahteen, syvänteeseen, kurimukseen ja joen 
pohjassa olevaan koloon (myös kohtuun).

280. nenetsit kutsuvat jokea sanalla doxa
(d=j, joksa).

281. hantit kutsuvat tromagan-joen sivuhaaraa 
repo-mäen-joeksi (woki rap jawon). 

282. hantien mukaan haltijat elävät jokien haaroissa 
(kolmeksi haarautuvassa vedessä, neljäksi 
haarautuvassa vedessä).

283. hantien mukaan haltijat elävät vesilintujen lähellä 
(hanhensulanmiehen sukellusvesissä, sorsansulan
- miehen sukellusvesissä).

284. hantit kutsuvat jokien varsilla asuvia jokien 
mukaan (äs jay=ob-joen väki, waya jay=vakh-joen väki,
wat joyen jay=vasyugan-joen väki).

285. hantit pitävät ob-joen ukkoa Äs ikiä kalojen, veden 
ja vedessä elävien henkien haltijana.




286. hantien jokiemon Kazym imin (kasym-joen-vanha
-nainen) kuvaa pidetään katinkultaisena (tulikivi, 
kultainen nainen=tulinainen).

287. hantien luomistaruissa Kazym imi johdattaa 
heimot uralin länsirinteiltä nykyisille alueilleen
(vrt. rinteillä eläneet kantauralilaiset).

288. hantien totemistisia sukuja (sir) yhistetään jokien 
nimiin (makh sir=majavan suku=malyi iugan-joki). 

289. hantien mukaan sukujen (sir) suojelushenget elävät
jokien lähteillä (vrt. perustajat).

290. hantit kutsuvat samalla joella asuvia perheitä sanalla
iakh (tarkoittaa myös tapaamista, vrt. joella asuvien 
tapaamispaikka).

291. hantien jokikuntiin kuuluu pil iakh (pim-joen väki), 
torum iaoun iakh (tromegan-joen väki), as iakh (ob-joen 
väki), an iakh (agan-joen väki), wakh iakh (vakh-joen väki), 
iaoun iakh (iugan-joen väki), porlik iakh (balyk-joen väki), 
sorlim iakh (salym-joen väki), wot iaoun iakh (vasiugan
-joen väki) ja nimnyal iakh (demianka-joen väki).

292. hantien luomistaruissa alkuhenget luovat mantereet
ensimmäisen polven luodessa joet ja sivujoet ja toisen 
polven vesiteiden varsille perustetut pyyntimaat 
(ensimmäisestä polvesta tulee joen varrelle asettuvien 
suojelushenkiä).

293. hantien pyhiin jokiin kuuluu yeming yohan 
(rannoilla uhrataan), ewt yewt pisap (jokeen lasketaan 
lahjoja ohi kuljettaessa) ja var-yaoun (joella elää 
vahingollinen henki, kulkemista vältellään). 

294. hantien taruissa vahingolliset henget patoavat 
sys-järveen laskevan hlung uri-joen (Sammakko-emo 
karkottaa henget jotka pakenevat paikalta huutaen 
sys, sys tai uri, uri, vrt. sys-mä).

295. hantien pyhiin jokiin kuuluu tlor voyak hlung 
jonka mutkassa käytiin kuuluisa noitien taistelu 
(toinen noita pakeni muuttumalla kuikaksi, 
toinen sukelsi jokeen ja lähetti pinnalle sorsia 
hengittämään puolestaan).

296. hantien pyhiin kiviin kuuluu yugan-joen 
rantavedessä sijaitseva karhunpäätä muistuttava kivi 
(loput karhusta veden alla, haltijaa muistetaan 
hieromalla kiveen kalanrasvaa).

297. hantien pyhiin kiviin kuuluu yugan-joella  
(jukan joki) sijaitseva Kon pal iki (1,5m pitkä 
vedenalainen kivi joka tulee näkyviin laskuveden 
aikaan, paikalle lasketaan lahjoja).

298. hantien pyhiin kiviin kuuluu pöydänmuotoinen 
Kazym imi pesan (kiveä pidetään jokiemon ihmisille 
antamana uhripöytänä).

299. hantit pitävät akanvirtoja ja pyörteitä joenhaltijan 
akan luomina (uskottu luoneen vastuksia jokea 
asuttaneille ihmisille, vrt. kotiinsa tunkeutuville).

300. hantit pitävät jokiemo Kasum-imiä kasum-joen 
ja kaikkien joen varrella asuvien suojelijana 
(heimojen perustajia, vrt. kasu-rinen).

301. hantien pyyntimaat sijaitsevat pääjoesta 
erkanevien sivujokien varrella (talvikylässä elää 
samoja pyyntimaita käyttäviä perheitä).

302. hantit pitävät jokiemo Kasum imiä yhtenä 
pyhistä sukulaisistaan (pidetään luojahenki 
Num-torumin tyttärenä, ensimmäinen polvi).

303. mansit kutsuvat Kasum imiä nimellä Kasum 
nai ekva (nai=tuli, tulieukko).

304. hantit kutsuvat sivujokia haltijoiden mukaan 
(Pesika-imi yagun, yagun-joen sivujoella elävä 
Pesika-emo).

305. hantien mukaan ob-joen lähteillä sijaitsee 
maailmanpuu ja nuoruutta antava elämänlähde 
(maailmanjoki=alueen suurin joki).




306. hantit kutsuvat tulvaa sanoilla emyn ik 
(pyhä vesi).

307. hantien taruissa Pim-joki syntyy yhdessä 
eläneistä veljeksistä jotka riitaantuvat ja 
menevät eri suuntiin (joen haarat).

308. mansit kutsuvat luojahenki Numi-toremin 
poikia nimin Polum-torum, As-tolar torum, 
Nior ojka, Autia odyr, Aias torum, Puripane 
khurip khumiten ja Takhyt kotl (hallitsevat 
ural-vuorten ja obin väliin jäävää aluetta).

309. hantit kutsuvat Numin poikia nimin 
Kan iki, As iki, Iavun iki, Mosym urt, Pim iki, 
Aevut iki ja Vaeli kor (jokien nimiä).

310. hantit pitävät Num-torumin seitsemää 
poikaa ja tytärtä tärkeimpinä keskisen haltijoina 
(hallitsevat alueillaan olevia eläimiä ja jokia, 
vrt. seita-henget).

311. mansien mukaan jokaisen joen suulla, 
keskivaiheilla ja lähteillä elää haltijoita (jokien 
jakaminen kolmeen osaan, vrt. pyhäköt).

312. mansit pitävät jokien suita ja pyörteitä 
veenhaltija Vit-khon ja tyttärensä Vit-khon agun 
pyhinä paikkoina (kalastajat uhraavat paikoilla 
huhtikuussa jäiden lähtiessä, elokuussa ja 
marraskuussa vesien jäätyessä).

313. udmurttien lauluissa naitetaan seitsemän 
tytärtä joen toiselle puolelle mistä saadaan 
yhdeksän miniää omalle puolelle (sukujen 
välisiä rajoja).

314. komien mukaan jokien ja puiden ohi 
kulkeminen puhdistaa ihmisen (uskottu
tartuttavan parantavaa voimaansa).

315. komit käyvät kertomassa joelle huoliaan 
("rakas Joki-emo, ota huoleni ja kanna ne pois 
vedelläsi").

316. komit puhuttelevat jokia emoiksi (emoilta 
pyydetään kalaonnea).

317. udmurtit kutsuvat jokia emoiksi.

318. udmurttien jokiin kuuluu Ibit ja Tsuptsi.

319. udmurtit pyytävät joki-emoilta kalaa.

320. ersalaisten luomistaruissa alkuhenki 
Chipaz (päivä) lepää elämänpuun juurella ja 
paikalle syntyy Sura-joki.

321. ersalaisten taruissa elämänpuun 
juuret imevät maasta kosteutta joka täyttää 
toisen luojahengen luomat rotkot (jokien 
syntytaruja).

322. udmurtit pitävät Kama-jokea 
maailmanjokena ja luomistarujen 
tapahtumapaikkana.

323. udmurtit kutsuvat jokien haltijoita 
kuivumattomiksi-joki-emoiksi ja tyynesti
-virtaavien-jokien-emoiksi.

324. udmurtit kutsuvat pyhää jokea sanoilla 
vo oi sur.

325. udmurtit kutsuvat jokien yhtymäkohtaa 
ja suuta sanalla vo (komin ve, suomen vaihe, 
viron vahe).




326. udmurtit kutsuvat pieniä tummaihoisia 
maamajoissa eläviä henkiä sanalla vo-o 
(vrt. kantauralilaiset heimot).

327. hantit pitävät ob-joen ukkoa As-ikiä 
kalastajien tärkeimpänä haltijana (joen 
varrella elävien kalastajien).

328. hantien mukaan As-iki luo kalat ja päättää 
sivujokiin lähetetyn kalan määrästä.

329. udmurtit pitävät sivujokien suita kahden 
haltijan välisinä rajoina (vrt. perheen, suvun).

330. hantit pitävät yagun-joen ukkoa Yavun-ikiä 
kaikkien joen varrella elävien suojelushenkenä
(luojahenki Num-toremin poikia).

331. hantien mukaan Yavun-iki huolehtii joen 
varrella elävien hyvinvoinnista, säätelee kala ja 
metsäonnea ja toimii välittäjänä aliseen ja yliseen 
(keskisen haltijoiden luonteesta).

332. hantit kuvailevat Yavun-ikiä loistavaksi ja 
väkeväksi mieheksi jonka joukkoina toimii 
seitsemän karhua, sata soturia ja yhdeksän urhoa
(haltijoiden taustalla oikeita ihmisiä).

333. hantien mukaan Yavun-ikin takki koostuu 
karhunkynsistä (takin nauhat liskoista, haltijan 
kengät käärmeistä).

334. hantit pitävät keskisen haltijoista tärkeimpinä 
yugan, salym, irtysh, pim, nazym ja kazym-jokien 
haltijoita (ilmestyvät karhupäivillä Yavun-ikin 
kuvan kautta).

335. udmurttien jokiemoihin kuuluu Cheptsa
-joen emo ja Pyzep-joen emo.

336. udmurtit puhuttelevat jokiemoja 
parantaessaan ("kuivumattomat emot, 
vedellänne lähettäkää pois taudit").

337. udmurttien mukaan kuolleiden henget 
poistuvat näkyvästä maailmasta jokea pitkin 
(vrt. jokien varsille hautaaminen).

338. "ko ennuv juvviih oovtsai kolgeh, tast šadda 
stuorrâ juuhâ" (kun monta puroa yhdistyy, siitä 
syntyy suuri joki, saamelaiset jokien synnystä).

339. saamelaiset kutsuvat joensuuta sanalla 
joganjalbmi (vrt. jukan).

340. saamelaiset kutsuvat puroa sanalla jogaš 
(jugus=juoma, juhkat=juoda).

341. saamelaiset kutsuvat jokea sanalla johka 
(johtit=matkustaa).

342. saamelaiset kutsuvat sivujokea sanalla 
oalgejohka (vrt. alku).

343. saamelaiset kutsuvat pientä jokisuistoa 
sanalla vaggi (vrt. va-agi).

344. saamelaiset kutsuvat leveää ja soistunutta 
jokisuistoa sanalla vuopmi (vrt. vu-omi).




345. "vezi nyrnettäy joguoz" (joen ääniä).

346. "vezi nurizoo ojas" (nurisee).

347. "nuroine om pienembi jorostu" (nuroinen eli 
pieni puro, vrt. joroinen).

348. "nouziivezi" (tulvavesi).

349. "vezi nouzi äbrähien tazal" (äyräiden tasalle,
tulvavesi).

350. "juoksoo jogi hillaizeh nornettau" (elävä olento).

351. "vezi ninnetteä ojazis" (ninnettää).

352. "vezi nirnettäy jovez" (veen kieltä).

353. "kosen niskah soaten" (niskaan saakka).

354. "kosen niska" (niska eli alkukohta).

355. "ka ei sitä aivin siinä kiehuvassa kosessa pyyvetty 
vain alla, sielä nivoissa niissä" (nivoissa, kosken alla, 
vrt. nivala).

356. "myö lähemmö netsinne Jugakoskel kivenettsoh" 
(kiviä etsimään).

357. "myötäveteh lähemmä" (vrt. virtaan).

358. "jok ennen jokena juoksi, myötävirtana vilasi" 
(vrt. jokien tuhoaminen eli patoaminen, 
"vesivoima").

359. "ved virda kandau yhtämpäi doessa" (vettä kantava 
virta).

360. "myödävirdah oli helppo männä" (omaa eli
päästötöntä liikkumista).

361. "vezi matkuau virrassa" (virrassa matkaava vesi).

362. "joki matkuau" (elävä olento).

363. "vezi kuivau, jogi i madaloiduu" (joen pinnan 
tarkkaileminen).

364. "se kohtu on dovez maldo" (maldo eli tyyni,
vrt. malttaa).

365. "maldo, kuz ei virdu pagene äjjäl" (virraton kohta).

366. "vezi lörizöv ojas kivilöin keskez" (kiviset ojat, 
vrt. vieraat kaivetut).

367. "vezi matkoau lörättäy" (matkaava vesi).

368. "veen löhineh" (veen ääniä).

369. "se oli lähellä kotie se Vuokijjoki" (jokien nimiä).

370. "vezi jovez läikähteleh" (välkehtii).




371. "veneh myödäzeh luglettaa" (myödäzeh
eli myötävirtaan).

372. "vein lodzineh kuuluu ojaz" (ojien lähellä
eläminen, vrt. ojanen).

373. "jovem pohju on lomukaz, ei sua verkoizie laskie" 
(lomukas=kaatuneita puita, haltijoille ja kaloille 
kuuluvat kohdat).

374. "haguo, kivie, juuripaloa" (joen pohjassa).

375. "vesi juossa lorajau" (juokseva vesi).

376. "vezi loroav ojaz matkoau" (ojavesi).

377. "kalad loimetah tyynel Kallivokossem pyördies" 
(loimetah eli kisaavat, oikeat kosket).

378. "loajalla vejellä piti kantoa moata myöte" 
(laajalla vedellä, joen tulviessa).

379. "vezi lirettäy matkoau" (veen ääniä).

380. "vezi lirizöv ojaz, a ku om puhtaz vezi" 
(puhtaz eli kirkas). 

381. "vesi juossa lirittäy" (veen ystävät).

382. "vetty lizeni jogeh" (liseni, pinta nousi).

383. "lindu jovez uiji liuguoloo" (jokilinnut).

384. "liuguzed jogirannad" (liuguzed eli viettävät).

385. "kosen alla libo piällä" (alla tai päällä,
vrt. niskalla).

386. "vezi likettäv ojaz, vähäizel matkoau peskuo 
vaste" (peskuo eli hiekkaa vasten).

387. "vezi juossa liglettää" (liklettää).

388. "vezi ligletteä virdoau" (veen kieltä).

389. "Tuuloksenjogie puaksuh lietostau" 
(vrt. lietteet).

390. "jiä on liikkehel" (liikkuvan jään aika).

391. "se oli siitä Pitkäkoski nimeltäh se ensimäini 
koski, nin se piti vetöä moata myöti veneh, siitä 
ei lasettu" (koskien laskemisen myöhäisestä 
alkuperästä, vrt. vieraat lautaveneet).

392. "laskiettih virdoa alas" (virtaa laskeminen,
kuulostaa vanhemmalta).

393. "lamervo" (suvanto kosken alla).

394. "lampareh" (joen poukama, vrt. lampanen).

395. "vein langenuz on ojaz" (lankenus eli putous).

396. "tän yön vezi joves langeni" (laski).

397. "ylen on jyrkkä veen langevus" (vrt. langeta).

398. "langevus on ylen jyrkky koskez" (lankevus
eli vesiputous).

399. "jovem pinnaz on niitud, jogirandoa myö" 
(pinnassa eli pinnan tasalla, vrt. ihon kutsuminen 
pinnaksi).

400. "jovesta piälittsi mäni" (vrt. pyytämättä joen 
lupaa).

401. "kevädvez om peälitts äbrähis tänä vuon" 
(äyräiden päälitse nouseva kevätvesi).




402. "pezevyy jovez, lämmin on vezi" (joessa 
peseytyminen, kesän iloja).

403. "äbrähiz on hiekattsaized moad,  perätsuraz 
on jo suomoad" (hiekkaiset äyräät).

404. "jogirannass om pengeri" (penkereitä).

405. "elä seizo pengerillä, langiet jogeh" (helposti
sortuvat penkereet).

406. "jovem penger" (vrt. äyräs, parras, törmä).

407. "jovem penkad on ylen jyrkät" (penkad eli 
penkereet).

408. "jogirandu on penkalleh" (penkallaan, 
laskee jyrkästi jokeen).   

409. "kevädvez om penkkaizis sah" (kevätvesi 
eli tulvavesi).

410. "penkoitti moan Jumal hyvin täz meän kohtaz" 
(penkoitti maan, vrt. luomistarut).

411. "vetty penzahtah rannaz nouzoo keveäl" 
(penzahtah eli kertyy, vrt. pensas).

412. "keveäl vettä penzahutti joga kohtah, ylen vetyi 
jogi" (joen vettyminen).

413. "poiga pereidi tällä puolella" (perusti perheen 
joen tälle puolelle).

414. "pereidii joves poikki" (perusti perheen joen 
toiselle puolelle, joki elämän keskuksena).

415. "hakattih puuk kaikki niin kuj jokiev varsilla 
ta ne sanottih jotta perokset" (omat joet, vieraat
perokset, "maatalous").

416. "jokivarsie oli peretty, sanottih perosheinöä" 
(vieraiden perkaamat jokivarret).

417. "koskes tuloo padun, bauhau kai voahtel" 
(padun eli putous).

418. "koskiloiz om padunad" (putoukset, vrt. patu,
paatua).

419. "koski pauhoau" (pauhaa).

420. "tulou pahat seät kun Köynäs kosajau" 
(koskista ennustaminen).

421. "koski bauhau" (vrt. peuhaa).

422. "kosen pauhu" (kosken ääniä).

423. "bauhuz oli tsiepit" (tsiepit eli ketjut, 
vrt. köydet, vieraita ylitystapoja).

424. "hyväz bauhuz ollah, koskem padunaz" 
(kosken ystävät).

425. "koski bauhuu" (elävä olento).

426. "vezi bauruu koskez" (kosken kieltä).

427. "ojam parras" (parras eli reuna).

428. "niim pamajau koski, jottei kuulu pakinoa" 
(pakinoa eli puhetta, vrt. pam-joki).

429. "pagoveez on hyvä voatteida huuhtoa, 
ei ole kui seisoja vezi" (pakovesi ja seisova vesi).

430. "pagovez on hyvä soboa huuhtoa, liga ielleh 
matkoau" (pakovesi eli virtaava vesi).

431. "veneh mäni parahah purhah, iham pohjah 
painu" (purhah eli kosken pyörteeseen, ihmisille 
ja haltijoille kuuluvat kohdat).




432. "omutassa vezi kierdäy kozen alla" 
(pyörre, syvänne).

433. "omutta on jovessa syvemmässä koh" 
(maistuu lainasanalta, om-uta).

434. "vesi juoksou ojoa myötein" (ojassa juokseva 
vesi).

435. "oja vuodaa jogee" (vuotaa eli virtaa, 
vrt. vuotos, vuoksi).

436. "mennäh vetty duomah ojah" (puhtaiden 
ojien aika, vrt. "edistys").

437. "tuli ojani vastah, ojasella mättähäini" 
(ojanen eli pieni oja).

438. "ojazet juoksoo, purozet purpettaa" (ojaset 
ja puroset, joen sukua).

439. "pagizou ku ojaine, tsurtsettau" (puhuu 
kuin oja, vrt. vesinoidat).

440. "ojaine tsurtsettaa" (tsurtsettaa eli solisee, 
ojan kieltä).

441. "ojansuulois luiskahti lähti jeä" (nopeasti 
sulavat ojansuut).

442. "ojavezi matkoau kohinehen ker" (kohinan 
keralla).

443. "ojaviereksed ned on heinäkkähäd, meht 
on heinäl kazvoa" (heinäkkäät ojanvierekset, 
mehtä=kosteutta).

444. "ojelmo" (pieni oja).

445. "se oli ojelmoini semmoini" (ojelmoinen, 
vrt. ojalapsi).

446. "ruutsassa vezi biriu alah virdua" (purojen
nimiä, r=l, luutsa).

447. "ka jokie kun oli, koskie niit oli ta niiss oli puut, 
kaksi puuta rinnakkah" (kivisiin paikkoihin asetetut 
pitkät puut, omat sillat).

448. "käem pidhuot kiidzimet virdoau kui tukad" 
(kiitsimet eli vihreät levät, pidetty veenhaltijan 
hiuksina).

449. "oigie kohta jovessa kuttsuotsou plossa" 
(plossa eli suvanto, oikea kohta).

450. "pitässä plossass oliin kalua pyudämässä" 
(pitkässä lossassa, vrt. lossi).

451. "vezi pagenoo hyppeäy jovez" (hyppivä 
olento).

452. "maldo, kuz ei virdu pagene äjjäl" (malto
=suvanto, hiljalleen virtaava kohta).

453. "jogi pagenou helkettäy" (pakenee, 
virtaa pois).

454. "puadora" (nurmisaareke joessa).

455. "ojam pohjis vezi seizoo" (kesäisin kuivuvat 
ojat).

456. "jovem pohja" (näkyy).

457. "vez on pohjaz jovez" (pohjaz eli alhaalla).

458. "soutah poikki jovez" (leveät emojoet).

459. "poikkipuolel jogie eläy" (vrt. joet sukujen 
maiden rajoina).

460. "älä jovem pardahal polle, nulahtattoz vedeh" 
(vaaralliset kohdat, sortuvat).

461. "jovem polves" (polves eli mutkassa, 
vrt. sukupolvet).




462. "polvekaz oja" (vrt. puro).

463. "jogi polvittelou" (mutkittelee, vrt. polviin 
perustetut asuinpaikat).

464. "vezi borajav ojaizez" (ojan ääniä).

465. "vezi borizoo ojaz virdoaa" (ojassa virtaava
vesi).

466. "vezi joves porizoo kosken kohtaz" (porisevat 
kohdat).

467. "jovem buhtu" (mutka, poukama).

468. "vezi pulizoo ojaizez, kiviköz" (vrt. pulina, 
veen kieltä).

469. "vettä virdoau, kai bulkkuo keändeä" (kääntää 
pulkkua eli kuplia).

470. "vesi matkoau punassa" (pyörteessä).

471. "vezi mänöy punottau" (punottaa=virtaa pyörteinä, 
vrt. punoa).

472. "puohe" (pyörre / syvä lahdeke).

473. "vezi puoleni joves" (aleni puoliväliin, joen ajat
=jokelaisten vuodenajat).

474. "myö olemma tällä puolella jovem" (tämä puoli).

475. "mies katsou toizelda puolelda dogie" (toinen 
puoli, vrt. tuo).

476. "alapuoli" (ala ja yläpuoli, joen suuntia).

477. "täldä puolelda syrkkeä matkoau tämä ojanneh" 
(syrkkeä eli särkkää, elävä olento).

478. "täs puolez jogie" (joen puolet).

479. "em mene ni kenem puoleh, siid on selg ojaizel" 
(selkä ojaa koti, vrt. ojat rajoina).

480. "souti Hoarakosen alla" (koskien nimiä).

481. "puolempäiväm puolel jogie" (puolenpäivän 
eli etelän puolella).

482. "puolipäiväzel puolel jogie" (omat suunnat, 
ilmaistaan milloinkin tärkeimpänä pidetyn asian 
mukaan).

483. "purakko" (pieni puro).

484. "vezi burajav ojaizez" (purajaa, puro-sanan 
alkuperää).

485. "koski burajau" (vrt. koskenhaltija).

486. "purha nousoo" (purha eli kuohu).

487. "kossessa om pyördiä, suuri burha" (pyörteet 
ja purhat).

488. "kossen burha" (vrt. purhanen, kosken sukuja).

489. "koski valgieda burhoa keändeä" (valkeat
purhat).

490. "kossem burhaz ei soa venehtä ajoa" (pyhinä 
pidetyt purhat, vrt. haltijan asuinpaikat).

491. "vezi burhalleh matkoau" (kuohuina).




492. "vezi burhahtih ojas kevädaigoa" (purhahti 
eli kuohahti, kevät=veen aikaa).

493. "ojaz vetty burhahutti diäle" (jäälle).

494. "koski purhoau" (purhoaa, vrt. purhonen).

495. "koski burhuau" (vrt. purhunen).

496. "jovez vezi burhoaa" (purhujen katsominen
=joen pyhittämistä).

497. "koski burhoav äjjäl keveäl" (purhojen aika, 
äjjäl=kovasti).

498. "rözöttäv vezi buhroau koskez" (koskessa
puhroava vesi).

499. "vezi burhoau pagenov ojas kulleh" (veen 
katsominen ja kuunteleminen=omaa rukoilemista, 
luonnonusko=aisteihin perustuvaa).

500. "elä aja venehtä, siid on burhavokohta" 
(purhakohtien vältteleminen, uskottu kuuluvan 
koskenhaltijalle).

501. "burhoannan täh voiji paissa, a kohuz ei soa 
paginoa ellendeä" (paissa=puhua, paginoa
=puhetta, ellendeä=ymmärtää).

502. "kossen burhu kuuluu" (purhu eli kohu).

503. "Kulmun koski se burhuu andau, ei soa vetty 
tuta mi on burhuu" (vettä tuta).

504. "Imatran koski burhuou äjjäl" (vrt. imatran 
voima, pyhät paikat korvattu "betonipadoilla" ja 
"tuotantolaitoksilla").

505. "vezi purhuou koskez" (oikeat kosket,
vapaina virtaavat).

506. "veem burineh" (purina).

507. "nurmella om pikkaraini puro" (nurmen läpi 
virtaavat purot, vrt. ojat).

508. "siel oli puro, mänim purov varrella" 
(omat paikat).

509. "minne matkoap puro" (purolle puhuminen).

510. "tuolda kallivolda kolme puruo tulou" 
(kalliopurot).

511. "puroz vezi norizoo" (puron kieltä).

512. "miz ennen jogi juoksi, siid viegi puro juoksou" 
(joesta puroksi).

513. "ojazet juoksoo, purozet purpettaa" (ojaset 
ja puroset).

514. "purokas nurmi" (puroset ja nurmiset).

515. "se om puromoa" (purojen halkoma maa).

516. "purtakko" (pieni oja).

517. "dovessa vezi burtsiu" (purtsii eli kuohuu).

518. "äbrähäz vetty puzerdau, vezisuonez" 
(maan alla virtaavat veet).

519. "toisem puolem matkai putahittsi a toisella 
puolella oli eno" (pudas ja eno, sivuhaara ja emojoki,
vrt. enojoki).

520. "kevöällä tuldih pudahittsi" (pudasta myöten,
jäällä vai hangella).

521. "kivi putkahti dogeh, ken lienöy lykänny" 
(putkahti eli putosi, vrt. putkonen).




522. "niiss oli puut, kaksi puuta rinnakkah" 
(koskien ylityspaikoissa).

523. "puvas on kuiva semmoni kivikkö, kuivall aikoa 
ei ni peässyv venehet kulkemah" (pudas-sanan 
merkityksiä).

524. "tuosta pudahaz olen soanuh äijä kaloa" 
(pyörteestä tai syvänteestä).

525. "kasvo lapsi karjalassa, kesän kellossa asutti, 
putahilla puolen vuotta" (laulun sanoja).

526. "vähäl pyrryl et peäz ojas peälitsi" (hyppäämällä 
ylitetyt ojat).

527. "vezi pyörii liketteä, haudaizil on joga kohtaine" 
(pyörteiden luomat haudat).

528. "vain kun alkau se pyörrevesi nin niissä 
pyörteissähän sitä pyyvettih" (kosken alla olevissa 
pyörteissä, ihmisille ja haltijoille kuuluvat kohdat).

529. "kossem pyörre" (pyörivä vesi).

530. "kossen oal pyördieh pyörähteäteh" (kosken 
pyörteet, veen ihmeitä).

531. "randupyöre" (joen mutkassa).

532. "kivempyöre" (kiven ympärillä).

533. "koskem pyördielöiz vezi valgiel burhoau" 
(purhoaa valkeana).

534. "pyördiez vezi vuahtel on" (vaahteella).

535. "pyörrevedeh elä rubie kezoil, pyörre painoa" 
(kezoil eli uimaan, vrt. kesä).

536. "pyörrevirda vedeä järillehpäi" (vetää luokseen, 
pyörteiden voimasta).

537. "pyördää ielleh järilleh vettä" (ielleh järilleh,
edes takaisin).

538. "siitä vesi alko kiinitteä häntä ylähäksi päin" 
(kiinitteä eli pitää kiinni, virran voimasta).

539. "täl puolel jogie roih äjjiä teriämbä pälvie" 
(teriämbä eli aiemmin, kotijoen tunteminen).

540. "vezi bölizöv ojaizes kivilöin väliz" (kiviset 
ojat).

541. "jovez aiga pölkyn tabaimmo" (tabaimmo 
eli löysimme).

542. "hyvä sää, ihana ilma, kalat koskessa kuttoo, 
siijat Kiekan sillan alla, lahnan parkit Lappalossa"
(kiekan ja lappalan kosket, pidetty naimisissa 
olevina sisaruksina, vrt. samojedien vastaavat
uskomukset).

543. "kolome on koskea kovoa, kolome vuorta 
korkeata" (kovat kosket, korkeat vuoret).

544. "kolomet on koske kovvo, mut eii ov Vuoksev 
voettanutta" (karjalan tunnetuimpia koskia,
ennen koskien tuhoamista).

545. "ite vanha Väinämöinen, rinnoin ruohoillen 
rupeisi, istui vesi-kivellä, näki kuplan kulkovaksi" 
(kuplan kulkevaksi, virtaavasta vedestä ilmestyvä 
väinämöinen).

546. "joki vanhan Väinämöisen, virta vieretti 
merellen, ulapallen aukeallen, suurellen meren 
selällen" (mereen virtaava joki, vrt. väinö-joki).

547. "nouse neitonen veestä, umpilakki laineesta, 
hieppahelma hierteestä, punaveri pyörteestä,
tuekseni, turvakseni, väekseni, voimakseni" 
(ojanhaltijan kutsumista, nostettu vesi lasketaan
takaisin niin että vesi poreilee).

548. "nouse neitonen veestä, hienohelma hettehestä, 
miehen ainoan avuksi, yksinäisen ympärille"
(luettaessa lyödään virran pyörteeseen kolmella 
pihlajanoksalla ja nostetaan vettä kohdasta josta
hiekka nousee).

549. "tulen on synty taivosesta, väinäistä veen synty" 
(väinäistä veen synty, vrt. alkuhenkenä pidetty 
väinämöinen, vrt. väinä=vaina, vana).




550. "Laukaj joki on kalakas joki, sielt saap kalla 
hyväst" (kalajoet).

551. "tosa Pusan koskeski om piäni kalampoikki 
et vilise" (koskien nimiä).

552. "kalastelin tual jokisuusa" (kalaisat joensuut, 
vrt. suihin rakennetut pyhäköt).

553. "siäl on semmost kalekivipohja pitki matka, 
siäl on krapui" (kalekivipohjaa eli mukulakivipohjaa, 
rapujen elinpaikkoja).

554. "venel lähti Kauon alta kalahimittain Kolehmaiser 
rantaa kohti" (kääntyi koskessa sivuttain, asujien 
mukaan nimetyt rannat).

555. "siinä Särkipuron kohalla on kaljannetta" 
(ohutta ja kirkasta jäätä, kalaisat purot,
vrt. tyhjät).

556. "soon siä jojen kaltaalla" (törmällä).

557. "vesi murta kallast" (kallast eli joen törmää, 
vrt. kallanen).

558. "joki on niin kalliokko ja kuiva" (kuivan joen 
aika).

559. "älä päästä kalphav venettä virrassa" (kalphav 
eli kääntymään, virtojen tuntijat).

560. "kalapahtipa se kivheen" (vene).

561. "päästätin menemhän kalapattain ja se se 
koskahti kivheen" (päästin veneen kääntymään 
koskessa, vrt. käydä kalpaten).

562. "maa kalttaa jokehem päin" (kallistuu, 
vrt. kalt-eva).

563. "ne oli semmosie vähän kameroeta koskie" 
(kameroeta eli vaikeakulkuisia, vrt. koskien 
kiertäminen, vrt. omat eli kevyet veneet).

564. "kevväällä se niitty tuluvan jäläkeen kanahkoettuu 
ja liitottuu" (kanahkoettuu eli limoittuu).

565. "ku kujertelee sen Juurikasojan kankeroessa" 
(ojaa myötäilevä polku).

566. "Karttimojokkea peäsöö soutammaan melekein 
koko matkan, pittää muutammiin moakannakkeijjen 
kohalla vetteä venettä" (joet=omia valtateitä,
luonnon luomia).

567. "Matilav virta oj järviin kannas" (järvien 
välisellä kankaalla).

568. "se or raskas homma jos sattuu pahastik 
kantteesseen" (sivuun painava vedenalainen 
virtaus).

569. "se kun aena viepi tuonnek kantee alle" 
(kanteen alle, kosken virtaus).

570. "Pettäenen oli kannevvetinen" (koski,
kajaaninjoessa).

571. "siellä kaet ne Naamajjokivarressa hehir reistaavat 
kannustella" (elävät, pärjäilevät, omat asuinpaikat).

572. "virta kanto venneen liijan alas" (joen yli 
soudettaessa).

573. "a semmosen tirma alta kun ol vielä se kanto" 
(tirman eli törmän alta, veen kanto).

574. "ei nyt tul kaloi, on nii kova kanto" (kanto 
eli pohjavirtaus apajalla, kalastajat=veen 
tuntijoita).

575. "kosken niskkaan tehhään kaplastus törmältä 
puolelta ja toeselta vittaan" (puista tehty ylitystie,
omat sillat, helposti poistettavia).

576. "poikkikareeseen" (koskesta tulevaan 
poikkiaaltoon).

577. "minä pijinniv vähä karreissa nuiv venneini" 
(karreissa eli poikkivirtaan, koskea laskettaessa).

578. "se on niin matala suusta ja kulkuu yli karin" 
(joen suu, matala ja kivinen).

579. "ku on semmonen kirkas karikkopohja, jojesa ni, 
sem paremmin näkkeepi" (kutevan harjuksen,
oikeat joet).

580. "karipankki ov virrassa elim mievossa koskessa, 
sit ei vesi liikuttelen niin ku hietapankkia" (karipankki
=sorasärkkä, hietapankki=hiekkasärkkä, virta=mieto 
koski).




581. "siinähäm myö istuva karitettii rantapenkalla" 
(kesän iloja).

582. "isoja siikamäljänöitä tuola vain Täränövväylässä 
mutt ei tässä kariväylässä" (kariväylässä eli 
hiekkapohjaisessa väylässä).

583. "mää jokkee karassa vähä itseet kylmäl veel" 
(karaisemaan itseäsi).

584. "karonen koski" (karikkoinen).

585. "on niin karkijaa, sen ov virta syöny" (jään 
karkeaksi).

586. "heti vähä ulompana jokivarresta on niin karut 
maat" (vrt. jokia reunustavat vihannat maat,
veen ja kasvun yhteydestä).

587. "mitä sit koko koski, ko rannakki noin kuahaa" 
(poikien perässä juoksevalle tytölle).

588. "ojan pohjaan on kasavuntunu liajua" (liejuiset 
ojat).

589. "se rupiaa kassaahan kosken ylipuolelle" 
(kasaamaan jäitä, keväällä).

590. "joen vettä suun kasteeksi" (pintavesiä 
juovat, ymmärtävät puhtaiden vesien 
merkityksen).

591. "se on kasvanna ves, jotta se kulkoo kauvas 
moan peällen" (vesi kasvanut, sateiden jälkeen).

592. "vesi rupejaa kasvattammaan kosken alleh 
hietapakkoa" (maata muokkaava vesi, 
vrt. maata vanhempi).

593. "se on nii katalaa virraj jää" (katalaa eli 
helposti pettävää).

594. "siält jojest katellen se on aika korkia" (joesta 
katsellen, joen suunnat).

595. "katottaa se outua niim palijo että moneltai jää 
lähtemätä" (jää lähtemättä, virran yli pimeällä, 
ihminen=päiväeläin).

596. "min oli huutannu niin kovasti ett oli kuulunnu 
ihan sinnet toisellep puolen jokia" (vrt. lähekkäin 
elävät sukulaisperheet, jokikunnat).

597. "kauhiiv vahvalta kuluk siinä ojassa ves" 
(kulki vahvana, vrt. yksilöinä pidetyt haltijat).

598. "aivan auki keskijoki, on ollun niin kaunista 
tämä talavi" (kaunista eli lauhaa).

599. "semmonen kiukka mutka ja louhi, jossa om 
peäsäk kaopalla" (koskessa, kiukka=jyrkkä,
vrt. tiukka).

600. "tulittako te jokivartta vai maantien kautta" 
(omat jokivarret, vieraat jokivarsia tuhoavat 
maantiet).

601. "vähäv veen aikana ei kauvullev vesi tuu" 
(vähän veen aika).

602. "se käypi vielä se joki kauhian suuren mukan 
siinä" (mukan eli mutkan, vrt. mukkanen).

603. "oja on keiviny, se pijan alakaa vyöryvä" 
(keiviny eli pullistunut).

604. "lopult se kehittyy oikeij jojeks sit" (kehittyy 
joeksi, haaroista kehittyvät joet).

605. "ketri" (virran pyöreäksi kuluttama kivi, 
vrt. ke=pyöreä, pyhä).

606. "luot keikku yläällä" (luodot, tulvivalla 
niityllä).

607. "sitte jos s olis suora keino mutta ku s on nin 
kirotun kaltto laskea ja tulisem mukkanen"
(kalteva ja mutkainen, koski).

608. "eiköhän me sentähä jotenkuten päässä ylitte 
tästä kosken kohalta, ko keinottelemma" (kosken yli 
keinotteleminen, kivikot=omia ylityspaikkoja).

609. "siä toisella pualella ov vähä parempaa maata 
mutta kyllä tämä puali semmosta kekkeliä om paremmi"
(toinen puoli ja tämä puoli, vrt. naapureiden 
kutsuminen toiselaksi).

610. "kävelie jojenkeulal" (keulal eli törmällä).




611. "ku oli yöllä kelepo pakkane, niin jääty tuo jokiki" 
(joen jäätyminen, omat vuodenvaihteet).

612. "ei sielä korkialla töyrällä kasva muuta ku kuivia 
heinän kelttyjä" (vähäkasvuiset töyräät).

613. "se on semmosta kelttyö tuo joen ranta jotta siinä 
ei kasva mikkää" (vrt. keltainen, maan värit).

614. "keläs" (hiekkaperäinen rantaniitty).

615. "kentas" (nurmea kasvava äyräs, vrt. kentanen).

616. "käveltiim pitkij jokikenttaa" (vrt. jokikentät, 
perinteisiä asuinpaikkoja).

617. "kenttä" (joen hiekkaharjanne).

618. "tuollahan tuo jo törmällä mennäk keplottellee" 
(jokitörmät, omia kulkuteitä).

619. "viet rupesiit kerkiimää" (veet kerkiämään, 
vedenpinnan laskiessa).

620. "kuka sen tietääkääk kuinka moninkertanej 
jää siinä nyt on tuossa kosken alla" (koskien 
jäätymisestä).

621. "joes on semmonen kertajää" (jään päälle 
muodostunut uusi jää).

622. "tuollahan se joilla souteli kesittäin, eipä se 
juuri muuta teheny" (jokien ystävät).

623. "mut aina ajjoit rantoi myötä, ei ajaneet 
keskautta myötä" (rantoja myöten ajaminen, 
vrt. kevyet veneet).

624. "ajetaampa keskihotua" (väylän keskeltä).

625. "tämä puro oh hyvin kivistä keskijuoksulta" 
(vrt. ala, ylä, vrt. haltijat, pyhäköt).

626. "minä keskijuovaa selijälleni" (joen
keskijuovaan, keskikohtaan).

627. "nyt on koski vielä palijo korkiammalla 
keskivettä" (keskivettä eli keskimääräistä 
veenkorkeutta).

628. "lähellen sitä kesku uomoa" (keskiuomaa).

629. "siellä on aevan viilinä kesäheltteillä ruostetta 
purossa" (rautapitoiset purot, punaisia).

630. "tuossaej joessa om matalikko, että kesäkuihe 
aekana pittää aeroilla lykkiev venettä" (matalan 
veen aikana, vrt. sauvotut jokiveneet).

631. "täyty kulkea aivan kesäväylää" (kesäväylää, 
matalan veen aikaista).

632. "se käyttää niinku hieno virrajjuoksu sillä se 
puhe" (virran kieltä osaavat).

633. "syksyn kevi jokivesi tul pääl" (niityn päälle, 
syksyin keväin).

634. "nii holisoo kun keyväinen oja" (kevät,
veen aikaa).

635. "kevätpaisuntaan aikana täs meirän likill 
on isoo joki ja sitte se kohta kuivaa ettei oo kun 
mutkitteleva hietaanen tila" (kesäisin kuivuvat joet, 
paisunta=tulva).

636. "saattaa olla että jakaa kahtahalle" (jakaa 
ukkosen kahtahalle, joen ja ukkosen väleistä).

637. "siin on sellanej jakoos" (kosken niskassa
kohta jossa virta haarautuu).

638. "saa kiivetä ylös törmää jaksonsa" (jyrkät
törmät, vrt. törmänen).

639. "joki tekkee aika mutkan siinä vainion jallaasa" 
(joet ja vainiot, vrt. väini).

640. "semmonev vähänen talo siinnä koskej jallaassa" 
(kosken jalassa eli alla, vrt. jalkaranta).

641. "kyl se jokijää jo jalkaihmisen kestää" (nopeasti
jäätyvät joet, vrt. heikkovirtaiset).

642. "joki on nii matala et jalkpohjitsi yli pääsöö" 
(jokien koosta, vrt. leveät kymet eli kemit).

643. "jalkonen missä on veto kosken sivua" (kohta 
jossa vene vetää kosken sivuun).

644. "virraj jamassa" (myötä ja vastavirran jamassa, 
rajassa).

645. "vähitellej janttuu ves juoksemmaan" (janttuu 
eli voimistuu, purossa).




646. "siinä vesi jakoo kahtia" (vrt. joki).

647. "joki jaotus kolme ossa" (kolmhaara-nimisessä 
paikassa, pyhinä pidetyt jakopaikat).

648. "se rupiaa joki luomahaj jäitähän" (keväällä).

649. "miehet parkkasvat itteh jorpakkah, jelmih" 
(jelmih eli jokeen, vrt. jemi, je-emi).

650. "jättilääsen voita" (kosken alle kerääntynyt 
vaahto).

651. "älkäi menkäi rapuu jojehhaltija viep" (vieras 
ravustaminen, omat joenhaltijat).

652. "en käönyj joehhankoa etempänä" (joenhanko
=sivu ja pääjoen yhtymäkohta).

653. "juoikallas" (joen ranta, rantajyrkänne).

654. "kuurthen yli saattaa hyvin laskea kun jo ei ole 
kuohua" (kuurthen=kiven virin, koskessa).

655. "kävelie jojenkeulal" (niemekkeellä).

656. "jätetti kesselimmen jojenkorvalle ja menti 
itte uimaa" (korvalle eli rannalle).

657. "tuossa joelleovassa olin koatuo venneen kansa" 
(joen leuka, suulla oleva niemi).

658. "joennielu" (virtaisa kapeikko).

659. "käötiim me joenniskalla asti" (joenniska,
lähtökohta isommasta vedestä).

660. "joennoro" (pieni joki, vrt. noronen).

661. "joempakka" (pakka=korkea ranta, 
vrt. pakkanen).

662. "istukoo tuoho juempartaale ja uottakoo, 
miä tule iha het" (joen partaalla istuminen).

663. "annav venneem mennäj joempartaaseen" 
(parras=ranta, törmä).

664. "mie harppasin ylittem mus se jojempentura 
lohkeskih ja mie kaatusin selälleiv veteh" 
(yli harpattavat joet, pentura=penkere).

665. "juepohjukka" (jue=joki, ju=jo).

666. "siinä joempolovekkeen kohalla" (polveke
=mutkaan jäävä niemeke).

667. "siinnä juompolven niemukkeessa missä 
ennen ol aina työsia" (juonpolven eli joen 
mutkan, omat työpaikat).

668. "männää joempolvee ongelle" (polvi=mutka, 
mutkaan jäävä niemeke).

669. "joempolovi, äkkimutka tuolla Kajamaj joessa" 
(polvi eli äkkimutka).

670. "juempoukama" (joenmutkan lahdeke).

671. "jojempuast" (luonnonheinää kasvava ranta, 
vrt. pudas).

672. "sen näkkee vuomala eemäksi tuola se joerreikä 
on" (vuomala=aukealla suolla, emäksi=pääuomaksi, 
joerreikä=suu, suot=jokien lähteitä).

673. "rannat jääty vae joenselekä pysy sulana 
tammikuuhun asti" (selkä eli keskivirta).

674. "jojentöykäs" (korkea törmä).

675. "joentöyry" (töyry eli törmä).




676. "sit meil ol jooevartta siel" (joenvartta, 
jokivarsille asettuneet perheet).

677. "joenvarsiniityllä kasvaa paremp heenä kun 
suomoalla" (heinäiset jokivarsiniityt, vrt. vieraat
pellot, vastakohtia).

678. "jojevviertä tulin tänne" (omat tiet).

679. "kulki pitkin joenvierustaa" (luonnon luomat).

680. "ei tahtont tuost juoäprääst päästä yllää ko polvillaa" 
(juo=joki, vrt. juo-da).

681. "joestin" (joen laskukohta järvessä, myös joestime,
vrt. joest-ime).

682. "myö sanotoa juohakkieks sellasta luonno oja 
uomoa" (juohakkeeksi, ojan uomaa).

683. "johre" (joen tai ojan sivuhaara, joka voi kuivua).

684. "johe" (joen suun matalikko).

685. "pittää se jonkulaista kähyäki" (koski).

686. "ja siittä se sittes se juoma johtu" (joen juoma, 
vrt. uoma).

687. "siin virtoa sellane pien jokerma" (pieni oja).

688. "enne tahtoit tehä ojat jokeroesia" (jokeroisia 
eli mutkia, vrt. luonnonvastaiset kaivetut ojat).

689. "puro juostaj jokeroetteloo" (elävä olento).

690. "jojes oli jo hirmuunen paisunta" (paisunta 
eli tulva).

691. "jois on jottaah hakojjaah haukijjaak" (jokihauet, 
vrt. järvi).

692. "piej joej juopero" (pienet joet).

693. "kevväillä tullee jokivettä suurista jokkeista niin se 
om mustaa ettei se nävyp pohoja" (mustat tulvaveet, 
maansekaiset).

694. "näissä jouvissa" (joissa).

695. "yl juojest männöö silta" (omat joet, vieraat 
sillat).

696. "tuvvai vettä juesta" (veen antaja, ihmisiä 
auttava joki).

697. "nyt on tervveys toesella joella" (toisella joella,
mennyttä).

698. "älä men kalhima stä jokiahret" (pyhinä pidetyt 
ahteet, törmä, äyräs).

699. "kyllä se kerran sattu kumma tappaus pohoja
puolella jokiahetta" (joki=jokelaisten elämän 
keskus).

700. "Kesselin jokihoaraan koskiin alle" (nimetyt 
jokihaarat).

701. "ne kuivi helpostis sitte ne jokiheinät" (kerätyt
jokiheinät, eivät kasva muualla).

702. "velem maahaj jättämää jälkee sanotaa jokijuavaks" 
(jokijuovaksi, vrt. tulvan jäljet).

703. "siinä jokkoarteessa söe kalat hyvästi onkee" 
(jokiarteessa, vrt. arto, aarre).

704. "männää tuone jokkaltaale" (altaalle eli rannalle).

705. "mie olen niit jokkulkui tehnyp pal" (jokikulkui 
eli matkoja).




706. "jokikurkku" (joen ja järven yhtymäkohta, 
vrt. merenkurkku).

707. "alahisempia paikkoja noita jokilaksoja" 
(myöten kulkee tulvavedet, vesi=ei liiku 
ylämäkeen).

708. "tuommosisa jokilaiteisa" (kasvoi vattuja, 
joki=monenlaisen elämän ylläpitäjä).

709. "jokilammi" (leveä joenkohta).

710. "jokilalva" (latva, alkupää).

711. "joklonteessa" (laaksossa, lonne).

712. "jokiluhtia ja luamaluhtia" (tulvivia jokiniittyjä).

713. "tuolla jokluomassa on hyvä uimapaekka" 
(luomassa=penkereessä, syvennyksessä).

714. "Ahamasen nyl laskee vaehka ummessa silimin 
kul liev vähänkääj jokimiehev vikkaa" (myöhäiseltä 
tuntuva koskien laskeminen, vrt. kevyet ja kiikkerät 
omat veneet, pään päällä kannettavat).

715. "juuri siihen jokimukkahan souvimma venehen" 
(mukkahan eli mutkaan).

716. "niitä Pyhäkoskia laskettiij jonniim matkoo" 
(pyhäkoski, vrt. haltijoille kuuluva).

717. "on se semmonem pieni jokinen siinä" 
(jokinen eli pieni joki, nen-pääte).

718. "se oj jokista maampaikka" (jokiset paikat).

719. "se Pohjammoa kuuluu olevah hyvij jokista seutua" 
(joista ja metsistä eläneet oikeat pohjalaiset, 
vrt. etelästä tuotu "maanviljely").

720. "tuossa jokinenällä on Hieta-Aleksin talo" 
(nenällä eli töyräällä).

721. "oli jokiniemekkeestä yli joen kulukenna" 
(matala ylityspaikka).

722. "jokiniskkaav viijjääj ja löysättään toas toesellej 
joelle" (niska=kohta josta järven laskujoki alkaa, 
vrt. niskanen).

723. "kyllä se kuuluu näin tyvenehellä tuolta jokiontolta 
asti" (ääni, ontolta eli uomasta).

724. "oltiij jokipartaasa onkella" (onkipaikat).

725. "siin myä istuttiin jokpenkal ja katteltiin kun 
ves virtas etiämpäin" (jokipenkalla istuminen,
joen pyhittämistä).

726. "venneillä kulukovat sinnej jokiperrään" 
(lahtimaiseen joen pohjukkaan).

727. "meiräv väki oj jokipielellä heinäs" (pieli
=ranta, suistomaa, vrt. pielinen).

728. "jokipii" (joen lähtökohta järvestä, 
vrt. niska).

729. "mennääs tonne jokipiihin asti" (piihin 
eli rantaan).

730. "se makkaa jokipiitalla" (piitalla eli törmällä).

731. "min olem paattipelillen niiv vähä tuttu vaik 
olen täs jokipiitas elämäni asunu" (omat jokelaiset, 
vieraat paatit).

732. "mikäs mulla sitte oli hätänä kum pääsij 
jokipintaan" (sydänmaasta jokipintaan, 
jokien mukaan liikkuminen).

733. "saavak käyväs sielä jokipohojasa" (matalan 
veen aikaan).

734. "semmonen kolo että oj jokipohian tasala" 
(jokipohjan tuntijat).

735. "siin olliit siin jokpolvekkies" (polvekkeessa, 
vrt. polvessa, mutkassa).




736. "sai mää sielt jokipuostast kilti jouko niit 
maaniitheini" (puosta=vierus, rantaniitty).

737. "se jokipurakko välisä" (pieni ja vähävetinen 
joki).

738. "jokipurama" (kapea joki, vrt. puro).

739. "tätä jokirintaa tuli sitten sellaanen kyläntiä" 
(kylien väliset tiet).

740. "jokirotko" (syvä jokiuoma).

741. "kyllä n o huanoja ne jokiveret ruakavesiks" 
(vrt. järvi, hete, puro).

742. "ei se tuuli mettässä tunnu, mutta tässä 
jokirungassa se puhaltelee" (rungassa=uomassa, 
tuulen kohdat).

743. "Joksoareks ne sannoo tuollaev Vanhalaj joessa, 
ympäris sej juoksoo ves" (jokisaaret).

744. "siitä jokisivua pitkin se uusi tie pannaan kulukemaan" 
(omat jokisivut, vieraat vallan tiet).

745. "kalastelin tual jokisuusa" (kalaisat jokisuut).

746. "siell om merellä semmosia hietapankkeja, 
siinä jokisuulla" (joen kuljettaman hiekan luomia 
matalikkoja).

747. "paekon on tuossa jokisuulla niij jyrkkä viilo, 
kun tuo seinä vaen" (jyrkkä viilo, vrt. viilto, 
vrt. äkkijyrkkä).

748. "Utoksej jokitakalot" (takalo=jokitörmästä 
alkava takamaa).

749. "tänne ei ollum muuta kun kinttupoloku vaan, 
pitkij jokitörmää" (törmiä pitkin kulkevat kinttupolut, 
oman asumisen merkkejä).

750. "jokitörmie, aevan nurmikoeta, kukkaheinikkoa" 
(heinikkoiset törmät, kerääjien aarreaittoja).

751. "jokitöykisä" (töykisä eli törmissä).

752. "se on jo iso lasti, se ei uikkaak kaekista jokiuurista" 
(uurista eli uomista, vrt. ura, uurre).

753. "jokivanan kohta se järvessä viimeksi jäätyy" 
(järven läpi kulkeva joen virtausväylä).

754. "alempaahan nek kaikki on tullehek koko 
jokivarresta" (alajuoksulta tulleet asukkaat, 
jokikansa ja sisämaan kansa).

755. "jokivarsikhat" (joen varrella asuvat).

756. "aivan se on kesällä venekulku jokivarsilaisilla" 
(veneillä liikkuvat jokivarsilaiset).

757. "se oli kuitenniip paremppoo kun tämä jokives" 
(lähdevesi).

758. "se oli siä jokiviemerös" (viertävässä joen 
rannassa).

759. "jokvieru" (korkea ja kalteva jokiranta).

760. "älä määj joer rannalle, Jokiukko tulloo ja viep 
matkassaa" (lasten varoittamista, joki vienyt 
monta lasta).

761. "ei saa männä ranta, Jokiäkki tullo" (ä=a,
vrt. akki, näkki).

762. "Sinatin naine näki Jokiämmä, istuz lautil ja 
harjas lassunka päät" (istui lautalla ja harjasi päätään, 
ystävilleen näyttäytyvä joki).

763. "Jokiämmäh helmi" (rantaan ajautunut ulpukan 
siemen, ämmä=amma, ama).

764. "vesi tulvii yli jokiäöräitten" (kevätveen aika).

765. "sattu jeälaotta tulemmaav vielä sieltä jokiäprräästä" 
(jäiden lähdön aika).




766. "jokka" (joen ja järven välinen kannas).

767. "jokka" (joki).

768. "on siinä pieni jokuunen" (pieni joki).

769. "joloo myöten juoksoo ves" (jolo=ura, uoma).

770. "joki juostaj jollittaa" (juokseva olento).

771. "se on semmoisessa jomotoksessa, seij juoksem 
minnekkää" (puro, vrt. kesäkuivat).

772. "nu et siä sit veittiäs siält ylys jompsast" 
(jompsast eli joesta).

773. "kun ei ossoa oekeij jonoveillä viilletteän nin 
siinä se or ristioalto" (jonovesi=kosken tasainen 
valtavirta, juonne).

774. "seij ook koskia vaam mennee aivan jontona" 
(tasaisena virtana, jonnot ja kosket).

775. "Valajaskoski on pitkäjontonej järkiihän, 
semmosena jontona melekeen koko koskem mennee" 
(pitkäjontoiset kosket).

776. "koskenniskasa on kans jontoaalto ko se ei 
putuak kovij jyrkkänä" (niskassa jontoaalto, 
koskien tuntijat).

777. "jontopaikka" (suvantopaikka joessa, 
vrt. jontonen).

778. "väyläsä se jonto vesi huilaaki" (jontovesi
=kuohuton virta).

779. "suorhaan menee jontovesi koskessa" 
(suoraan menevä jontovesi, vrt. pyörteilevä 
koskivesi).

780. "nivasa oj jontovirta, ei ota aaltua" (vahva 
ja yhtenäinen virta).

781. "huilasima jontoväylää rantapuolelta 
Laskupaatta" (kuohutonta valtaväylää).

782. "siin on kans semmonej joortani että s ov 
velensyämä" (velensyämä=virran puhkaisema).

783. "joramo" (syvä kohta kosken alla).

784. "purossa vesi juostak lorisi ja jorisi" (puron 
ääniä, vrt. lor-joki).

785. "meinasim puota jorkattiin ku kävelij joim 
penkkaa ja maa lohkes" (lohkeilevat penkat).

786. "jorma" (pieni syvänne joessa).

787. "purojorri" (pieni purokala, oikeat purot,
täynnä elämää).

788. "siitähän se vuaran alati mänöö kalamiesten 
jotos Ahvenlammin piähän" (jotos eli pieni oja).

789. "oli siinä joutokäyrä koski vaee heleppohan sit 
oli laskia" (lasketut kosket).

790. "kaikej julumin oli se Pentim mutka ku ihan 
suoraan kallioom puski se koski" (julmin kohta 
koskessa).

791. "joki juostaj juokeroep" (juokeroipi eli 
kiemurtelee).

792. "meirä hajetham puhurah vesi tuasta juaksovasta 
kohorasta" (puhtaiden vesien aikaa, vrt. "edistys").

793. "missä vettä ol lähellä semmosta juoksevata vettä" 
(juoksevaa eli virtaavaa vettä).

794. "semmone juaksevaine oja" (juokseva olento).




795. "se oj joki juoksulla" (tulvii, virtaa nopeasti).

796. "se ol laskuoja, sanottu vaaj juaksuksi" 
(juoksuksi laskuojaa, oma kieli).

797. "juolevanna putoaa vesi ku ei olel linkkapaikkoja" 
(juolevana eli loivana, vrt. linkku).

798. "kymijjuoma kulkee keskel järvee" (järvien
läpi virtaavat kymet).

799. "siij juamal kävi kova virta" (juamal eli uomalla, 
vrt. juo=joki).

800. "se ol siit se jooe juoma nii matala jot siint ei 
tahtont päässä merele" (jäiden kuljettaman mudan 
tukittua uoman, mereen laskevat joet).

801. "sillä on kyllä alakulähteennä pitkät juonet" 
(joella, vrt. soista syntyvät joet).

802. "joki oj juonikko, tietää suurt tormee" (juonikko 
=juovikas, tormee=myrskyä).

803. "juonteva joki" (vuolas).

804. "juonto" (joessa käyvä virta).

805. "juontovesi" (kohta jota pitkin venettä ohjataan 
koskessa).

806. "menkkä enemmä oikkial, siäl o juap" 
(juopa=uoma, väylä).

807. "älä sinnej juapaan nyp päästä" (venettä).

808. "aikan seurasi sitä juoperoo mut sitte se hävis 
sinner risukkoon" (juopero=mutkitteleva ja kapea 
oja, eläimille kuuluvat kohdat).

809. "niitä ojaj juoperoeta mitä myötes se kevätves 
juoksoo" (kevätves eli sulamavesi).

810. "joki siellä juoperoetteloo" (juoperoittelee 
eli mutkittelee, elävä olento).

811. "juoksoo oja juoroittelloo" (juoksee eli elää).

812. "ennen käytii tuossa Koirajoellakkii, joka juoksoo 
tuossa likellä" (joella käyminen).

813. "se oj juottanuj joven kiini" (kaislikko).

814. "väylät jokka Tornihoon juottaintuvat tuossa 
suvanom paikoissa" (tornihoon eli torniojokeen).

815. "se on semmonen kappee juotti" (juotti eli 
puro).

816. "kyllä siällä miäs tualla juavalla pääsi meneen" 
(joen juovalla eli uomassa, jokien koosta, 
vrt. leveät kymet).

817. "s on semmosta juavasta" (joki juovasta, 
syväuomaista ja nopeavirtaista).

818. "jurmu on semmonen syvä jojem mutka jossa 
vesi jurmuaapi" (jurmuaapi eli kiertää).

819. "se kuj jurrassiik kulukkeev voukuroetteli" 
(purojen ystävät).

820. "muistan ku Kuusjoev varsis ennenvanhooj 
jussimpartakenttiä hakattiin" (omat jokivarsikentät, 
vieraat hakkuut).

821. "purojutikka lähttöö Hetessuosta" (purojen 
lähteitä).

822. "joki mennäj jutkahti jäähän" (joen jäätyminen,
jokelaisten vuodenvaihteet).

823. "ei ne vyöryn nui juuriset ojampartaat" (puiden 
juuret=maata koossa pitävä voima, luonnossa 
kaikella tarkoitus).

824. "kyllä siin oli viimme kevännäej jyhme" (koskessa, 
kevätveet).




825. "se olikij jylhä koski toi Anjalankoski" (jylhät 
kosket, vrt. unkarin anya=emo).

826. "alailimall oj jylykkä pilivi" (alailmalla eli joen 
alajuoksulla, joen suunnat).

827. "se oli jymineä se entinen vein kuluku" (entinen 
veen kulku, Ämmäkoskessa, vrt. koskien patoaminen
vieraiden toimesta).

828. "jos taas jymisee se tullee huria saet" (kosken 
jyminä, tietää sadetta).

829. "tuolta Kurkiaisen jyrhämästä se minä vasta 
ison hauin sain" (jyrhämä=syvä suvanto, pieni köngäs).

830. "Meltosjoesa on kauhia jyrhämä ettei uskala laskia" 
(jokien nimiä, vrt. meltonen).

831. "meiänki on kamala jyrkkä paikka tosa jokiahtel" 
(jyrkät jokiahteet).

832. "jojee ahtteet oo enimmästij jyrkkiä" (ahde=törmä, 
äyräs).

833. "jyrkemphän nousee sitä pystötörmää" (jyrkät 
pystytörmät).

834. "jyrkkälaetanen törmä" (vrt. törmänen, 
joen suvut=jokea kuvailevia sanoja).

835. "koko Niskajjokivarsi, Niskakoskesta Utajärveen 
oj jotennij jyrkkärantasta" (jokivarsien tunteminen).

836. "järäme" (virran syömä leveä poukama / 
tyynivirtainen poukama kosken alla).

837. "Hämjois ei kesäl oo vettä, ko jyrkämös"
(jyrkämös eli syvänteessä).

838. "nyt se pauhua ja jyryä" (koski, elävä olento).

839. "se oli sentääv valtava kuahu se Valkeekoski, 
se jyski nin kamalasti" (koskien muisteleminen, 
vrt. vieraiden rakentamat "voimalaitokset").

840. "ja ko oli päästy net kosket alle, niin laskethiin 
yhtä jytyä Jylhään niskhaan" (alat ja niskat).

841. "mut tää Anjalankoski, siin ol niim mahrotoij 
jytinä nin että" (koskien kuunteleminen).

842. "me mentiij jäijjenselekää aina kylälle asti" 
(keskeltä kohonnutta jokijäätä pitkin).

843. "joki on kaik jäkeriissää" (pienillä laineilla).

844. "kun ne ei ooj jumalan jäleltä kun niistä on 
otettu kaekki voema käöttöön" (kajaanin koskien 
patoamisesta, vrt. omien elinkeinojen
tuhoaminen).

845. "se ottaa ristioallon ja se on siinä keskellä 
kukkurinnaan semmonej jännej ja se on sitä 
jännettä viillettävä veneellä" (koskessa oleva 
selänne, vuolas kohta).

846. "se on sitä jäntteen harjampeällistä viillettävä" 
(veneellä, vrt. viilettää).

847. "jännevveillä ei pyörreveillä" (jänne ja 
pyörreveet).

848. "siinä on järeämpi virrankäynti ku suanossa" 
(koskien välisessä kohdassa).

849. "vesi taitaa järin enetäv vielä" (enetä eli nousta, 
kevätveet).

850. "ja se kanavavesi ku alko purkaintumhaaj 
järkehääm myöthääj jokhiin ni se meni kalakanta 
pilhaa" (ojittamisesta tullut vesi valui jokeen ja 
tuhosi kalakannan, "maatalous").

851. "ne ol järvinä reunat, jojer reunat" (tulvien 
aikaan).

852. "Leppijokkii oli vettä järvenään, seki on niin 
tasasta ja alavaa niittyä" (vettä järvenään, tulvivat
joet).

853. "järviö" (laakea alavarantainen kohta kosken 
alapuolella / suvantokohta josta tulvavesi nousee 
niitylle).

854. "sik ko niim paljo vettä tullee että mennee yli järviö" 
(järviön kohtaan pysähtyneet jäät).




855. "viskaav veen tässä järämässä" (pieni suvanto 
kosken tai putouksen alla / vähävirtainen paikka 
joessa / kahden kosken välinen kohta).

856. "järämä" (virran pyörre koskessa, ä=a,
jarama, jarma).

857. "järämän alla on syä vesi ja laikea" (järämän
=vedenalaisen hiekkakumpareen, syä=syvä, 
laikea=vähävirtainen, jokitietäjät).

858. "Syvälläjoella jättömua kasvaa hyvästi" 
(jättömaat, joen jättämät).

859. "jäällasku oli kova ku oli iso tuluva" (jäänlasku, 
kevään ihmeitä).

860. "jiät ihah hilikatti männessään ku ol niin 
kommeeta jiällähtöö" (komeat jäällähdöt).

861. "jojet rupiaa jääpeittuahal luomaha" (luomaan 
jääpeitettään, elävä olento).

862. "ei ollus semmosta jäätymätöntä paikkaa" 
(joessa pakkastalvena).

863. "jos Kymi käteväst jäätyy niin siit ei tarvi 
telii kääntää" (liikkua jäälautoilla virran yli, 
jokelaiset=jään tuntijoita).

864. "joki haaro kaheksi ja meni kahtena merehe" 
(joen haarautuminen).

865. "siittä pääsi yli nuim pikkusella kahalaamalla" 
(jokien koosta).

866. "tästä pittää kahlaa yli ku eij olev venettä" 
(kahluupaikat).

867. "koahlottimesta yli kulukoot" (kahlottimesta
eli kahluupaikasta).

868. "ves on tehnä usseita isoja koarakkeita" 
(joen uomaan, kaareke=mutka, polveke).

869. "joen kaareke" (kaarre).

870. "on siinä sev verran kaartamaa että siin on 
akavvirta" (akanvirta eli vastakkaiseen suuntaan 
virtaava pyörre, vrt. Joen akan).

871. "se joki kaasuvaapi" (kaasuaa eli höyryää, 
kesäiltaisin).

872. "sit se kaataa tuolt suurilt soilta vettä se oja" 
(soilta vettä kaatavat ojat).

873. "vuomakki saattaa kaataav vetens kahtajalle" 
(joen vuoma, vrt. uoma).

874. "sehän kaataa kahem puolen se sev virran" 
(koskessa oleva kivi).

875. "se jok haarautu siim paikas kahla" 
(haarautuu kahtaalle).

876. "nek kaha näkyvät, Kemijoki ja Sierijärvi" 
(kemi=kymi=iso joki).

877. "Kym ol nii jään kahelmas" (kahelmas 
eli hyyteessä, kymijoki).

878. "kahila on joka joessa kasvaa" (kahila eli 
kaisla).

879. "siittä pääsi yli nuim pikkusella kahalaamalla" 
(joesta).

880. "kaahlasemal män yli joesta" (kahlattavat 
eli matalat joet). 

881. "meetkö sinä sen koahlopuron kaotta" 
(siltojen myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä,
oikea suomi myötäilee vesiä).

882. "kuivana aikana siin ei ole kahlopurossa vettä 
juuri ollenkhaan, mutta tulvan aikana kevväilä s on 
aika mahtava" (purojen elämää).

883. "kahlote" (kahluupaikka joessa).




884. "sin oli niin kaehi paikka, että eipä sinnem 
monikaah halunnul lähtiä" (koskea laskemaan, 
elämän vastaista eli vierasta).

885. "virtajaa lirittää ves tuolt ylempänt, kaik kuohuu 
ja voahtovaa" (ylempää virtaavat veet).

886. "joki kaitenee" (kapenee).

887. "sehän tuli kaikkinhen suorhaj jokhen" 
(tulvavesi metsästä).

888. "se on niin kahilaist jokkee" (kahilaist eli 
kaislikkoista).

889. "kahilaniittua oli jokivarsilla" (kaislaniittyä).

890. "ei tosa jojesa kaislikkaita oo, järvesä parree" 
(joki ja järvikaislat).

891. "oli jojes kaitanem paikka" (kaidat paikat).

892. "se on kaekkiin kaetasinna joki sillä kohalla" 
(vrt. ylityspaikat).

893. "se oli kaitero suustahan ja leviämpi perästähän, 
se lampare, se oli semmonen jojem pullistuma" 
(lampare eli joen pullistuma).

894. "ei siinä ool luonnom purua kun semmonen 
kaevosoja" (omat purot, vieraat kaivosojat).

895. "ko se eteläpuolen törmää alako kaivattelemhan" 
(virta, kaarekosken törmää).

896. "syvä on jovessa" (syvä kohta).

897. "suurenvein aigu" (suuren veen eli tulvan, 
vrt. kevätveen).

898. "suurivezi nouzou rannoil" (suuren veen aika).

899. "siit oli niitä pienie vain, suvantoita" (pieniä 
suvantoja, koskessa).

900. "suvipuolez jogie" (joen puolet, suvi=etelä).

901. "vezi surizou myödymoattavah jovez" (surisee 
myötämatkaan).

902. "vezi surgav kivilöin väliz dovez" (pulppuaa, 
ryöppyää).

903. "koskes pagenov vezi surniu" (surnii eli ryöppyää).

904. "vezi sursettoa ojaz virdoaa" (veen äänet=veen kieltä, 
veen palvojien pyhää kieltä).

905. "vein suru" (surina).

906. "koski sumiu" (sumiu eli pauhaa).

907. "koski sumizou" (kosken kieltä).

908. "koski sumuou" (sumuou eli höyryää).

909. "on do sula dogi" (joen sulaminen, vrt. vuodenvaihde).

910. "joven suhu" (suhu eli suhina).

911. "kossen suhu" (vrt. suhunen).

912. "joven suittsi, lammem päittsi" (joen suu, lammen pää).

913. "virran soru" (vrt. sorunen, joen sukuja).




914. "koskez matkoau vezi sorajau" (koskessa 
matkaava vesi).

915. "ojaz vezi pagenou sorizou" (ojassa pakeneva 
vesi).

916. "vein soriendi ojaz vihmuhuu" (sorienti eli selvitti,
sadeveden voimista).

917. "vetty sorniu ojaz" (sornii eli lorottaa).

918. "vezi solizoo virdoaa ojazes" (ojasessa eli pienessä
ojassa).

919. "oja solizou matkoau" (oja matkaa, elävä olento).

920. "ojaz vezi solizou" (ojan ääniä).

921. "vezi soltsottau kivikkojaz" (kivisessä ojassa).

922. "jovez vezi sageni vihmal" (sageni eli sekoittui, 
vrt. selkeni).

923. "kosen niskah soaten" (kosken niskaan saakka, 
kosken pituus=omia etäisyysmittoja).

924. "teältä ylähöätä Röhöstä soatehan ne mäni jovet" 
(täältä ylhäältä, yläjuoksut).

925. "vezi sohizou koskez" (veen kuunteleminen,
veen pyhittämistä).

926. "joven suaru" (suaru eli haara).

927. "vezi slöbizöv ojaz matkoau" (veen kieltä).

928. "meilä kun oli sieltä koset sinne Kepajokeh soahen" 
(kosket Kepajokeen saakka, kosket ja joet).

929. "vezi slopettau pagenov ojazez" (pakenee 
eli liikkuu poispäin).

930. "vezi slobajau pagenou ojaz" (elävä olento).

931. "niin siliet siitä ne nurmet oli, jokivarrella" 
(sileät jokivarret, omia asuinpaikkoja).

932. "myö luajimma Vietkan jovella uuven sillan" 
(jokien nimiä).

933. "pagizou ku ojaine tsurtsettau" (puhuu kuin oja, 
vrt. lasten kieli, vesinoidat).

934. "tulou pahat seät kun Köynäs kosajau" 
(koskista ennustaminen).

935. "doves on savipohdu, vezigi on savenkarvaine" 
(savipohjaiset joet, karvaine=värinen).

936. "sildä puo jogie" (joen puolet).

937. "ojam pohjis vezi seizoo" (seisovat eli kaivetut 
ojat, luonnottomia).

938. "saroikaz oja" (saroja kasvava).

939. "sammumatoi on kossen kohu" (koskien 
luonteesta).

940. "veen salineh" (solina).

941. "vezi salizoo virdoaa" (salisee virtaa).

942. "ojaz vezi matkoau salizou" (matkaa salisee).

943. "vettä kosses salizuttoa virdoaa" (salisuttaa virtaa, 
vrt. sallia, sallinen).




944. "doven sahu karis kuuluu" (joen sahu).

945. "ylen äijän röngähti, kun kuolie viedih jovesta" 
(Vetehinen rönkähti, hukkuneet=kuuluvat vedelle).

946. "vetty nouzi niityle röpsähtih" (vesiniityt).

947. "rözöttäv vezi buhroau koskez" (rösöttää,
puhroaa, veen kieltä).

948. "vezi milleh turhoau, heitäh koskez, rözötyz menöy" 
(turhoau eli kohisee, vrt. turhapuro).

949. "korbilois da notkolois on ojan ryönöi" (ojan 
ryönöjä, korpien läpi kulkevat ojat).

950. "kons ku hyytäy dokie veneh ryyhtyy diäh" 
(ryyhtyy eli tarttuu jäähän, joen hyytyminen
=veneilykauden lopetus).

951. "kumbane miän perittsi mänöu ruuttsa, 
silmälähestä lähtöu" (ruutsa eli puro).

952. "ruutsassa vezi biriu alah virdua" (vesi pirii alas, 
vrt. pirinen).

953. "ruuttsane vuodaa" (virtaa, vrt. vuotos).

954. "rutja" (pitkä olento, vrt. rutjan koski).

955. "ruozmehine oja" (ruosteinen eli punainen, 
rautapitoiset maat).

956. "ruozmevezi ojas pagenou, hapattau niityn kaiken" 
(happamat ruostevedet).

957. "vezi matkoau koskez rolottau" (rolottaa).

958. "dovez vezi matkoau rohajau" (rohajaa, oma kieli,
jäljittelee luonnon ääniä).

959. "kosken karies roiskuttav äjjäl" (roiskuttaa vettä, 
kosken karissa).

960. "koskiloiz on ristallot, ku ylen äjjäl buhroau" 
(koskissa ristiaallot).

961. "ristuvezi, täs kolmie vetty duvva voibi yhtez 
dalloin sijoiz" (kolmen veen risteys).

962. "ravei virdu" (ravei eli kova).

963. "virda matkoau tässä, ei ylen raviesti" 
(virran tunteminen).

964. "raveivirdaine koht on tämä, ei soa ongittoa" 
(virtakohdat).

965. "jogiranne" (joen syrjä, vrt. lanne).

966. "randukived on kuival" (matalan veen aikaan).

967. "on randupengeret kai madalat" (matalat 
rantapenkereet).

968. "randupenkku dyrkenöy" (rantapenkat ja 
penkereet).

969. "randupyöre on jogilois kui guba" (pyöre=mutka, 
guba=lahti, vrt. kuva).

970. "randavirdah lasse verkot, se ei vie myödäzeh" 
(myödäzeh eli myötävirtaan).

971. "randuvird om pienembi keskivirdoa" (virtojen 
tuntijat, jokitietäjiä).




972. nenetsit kutsuvat pur-joen haaroja nimin 
pyako-pur ja ayvaseda-pur (sukujen nimiä).

973. nganasanit kutsuvat pohjoista / luodetta 
kevät-veden-suunnaksi (vrt. tulvivat joet).

974. nenetsit kutsuvat joen vanhinta nimellä 
Yakha yerv (y=j, jakha).

975. hantien mukaan ob-joen suojelushenki
As-iki (obin-vanha-mies) omistaa koko joen 
kalakannan (jakaa kalojaan oikein
käyttäytyville).

976. hantit pitävät pyhinä jokien risteyskohtia,
lähteitä ja syvänteitä (vrt. pyhäköt).

977. nenetsien haltijoihin kuuluu Yamval iriko
(jokien lähteiden vanha mies, veden maiden
ukko, meren maan henki).

978. nenetsit pitävät Yamvalia keskisen haltijana
(kerrotaan istuneen obin yläjuoksulla koko ikänsä,
vrt. yamalin niemimaa, jam=meri).

979. nenetsit pitävät Yamvalia kevään elävien 
vesien ja tulvien haltijana.

980. nenetsit kutsuvat Yamvalia ylemmän 
lämpimän veden haltijaksi.

981. nenetsit yhistävät Yamvalia lempeään 
lämpöön ja polttavaan kuumuuteen (haltijalle 
uhrataan tulvien ja helleaaltojen (iso kuuma sää) 
aikaan, menoihin kuuluu veden lyöminen).

982. nenetsit pitävät Yamvalia kaikkien suuren 
veden rannoilla elävien hyvinvoinnin antajana 
(meren vai obin).

983. nenetsien mukaan joet saavat alkunsa 
ural-vuorilta (mistä virtaavat eri suuntiin).

984. nenetsit uhraavat ob-joen haltijalle kaksi
kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä, vrt. joen 
yli kuljettaessa, uhriporon sarvet ripustetaan 
joen varrella kasvavaan lehtikuuseen).

985. komit laulavat nyvser ju slyvge, vizuv va 
kyvte (nyvsera joki kuohuaa, visusti vesi virtaa, 
kyvte=virtaa, vrt. ky-mi).

986. hantit kutsuvat joissa eläviä hirviöitä nimellä 
jik-ves (isoja mustia olentoja, emonsa seitsemän 
joen mutkan pituinen Jik-ves-imi).

987. hantien taruissa iki-haltijat neuvovat ihmisiä 
asuttamaan jokia (iki=ukko, vrt. perheiden mukaan 
nimetyt sivujoet).

988. hantien veenhenkiin kuuluu joen pyörteissä
elävä Ves-iki (vesi-ukko, kerrotaan liikkuvan 
matikan hahmossa).

989. hantien taruissa ob-jokea kuvataan Pal-kur
ikin polvien syvyiseksi (vrt. jättiläisinä pidetyt
ensimmäiset ihmiset).

990. hantit pitävät isoja jokia (ob) olevaisuuden 
tasoja yhistävinä maailmanjokina (vrt. alinen
=joen suu, ylinen=joen latvat, oma maailma
=tunnettu maa).

991. hantien jokihaltijoihin kuuluu Joxan-iki
(joen-vanha-mies) ja As-tij-iki (obin-suun-vanha
-mies).

992. hantien mukaan isommat joet ulottuvat 
eri haltijoiden alueille (Kasum-naj (kasum-joen
-vanha-nainen) hallitsee obia kazymista 
salekhardiin).

993. hantien Kasum-naisen kerrotaan elävän 
pyhässä niemessä (jeman-nol, toiselta nimeltään 
sorni-nol, kultainen niemi).

994. hantit pitävät Kasum-najta Sorni-najin
(kultainen-nainen) tyttärenä (vrt. päivän).

995. hantien mukaan Kasum-naj auttaa ihmisiä
hyvää hyvyyttään (haltijoiden taustalla oikeita 
ihmisiä).

996. hantit pitävät sivujokien haltijoita emäjokien 
haltijoita heikompina (vrt. nuorempina, vrt. jokien
varsille asettuneet perheet).




997. hantit kutsuvat jokea sanoilla joxan, jogan 
ja jugan (vrt. joka, jukka).

998. nenetsit kutsuvat jokea sanalla jeam
(vrt. je ama).

999. nenetsit kutsuvat jokea sanoilla jahaa ja qha
(qa-haa, yhdyssanoja).

1000. nenetsit kutsuvat koskea sanalla jient
(myös nopea, ji=vesi, nopea vesi).

1001. nenetsit kutsuvat virtaa / virtaavaa sanalla 
chaanaa (vrt. saana).

1002. nenetsit kutsuvat puroa / alkulähdettä 
sanoilla piense ja penzq (vrt. pese).

1003. nenetsit kutsuvat tulvaa sanoilla sawo ja 
sawoa (vrt. sauvotut veneet).

1004. nganasanit kutsuvat tulvaa sanoilla butumsya
ja butumsja (bu=vesi).

1005. nenetsit kutsuvat jokea / virtaa sanoilla
jaha ja yaxa (vrt. veden jakaja).

1006. nganasanit kutsuvat jokea / virtaa sanalla
bikaraa (bi=vesi, vrt. koskikara).

1007. nenetsit kutsuvat jyrkkää törmää sanalla
nato (vrt. sukulaisnimi, na-ato).

1008. nganasanit kutsuvat jyrkkää törmää sanoilla
lapkur ja lobkur (vrt. lape, yhdyssanoja).

1009. nenetsit kutsuvat joen törmää sanalla syaq
(myös kasvot, vrt. sy-akka).

1010. nenetsit kutsuvat virtaa sanoilla jent ja jend
(vrt. komien luojahenki Jen).

1011. nganasanit kutsuvat virtaa sanoilla buo ja puo
(b=v, vrt. vuoksi, vuolas).

1012. nenetsit kutsuvat isoa jokea sanoilla jam ja yam
(vrt. jam=meri).

1013. enetsit kutsuvat isoa jokea sanoilla doxa ja daxa
(d=j, joksa, jaksa, vrt. joska, jaska).

1014. nenetsit kutsuvat jokea sanoilla jaxa ja yaxa
(vrt. jaksaa).

1015. enetsit kutsuvat jokea sanoilla doxa ja daxa
(vrt. x=h, joha, jaha).

1016. nganasanit kutsuvat jokea sanoilla bigaj, 
bigaa ja bikau (yhdyssanoja, bi=vesi, vrt. pika, 
vika, vrt. kausi, kausa, kaukana).

1017. nenetsit kutsuvat virtaa sanalla yentq 
(vrt. jent qi=virta joki, vrt. yeq, yet=kohdalla, 
vastapäätä).

1018. nenetsit kutsuvat virtaa sanalla jend 
(vrt. jind=ilma, henki).

1019. nenetsit kutsuvat syvyyttä sanalla yor 
(yorya=syvä, vrt. jori, joro).

1020. nenetsit kutsuvat nopeasti virtaavaa vettä 
sanalla loxorcy (loxorts=virrata).

1021. nenetsit kutsuvat joen suuta sanalla nyaqw
(vrt. ny-akka).

1022. nenetsit kutsuvat kuohua / vaahtoa sanoilla 
syisyo, siso ja sisjo (vrt. sisko, vrt. syinyo=sumu).

1023. nenetsit kutsuvat kaarretta / mutkaa sanalla 
xara (myös syy, vrt. kara, hara, sara).

1024. nenetsit kutsuvat puroa sanalla jaxako
(vrt. jaks akko).

1025. nenetsit kutsuvat virtaamista / valumista
sanalla xamdumz (kam-tums, vrt. kama).

1026. enetsit kutsuvat vastarantaa sanalla teni
(vrt. te-eni, tennilä, vrt. teki tenän).

1027. enetsit kutsuvat virtaa / virtausta sanalla bedi
(b=v, vrt. veeti eli ve-eti).

1028. enetsit kutsuvat joen ylittämistä sanalla nooru
(vrt. noora, nuora).

1029. selkupit kutsuvat jokea / puroa / virtaa sanalla 
kolti (vrt. koti, koltta, vrt. koltiainen, lasten nimet
=heimokohtaisia).

1030. selkupit kutsuvat jokea / puroa / virtaa sanalla ki 
(vrt. jo-ki, kahden heimon sanat lyöty yhteen).

1031. selkupit kutsuvat jokea / puroa / virtaa sanalla
kukae (vrt. ku-hae, hae hae-henget, vrt. kuha).

1032. selkupit kutsuvat pyörrettä sanoilla purilta ja 
kunil kola.




1031. "tsuloi itsekseh kazvau, levei lehti, vihandu 
jovez" (ulpukka tai lumme, vrt. sulo).

1032. "koskez vezi tsumuov virraz" (virrassa
sumuava vesi).

1033. "tsuhuu vezi panou dovez matkatez" 
(panee suhua).

1034. "purakko tsorajau" (puron kieltä).

1035. "jogi tsorizou" (joen kieltä).

1036. "vezi virdoaa tsorizoo" (virtaa sorisee).

1037. "vezi tsorizov ojaz" (ojavesi).

1038. "vezi pagenou tsorniu ojaz" (ojassa pakeneva
vesi).

1039. "puro juossa tsortsottau" (juokseva olento).

1040. "oja pagenou tsohizou" (sohisee).

1041. "veen tsirineh" (sirinä).

1042. "vezi ojas tsirizöö" (vrt. siiri, sirinen).

1043. "vesi juossa tsirtsettäy" (veen elämää).

1044. "vetty tsirtsettäv ojaizez" (oikeat ojat, 
luonnon luomia).

1045. "vezi tsiltsetteä ojazes, virdoaa vähäzel"
(vähävirtaiset ojat).

1046. "tsiboidu lujah on, ojah nouzou" (ojaan 
nousevia pikkukaloja, elävien ojien aikaa).

1047. "vien tsipseh kuuluu" (veen kieltä).

1048. "doven diäh tsiitti" (siitti jäähän, 
joen jäätyminen).

1049. "vezi jovessa virduau tsilajau" (virtaa 
silajaa).

1050. "koski tsihajau ku tuulen kiändäy" 
(kosken tuntijat).

1051. "vezi tsihajav ojaz, hillaizeh matkoau"
(ojien ystävät).

1052. "kosken tsihu kuuluu" (kauas kuuluvat 
kosket).

1053. "vezi tsauhoau kajjaz ojaz" (kaidassa 
ojassa).

1054. "ajoi tsarahutti jovempohjoa myö" (joen 
pohjaa myöten, vrt. kuivuvat joet).

1055. "tsaurukas pohj on jovez" (saurukas eli 
sorainen).

1056. "yhtet iänet on kosken tsihizendy da tsahizendu"
(kosken äänien tunteminen).

1057. "vezi tsahroau dovez" (sahraa eli pyörii).

1058. "ensin tuotih tuolta Kemistä, Vienan Kemistä niitä" 
(monet kemit, vrt. kemi=suuri joki).

1059. "ojaz vetty pagenou" (ojan ihaileminen,
ojan pyhittämistä).

1060. "koski vai tohizou keveäl" (vrt. kohisee).




1061. "tohakko virdu" (kova, raju).

1062. "teältä ylähöätä, Röhöstä soatehan ne mäni jovet"
(ylhäältä saaten, jokien lähteet).

1063. "ylen terväh vezi duoksoo" (nopeasti).

1064. "oikein korkiet termät oltih" (törmät, joessa).

1065. "siinä levähettih kaikittsi siinä termäm peällä"
(omat levähyspaikat).

1066. "vezi äbrähien tazassa do on" (joen äyräät).

1067. "koski sumiu, teäläki tarkottau, jos ollou 
myyväistuuli" (tarkottau eli kuuluu, myötätuulella, 
vrt. tarkka).

1068. "joven taga on niitty" (jokiniityt, vrt. pellot, 
vastakohtia).

1069. "tagapuolez jogie" (joen takana).

1070. "koskie niit oli ta niiss oli puut, kaksi puuta 
rinnakkah pissetäh tä" (omat sillat, vrt. luonnoton
kiinteä rakentaminen).

1071. "vezi tsurizoo virdoaa" (surisee).

1072. "vezi tsurizov ojaizez" (veen ääniä).

1073. "vetty ojas tsurizou pagenou" (pakenee 
eli liikkuu poispäin).

1074. "vezi tsurtsettau jovessa" (veen kieltä).

1075. "ojaine tsurtsettaa" (ojainen, pieni oja).

1076. "oja tsurtsetti rinnal, tsurtsetuz vai kuului"
(ojan rinnalla liikkuminen).

1077. "vein tsuru" (virtaavan veen kieltä, 
vesinoidat=veen kielen tuntijoita).

1078. "jogi tsäiköttäu" (välkehtii, kimmeltää).

1079. "tulenpalava koski" (kuohuva,
vrt. tarujen tuliset kosket).

1080. "jover rannalta tulva vienyn kärilähäm puun"
(tulvan voimasta).

1081. "vezi milleh turhoau heitäh koskez, rözötys 
menöy" (vesi turhaa, vrt. turhanen).

1082. "oja tuupahtih, muurot kerävyttih"
(tuupahtih=tukkeutui, muurot=roskat,
lehdet).

1083. "vezi typpävyi ojaz, nurmed vetyttäy" 
(vetyttäy eli tulvii).

1084. "doves on vai tägäli vetty, ylen madal on"
(tägäli eli tähän asti).

1085. "virda matkoau tässä, ei ylen raviesti"
(raviesti eli kovasti).

1086. "vezi männä törtöttää, törineä pidää"
(elävä olento).

1087. "oja virdoaa törizöö" (virtaa törisee).

1088. "vezi männä törtöttää" (menee eli elää).

1089. "vezi törtettäy kirbuov ojaz" (kirpoaa eli 
putoaa, virtaa alaspäin).




1090. "vien töry" (vrt. töyry).

1091. "töträ" (sameavetinen puro,  suonsilmäke).

1092. "uhkuvuksiz on dogi" (sohjoisessa jäässä,
vrt. uhkujää).

1093. "läksiin jogi uhkuh" (uhkujäälle).

1094. "ulandeh om madalembi, leviembi ojandehtu"
(ulanne ojannetta).

1095. "ulandeh kuivau kezäl, ojandeh ei kuiva"
(ulanne=kuivuva oja).

1096. "oja ummistuu murduo ajau" (murduo eli 
roskaa).

1097. "kirguo uravuttoa poikki jovez ehätystä"
(ehätystä eli ylitystä).

1098. "Torazjärven ussaz ollah" (ussa=joen 
laskukohta, joensuu).

1099. "lähtend ussu" (yläjuoksu, lähtökohta).

1100. "menend ussu" (joensuu).

1101. "vezi uuttaa rannat" (uuttaa eli kuluttaa).

1102. "kevädvez ojan uuttau, levendäy"
(kevätvesi eli tulva).

1103. "jogi uuttau nurmen" (jokivarsilla
sijainneet luonnonnurmet, vrt. niityt).

1104. "no ne oli suuret Vuonnisev vain koset"
(vuonnisen kosket).

1105. "ojiz vezi duoksoo valdojah" (juoksee
valtojaan, omasta tahdostaan).

1106. "konzu kylmi jiän, sid luadi kaksi kolme 
vanua poikki joves" (vanaa, jokijäähän,
vrt. railoa).

1107. "sieltä tuli haukie aivav vanhalta veiltä"
(vanhalta veeltä, tulvaveen vastakohtana).

1108. "kosken kuohusta koottu, meren vaahesta 
vanuttu" (kuohut ja vaahet, käytetty taikoihin).

1109. "mänim purov varrella" (omat kohdat,
paikkoja joista saa voimaa).

1110. "doven varrel on kylä" (jokikylät).

1111. "virralla vastah maguau" (virralle vastaan, 
kala joessa).

1112. "jovensuut kai kiänytäh vastupäiväh enembäl"
(käännytään vastapäivään, jokitietäjät).

1113. "vastaveteh souvan" (vrt. virtaan).

1114. "vastavirdah soutoa" (vrt. veteen).

1115. "venehtä ku koskes vediä pynäzin vastavirdah"
(jokea vastaan eläminen).

1116. "vesi kosessa velloutuu" (velloutuu eli
sekoittuu, vrt. velloa, vellamo).

1117. "hyvii vuozii vaste ylen äjjäl matkoau jovez jeä, 
a pahoi vuozii vaste onhai ku verkonsilmil menöö, 
sid vie hizizöö" (jäiden menosta ennustaminen).

1118. "vesi juossa tsirtsettäy" (sirtsettää,
vrt. nauraa, laulaa).

1119. "vesi juoksou ojoa myötein" (juoksee eli elää).

1120. "jovez om musta vezi" (keväällä).




1121. "mennäh vetty duomah ojah" (puhtaiden 
ojien aika, vrt. "edistys").

1122. "puron pardahalda mie tuon puun toin, 
niin on vezine" (vetiset puropuut, parempi 
jättää vesieläinten käyttöön).

1123. "kossen oal vezipyörre pyörie" (pyörre
pyörii, veen ihmeitä).

1124. "vezipyördieh älä aja venehel, voibi koaduo"
(ihmisille ja haltijoille kuuluvat kohdat).

1125. "airolla kun viällällät siidä vezipyöröt tuloo"
(veen luonteesta).

1126. "vezoikaz oja" (vesoja kasvava).

1127. "vedevä jogi, vihmal" (vihman ja veen 
korkeuden yhteydestä).

1128. "oja se vied vedi tä lammiz" (oja veti veet).

1129. "jogi vetyi vihmaksizil" (vettyi sateella).

1130. "vihman jällel ojad vetyttih" (ojiin virtaavat 
sadevedet).

1131. "joven vihmad vetytti" (vetytti, lisäsi vettä).

1132. "doven vetytti vihmu" (joen elämää).

1133. "jogi kävelöy viäräh" (kävelee väärään, 
vrt. mutkilla, elävä olento).

1134. "ei pie mennä jogirandah vienheittämäl, 
libei on" (veen heittämälle, tulvamaalle).

1135. "vienlangenuz on koskes keveäl" (putous, 
kova virta).

1136. "veinjuostu vägev on koskez" (veenjuostu, 
vrt. juoksu).

1137. "vieno virda" (hiljainen, tyyni).

1138. "vienosta vesi kulkou" (kulkee vienosti).

1139. "vienosti matkoav vezi" (veen ystävät).

1140. "virda vieröy" (vierii).

1141. "kul lienöy ollun konsa enämpi vihmoa 
niin nousi se vesi" (veden pintaa nostava 
vihma).

1142. "vigelö jogi" (vikelöivä).

1143. "jovessa vez on vilune" (keväällä).

1144. "mistä ennen joki juoksi siitä virta vilvetteli"
(joesta virraksi).

1145. "virrakas kohtu" (vrt. virran kohta).

1146. "virduaa leglettää" (virran kieltä).

1147. "vezi virduau" (vesi virtaa).

1148. "virrassa vezi virdiau" (vir-ta, vir-tiaa).

1149. "virda matkoau tässä" (virta matkaa, 
elävä olento).

1150. "virran juno matkoaa keskijogie myö"
(virran juno, joessa matkaava virta).




1151. "virdoa myö soudoa" (virtaa myöten, 
vrt. jokea).

1152. "oal virran on veneh" (alla virran).

1153. "äijä hyppiäu virrassa vettä" (virrassa hyppivä 
vesi).

1154. "talvella jog ei kylmän, sanou, täss on virda"
(sanoo, puhuva joki).

1155. "virdu vei venehen" (vrt. jätin veneen irti).

1156. "ual virran on verkod" (alla virran, 
joen suunnat).

1157. "doves on kova virdu" (kova virta).

1158. "lievy virdu" (lievä virta).

1159. "vieno virdu" (vieno virta).

1160. "kevädvirdu" (kevätvirta).

1161. "syvyzvirdu" (syysvirta).

1162. "työnä puupalaine menemäh virdastu myö"
(eteenpäin kuljettava voima).

1163. "lievyvirdaine kohtu" (lievävirtainen).

1164. "virtaza joki" (virtaisat joet).

1165. "dogi on virdaza" (virtasa).

1166. "virdaza kohta" (virtakohdat).

1167. "dogi tämä virdavui, vetty lizeni" (virtavui, 
virta koveni).

1168. "virdoaja oja" (joet ja ojat, virtojen 
koosta).

1169. "virduajua vettä et pie" (sanonta).

1170. "se oja virdoaskendelou toittsi, nygöi hot on 
kuivu" (kuivuvat ojat).

1171. "juokse jokena, kuohu koskena, valu merev 
voahtena" (loitsusanoja).

1172. "kosk on vuahtel, muga bauhau" (vaahteella, 
pauhaa).

1173. "vuahtijeä on alapuolen koskez, jeä ylembä vetty"
(vaahtijää, kosken talvea).

1174. "kossessa kai vezi voahtau" (tunnetaan
vaahdostaan, vrt. taikoihin käyttäminen).

1175. "siinä kozessa on voimoa" (voimakas olento).

1176. "jogi vongelehtau" (mutkittelee).

1177. "vuo matkoau keskie myö, a tsuran toizen om 
maldo" (vuo=keskivirta, tsuran=puolen, maldo
=suvantokohta).

1178. "pyzy vuoz, älä puutu pyördieh" (vuossa 
pysyminen, vrt. vuoksi).

1179. "vuolazu koski" (vuolasa eli virtaisa).

1180. "vuolazu jogi" (vuolaasti virtaava).

1181. "Vuonnisessa vuolahassa, pirun pitkässä perässä, 
hauvin suolen soilukassa" (pirun eli hauen, vrt. hauki 
veenhaltijan hahmona).




1182. "vetty jovez väheni kezäl" (kuiva aika).

1183. "jo vähäzel heittiäkseh nouzuvezi joves"
(heittiäkseh eli väheni).

1184. "vägevä virda" (väkevä, vrt. ihmistä 
voimakkaampi).

1185. "se on vängä koski" (vänkä=suuri, 
voimakas, vrt. vanka).

1186. "ved virda kandau yhtäm päi doessa" 
(yhtäälle päin).

1187. "soata minuo yli joves" (saata yli, 
vettä vierastavat).

1188. "tämän ojan ylitti, kai tsumuh nouzoo vezi"
(ylitti=tulvi, tsumuh=piripintaan).

1189. "vein yritti, suman vedäy" (yritti=ylitti, 
suman=tukkeuman).

1190. "yhtäläistä vihmou, ylitystä laittau" 
(ylitystä eli tulvaa, syystulvat).

1191. "vien yllytti niitul" (yllytti niitylle).

1192. "jeän yllytti kosken alapuolez" (yllytti eli 
jäädytti, vedenpinnan yläpuolelle).

1193. "jogi yldyi virdoamah veen nostuo" 
(yltyi virtaamaan, elävä olento).

1194. "ylagjal jogie eläy" (ylagjal eli yläpäässä, 
akja, vrt. aika).

1195. "ylävirdah elä mene kossen lähil" (koskien 
pyhyydestä, vrt. haltijan olinpaikka).

1196. "yöt päiväd eändeä, eäni ei sammu" 
(mikä se on.. koski).

1197. "kevädvezi on juuri äbrähii myö" (äyräitä
myöten, veen aika).

1198. "penkas gu kirbuod, ga pohjah mened, 
a äbrähäz vie ripustelettoz" (penkka, pohja
ja äyräs, jokisanastoa).

1199. "seizattai nettsih äbrähäl" (joen äyräälle, 
omat lepopaikat).

1200. hantien joenhenkiin kuuluu Jik-ves-imi 
(musta, yhtä pitkä kuin seitsemän joen mutkat, 
pienempien jikien emo, vrt. sukupuuttoon 
kuolleet jättikalat).

1201. hantit pitävät obin sivujokien haltijoita 
päähaltija As-ikiä (obin-vanha-mies) heikompina 
ja nuorempina (vrt. asutuksen leviäminen).

1202. samojedit muistavat veen haltijaa jokien 
suissa (pidetään kalojen antajana, kuvinaan 
puisia kaloja ja kuivattuja kaloja).

1203. samojedit ripustavat veen haltijan uhrit 
jokivarsilla kasvaviin puskiin (vrt. veteen
laittaminen).

1204. hantit kutsuvat veen henkeä nimellä 
Jengk-tongk (haltijalle uhrataan keväällä ennen 
kalastuskauden alkamista ja syksyllä joen 
jäätyessä).

1205. virolaiset kutsuvat joen henkeä nimellä 
Joe kull (vrt. kul=kala, vrt. alisen henget).

1206. hantien joenhenkiin kuuluu hukkuneen 
henkenä pidetty Soiem-tongk (suvuilla oma 
uhriaitta hukkuneille, aitassa uhrataan keväällä 
ja syksyllä, kalastuskauden alkaessa).

1207. samojedit pesevät päänsä uudelle joelle / 
sivujoelle saapuessaan (suurta jokea kutsutaan 
emoksi, vrt. enoksi).

1208. komit puhuttelevat jokea kalaan mennessään 
("Vorikva-emo, kanna meitä turvassa, suojele, 
anna veneellinen kalaa").

1209. virolaiset uskovat purojen voivan vaikuttaa 
kesän ilmoihin (luoden sadetta, kylmää tai 
rakeita).




1210. udmurtit pyytävät joelta hanhia ("emo Ybytille 
annan hanhen, anna paljon hanhia aikansa tullessa", 
jokihanhet).

1211. udmurtit kutsuvat keväistä jokiuhria jäiden 
saattamiseksi (joelta pyydetään eloa, vrt. kudut).

1212. udmurttien mukaan joki voi aiheuttaa tulvia, 
maanvyörymiä, sumua, raekuuroja ja myrskyjä
(säähän yhistäminen).

1213. mordvalaiset kutsuvat uskoa sanalla kemema 
(vrt. kem-ema, kemems=uskoa, vrt. kemi, kemin 
emä, jokikansalla=jokiusko).

1214. mordvalaiset kutsuvat virtaa sanoilla cudi ved 
ja cudikerks (cudems=virrata, c=ts, tsudi).

1215. mordvalaiset kutsuvat tulvavettä sanalla cadived
(tsadi, vrt. sade).

1216. mordvalaiset kutsuvat jokea sanoilla läj, lej ja ley 
(joen ranta=ley cire).

1217. mordvalaisiin jokien nimiin kuuluu Vad, Issa 
ja Sura (mukaansa nimetty kyliä, vad vele, isa vele 
ja survele).

1218. mordvalaiset kutsuvat jokikuntia (pijan) joen 
nimen mukaan (izmapijan=izma joella elävät, 
jevmapijan=jemva joella elävät).

1219. mordvalaiset kutsuvat jokea sanoilla jov, jav 
ja jevas.

1220. mordvalaisten jokisanaa lej / läj yhistetään 
saamelaisiin sanoihin laekke ja liekke (laakso, 
suisto, läkä=jokilaakso).

1221. mordvalaiset kutsuvat puroa sanoilla junki ja 
junge (arga=kivinen puro).

1222. udmurttien jokien nimiin kuuluu Kilmez, Vala 
ja Izh (pidetään heimojen syntypaikkoina).

1223. marit kutsuvat jokimutaa sanoilla nentse, 
lavyra ja ljuvyra (järvimuta=shupka).

1224. marit kutsuvat jokea sanalla vyd (vesi).

1225. marien jokisanastoon kuuluu avaser (vanha 
joen törmä), jontsak (joen ylityskohta), vydmutsash 
(joen pää, lähde), vydshoksh (joen käsi, haara),
igyser (nuoren joenhaaran ranta), taljakajogyn 
(hiekkasärkkä joessa) ja engershoksh (joen käsi, 
haara).

1226. udmurtit kutsuvat jokea sanalla shur (sur, 
volgalaisten sanoista voi jättää hoot pois).

1227. unkarilaiset kutsuvat jokea sanalla folyo 
(f=p, poljo).

1228. marit kutsuvat puroa / matalaa jokea sanoilla 
enger ja izenger (vrt. penger).

1229. marit kutsuvat virtaa sanoilla jogyn, vydjogyn 
ja jogynmash (tsyrgytysh=virtaus, veden ääni).

1230. udmurtit kutsuvat puroa sanalla oshmes 
(osh=valkea). 

1231. udmurtit kutsuvat virtaa sanoilla byzjon ja byzem
(b=v, vrt. vyz-jon, vyz-em).




1232. unkarilaiset kutsuvat puroa / virtaa sanoilla 
aramlas, csermely ja patak.

1233. ersalaiset kutsuvat puroa sanalla tsudikerks 
(vrt. tsuudit).

1234. ersalaiset kutsuvat puroa sanalla lejne 
(vrt. lei ne, ne=nainen).

1235. ersalaiset kutsuvat virtaa sanalla veditsdema 
(vrt. vedits jema).

1236. moksalaiset kutsuvat puroa sanalla shuderks.

1237. moksalaiset kutsuvat virtaa sanoilla ov, 
shudem ja shudema (vrt. su jema, su emä).

1238. marit kutsuvat joen lähdettä sanalla vaz.

1239. marit kutsuvat joen mutkaa / lahtea sanalla 
togaj (iksa=lahti, puro, joen ura).

1240. marit kutsuvat tulvaa sanoilla vydnalyk, 
vydtolem ja tashlymash (vyd=vesi).

1241. marien tulvasanastoon kuuluu kusash
(tulvaniitty), vydtala (tulvamaa), vydteske, teske, 
vydshor (korkea vesi), urlem (virtaavan veden 
luoma lammikko), shoraksh (soistunut kohta 
niityllä) ja vydkundem (tulvamaa).

1242. udmurtit kutsuvat tulvaa sanalla tulvu
(tul-vu, vu=vesi).

1243. unkarilaiset kutsuvat tulvaa / tulvamaata 
sanoilla ar, aradas, dagaly ja arter.

1244. ersalaiset kutsuvat tulvaa sanalla tsadyved.

1245. moksalaiset kutsuvat tulvaa sanalla shada 
(vrt. sata).

1246. marit kutsuvat pyörteitä sanoilla vydvotkem 
(vesipyörre), vydnelmash (vedennielu), vydpördem, 
vydsavyrtysh (kurimus), potkem, pytyrem, tuva 
ja jatu (pyörre).

1247. udmurtit kutsuvat pyörteitä sanoilla vybergan 
ja vy portet (vy=vu=vesi).

1248. ersalaiset kutsuvat pyörteitä sanoilla vajamka 
ja vedveljavks (vrt. vesiveli).

1249. moksalaiset kutsuvat pyörteitä sanoilla sharks,
vedsharks ja sharolks (vrt. sarkkinen).

1250. moksalaiset kutsuvat pyörteitä sanoilla tomba
ja tanaka (vrt. tom-va, tan-akka).

1251. marit kutsuvat jokea sanoilla ener ja ängyr
(vrt. eno, anki).

1252. marit kutsuvat joen rantaa / penkkaa sanalla 
sir.

1253. udmurtit pitävät Kama-jokea pyhänä jokena 
(elämää antava vesi, kutsutaan valkoiseksi kamaksi, 
tödy kam).

1254. udmurtit jakavat Kamaa valkoiseksi (tödy) ja 
mustaksi (söd) puoleksi (pidetään jäänteenä 
vanhemmasta ajattelusta, ihmisten puoli ja henkien 
puoli, tämä puoli ja tuo puoli).

1255. udmurttien mukaan joki suojelee ihmisten 
asumuksia tulelta (joen keralla tehdään suojelevia 
taikoja).




saamelaiset kutsuvat jokea 
sanalla juuha (vrt. juha,
ju-uha, haltijanimet).

saamelaiset kutsuvat
jokea sanoilla joke, jukke,
juhka, johka ja johko
(vrt. jokke, joko).

saamelaiset kutsuvat 
jokea sanoilla jokka, 
juuha, jokk, jogg ja jokk.

saamelaiset kutsuvat koskea
sanalla kuoka (niskekuoka
=niskakoski).

saamelaiset kutsuvat koskea
sanoilla koske, koski, guojke, 
guaihka, kuojhka, kuoihka,
guoika, kuoska, kuoskk, kusk
ja kiks (vrt. kuskata,
vrt. gu-ojke, haltijanimet).

saamelaisten jokisanastoon 
(kuvailevat sanat) kuuluu mualkkaa, 
mokkaa (mutkikas), rasta, raista 
(poikki, yli), puota (kohdalla, 
vastapäätä), voohad, vohadis, vohis 
(vuolas, virtaava), vualuskuavlui 
(alaspäin), vuoluupel (alapuolelle), 
njoorran (lorina), paijeen (ylhäällä, 
yläjuoksulta), vualas (alas), juahas, 
juahhaa (jokainen, vrt. joen asukkaat), 
pellast, piällast (pielessä, vierellä, 
ääressä, varrella), suulast (seuduilla, 
tienoilla, vrt. suulla), puot, puota 
(kohdalla, vastapäätä), ennuu, ennuv 
(paljon, vrt. eno), gäjkie, goyhkee, 
kojhkie, koihkes, goikes, koskes, kooskes, 
koskes, koske (kuiva, vrt. koski), 
njeiddai (alaslaskeva), juakksaz, juokk, 
juokkkaz (jokainen), koomeei (kohiseva,
pauhaava), suuveei (kohiseva), meallas, 
mielli (korkeatörmäinen, vrt. malla, 
milli), äbsteei, äbbai (kuohuva), liireei 
(lirisevä), luossi, luosses (lohekas, 
lohirikas), cuäkkai (madaltuva, vrt.
sakka), mokkai, mokkas (mutkainen, mutkikas), 
tammuum (padottu, vrt. tammi, tammukka),
tuucceei (soliseva), riettev, riettlos 
(suoraan menevä, vrt. reteesti), vuoigg, 
vuoigas (suoraan menevä), tolvsteei, tolvvai 
(tulviva), vuastbuz, vuasttlos (vastainen, 
vastakkainen), puottlos (vastapäinen), 
kolggi (virtaava), veerdtem (vähävirtainen), 
paaiteei (ylittävä), juokkka (yleinen, vrt.
koko joen yhteinen), tuekken (toisella puolen), 
raast (toiselle puolelle), kuannsest (varrella,
vrt. kansa), peällsest (varrella), puott 
(vastapäätä), vualasveerd (alavirtaan), 
kueitpeälnn, kueitpeälla (kahden puolen), 
kueitpeäl (kahta puolta), miettverdda 
(myötävirtaan), vuesttverdda (vastavirtaan), 
komm (kohina), suuvvummus (kohina), paazzummus 
(kohiseminen), äbstos, abbmos (kuohahdus), 
aabbas (kuohu, vrt. ava-haltijat), kooskes 
(matala, vrt. koski), veecktos (solahdus), 
tuuccummus (solina, vrt. tuusula) ja vuopmal, 
vuobmad, vuommad, vuomm, vumm, vome (leveys, 
vrt. vuoma).

saamelaisten jokisanastoon (teon sanat) 
kuuluu muhattallad (mutkitella), 
kirviittallad (mutkitella, puikkelehtia), 
tulvad, tuulvai, tulva (tulvia), saavvad, 
saavai (kohista), kahheed, kaham (kalvaa, 
kuluttaa), moksed, moovsam (ylittää joki, 
vrt. moksat, olla moksiskaan), kalaeeid, 
kaalas (kahlata), kuakkaadid (kaartua), 
kulgidid, kuulgijd, kuulgiid (lähteä 
virtaamaan, vrt. kulkea), saridid, saarijd, 
saariid (lorista, solista, vrt. sari, saari), 
savidid, saavijd (kohista), juahasid, juahas 
(jakautua, vrt. juha=jokihaara), mukkasid 
(tehdä mutka, poiketa jossakin), kobdod, kobdoi 
(leventyä), ece (tulvia), ahtsiet, ahtset 
(tulvia, vrt. ahti, ahtojäät), accet, acceed, 
acced, azzed, ecced (tulvia, itää), golgedh, 
golgat, kolkat, kolkot, kulgad, kolggad, 
kolged (virrata, kulkea), mäksedh, mokseet, 
moksiet, mokset, moksed, mohssed, mokke, mokk, 
moxke, mokse (ylittää joki, selvitä, vrt.
mokata), bottaasidh, buhtanit, pohtanit, 
pohtonit, bottanit, puttanid, pottned, pote 
(tulvia, kiehua, vrt. pudas), moodjoovvmos 
(liettyminen), kouddmos (kuohuminen), ooccjed 
(vuoksi nousee), moustted (viedä joen poikki), 
luaddad (vaahdota), sopttad (vaahdota), kouddad, 
koudsted (tulvia yli äyräiden), tolvvad (tulvia), 
mokkastted (tehdä mutka), tuucceed (solista), 
nualljed (solua, valua), koomeed, koommad 
(pauhata), reämmsked (pauhata), njuarggad, 
njuorggad (norua), cuureed (lorista), liireed 
(liristä), cuureed (liristä), saareed (liristä), 
kouddad (kuohua), äbbad (kuohua), koomeed 
(kohista), paazzeed (kohista), suuveed 
(kohista), nooroottad (kerääntyä), tulvvjed 
(joutua tulvan valtaan), koommi (pauhaaja), 
koomummus (pauhaaminen), komm (pauhu) ja 
vierrat, fierrat, vierrad, viorrad, virred, 
vere (vieriä, vrt. virta).

saamelaisten jokisanastoon kuuluu euaja 
(pitkä ja kapea lahti johon laskee joki), 
viälma (pieni ja syvä suvanto, syvä ja 
hidasvirtainen joki, vrt. vilma, vi-alma), 
tulvejuuha (tulviva joki), kaala, kalluu 
(kahlaamo), virde (virta), mokke, mohe 
(mutka, lenkki), lusme (luusua, joen 
niska, vrt. lusmuilla), njave (niva), 
tulve (tulva), eäcitulve (vedenpaisumus), 
cimccah (iso helmi, jokihelmi), javradah 
(lampi, joen yhteydessä), kalattah 
(kahlaamo, kahluupaikka), lieveeh (leventymä 
joessa), mäcci, määci (mutka, vrt. masi), 
skäidi, skääidi (jokien välinen maa), uali 
(syvä väylä), pualli, puali (lyhyt suvanto, 
vastarannalla lahti), mielli, mieli (törmä, 
mella), vävli, väävli (väylä, syvin kohta), 
vyemi, vyeme (vuoma, metsäinen jokilaakso.
vrt. vy-eme, haltijanimet), juhanjälmi, 
juhanjäälmi (joensuu, vrt. ja-almi, juhannus), 
termi, teermi (kallas, törmä, vrt. tiermes), 
juhatermi (jokitörmä), rävni, räävni (virta, 
vrt. rauni), syeri, syere (joen haara,
vrt. sy-ere, vrt. sir=suku), njeeri, njere 
(pieni niva), uaivi (kosken niska, uaivi
=pää), luobal, luobbal (lompolo, suvanto 
joen varrella), kuannil (konelo, koste, 
verkkopaikka, akanvirta), maccam 
(akanvirta), juhariddo (jokiranta), 
jormo (jurmu, syvänne kosken alla), 
savo, savvoon (suvanto), käädir (suvanto, 
vielma), pyessinjas (kuohupaikka koskessa), 
cooskas, coskas (köngäs, jyrkkä kohta 
koskessa), koskes, koskas, koska (matalikko, 
kuiva maa, vrt. koski), kievnis, kiävna 
(köngäs, jyrkkä kohta koskessa), uaivus 
(joenniska, luusua), eno, jeänuo, eädnoo, 
ietnuo, ätno (iso joki), aedno, jäänn, janaeno, 
eänuj, jään, jana, jeana (eno, iso joki, 
vrt. jaana, jana-eno), luspie, lusspee, luspe,
lusme, lusmm (joen niska), mäkkie, mohkee, 
mohkie, mohke, moggje, mokke (mutka, vrt.
moikka), moolkie, molhkee, moolhkie, molhke, 
moalke, moalkki, muälkk, malk, melke, molkke 
(mutka), njivvie, njuvvee, njavvie, njavve, 
njauve, njaavv, nevve, neve (koski, niva), 
njeereve, njieriev, njärav, njaerre, njeeri, 
njiärr, nierr, nierram, nere (matala koski, 
puroniitty, vrt. nieriä), olle, oalle, oalis, 
vuelled, vuellad, ole (olas, väylä, vrt.
olli, alli, elle), bielie, biellee, piellie, 
pielle, baelle, peeli, piäll, piell, pielle, 
pele (puoli, vrt. peli, pelle), suvvene, 
suvvan, savuo, savon, savo, saav, sevvan, 
sevon (suvanto), diermie, tierpmie, tierme, 
daerbme, termi, teärmm, tierm, tierme, terme 
(törmä, vrt. tiermeksen kohta, palvontapaikka), 
dulvie, dulvee, tulvie, tulve, dulve, tulvv, 
tulv (tulva), vaavlie, väylaja, vaavlie, vaule, 
fawle, vävli, väull, vavl, vavle (väylä, 
syöveri), veälmaa, vielmes, vielmies, vielmes, 
fielbma, viälma, vealmm, vielm, vilme, velme 
(tyven kohta joessa, vrt. velmu), vieddere, 
viäddar, viettar, vindar, viendar, venter 
(törmä, kunnas), njierr (niva), jeänn (joki), 
vuällad (akanvirta), konnel (akanvirtapaikka), 
kuvvi (hiekkapankko), vuoddasredd (hiekkaranta), 
miell, vuoddasmiell (hiekkasärkkä, hiekkatörmä), 
liett-terjjal (liete, hietajuuma), jokknjeskk 
(joenniska), jokkponn (joenpohja, vrt. ponnistaa),
jokknjälmm (joensuu), vuallok (joensuu), 
vealmm (joki), jokksuerr (jokihaara), jokk-kurr 
(jokikuru), vuemm, jokkvuemm (jokilaakso), 
jokkredd (jokiranta), jokkkeäinn (jokireitti),
jokkvuallok (jokisuisto), jokkteärmm (jokitörmä), 
jokkpoozn (jokivarsiniitty), jeerem (järämä, 
syvä ja tyyni kohta kosken alla), kaard, kaavv, 
kärdd (kaarre), vealmm (kapea suvanto), vuolas 
(kosken väylä), vuallok (kosken alus), 
kuosknjeskk (koskenniska), ceämaz (koski), 
ceäkk (koski), kuoskk (koski), uurez (koski,
vrt. uurastaa), jeänn (kymi), pussi (köngäs), 
keeunes (köngäs, putous), keaunnaznek 
(köngäsläinen), luossjokk (lohijoki), lubblaz, 
luubbal (lompolo, joen suvanto), njierr 
(matala niva), koskk (matka, vrt. koskimatka), 
paajj-jokk (ylävirta), oocci, ooccicääcc 
(vuoksi, vrt. ossi), verdd (virtapaikka),
vuolas (vuolas kohta), vuonn (vuono),
vuoppi (vuopaja, umpeutunut joen uoma, 
syvä ja kapea lahti), räunnj (virtaus, 
vrt. rauni), cääccsoukk (sammaleinen noro), 
rogg, jokkrogg (uoma), kurr (uoma), kuernntok 
(töyräs), poorr (töyräs, vrt. por-uhri), 
teärmm (törmä, vrt. te-armi, haltijanimet), 
vealmm (tyven, syvä joki kahden järven välissä), 
jeerem (syvänne kosken alla), saav (suvanto),
jäänn (iso joki), jokkvuallok (jokisuisto),
njälmm (suisto), poodjokk (sivujoki),
vuälggjokk (sivujoki), corrjokk (sivujoki),
joortok (pyörre), kuurav (pyörre), purddi 
(pyörre koskenkiven alapuolella), pooutes 
(pudas), vuäjj (puro), vuäjaz (puronen), 
jooggaz (pieni joki), jookkaz (pieni jukko), 
njeeraz (pieni matala niva), lubblaz (pieni 
lompolo, suvanto joessa), savvnaz (pieni 
suvanto), konnlaz (pieni koste, suvanto, 
akanvirta), vuäjaz, vuäjj (oja), leähss 
(noro), njaavv (niva), miettverdd (myötävirta), 
kaavv (mutka, vrt. kaavi), macc (mutka), 
muälkk (mutka, vrt. mulkku), mokk, mokk-kerjj 
(mutka, mutkakirjo), mäkkie, mohkee, mohkie, 
mohke, moggje, mokke (mutka, vrt. mokata), 
moolkie, molhkee, moolhkie, molhke, moalke, 
moalkki, muälkk, malk, melke, molkke (mutka)
ja tuolva (lika, vrt. tulvan tuoma).

saamelaisten jokien
nimiin kuuluu ailijokk
(ailijoki), rimjj-jokk 
(repojoki) ja lottjokk 
(luttojoki).





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti