v.1.08

lauantai 18. marraskuuta 2017




JOKI

joki (suomi, inkeri, karjala), dogi (lyydi), jogi (vepsä, viro), jetsi (vatja), jog, joig, joug (liivi), jokka, jahka, jokk, johk, johka (saami), jov (mordva), ju (udmurtti, komi), jo (unkari), joyo, joyo-wot, joyon-wut, joye (mari), je, ja (mansi), jiyi, jexo, jixi, joyon, jayon, joxan, joxon, jay, jox, jax (hanti), ki, kikä, caqi, tsaqi (selkuppi), jaxa, jahaa, qha (nenetsi), daha (enetsi), caya (kamassi), joko (kantasamojedi), joke, juka (kantaurali).

1. jokien yläjuoksuja pidetään pyhinä (henkien ja karhujen maata).

2. jokea ylitettäessä lausutaan rukous tai jätetään joelle pieni lahja.

3. jokien läheltä ei kaadeta puita (veteen kaatuneet puut kuuluvat vedenhaltijalle).

4. joelle käydään kertomassa huolia ja murheita.

5. joilla, puroilla ja näiden yli kaatuneilla puilla uskotaan olevan parantavaa voimaa.

6. maailmaa pidetään "suurena jokena, ala, keski ja yläjuoksuineen" (jokikeskeinen maailmankuva).

7. obinugrilaiset asuvat ja elävät jokien mukaan (jokaisella joella omat haltijansa ja pyhäkkönsä jotka rakennetaan asuinpaikkojen ja ensimmäisten asujien mukaan).

8. obinugrilaiset pitävät ob-jokea olevaisuuden tasojen läpi virtaavana maailman napana (alkaa etelästä eli ylisestä, kulkee ihmisten asuttaman alueen eli keskisen läpi, laskee pohjoiseen eli aliseen).

9. jokea pidetään jumalten lähettiläinä toimivien joutsenten kotina (ylisen jumalten).

10. jokea muistetaan keväällä tulvien aikaan ja syksyllä ennen joen jäätymistä (joen tullessa näkyviin ja kadotessa näkyvistä).

11. selkupit ajattelevat maailmaa "kahden suuren joen välisenä alueena" (maailmalla tarkoitetaan tunnettua maata).

12. selkupit pitävät kahta suurta jokea heimojensa syntyalueina (kotkan ja korpirastaan heimot).

13. suuntia ajatellaan jokien mukaan (yläjuoksun suunta, alajuoksun suunta, joensuunnat).

14. komit pyytävät jokea ylittäessään joelta onnea ja menestystä.

15. komit jättävät purosta juodessaan purolle vastalahjan.

16. jokien latvoja pidetään pyhinä (vältetään puiden kaatamista ja maahan kajoamista).

17. jokien latvoja pidetään "henkien sijoina ja joen antaman ylellisyyden lähteinä".




18. karjalaiset valitsevat joelle vuosittain "joen emännän" (valitaan nuorikoista eli nuorista vaimoista).

19. obinugrilaiset puhuvat joesta sanoin "seitsemän-joen, kuuden-joen latvoilla" (ymmärretään
haarautuvan luonteensa mukaan).

20. nenetsit tervehtivät jokea virtojen yhtymäkohdissa (tiputtamalla lahjan ja huuhtelemalla päätä vedellä).

21. nenetsit kutsuvat joen päähaaraa hengeksi ja emoksi (vrt. suomen emojoet).

22. udmurttien vedenhaltijan Vu-murtin uskotaan elävän "niin syvissä vesissä kuin pienissä puroissakin".

23. udmurtit kutsuvat jokien varsilta löytyneitä erikoisia kiviä vedenhaltijan sormiksi (Vu-murt-tsini).

24. udmurtit kutsuvat kevään ensimmäisiä joella suoritettuja menoja nimellä je-kelan eli jään saattaminen (jokea kumarretaan, joelle viedään lahjoja, jokea pyydetään olemaan tulvimatta tai hukuttamatta ketään).

25. udmurtit kiittävät joessa asustavaa vedenhaltijaa sanoin "kiitämme sinua, Tshura-mumi"
(pyydetään varjelemaan metsäpaloilta, kiitetään sateista ja hedelmällisyydestä).

26. komit uhraavat joelle vesille lähtiessään, kalaan lähtiessään, uudelle joelle saapuessaan,
uuteen paikkaan muuttaessaan, jokea ylittäessään ja purosta tai lähteestä juodessaan.

27. sanalla väinä tarkoitetaan leveää ja syvää hitaasti virtaavaa jokea, salmea ja leveää joen suuta 
(vrt. Väinämöinen).

28. koskenhaltijaa tervehditään "seisomalla sellaisen kiven päällä jonka ympärillä vesi pyörii".




29. saamelaiset keskustelevat vedenhaltijan kanssa kosken äärellä.

30. hantit kutsuvat joissa eläviä haltijoita nimin Iagun iki ja Lon lor iki (joen nimi + ukko-pääte, Lon lor ikiä kutsutaan nimellä "suuri-kesän-jumala").

31. hantien joenhaltijan As-ikin (obin-ukko) uskotaan "elävän ob-joessa ja lähettävän sieltä kalat sivujokiin" (suurimman joen nimi + ukko-pääte, Kemin-ukko, Kymen-ukko).

32. hantit pitävät syntymänjumalatar Pungos ankin tyttäriä malyi iugan-joen haltijoina (tyttärien kerrotaan auttavan ihmisiä löytämään uutta viisautta).

33. mansit puhuttelevat As-ikiä sanoin "oi sinä mies jonka silmät ovat suuret kuin ob, sinä mies jonka silmät ovat suuret kuin järvi, sinun obin-levyinen silmyösi, sinun järven-suuruinen pyhä silmyösi tänne loistakoon" (veden pintaa pidetään haltijan silminä).

34. hantit pukevat As-ikin puisen kuvan "kultaan ja punaiseen" (silmät laitetaan jokihelmistä).

35. hantit pitävät As-ikiä vastuussa kaikista joen antimista ja uhraavat haltijalle ensimmäisenä nousseet jokikalat (njelma).

36. hantien joenhaltijan As-ikin uhrimenoihin kuuluu kalojen keittäminen, haltijan suun ja nenän voiteleminen ruualla ja yhdessä syöminen (ruokailun jälkeen "huidotaan kepeillä ilmaa").

37. hantien As-ikin tiedetään voivan ottaa joutsenen hahmon (jokilintu).

38. hantit laskevat As-ikin lahjat "virtaavaan veteen".

39. hantit kutsuvat As-ikiä nimellä Kalan-luoja-mies (kerrotaan luoneen kalat vuolemalla,
"suurista lastuista suuremmat, pienistä pienemmät").

40. hantit kutsuvat ob-joen haltijaa nimin As-xon (obin-hallitsija) ja Jenk-tonx-ike (veden-haltija-ukko).

41. hantien As-ikillä tiedetään olleen "kaksi tytärtä joista tuli naimisiin mentyään järvenhaltijoita"
(muuttivat joelta järville, haltijoiden elämä=esivanhempien elämää).

42. hantit jättävät As-ikin lahjat virtaavaan veteen, joen lähellä oleviin puihin tai jäälle.

43. hantit muistavat As-ikiä keväällä jäiden lähdön aikaan (kunniakseen valmistetaan "seitsemän kalaa").

44. hantien mukaan miespuolinen haltija Noni loi ob-jokeen vastavirrat, naispuolisen haltijan Parnin tehdessä työtään turhaksi (vrt. suomen akanvirrat).

45. marit pitävät vedenhaltijaa "sitä vauraampana mitä suuremmassa joessa asustaa" (kaiken joessa
olevan uskotaan kuuluvan haltijalle).

46. "Kosken tyttö, kuohu neiti, impi virran vierellinen, virran vierellä asuja, anna juosta puisen purren, mennä mäntysen venehen, kesällä venein kepein, talvella lyly lipein" (lausutaan virtapaikkaan saavuttaessa).

47. hantit pitävät jokea ja joen varrella olevaa ihmisasutusta "maailman napana".




48. "Kosen tytti, kuohu-neiti, otas kultani kurikka, eli vaskini vasara, kosen lasku-aijoikseni, virran viiletelläkseni", "anna juosta punapurren, mennä mäntysen venehen", "heitäs, koski, kuohuminen, vesi vanhin vellominen", "Kosken tyttö, kuohu neiti, nouses koprin kuohun päälle, yskin aalloille ylene", "vesi viitta, Väinän poika, mont oot niellyt mieletöntä, mieletöntä, kieletöntä, vaan elä minua syö, mielellistä, kielellistä"
(koskelle lausuttuja sanoja).

49. hantit pitävät joen yläjuoksua etelän, lämpimän, hyvän, hyvän olon ja vaurauden suuntana
(alajuoksu pohjoisen, kuoleman, pimeyden ja sairauksien suunta).

50. hantien mukaan joen yläjuoksulla asustaa "vanha ukko ja akka jotka lähettävät keväisin linnut pohjoiseen".

51. hantit uhraavat joenhaltija Äs ikille pää ja sivujokiin (kaiken jokeen lasketun uskotaan saavuttavan haltijan).

52. hantien Äs ikin uskotaan elävän "läpinäkyvässä majassa" (veden väri).

53. hantien Äs ikin puisen kuvan silmiksi laitetaan läpinäkyvät helmet (vesisilmät).

54. hantit pitävät pyhinä paikkoja joissa joki menee maan alle / virtaa maan alla (rajapaikka). 

55. sanalla juka tarkoitetaan pientä jokea, syvennystä, joen uomaa, vesiputousta (suomen jua, juva, juankoski), vesisuihkua, sädettä, putousta, köngästä, koskea (viron juga, joa), virtausta ja avantoa (liivin eva, uve).

56. puroille käydään kertomassa pahoja unia (ajatellaan vievän pois).

57. perheiden suojelushaltijoiden lahjat annetaan joen ja pyhäkön sijainnin mukaan (alavirrassa asuvien lahjat lasketaan jokeen, ylävirrassa asuvien asetetaan joen törmälle).

58. mansit kutsuvat joenhaltija Wojol-ojkaa (wojol-joen-ukko) nimellä Joen-pohjoinen-lähde
(elää alkulähteillä). 

59. hantit pitävät virtaavaa vettä hengen eli lilin omaavana ("kuinka muuten voisi liikkua",
sankoon otettu vesi hengetöntä).

60. hantit uskovat ob-joen lähteiden virtaavan "maan alla, joesta päinvastaiseen suuntaan".

61. hantien mukaan ob-joen lähteillä kasvaa "koivumetsiä jatkuvassa päivänpaisteessa"
(pidetään ikuisen kevään maana).

62. mansit pitävät joenhaltija Aut-otoria ob-joen suun ja suuta ympäröivien maiden suojelijana
(aut=suu, otor=otso, joki).

63. mansien Aut-otorin eläinhahmona pidetään haukea.

64. mansien Aut-otorin uskotaan hallitsevan "kaloja ja kalastusta" (vrt. Ahti).

65. mansien Aut-otorin kerrotaan uivan keväisin joen lähteille isänsä Numi-toromin luokse, välittävän Numin ohjeet annettavan kalan määrästä merenhaltija Vit-xonille ja palaavan kesän jälkeen kysymään veljeltään alemman obin Aj-as-toromilta onko annetut kalat pyydetty (luojahenki Numi-toromin eli Numalan alkuperästä, ylisen eli joen yläjuoksun henki).

66. mansit uhraavat Aut-otorille hyvää kalansaalista toivoessaan.

67. mansit kutsuvat jokia joiden varsille on rakennettu pyhäköitä nimellä pupug-ya (pupien joki, henkien joki).




68. mansit kutsuvat jokien suilla ja saarissa sijaitsevia vesipyhäköitä nimellä wit jalpin (pyhä vesi).

69. mansit muistavat vesipyhäköiden haltijoita ohi kulkiessaan (toivotaan hyvää onnea).

70. mansit eivät käy vesipyhäköissä kesäisin ("vasta sitten kun ruoho kuolee").

71. mansit laskevat vesipyhäköiden haltijoille tarkoitetut lahjat asumuksista alavirtaan.

72. mansit uhraavat haltijoille joen ja sijainnin mukaan (alavirrassa asuvat uhraavat pääjoen suun pyhäkköön, ylävirrassa asuvat joen keskivaiheiden saarten ja sivujokien suiden pyhäkköihin).

73. mansit pitävät jokien saaria pyhinä (jirxatoylan tump, saarilla omat hoitajansa).

74. mansit kutsuvat joenhaltijoita nimin Ja-kotil-ojka eli joen-keskivaiheiden-ukko, Lepla-tit-ojka eli lepla-joen-suun-ukko ja Lussom-talox-ojka eli lozva-joen-lähteiden-ukko (kolme veljestä, joen pyhä kolmiosainen rakenne).

75. mansit palvovat miespuolisten joenhaltijoiden tyttäriä (Tallum-tit-naj, tallum-joen-suun-prinsessa-nainen) jokien alajuoksuilla (haltijaperheiden rakenne kuvastaa jokien varsille levittäytyneitä mansisukuja).

76. sanalla puro tarkoitetaan pientä ojaa, kosteaa maastonkohtaa, lampea (suomen purakko), poretta, kuplaa (suomen purina, pure), solinaa (karjalan purissa) ja veden pulppuamista (viron puriseda).

77. sanalla virta tarkoitetaan virtaa, virtausta, tyyntä kohtaa joessa (lyydin virdatoine), kuohua, väreilyä (viron virrata), vuolasta jokea (saamen virde), veden värettä (suomen vire), poreilua (suomen vira) ja pientä lainetta (liivin vir, virt).

78. selkuppien mukaan sisarukset Ij ja Aj loivat ensimmäisen joen sivujokineen (luojahenkien nimiä).

79. selkupit uskovat joen suun ylittämisen johtavan henkien maailmaan (palaaminen suoritetaan ylittämällä joen lähteet).

80. selkupit pitävät ob-jokea (qold, suuri joki) olevaisuuden keskustana ja linnunradan maanpäällisenä jatkumona (linnunrataa kutsutaan "kiviseksi joeksi").

81. selkupit pitävät jokien suita (aklan) olevaisuuksia yhdistävinä paikkoina.

82. selkupit laskevat jokien suille lahjoja (kolikoita, tupakkaa).

83. selkupit ylittävät joen suun ottamalla vettä veneen toiselta puolelta ja laittamalla takaisin toiselta
("jotta ei jouduttaisi henkien maailmaan").

84. selkupit uskovat joenhenkien (karräl losi, joen-törmän-alla-oleva-henki) vaikuttavan ihmisten jälleensyntymiseen (muuttavan vanhan ihmisen luut vastasyntyneeksi).

85. selkupit pitävät jokea (ki) "pahaan suuntaan virtaavana henkien sijana" (paha=pohjoinen).




86. selkupit pitävät maanemo Ilinta kotan lapsenlapsia Ijiä ja Ajia jokien ja purojen luojina ("piika loi veden, poika sotki luomista mutkilla ja matalikoilla").

87. selkuppien mukaan jokaisella joella on oma puolustajansa (miespuolinen=madur, naispuolinen=amdil qok ne).

88. selkuppien mukaan suurilla joilla (tym, obin sivujoki) on seitsemän puolustajaa (pidetään väkevinä esivanhempien henkinä jotka jäivät elämään paikannimiin, "missä tappoi sinne mäki, missä kuoli sinne järvi").

89. selkupit kutsuvat toista maillaan olevaa suurta jokea (ven. jenisei) "nauravaksi-suureksi-joeksi" (uskotaan nauravan kuohutessaan, alkuperäiset paikannimet lyhyitä ja yksisanaisia tai kuvailevia ja monisanaisia).

90. selkupit kuvailevat ob-jokea sanoin "suuri joki", "ob on elämä", "ob on tie", "ob on rauhallisuus",
"obissa on maailman kauneus", "ob on hiprakassa" ja "ob on vanha nainen".

91. selkupit vertaavat jäistä vapautuvaa jokea synnyttävään naiseen (jäiden eteenpäin työntäminen synnytyksessä avustamista).

92. selkupit laskevat jäistä vapautuvaan jokeen palan punaista kangasta (lasketaan ensimmäisen jäälautan osuessa veneeseen).

93. selkupit kutsuvat joen lähteitä kurkuksi ja niskaksi (sijaitsevat pään alla).

94. selkupit pitävät joen lähteitä "syntymän ja lapsuuden sijana" (suiden tavoin uskotaan yhdistävän maailmoja).

95. selkupit ajattelevat ilmansuuntia jokien mukaan (joensuunnat).

96. selkupit kutsuvat pohjoista nimellä "takkil tetti" (maa alajuoksulle päin), etelää nimellä "nennäl tetti"
(maa yläjuoksulle päin).

97. selkupit kutsuvat jokien varsille pystytettyjä vedenhaltijoiden pyhäkköjä nimellä tettin moqalil qossi poril losil mot (maan-selässä-oleva-henkien-uhri-maja).




98. "tullee ouvon näkönen mies tuolta allaalta päen" (alajuoksulta, joki elämän keskipisteenä).

99. "Utosjoki haaroo Kemilän kohale kolomeksi puttaaksi" (pudas=sivuhaara, mutka, syvänne, pyörre).

100. "Lavvaz oli hyssä" (hyyssä eli riitteessä).

101. "Lavvas tullo alla" (tulee alalleen eli luo jäänsä).

102. "joez om mond polvia" (mutkaa, haaraa, vrt. sukupolvet).

103. "vesi jyrkentäy rantoja" (virtaava vesi).

104. "mejjän jogi on jyrkkyrandane" (meiän joki).

105. "jyräkk on äbrähäine" (joen äyräs jyrkkä).

106. "juumah se hukku" (juuma eli uoma, syvä kohta joessa).

107. "joven juumua myöte vai sovva, sid ei tarttu" (vene kiinni).

108. "jo joki juoksou, jo on sula" (juokseva joki).

109. "mistä ennen dogi duoksi, siitä vielä oja tsurdzettau" (oja eli puro).

110. "leviembäd ned on Jumalanojad" (luojahenki Numalan luomat ojat).

111. "jovenhaldieda näimmö Kattilakossen nissaz" (joenhaltijan koti).

112. "jovenhaldii on suuttunuh, tämä audi on tulluh joves" (joesta tulleet taudit).

113. "jovenhammas" (niemi joen suussa).

114. "jovempohj on syvä da lomukaz, ei soa ni midä laskie sinne" (joenpohja syvä ja hakoinen).

115. "jovempolvez on merezit", "jovempolves on veneh" (polvessa eli mutkassa).

116. "jovensoara", "jovensuaru" (joenhaara).

117. "keviäl pietäh verkkoloi jovensuuloiz", "jovensuuz ollah mejjän verkot" (joensuu).

118. "jovittsi matkai", "hyö matatah dogia myö" (kotoperäinen kulkureitti).

119. "pieni jogut", "siel om pikkarane jovut" (jovut=pieni virta, puro).

120. "juka" (uoma / syvennys joessa).

121. "duvas onhai burhu" (putous koskessa).

122. "koski jumajau", "kossen johineh", "koski johisou" (kosken ääniä).

123. "jogi langieu järveh" (jokiset ja järviset).

124. "joven suussa ongitah" (suosittu kalapaikka, alkujaan haltijalle pyhitetty).

125. "vezi jovessa biriu" (joen ääniä).

126. "videlen dogee myö yläh" (soutelen ylävirtaan).




127. "joven äbräz" (äyräs, törmä).

128. "joven ladvu" (haltijoille pyhitetyt jokien latvat).

129. "joen polvi" (mutka).

130. "jogijeäl katso vedeh mänet", "jogijeän jällez järvie kylmeä" (jokijäistä).

131. "jokikakkaraini", "jokikorteh" (jokikasveja).

132. "joginurmet ollah jogiloijen varzilla" (jokinurmet).

133. "jogiparras vetty vaste", "jogäbräz on ylembä da jyrkembi parrastu" (äyräs parrasta korkeampi ja jyrkempi).

134. "jogisammal" (jokilevä).

135. "jogisara on lattsu, suosara om pehmie vihvelön ker", "jogisara on leviembi suosaroa" (joki ja suosarat).

136. "jogivezi on vilu kezoida kylbie" (joessa kylpeminen).

137. "joki juossa jorjottau" (joen ääniä).

138. "nygöi olen joron jällil" (joron eli puron jäljillä, eksyksissä).

139. "jogi jiädy vilulla" (joen jäätyminen).

140. "diätöi koht on koskes, kuz virdu kävyy äjjäl" (koskessa jäätön kohta).

141. "jovez hyy matkoau" (keväällä).

142. "huuhto dallad doves" (jalat joessa, joki elämisen keskus).

143. "jogi nygöi on hudrenemizeh, elä mäne kattsomatta jeäm peäl" (huterat kevätjäät).

144. "koski virdoaa hurizoo" (kosken ääniä).

145. "kembo siel joven tagan huikuttoa venehtä" (joen ylittäminen).

146. "se dogi Kälgärvee heittyy" (laskee).

147. "harpni piälittsi ruuttsazesta" (harppoi puron yli).

148. "häi harpaaksendeli yli, da ojah butskahtih, läbi kastui" (ojan ylittäminen).

149. "dovem pohjaz on hago" (uponnut puu).

150. "koski andoi hailakan, veneheh vettä lykkäi" (hailakan, haipakan).

151. "laskie enuo myöten" (enoa eli joen virtaisaa keskikohtaa).

152. "alagjal jogie" (alajuoksulla).

153. "ka ei sitä siinä kiehuvassa kosessa pyyvetty, vain alla" (kiehuva koski ja kosken ala).

154. "kajjelmuz on jovez" (kapea kohta).

155. "joven kainalo" (mutka, poukama).

156. "kalaheinä, kazvau jogirannois, pitkät järiet heinät" (kalaheinä eli minttu).

157. "karih veneh tartui" (matala ja kivikkoinen kohta koskessa).

158. "karin kohtaz merezii piemmö talvel" (rysää talvisin, vrt. luonnoton avantojen tekeminen).

159. "kari, madal dogi, yleh terväh vezi duoksoo" (virtapaikka).

160. "koski karizou" (kosken ääniä).




161. "diä jogeh karhistui" (jäätyi rosoiseksi).

162. "karuloaduni virroil" (karu tavoiltaan, virta-sanan alkuperästä).

163. "jovesta poikki puuhutta myöt kabahtau" (ylittää joen kaatunutta puuta myöten, kotoperäisiä siltoja).

164. "häi dovel olles kempastelih, dai vedeh tsuglahtih" (kompastui ja kaatui jokeen).

165. "nurmi kysyy jovelta jotta minne mänet monikovero, no joki vastoau mi huoli kerittypeällä" (nurmi ja joki keskustelevat).

166. "virran kesses kaloa ongitetah" (keski).

167. "rannad jeädyy ennen keskie" (rannat ja keski).

168. "keskihoduh pideä veneh ajoa" (keskiväylää).

169. "virran kieleh pideä onged laskie" (sulaan kohtaan).

170. "ei kiehuvassa kosessa" (kalasteta, kuuluu koskenhaltijalle).

171. "venehen keändi myödäzeh" (myötävirtaan).

172. "joven kiänälmys" (mutka tai mutkan alus).

173. "vesi kihuou kosessa" (kosken ääniä).

174. "veen kihu kuuluu" (kohu).

175. "kiihakka virda" (kiihkeä).

176. "pyöre kierdyy kuz on rannaz" (kiertyvät pyörteet).

177. "kossez nygöi kiindie vezi matkoau" (jään alla virtaava vesi).

178. "kivikkö koski" (kivinen koski).

179. "koskiloiz on kivimuad" (kivipohjat).

180. "ukko ullas, piä pallas, kosessa kumarteloo" (koskenhaltija).

181. "siitä koskie kul laset nim puolivälissä on kiukka mutka" (jyrkkä).

182. "Sohjanansuulaisie kutsuttih kuorehmarakse, suvantolaisie kitsumarakse" (Sohjana-joen varrella asuvia).

183. "kiviruutsinkoz vezi holajoa" (kivisessä purossa).

184. "koalantapaikka" (kahluupaikka).

185. "koalatekses poikki tulimmo" (kahlasimme joen yli).

186. "joves yli kualatin" (kahlasin).

187. "kualamalla piti tulla jovesta poikki, oli kaklasta suate vettä" (kaulaan saakka vettä).

188. "kossen kohineh" (kohina).

189. "koski kohizou" (kohisee).

190. "koski kohajau" (kohajaa).




191. "koski kohoau" (kohoaa).

192. "kossen kohu kuuluu" (kosken ääniä).

193. "koskeh vuahti nouzou kohule pyördien reunah" (vaahto nousee pyörteen reunaan).

194. "jogi kogeloittoa" (mutkittelee).

195. "jogi kolenoittsou" (mutkittelee).

196. "pyörre kossen oal kolenan andoa" (mutkan).

197. "jogi kolenalleh kiänäh" (kääntyy mutkaksi).

198. "joven kolien" (mutka).

199. "kolinkund on suurembi heimokundoa" (kolinkunta, saman joenmutkan varrella asuvat).

200. "on kopsuo kosessa" (vaahtoa).

201. "korvauksien välit on suvannot" (korvaukset ja suvannot).

202. "kozen korva" (koskenkorva eli korvaus).

203. "jogiranda on korttehikko" (kortteita kasvava).

204. "kossekaz on ylen jogi" (koskekkaat ja koskettomat joet).

205. "jälgimäzeh kossenkäbryh ajoin, siid kumai" (vene kumoutui pyörteeseen).

206. "kosenniska" (yläpää).

207. "kossempaduna" (putous).

208. "kossetoi jogi" (kosketon).

209. "myö issumma kosen nisalla" (kosken yläpuolella).

210. "meil oli veneh sielä kosen nisassa" (kosken niska).

211. "kossez vezi virdoaa, kiehuu kossen oal" (kosken ala).

212. "koski kosajau" (kosajaa).

213. "koveroa on siid jovez äijä" (paljon mutkia).

214. "koverikaz jogi" (mutkaisa).

215. "koukukaz oja" (oja eli puro).

216. "koukkuza jogi" (mutkikas).

217. "meän puolell on äijän kuivie soida" (joen puolet).

218. "lähetäh tuolta kosesta käyväh parempoa vettä" (koskiveden arvostuksesta).

219. "purossa kuv vesi kulki alaspäin" (alaspäin, aliseen).

220. "koski kumuou" (kosken ääniä).




221. "vezi kuohkau, ku avavuu ojat keveäl" (kuohuavan veden aika).

222. "kosken kuohku" (kuohu).

223. "kublaskoitti diän jovez, vezi nouzi" (nousevan veden aika).

224. "kublastuksiz jiä on rannoiz" (kelluvien jäiden aika).

225. "kuomamvezi" (akanvirta).

226. "könkäs" (koskenputous).

227. joki-sanaan yhdistetään monia etu ja sukunimiä (Jouko, Jokke, Jukka).

228. hantit pitävät ob-jokea (agan) emonaan.

229. hantit kutsuvat obin tärkeintä sivujokea (trom-agan) luojahenki Num-torumin mukaan
(joen lähteillä tärkeä uhripaikka).

230. udmurtit kutsuvat suuria jokia nimellä kam (vrt. kemi, kymi).

231. noitien matkaaman maailmanjoen uskotaan sijaitsevan keskisessä ja virtaavan etelästä pohjoiseen
(alisessa vastaava päinvastaiseen suuntaan virtaava joki).

232. maailmanjoen lähteillä kerrotaan sijaitsevan elämänlähteen ja suullaan kuolleiden meren
(tarkoittaa jäämereen laskevaa suurta jokea).

233. nenetsit uskovat jokien ja järvien syntyneen "mammutin ja suuren käärmeen taistelusta".

234. sanalla syrjä tarkoitetaan joen puolta, reunaa, parrasta, rantaa, törmää ja äyrästä 
(viron syri, mordvan sire, cire, vrt. totemistista sukua tarkoittava sir, cir).

235. sanalla siira tarkoitetaan puolta, parrasta, reunaa, rantaa, töyrästä, rannikkoa ja seutua
(suomen siiri, saamen sirde, mordvan sire, vrt. totemistista sukua tarkoittava sir).

236. sanalla luode tarkoitetaan etelää, itää, joen alajuoksun suuntaa ja obin alajuoksun suuntaa
(saamen lulle, hantin lana, mansin luj, kantauralin luwi).

237. nenetsit kutsuvat ob-joen suulla elävää jokiemoa nimellä Yaumau-haddaku (haddaku=akka).

238. nenetsit pitävät jokiemo Yaumauta kalojen antajana (vastuussa jokeen laskettujen kalojen määrästä, 
vrt. ugrien vastaavat ukko-haltijat).

239. nenetsit kuvailevat Yaumaun asuinpaikkaa sanoin "joen lähde" ja "mihin maa päättyy".

240. nenetsien mukaan Yaumau ei ole näyttäytynyt ihmisille (sauvansa löydettin taigalta, pidetään pyhänä).

241. nenetsihaltija Yahammun ("vedestä tullut") kuvan uskotaan pudonneen ylisestä jokeen (istuvan ihmisen hahmoinen kivi).

242. nenetsit kuljettavat Yahammun kiveä haltijareessä (haltijalla myös jokivarsipyhäkkö missä "asuu oikeasti", keskisen haltijoiden luonteesta). 

243. hantien jokiemoihin kuuluu Vut-imi jonka lauluja lauletaan karhupäivillä ja pyhäkkönsä edessä palavilla tulilla (voimakkaimpina pidettyjä keskisen haltijoita).

244. hantien mukaan Vut-imillä on hanhenhahmoinen koru (kazym-joen pyhä lintu).

245. hantit kutsuvat Vut-imiä Kazym-joen-suureksi-naiseksi, Teterejksi ja Harmaaksi-hanhi-naiseksi
(hanhi yksi pyhistä kirjailuistaan).

246. hantit pitävät Vut-imiä nukkuvien lasten suojelijana.

247. hantien keskisen haltijoihin kuuluu ob-joen suulla olevassa niemessä elävä obin-vanha-mies (muuttaa joka kolmas vuosi irtysh-joen suulle).

248. hantit pitävät obin-vanhan-miehen pyhäkköä rauhoitettuna (pyhäkön hoitajana noita).

249. hantit uhraavat obin-vanhalle-miehelle kalastuskauden ensimmäiset kalat.

250. hantit pitävät obin-vanhaa-miestä kalan, sään, tuulien ja joen antaman runsauden haltijana (toisin sanoen hallitsee kaikkea alueella tapahtuvaa, keskisen haltijoiden luonteesta). 




251. hantien mukaan obin-vanha-mies näyttää kulkijoille tien revontulilla.

252. hantit pitävät obin-vanhan-miehen kuvana helmisilmäistä puista ukkoa (varusteina rintapanssari, metallisarvet, jousi, nuolia, kilpi ja käärmeennahkasta ommeltu puku, puvun päällä useita kerroksia uhrattuja kankaita).

253. hantien haltijoihin kuuluu obin rantakummulla elävä vesilintuja suojeleva henki jonka pyhäkkönä toimii nahoista ja vaatteista laadittu pesä (pesässä haltijaa esittävä vaskinen hanhi).

254. nenetsit kutsuvat jokea nimin jahaa ja qha.

255. nenetsit kutsuvat puroa nimellä piense (vrt. pieni).

256. selkupit pitävät noitien matkaamaa henkien jokea olevaisuuden tasojen yhdistäjänä (joen suu johtaa aliseen, lähteet yliseen). 

257. selkupit kutsuvat jokea ja virtaa nimin ky ja kyy (vrt. kymi).

258. selkupit kutsuvat puroa nimellä kylika.

259. selkupit kutsuvat joensuuta nimellä kynak (ky-sanan johdoksia).

260. sanalla ai tarkoitetaan suuta ja joen suuta (kantauralin ai, ao).

261. selkuppien joenhaltijoihin kuuluu Takol los (joen-alajuoksun-henki).

262. mansihaltija Maailmaa-katsovan-miehen uskotaan elävän irtysh-joen suulla (toisaalta ratsastaa taivaalla valkoisella hevosellaan, uskomusten sekoittumisesta).

263. sanalla väinä tarkoitetaan leveää ja hitaasti virtaavaa jokea, joen suuta ja joen väylää (viron v-äi-n, äi=ai).

264. komien luojahengen Omelin nimeä yhdistetään joen lahteen, syvänteeseen, kurimukseen ja joen pohjassa olevaan koloon (myös kohtuun).

265. nenetsit kutsuvat jokea nimellä doxa.

266. hantit kutsuvat tromagan-joen sivuhaaraa repo-mäen-joeksi (woki rap jawon). 

267. hantien mukaan haltijat elävät jokien haaroissa ("kolmeksi haarautuvassa vedessä, neljäksi haarautuvassa vedessä").

268. hantien mukaan haltijat elävät vesilintujen lähellä ("hanhensulanmiehen sukellusvesissä, sorsansulan- miehen sukellusvesissä").

269. hantit kutsuvat jokien varsilla asuvia jokien mukaan (äs jay, ob-joen väki, waya jay, vakh-joen väki,
wat joyen jay, vasyugan-joen väki).

270. hantit pitävät ob-joen-ukkoa Äs ikiä "kalojen, veden ja vedessä elävien henkien haltijana".




271. hantien jokiemon Kazym imin (kasym-joen-vanha-nainen) kuvaa pidetään katinkultaisena
(pyhänä pidettyä tulikiveä, kultainen nainen=tulinainen).

272. hantien luomistarinoissa Kazym imi johdattaa heimot uralin länsirinteiltä nykyisille alueilleen
(vrt. rinteillä asuneet kantauralilaiset).

273. hantien totemistisia sukuja (sir) yhdistetään jokien nimiin (makh sir=majavan suku=malyi iugan-joki). 

274. hantit uskovat sukujen (sir) suojelushenkien elävän jokien lähteillä (joet sukujen ilmentymiä).

275. hantit kutsuvat samalla joella asuvia perheitä nimellä iakh (tarkoittaa myös tapaamista, kenties joella asuvien tapaamispaikka).

276. hantien jokikuntiin kuuluu pil iakh (pim-joen väki), torum iaoun iakh (tromegan-joen väki), as iakh
(ob-joen väki), an iakh (agan-joen väki), wakh iakh (vakh-joen väki), iaoun iakh (iugan-joen väki), porlik iakh (balyk-joen väki), sorlim iakh (salym-joen väki), wot iaoun iakh (vasiugan-joen väki) ja nimnyal iakh
(demianka-joen väki).

277. hantien luomistarinoiden mukaan alkuhenget loivat mantereet, ensimmäinen polvi joet ja sivujoet ja
toinen polvi vesiteiden varsille perustetut pyyntimaat (ensimmäisestä polvesta tuli jokien varsille asettuvien suojelushaltijoita).

278. hantien pyhiin jokiin kuuluu yeming yohan (rannoilla uhrataan), ewt yewt pisap (jokeen lasketaan lahjoja ohi kuljettaessa, naiset eivät saa astua rannalle) ja var-yaoun (joella elää vahingollinen henki, joella kulkemista vältellään). 

279. hantien pyhien jokien ja järvien nimiin liittyy tarinoita ("vahingolliset henget patosivat sys-järveen
laskevan hlung uri-joen, Sammakko-emo karkotti henget, henget pakenivat paikalta huutaen sys, sys tai uri, uri", vrt. sysmä-järvi).

280. hantien pyhiin jokiin kuuluu tlor voyak hlung jonka mutkassa käytiin kuuluisa noitien taistelu (toinen noita pakeni muuttumalla kuikaksi, toinen sukelsi jokeen ja lähetti pinnalle sorsia hengittämään puolestaan).

281. hantien pyhiin kiviin kuuluu yugan-joen rantavedessä elävä karhunpäätä muistuttava kivi (loput karhusta veden alla, haltijaa muistetaan hieromalla kiveen kalanrasvaa).

282. hantien pyhiin kiviin kuuluu yugan-joella elävä Kon pal iki (1,5m pitkä vedenalainen kivi joka tulee näkyviin laskuveden aikaan, paikalle lasketaan lahjoja).

283. hantien pyhiin kiviin kuuluu pöydänmuotoinen Kazym imi pesan (kiveä pidetään jokiemon ihmisille antamana uhripöytänä).

284. hantit pitävät akanvirtoja ja pyörteitä joenhaltijan akan luomina (loi vastuksia jokea asuttaneille ihmisille, vrt. luomistarinat joissa toinen henki luo ja toinen pilaa luotuja asioita).

285. hantit pitävät jokiemo Kasum-imiä kasum-joen ja kaikkien joen varrella asuvien sukujen suojelijana (heimojen perustajia eli toteemeja).

286. hantiperheiden pyyntimaat sijaitsevat pääjoesta erkanevien sivujokien varrella (talvikylissä elää samoja pyyntimaita käyttäviä perheitä).

287. hantit pitävät jokiemo Kasum imiä yhtenä pyhistä esivanhemmistaan (pidetään luojahenki Num-torumin tyttärenä, "ensimmäinen polvi").

288. mansit kutsuvat Kasum imiä nimellä Kasum nai ekva (nai=tuli, tulieukko).

289. hantit kutsuvat sivujokia haltijoiden mukaan (Pesika-imi yagun, yagun-joen sivujoella elävä emo).

290. hantien mukaan ob-joen lähteillä sijaitsee maailmanpuu ja nuoruutta antava elämänlähde (maailmanjoki=alueen suurin joki).




291. hantit kutsuvat tulvaa nimellä emyn ik (pyhä vesi).

292. hantien mukaan Pim-joki syntyi "yhdessä eläneistä veljeksistä jotka riitaantuivat ja menivät eri suuntiin" (joen haarat).

293. mansit kutsuvat luojahenki Numi-toremin poikia nimin Polum-torum, As-tolar torum, Nior ojka, Autia odyr, Aias torum, Puripane khurip khumiten ja Takhyt kotl (hallitsevat ural-vuorten ja obin väliin jäävää aluetta).

294. hantit kutsuvat Numin poikia nimin Kan iki, As iki, Iavun iki, Mosym urt, Pim iki, Aevut iki ja Vaeli kor (poikien nimet=jokien nimiä).

295. hantit pitävät Num-torumin seitsemää poikaa ja tytärtä tärkeimpinä keskisen haltijoina (hallitsevat alueillaan olevia eläimiä ja jokia, vrt. seita-henget).

296. mansien mukaan jokaisen joen suulla, keskivaiheilla ja lähteillä elää haltijoita (jokien jakaminen ihmisten ja haltijoiden alueisiin).

297. mansit pitävät jokien suita ja pyörteitä vedenhaltija Vit-khon ja tyttärensä Vit-khon agun pyhinä paikkoina (kalastajat uhraavat paikoilla huhtikuussa jäiden lähtiessä, elokuussa ja marraskuussa vesien jäätyessä).

298. udmurttien lauluissa "naitetaan seitsemän tytärtä joen toiselle puolelle, mistä saadaan yhdeksän miniää omalle puolelle" (joet sukujen välisiä rajoja).

299. komien mukaan jokien ja puiden ohi kulkeminen puhdistaa ihmisen ("tartuttavat parantavaa voimaansa").

300. komit käyvät kertomassa joelle mielipahansa ("rakas Joki-emo, ota huoleni ja kanna ne pois vedelläsi").

301. komit puhuttelevat jokia emoiksi (emoilta pyydetään kalaonnea).

302. udmurtit kutsuvat jokia emoiksi.

303. udmurttien jokiin kuuluu Ibit ja Tsuptsi.

304. udmurtit pyytävät joki-emoilta kalaa.

305. erzalaisten luomistarinoissa alkuhenki Chipaz (päivä) lepää elämänpuun juurella ja paikkaan syntyy
Sura-joki.

306. erzalaisten luomistarinoissa elämänpuun juuret imevät maasta kosteutta joka täyttää toisen luojahengen luomat rotkot (jokien syntytarinoita).

307. udmurtit pitävät Kama-jokea maailmanjokenaan (luomistarinoiden tapahtumapaikka).

308. udmurtit kutsuvat jokien haltijoita "kuivumattomiksi-joki-emoiksi" ja "tyynesti-virtaavien-jokien-emoiksi".

309. udmurtit kutsuvat pyhää jokea nimellä vo oi šur.

310. udmurtit kutsuvat jokien yhtymäkohtaa ja suuta nimellä vo (komin ve, suomen vaihe, viron vahe).




311. udmurtit kutsuvat pieniä ja tummaihoisia maamajoissa eläviä henkiä nimellä vo-o (udmurtteja edeltäneitä kantauralilaisia heimoja).

312. hantit pitävät ob-joen-ukkoa As-ikiä kalastajien tärkeimpänä haltijana. 

313. hantien mukaan As-iki luo kalat ja päättää sivujokiin lähetetyn kalan määrästä.

314. udmurtit pitävät sivujokien suita kahden haltijan välisinä rajoina (haltijan eli totemistisen suvun).

315. hantit pitävät yagun-joen-ukkoa Yavun-ikiä kaikkien joen varrella elävien suojelushenkenä
(luojahenki Num-toremin poikia).

316. hantien mukaan Yavun-iki huolehtii joen varrella elävien hyvinvoinnista, säätelee kala ja metsäonnea
ja toimii välittäjänä aliseen ja yliseen (keskisen haltijoiden luonteesta).

317. hantit kuvailevat Yavun-ikiä "loistavaksi ja väkeväksi mieheksi jonka joukkoina toimii seitsemän karhua, sata soturia ja yhdeksän urhoa" (keskisen haltijoiden taustalla oikeita ihmisiä).

318. hantien mukaan Yavun-ikin "takki koostuu karhunkynsistä, takin nauhat liskoista ja kengät käärmeistä" (joille annetaan yliluonnollisia piirteitä).

319. hantit pitävät keskisen haltijoista tärkeimpinä yugan, salym, irtysh, pim, nazym ja kazym-jokien haltijoita (ilmestyvät karhupäivillä Yavun-ikin kuvan kautta).

320. udmurttien jokiemoihin kuuluu Cheptsa-joen emo ja Pyzep-joen emo.

321. udmurtit puhuttelevat jokiemoja parantaessaan ("kuivumattomat emot, vedellänne lähettäkää pois taudit").

322. udmurttien mukaan kuolleiden sielut poistuvat näkyvästä maailmasta jokea pitkin (olevaisuuksien välillä virtaava maailmanjoki).

323. "ko ennuv juvviih oovtsai kolgeh, tast šadda stuorrâ juuhâ" (kun monta puroa yhdistyy, siitä syntyy suuri joki, saamelaiset jokien synnystä).

324. saamelaiset kutsuvat joensuuta nimellä joganjalbmi.

325. saamelaiset kutsuvat puroa nimellä jogaš (jugus=juoma, juhkat=juoda).

326. saamelaiset kutsuvat jokea nimellä johka (johtit=matkustaa).

327. saamelaiset kutsuvat sivujokea nimellä oalgejohka.

328. saamelaiset kutsuvat pientä jokisuistoa nimellä vaggi.

329. saamelaiset kutsuvat leveää ja soistunutta joen suistoa nimellä vuopmi.




330. "vezi nyrnettäy joguoz" (joen ääniä).

331. "vezi nurizoo ojas" (ojassa eli purossa, sukunimi Ojanen).

332. "nuroine om pienembi jorostu" (nuroinen=pieni puro, sukunimi Nuronen).

333. "nouziivezi" (tulvavesi, sukunimi Nousiainen).

334. "vezi nouzi äbrähien tazal" (tulvavesi joen äyräiden tasalle).

335. "juoksoo jogi hillaizeh nornettau" (juoksee, elävä olento).

336. "vezi ninnetteä ojazis" (ninnettää).

337. "vezi nirnettäy jovez" (joen ääniä).

338. "kosen niskah soaten" (niskaan saakka).

339. "kosen niska" (niska eli alkukohta).

340. "ka ei sitä aivin siinä kiehuvassa kosessa pyyvetty vain alla, sielä nivoissa niissä" (koskien alla olevat nivat, vrt. Nivala).

341. "myö lähemmö netsinne Jugakoskel kivenettsoh" (kiviä etsimään).

342. "myötäveteh lähemmä" (vrt. virtaan).

343. "jok ennen jokena juoksi, myötävirtana vilasi" (joen sanoja).

344. "ved virda kandau yhtämpäi doessa" (virta kantaa vettä).

345. "myödävirdah oli helppo männä" (joet tärkeimpiä kulkureittejä ennen vierasperäisiä pikiteitä).

346. "vezi matkuau virrassa" (vesi ja virta).

347. "joki matkuau" (elävä olento).

348. "vezi kuivau, jogi i madaloiduu" (veden pinnan tarkkaileminen).

349. "se kohtu on dovez maldo" (malto eli tyyni).

350. "maldo, kuz ei virdu pagene äjjäl" (virraton kohta).

351. "vezi lörizöv ojas kivilöin keskez" (kiviset luomuojat, vrt. vierasperäiset kaivetut).

352. "vezi matkoau lörättäy" (matkaava vesi).

353. "veen löhineh" (veden ääniä).

354. "se oli lähellä kotie se Vuokijjoki" (jokien nimiä).

355. "vezi jovez läikähteleh" (läikähtelee, välkehtii).




356. "veneh myödäzeh luglettaa" (myötäseen, myötävirtaan).

357. "vein lodzineh kuuluu ojaz" (ojien läheisyys).

358. "jovem pohju on lomukaz, ei sua verkoizie laskie" (lomukas=kaatuneita puita, haltijoille ja kaloille kuuluvat kohdat).

359. "haguo, kivie, juuripaloa" (pohjassa olevia asioita).

360. "vesi juossa lorajau" (juokseva vesi).

361. "vezi loroav ojaz matkoau" (ojavesi).

362. "kalad loimetah tyynel Kallivokossem pyördies" (kisaavat kosken pyörteissä).

363. "loajalla vejellä piti kantoa moata myöte" (laajalla vedellä, joen tulviessa).

364. "vezi lirettäy matkoau" (joen ääniä).

365. "vezi lirizöv ojaz, a ku om puhtaz vezi" (puhdas eli kirkas). 

366. "vesi juossa lirittäy" (juokseva olento).

367. "vetty lizeni jogeh" (liseni, pinta nousi).

368. "lindu jovez uiji liuguoloo" (jokilinnut).

369. "liuguzed jogirannad" (liukuset eli viettävät).

370. "kosen alla libo piällä" (koskien läheisyys).

371. "vezi likettäv ojaz, vähäizel matkoau peskuo vaste" (matkaa peskua eli hiekkaa vasten).

372. "vezi juossa liglettää" (juokseva vesi).

373. "vezi ligletteä virdoau" (liklettää).

374. "Tuuloksenjogie puaksuh lietostau" (jokien nimiä).

375. "jiä on liikkehel" (liikkuvan jään aika).

376. "se oli siitä Pitkäkoski nimeltäh se ensimäini koski, nin se piti vetöä moata myöti veneh, siitä ei lasettu" (koskien laskemisen myöhäisestä alkuperästä, haltijoille kuuluvia paikkoja).

377. "laskiettih virdoa alas" (sukunimi Virtanen, joesta polveutuvat suvut).

378. "lamervo" (kosken alla oleva suvanto).

379. "lampareh" (joessa oleva poukama, sukunimi Lampanen).

380. "vein langenuz on ojaz" (lankevus, pieni putous).

381. "tän yön vezi joves langeni" (laski).

382. "ylen on jyrkkä veen langevus" (putous).

383. "langevus on ylen jyrkky koskez" (vesiputous).

384. "jovem pinnaz on niitud, jogirandoa myö" (pinnassa eli pinnan tasalla, vrt. ihon kutsuminen pinnaksi).

385. "jovesta piälittsi mäni" (paheksuen, pyytämättä joelta lupaa).

386. "kevädvez om peälitts äbrähis tänä vuon" (äyräiden päälitse nouseva kevätvesi).




387. "pezevyy jovez, lämmin on vezi" (joessa peseytyminen, vrt. nykyiset jätejoet).

388. "äbrähiz on hiekattsaized moad, perätsuraz on jo suomoad" (hiekkaiset jokien äyräät,
perinteisiä asuinpaikkoja).

389. "jogirannass om pengeri" (penkereitä).

390. "elä seizo pengerillä, langiet jogeh" (sortuvat penkereet).

391. "jovem penger" (vrt. äyräs, törmä).

392. "jovem penkad on ylen jyrkät" (penkat eli penkereet).

393. "jogirandu on penkalleh" (penkallaan, laskee jyrkästi jokeen).   

394. "kevädvez om penkkaizis sah" (kevätvesi eli tulvavesi).

395. "penkoitti moan Jumal hyvin täz meän kohtaz" (loi hyviä penkkoja kohdallemme, luomiseen osallistuneita alkuhenkiä).

396. "vetty penzahtah rannaz nouzoo keveäl" (pensahtaa=kertyy, nousevan veden aika).

397. "keveäl vettä penzahutti joga kohtah, ylen vetyi jogi" (joen vettyminen).

398. "poiga pereidi tällä puolella" (perusti perheen joen tälle puolelle).

399. "pereidii joves poikki" (perusti perheen joen toiselle puolelle, joki elämän keskuksena).

400. "hakattih puuk kaikki niin kuj jokiev varsilla ta ne sanottih jotta perokset" (maanviljelyyn liittyvien tapojen myöhäisestä alkuperästä, puhutaan kun nähtäisiin ensimmäistä kertaa).

401. "jokivarsie oli peretty, sanottih perosheinöä" (oli perattu, vieraiden tekemää).

402. "koskes tuloo padun, bauhau kai voahtel" (putous pauhaa ja vaahtoaa).

403. "koskiloiz om padunad" (patunat eli putoukset).

404. "koski pauhoau" (pauhuaa).

405. "tulou pahat seät kun Köynäs kosajau" (koskien nimiä, koskista ennustamista, koski-sanan alkuperästä).

406. "koski bauhau" (pauhaa).

407. "kosen pauhu" (kosken ääniä).

408. "bauhuz oli tsiepit" (tsiepit eli ketjut, vrt. köydet, koskien ylitystapoja).

409. "hyväz bauhuz ollah, koskem padunaz" (patunassa eli putouksessa).

410. "koski bauhuu" (pauhaava olento).

411. "vezi bauruu koskez" (pauruu, kosken ääniä).

412. "ojam parras" (parras eli reuna).

413. "niim pamajau koski, jottei kuulu pakinoa" (pakinaa eli puhetta).

414. "pagoveez on hyvä voatteida huuhtoa, ei ole kui seisoja vezi" (pakovesi ja seisova vesi).

415. "pagovez on hyvä soboa huuhtoa, liga ielleh matkoau" (pakovesi eli virtaava vesi).

416. "veneh mäni parahah purhah, iham pohjah painu" (upposi purhaan eli pyörteeseen, koskia ei ole tarkoitettu veneilyyn, ihmisille ja haltijoille kuuluvat kohdat).




417. "omutassa vezi kierdäy kozen alla" (omutta=pyörre, syvänne).

418. "omutta on jovessa syvemmässä koh" (kuulostaa lainasanalta).

419. "vesi juoksou ojoa myötein" (juokseva olento).

420. "oja vuodaa jogee" (vuotaa, vrt. Vuotos, Vuoksi).

421. "mennäh vetty duomah ojah" (puhtaiden ojien aika, vrt. nykyajan myrkkyvedet, "teknologialla" saavutetun "edistyksen" luonteesta).

422. "tuli ojani vastah, ojasella mättähäini" (ojanen eli pieni oja).

423. "ojazet juoksoo, purozet purpettaa" (Ojaset ja Puroset, joesta polveutuvia sukuja).

424. "pagizou ku ojaine, tsurtsettau" (puhuu kuin oja, ojiin vertaaminen).

425. "ojaine tsurtsettaa" (tsurtsettaa=solisee, ojan kieltä).

426. "ojansuulois luiskahti lähti jeä" (nopeasti sulavat ojansuut).

427. "ojavezi matkoau kohinehen ker" (kohinan keralla).

428. "ojaviereksed ned on heinäkkähäd, meht on heinäl kazvoa" (heinäkkäät ojanvierekset, mehtä=kosteutta).

429. "ojelmo" (pieni oja).

430. "se oli ojelmoini semmoini" (ojelmoinen, ojalapsi).

431. "ruutsassa vezi biriu alah virdua" (ruutsa=puro, kuulostaa lainasanalta).

432. "ka jokie kun oli, koskie niit oli ta niiss oli puut, kaksi puuta rinnakkah" (kivisiin paikkoihin asetetut pitkät puut, omat ja vieraat sillat).

433. "käem pidhuot kiidzimet virdoau kui tukad" (kiitsimet eli levät joessa, pidetään vedenhaltijan hiuksina).

434. "oigie kohta jovessa kuttsuotsou plossa" (plossa=suvanto, kuulostaa lainasanalta).

435. "pitässä plossass oliin kalua pyudämässä" (pitkässä lossassa, vrt. lossi).

436. "vezi pagenoo hyppeäy jovez" (hyppivä olento).

437. "maldo, kuz ei virdu pagene äjjäl" (malto=suvanto, hiljalleen virtaava kohta, vrt. malttaa).

438. "jogi pagenou helkettäy" (joen ääniä).

439. "puadora" (nurmisaareke joessa).

440. "ojam pohjis vezi seizoo" (kesäisin kuivuvat ojat).

441. "jovem pohja" (näkyy).

442. "vez on pohjaz nygei jovez" (pohjassa eli alhaalla).

443. "soutah poikki jovez" (leveät emojoet).

444. "poikkipuolel jogie eläy" (vrt. joet sukujen maiden rajoina).

445. "älä jovem pardahal polle, nulahtattoz vedeh" (sortuvat partaat, vaarallisten paikkojen opettaminen lapsille).

446. "jovem polves" (polvessa eli mutkassa, vrt. sukupolvet).




447. "polvekaz oja" (mutkainen).

448. "jogi polvittelou" (mutkittelee, vrt. jokien polviin perustetut asuinpaikat).

449. "vezi borajav ojaizez" (porajaa, ojan ääniä).

450. "vezi borizoo ojaz virdoaa" (poriseva olento).

451. "vezi joves porizoo kosken kohtaz" (porisevat kohdat).

452. "jovem buhtu" (puhtu=mutka, poukama).

453. "vezi pulizoo ojaizez, kiviköz" (puliseva olento, kova puhumaan).

454. "vettä virdoau, kai bulkkuo keändeä" (kääntää pulkkua eli kuplia).

455. "vesi matkoau punassa" (punassa eli pyörteessä).

456. "vezi mänöy punottau" (punottaa eli virtaa pyörteinä, vrt. punoa).

457. "puohe" (virran pyörre / syvä lahdeke).

458. "vezi puoleni joves" (aleni puoliväliin, joen ajat=jokivarsilaisten vuodenajat).

459. "myö olemma tällä puolella jovem" (tämä puoli, vrt. meän puoli).

460. "mies katsou toizelda puolelda dogie" (toinen puoli).

461. "alapuoli" (ala ja yläpuoli, joen suuntia).

462. "täldä puolelda syrkkeä matkoau tämä ojanneh" (matkaava olento, syrkkeä=särkkää).

463. "täs puolez jogie" (joen puolet).

464. "em mene ni kenem puoleh, siid on selg ojaizel" (selkä ojaa koti, vrt. ojat rajoina sukujen maiden välillä).

465. "souti Hoarakosen alla" (koskien nimiä).

466. "puolempäiväm puolel jogie" (puolenpäivän eli etelän puolella).

467. "puolipäiväzel puolel jogie" (päivän ja joen suunnat, omat ilmansuunnat=ilmaistaan milloinkin tärkeimpänä pidetyn asian mukaan).

468. "purakko" (puro).

469. "vezi burajav ojaizez" (purajaa, puro-sanan alkuperästä).

470. "koski burajau" (kosken ääniä).

471. "purha nousoo" (purha eli kuohu).

472. "kossessa om pyördiä, suuri burha" (pyörteet ja purhat).

473. "kossen burha" (vrt. sukunimi Purhanen, koskesta polveutuvat suvut).

474. "koski valgieda burhoa keändeä" (valkoiset purhat).

475. "kossem burhaz ei soa venehtä ajoa" (pyhinä pidetyt kuohukohdat).

476. "vezi burhalleh matkoau" (kuohuina).




477. "vezi burhahtih ojas kevädaigoa" (purhahti eli kuohahti).

478. "ojaz vetty burhahutti diäle" (kuohautti jäälle).

479. "koski purhoau" (purhoaa, sukunimi Purhonen).

480. "koski burhuau" (sukunimi Purhunen).

481. "jovez vezi burhoaa" (kuohujen katsominen=kosken pyhittämistä).

482. "koski burhoav äjjäl keveäl" (purhojen aika, äjjäl=kovasti).

483. "rözöttäv vezi buhroau koskez" (kosken ääniä).

484. "vezi burhoau pagenov ojas kulleh" (kuohujen katsomista, vrt. omituinen "rukoileminen", "meditoiminen", luonnonusko=aisteihin perustuvaa, sisällä harjoitettuja uskontoja aidompaa ja vanhempaa perinnettä).

485. "elä aja venehtä, siid on burhavokohta" (kuohukohtien vältteleminen, uskotaan kuuluvan koskenhaltijalle).

486. "burhoannan täh voiji paissa, a kohuz ei soa paginoa ellendeä" (paissa=puhua, paginoa=puhetta, ellendeä=ymmärrä).

487. "kossen burhu kuuluu" (purhu eli kohina).

488. "Kulmun koski se burhuu andau, ei soa vetty tuta mi on burhuu" (koskien nimiä).

489. "Imatran koski burhuou äjjäl" (vrt. Imatran voima, pyhät paikat korvattu "betonipadoilla" ja "tuotantolaitoksilla").

490. "vezi purhuou koskez" (purhuaa eli kuohuu).

491. "veem burineh" (purine).

492. "nurmella om pikkaraini puro" (nurmien läpi virtaavat purot).

493. "siel oli puro, mänim purov varrella" (mieluisa paikka).

494. "minne matkoap puro" (puhutaan kuin elävälle olennolle).

495. "tuolda kallivolda kolme puruo tulou" (kalliopurot).

496. "puroz vezi norizoo" (norisee, puron kieltä).

497. "miz ennen jogi juoksi, siid viegi puro juoksou" (joesta keksittyjä vertauksia).

498. "ojazet juoksoo, purozet purpettaa" (Ojaset ja Puroset).

499. "purokas nurmi" (Puroset ja Nurmiset).

500. "se om puromoa" (purojen halkoma maa).

501. "purtakko" (pieni oja, vrt. puro).

502. "dovessa vezi burtsiu" (purtsii eli kuohuu).

503. "äbrähäz vetty puzerdau, vezisuonez" (maan alla kulkevat joet).

504. "toisem puolem matkai putahittsi a toisella puolella oli eno" (pudas ja eno, sivuhaara ja emojoki,
vrt. sukulaisnimi eno).

505. "kevöällä tuldih pudahittsi" (joen pudasta myöten).

506. "kivi putkahti dogeh, ken lienöy lykänny" (putkahti eli putosi, vrt. sukunimi Putkonen).




507. "niiss oli puut, kaksi puuta rinnakkah" (koskien ylityspaikoissa).

508. "puvas on kuiva semmoni kivikkö, kuivall aikoa ei ni peässyv venehet kulkemah" (pudas-sanan merkityksiä).

509. "tuosta pudahaz olen soanuh äijä kaloa" (joen pyörteestä tai syvänteestä).

510. "kasvo lapsi karjalassa, kesän kellossa asutti, putahilla puolen vuotta" (laulun sanoja).

511. "vähäl pyrryl et peäz ojas peälitsi" (hyppäämällä ylittäminen).

512. "vezi pyörii liketteä, haudaizil on joga kohtaine" (pyörteiden aiheuttamat haudat eli kuopat).

513. "vain kun alkau se pyörrevesi nin niissä pyörteissähän sitä pyyvettih" (kalastettiin kosken alla olevissa pyörteissä, ihmisille ja haltijoille kuuluvat kohdat).

514. "kossem pyörre" (pyörivä vesi).

515. "kossen oal pyördieh pyörähteäteh" (pyörteiden ihailemista, veden ihmeitä).

516. "randupyöre" (joenmutkan aiheuttama pyörre).

517. "kivempyöre" (kiven aiheuttama pyörre).

518. "koskem pyördielöiz vezi valgiel burhoau" (valkeana purhoava vesi).

519. "pyördiez vezi vuahtel on" (vaahtoaa).

520. "pyörrevedeh elä rubie kezoil, pyörre painoa" (älä ui pyörteissä).

521. "pyörrevirda vedeä järillehpäi" (vetää luokseen, pyörteiden voimasta).

522. "pyördää ielleh järilleh vettä" (ielleh järilleh=edes takaisin).

523. "siitä vesi alko kiinitteä häntä ylähäksi päin" (kiinnittää eli pitää kiinni, virtaavan veden voimasta).

524. "täl puolel jogie roih äjjiä teriämbä pälvie" (tulee aikaisemmin pälviä, kotijoen tunteminen).

525. "vezi bölizöv ojaizes kivilöin väliz" (kiviset ojat).

526. "jovez aiga pölkyn tabaimmo" (tapasimme eli löysimme).

527. "hyvä sää, ihana ilma, kalat koskessa kuttoo, siijat Kiekan sillan alla, lahnan parkit Lappalossa"
(Kiekan ja Lappalan kosket, pidetään naimisissa olevina sisaruksina, vrt. samojedien vastaavat
uskomukset).

528. "kolome on koskea kovoa, kolome vuorta korkeata" (kosket tunnetaan kovuudestaan,
vuoret korkeudestaan).

529. "kolomet on koske kovvo, mut eii ov Vuoksev voettanutta" (karjalan tunnetuimpia koskia,
ennen suurten koskien tuhoamista).

530. "ite vanha Väinämöinen, rinnoin ruohoillen rupeisi, istui vesi-kivellä, näki kuplan kulkovaksi"
(kuplan kulkevaksi, virtaavasta vedestä ilmestyvä Väinämöinen).

531. "joki vanhan Väinämöisen, virta vieretti merellen, ulapallen aukeallen, suurellen meren selällen"
(mereen virtaava joki, vrt. Väinö-joet).

532. "nouse neitonen veestä, umpilakki laineesta, hieppahelma hierteestä, punaveri pyörteestä,
tuekseni, turvakseni, väekseni, voimakseni" (ojanhaltijan kutsumista, nostettu vesi lasketaan
takaisin niin että vesi poreilee).

533. "nouse neitonen veestä, hienohelma hettehestä, miehen ainoan avuksi, yksinäisen ympärille"
(luettaessa lyödään virran pyörteeseen kolmella pihlajanoksalla ja nostetaan vettä kohdasta josta
hiekka nousee).

534. "tulen on synty taivosesta, väinäistä veen synty" (väinä-sanan ja veden yhteydestä,
vrt. alkuhenkenä pidetty Väinämöinen).




535. "Laukaj joki on kalakas joki, sielt saap kalla hyväst" (kalajoet).

536. "tosa Pusan koskeski om piäni kalampoikki et vilise" (koskien nimiä, nimettyjä=tärkeinä pidettyjä paikkoja).

537. "kalastelin tual jokisuusa" (kalaisat joensuut, vrt. suihin rakennetut pyhäköt).

538. "siäl on semmost kalekivipohja pitki matka, siäl on krapui" (joessa sileää kalekivipohjaa eli mukulakivipohjaa, rapujen elinpaikkoja).

539. "venel lähti Kauon alta kalahimittain Kolehmaiser rantaa kohti" (vene kääntyi koskessa sivuttain,
jokaisella perheellä oma rantansa).

540. "siinä Särkipuron kohalla on kaljannetta" (ohutta ja kirkasta jäätä, vrt. iljannetta).

541. "soon siä jojen kaltaalla" (kaltaalla eli törmällä).

542. "vesi murta kallast" (kallasta eli joen törmää, vrt. Kallanen).

543. "joki on niin kalliokko ja kuiva" (kuivan joen aika).

544. "älä päästä kalphav venettä virrassa" (kalphaan eli kääntymään vinoon, virtojen tuntijat).

545. "kalapahtipa se kivheen" (vene kiveen).

546. "päästätin menemhän kalapattain ja se se koskahti kivheen" (päästin veneen kääntymään koskessa, 
vrt. käydä kalpaten).

547. "maa kalttaa jokehem päin" (kalttaa eli kallistuu).

548. "ne oli semmosie vähän kameroeta koskie" (kameroita eli vaikeakulkuisia, vrt. vanhempaa perinnettä
oleva koskien kiertäminen, ihmisille ja haltijoille kuuluvat kohdat).

549. "kevväällä se niitty tuluvan jäläkeen kanahkoettuu ja liitottuu" (kanahkoittuu eli limoittuu,
tulvien vaikutuksista).

550. "ku kujertelee sen Juurikasojan kankeroessa" (ojaa myötäilevä polku).

551. "Karttimojokkea peäsöö soutammaan melekein koko matkan, pittää muutammiin moakannakkeijjen kohalla vetteä venettä" (vetää venettä maakannakkeiden kohdalla, joet=omia eli päästöttömiä kulkuteitä).

552. "Matilav virta oj järviin kannas" (järvien välisellä kankaalla).

553. "se or raskas homma jos sattuu pahastik kantteesseen" (kanne=sivuun painava vedenalainen virtaus).

554. "se kun aena viepi tuonnek kantee alle" (kanteen alle, kosken virtaus).

555. "Pettäenen oli kannevvetinen" (koski Kajaaninjoessa).

556. "siellä kaet ne Naamajjokivarressa hehir reistaavat kannustella" (elävät, pärjäilevät, jokien varsille asettuneet perheet).

557. "virta kanto venneen liijan alas" (joen yli soudettaessa).

558. "a semmosen tirma alta kun ol vielä se kanto" (tirman eli törmän alta, veden kanto).

559. "ei nyt tul kaloi, on nii kova kanto" (kanto eli pohjavirtaus apajalla, kalastajat=virtojen tuntijoita).

560. "kosken niskkaan tehhään kaplastus törmältä puolelta ja toeselta vittaan" (tukeista tehty kävelytie,
omat sillat=väliaikaisia, vieraat sillat=kiinteitä, joen pyhyyden unohtaneita).

561. "poikkikareeseen" (koskesta tulevaan poikkiaaltoon).

562. "minä pijinniv vähä karreissa nuiv venneini" (karreissa eli poikkivirtaan, koskea laskettaessa).

563. "se on niin matala suusta ja kulkuu yli karin" (joen suu, matala ja kivinen).

564. "ku on semmonen kirkas karikkopohja, jojesa ni, sem paremmin näkkeepi" (kutevan harjuksen,
kalojen elämän ihaileminen).

565. "karipankki ov virrassa elim mievossa koskessa, sit ei vesi liikuttelen niin ku hietapankkia" (karipankki=sorasärkkä, hietapankki=hiekkasärkkä, virta=mieto koski).




566. "siinähäm myö istuva karitettii rantapenkalla" (penkalla istuminen).

567. "isoja siikamäljänöitä tuola vain Täränövväylässä mutt ei tässä kariväylässä" (kariväylässä eli hiekkapohjaisessa väylässä, kalojen liikkeiden tunteminen).

568. "mää jokkee karassa vähä itseet kylmäl veel" (jokeen karaisemaan itseäsi).

569. "karonen koski" (karikkoinen, vrt. Karonen).

570. "on niin karkijaa, sen ov virta syöny" (virta syönyt jään karkeaksi).

571. "heti vähä ulompana jokivarresta on niin karut maat" (vrt. jokia reunustavat vihannat maat,
veden ja kasvun yhteydestä).

572. "mitä sit koko koski, ko rannakki noin kuahaa" (sanottiin poikien perässä juoksevalle tytölle,
koskista keksityt vertaukset).

573. "ojan pohjaan on kasavuntunu liajua" (liejuiset ojat).

574. "se rupiaa kassaahan kosken ylipuolelle" (kasaamaan jäitä, joen lähellä asumisesta,
jokainen kevät erilainen).

575. "joen vettä suun kasteeksi" (pintavesiä juovat=ymmärtävät puhtaan veden tärkeyden, 
vrt. omituiset "vesistöjen saastuttajat").

576. "se on kasvanna ves, jotta se kulkoo kauvas moan peällen" (joen vesi kasvanut, sateiden jälkeen).

577. "vesi rupejaa kasvattammaan kosken alleh hietapakkoa" (veden voimista, toimii maiden luojana
ja muokkaajana, vrt. maata vanhempana pitäminen).

578. "se on nii katalaa virraj jää" (katalaa eli helposti pettävää).

579. "siält jojest katellen se on aika korkia" (joesta päin katsellen, joensuunnat).

580. "katottaa se outua niim palijo että moneltai jää lähtemätä" (jää kahlaamatta virran yli pimeällä, päivä=ihmisten aikaa, yö=henkien aikaa).

581. "min oli huutannu niin kovasti ett oli kuulunnu ihan sinnet toisellep puolen jokia" (lähekkäin asuvat sukulaisperheet, omat "kylät").

582. "kauhiiv vahvalta kuluk siinä ojassa ves" (jokainen oja erilainen, vrt. yksilöinä pidetyt haltijat).

583. "aivan auki keskijoki, on ollun niin kaunista tämä talavi" (kaunista eli lauhaa, talvien vertaileminen
joen jäätymisestä).

584. "semmonen kiukka mutka ja louhi, jossa om peäsäk kaopalla" (koskessa jyrkkä mutka ja louhikko,
vrt. Kiukkanen, Louhinen).

585. "tulittako te jokivartta vai maantien kautta" (omat jokivarret, vieraat jokivarsia tuhoavat maantiet).

586. "vähäv veen aikana ei kauvullev vesi tuu" (vähän veen aika).

587. "se käypi vielä se joki kauhian suuren mukan siinä" (mukan eli mutkan, vrt. Mukkanen).

588. "oja on keiviny, se pijan alakaa vyöryvä" (keivinyt eli pullistunut).

589. "lopult se kehittyy oikeij jojeks sit" (kehittyy joeksi, pienemmistä haaroista kehittyvät joet).

590. "ketri" (virran pyöreäksi kuluttama kivi, vrt. ke=kotoperäinen pyöreää ja pyhää tarkoittava sana).

591. "luot keikku yläällä" (luodot, tulvivalla puroniityllä).

592. "sitte jos s olis suora keino mutta ku s on nin kirotun kaltto laskea ja tulisem mukkanen"
(kalteva ja mutkainen koski, keino=matka).

593. "eiköhän me sentähä jotenkuten päässä ylitte tästä kosken kohalta, ko keinottelemma"
(kosken yli keinotteleminen, kivikot=omia ylityspaikkoja).

594. "siä toisella pualella ov vähä parempaa maata mutta kyllä tämä puali semmosta kekkeliä om paremmi"
(toinen ja tämä, joen puolet, vrt. naapureiden kutsuminen toisilaksi).

595. "kävelie jojenkeulal" (keulalla eli törmällä).




596. "ku oli yöllä kelepo pakkane, niin jääty tuo jokiki" (joen jäätyminen, omat vuodenvaihteet
=oikeista asioista).

597. "ei sielä korkialla töyrällä kasva muuta ku kuivia heinän kelttyjä" (vähäkasvuiset töyräät).

598. "se on semmosta kelttyö tuo joen ranta jotta siinä ei kasva mikkää" (vrt. keltainen, maan värejä).

599. "keläs" (hiekkaperäinen joenrantaniitty).

600. "kentas" (nurmea kasvava jokiäyräs, vrt. Kentanen).

601. "käveltiim pitkij jokikenttaa" (jokia ympäröivät kentät, perinteisiä asuinpaikkoja).

602. "kenttä" (joen rannalle muodostunut hiekkaharjanne).

603. "tuollahan tuo jo törmällä mennäk keplottellee" (jokitörmät=omia kulkuteitä, polkujen paikkoja,
vrt. Törmänen).

604. "viet rupesiit kerkiimää" (vedet kerkiämään, sanotaan vedenpinnan laskiessa).

605. "kuka sen tietääkääk kuinka moninkertanej jää siinä nyt on tuossa kosken alla" (koskien jäätymisestä).

606. "joes on semmonen kertajää" (kertajää eli jään päälle muodostunut uusi jää, jokijäiden petollisuudesta).

607. "tuollahan se joilla souteli kesittäin, eipä se juuri muuta teheny" (jokien ystävät).

608. "mut aina ajjoit rantoi myötä, ei ajaneet keskautta myötä" (rantoja myöten ajaminen, 
vrt. kotoperäiset kevyet veneet).

609. "ajetaampa keskihotua" (keskihotua eli väylän keskeltä).

610. "tämä puro oh hyvin kivistä keskijuoksulta" (vrt. alajuoksulta, yläjuoksulta).

611. "minä keskijuovaa selijälleni" (keskijuova, joen keskikohta).

612. "nyt on koski vielä palijo korkiammalla keskivettä" (keskivettä eli keskimääräistä vedenkorkeutta).

613. "lähellen sitä kesku uomoa" (joen keskiuomaa).

614. "siellä on aevan viilinä kesäheltteillä ruostetta purossa" (rautapitoiset purot, ruoste=myöhäinen lainasana, vrt. kotoperäinen simi).

615. "tuossaej joessa om matalikko, että kesäkuihe aekana pittää aeroilla lykkiev venettä" (matalan veen aikana, vrt. vanhemmat sauvotut jokiveneet).

616. "täyty kulkea aivan kesäväylää" (kesäväylää, matalan veen aikaan kuljettua).

617. "se käyttää niinku hieno virrajjuoksu sillä se puhe" (virtaan vertaaminen).

618. "syksyn kevi jokivesi tul pääl" (jokivesi niityn päälle, syksyin keväin).

619. "nii holisoo kun keyväinen oja" (ojaan vertaaminen).

620. "kevätpaisuntaan aikana täs meirän likill on isoo joki ja sitte se kohta kuivaa ettei oo kun mutkitteleva hietaanen tila" (kesäisin kuivuvat joet, paisunta=tulva).

621. "saattaa olla että jakaa kahtahalle" (joki jakaa ukkosen kahtahalle, joen ja ukkosen väleistä).

622. "siin on sellanej jakoos" (kosken niskassa jakaus, kohta jossa virta haarautuu).

623. "saa kiivetä ylös törmää jaksonsa" (törmän kiipeäminen).

624. "joki tekkee aika mutkan siinä vainion jallaasa" (joen mutkat).

625. "semmonev vähänen talo siinnä koskej jallaassa" (kosken jalassa eli aluksessa, jokia ja ihmisiä kuvaillaan yksillä sanoilla).

626. "kyl se jokijää jo jalkaihmisen kestää" (jäätyvät joet, vrt. heikkovirtaiset).

627. "joki on nii matala et jalkpohjitsi yli pääsöö" (jokien koosta, vrt. leveät kymet eli kemit).

628. "jalkonen missä on veto kosken sivua" (jalkonen=kohta koskessa jossa vene vetää kosken sivua).

629. "virraj jamassa" (myötä ja vastavirran jamassa, rajassa).

630. "vähitellej janttuu ves juoksemmaan" (janttuu juoksemaan, purossa).




631. "siinä vesi jakoo kahtia" (vesi eli joki).

632. "joki jaotus kolme ossa" (Kolmhaara-nimisessä paikassa, pyhinä pidetyt jakopaikat, entisiä pyhäköiden paikkoja).

633. "se rupiaa joki luomahaj jäitähän" (luomaan jäitään, keväällä).

634. "miehet parkkasvat itteh jorpakkah, jelmih" (jelmiin eli jokeen).

635. "jättilääsen voita" (kosken alle kerääntynyt vaahto).

636. "älkäi menkäi rapuu jojehhaltija viep" (vieras ravustaminen, oma joenhaltija, voitu pitää haltijan hahmoina).

637. "en käönyj joehhankoa etempänä" (joenhanko=sivu ja pääjoen yhtymäkohta).

638. "juoikallas" (joen ranta, rantajyrkänne).

639. "kuurthen yli saattaa hyvin laskea kun jo ei ole kuohua" (kuurteen eli kiven virin, kosken laskijoiden sanastoa).

640. "kävelie jojenkeulal" (keulalla eli rannalla olevalla niemekkeellä).

641. "jätetti kesselimmen jojenkorvalle ja menti itte uimaa" (korvalle eli rannalle, ranta=lainasana, strand).

642. "tuossa joelleovassa olin koatuo venneen kansa" (joenleuka=joen suulla oleva niemi, jokea kuvailevat sanat).

643. "joennielu" (virtaisa kapeikko).

644. "käötiim me joenniskalla asti" (joenniska=joen lähtökohta isommasta vedestä).

645. "joennoro" (pieni joki, vrt. Noronen).

646. "joempakka" (pakka=korkea ranta, vrt. Pakkanen).

647. "istukoo tuoho juempartaale ja uottakoo, miä tule iha het" (joen partaalla istuminen, joen palvonnan muotoja).

648. "annav venneem mennäj joempartaaseen" (parras=ranta, törmä).

649. "mie harppasin ylittem mus se jojempentura lohkeskih ja mie kaatusin selälleiv veteh" (yli harpattavat joet, pentura=penkere).

650. "juepohjukka" (joen pohjukka, jue=joki, ju=jo).

651. "siinä joempolovekkeen kohalla" (polveke=mutkaan jäävä niemeke).

652. "siinnä juompolven niemukkeessa missä ennen ol aina työsia" (juonpolven=joen mutkan, vrt. juo-da).

653. "männää joempolvee ongelle" (polvi=mutka, mutkaan jäävä niemeke).

654. "joempolovi, äkkimutka tuolla Kajamaj joessa" (polvi eli äkkimutka).

655. "juempoukama" (poukama=mutkan lahdeke).

656. "jojempuast" (luonnonheinää kasvava ranta, vrt. pudas).

657. "sen näkkee vuomala eemäksi tuola se joerreikä on" (vuomalla=aukealla suolla, emäksi=pääuomaksi, joenreikä=suu, suot=jokien lähteitä).

658. "rannat jääty vae joenselekä pysy sulana tammikuuhun asti" (selkä eli keskivirta).

659. "jojentöykäs" (töykäs=korkea törmä).

660. "joentöyry" (töyry eli törmä).




661. "sit meil ol jooevartta siel" (meillä joenvartta, jokien varsille asettuneet perheet).

662. "joenvarsiniityllä kasvaa paremp heenä kun suomoalla" (heinäiset jokivarsiniityt, monimuotoisuus=omaa, yhden heinän viljeleminen=vierasta).

663. "jojevviertä tulin tänne" (joenviertä matkaaminen, omia teitä).

664. "kulki pitkin joenvierustaa" (vierustaa eli viertä).

665. "ei tahtont tuost juoäprääst päästä yllää ko polvillaa" (joen äpräästä eli äyräästä).

666. "joestin" (joen laskukohta järvessä, myös joestime).

667. "myö sanotoa juohakkieks sellasta luonno oja uomoa" (juohakkeeksi luonnon ojan uomaa, ju-sanan johdannaisia).

668. "johre" (joen tai ojan sivuhaara, joka voi kuivuakin).

669. "johe" (joen suun matalikko).

670. "pittää se jonkulaista kähyäki" (koski).

671. "ja siittä se sittes se juoma johtu" (juoma johtui, joki-sanan johdannaisia).

672. "siin virtoa sellane pien jokerma" (jokerma, pieni oja).

673. "enne tahtoit tehä ojat jokeroesia" (jokeroisia eli mutkia, mutkittelevat luonnonojat).

674. "puro juostaj jokeroetteloo" (juokseva olento).

675. "jojes oli jo hirmuunen paisunta" (paisunta eli tulva).

676. "jois on jottaah hakojjaah haukijjaak" (jokihauet, vrt. järvihauet).

677. "piej joej juopero" (joen kokoa kuvailevat sanat).

678. "kevväillä tullee jokivettä suurista jokkeista niin se om mustaa ettei se nävyp pohoja" (mustat tulvavedet, maansekaiset).

679. "näissä jouvissa" (jouvissa eli joissa).

680. "yl juojest männöö silta" (omat joet, vieraat sillat).

681. "tuvvai vettä juesta" (joki=veden antaja).

682. "nyt on tervveys toesella joella" (toisella joella=mennyttä, joesta keksityt sanonnat).

683. "älä men kalhima stä jokiahret" (pyhinä pidetyt jokiahteet, ahde=törmä, äyräs).

684. "kyllä se kerran sattu kumma tappaus pohojapuolella jokiahetta" (joki=jokelaisten elämän keskus,
elämä tapahtuu ympärillään).

685. "Kesselin jokihoaraan koskiin alle" (nimetyt jokihaarat).

686. "ne kuivi helpostis sitte ne jokiheinät" (kerätyt jokiheinät, eivät kasva muualla).

687. "velem maahaj jättämää jälkee sanotaa jokijuavaks" (jokijuovaksi, vrt. tulvien jättämät jäljet).

688. "siinä jokkoarteessa söe kalat hyvästi onkee" (jokiarteessa, vrt. arto, ahde, aarre).

689. "männää tuone jokkaltaale" (altaalle eli rannalle).

690. "mie olen niit jokkulkui tehnyp pal" (jokikulkuja eli matkoja).




691. "jokikurkku" (joen ja järven yhtymäkohta, vrt. merenkurkku).

692. "alahisempia paikkoja noita jokilaksoja" (alavia jokilaaksoja myöten, kulkee tulvavedet, vesi=ei liiku ylämäkeen).

693. "tuommosisa jokilaiteisa" (kasvoi vattuja, joki=monenlaisen elämän ylläpitäjä, vrt. jokivarsien pilaaminen teillä, pelloilla ja rakentamisella, oikeassa suomessa=pyhitettyjä).

694. "jokilammi" (leveä joenkohta).

695. "jokilalva" (lalva=latva, alkupää).

696. "joklonteessa" (lonteessa eli laaksossa).

697. "jokiluhtia ja luamaluhtia" (tulvivia jokiniittyjä).

698. "tuolla jokluomassa on hyvä uimapaekka" (jokiluomassa=veden syövyttämässä syvennyksessä, 
joen penkereessä).

699. "Ahamasen nyl laskee vaehka ummessa silimin kul liev vähänkääj jokimiehev vikkaa" (oudolta kuulostava koskien laskeminen, vrt. kevyet ja kiikkerät omat veneet, pään päällä kannettavat).

700. "juuri siihen jokimukkahan souvimma venehen" (mukkahan eli mutkaan).

701. "niitä Pyhäkoskia laskettiij jonniim matkoo" (koskenlaskijat=kosken pyhyyden unohtaneita, ei mainintoja sukulaiskansoilta=vieras tapa).

702. "on se semmonem pieni jokinen siinä" (jokinen eli pieni joki, nen-päätteen merkityksestä).

703. "se oj jokista maampaikka" (jokiset paikat, jokien ystävien asuttamia).

704. "se Pohjammoa kuuluu olevah hyvij jokista seutua" (joista ja metsistä eläneet oikeat pohjalaiset, 
vrt. omituinen "maanviljely").

705. "tuossa jokinenällä on Hieta-Aleksin talo" (jokinenällä eli töyräällä).

706. "oli jokiniemekkeestä yli joen kulukenna" (jokiniemeke, matala ylityspaikka).

707. "jokiniskkaav viijjääj ja löysättään toas toesellej joelle" (viedään lautta jokiniskaan, niska=kohta josta järven laskujoki alkaa, vrt. Niskanen).

708. "kyllä se kuuluu näin tyvenehellä tuolta jokiontolta asti" (ääni kuuluu jokiontolta eli uomasta).

709. "oltiij jokipartaasa onkella" (onkipaikat).

710. "siin myä istuttiin jokpenkal ja katteltiin kun ves virtas etiämpäin" (jokipenkalla istuminen=joen pyhittämistä, omaa "rukoilemista").

711. "venneillä kulukovat sinnej jokiperrään" (jokiperään=lahtimaiseen joen pohjukkaan).

712. "meiräv väki oj jokipielellä heinäs" (jokipieli=joen ranta, suistomaa).

713. "jokipii" (joen lähtökohta järvestä, vrt. niska).

714. "mennääs tonne jokipiihin asti" (jokipiihin eli rantaan).

715. "se makkaa jokipiitalla" (piitalla eli törmällä).

716. "min olem paattipelillen niiv vähä tuttu vaik olen täs jokipiitas elämäni asunu" (omat jokelaiset, 
vieraat paatit).

717. "mikäs mulla sitte oli hätänä kum pääsij jokipintaan" (sydänmaasta jokipintaan, jokien mukaan liikkuminen).

718. "saavak käyväs sielä jokipohojasa" (jokipohjassa, matalan veden aikaan).

719. "semmonen kolo että oj jokipohian tasala" (jokipohjan tuntijat).

720. "siin olliit siin jokpolvekkies" (jokipolvekkeessa, vrt. polvessa, mutkassa).




721. "sai mää sielt jokipuostast kilti jouko niit maaniitheini" (jokipuosta=joen vierus, rantaniitty).

722. "se jokipurakko välisä" (jokipurakko=pieni / vähävetinen joki).

723. "jokipurama" (kapea joki, vrt. puro).

724. "tätä jokirintaa tuli sitten sellaanen kyläntiä" (oudot kylät, oudot kyläntiet).

725. "jokirotko" (syvä jokiuoma).

726. "kyllä n o huanoja ne jokiveret ruakavesiks" (jokivedet ruokavesiksi, vrt. järvivedet).

727. "ei se tuuli mettässä tunnu, mutta tässä jokirungassa se puhaltelee" (jokirungassa=uomassa, aukossa, joki=eroaa metsästä).

728. "Joksoareks ne sannoo tuollaev Vanhalaj joessa, ympäris sej juoksoo ves" (jokisaaret).

729. "siitä jokisivua pitkin se uusi tie pannaan kulukemaan" (omat jokisivut, vieraat pikitiet).

730. "kalastelin tual jokisuusa" (kalaisat jokisuut).

731. "siell om merellä semmosia hietapankkeja, siinä jokisuulla" (joen kuljettaman hiekan muodostamia matalikkoja).

732. "paekon on tuossa jokisuulla niij jyrkkä viilo, kun tuo seinä vaen" (jyrkkä viilo, vrt. viilto, vrt. äkkijyrkkä).

733. "Utoksej jokitakalot" (jokitakalo=jokitörmästä alkava takamaa).

734. "tänne ei ollum muuta kun kinttupoloku vaan, pitkij jokitörmää" (törmiä pitkin kulkeneet kinttupolut, 
oman asumisen jäänteitä).

735. "jokitörmie, aevan nurmikoeta, kukkaheinikkoa" (heinikkoiset jokitörmät, heinien ystävien aarreaittoja).

736. "jokitöykisä" (töykissä eli törmissä).

737. "se on jo iso lasti, se ei uikkaak kaekista jokiuurista" (uurista eli uomista).

738. "jokivanan kohta se järvessä viimeksi jäätyy" (jokivana=järven läpi kulkeva joen virtausväylä).

739. "alempaahan nek kaikki on tullehek koko jokivarresta" (alajuoksulta tulleet asukkaat, vrt. sisämaassa sijaitsevat yläjuoksut, jokikansa ja sisämaan kansa, eri kansoja).

740. "jokivarsikhat" (joen varsilla asuvista).

741. "aivan se on kesällä venekulku jokivarsilaisilla" (veneillä liikkuvat jokivarsilaiset).

742. "se oli kuitenniip paremppoo kun tämä jokives" (lähdevesi, jokivettä parempaa).

743. "se oli siä jokiviemerös" (jokivieremö=viertävä joen ranta).

744. "jokvieru" (korkea ja kalteva jokiranta).

745. "älä määj joer rannalle, Jokiukko tulloo ja viep matkassaa" (lasten varoittamista, joki=vienyt monta lasta).

746. "ei saa männä ranta, Jokiäkki tullo" (jokiäkki, vrt. näkki).

747. "Sinatin naine näki Jokiämmä, istuz lautil ja harjas lassunka päät" (istui lautalla ja harjasi päätään lastulla,
joki=näyttäytyy ystävilleen).

748. "Jokiämmäh helmi" (rantaan ajautunut ulpukan siemen).

749. "vesi tulvii yli jokiäöräitten" (kevättulvien aika).

750. "sattu jeälaotta tulemmaav vielä sieltä jokiäprräästä" (jäälautta jokiäyräästä, jäiden lähdön aika).




751. "jokka" (joen ja järven välinen kannas, vrt. Jukka).

752. "jokka" (joki, vrt. Jokkanen, joen sukuja).

753. "on siinä pieni jokuunen" (jokunen eli pieni joki).

754. "joloo myöten juoksoo ves" (joloo=uraa, uomaa, jo-sanan johdannaisia).

755. "joki juostaj jollittaa" (juokseva olento).

756. "se on semmoisessa jomotoksessa, seij juoksem minnekkää" (puro ei juokse minnekään, vrt. kesäkuivat).

757. "nu et siä sit veittiäs siält ylys jompsast" (jompsasta eli joesta).

758. "miss on hyvä vein käönti että siin eij oom mitää, muuta kun jonkeat oallot vaen" (koskien tuntijat).

759. "kun ei ossoa oekeij jonoveillä viilletteän nin siinä se or ristioalto" (jonovesi=kosken tasainen valtavirta, juonne).

760. "seij ook koskia vaam mennee aivan jontona" (jontona=voimakkaana ja tasaisena virtana, jonnot ja kosket).

761. "Valajaskoski on pitkäjontonej järkiihän, semmosena jontona melekeen koko koskem mennee" (pitkäjontoiset kosket).

762. "koskenniskasa on kans jontoaalto ko se ei putuak kovij jyrkkänä" (koskenniskassa jontoaalto, 
koskien tunteminen).

763. "jontopaikka" (suvantopaikka joessa, vrt. Jontonen).

764. "väyläsä se jonto vesi huilaaki" (jontovesi=ilman kuohuja virtaava voimakas vesi).

765. "suorhaan menee jontovesi koskessa" (suoraan menevä jontovesi, vrt. kuohuava koskivesi).

766. "nivasa oj jontovirta, ei ota aaltua" (jontovirta=vahva ja yhtenäinen virta).

767. "huilasima jontoväylää rantapuolelta Laskupaatta" (jontoväylää=kuohutonta valtaväylää).

768. "siin on kans semmonej joortani että s ov velensyämä" (vedensyömä eli virran puhkaisema kohta).

769. "joramo" (syvä kohta kosken alla, jyrhämä).

770. "purossa vesi juostak lorisi ja jorisi" (puron ääniä).

771. "meinasim puota jorkattiin ku kävelij joim penkkaa ja maa lohkes" (lohkeilevat joen penkat).

772. "jorma" (pieni syvänne joessa).

773. "purojorri" (pieni purokala, oikeat vedet=täynnä elämää).

774. "siitähän se vuaran alati mänöö kalamiesten jotos Ahvenlammin piähän" (jotos eli pieni oja).

775. "oli siinä joutokäyrä koski vaee heleppohan sit oli laskia" (joutokäyrä koski, oma kosken laskeminen
=tavallista jokea pitkin matkaamista).

776. "kaikej julumin oli se Pentim mutka ku ihan suoraan kallioom puski se koski" (julmin kohta koskessa, nimetyt mutkat).

777. "joki juostaj juokeroep" (juokeroipi eli kiemurtelee).

778. "meirä hajetham puhurah vesi tuasta juaksovasta kohorasta" (puhdas vesi, puron juoksevasta kohdasta, puhtaiden vesien aikaa, ennen "edistystä").

779. "missä vettä ol lähellä semmosta juoksevata vettä" (juoksevaa vettä, juosta=joki-sanan johdannaisia).

780. "semmone juaksevaine oja" (juokseva olento).




781. "se oj joki juoksulla" (juoksulla=tulvii, virtaa nopeasti).

782. "se ol laskuoja, sanottu vaaj juaksuksi" (juoksuksi laskuojaa, oma kieli=paikallista, jokaisella perheellä omat sanansa).

783. "juolevanna putoaa vesi ku ei olel linkkapaikkoja" (juolevanna=loivana, linkkapaikkoja=koskia).

784. "kymijjuoma kulkee keskel järvee" (kymin=joen, juoma=uoma).

785. "siij juamal kävi kova virta" (juomalla eli uomalla, juo=joki).

786. "se ol siit se jooe juoma nii matala jot siint ei tahtont päässä merele" (jäiden kuljettaman mudan tukittua joen uoman, mereen laskevat joet).

787. "sillä on kyllä alakulähteennä pitkät juonet" (joella pitkät juonet, vrt. soista syntyvät joet).

788. "joki oj juonikko, tietää suurt tormee" (juonikko eli juovikas, tietää myrskyä).

789. "juonteva joki" (juonteva eli vuolas).

790. "juonto" (joessa käyvä virta).

791. "juontovesi" (kohta jota pitkin venettä ohjattiin koskessa).

792. "menkkä enemmä oikkial, siäl o juap" (juopa=uoma, väylä, sivuhaara, syvänne).

793. "älä sinnej juapaan nyp päästä" (venettä).

794. "aikan seurasi sitä juoperoo mut sitte se hävis sinner risukkoon" (juopero=mutkitteleva ja kapea oja, luonnonojat=vaikeakulkuisia, yli hypättäviä).

795. "niitä ojaj juoperoeta mitä myötes se kevätves juoksoo" (kevätvesi eli tulvavesi).

796. "joki siellä juoperoetteloo" (juoperoittelee eli mutkittelee, jokea kuvailevat sanat).

797. "juoksoo oja juoroittelloo" (juoksee eli elää).

798. "ennen käytii tuossa Koirajoellakkii, joka juoksoo tuossa likellä" (joella käyminen, luonnonuskon luonteesta, luonnollista toimintaa).

799. "se oj juottanuj joven kiini" (kaislikko).

800. "väylät jokka Tornihoon juottaintuvat tuossa suvanom paikoissa" (Tornihoon eli Torniojokeen).

801. "se on semmonen kappee juotti" (juotti eli puro, juo=joki).

802. "kyllä siällä miäs tualla juavalla pääsi meneen" (mies pääsi meneen, joen juovalla eli uomassa,
jokien koosta, vrt. leveät kymet).

803. "s on semmosta juavasta" (joki juovasta, syväuomaista ja nopeavirtaista).

804. "jurmu on semmonen syvä jojem mutka jossa vesi jurmuaapi" (jurmuaa eli kiertää, jokisanastoa).

805. "se kuj jurrassiik kulukkeev voukuroetteli" (jurrasi voukuroitteli, puroa kuvailevat sanat).

806. "muistan ku Kuusjoev varsis ennenvanhooj jussimpartakenttiä hakattiin" (omat jokivarsikentät, 
vieraat hakkuut).

807. "purojutikka lähttöö Hetessuosta" (suot=purojen ja jokien lähteitä).

808. "joki mennäj jutkahti jäähän" (joen jäätyminen).

809. "ei ne vyöryn nui juuriset ojampartaat" (puiden juuret=maata koossa pitävä voima, luonnossa kaikella tarkoitus).

810. "kyllä siin oli viimme kevännäej jyhme" (koskessa jyhme, kevätveet).




811. "se olikij jylhä koski toi Anjalankoski" (jylhät kosket).

812. "alailimall oj jylykkä pilivi" (alailmalla eli joen alajuoksulla, joen suunnat).

813. "se oli jymineä se entinen vein kuluku" (entinen veen kulku, Ämmäkoskessa, vrt. luonnonvastainen koskien patoaminen, "vesivoima").

814. "jos taas jymisee se tullee huria saet" (kosken jyminä, tietää sadetta).

815. "tuolta Kurkiaisen jyrhämästä se minä vasta ison hauin sain" (jyrhämä=syvä suvanto, pieni köngäs).

816. "Meltosjoesa on kauhia jyrhämä ettei uskala laskia" (jokien nimiä, vrt. Meltonen).

817. "meiänki on kamala jyrkkä paikka tosa jokiahtel" (jyrkät jokiahteet).

818. "jojee ahtteet oo enimmästij jyrkkiä" (ahde=törmä, äyräs, vrt. Ahtinen).

819. "jyrkemphän nousee sitä pystötörmää" (jyrkät pystytörmät).

820. "jyrkkälaetanen törmä" (vrt. Törmänen, joen suvut=jokea kuvailevia sanoja).

821. "koko Niskajjokivarsi, Niskakoskesta Utajärveen oj jotennij jyrkkärantasta" (jokivarsien tunteminen).

822. "järäme" (virran syömä leveä poukama, tyynivirtainen poukama kosken alla).

823. "Hämjois ei kesäl oo vettä, ko jyrkämös, syvänteessä" (kesäisin kuivuvat joet).

824. "nyt se pauhua ja jyryä" (kosken ääniä, elävä olento).

825. "se oli sentääv valtava kuahu se Valkeekoski, se jyski nin kamalasti" (oikeiden koskien aikaa). 

826. "ja ko oli päästy net kosket alle, niin laskethiin yhtä jytyä Jylhään niskhaan" (kosken alat ja niskat).

827. "mut tää Anjalankoski, siin ol niim mahrotoij jytinä nin että" (koskien jytinä, luonnon ihmeitä).

828. "me mentiij jäijjenselekää aina kylälle asti" (jäidenselkää=keskeltä kohonnutta jokijäätä pitkin).

829. "joki on kaik jäkeriissää" (jäkerissään=pienillä laineilla).

830. "kun ne ei ooj jumalan jäleltä kun niistä on otettu kaekki voema käöttöön" (kajaanin koskien patoamisesta, 
omat kalajoet, vieraat voimalaitokset, vastakohtia).

831. "se ottaa ristioallon ja se on siinä keskellä kukkurinnaan semmonej jännej ja se on sitä jännettä viillettävä veneellä" (jänne=koskessa oleva selänne, vuolain kohta).

832. "se on sitä jäntteen harjampeällistä viillettävä" (jänteen harjaa, viillettävä veneellä, vrt. viilettää).

833. "jännevveillä ei pyörreveillä" (jänne ja pyörreveet).

834. "siinä on järeämpi virrankäynti ku suanossa" (kahden kosken välisessä kohdassa, kuin suvannossa).

835. "vesi taitaa järin enetäv vielä" (enetä eli nousta, kevätveet).

836. "ja se kanavavesi ku alko purkaintumhaaj järkehääm myöthääj jokhiin ni se meni kalakanta pilhaa" (ojittamisesta tullut vesi valui jokeen ja tuhosi kalakannan, vesistöjen arasta luonteesta, "teknologinen kehitys"=maailman ahneimmilta ja tuhoisimmilta kansoilta omaksuttua luontoa vastaan elämistä).

837. "ne ol järvinä reunat, jojer reunat" (joen reunat järvinä, tulvien aikaan).

838. "Leppijokkii oli vettä järvenään, seki on niin tasasta ja alavaa niittyä" (vettä järvenään, tulvaniityt).

839. "järviö" (laakea alavarantainen kohta kosken alapuolella, suvantokohta jossa tulvavesi nousee niitylle).

840. "sik ko niim paljo vettä tullee että mennee yli järviö" (jäät pysähtyvät järviön kohtaan, kunnes tulee tarpeeksi vettä).




841. "viskaav veen tässä järämässä" (järämä=pieni suvanto kosken tai putouksen alla, vähävirtainen paikka joessa, kahden kosken välinen kohta).

842. "järämä" (virran pyörre koskessa).

843. "järämän alla on syä vesi ja laikea" (järämän=vedenalaisen hiekkakumpareen, syä=syvä, 
laikea=vähävirtainen, jokitietäjät).

844. "Syvälläjoella jättömua kasvaa hyvästi" (jokien jättömaat).

845. "jäällasku oli kova ku oli iso tuluva" (jäiden lasku, joessa).

846. "jiät ihah hilikatti männessään ku ol niin kommeeta jiällähtöö" (komeat jäällähdöt, luonnon ihmeitä).

847. "jojet rupiaa jääpeittuahal luomaha" (luomaan jääpeitettään, kevään enteitä).

848. "ei ollus semmosta jäätymätöntä paikkaa" (joessa pakkastalvena).

849. "jos Kymi käteväst jäätyy niin siit ei tarvi telii kääntää" (teliä kääntää eli liikkua jäälautoilla virran yli, 
oma liikkuminen=luonnonmukaista).

850. "joki haaro kaheksi ja meni kahtena merehe" (joen haarautuminen).

851. "siittä pääsi yli nuim pikkusella kahalaamalla" (jokien koosta).

852. "tästä pittää kahlaa yli ku eij olev venettä" (kahlauspaikat).

853. "koahlottimesta yli kulukoot" (kahluupaikasta).

854. "ves on tehnä usseita isoja koarakkeita" (kaarakkeita joenuomaan, kaareke=mutka, polveke).

855. "joen kaareke" (kaarre).

856. "on siinä sev verran kaartamaa että siin on akavvirta" (akanvirta eli vastakkaiseen suuntaan virtaava pyörre).

857. "se joki kaasuvaapi" (kaasuaa eli höyryää, kesäiltaisin).

858. "sit se kaataa tuolt suurilt soilta vettä se oja" (soilta vettä kaatavat ojat).

859. "vuomakki saattaa kaataav vetens kahtajalle" (joen vuomat, kaataa vetensä kahtajalle).

860. "sehän kaataa kahem puolen se sev virran" (koskessa oleva kivi, jakaa virran kahdeksi).

861. "se jok haarautu siim paikas kahla" (joki haarautui kahtaalle).

862. "nek kaha näkyvät, Kemijoki ja Sierijärvi" (vrt. Kymijoki, kemi=kymi=iso joki).

863. "Kym ol nii jään kahelmas" (Kymijoki kahelmassa eli hyyteessä).

864. "kahila on joka joessa kasvaa" (kahila eli kaisla).

865. "siittä pääsi yli nuim pikkusella kahalaamalla" (joesta yli).

866. "kaahlasemal män yli joesta" (kahlattavat eli matalat joet). 

867. "meetkö sinä sen koahlopuron kaotta" (kahlauspuron kautta, siltojen myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä).

868. "kuivana aikana siin ei ole kahlopurossa vettä juuri ollenkhaan, mutta tulvan aikana kevväilä s on aika mahtava" (purojen elämää).

869. "kahlote" (kahluupaikka joessa).

870. "koahlottimesta yli kulukoot" (omat sillat, luonnon luomia).




871. "sin oli niin kaehi paikka, että eipä sinnem monikaah halunnul lähtiä" (oudolta kuulostava koskien laskeminen, elämän vastaista=vierasta).

872. "virtajaa lirittää ves tuolt ylempänt, kaik kuohuu ja voahtovaa" (kuohuavat purot).

873. "joki kaitenee" (kapenee).

874. "sehän tuli kaikkinhen suorhaj jokhen" (suoraan jokeen, tulvavesi metsistä).

875. "se on niin kahilaist jokkee" (kahilaista eli kaislikkoista).

876. "kahilaniittua oli jokivarsilla" (kaislaniittyä).

877. "ei tosa jojesa kaislikkaita oo, järvesä parree" (joki ja järvikaislat).

878. "oli jojes kaitanem paikka" (kaitanen eli kapea).

879. "se on kaekkiin kaetasinna joki sillä kohalla" (kaitaset kohdat, vrt. ylityspaikat).

880. "se oli kaitero suustahan ja leviämpi perästähän, se lampare, se oli semmonen jojem pullistuma" 
(joesta pullistuvat lampareet, lampi-sanan alkuperää).

881. "ei siinä ool luonnom purua kun semmonen kaevosoja" (omat purot, vieraat kaivosojat).

882. "ko se eteläpuolen törmää alako kaivattelemhan" (virta kaivamaan, Kaarekosken törmää).

883. "syvä on jovessa" (syvä kohta).

884. "suurenvein aigu" (suuren veen eli tulvan, vrt. kevätveen).

885. "suurivezi nouzou rannoil" (suuren veen aika).

886. "siit oli niitä pienie vain, suvantoita" (pieniä suvantoja, koskessa).

887. "suvipuolez jogie" (joen puolet, suvi=etelä).

888. "vezi surizou myödymoattavah jovez" (surisee myötämatkaan, joessa matkaava vesi).

889. "vezi surgav kivilöin väliz dovez" (surkaa=pulppuaa, ryöppyää).

890. "koskes pagenov vezi surniu" (koskessa pakeneva vesi, surnii=ryöppyää).

891. "vezi sursettoa ojaz virdoaa" (veen äänet=veen kieltä, veen palvojien pyhää kieltä).

892. "vein suru" (suru eli surina).

893. "koski sumiu" (sumii eli pauhaa).

894. "koski sumizou" (kosken ääniä).

895. "koski sumuou" (sumuaa eli höyryää).

896. "on do sula dogi" (joen sulaminen, vuoden vaihtuminen, jään ajasta sulan aikaan).

897. "joven suhu" (suhu eli suhina, vrt. Suhunen).

898. "kossen suhu" (suhina).

899. "joven suittsi, lammem päittsi" (joen suu, lammen pää).

900. "virran soru" (soru eli sorina, vrt. Sorunen).




901. "koskez matkoau vezi sorajau" (koskessa matkaava vesi).

902. "ojaz vezi pagenou sorizou" (soriseva vesi).

903. "vein soriendi ojaz vihmuhuu" (sorienti eli selvitti ojaveden).

904. "vetty sorniu ojaz" (sornii eli lorottaa, ojien ystävät).

905. "vezi solizoo virdoaa ojazes" (ojassa virtaava vesi).

906. "oja solizou matkoau" (matkaa, elävä olento).

907. "ojaz vezi solizou" (ojan ääniä).

908. "vezi soltsottau kivikkojaz" (kivisessä ojassa).

909. "jovez vezi sageni vihmal" (sakeni eli sekoittui, vrt. selkeni).

910. "kosen niskah soaten" (kosken niskaan saakka, kosken pituus=omia etäisyysmittoja).

911. "teältä ylähöätä Röhöstä soatehan ne mäni jovet" (täältä ylhäältä, jokien yläjuoksut).

912. "vezi sohizou koskez" (koskessa sohiseva vesi, kaksi eri asiaa).

913. "joven suaru" (saaru eli haara).

914. "vezi slöbizöv ojaz matkoau" (veen ääniä kuvailevat sanat).

915. "meilä kun oli sieltä koset sinne Kepajokeh soahen" (kosket Kepajokeen saakka, koskista ja joista puhutaan eri asioina).

916. "vezi slopettau pagenov ojazez" (pakenee ojassa, aina liikkeessä).

917. "vezi slobajau pagenou ojaz" (elävä olento).

918. "niin siliet siitä ne nurmet oli, jokivarrella" (sileät jokivarret, perinteisiä asuinpaikkoja).

919. "myö luajimma Vietkan jovella uuven sillan" (jokien nimiä).

920. "pagizou ku ojaine tsurtsettau" (puhuu kuin oja, ojaan vertaaminen).

921. "tulou pahat seät kun Köynäs kosajau" (koskista ennustaminen).

922. "doves on savipohdu, vezigi on savenkarvaine" (savipohjaiset joet, karvainen=värinen).

923. "sildä puo jogie" (joen puolet).

924. "ojam pohjis vezi seizoo" (omituiset seisovat eli kaivetut ojat, luonnottomia).

925. "saroikaz oja" (saroja kasvava).

926. "sammumatoi on kossen kohu" (kosken luonteesta, sammumaton).

927. "veen salineh" (salina eli solina).

928. "vezi salizoo virdoaa" (virtaavan veen ääniä).

929. "ojaz vezi matkoau salizou" (matkaa salisee).

930. "vettä kosses salizuttoa virdoaa" (salisuttaa virtaa, vrt. Salinen, Virtanen).




931. "doven sahu karis kuuluu" (kareissa kuuluva sahu).

932. "ylen äijän röngähti, kun kuolie viedih jovesta" (Vetehinen rönkähti, hukkuneet=kuuluvat vedelle, 
vrt. omituinen "naaraaminen").

933. "vetty nouzi niityle röpsähtih" (tulvaniityt).

934. "rözöttäv vezi buhroau koskez" (kosken ääniä kuvailevat sanat).

935. "vezi milleh turhoau, heitäh koskez, rözötyz menöy" (turhaa eli kohisee, vrt. Turhanen).

936. "korbilois da notkolois on ojan ryönöi" (ojan ryönöjä, notkoissa kulkevat luonnonojat).

937. "kons ku hyytäy dokie veneh ryyhtyy diäh" (ryyhtyy eli tarttuu jäähän, joen hyytyminen=veneilykauden lopetus).

938. "kumbane miän perittsi mänöu ruuttsa, silmälähestä lähtöu" (silmälähteestä lähtevä ruutsa eli puro, kuulostaa lainasanalta).

939. "ruutsassa vezi biriu alah virdua" (vesi pirii alas, vrt. Pirinen).

940. "ruuttsane vuodaa" (vuotaa eli virtaa, vrt. vuotos, vuoksi).

941. "rutja" (pitkä olento, vrt. rutjan koski, pitkä koskiko, vai henkiolennon nimi).

942. "ruozmehine oja" (ruosteinen, rautapitoiset maat).

943. "ruozmevezi ojas pagenou, hapattau niityn kaiken" (happamat ruostevedet).

944. "vezi matkoau koskez rolottau" (rolottaa).

945. "dovez vezi matkoau rohajau" (rohajaa, omat sanat=kuvailevat luonnon ääniä).

946. "kosken karies roiskuttav äjjäl" (roiskuttaa vettä, kosken karissa).

947. "koskiloiz on ristallot, ku ylen äjjäl buhroau" (puhraa, koskessa ristiaallot).

948. "ristuvezi, täs kolmie vetty duvva voibi yhtez dalloin sijoiz" (kolmen veden risteys).

949. "ravei virdu" (ravea eli kova).

950. "virda matkoau tässä, ei ylen raviesti" (virran kovuutta kuvailevat sanat).

951. "raveivirdaine koht on tämä, ei soa ongittoa" (virtakohdat).

952. "jogiranne" (ranne eli syrjä).

953. "randukived on kuival" (rantakivet kuivalla, matalan veden aikaan).

954. "on randupengeret kai madalat" (matalat rantapenkereet).

955. "randupenkku dyrkenöy" (penkka jyrkkenee, penkat ja penkereet).

956. "randupyöre on jogilois kui guba" (pyöre=mutka, guba=lahti).

957. "randavirdah lasse verkot, se ei vie myödäzeh" (vie myötäseen, jokikalastusta).

958. "randuvird om pienembi keskivirdoa" (virtojen tuntijat).




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti