JOKI

joki (suomi, inkeri, karjala), dogi (lyydi), jogi (vepsä, viro), jetsi (vatja), jog, joig, joug (liivi), jokka, jahka, jokk, johk, johka (saami), jov (mordva), ju (udmurtti, komi), jo (unkari), joyo, joyo-wot, joyon-wut, joye (mari), je, ja (mansi), jiyi, jexo, jixi, joyon, jayon, joxan, joxon, jay, jox, jax (hanti), ki, kikä, caqi, tsaqi (selkuppi), jaxa, jahaa, qha (nenetsi), daha (enetsi), caya (kamassi), joko (kantasamojedi), joke, juka (kantaurali).

1. jokien yläjuoksuja pidetään pyhinä (henkien ja 

karhujen maata).

2. jokea ylitettäessä lausutaan loitsu, rukous tai 

jätetään joelle pieni lahja.

3. jokien läheltä ei kaadeta puita (veteen kaatuneet 

puut kuuluvat veenhaltijalle).

4. joelle käydään kertomassa huolia ja murheita.

5. joilla, puroilla ja näiden yli kaatuneilla puilla 

uskotaan olevan parantavaa voimaa.

6. maailmaa pidetään suurena jokena, ala, keski ja 

yläjuoksuineen (jokikeskeinen maailmankuva).

7. obinugrilaiset asuvat ja elävät jokien mukaan 

(jokaisella joella omat haltijansa ja pyhäkkönsä 

jotka pystytetty asuinpaikkojen ja ensimmäisten 

asujien mukaan).

8. obinugrilaiset pitävät ob-jokea olevaisuuden 

tasojen läpi virtaavana maailman jokena (alkaa 

etelästä eli ylisestä, kulkee ihmisten asuttaman 

alueen eli keskisen läpi, laskee pohjoiseen eli 

aliseen).

9. jokea pidetään jumalten lähettiläinä toimivien 

joutsenten kotina (ylisen jumalten).

10. jokea muistetaan keväällä tulvien aikaan ja 

syksyllä ennen joen jäätymistä (vrt. talvivuosi 

ja kesävuosi, alkuperäiset vuodenvaihteet).

11. selkupit pitävät maailmaa kahden suuren joen 

välisenä alueena (maailma=tunnettu maa).

12. selkupit pitävät kahta suurta jokea heimojensa 

syntyalueina (kotkan ja korpirastaan heimot).

13. ilmansuuntia ajatellaan joen mukaan (yläjuoksun 

suunta, alajuoksun suunta, joensuunnat).

14. komit pyytävät jokea ylittäessään joelta onnea 

ja menestystä.

15. komit jättävät purosta juodessaan purolle 

vastalahjan (vrt. puuro, vedestä keitettyä).

16. jokien latvoja pidetään pyhinä (vältellään 

puiden kaatamista ja maahan kajoamista).

17. jokien latvoja pidetään henkien asuinpaikkoina 

ja joen antaman ylellisyyden lähteinä.

18. karjalaiset valitsevat vuosittain joen emännän

(nuorikoista eli nuorista vaimoista).

19. obinugrilaiset puhuvat joesta sanoin "seitsemän-joen, 

kuuden-joen latvoilla" (vrt. jokien haarautuminen, 

sivujoilla=omat haltijat).

20. nenetsit tervehtivät jokea virtojen yhtymäkohdassa 

(laskemalla lahjan ja huuhtelemalla päätä vedellä).

21. nenetsit kutsuvat joen päähaaraa hengeksi ja emoksi 

(vrt. suomen emo ja enojoet).

22. udmurttien veenhaltijan Vu-murtin uskotaan 

elävän syvissä vesissä ja pienissä puroissa (joen haltijat

=veen haltijoita).

23. udmurtit kutsuvat jokien varsilta löytyneitä erikoisia 

kiviä veenhaltijan sormiksi (Vu-murt-tsini).

24. udmurtit kutsuvat kevään ensimmäisiä joella 

vietettyjä menoja nimellä je-kelan (jään saattaminen, 

jokea kumarretaan ja tälle viedään lahjoja, pyydetään 

olemaan tulvimatta tai hukuttamatta ketään).

25. udmurtit kiittävät joessa elävää veenhenkeä sanoin 

"kiitämme sinua, Tshura-mumi" (mumi=mummi,

pyydetään varjelemaan metsäpaloilta, kiitetään sateista 

ja hedelmällisyydestä).

26. komit muistavat jokea vesille lähtiessään, kalaan 

lähtiessään, uudelle joelle saapuessaan, uuteen paikkaan 

siirtyessään, jokea ylittäessään ja purosta tai lähteestä 

juodessaan.

27. sanalla väinä tarkoitetaan leveää ja syvää hitaasti 

virtaavaa jokea, salmea ja leveää joen suuta 
(vrt. väinämöinen, väinä=vaina).

28. koskenhaltijaa tervehditään seisomalla sellaisen 

kiven päällä jonka ympärillä vesi pyörii.

29. saamelaiset puhuttelevat veenhaltijaa kosken 

äärellä.

30. hantit kutsuvat joissa eläviä haltijoita nimin 

Iagun iki ja Lon lor iki (joen nimi + ukko-pääte, 

Lon lor ikiä kutsutaan suureksi-kesän-jumalaksi).

31. hantien joenhaltijan As-ikin (obin-ukko) uskotaan 

elävän ob-joessa ja lähettävän sieltä kalat sivujokiin

(suurimman joen nimi + ukko-pääte, vrt. Kemin-ukko, 

Kymen-ukko).

32. hantit pitävät syntymänjumalatar Pungos ankin 

tyttäriä malyi iugan-joen haltijoina (kerrotaan 

auttavan ihmisiä löytämään uutta viisautta).

33. mansit puhuttelevat As-ikiä sanoin "oi sinä mies 

jonka silmät ovat suuret kuin ob, sinä mies jonka silmät 

ovat suuret kuin järvi, sinun obin-levyinen silmyösi, 

sinun järven-suuruinen pyhä silmyösi tänne loistakoon"

(veden pinta haltijan silmät).

34. hantit pukevat As-ikin puisen kuvan kultaan ja 

punaiseen (silmät jokihelmistä).

35. hantit pitävät As-ikiä vastuussa kaikista joen 

antimista (haltijalle uhrataan ensimmäisenä nousseet 

jokikalat, njelma-siiat).

36. hantien As-ikin uhrimenoihin kuuluu kalojen 

keittäminen, haltijan suun ja nenän voiteleminen ruualla 

ja yhdessä syöminen (ruokailun jälkeen "huidotaan 

kepeillä ilmaa").

37. hantien As-ikin tiedetään voivan ottaa joutsenen 

hahmon (jokilintu).

38. hantit laskevat As-ikin lahjat virtaavaan veteen.

39. hantit kutsuvat As-ikiä nimellä Kalan-luoja-mies 

(kerrotaan luovan kaloja vuolemalla, "suurista lastuista 

suuremmat, pienistä pienemmät").

40. hantit kutsuvat ob-joen haltijaa nimin As-xon 

(obin-hallitsija) ja Jenk-tonx-ike (veen-haltija-ukko).

41. hantien mukaan As-ikillä on kaksi tytärtä joista 

tuli naimisiin mentyään järvenhaltijoita (vrt. muuttivat 

joelta järville, haltijoiden elämä=ihmisten elämää).

42. hantit jättävät As-ikin lahjat virtaavaan veteen, 

joen lähellä oleviin puihin tai jäälle.

43. hantit muistavat As-ikiä keväällä jäiden lähdön 

aikaan (kunniakseen laitetaan "seitsemän kalaa").

44. hantien taruissa miespuolinen haltija Noni luo 

ob-jokeen vastavirrat, naispuolisen haltijan Parnin 

tehdessä työtään turhaksi (vrt. suomen akanvirrat).

45. marit pitävät veenhaltijaa sitä vauraampana mitä 

suuremmassa joessa asustaa (kaiken joessa olevan 

uskotaan kuuluvan haltijalle).

46. "Kosken tyttö, kuohu neiti, impi virran vierellinen, 

virran vierellä asuja, anna juosta puisen purren, mennä 

mäntysen venehen, kesällä venein kepein, talvella lyly 

lipein" (luetaan virtapaikkaan saavuttaessa).

47. hantit pitävät jokea ja joen varrella olevaa asutusta 

maailman napana (jokikeskeinen maailmankuva).

48. "Kosen tytti, kuohu-neiti, otas kultani kurikka, 

eli vaskini vasara, kosen lasku-aijoikseni, virran 

viiletelläkseni" (kosken tytti, kosken haltijan

puhuttelemista).

49. "anna juosta punapurren, mennä mäntysen 

venehen" (haltijan luvan pyytäminen).

50. "heitäs, koski, kuohuminen, vesi vanhin vellominen"

(vesi vanhin).

51. "Kosken tyttö, kuohu neiti, nouses koprin kuohun 

päälle, yskin aalloille ylene" (haltijan kutsumista).

52. "vesi viitta, Väinän poika, mont oot niellyt mieletöntä, 

mieletöntä, kieletöntä, vaan elä minua syö, mielellistä, 

kielellistä" (vesi viitta, väinän poika).

53. hantit pitävät joen yläjuoksua etelän, lämpimän, 

hyvän, hyvän olon ja vaurauden suuntana (alajuoksu 

pohjoisen, kuoleman, pimeyden ja tautien suunta,

etelästä pohjoiseen virtaavat joet).

54. hantien mukaan joen yläjuoksulla asustaa 

vanha ukko ja akka jotka lähettävät keväisin linnut 

pohjoiseen (vrt. saamelaisten muuttolintujen

haltijat).

55. hantit uhraavat obin-ukko Äs ikille pää ja 

sivujokiin (kaiken jokeen lasketun uskotaan 

saavuttavan haltijan).

56. hantien Äs ikin kerrotaan elävän läpinäkyvässä 

majassa (veen väri).

57. hantien Äs ikin puisen kuvan silmiksi laitetaan 

läpinäkyvät helmet (vesisilmät).

58. hantit pitävät pyhinä paikkoina kohtia joissa joki 

menee maan alle / virtaa maan alla (rajapaikat). 

59. sanalla juka tarkoitetaan pientä jokea, joen

uomaa, syvennystä, vesiputousta (suomen jua, 

juva, juankoski), vesisuihkua, sädettä, putousta, 

köngästä, koskea (viron juga, joa), virtausta ja 

avantoa (liivin eva, uve).

60. puroille käydään kertomassa pahoja unia 

(uskotaan vievän unen pois).

61. perheiden suojelushenkien lahjoja annetaan 

joen ja pyhäkön sijainnin mukaan (alavirrassa 

asuvien lahjat jokeen, ylävirrassa asuvien joen 

törmälle).

62. mansit kutsuvat joenhaltija Wojol-ojkaa 

(wojol-joen-ukko) nimellä Joen-pohjoinen-lähde
(uskottu elävän joen alkulähteillä). 

63. hantit pitävät virtaavaa vettä lilin eli hengen 

omaavana ("miten muuten voisi liikkua", 

sankoon otettu vesi lilitöntä).

64. hantien mukaan ob-joen lähteet virtaavat 

maan alla (joesta päinvastaiseen suuntaan).

65. hantien mukaan ob-joen lähteillä kasvaa 

"koivumetsiä jatkuvassa päivänpaisteessa"
(pidetään ikuisen kevään maana).

66. mansit pitävät joenhaltija Aut-otoria ob-joen 

suun ja suuta ympäröivien maiden suojelijana
(aut=suu, vrt. auki).

67. mansien Aut-otorin eläinhahmona pidetään 

haukea.

68. mansien mukaan Aut-otor hallitsee kaloja 

ja kalastusta (vrt. auta, autu-as).

69. mansien Aut-otorin kerrotaan uivan keväisin 

joen lähteille isänsä Numi-toromin luokse, 

välittävän Numin ohjeet kalojen määrästä 

merenhaltija Vit-xonille ja palaavan kesän jälkeen 

kysymään veljeltään alemman obin Aj-as-toromilta 

onko annetut kalat pyydetty (luojahenki Numi-

toromin eli Numalan alkuperää, ylisen eli joen 

yläjuoksun henki).

70. mansit uhraavat Aut-otorille hyvää kalansaalista 

toivoessaan.

71. mansit kutsuvat pyhää jokea / jokipyhäköitä

sisältävää jokea nimellä pupug-ya (pupien joki, 

henkien joki).

72. mansit kutsuvat jokien suilla ja saarissa sijaitsevia 

vesipyhäköitä nimellä wit jalpin (pyhä vesi).

73. mansit muistavat vesipyhäköiden haltijoita ohi 

kulkiessaan (hyvää onnea toivoen).

74. mansit eivät käy vesipyhäköissä kesäisin 

(vasta ruohon kuollessa).

75. mansit laskevat vesipyhäköiden haltijoille 

tarkoitetut lahjat asumuksista alavirtaan.

76. mansit uhraavat haltijoille joen ja sijainnin mukaan 

(alavirrassa asuvat uhraavat pääjoen suun pyhäkköön, 

ylävirrassa asuvat joen keskivaiheiden saarten ja 

sivujokien suiden pyhäkköihin).

77. mansit pitävät jokien saaria pyhinä (jirxatoylan 

tump, saarilla omat hoitajansa).

78. mansien jokihaltijoihin kuuluu Ja-kotil-ojka 

(joen-keskivaiheiden-ukko), Lepla-tit-ojka 

(lepla-joen-suun-ukko) ja Lussom-talox-ojka 

(lozva-joen-lähteiden-ukko, kolme veljestä, 

vrt. jokien kolmiosainen rakenne).

79. mansit palvovat miespuolisten jokihaltijoiden 

tyttäriä (Tallum-tit-naj, tallum-joen-suun

-nainen) jokien alajuoksuilla (haltijaperheet

kuvastavat jokien varsille levittäytyneitä 

mansisukuja).

80. sanalla puro tarkoitetaan pientä ojaa, kosteaa 

maastonkohtaa, lampea (suomen purakko), poretta, 

kuplaa (suomen purina, pure), solinaa (karjalan 

purissa) ja veden pulppuamista (viron puriseda).

81. sanalla virta tarkoitetaan virtaa, virtausta, 

tyyntä kohtaa joessa (lyydin virdatoine), kuohua, 

väreilyä (viron virrata), vuolasta jokea (saamen 

virde), veden värettä (suomen vire), poreilua 

(suomen vira) ja pientä lainetta (liivin vir, virt).

82. selkuppien mukaan sisarukset Ij ja Aj loivat 

ensimmäisen joen sivujokineen (luojahenkien 

nimiä, vrt. ii-joki).

83. selkuppien mukaan joen suun ylittäminen 

johtaa henkien maailmaan (palaaminen tapahtuu 

ylittämällä joen lähteet).

84. selkupit pitävät ob-jokea (qold, suuri joki) 

olevaisuuden keskustana ja linnunradan 

maanpäällisenä jatkumona (linnunrataa kutsutaan 

kiviseksi joeksi).

85. selkupit pitävät jokien suita (aklan) olevaisuuksia 

yhistävinä paikkoina.

86. selkupit laskevat jokien suille lahjoja (kolikoita, 

tupakkaa).

87. selkupit ylittävät joen suun ottamalla vettä 

veneen toiselta puolelta ja laittamalla takaisin 

toiselta puolelta (jotta ei jouduttaisi henkien 

maailmaan).

88. selkuppien mukaan joenhenget (karräl losi, 

joen-törmän-alla-oleva-henki) vaikuttavat ihmisten 

jälleensyntymiseen (muuttamalla vanhan ihmisen 

luut vastasyntyneeksi, vrt. hautapaikat).

89. selkupit pitävät jokea (ki) pimeään suuntaan 

virtaavana henkien sijana (pimeä=pohjoinen).

90. selkupit pitävät maanemo Ilinta kotan 

lapsenlapsia Ijiä ja Ajia jokien ja purojen luojina 

("piika loi veden, poika sotki luomista mutkilla 

ja matalikoilla").

91. selkuppien mukaan jokaisella joella on oma 

suojelijansa (miespuolinen=madur, naispuolinen

=amdil qok ne).

92. selkuppien mukaan suurilla joilla (tym, obin 

sivujoki) on seitsemän suojelijaa (pidetään 

väkevien sukulaisten henkinä jotka jäivät elämään 

paikannimiin, "missä tappoi sinne mäki, missä 

kuoli sinne järvi").

93. selkupit kutsuvat toista maillaan olevaa suurta 

jokea (ven. jenisei) nauravaksi-suureksi-joeksi

(uskotaan nauravan kuohutessaan, alkuperäiset 

paikannimet lyhyitä yksisanaisia tai kuvailevia 

monisanaisia).

94. selkupit kuvailevat ob-jokea sanoin "suuri joki", 

"ob on elämä", "ob on tie", "ob on tyyneys",

"obissa on maailman kauneus", "ob on hiprakassa" 

ja "ob on vanha nainen".

95. selkupit vertaavat jäistä vapautuvaa jokea 

synnyttävään naiseen (jäiden eteenpäin työntäminen 

synnytyksessä avustamista).

96. selkupit laskevat jäistä vapautuvaan jokeen palan 

punaista kangasta (ensimmäisen jäälautan osuessa 

veneeseen).

97. selkupit kutsuvat joen lähteitä kurkuksi ja 

niskaksi (pään alla, vrt. meren kurkku).

98. selkupit pitävät joen lähteitä syntymän ja 

lapsuuden sijoina (suiden tavoin uskottu yhistävän 

olevaisuuksia).

99. selkupit kutsuvat ilmansuuntia joen mukaan 

(joensuunnat).

100. selkupit kutsuvat pohjoista nimellä takkil tetti 

(maa alajuoksulle päin) ja etelää nimellä nennäl tetti
(maa yläjuoksulle päin).

101. selkupit kutsuvat jokien varsille pystytettyjä 

veenhaltijoiden pyhäkköjä nimellä tettin moqalil 

qossi poril losil mot (maan selässä oleva henkien

uhri maja).

102. "tullee ouvon näkönen mies tuolta allaalta päen" 

(allaalta eli alajuoksulta).

103. "Utosjoki haaroo Kemilän kohale kolomeksi 

puttaaksi" (puttaaksi eli sivuhaaraksi).

104. "Lavvaz oli hyssä" (hyssä eli riitteessä).

105. "Lavvas tullo alla" (luo jäänsä, jokien nimiä).

106. "joez om mond polvia" (polvia eli mutkaa, 

vrt. sukupolvet).

107. "vesi jyrkentäy rantoja" (veen voimasta).

108. "mejjän jogi on jyrkkyrandane" (meijän joki,

jokelaiset).

109. "jyräkk on äbrähäine" (jyrkkä äyräs).

110. "juumah se hukku" (juumah eli uomaan, 

syvä kohta joessa).

111. "joven juumua myöte vai sovva, sid ei tarttu" 

(vene kiinni).

112. "jo joki juoksou, jo on sula" (juokseva joki).

113. "mistä ennen dogi duoksi, siitä vielä oja 

tsurdzettau" (joesta ojaksi).

114. "leviembäd ned on jumalanojad" (jumalan

eli luojahengen luomat ojat).

115. "jovenhaldieda näimmö Kattilakossen nissaz" 

(joenhaltijan kohtia).

116. "jovenhaldii on suuttunuh, tämä audi on tulluh 

joves" (joesta tulleet taudit).

117. "jovenhammas" (niemi joen suussa).

118. "jovempohj on syvä da lomukaz, ei soa ni midä 

laskie sinne" (lomukaz eli hakoinen).

119. "jovempolvez on merezit" (polvez=mutkassa,

merezit=merrat, rysät).

120. "jovempolves on veneh" (venepaikat).

121. "jovensoara" (soara eli haara).

122. "jovensuaru" (jokien haarat, pyhiä paikkoja).

123. "keviäl pietäh verkkoloi jovensuuloiz" 

(jokien suut).

124. "jovensuuz ollah mejjän verkot" (vrt. suissa 

elävät veen haltijat).

125. "jovittsi matkai" (jokea myöten).

126. "hyö matatah dogia myö" (omat matkat).

127. "pieni jogut" (puro, pieni virta).

128. "siel om pikkarane jovut" (jo-vut, vrt. jo-ki,

lyhyimmätkin sanat yhdyssanoja).

129. "juka" (uoma, syvennys).

130. "duvas onhai burhu" (koskessa putous).

131. "koski jumajau" (jumajaa, vrt. jumala).

132. "kossen johineh" (johina, kosken ääniä).

133. "koski johisou" (kosken kieltä).

134. "jogi langieu järveh" (jokiset ja järviset).

135. "joven suussa ongitah" (suosittu kalapaikka, 

vrt. haltijalle pyhitetty).

136. "vezi jovessa biriu" (pirii, vrt. piri pintaan).

137. "videlen dogee myö yläh" (ylävirtaan).

138. "joven äbräz" (äyräs, törmä).

139. "joven ladvu" (joen latvat, pyhiä paikkoja).

140. "joen polvi" (polvi eli mutka).

141. "jogijeäl katso vedeh mänet" (hauraat jokijäät,

vrt. virta).

142. "jogijeän jällez järvie kylmeä" (järveen sulavat

jokijäät).

143. "jokikakkaraini" (jokiheinien nimiä).

144. "jokikorteh" (jokikortteet).

145. "joginurmet ollah jogiloijen varzilla" 

(jokinurmet).

146. "jogiparras vetty vaste" (jokiparras).

147. "jogäbräz on ylembä da jyrkembi parrastu" 

(äyräät ja partaat).

148. "jogisammal" (jokilevä).

149. "jogisara on lattsu, suosara om pehmie vihvelön 

ker" (joki ja suosarat).

150. "jogisara on leviembi suosaroa" (saraheinät).

151. "jogivezi on vilu kezoida kylbie" (joessa 

kylpeminen).

152. "joki juossa jorjottau" (juokseva olento).

153. "nygöi olen joron jällil" (joron eli puron jälillä, 

eksyksissä).

154. "jogi jiädy vilulla" (joen jäätyminen).

155. "diätöi koht on koskes, kuz virdu kävyy äjjäl" 

(jäätön kohta, virtakohta).

156. "jovez hyy matkoau" (keväällä).

157. "huuhto dallad doves" (ihmisiä auttava joki).

158. "jogi on hudrenemizeh, elä mäne 

kattsomatta jeäm peäl" (huterat kevätjäät).

159. "koski virdoaa hurizoo" (kosken kieltä).

160. "kembo siel joven tagan huikuttoa venehtä" 

(ylityspaikat, vrt. vieraiden rakentamat sillat, 

oikea suomi=myötäilee vettä).

161. "se dogi Kälgärvee heittyy" (heittyy eli laskee).

162. "harpni piälittsi ruuttsazesta" (harppoi 

puron yli, ruutsa=luutsa).

163. "häi harpaaksendeli yli, da ojah butskahtih, 

läbi kastui" (vrt. läpimärkä).

164. "dovem pohjaz on hago" (pohjaan uponnut 

puu).

165. "koski andoi hailakan, veneheh vettä lykkäi" 

(hailakan eli vauhdin, vrt. haipakan).

166. "laskie enuo myöten" (enoa eli joen virtaisaa 

keskikohtaa).

167. "alagjal jogie" (alajuoksulla).

168. "ka ei sitä siinä kiehuvassa kosessa pyyvetty, 

vain alla" (kiehuva koski ja kosken ala).

169. "kajjelmuz on jovez" (kapea kohta).

170. "joven kainalo" (mutka, poukama).

171. "kalaheinä, kazvau jogirannois, pitkät järiet 

heinät" (kalaheinä eli rantaminttu).

172. "karih veneh tartui" (matala ja kivikkoinen 

kohta koskessa).

173. "karin kohtaz merezii piemmö talvel" 

(merezii eli rysää, vrt. luonnoton avantojen 

tekeminen).

174. "kari, madal dogi, yleh terväh vezi duoksoo" 

(matala virtapaikka).

175. "koski karizou" (vrt. kari, joen lapset).

176. "diä jogeh karhistui" (karhistui eli jäätyi 

rosoiseksi).

177. "karuloaduni virroil" (karu tavoiltaan, 

virta-sanan merkityksiä).

178. "jovesta poikki puuhutta myöt kabahtau" 

(kaatunutta puuta myöten, omat sillat).

179. "häi dovel olles kempastelih, dai vedeh 

tsuglahtih" (vrt. kompasteli).

180. "nurmi kysyy jovelta jotta minne mänet 

monikovero, no joki vastoau mi huoli kerittypeällä" 

(kaikki elää).

181. "virran kesses kaloa ongitetah" (virran keski).

182. "rannad jeädyy ennen keskie" (rannat ja keski).

183. "keskihoduh pideä veneh ajoa" (hoduh eli väylää).

184. "virran kieleh pideä onged laskie" (virran kieleh

eli sulaan kohtaan).

185. "ei kiehuvassa kosessa" (kalasteta, kuuluu 

koskenhaltijalle).

186. "venehen keändi myödäzeh" (myötäseen

eli myötävirtaan).

187. "joven kiänälmys" (mutka / mutkan alus).

188. "vesi kihuou kosessa" (kosken ääniä).

189. "veen kihu kuuluu" (kihu eli kohu).

190. "kiihakka virda" (kiihkeä).

191. "pyöre kierdyy kuz on rannaz" (kiertyvät pyörteet).

192. "kossez kiindie vezi matkoau" (jään alla virtaava 

vesi).

193. "kivikkö koski" (kivinen).

194. "koskiloiz on kivimuad" (kivimaat).

195. "ukko ullas, piä pallas, kosessa kumarteloo" 

(vrt. koskenhaltija, vesieläimet).

196. "siitä koskie kul laset nim puolivälissä on kiukka 

mutka" (kiukka eli jyrkkä).

197. "Sohjanansuulaisie kutsuttih kuorehmarakse, 

suvantolaisie kitsumarakse" (Sohjana-joen varrella 

asuvia).

198. "kiviruutsinkoz vezi holajoa" (kivisessä purossa,

ruutsa, vrt. rutsa, lutsa).

199. "koalantapaikka" (kahluupaikka).

200. "koalatekses poikki tulimmo" (kahlasimme 

joen poikki, matalat kohdat).

201. "joves yli kualatin" (kahlasin).

202. "kualamalla piti tulla jovesta poikki, oli kaklasta 

suate vettä" (kaulaan saakka vettä).

203. "kossen kohineh" (kohina).

204. "koski kohizou" (kosken kieltä).

205. "koski kohajau" (vrt. puhuu, laulaa).

206. "koski kohoau" (kohoaa).

207. "kossen kohu kuuluu" (kohiseva olento).

208. "koskeh vuahti nouzou kohule pyördien reunah" 

(pyörteen reunaan, vaahto).

209. "jogi kogeloittoa" (kokeloittaa eli mutkittelee).

210. "jogi kolenoittsou" (mutkittelee).

211. "pyörre kossen oal kolenan andoa" (kolenan

eli mutkan).

212. "jogi kolenalleh kiänäh" (kääntyy mutkaksi).

213. "joven kolien" (mutka).

214. "kolinkund on suurembi heimokundoa" 

(joenmutkan varrella asuvat).

215. "on kopsuo kosessa" (kopsuo eli vaahtoa).

216. "korvauksien välit on suvannot" (korvaukset 

ja suvannot).

217. "kozen korva" (koskenkorva eli korvaus).

218. "jogiranda on korttehikko" (kortteita kasvava).

219. "kossekaz on ylen jogi" (koskekkaat joet).

220. "jälgimäzeh kossenkäbryh ajoin, siid kumai" 

(vene kumoutui, käbryh eli pyörteeseen).

221. "kosenniska" (niska eli yläpää).

222. "kossempaduna" (putous).

223. "kossetoi jogi" (kosketon joki).

224. "myö issumma kosen nisalla" (niskalla eli

kosken yläpuolella, vrt. nisällä).

225. "meil oli veneh sielä kosen nisassa" 

(omat venepaikat).

226. "kossez vezi virdoaa, kiehuu kossen oal" 

(kosken alla).

227. "koski kosajau" (kosajaa).

228. "koveroa on siid jovez äijä" (koveroa eli mutkia,

vrt. kovertaa).

229. "koverikaz jogi" (mutkaisa, vrt. kaveri).

230. "koukukaz oja" (oikeat ojat).

231. "koukkuza jogi" (mutkikas).

232. "meän puolell on äijän kuivie soida" (meän 

puolella, joen puolet).

233. "lähetäh tuolta kosesta käyväh parempoa vettä" 

(paremmat vedet).

234. "purossa kuv vesi kulki alaspäin" (alaspäin, 

vrt. aliseen).

235. "koski kumuou" (kumuaa).

236. "vezi kuohkau, ku avavuu ojat keveäl" (kuohkaa 

eli kuohuu).

237. "kosken kuohku" (kuohu).

238. "kublaskoitti diän jovez, vezi nouzi" (kuplaskoitti 

eli nosti).

239. "kublastuksiz jiä on rannoiz" (kelluvien jäiden 

aika).

240. "kuomamvezi" (kuomanvesi, akanvirta).

241. "könkäs" (koskenputous).

242. joki-sanaan yhistetään monia etunimiä (jouko, 

jokke, jukka).

243. hantit pitävät ob-jokea (agan) emonaan.

244. hantit kutsuvat obin sivujokea (trom-agan) luojahenki 

Num-torumin mukaan (joen lähteillä tärkeä uhripaikka).

245. udmurtit kutsuvat suuria jokia sanalla kam 

(vrt. kemi, kymi).

246. noitien matkaama maailmanjoki sijaitsee keskisessä 

ja virtaa etelästä pohjoiseen (vrt. ylisessä, alisessa vastaava 

toiseen suuntaan virtaava joki).

247. maailmanjoen lähteillä sijaitsee elämän lähde ja 

suullaan kuolleiden meri (vrt. jäämereen laskevat joet). 

248. nenetsien taruissa joet ja järvet syntyvät mammutin 

ja suuren käärmeen taistelusta (vrt. alkuperäiset 

luojahenget).

249. sanalla syrjä tarkoitetaan joen puolta, reunaa, 

parrasta, rantaa, törmää ja äyrästä (viron syri, mordvan 

sire, cire, vrt. totemistista sukua tarkoittava sir, cir).

250. sanalla siira tarkoitetaan puolta, parrasta, reunaa, 

rantaa, töyrästä, rannikkoa ja seutua (suomen siiri, 

saamen sirde, mordvan sire).

251. sanalla luode tarkoitetaan etelää, itää, joen alajuoksun 

suuntaa ja obin alajuoksun suuntaa (saamen lulle, hantin 

lana, mansin luj, kantauralin luwi).

252. nenetsit kutsuvat ob-joen suulla elävää jokiemoa 

nimellä Yaumau-haddaku (haddaku=akka).

253. nenetsit pitävät Yaumauta kalojen antajana 

(vastuussa jokeen laskettujen kalojen määrästä, 

vrt. vastaavat ukko-haltijat).

254. nenetsit kuvailevat Yaumaun asuinpaikkaa sanoin 

"joen lähde" ja "mihin maa päättyy".

255. nenetsien mukaan Yaumau ei näyttäydy ihmisille 

(sauvansa löydetty jängältä, pidetään pyhänä).

256. nenetsien Yahammun ("vedestä tullut") kuvan 

uskotaan pudonneen ylisestä jokeen (istuvan ihmisen 

hahmoinen kivi).

257. nenetsit kuljettavat Yahammun kiveä haltijareessä 

(haltijalla myös jokivarsipyhäkkö missä "asuu oikeasti", 

keskisen haltijoiden luonteesta). 

258. hantien jokiemoihin kuuluu Vut-imi jonka lauluja 

lauletaan karhupäivillä ja pyhäkkönsä edessä palavilla 

tulilla (voimakkaimpina pidettyjä keskisen haltijoita).

259. hantien mukaan Vut-imillä on hanhenhahmoinen 

koru (kazym-joen pyhä lintu).

260. hantit kutsuvat Vut-imiä Kazym-joen-suureksi-naiseksi, 

Teterejksi ja Harmaaksi-hanhi-naiseksi (hanhi yksi pyhistä 

kirjailuistaan).

261. hantit pitävät Vut-imiä nukkuvien lasten suojelijana.

262. hantien keskisen haltijoihin kuuluu ob-joen suulla 

olevassa niemessä elävä obin-vanha-mies (muuttaa joka 

kolmas vuosi irtysh-joen suulle).

263. hantit pitävät obin-vanhan-miehen asuinpaikkaa 

pyhänä paikkana (pyhäkön hoitajana noita).

264. hantit uhraavat obin-vanhalle-miehelle kalastuskauden 

ensimmäiset kalat.

265. hantit pitävät obin-vanhaa-miestä kalojen, sään, tuulien 

ja joen antaman vaurauden haltijana (hallitsee kaikkea alueella 

tapahtuvaa, keskisen haltijat=aluehaltijoita).

266. hantien mukaan obin-vanha-mies näyttää 

kulkijoille tien revontulilla.

267. hantit pitävät obin-vanhan-miehen kuvana 

helmisilmäistä puista ukkoa jonka varusteina 

rintapanssari, metallisarvet, jousi, nuolia, kilpi 

ja käärmeennahasta ommeltu puku (puvun 

päällä useita kerroksia uhrattuja kankaita).

268. hantien haltijoihin kuuluu obin rantakummulla 

elävä vesilintuja suojeleva henki jonka pyhäkkönä 

toimii nahoista ja vaatteista laadittu pesä (pesässä 

haltijaa esittävä vaskinen hanhi).

269. nenetsit kutsuvat jokea sanoilla jahaa ja qha

(vrt. ja-ha, qa-ha).

270. nenetsit kutsuvat puroa sanalla piense 

(vrt. pien-se).

271. selkupit pitävät noitien matkaamaa henkien 

jokea olevaisuuden tasojen yhistäjänä (joen suu 

johtaa aliseen, lähteet yliseen). 

272. selkupit kutsuvat jokea ja virtaa sanoilla ky 

ja kyy (vrt. ky-mi, jo-ki).

273. selkupit kutsuvat puroa sanalla kylika.

274. selkupit kutsuvat joen suuta sanalla kynak 

(ky-nak, ky=ki=joki).

275. sanalla ai tarkoitetaan suuta ja joen suuta 

(kantauralin ai, ao).

276. selkuppien joenhaltijoihin kuuluu Takol los 

(joen-alajuoksun-henki).

277. mansien ylisen hengen Maailmaa-katsovan

-miehen uskotaan elävän irtysh-joen suulla 

(toisaalta ratsastaa taivaalla valkoisella hevosellaan, 

uskomusten sekoittumisesta).

278. sanalla väinä tarkoitetaan leveää ja hitaasti 

virtaavaa jokea, joen suuta ja joen väylää (viron 

väin, äi=ai).

279. komien luojahengen Omelin nimeä yhistetään 

joen lahteen, syvänteeseen, kurimukseen ja joen 

pohjassa olevaan koloon (myös kohtuun).

280. nenetsit kutsuvat jokea sanalla doxa

(d=j, joksa).

281. hantit kutsuvat tromagan-joen sivuhaaraa 

repo-mäen-joeksi (woki rap jawon). 

282. hantien mukaan haltijat elävät jokien haaroissa 

(kolmeksi haarautuvassa vedessä, neljäksi 

haarautuvassa vedessä).

283. hantien mukaan haltijat elävät vesilintujen lähellä 

(hanhensulanmiehen sukellusvesissä, sorsansulan

- miehen sukellusvesissä).

284. hantit kutsuvat jokien varsilla asuvia jokien 

mukaan (äs jay=ob-joen väki, waya jay=vakh-joen väki,
wat joyen jay=vasyugan-joen väki).

285. hantit pitävät ob-joen ukkoa Äs ikiä kalojen, veden 

ja vedessä elävien henkien haltijana.

286. hantien jokiemon Kazym imin (kasym-joen-vanha

-nainen) kuvaa pidetään katinkultaisena (tulikivi, 

kultainen nainen=tulinainen).

287. hantien luomistaruissa Kazym imi johdattaa 

heimot uralin länsirinteiltä nykyisille alueilleen
(vrt. rinteillä eläneet kantauralilaiset).

288. hantien totemistisia sukuja (sir) yhistetään jokien 

nimiin (makh sir=majavan suku=malyi iugan-joki). 

289. hantien mukaan sukujen (sir) suojelushenget elävät

jokien lähteillä (vrt. perustajat).

290. hantit kutsuvat samalla joella asuvia perheitä sanalla

iakh (tarkoittaa myös tapaamista, vrt. joella asuvien 

tapaamispaikka).

291. hantien jokikuntiin kuuluu pil iakh (pim-joen väki), 

torum iaoun iakh (tromegan-joen väki), as iakh (ob-joen 

väki), an iakh (agan-joen väki), wakh iakh (vakh-joen väki), 

iaoun iakh (iugan-joen väki), porlik iakh (balyk-joen väki), 

sorlim iakh (salym-joen väki), wot iaoun iakh (vasiugan

-joen väki) ja nimnyal iakh (demianka-joen väki).

292. hantien luomistaruissa alkuhenget luovat mantereet

ensimmäisen polven luodessa joet ja sivujoet ja toisen 

polven vesiteiden varsille perustetut pyyntimaat 

(ensimmäisestä polvesta tulee joen varrelle asettuvien 

suojelushenkiä).

293. hantien pyhiin jokiin kuuluu yeming yohan 

(rannoilla uhrataan), ewt yewt pisap (jokeen lasketaan 

lahjoja ohi kuljettaessa) ja var-yaoun (joella elää 

vahingollinen henki, kulkemista vältellään). 

294. hantien taruissa vahingolliset henget patoavat 

sys-järveen laskevan hlung uri-joen (Sammakko-emo 

karkottaa henget jotka pakenevat paikalta huutaen 

sys, sys tai uri, uri, vrt. sys-mä).

295. hantien pyhiin jokiin kuuluu tlor voyak hlung 

jonka mutkassa käytiin kuuluisa noitien taistelu 

(toinen noita pakeni muuttumalla kuikaksi, 

toinen sukelsi jokeen ja lähetti pinnalle sorsia 

hengittämään puolestaan).

296. hantien pyhiin kiviin kuuluu yugan-joen 

rantavedessä sijaitseva karhunpäätä muistuttava kivi 

(loput karhusta veden alla, haltijaa muistetaan 

hieromalla kiveen kalanrasvaa).

297. hantien pyhiin kiviin kuuluu yugan-joella  

(jukan joki) sijaitseva Kon pal iki (1,5m pitkä 

vedenalainen kivi joka tulee näkyviin laskuveden 

aikaan, paikalle lasketaan lahjoja).

298. hantien pyhiin kiviin kuuluu pöydänmuotoinen 

Kazym imi pesan (kiveä pidetään jokiemon ihmisille 

antamana uhripöytänä).

299. hantit pitävät akanvirtoja ja pyörteitä joenhaltijan 

akan luomina (uskottu luoneen vastuksia jokea 

asuttaneille ihmisille, vrt. kotiinsa tunkeutuville).

300. hantit pitävät jokiemo Kasum-imiä kasum-joen 

ja kaikkien joen varrella asuvien suojelijana 

(heimojen perustajia, vrt. kasu-rinen).

301. hantien pyyntimaat sijaitsevat pääjoesta 

erkanevien sivujokien varrella (talvikylässä elää 

samoja pyyntimaita käyttäviä perheitä).

302. hantit pitävät jokiemo Kasum imiä yhtenä 

pyhistä sukulaisistaan (pidetään luojahenki 

Num-torumin tyttärenä, ensimmäinen polvi).

303. mansit kutsuvat Kasum imiä nimellä Kasum 

nai ekva (nai=tuli, tulieukko).

304. hantit kutsuvat sivujokia haltijoiden mukaan 

(Pesika-imi yagun, yagun-joen sivujoella elävä 

Pesika-emo).

305. hantien mukaan ob-joen lähteillä sijaitsee 

maailmanpuu ja nuoruutta antava elämänlähde 

(maailmanjoki=alueen suurin joki).

306. hantit kutsuvat tulvaa sanoilla emyn ik 

(pyhä vesi).

307. hantien taruissa Pim-joki syntyy yhdessä 

eläneistä veljeksistä jotka riitaantuvat ja 

menevät eri suuntiin (joen haarat).

308. mansit kutsuvat luojahenki Numi-toremin 

poikia nimin Polum-torum, As-tolar torum, 

Nior ojka, Autia odyr, Aias torum, Puripane 

khurip khumiten ja Takhyt kotl (hallitsevat 

ural-vuorten ja obin väliin jäävää aluetta).

309. hantit kutsuvat Numin poikia nimin 

Kan iki, As iki, Iavun iki, Mosym urt, Pim iki, 

Aevut iki ja Vaeli kor (jokien nimiä).

310. hantit pitävät Num-torumin seitsemää 

poikaa ja tytärtä tärkeimpinä keskisen haltijoina 

(hallitsevat alueillaan olevia eläimiä ja jokia, 

vrt. seita-henget).

311. mansien mukaan jokaisen joen suulla, 

keskivaiheilla ja lähteillä elää haltijoita (jokien 

jakaminen kolmeen osaan, vrt. pyhäköt).

312. mansit pitävät jokien suita ja pyörteitä 

veenhaltija Vit-khon ja tyttärensä Vit-khon agun 

pyhinä paikkoina (kalastajat uhraavat paikoilla 

huhtikuussa jäiden lähtiessä, elokuussa ja 

marraskuussa vesien jäätyessä).

313. udmurttien lauluissa naitetaan seitsemän 

tytärtä joen toiselle puolelle mistä saadaan 

yhdeksän miniää omalle puolelle (sukujen 

välisiä rajoja).

314. komien mukaan jokien ja puiden ohi 

kulkeminen puhdistaa ihmisen (uskottu

tartuttavan parantavaa voimaansa).

315. komit käyvät kertomassa joelle huoliaan 

("rakas Joki-emo, ota huoleni ja kanna ne pois 

vedelläsi").

316. komit puhuttelevat jokia emoiksi (emoilta 

pyydetään kalaonnea).

317. udmurtit kutsuvat jokia emoiksi.

318. udmurttien jokiin kuuluu Ibit ja Tsuptsi.

319. udmurtit pyytävät joki-emoilta kalaa.

320. ersalaisten luomistaruissa alkuhenki 

Chipaz (päivä) lepää elämänpuun juurella ja 

paikalle syntyy Sura-joki.

321. ersalaisten taruissa elämänpuun 

juuret imevät maasta kosteutta joka täyttää 

toisen luojahengen luomat rotkot (jokien 

syntytaruja).

322. udmurtit pitävät Kama-jokea 

maailmanjokena ja luomistarujen 

tapahtumapaikkana.

323. udmurtit kutsuvat jokien haltijoita 

kuivumattomiksi-joki-emoiksi ja tyynesti

-virtaavien-jokien-emoiksi.

324. udmurtit kutsuvat pyhää jokea sanoilla 

vo oi sur.

325. udmurtit kutsuvat jokien yhtymäkohtaa 

ja suuta sanalla vo (komin ve, suomen vaihe, 

viron vahe).

326. udmurtit kutsuvat pieniä tummaihoisia 

maamajoissa eläviä henkiä sanalla vo-o 

(vrt. kantauralilaiset heimot).

327. hantit pitävät ob-joen ukkoa As-ikiä 

kalastajien tärkeimpänä haltijana (joen 

varrella elävien kalastajien).

328. hantien mukaan As-iki luo kalat ja päättää 

sivujokiin lähetetyn kalan määrästä.

329. udmurtit pitävät sivujokien suita kahden 

haltijan välisinä rajoina (vrt. perheen, suvun).

330. hantit pitävät yagun-joen ukkoa Yavun-ikiä 

kaikkien joen varrella elävien suojelushenkenä
(luojahenki Num-toremin poikia).

331. hantien mukaan Yavun-iki huolehtii joen 

varrella elävien hyvinvoinnista, säätelee kala ja 

metsäonnea ja toimii välittäjänä aliseen ja yliseen 

(keskisen haltijoiden luonteesta).

332. hantit kuvailevat Yavun-ikiä loistavaksi ja 

väkeväksi mieheksi jonka joukkoina toimii 

seitsemän karhua, sata soturia ja yhdeksän urhoa

(haltijoiden taustalla oikeita ihmisiä).

333. hantien mukaan Yavun-ikin takki koostuu 

karhunkynsistä (takin nauhat liskoista, haltijan 

kengät käärmeistä).

334. hantit pitävät keskisen haltijoista tärkeimpinä 

yugan, salym, irtysh, pim, nazym ja kazym-jokien 

haltijoita (ilmestyvät karhupäivillä Yavun-ikin 

kuvan kautta).

335. udmurttien jokiemoihin kuuluu Cheptsa

-joen emo ja Pyzep-joen emo.

336. udmurtit puhuttelevat jokiemoja 

parantaessaan ("kuivumattomat emot, 

vedellänne lähettäkää pois taudit").

337. udmurttien mukaan kuolleiden henget 

poistuvat näkyvästä maailmasta jokea pitkin 

(vrt. jokien varsille hautaaminen).

338. "ko ennuv juvviih oovtsai kolgeh, tast šadda 

stuorrâ juuhâ" (kun monta puroa yhdistyy, siitä 

syntyy suuri joki, saamelaiset jokien synnystä).

339. saamelaiset kutsuvat joensuuta sanalla 

joganjalbmi (vrt. jukan).

340. saamelaiset kutsuvat puroa sanalla jogaš 

(jugus=juoma, juhkat=juoda).

341. saamelaiset kutsuvat jokea sanalla johka 

(johtit=matkustaa).

342. saamelaiset kutsuvat sivujokea sanalla 

oalgejohka (vrt. alku).

343. saamelaiset kutsuvat pientä jokisuistoa 

sanalla vaggi (vrt. va-agi).

344. saamelaiset kutsuvat leveää ja soistunutta 

jokisuistoa sanalla vuopmi (vrt. vu-omi).

345. "vezi nyrnettäy joguoz" (joen ääniä).

346. "vezi nurizoo ojas" (nurisee).

347. "nuroine om pienembi jorostu" (nuroinen eli 

pieni puro, vrt. joroinen).

348. "nouziivezi" (tulvavesi).

349. "vezi nouzi äbrähien tazal" (äyräiden tasalle,

tulvavesi).

350. "juoksoo jogi hillaizeh nornettau" (elävä olento).

351. "vezi ninnetteä ojazis" (ninnettää).

352. "vezi nirnettäy jovez" (veen kieltä).

353. "kosen niskah soaten" (niskaan saakka).

354. "kosen niska" (niska eli alkukohta).

355. "ka ei sitä aivin siinä kiehuvassa kosessa pyyvetty 

vain alla, sielä nivoissa niissä" (nivoissa, kosken alla, 

vrt. nivala).

356. "myö lähemmö netsinne Jugakoskel kivenettsoh" 

(kiviä etsimään).

357. "myötäveteh lähemmä" (vrt. virtaan).

358. "jok ennen jokena juoksi, myötävirtana vilasi" 

(vrt. jokien tuhoaminen eli patoaminen, 

"vesivoima").

359. "ved virda kandau yhtämpäi doessa" (vettä kantava 

virta).

360. "myödävirdah oli helppo männä" (omaa eli

päästötöntä liikkumista).

361. "vezi matkuau virrassa" (virrassa matkaava vesi).

362. "joki matkuau" (elävä olento).

363. "vezi kuivau, jogi i madaloiduu" (joen pinnan 

tarkkaileminen).

364. "se kohtu on dovez maldo" (maldo eli tyyni,

vrt. malttaa).

365. "maldo, kuz ei virdu pagene äjjäl" (virraton kohta).

366. "vezi lörizöv ojas kivilöin keskez" (kiviset ojat, 

vrt. vieraat kaivetut).

367. "vezi matkoau lörättäy" (matkaava vesi).

368. "veen löhineh" (veen ääniä).

369. "se oli lähellä kotie se Vuokijjoki" (jokien nimiä).

370. "vezi jovez läikähteleh" (välkehtii).

371. "veneh myödäzeh luglettaa" (myödäzeh

eli myötävirtaan).

372. "vein lodzineh kuuluu ojaz" (ojien lähellä

eläminen, vrt. ojanen).

373. "jovem pohju on lomukaz, ei sua verkoizie laskie" 

(lomukas=kaatuneita puita, haltijoille ja kaloille 

kuuluvat kohdat).

374. "haguo, kivie, juuripaloa" (joen pohjassa).

375. "vesi juossa lorajau" (juokseva vesi).

376. "vezi loroav ojaz matkoau" (ojavesi).

377. "kalad loimetah tyynel Kallivokossem pyördies" 

(loimetah eli kisaavat, oikeat kosket).

378. "loajalla vejellä piti kantoa moata myöte" 

(laajalla vedellä, joen tulviessa).

379. "vezi lirettäy matkoau" (veen ääniä).

380. "vezi lirizöv ojaz, a ku om puhtaz vezi" 

(puhtaz eli kirkas). 

381. "vesi juossa lirittäy" (veen ystävät).

382. "vetty lizeni jogeh" (liseni, pinta nousi).

383. "lindu jovez uiji liuguoloo" (jokilinnut).

384. "liuguzed jogirannad" (liuguzed eli viettävät).

385. "kosen alla libo piällä" (alla tai päällä,

vrt. niskalla).

386. "vezi likettäv ojaz, vähäizel matkoau peskuo 

vaste" (peskuo eli hiekkaa vasten).

387. "vezi juossa liglettää" (liklettää).

388. "vezi ligletteä virdoau" (veen kieltä).

389. "Tuuloksenjogie puaksuh lietostau" 

(vrt. lietteet).

390. "jiä on liikkehel" (liikkuvan jään aika).

391. "se oli siitä Pitkäkoski nimeltäh se ensimäini 

koski, nin se piti vetöä moata myöti veneh, siitä 

ei lasettu" (koskien laskemisen myöhäisestä 

alkuperästä, vrt. vieraat lautaveneet).

392. "laskiettih virdoa alas" (virtaa laskeminen,

kuulostaa vanhemmalta).

393. "lamervo" (suvanto kosken alla).

394. "lampareh" (joen poukama, vrt. lampanen).

395. "vein langenuz on ojaz" (lankenus eli putous).

396. "tän yön vezi joves langeni" (laski).

397. "ylen on jyrkkä veen langevus" (vrt. langeta).

398. "langevus on ylen jyrkky koskez" (lankevus

eli vesiputous).

399. "jovem pinnaz on niitud, jogirandoa myö" 

(pinnassa eli pinnan tasalla, vrt. ihon kutsuminen 

pinnaksi).

400. "jovesta piälittsi mäni" (vrt. pyytämättä joen 

lupaa).

401. "kevädvez om peälitts äbrähis tänä vuon" 

(äyräiden päälitse nouseva kevätvesi).

402. "pezevyy jovez, lämmin on vezi" (joessa 

peseytyminen, kesän iloja).

403. "äbrähiz on hiekattsaized moad,  perätsuraz 

on jo suomoad" (hiekkaiset äyräät).

404. "jogirannass om pengeri" (penkereitä).

405. "elä seizo pengerillä, langiet jogeh" (helposti

sortuvat penkereet).

406. "jovem penger" (vrt. äyräs, parras, törmä).

407. "jovem penkad on ylen jyrkät" (penkad eli 

penkereet).

408. "jogirandu on penkalleh" (penkallaan, 

laskee jyrkästi jokeen).   

409. "kevädvez om penkkaizis sah" (kevätvesi 

eli tulvavesi).

410. "penkoitti moan Jumal hyvin täz meän kohtaz" 

(penkoitti maan, vrt. luomistarut).

411. "vetty penzahtah rannaz nouzoo keveäl" 

(penzahtah eli kertyy, vrt. pensas).

412. "keveäl vettä penzahutti joga kohtah, ylen vetyi 

jogi" (joen vettyminen).

413. "poiga pereidi tällä puolella" (perusti perheen 

joen tälle puolelle).

414. "pereidii joves poikki" (perusti perheen joen 

toiselle puolelle, joki elämän keskuksena).

415. "hakattih puuk kaikki niin kuj jokiev varsilla 

ta ne sanottih jotta perokset" (omat joet, vieraat

perokset, "maatalous").

416. "jokivarsie oli peretty, sanottih perosheinöä" 

(vieraiden perkaamat jokivarret).

417. "koskes tuloo padun, bauhau kai voahtel" 

(padun eli putous).

418. "koskiloiz om padunad" (putoukset, vrt. patu,

paatua).

419. "koski pauhoau" (pauhaa).

420. "tulou pahat seät kun Köynäs kosajau" 

(koskista ennustaminen).

421. "koski bauhau" (vrt. peuhaa).

422. "kosen pauhu" (kosken ääniä).

423. "bauhuz oli tsiepit" (tsiepit eli ketjut, 

vrt. köydet, vieraita ylitystapoja).

424. "hyväz bauhuz ollah, koskem padunaz" 

(kosken ystävät).

425. "koski bauhuu" (elävä olento).

426. "vezi bauruu koskez" (kosken kieltä).

427. "ojam parras" (parras eli reuna).

428. "niim pamajau koski, jottei kuulu pakinoa" 

(pakinoa eli puhetta, vrt. pam-joki).

429. "pagoveez on hyvä voatteida huuhtoa, 

ei ole kui seisoja vezi" (pakovesi ja seisova vesi).

430. "pagovez on hyvä soboa huuhtoa, liga ielleh 

matkoau" (pakovesi eli virtaava vesi).

431. "veneh mäni parahah purhah, iham pohjah 

painu" (purhah eli kosken pyörteeseen, ihmisille 

ja haltijoille kuuluvat kohdat).

432. "omutassa vezi kierdäy kozen alla" 

(pyörre, syvänne).

433. "omutta on jovessa syvemmässä koh" 

(maistuu lainasanalta, om-uta).

434. "vesi juoksou ojoa myötein" (ojassa juokseva 

vesi).

435. "oja vuodaa jogee" (vuotaa eli virtaa, 

vrt. vuotos, vuoksi).

436. "mennäh vetty duomah ojah" (puhtaiden 

ojien aika, vrt. "edistys").

437. "tuli ojani vastah, ojasella mättähäini" 

(ojanen eli pieni oja).

438. "ojazet juoksoo, purozet purpettaa" (ojaset 

ja puroset, joen sukua).

439. "pagizou ku ojaine, tsurtsettau" (puhuu 

kuin oja, vrt. vesinoidat).

440. "ojaine tsurtsettaa" (tsurtsettaa eli solisee, 

ojan kieltä).

441. "ojansuulois luiskahti lähti jeä" (nopeasti 

sulavat ojansuut).

442. "ojavezi matkoau kohinehen ker" (kohinan 

keralla).

443. "ojaviereksed ned on heinäkkähäd, meht 

on heinäl kazvoa" (heinäkkäät ojanvierekset, 

mehtä=kosteutta).

444. "ojelmo" (pieni oja).

445. "se oli ojelmoini semmoini" (ojelmoinen, 

vrt. ojalapsi).

446. "ruutsassa vezi biriu alah virdua" (purojen

nimiä, r=l, luutsa).

447. "ka jokie kun oli, koskie niit oli ta niiss oli puut, 

kaksi puuta rinnakkah" (kivisiin paikkoihin asetetut 

pitkät puut, omat sillat).

448. "käem pidhuot kiidzimet virdoau kui tukad" 

(kiitsimet eli vihreät levät, pidetty veenhaltijan 

hiuksina).

449. "oigie kohta jovessa kuttsuotsou plossa" 

(plossa eli suvanto, oikea kohta).

450. "pitässä plossass oliin kalua pyudämässä" 

(pitkässä lossassa, vrt. lossi).

451. "vezi pagenoo hyppeäy jovez" (hyppivä 

olento).

452. "maldo, kuz ei virdu pagene äjjäl" (malto

=suvanto, hiljalleen virtaava kohta).

453. "jogi pagenou helkettäy" (pakenee, 

virtaa pois).

454. "puadora" (nurmisaareke joessa).

455. "ojam pohjis vezi seizoo" (kesäisin kuivuvat 

ojat).

456. "jovem pohja" (näkyy).

457. "vez on pohjaz jovez" (pohjaz eli alhaalla).

458. "soutah poikki jovez" (leveät emojoet).

459. "poikkipuolel jogie eläy" (vrt. joet sukujen 

maiden rajoina).

460. "älä jovem pardahal polle, nulahtattoz vedeh" 

(vaaralliset kohdat, sortuvat).

461. "jovem polves" (polves eli mutkassa, 

vrt. sukupolvet).

462. "polvekaz oja" (vrt. puro).

463. "jogi polvittelou" (mutkittelee, vrt. polviin 

perustetut asuinpaikat).

464. "vezi borajav ojaizez" (ojan ääniä).

465. "vezi borizoo ojaz virdoaa" (ojassa virtaava

vesi).

466. "vezi joves porizoo kosken kohtaz" (porisevat 

kohdat).

467. "jovem buhtu" (mutka, poukama).

468. "vezi pulizoo ojaizez, kiviköz" (vrt. pulina, 

veen kieltä).

469. "vettä virdoau, kai bulkkuo keändeä" (kääntää 

pulkkua eli kuplia).

470. "vesi matkoau punassa" (pyörteessä).

471. "vezi mänöy punottau" (punottaa=virtaa pyörteinä, 

vrt. punoa).

472. "puohe" (pyörre / syvä lahdeke).

473. "vezi puoleni joves" (aleni puoliväliin, joen ajat

=jokelaisten vuodenajat).

474. "myö olemma tällä puolella jovem" (tämä puoli).

475. "mies katsou toizelda puolelda dogie" (toinen 

puoli, vrt. tuo).

476. "alapuoli" (ala ja yläpuoli, joen suuntia).

477. "täldä puolelda syrkkeä matkoau tämä ojanneh" 

(syrkkeä eli särkkää, elävä olento).

478. "täs puolez jogie" (joen puolet).

479. "em mene ni kenem puoleh, siid on selg ojaizel" 

(selkä ojaa koti, vrt. ojat rajoina).

480. "souti Hoarakosen alla" (koskien nimiä).

481. "puolempäiväm puolel jogie" (puolenpäivän 

eli etelän puolella).

482. "puolipäiväzel puolel jogie" (omat suunnat, 

ilmaistaan milloinkin tärkeimpänä pidetyn asian 

mukaan).

483. "purakko" (pieni puro).

484. "vezi burajav ojaizez" (purajaa, puro-sanan 

alkuperää).

485. "koski burajau" (vrt. koskenhaltija).

486. "purha nousoo" (purha eli kuohu).

487. "kossessa om pyördiä, suuri burha" (pyörteet 

ja purhat).

488. "kossen burha" (vrt. purhanen, kosken sukuja).

489. "koski valgieda burhoa keändeä" (valkeat

purhat).

490. "kossem burhaz ei soa venehtä ajoa" (pyhinä 

pidetyt purhat, vrt. haltijan asuinpaikat).

491. "vezi burhalleh matkoau" (kuohuina).

492. "vezi burhahtih ojas kevädaigoa" (purhahti 

eli kuohahti, kevät=veen aikaa).

493. "ojaz vetty burhahutti diäle" (jäälle).

494. "koski purhoau" (purhoaa, vrt. purhonen).

495. "koski burhuau" (vrt. purhunen).

496. "jovez vezi burhoaa" (purhujen katsominen

=joen pyhittämistä).

497. "koski burhoav äjjäl keveäl" (purhojen aika, 

äjjäl=kovasti).

498. "rözöttäv vezi buhroau koskez" (koskessa

puhroava vesi).

499. "vezi burhoau pagenov ojas kulleh" (veen 

katsominen ja kuunteleminen=omaa rukoilemista, 

luonnonusko=aisteihin perustuvaa).

500. "elä aja venehtä, siid on burhavokohta" 

(purhakohtien vältteleminen, uskottu kuuluvan 

koskenhaltijalle).

501. "burhoannan täh voiji paissa, a kohuz ei soa 

paginoa ellendeä" (paissa=puhua, paginoa

=puhetta, ellendeä=ymmärtää).

502. "kossen burhu kuuluu" (purhu eli kohu).

503. "Kulmun koski se burhuu andau, ei soa vetty 

tuta mi on burhuu" (vettä tuta).

504. "Imatran koski burhuou äjjäl" (vrt. imatran 

voima, pyhät paikat korvattu "betonipadoilla" ja 

"tuotantolaitoksilla").

505. "vezi purhuou koskez" (oikeat kosket,

vapaina virtaavat).

506. "veem burineh" (purina).

507. "nurmella om pikkaraini puro" (nurmen läpi 

virtaavat purot, vrt. ojat).

508. "siel oli puro, mänim purov varrella" 

(omat paikat).

509. "minne matkoap puro" (purolle puhuminen).

510. "tuolda kallivolda kolme puruo tulou" 

(kalliopurot).

511. "puroz vezi norizoo" (puron kieltä).

512. "miz ennen jogi juoksi, siid viegi puro juoksou" 

(joesta puroksi).

513. "ojazet juoksoo, purozet purpettaa" (ojaset 

ja puroset).

514. "purokas nurmi" (puroset ja nurmiset).

515. "se om puromoa" (purojen halkoma maa).

516. "purtakko" (pieni oja).

517. "dovessa vezi burtsiu" (purtsii eli kuohuu).

518. "äbrähäz vetty puzerdau, vezisuonez" 

(maan alla virtaavat veet).

519. "toisem puolem matkai putahittsi a toisella 

puolella oli eno" (pudas ja eno, sivuhaara ja emojoki,
vrt. enojoki).

520. "kevöällä tuldih pudahittsi" (pudasta myöten,

jäällä vai hangella).

521. "kivi putkahti dogeh, ken lienöy lykänny" 

(putkahti eli putosi, vrt. putkonen).

522. "niiss oli puut, kaksi puuta rinnakkah" 

(koskien ylityspaikoissa).

523. "puvas on kuiva semmoni kivikkö, kuivall aikoa 

ei ni peässyv venehet kulkemah" (pudas-sanan 

merkityksiä).

524. "tuosta pudahaz olen soanuh äijä kaloa" 

(pyörteestä tai syvänteestä).

525. "kasvo lapsi karjalassa, kesän kellossa asutti, 

putahilla puolen vuotta" (laulun sanoja).

526. "vähäl pyrryl et peäz ojas peälitsi" (hyppäämällä 

ylitetyt ojat).

527. "vezi pyörii liketteä, haudaizil on joga kohtaine" 

(pyörteiden luomat haudat).

528. "vain kun alkau se pyörrevesi nin niissä 

pyörteissähän sitä pyyvettih" (kosken alla olevissa 

pyörteissä, ihmisille ja haltijoille kuuluvat kohdat).

529. "kossem pyörre" (pyörivä vesi).

530. "kossen oal pyördieh pyörähteäteh" (kosken 

pyörteet, veen ihmeitä).

531. "randupyöre" (joen mutkassa).

532. "kivempyöre" (kiven ympärillä).

533. "koskem pyördielöiz vezi valgiel burhoau" 

(purhoaa valkeana).

534. "pyördiez vezi vuahtel on" (vaahteella).

535. "pyörrevedeh elä rubie kezoil, pyörre painoa" 

(kezoil eli uimaan, vrt. kesä).

536. "pyörrevirda vedeä järillehpäi" (vetää luokseen, 

pyörteiden voimasta).

537. "pyördää ielleh järilleh vettä" (ielleh järilleh,

edes takaisin).

538. "siitä vesi alko kiinitteä häntä ylähäksi päin" 

(kiinitteä eli pitää kiinni, virran voimasta).

539. "täl puolel jogie roih äjjiä teriämbä pälvie" 

(teriämbä eli aiemmin, kotijoen tunteminen).

540. "vezi bölizöv ojaizes kivilöin väliz" (kiviset 

ojat).

541. "jovez aiga pölkyn tabaimmo" (tabaimmo 

eli löysimme).

542. "hyvä sää, ihana ilma, kalat koskessa kuttoo, 

siijat Kiekan sillan alla, lahnan parkit Lappalossa"

(kiekan ja lappalan kosket, pidetty naimisissa 

olevina sisaruksina, vrt. samojedien vastaavat
uskomukset).

543. "kolome on koskea kovoa, kolome vuorta 

korkeata" (kovat kosket, korkeat vuoret).

544. "kolomet on koske kovvo, mut eii ov Vuoksev 

voettanutta" (karjalan tunnetuimpia koskia,
ennen koskien tuhoamista).

545. "ite vanha Väinämöinen, rinnoin ruohoillen 

rupeisi, istui vesi-kivellä, näki kuplan kulkovaksi" 

(kuplan kulkevaksi, virtaavasta vedestä ilmestyvä 

väinämöinen).

546. "joki vanhan Väinämöisen, virta vieretti 

merellen, ulapallen aukeallen, suurellen meren 

selällen" (mereen virtaava joki, vrt. väinö-joki).

547. "nouse neitonen veestä, umpilakki laineesta, 

hieppahelma hierteestä, punaveri pyörteestä,
tuekseni, turvakseni, väekseni, voimakseni" 

(ojanhaltijan kutsumista, nostettu vesi lasketaan
takaisin niin että vesi poreilee).

548. "nouse neitonen veestä, hienohelma hettehestä, 

miehen ainoan avuksi, yksinäisen ympärille"
(luettaessa lyödään virran pyörteeseen kolmella 

pihlajanoksalla ja nostetaan vettä kohdasta josta
hiekka nousee).

549. "tulen on synty taivosesta, väinäistä veen synty" 

(väinäistä veen synty, vrt. alkuhenkenä pidetty 

väinämöinen, vrt. väinä=vaina, vana).

550. "Laukaj joki on kalakas joki, sielt saap kalla 

hyväst" (kalajoet).

551. "tosa Pusan koskeski om piäni kalampoikki 

et vilise" (koskien nimiä).

552. "kalastelin tual jokisuusa" (kalaisat joensuut, 

vrt. suihin rakennetut pyhäköt).

553. "siäl on semmost kalekivipohja pitki matka, 

siäl on krapui" (kalekivipohjaa eli mukulakivipohjaa, 

rapujen elinpaikkoja).

554. "venel lähti Kauon alta kalahimittain Kolehmaiser 

rantaa kohti" (kääntyi koskessa sivuttain, asujien 

mukaan nimetyt rannat).

555. "siinä Särkipuron kohalla on kaljannetta" 

(ohutta ja kirkasta jäätä, kalaisat purot,

vrt. tyhjät).

556. "soon siä jojen kaltaalla" (törmällä).

557. "vesi murta kallast" (kallast eli joen törmää, 

vrt. kallanen).

558. "joki on niin kalliokko ja kuiva" (kuivan joen 

aika).

559. "älä päästä kalphav venettä virrassa" (kalphav 

eli kääntymään, virtojen tuntijat).

560. "kalapahtipa se kivheen" (vene).

561. "päästätin menemhän kalapattain ja se se 

koskahti kivheen" (päästin veneen kääntymään 

koskessa, vrt. käydä kalpaten).

562. "maa kalttaa jokehem päin" (kallistuu, 

vrt. kalt-eva).

563. "ne oli semmosie vähän kameroeta koskie" 

(kameroeta eli vaikeakulkuisia, vrt. koskien 

kiertäminen, vrt. omat eli kevyet veneet).

564. "kevväällä se niitty tuluvan jäläkeen kanahkoettuu 

ja liitottuu" (kanahkoettuu eli limoittuu).

565. "ku kujertelee sen Juurikasojan kankeroessa" 

(ojaa myötäilevä polku).

566. "Karttimojokkea peäsöö soutammaan melekein 

koko matkan, pittää muutammiin moakannakkeijjen 

kohalla vetteä venettä" (joet=omia valtateitä,

luonnon luomia).

567. "Matilav virta oj järviin kannas" (järvien 

välisellä kankaalla).

568. "se or raskas homma jos sattuu pahastik 

kantteesseen" (sivuun painava vedenalainen 

virtaus).

569. "se kun aena viepi tuonnek kantee alle" 

(kanteen alle, kosken virtaus).

570. "Pettäenen oli kannevvetinen" (koski,

kajaaninjoessa).

571. "siellä kaet ne Naamajjokivarressa hehir reistaavat 

kannustella" (elävät, pärjäilevät, omat asuinpaikat).

572. "virta kanto venneen liijan alas" (joen yli 

soudettaessa).

573. "a semmosen tirma alta kun ol vielä se kanto" 

(tirman eli törmän alta, veen kanto).

574. "ei nyt tul kaloi, on nii kova kanto" (kanto 

eli pohjavirtaus apajalla, kalastajat=veen 

tuntijoita).

575. "kosken niskkaan tehhään kaplastus törmältä 

puolelta ja toeselta vittaan" (puista tehty ylitystie,
omat sillat, helposti poistettavia).

576. "poikkikareeseen" (koskesta tulevaan 

poikkiaaltoon).

577. "minä pijinniv vähä karreissa nuiv venneini" 

(karreissa eli poikkivirtaan, koskea laskettaessa).

578. "se on niin matala suusta ja kulkuu yli karin" 

(joen suu, matala ja kivinen).

579. "ku on semmonen kirkas karikkopohja, jojesa ni, 

sem paremmin näkkeepi" (kutevan harjuksen,
oikeat joet).

580. "karipankki ov virrassa elim mievossa koskessa, 

sit ei vesi liikuttelen niin ku hietapankkia" (karipankki

=sorasärkkä, hietapankki=hiekkasärkkä, virta=mieto 

koski).

581. "siinähäm myö istuva karitettii rantapenkalla" 

(kesän iloja).

582. "isoja siikamäljänöitä tuola vain Täränövväylässä 

mutt ei tässä kariväylässä" (kariväylässä eli 

hiekkapohjaisessa väylässä).

583. "mää jokkee karassa vähä itseet kylmäl veel" 

(karaisemaan itseäsi).

584. "karonen koski" (karikkoinen).

585. "on niin karkijaa, sen ov virta syöny" (jään 

karkeaksi).

586. "heti vähä ulompana jokivarresta on niin karut 

maat" (vrt. jokia reunustavat vihannat maat,
veen ja kasvun yhteydestä).

587. "mitä sit koko koski, ko rannakki noin kuahaa" 

(poikien perässä juoksevalle tytölle).

588. "ojan pohjaan on kasavuntunu liajua" (liejuiset 

ojat).

589. "se rupiaa kassaahan kosken ylipuolelle" 

(kasaamaan jäitä, keväällä).

590. "joen vettä suun kasteeksi" (pintavesiä 

juovat, ymmärtävät puhtaiden vesien 

merkityksen).

591. "se on kasvanna ves, jotta se kulkoo kauvas 

moan peällen" (vesi kasvanut, sateiden jälkeen).

592. "vesi rupejaa kasvattammaan kosken alleh 

hietapakkoa" (maata muokkaava vesi, 

vrt. maata vanhempi).

593. "se on nii katalaa virraj jää" (katalaa eli 

helposti pettävää).

594. "siält jojest katellen se on aika korkia" (joesta 

katsellen, joen suunnat).

595. "katottaa se outua niim palijo että moneltai jää 

lähtemätä" (jää lähtemättä, virran yli pimeällä, 

ihminen=päiväeläin).

596. "min oli huutannu niin kovasti ett oli kuulunnu 

ihan sinnet toisellep puolen jokia" (vrt. lähekkäin 

elävät sukulaisperheet, jokikunnat).

597. "kauhiiv vahvalta kuluk siinä ojassa ves" 

(kulki vahvana, vrt. yksilöinä pidetyt haltijat).

598. "aivan auki keskijoki, on ollun niin kaunista 

tämä talavi" (kaunista eli lauhaa).

599. "semmonen kiukka mutka ja louhi, jossa om 

peäsäk kaopalla" (koskessa, kiukka=jyrkkä,

vrt. tiukka).

600. "tulittako te jokivartta vai maantien kautta" 

(omat jokivarret, vieraat jokivarsia tuhoavat 

maantiet).

601. "vähäv veen aikana ei kauvullev vesi tuu" 

(vähän veen aika).

602. "se käypi vielä se joki kauhian suuren mukan 

siinä" (mukan eli mutkan, vrt. mukkanen).

603. "oja on keiviny, se pijan alakaa vyöryvä" 

(keiviny eli pullistunut).

604. "lopult se kehittyy oikeij jojeks sit" (kehittyy 

joeksi, haaroista kehittyvät joet).

605. "ketri" (virran pyöreäksi kuluttama kivi, 

vrt. ke=pyöreä, pyhä).

606. "luot keikku yläällä" (luodot, tulvivalla 

niityllä).

607. "sitte jos s olis suora keino mutta ku s on nin 

kirotun kaltto laskea ja tulisem mukkanen"
(kalteva ja mutkainen, koski).

608. "eiköhän me sentähä jotenkuten päässä ylitte 

tästä kosken kohalta, ko keinottelemma" (kosken yli 

keinotteleminen, kivikot=omia ylityspaikkoja).

609. "siä toisella pualella ov vähä parempaa maata 

mutta kyllä tämä puali semmosta kekkeliä om paremmi"
(toinen puoli ja tämä puoli, vrt. naapureiden 

kutsuminen toiselaksi).

610. "kävelie jojenkeulal" (keulal eli törmällä).

611. "ku oli yöllä kelepo pakkane, niin jääty tuo jokiki" 

(joen jäätyminen, omat vuodenvaihteet).

612. "ei sielä korkialla töyrällä kasva muuta ku kuivia 

heinän kelttyjä" (vähäkasvuiset töyräät).

613. "se on semmosta kelttyö tuo joen ranta jotta siinä 

ei kasva mikkää" (vrt. keltainen, maan värit).

614. "keläs" (hiekkaperäinen rantaniitty).

615. "kentas" (nurmea kasvava äyräs, vrt. kentanen).

616. "käveltiim pitkij jokikenttaa" (vrt. jokikentät, 

perinteisiä asuinpaikkoja).

617. "kenttä" (joen hiekkaharjanne).

618. "tuollahan tuo jo törmällä mennäk keplottellee" 

(jokitörmät, omia kulkuteitä).

619. "viet rupesiit kerkiimää" (veet kerkiämään, 

vedenpinnan laskiessa).

620. "kuka sen tietääkääk kuinka moninkertanej 

jää siinä nyt on tuossa kosken alla" (koskien 

jäätymisestä).

621. "joes on semmonen kertajää" (jään päälle 

muodostunut uusi jää).

622. "tuollahan se joilla souteli kesittäin, eipä se 

juuri muuta teheny" (jokien ystävät).

623. "mut aina ajjoit rantoi myötä, ei ajaneet 

keskautta myötä" (rantoja myöten ajaminen, 
vrt. kevyet veneet).

624. "ajetaampa keskihotua" (väylän keskeltä).

625. "tämä puro oh hyvin kivistä keskijuoksulta" 

(vrt. ala, ylä, vrt. haltijat, pyhäköt).

626. "minä keskijuovaa selijälleni" (joen

keskijuovaan, keskikohtaan).

627. "nyt on koski vielä palijo korkiammalla 

keskivettä" (keskivettä eli keskimääräistä 

veenkorkeutta).

628. "lähellen sitä kesku uomoa" (keskiuomaa).

629. "siellä on aevan viilinä kesäheltteillä ruostetta 

purossa" (rautapitoiset purot, punaisia).

630. "tuossaej joessa om matalikko, että kesäkuihe 

aekana pittää aeroilla lykkiev venettä" (matalan 

veen aikana, vrt. sauvotut jokiveneet).

631. "täyty kulkea aivan kesäväylää" (kesäväylää, 

matalan veen aikaista).

632. "se käyttää niinku hieno virrajjuoksu sillä se 

puhe" (virran kieltä osaavat).

633. "syksyn kevi jokivesi tul pääl" (niityn päälle, 

syksyin keväin).

634. "nii holisoo kun keyväinen oja" (kevät,

veen aikaa).

635. "kevätpaisuntaan aikana täs meirän likill 

on isoo joki ja sitte se kohta kuivaa ettei oo kun 

mutkitteleva hietaanen tila" (kesäisin kuivuvat joet, 

paisunta=tulva).

636. "saattaa olla että jakaa kahtahalle" (jakaa 

ukkosen kahtahalle, joen ja ukkosen väleistä).

637. "siin on sellanej jakoos" (kosken niskassa, 

kohta jossa virta haarautuu).

638. "saa kiivetä ylös törmää jaksonsa" (jyrkät

törmät, vrt. törmänen).

639. "joki tekkee aika mutkan siinä vainion jallaasa" 

(joet ja vainiot, vrt. väini).

640. "semmonev vähänen talo siinnä koskej jallaassa" 

(kosken jalassa eli alla, vrt. jalkaranta).

641. "kyl se jokijää jo jalkaihmisen kestää" (nopeasti

jäätyvät joet, vrt. heikkovirtaiset).

642. "joki on nii matala et jalkpohjitsi yli pääsöö" 

(jokien koosta, vrt. leveät kymet eli kemit).

643. "jalkonen missä on veto kosken sivua" (kohta 

jossa vene vetää kosken sivuun).

644. "virraj jamassa" (myötä ja vastavirran jamassa, 

rajassa).

645. "vähitellej janttuu ves juoksemmaan" (janttuu 

eli voimistuu, purossa).

646. "siinä vesi jakoo kahtia" (vrt. joki).

647. "joki jaotus kolme ossa" (kolmhaara-nimisessä 

paikassa, pyhinä pidetyt jakopaikat).

648. "se rupiaa joki luomahaj jäitähän" (keväällä).

649. "miehet parkkasvat itteh jorpakkah, jelmih" 

(jelmih eli jokeen, vrt. jemi, je-emi).

650. "jättilääsen voita" (kosken alle kerääntynyt 

vaahto).

651. "älkäi menkäi rapuu jojehhaltija viep" (vieras 

ravustaminen, omat joenhaltijat).

652. "en käönyj joehhankoa etempänä" (joenhanko

=sivu ja pääjoen yhtymäkohta).

653. "juoikallas" (joen ranta, rantajyrkänne).

654. "kuurthen yli saattaa hyvin laskea kun jo ei ole 

kuohua" (kuurthen=kiven virin, koskessa).

655. "kävelie jojenkeulal" (niemekkeellä).

656. "jätetti kesselimmen jojenkorvalle ja menti 

itte uimaa" (korvalle eli rannalle).

657. "tuossa joelleovassa olin koatuo venneen kansa" 

(joen leuka, suulla oleva niemi).

658. "joennielu" (virtaisa kapeikko).

659. "käötiim me joenniskalla asti" (joenniska,

lähtökohta isommasta vedestä).

660. "joennoro" (pieni joki, vrt. noronen).

661. "joempakka" (pakka=korkea ranta, 

vrt. pakkanen).

662. "istukoo tuoho juempartaale ja uottakoo, 

miä tule iha het" (joen partaalla istuminen).

663. "annav venneem mennäj joempartaaseen" 

(parras=ranta, törmä).

664. "mie harppasin ylittem mus se jojempentura 

lohkeskih ja mie kaatusin selälleiv veteh" 

(yli harpattavat joet, pentura=penkere).

665. "juepohjukka" (jue=joki, ju=jo).

666. "siinä joempolovekkeen kohalla" (polveke

=mutkaan jäävä niemeke).

667. "siinnä juompolven niemukkeessa missä 

ennen ol aina työsia" (juonpolven eli joen 

mutkan, omat työpaikat).

668. "männää joempolvee ongelle" (polvi=mutka, 

mutkaan jäävä niemeke).

669. "joempolovi, äkkimutka tuolla Kajamaj joessa" 

(polvi eli äkkimutka).

670. "juempoukama" (joenmutkan lahdeke).

671. "jojempuast" (luonnonheinää kasvava ranta, 

vrt. pudas).

672. "sen näkkee vuomala eemäksi tuola se joerreikä 

on" (vuomala=aukealla suolla, emäksi=pääuomaksi, 

joerreikä=suu, suot=jokien lähteitä).

673. "rannat jääty vae joenselekä pysy sulana 

tammikuuhun asti" (selkä eli keskivirta).

674. "jojentöykäs" (korkea törmä).

675. "joentöyry" (töyry eli törmä).

676. "sit meil ol jooevartta siel" (joenvartta, 

jokivarsille asettuneet perheet).

677. "joenvarsiniityllä kasvaa paremp heenä kun 

suomoalla" (heinäiset jokivarsiniityt, vrt. vieraat

pellot, vastakohtia).

678. "jojevviertä tulin tänne" (omat tiet).

679. "kulki pitkin joenvierustaa" (luonnon luomat).

680. "ei tahtont tuost juoäprääst päästä yllää ko polvillaa" 

(juo=joki, vrt. juo-da).

681. "joestin" (joen laskukohta järvessä, myös joestime,

vrt. joest-ime).

682. "myö sanotoa juohakkieks sellasta luonno oja 

uomoa" (juohakkeeksi, ojan uomaa).

683. "johre" (joen tai ojan sivuhaara, joka voi kuivua).

684. "johe" (joen suun matalikko).

685. "pittää se jonkulaista kähyäki" (koski).

686. "ja siittä se sittes se juoma johtu" (joen juoma, 

vrt. uoma).

687. "siin virtoa sellane pien jokerma" (pieni oja).

688. "enne tahtoit tehä ojat jokeroesia" (jokeroisia 

eli mutkia, vrt. luonnonvastaiset kaivetut ojat).

689. "puro juostaj jokeroetteloo" (elävä olento).

690. "jojes oli jo hirmuunen paisunta" (paisunta 

eli tulva).

691. "jois on jottaah hakojjaah haukijjaak" (jokihauet, 

vrt. järvi).

692. "piej joej juopero" (pienet joet).

693. "kevväillä tullee jokivettä suurista jokkeista niin se 

om mustaa ettei se nävyp pohoja" (mustat tulvaveet, 

maansekaiset).

694. "näissä jouvissa" (joissa).

695. "yl juojest männöö silta" (omat joet, vieraat 

sillat).

696. "tuvvai vettä juesta" (veen antaja, ihmisiä 

auttava joki).

697. "nyt on tervveys toesella joella" (toisella joella,

mennyttä).

698. "älä men kalhima stä jokiahret" (pyhinä pidetyt 

ahteet, törmä, äyräs).

699. "kyllä se kerran sattu kumma tappaus pohoja

puolella jokiahetta" (joki=jokelaisten elämän 

keskus).

700. "Kesselin jokihoaraan koskiin alle" (nimetyt 

jokihaarat).

701. "ne kuivi helpostis sitte ne jokiheinät" (kerätyt

jokiheinät, eivät kasva muualla).

702. "velem maahaj jättämää jälkee sanotaa jokijuavaks" 

(jokijuovaksi, vrt. tulvan jäljet).

703. "siinä jokkoarteessa söe kalat hyvästi onkee" 

(jokiarteessa, vrt. arto, aarre).

704. "männää tuone jokkaltaale" (altaalle eli rannalle).

705. "mie olen niit jokkulkui tehnyp pal" (jokikulkui 

eli matkoja).

706. "jokikurkku" (joen ja järven yhtymäkohta, 

vrt. merenkurkku).

707. "alahisempia paikkoja noita jokilaksoja" 

(myöten kulkee tulvavedet, vesi=ei liiku 

ylämäkeen).

708. "tuommosisa jokilaiteisa" (kasvoi vattuja, 

joki=monenlaisen elämän ylläpitäjä).

709. "jokilammi" (leveä joenkohta).

710. "jokilalva" (latva, alkupää).

711. "joklonteessa" (laaksossa, lonne).

712. "jokiluhtia ja luamaluhtia" (tulvivia jokiniittyjä).

713. "tuolla jokluomassa on hyvä uimapaekka" 

(luomassa=penkereessä, syvennyksessä).

714. "Ahamasen nyl laskee vaehka ummessa silimin 

kul liev vähänkääj jokimiehev vikkaa" (myöhäiseltä 

tuntuva koskien laskeminen, vrt. kevyet ja kiikkerät 

omat veneet, pään päällä kannettavat).

715. "juuri siihen jokimukkahan souvimma venehen" 

(mukkahan eli mutkaan).

716. "niitä Pyhäkoskia laskettiij jonniim matkoo" 

(pyhäkoski, vrt. haltijoille kuuluva).

717. "on se semmonem pieni jokinen siinä" 

(jokinen eli pieni joki, nen-pääte).

718. "se oj jokista maampaikka" (jokiset paikat).

719. "se Pohjammoa kuuluu olevah hyvij jokista seutua" 

(joista ja metsistä eläneet oikeat pohjalaiset, 
vrt. etelästä tuotu "maanviljely").

720. "tuossa jokinenällä on Hieta-Aleksin talo" 

(nenällä eli töyräällä).

721. "oli jokiniemekkeestä yli joen kulukenna" 

(matala ylityspaikka).

722. "jokiniskkaav viijjääj ja löysättään toas toesellej 

joelle" (niska=kohta josta järven laskujoki alkaa, 

vrt. niskanen).

723. "kyllä se kuuluu näin tyvenehellä tuolta jokiontolta 

asti" (ääni, ontolta eli uomasta).

724. "oltiij jokipartaasa onkella" (onkipaikat).

725. "siin myä istuttiin jokpenkal ja katteltiin kun 

ves virtas etiämpäin" (jokipenkalla istuminen,

joen pyhittämistä).

726. "venneillä kulukovat sinnej jokiperrään" 

(lahtimaiseen joen pohjukkaan).

727. "meiräv väki oj jokipielellä heinäs" (pieli

=ranta, suistomaa, vrt. pielinen).

728. "jokipii" (joen lähtökohta järvestä, 

vrt. niska).

729. "mennääs tonne jokipiihin asti" (piihin 

eli rantaan).

730. "se makkaa jokipiitalla" (piitalla eli törmällä).

731. "min olem paattipelillen niiv vähä tuttu vaik 

olen täs jokipiitas elämäni asunu" (omat jokelaiset, 

vieraat paatit).

732. "mikäs mulla sitte oli hätänä kum pääsij 

jokipintaan" (sydänmaasta jokipintaan, 

jokien mukaan liikkuminen).

733. "saavak käyväs sielä jokipohojasa" (matalan 

veen aikaan).

734. "semmonen kolo että oj jokipohian tasala" 

(jokipohjan tuntijat).

735. "siin olliit siin jokpolvekkies" (polvekkeessa, 

vrt. polvessa, mutkassa).

736. "sai mää sielt jokipuostast kilti jouko niit 

maaniitheini" (puosta=vierus, rantaniitty).

737. "se jokipurakko välisä" (pieni ja vähävetinen 

joki).

738. "jokipurama" (kapea joki, vrt. puro).

739. "tätä jokirintaa tuli sitten sellaanen kyläntiä" 

(kylien väliset tiet).

740. "jokirotko" (syvä jokiuoma).

741. "kyllä n o huanoja ne jokiveret ruakavesiks" 

(vrt. järvi, hete, puro).

742. "ei se tuuli mettässä tunnu, mutta tässä 

jokirungassa se puhaltelee" (rungassa=uomassa, 

tuulen kohdat).

743. "Joksoareks ne sannoo tuollaev Vanhalaj joessa, 

ympäris sej juoksoo ves" (jokisaaret).

744. "siitä jokisivua pitkin se uusi tie pannaan kulukemaan" 

(omat jokisivut, vieraat vallan tiet).

745. "kalastelin tual jokisuusa" (kalaisat jokisuut).

746. "siell om merellä semmosia hietapankkeja, 

siinä jokisuulla" (joen kuljettaman hiekan luomia 

matalikkoja).

747. "paekon on tuossa jokisuulla niij jyrkkä viilo, 

kun tuo seinä vaen" (jyrkkä viilo, vrt. viilto, 

vrt. äkkijyrkkä).

748. "Utoksej jokitakalot" (takalo=jokitörmästä 

alkava takamaa).

749. "tänne ei ollum muuta kun kinttupoloku vaan, 

pitkij jokitörmää" (törmiä pitkin kulkevat kinttupolut, 
oman asumisen merkkejä).

750. "jokitörmie, aevan nurmikoeta, kukkaheinikkoa" 

(heinikkoiset törmät, kerääjien aarreaittoja).

751. "jokitöykisä" (töykisä eli törmissä).

752. "se on jo iso lasti, se ei uikkaak kaekista jokiuurista" 

(uurista eli uomista, vrt. ura, uurre).

753. "jokivanan kohta se järvessä viimeksi jäätyy" 

(järven läpi kulkeva joen virtausväylä).

754. "alempaahan nek kaikki on tullehek koko 

jokivarresta" (alajuoksulta tulleet asukkaat, 

jokikansa ja sisämaan kansa).

755. "jokivarsikhat" (joen varrella asuvat).

756. "aivan se on kesällä venekulku jokivarsilaisilla" 

(veneillä liikkuvat jokivarsilaiset).

757. "se oli kuitenniip paremppoo kun tämä jokives" 

(lähdevesi).

758. "se oli siä jokiviemerös" (viertävässä joen 

rannassa).

759. "jokvieru" (korkea ja kalteva jokiranta).

760. "älä määj joer rannalle, Jokiukko tulloo ja viep 

matkassaa" (lasten varoittamista, joki vienyt 

monta lasta).

761. "ei saa männä ranta, Jokiäkki tullo" (ä=a,

vrt. akki, näkki).

762. "Sinatin naine näki Jokiämmä, istuz lautil ja 

harjas lassunka päät" (istui lautalla ja harjasi päätään, 

ystävilleen näyttäytyvä joki).

763. "Jokiämmäh helmi" (rantaan ajautunut ulpukan 

siemen, ämmä=amma, ama).

764. "vesi tulvii yli jokiäöräitten" (kevätveen aika).

765. "sattu jeälaotta tulemmaav vielä sieltä jokiäprräästä" 

(jäiden lähdön aika).

766. "jokka" (joen ja järven välinen kannas).

767. "jokka" (joki).

768. "on siinä pieni jokuunen" (pieni joki).

769. "joloo myöten juoksoo ves" (jolo=ura, uoma).

770. "joki juostaj jollittaa" (juokseva olento).

771. "se on semmoisessa jomotoksessa, seij juoksem 

minnekkää" (puro, vrt. kesäkuivat).

772. "nu et siä sit veittiäs siält ylys jompsast" 

(jompsast eli joesta).

773. "kun ei ossoa oekeij jonoveillä viilletteän nin 

siinä se or ristioalto" (jonovesi=kosken tasainen 

valtavirta, juonne).

774. "seij ook koskia vaam mennee aivan jontona" 

(tasaisena virtana, jonnot ja kosket).

775. "Valajaskoski on pitkäjontonej järkiihän, 

semmosena jontona melekeen koko koskem mennee" 

(pitkäjontoiset kosket).

776. "koskenniskasa on kans jontoaalto ko se ei 

putuak kovij jyrkkänä" (niskassa jontoaalto, 
koskien tuntijat).

777. "jontopaikka" (suvantopaikka joessa, 

vrt. jontonen).

778. "väyläsä se jonto vesi huilaaki" (jontovesi

=kuohuton virta).

779. "suorhaan menee jontovesi koskessa" 

(suoraan menevä jontovesi, vrt. pyörteilevä 

koskivesi).

780. "nivasa oj jontovirta, ei ota aaltua" (vahva 

ja yhtenäinen virta).

781. "huilasima jontoväylää rantapuolelta 

Laskupaatta" (kuohutonta valtaväylää).

782. "siin on kans semmonej joortani että s ov 

velensyämä" (velensyämä=virran puhkaisema).

783. "joramo" (syvä kohta kosken alla).

784. "purossa vesi juostak lorisi ja jorisi" (puron 

ääniä, vrt. lor-joki).

785. "meinasim puota jorkattiin ku kävelij joim 

penkkaa ja maa lohkes" (lohkeilevat penkat).

786. "jorma" (pieni syvänne joessa).

787. "purojorri" (pieni purokala, oikeat purot,

täynnä elämää).

788. "siitähän se vuaran alati mänöö kalamiesten 

jotos Ahvenlammin piähän" (jotos eli pieni oja).

789. "oli siinä joutokäyrä koski vaee heleppohan sit 

oli laskia" (lasketut kosket).

790. "kaikej julumin oli se Pentim mutka ku ihan 

suoraan kallioom puski se koski" (julmin kohta 

koskessa).

791. "joki juostaj juokeroep" (juokeroipi eli 

kiemurtelee).

792. "meirä hajetham puhurah vesi tuasta juaksovasta 

kohorasta" (puhtaiden vesien aikaa, vrt. "edistys").

793. "missä vettä ol lähellä semmosta juoksevata vettä" 

(juoksevaa eli virtaavaa vettä).

794. "semmone juaksevaine oja" (juokseva olento).

795. "se oj joki juoksulla" (tulvii, virtaa nopeasti).

796. "se ol laskuoja, sanottu vaaj juaksuksi" 

(juoksuksi laskuojaa, oma kieli).

797. "juolevanna putoaa vesi ku ei olel linkkapaikkoja" 

(juolevana eli loivana, vrt. linkku).

798. "kymijjuoma kulkee keskel järvee" (järvien

läpi virtaavat kymet).

799. "siij juamal kävi kova virta" (juamal eli uomalla, 

vrt. juo=joki).

800. "se ol siit se jooe juoma nii matala jot siint ei 

tahtont päässä merele" (jäiden kuljettaman mudan 

tukittua uoman, mereen laskevat joet).

801. "sillä on kyllä alakulähteennä pitkät juonet" 

(joella, vrt. soista syntyvät joet).

802. "joki oj juonikko, tietää suurt tormee" (juonikko 

=juovikas, tormee=myrskyä).

803. "juonteva joki" (vuolas).

804. "juonto" (joessa käyvä virta).

805. "juontovesi" (kohta jota pitkin venettä ohjataan 

koskessa).

806. "menkkä enemmä oikkial, siäl o juap" 

(juopa=uoma, väylä).

807. "älä sinnej juapaan nyp päästä" (venettä).

808. "aikan seurasi sitä juoperoo mut sitte se hävis 

sinner risukkoon" (juopero=mutkitteleva ja kapea 

oja, eläimille kuuluvat kohdat).

809. "niitä ojaj juoperoeta mitä myötes se kevätves 

juoksoo" (kevätves eli sulamavesi).

810. "joki siellä juoperoetteloo" (juoperoittelee 

eli mutkittelee, elävä olento).

811. "juoksoo oja juoroittelloo" (juoksee eli elää).

812. "ennen käytii tuossa Koirajoellakkii, joka juoksoo 

tuossa likellä" (joella käyminen).

813. "se oj juottanuj joven kiini" (kaislikko).

814. "väylät jokka Tornihoon juottaintuvat tuossa 

suvanom paikoissa" (tornihoon eli torniojokeen).

815. "se on semmonen kappee juotti" (juotti eli 

puro).

816. "kyllä siällä miäs tualla juavalla pääsi meneen" 

(joen juovalla eli uomassa, jokien koosta, 

vrt. leveät kymet).

817. "s on semmosta juavasta" (joki juovasta, 

syväuomaista ja nopeavirtaista).

818. "jurmu on semmonen syvä jojem mutka jossa 

vesi jurmuaapi" (jurmuaapi eli kiertää).

819. "se kuj jurrassiik kulukkeev voukuroetteli" 

(purojen ystävät).

820. "muistan ku Kuusjoev varsis ennenvanhooj 

jussimpartakenttiä hakattiin" (omat jokivarsikentät, 
vieraat hakkuut).

821. "purojutikka lähttöö Hetessuosta" (purojen 

lähteitä).

822. "joki mennäj jutkahti jäähän" (joen jäätyminen,

jokelaisten vuodenvaihteet).

823. "ei ne vyöryn nui juuriset ojampartaat" (puiden 

juuret=maata koossa pitävä voima, luonnossa 

kaikella tarkoitus).

824. "kyllä siin oli viimme kevännäej jyhme" (koskessa, 

kevätveet).

825. "se olikij jylhä koski toi Anjalankoski" (jylhät 

kosket, vrt. unkarin anya=emo).

826. "alailimall oj jylykkä pilivi" (alailmalla eli joen 

alajuoksulla, joen suunnat).

827. "se oli jymineä se entinen vein kuluku" (entinen 

veen kulku, Ämmäkoskessa, vrt. koskien patoaminen

vieraiden toimesta).

828. "jos taas jymisee se tullee huria saet" (kosken 

jyminä, tietää sadetta).

829. "tuolta Kurkiaisen jyrhämästä se minä vasta 

ison hauin sain" (jyrhämä=syvä suvanto, pieni köngäs).

830. "Meltosjoesa on kauhia jyrhämä ettei uskala laskia" 

(jokien nimiä, vrt. meltonen).

831. "meiänki on kamala jyrkkä paikka tosa jokiahtel" 

(jyrkät jokiahteet).

832. "jojee ahtteet oo enimmästij jyrkkiä" (ahde=törmä, 

äyräs).

833. "jyrkemphän nousee sitä pystötörmää" (jyrkät 

pystytörmät).

834. "jyrkkälaetanen törmä" (vrt. törmänen, 

joen suvut=jokea kuvailevia sanoja).

835. "koko Niskajjokivarsi, Niskakoskesta Utajärveen 

oj jotennij jyrkkärantasta" (jokivarsien tunteminen).

836. "järäme" (virran syömä leveä poukama / 

tyynivirtainen poukama kosken alla).

837. "Hämjois ei kesäl oo vettä, ko jyrkämös"

(jyrkämös eli syvänteessä).

838. "nyt se pauhua ja jyryä" (koski, elävä olento).

839. "se oli sentääv valtava kuahu se Valkeekoski, 

se jyski nin kamalasti" (koskien muisteleminen, 

vrt. vieraiden rakentamat "voimalaitokset").

840. "ja ko oli päästy net kosket alle, niin laskethiin 

yhtä jytyä Jylhään niskhaan" (alat ja niskat).

841. "mut tää Anjalankoski, siin ol niim mahrotoij 

jytinä nin että" (koskien kuunteleminen).

842. "me mentiij jäijjenselekää aina kylälle asti" 

(keskeltä kohonnutta jokijäätä pitkin).

843. "joki on kaik jäkeriissää" (pienillä laineilla).

844. "kun ne ei ooj jumalan jäleltä kun niistä on 

otettu kaekki voema käöttöön" (kajaanin koskien 

patoamisesta, vrt. omien elinkeinojen

tuhoaminen).

845. "se ottaa ristioallon ja se on siinä keskellä 

kukkurinnaan semmonej jännej ja se on sitä 

jännettä viillettävä veneellä" (koskessa oleva 

selänne, vuolas kohta).

846. "se on sitä jäntteen harjampeällistä viillettävä" 

(veneellä, vrt. viilettää).

847. "jännevveillä ei pyörreveillä" (jänne ja 

pyörreveet).

848. "siinä on järeämpi virrankäynti ku suanossa" 

(koskien välisessä kohdassa).

849. "vesi taitaa järin enetäv vielä" (enetä eli nousta, 

kevätveet).

850. "ja se kanavavesi ku alko purkaintumhaaj 

järkehääm myöthääj jokhiin ni se meni kalakanta 

pilhaa" (ojittamisesta tullut vesi valui jokeen ja 

tuhosi kalakannan, "maatalous").

851. "ne ol järvinä reunat, jojer reunat" (tulvien 

aikaan).

852. "Leppijokkii oli vettä järvenään, seki on niin 

tasasta ja alavaa niittyä" (vettä järvenään, tulvivat

joet).

853. "järviö" (laakea alavarantainen kohta kosken 

alapuolella / suvantokohta josta tulvavesi nousee 

niitylle).

854. "sik ko niim paljo vettä tullee että mennee yli järviö" 

(järviön kohtaan pysähtyneet jäät).

855. "viskaav veen tässä järämässä" (pieni suvanto 

kosken tai putouksen alla / vähävirtainen paikka 

joessa / kahden kosken välinen kohta).

856. "järämä" (virran pyörre koskessa, ä=a,

jarama, jarma).

857. "järämän alla on syä vesi ja laikea" (järämän

=vedenalaisen hiekkakumpareen, syä=syvä, 
laikea=vähävirtainen, jokitietäjät).

858. "Syvälläjoella jättömua kasvaa hyvästi" 

(jättömaat, joen jättämät).

859. "jäällasku oli kova ku oli iso tuluva" (jäänlasku, 

kevään ihmeitä).

860. "jiät ihah hilikatti männessään ku ol niin 

kommeeta jiällähtöö" (komeat jäällähdöt).

861. "jojet rupiaa jääpeittuahal luomaha" (luomaan 

jääpeitettään, elävä olento).

862. "ei ollus semmosta jäätymätöntä paikkaa" 

(joessa pakkastalvena).

863. "jos Kymi käteväst jäätyy niin siit ei tarvi 

telii kääntää" (liikkua jäälautoilla virran yli, 

jokelaiset=jään tuntijoita).

864. "joki haaro kaheksi ja meni kahtena merehe" 

(joen haarautuminen).

865. "siittä pääsi yli nuim pikkusella kahalaamalla" 

(jokien koosta).

866. "tästä pittää kahlaa yli ku eij olev venettä" 

(kahluupaikat).

867. "koahlottimesta yli kulukoot" (kahlottimesta

eli kahluupaikasta).

868. "ves on tehnä usseita isoja koarakkeita" 

(joen uomaan, kaareke=mutka, polveke).

869. "joen kaareke" (kaarre).

870. "on siinä sev verran kaartamaa että siin on 

akavvirta" (akanvirta eli vastakkaiseen suuntaan 

virtaava pyörre, vrt. Joen akan).

871. "se joki kaasuvaapi" (kaasuaa eli höyryää, 

kesäiltaisin).

872. "sit se kaataa tuolt suurilt soilta vettä se oja" 

(soilta vettä kaatavat ojat).

873. "vuomakki saattaa kaataav vetens kahtajalle" 

(joen vuoma, vrt. uoma).

874. "sehän kaataa kahem puolen se sev virran" 

(koskessa oleva kivi).

875. "se jok haarautu siim paikas kahla" 

(haarautuu kahtaalle).

876. "nek kaha näkyvät, Kemijoki ja Sierijärvi" 

(kemi=kymi=iso joki).

877. "Kym ol nii jään kahelmas" (kahelmas 

eli hyyteessä, kymijoki).

878. "kahila on joka joessa kasvaa" (kahila eli 

kaisla).

879. "siittä pääsi yli nuim pikkusella kahalaamalla" 

(joesta).

880. "kaahlasemal män yli joesta" (kahlattavat 

eli matalat joet). 

881. "meetkö sinä sen koahlopuron kaotta" 

(siltojen myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä,

oikea suomi myötäilee vesiä).

882. "kuivana aikana siin ei ole kahlopurossa vettä 

juuri ollenkhaan, mutta tulvan aikana kevväilä s on 

aika mahtava" (purojen elämää).

883. "kahlote" (kahluupaikka joessa).

884. "sin oli niin kaehi paikka, että eipä sinnem 

monikaah halunnul lähtiä" (koskea laskemaan, 

elämän vastaista eli vierasta).

885. "virtajaa lirittää ves tuolt ylempänt, kaik kuohuu 

ja voahtovaa" (ylempää virtaavat veet).

886. "joki kaitenee" (kapenee).

887. "sehän tuli kaikkinhen suorhaj jokhen" 

(tulvavesi metsästä).

888. "se on niin kahilaist jokkee" (kahilaist eli 

kaislikkoista).

889. "kahilaniittua oli jokivarsilla" (kaislaniittyä).

890. "ei tosa jojesa kaislikkaita oo, järvesä parree" 

(joki ja järvikaislat).

891. "oli jojes kaitanem paikka" (kaidat paikat).

892. "se on kaekkiin kaetasinna joki sillä kohalla" 

(vrt. ylityspaikat).

893. "se oli kaitero suustahan ja leviämpi perästähän, 

se lampare, se oli semmonen jojem pullistuma" 
(lampare eli joen pullistuma).

894. "ei siinä ool luonnom purua kun semmonen 

kaevosoja" (omat purot, vieraat kaivosojat).

895. "ko se eteläpuolen törmää alako kaivattelemhan" 

(virta, kaarekosken törmää).

896. "syvä on jovessa" (syvä kohta).

897. "suurenvein aigu" (suuren veen eli tulvan, 

vrt. kevätveen).

898. "suurivezi nouzou rannoil" (suuren veen aika).

899. "siit oli niitä pienie vain, suvantoita" (pieniä 

suvantoja, koskessa).

900. "suvipuolez jogie" (joen puolet, suvi=etelä).

901. "vezi surizou myödymoattavah jovez" (surisee 

myötämatkaan).

902. "vezi surgav kivilöin väliz dovez" (pulppuaa, 

ryöppyää).

903. "koskes pagenov vezi surniu" (surnii eli ryöppyää).

904. "vezi sursettoa ojaz virdoaa" (veen äänet=veen kieltä, 

veen palvojien pyhää kieltä).

905. "vein suru" (surina).

906. "koski sumiu" (sumiu eli pauhaa).

907. "koski sumizou" (kosken kieltä).

908. "koski sumuou" (sumuou eli höyryää).

909. "on do sula dogi" (joen sulaminen, vrt. vuodenvaihde).

910. "joven suhu" (suhu eli suhina).

911. "kossen suhu" (vrt. suhunen).

912. "joven suittsi, lammem päittsi" (joen suu, lammen pää).

913. "virran soru" (vrt. sorunen, joen sukuja).

914. "koskez matkoau vezi sorajau" (koskessa 

matkaava vesi).

915. "ojaz vezi pagenou sorizou" (ojassa pakeneva 

vesi).

916. "vein soriendi ojaz vihmuhuu" (sorienti eli selvitti,

sadeveden voimista).

917. "vetty sorniu ojaz" (sornii eli lorottaa).

918. "vezi solizoo virdoaa ojazes" (ojasessa eli pienessä

ojassa).

919. "oja solizou matkoau" (oja matkaa, elävä olento).

920. "ojaz vezi solizou" (ojan ääniä).

921. "vezi soltsottau kivikkojaz" (kivisessä ojassa).

922. "jovez vezi sageni vihmal" (sageni eli sekoittui, 

vrt. selkeni).

923. "kosen niskah soaten" (kosken niskaan saakka, 

kosken pituus=omia etäisyysmittoja).

924. "teältä ylähöätä Röhöstä soatehan ne mäni jovet" 

(täältä ylhäältä, yläjuoksut).

925. "vezi sohizou koskez" (veen kuunteleminen,

veen pyhittämistä).

926. "joven suaru" (suaru eli haara).

927. "vezi slöbizöv ojaz matkoau" (veen kieltä).

928. "meilä kun oli sieltä koset sinne Kepajokeh soahen" 

(kosket Kepajokeen saakka, kosket ja joet).

929. "vezi slopettau pagenov ojazez" (pakenee 

eli liikkuu poispäin).

930. "vezi slobajau pagenou ojaz" (elävä olento).

931. "niin siliet siitä ne nurmet oli, jokivarrella" 

(sileät jokivarret, omia asuinpaikkoja).

932. "myö luajimma Vietkan jovella uuven sillan" 

(jokien nimiä).

933. "pagizou ku ojaine tsurtsettau" (puhuu kuin oja, 

vrt. lasten kieli, vesinoidat).

934. "tulou pahat seät kun Köynäs kosajau" 

(koskista ennustaminen).

935. "doves on savipohdu, vezigi on savenkarvaine" 

(savipohjaiset joet, karvaine=värinen).

936. "sildä puo jogie" (joen puolet).

937. "ojam pohjis vezi seizoo" (seisovat eli kaivetut 

ojat, luonnottomia).

938. "saroikaz oja" (saroja kasvava).

939. "sammumatoi on kossen kohu" (koskien 

luonteesta).

940. "veen salineh" (solina).

941. "vezi salizoo virdoaa" (salisee virtaa).

942. "ojaz vezi matkoau salizou" (matkaa salisee).

943. "vettä kosses salizuttoa virdoaa" (salisuttaa virtaa, 

vrt. sallia, sallinen).

944. "doven sahu karis kuuluu" (joen sahu).

945. "ylen äijän röngähti, kun kuolie viedih jovesta" 

(Vetehinen rönkähti, hukkuneet=kuuluvat vedelle).

946. "vetty nouzi niityle röpsähtih" (vesiniityt).

947. "rözöttäv vezi buhroau koskez" (rösöttää,

puhroaa, veen kieltä).

948. "vezi milleh turhoau, heitäh koskez, rözötyz menöy" 

(turhoau eli kohisee, vrt. turhapuro).

949. "korbilois da notkolois on ojan ryönöi" (ojan 

ryönöjä, korpien läpi kulkevat ojat).

950. "kons ku hyytäy dokie veneh ryyhtyy diäh" 

(ryyhtyy eli tarttuu jäähän, joen hyytyminen

=veneilykauden lopetus).

951. "kumbane miän perittsi mänöu ruuttsa, 

silmälähestä lähtöu" (ruutsa eli puro).

952. "ruutsassa vezi biriu alah virdua" (vesi pirii alas, 

vrt. pirinen).

953. "ruuttsane vuodaa" (virtaa, vrt. vuotos).

954. "rutja" (pitkä olento, vrt. rutjan koski).

955. "ruozmehine oja" (ruosteinen eli punainen, 

rautapitoiset maat).

956. "ruozmevezi ojas pagenou, hapattau niityn kaiken" 

(happamat ruostevedet).

957. "vezi matkoau koskez rolottau" (rolottaa).

958. "dovez vezi matkoau rohajau" (rohajaa, oma kieli,

jäljittelee luonnon ääniä).

959. "kosken karies roiskuttav äjjäl" (roiskuttaa vettä, 

kosken karissa).

960. "koskiloiz on ristallot, ku ylen äjjäl buhroau" 

(koskissa ristiaallot).

961. "ristuvezi, täs kolmie vetty duvva voibi yhtez 

dalloin sijoiz" (kolmen veen risteys).

962. "ravei virdu" (ravei eli kova).

963. "virda matkoau tässä, ei ylen raviesti" 

(virran tunteminen).

964. "raveivirdaine koht on tämä, ei soa ongittoa" 

(virtakohdat).

965. "jogiranne" (joen syrjä, vrt. lanne).

966. "randukived on kuival" (matalan veen aikaan).

967. "on randupengeret kai madalat" (matalat 

rantapenkereet).

968. "randupenkku dyrkenöy" (rantapenkat ja 

penkereet).

969. "randupyöre on jogilois kui guba" (pyöre=mutka, 

guba=lahti, vrt. kuva).

970. "randavirdah lasse verkot, se ei vie myödäzeh" 

(myödäzeh eli myötävirtaan).

971. "randuvird om pienembi keskivirdoa" (virtojen 

tuntijat, jokitietäjiä).

972. nenetsit kutsuvat pur-joen haaroja nimin 

pyako-pur ja ayvaseda-pur (sukujen nimiä).

973. nganasanit kutsuvat pohjoista / luodetta 

kevät-veden-suunnaksi (vrt. tulvivat joet).

974. nenetsit kutsuvat joen vanhinta nimellä 

Yakha yerv (y=j, jakha).

975. hantien mukaan ob-joen suojelushenki
As-iki (obin-vanha-mies) omistaa koko joen 

kalakannan (jakaa kalojaan oikein
käyttäytyville).

976. hantit pitävät pyhinä jokien risteyskohtia,
lähteitä ja syvänteitä (vrt. pyhäköt).

977. nenetsien haltijoihin kuuluu Yamval iriko
(jokien lähteiden vanha mies, veden maiden
ukko, meren maan henki).

978. nenetsit pitävät Yamvalia keskisen haltijana

(kerrotaan istuneen obin yläjuoksulla koko ikänsä,
vrt. yamalin niemimaa, jam=meri).

979. nenetsit pitävät Yamvalia kevään elävien 

vesien ja tulvien haltijana.

980. nenetsit kutsuvat Yamvalia ylemmän 

lämpimän veden haltijaksi.

981. nenetsit yhistävät Yamvalia lempeään 

lämpöön ja polttavaan kuumuuteen (haltijalle 

uhrataan tulvien ja helleaaltojen (iso kuuma sää) 

aikaan, menoihin kuuluu veden lyöminen).

982. nenetsit pitävät Yamvalia kaikkien suuren 

veden rannoilla elävien hyvinvoinnin antajana 

(meren vai obin).

983. nenetsien mukaan joet saavat alkunsa 

ural-vuorilta (mistä virtaavat eri suuntiin).

984. nenetsit uhraavat ob-joen haltijalle kaksi
kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä, vrt. joen 

yli kuljettaessa, uhriporon sarvet ripustetaan 

joen varrella kasvavaan lehtikuuseen).

985. komit laulavat nyvser ju slyvge, vizuv va 

kyvte (nyvsera joki kuohuaa, visusti vesi virtaa, 

kyvte=virtaa, vrt. ky-mi).

986. hantit kutsuvat joissa eläviä hirviöitä nimellä 

jik-ves (isoja mustia olentoja, emonsa seitsemän 

joen mutkan pituinen Jik-ves-imi).

987. hantien taruissa iki-haltijat neuvovat ihmisiä 

asuttamaan jokia (iki=ukko, vrt. perheiden mukaan 

nimetyt sivujoet).

988. hantien veenhenkiin kuuluu joen pyörteissä

elävä Ves-iki (vesi-ukko, kerrotaan liikkuvan 

matikan hahmossa).

989. hantien taruissa ob-jokea kuvataan Pal-kur

ikin polvien syvyiseksi (vrt. jättiläisinä pidetyt

ensimmäiset ihmiset).

990. hantit pitävät isoja jokia (ob) olevaisuuden 

tasoja yhistävinä maailmanjokina (vrt. alinen

=joen suu, ylinen=joen latvat, oma maailma

=tunnettu maa).

991. hantien jokihaltijoihin kuuluu Joxan-iki
(joen-vanha-mies) ja As-tij-iki (obin-suun-vanha

-mies).

992. hantien mukaan isommat joet ulottuvat 

eri haltijoiden alueille (Kasum-naj (kasum-joen

-vanha-nainen) hallitsee obia kazymista 

salekhardiin).

993. hantien Kasum-naisen kerrotaan elävän 

pyhässä niemessä (jeman-nol, toiselta nimeltään 

sorni-nol, kultainen niemi).

994. hantit pitävät Kasum-najta Sorni-najin
(kultainen-nainen) tyttärenä (vrt. päivän).

995. hantien mukaan Kasum-naj auttaa ihmisiä
hyvää hyvyyttään (haltijoiden taustalla oikeita 

ihmisiä).

996. hantit pitävät sivujokien haltijoita emäjokien 

haltijoita heikompina (vrt. nuorempina, vrt. jokien

varsille asettuneet perheet).

997. hantit kutsuvat jokea sanoilla joxan, jogan 

ja jugan (vrt. joka, jukka).

998. nenetsit kutsuvat jokea sanalla jeam

(vrt. je ama).

999. nenetsit kutsuvat jokea sanoilla jahaa ja qha

(qa-haa, yhdyssanoja).

1000. nenetsit kutsuvat koskea sanalla jient
(myös nopea, ji=vesi, nopea vesi).

1001. nenetsit kutsuvat virtaa / virtaavaa sanalla 

chaanaa (vrt. saana).

1002. nenetsit kutsuvat puroa / alkulähdettä 
sanoilla piense ja penzq (vrt. pese).

1003. nenetsit kutsuvat tulvaa sanoilla sawo ja 

sawoa (vrt. sauvotut veneet).

1004. nganasanit kutsuvat tulvaa sanoilla butumsya
ja butumsja (bu=vesi).

1005. nenetsit kutsuvat jokea / virtaa sanoilla
jaha ja yaxa (vrt. veden jakaja).

1006. nganasanit kutsuvat jokea / virtaa sanalla
bikaraa (bi=vesi, vrt. koskikara).

1007. nenetsit kutsuvat jyrkkää törmää sanalla
nato (vrt. sukulaisnimi, na-ato).

1008. nganasanit kutsuvat jyrkkää törmää sanoilla
lapkur ja lobkur (vrt. lape, yhdyssanoja).

1009. nenetsit kutsuvat joen törmää sanalla syaq
(myös kasvot, vrt. sy-akka).

1010. nenetsit kutsuvat virtaa sanoilla jent ja jend

(vrt. komien luojahenki Jen).

1011. nganasanit kutsuvat virtaa sanoilla buo ja puo
(b=v, vrt. vuoksi, vuolas).

1012. nenetsit kutsuvat isoa jokea sanoilla jam ja yam
(vrt. jam=meri).

1013. enetsit kutsuvat isoa jokea sanoilla doxa ja daxa

(d=j, joksa, jaksa, vrt. joska, jaska).

1014. nenetsit kutsuvat jokea sanoilla jaxa ja yaxa

(vrt. jaksaa).

1015. enetsit kutsuvat jokea sanoilla doxa ja daxa

(vrt. x=h, joha, jaha).

1016. nganasanit kutsuvat jokea sanoilla bigaj, 

bigaa ja bikau (yhdyssanoja, bi=vesi, vrt. pika, 

vika, vrt. kausi, kausa, kaukana).

1017. nenetsit kutsuvat virtaa sanalla yentq 

(vrt. jent qi=virta joki, vrt. yeq, yet=kohdalla, 

vastapäätä).

1018. nenetsit kutsuvat virtaa sanalla jend 

(vrt. jind=ilma, henki).

1019. nenetsit kutsuvat syvyyttä sanalla yor 

(yorya=syvä, vrt. jori, joro).

1020. nenetsit kutsuvat nopeasti virtaavaa vettä 

sanalla loxorcy (loxorts=virrata).

1021. nenetsit kutsuvat joen suuta sanalla nyaqw

(vrt. ny-akka).

1022. nenetsit kutsuvat kuohua / vaahtoa sanoilla 

syisyo, siso ja sisjo (vrt. sisko, vrt. syinyo=sumu).

1023. nenetsit kutsuvat kaarretta / mutkaa sanalla 

xara (myös syy, vrt. kara, hara, sara).

1024. nenetsit kutsuvat puroa sanalla jaxako

(vrt. jaks akko).

1025. nenetsit kutsuvat virtaamista / valumista
sanalla xamdumz (kam-tums, vrt. kama).

1026. enetsit kutsuvat vastarantaa sanalla teni

(vrt. te-eni, tennilä, vrt. teki tenän).

1027. enetsit kutsuvat virtaa / virtausta sanalla bedi

(b=v, vrt. veeti eli ve-eti).

1028. enetsit kutsuvat joen ylittämistä sanalla nooru

(vrt. noora, nuora).

1029. selkupit kutsuvat jokea / puroa / virtaa sanalla 

kolti (vrt. koti, koltta, vrt. koltiainen, lasten nimet

=heimokohtaisia).

1030. selkupit kutsuvat jokea / puroa / virtaa sanalla ki 

(vrt. jo-ki, kahden heimon sanat lyöty yhteen).

1031. selkupit kutsuvat jokea / puroa / virtaa sanalla

kukae (vrt. ku-hae, hae hae-henget, vrt. kuha).

1032. selkupit kutsuvat pyörrettä sanoilla purilta ja 

kunil kola.

1031. "tsuloi itsekseh kazvau, levei lehti, vihandu 

jovez" (ulpukka tai lumme, vrt. sulo).

1032. "koskez vezi tsumuov virraz" (virrassa

sumuava vesi).

1033. "tsuhuu vezi panou dovez matkatez" 

(panee suhua).

1034. "purakko tsorajau" (puron kieltä).

1035. "jogi tsorizou" (joen kieltä).

1036. "vezi virdoaa tsorizoo" (virtaa sorisee).

1037. "vezi tsorizov ojaz" (ojavesi).

1038. "vezi pagenou tsorniu ojaz" (ojassa pakeneva

vesi).

1039. "puro juossa tsortsottau" (juokseva olento).

1040. "oja pagenou tsohizou" (sohisee).

1041. "veen tsirineh" (sirinä).

1042. "vezi ojas tsirizöö" (vrt. siiri, sirinen).

1043. "vesi juossa tsirtsettäy" (veen elämää).

1044. "vetty tsirtsettäv ojaizez" (oikeat ojat, 

luonnon luomia).

1045. "vezi tsiltsetteä ojazes, virdoaa vähäzel"
(vähävirtaiset ojat).

1046. "tsiboidu lujah on, ojah nouzou" (ojaan 
nousevia pikkukaloja, elävien ojien aikaa).

1047. "vien tsipseh kuuluu" (veen kieltä).

1048. "doven diäh tsiitti" (siitti jäähän, 

joen jäätyminen).

1049. "vezi jovessa virduau tsilajau" (virtaa 

silajaa).

1050. "koski tsihajau ku tuulen kiändäy" 

(kosken tuntijat).

1051. "vezi tsihajav ojaz, hillaizeh matkoau"
(ojien ystävät).

1052. "kosken tsihu kuuluu" (kauas kuuluvat 

kosket).

1053. "vezi tsauhoau kajjaz ojaz" (kaidassa 

ojassa).

1054. "ajoi tsarahutti jovempohjoa myö" (joen 

pohjaa myöten, vrt. kuivuvat joet).

1055. "tsaurukas pohj on jovez" (saurukas eli 

sorainen).

1056. "yhtet iänet on kosken tsihizendy da tsahizendu"
(kosken äänien tunteminen).

1057. "vezi tsahroau dovez" (sahraa eli pyörii).

1058. "ensin tuotih tuolta Kemistä, Vienan Kemistä niitä" 

(monet kemit, vrt. kemi=suuri joki).

1059. "ojaz vetty pagenou" (ojan ihaileminen,

ojan pyhittämistä).

1060. "koski vai tohizou keveäl" (vrt. kohisee).

1061. "tohakko virdu" (kova, raju).

1062. "teältä ylähöätä, Röhöstä soatehan ne mäni jovet"
(ylhäältä saaten, jokien lähteet).

1063. "ylen terväh vezi duoksoo" (nopeasti).

1064. "oikein korkiet termät oltih" (törmät, joessa).

1065. "siinä levähettih kaikittsi siinä termäm peällä"
(omat levähyspaikat).

1066. "vezi äbrähien tazassa do on" (joen äyräät).

1067. "koski sumiu, teäläki tarkottau, jos ollou 

myyväistuuli" (tarkottau eli kuuluu, myötätuulella, 

vrt. tarkka).

1068. "joven taga on niitty" (jokiniityt, vrt. pellot, 

vastakohtia).

1069. "tagapuolez jogie" (joen takana).

1070. "koskie niit oli ta niiss oli puut, kaksi puuta 

rinnakkah pissetäh tä" (omat sillat, vrt. luonnoton

kiinteä rakentaminen).

1071. "vezi tsurizoo virdoaa" (surisee).

1072. "vezi tsurizov ojaizez" (veen ääniä).

1073. "vetty ojas tsurizou pagenou" (pakenee 

eli liikkuu poispäin).

1074. "vezi tsurtsettau jovessa" (veen kieltä).

1075. "ojaine tsurtsettaa" (ojainen, pieni oja).

1076. "oja tsurtsetti rinnal, tsurtsetuz vai kuului"
(ojan rinnalla liikkuminen).

1077. "vein tsuru" (virtaavan veen kieltä, 

vesinoidat=veen kielen tuntijoita).

1078. "jogi tsäiköttäu" (välkehtii, kimmeltää).

1079. "tulenpalava koski" (kuohuva,

vrt. tarujen tuliset kosket).

1080. "jover rannalta tulva vienyn kärilähäm puun"
(tulvan voimasta).

1081. "vezi milleh turhoau heitäh koskez, rözötys 

menöy" (vesi turhaa, vrt. turhanen).

1082. "oja tuupahtih, muurot kerävyttih"

(tuupahtih=tukkeutui, muurot=roskat,

lehdet).

1083. "vezi typpävyi ojaz, nurmed vetyttäy" 

(vetyttäy eli tulvii).

1084. "doves on vai tägäli vetty, ylen madal on"
(tägäli eli tähän asti).

1085. "virda matkoau tässä, ei ylen raviesti"
(raviesti eli kovasti).

1086. "vezi männä törtöttää, törineä pidää"
(elävä olento).

1087. "oja virdoaa törizöö" (virtaa törisee).

1088. "vezi männä törtöttää" (menee eli elää).

1089. "vezi törtettäy kirbuov ojaz" (kirpoaa eli 

putoaa, virtaa alaspäin).

1090. "vien töry" (vrt. töyry).

1091. "töträ" (sameavetinen puro,  suonsilmäke).

1092. "uhkuvuksiz on dogi" (sohjoisessa jäässä,

vrt. uhkujää).

1093. "läksiin jogi uhkuh" (uhkujäälle).

1094. "ulandeh om madalembi, leviembi ojandehtu"
(ulanne ojannetta).

1095. "ulandeh kuivau kezäl, ojandeh ei kuiva"
(ulanne=kuivuva oja).

1096. "oja ummistuu murduo ajau" (murduo eli 

roskaa).

1097. "kirguo uravuttoa poikki jovez ehätystä"
(ehätystä eli ylitystä).

1098. "Torazjärven ussaz ollah" (ussa=joen 

laskukohta, joensuu).

1099. "lähtend ussu" (yläjuoksu, lähtökohta).

1100. "menend ussu" (joensuu).

1101. "vezi uuttaa rannat" (uuttaa eli kuluttaa).

1102. "kevädvez ojan uuttau, levendäy"
(kevätvesi eli tulva).

1103. "jogi uuttau nurmen" (jokivarsilla
sijainneet luonnonnurmet, vrt. niityt).

1104. "no ne oli suuret Vuonnisev vain koset"
(vuonnisen kosket).

1105. "ojiz vezi duoksoo valdojah" (juoksee

valtojaan, omasta tahdostaan).

1106. "konzu kylmi jiän, sid luadi kaksi kolme 

vanua poikki joves" (vanaa, jokijäähän,

vrt. railoa).

1107. "sieltä tuli haukie aivav vanhalta veiltä"
(vanhalta veeltä, tulvaveen vastakohtana).

1108. "kosken kuohusta koottu, meren vaahesta 

vanuttu" (kuohut ja vaahet, käytetty taikoihin).

1109. "mänim purov varrella" (omat kohdat,
paikkoja joista saa voimaa).

1110. "doven varrel on kylä" (jokikylät).

1111. "virralla vastah maguau" (virralle vastaan, 

kala joessa).

1112. "jovensuut kai kiänytäh vastupäiväh enembäl"
(käännytään vastapäivään, jokitietäjät).

1113. "vastaveteh souvan" (vrt. virtaan).

1114. "vastavirdah soutoa" (vrt. veteen).

1115. "venehtä ku koskes vediä pynäzin vastavirdah"
(jokea vastaan eläminen).

1116. "vesi kosessa velloutuu" (velloutuu eli

sekoittuu, vrt. velloa, vellamo).

1117. "hyvii vuozii vaste ylen äjjäl matkoau jovez jeä, 

a pahoi vuozii vaste onhai ku verkonsilmil menöö, 

sid vie hizizöö" (jäiden menosta ennustaminen).

1118. "vesi juossa tsirtsettäy" (sirtsettää,

vrt. nauraa, laulaa).

1119. "vesi juoksou ojoa myötein" (juoksee eli elää).

1120. "jovez om musta vezi" (keväällä).

1121. "mennäh vetty duomah ojah" (puhtaiden 
ojien aika, vrt. "edistys").

1122. "puron pardahalda mie tuon puun toin, 

niin on vezine" (vetiset puropuut, parempi 

jättää vesieläinten käyttöön).

1123. "kossen oal vezipyörre pyörie" (pyörre

pyörii, veen ihmeitä).

1124. "vezipyördieh älä aja venehel, voibi koaduo"
(ihmisille ja haltijoille kuuluvat kohdat).

1125. "airolla kun viällällät siidä vezipyöröt tuloo"
(veen luonteesta).

1126. "vezoikaz oja" (vesoja kasvava).

1127. "vedevä jogi, vihmal" (vihman ja veen 

korkeuden yhteydestä).

1128. "oja se vied vedi tä lammiz" (oja veti veet).

1129. "jogi vetyi vihmaksizil" (vettyi sateella).

1130. "vihman jällel ojad vetyttih" (ojiin virtaavat 

sadevedet).

1131. "joven vihmad vetytti" (vetytti, lisäsi vettä).

1132. "doven vetytti vihmu" (joen elämää).

1133. "jogi kävelöy viäräh" (kävelee väärään, 
vrt. mutkilla, elävä olento).

1134. "ei pie mennä jogirandah vienheittämäl, 

libei on" (veen heittämälle, tulvamaalle).

1135. "vienlangenuz on koskes keveäl" (putous, 

kova virta).

1136. "veinjuostu vägev on koskez" (veenjuostu, 

vrt. juoksu).

1137. "vieno virda" (hiljainen, tyyni).

1138. "vienosta vesi kulkou" (kulkee vienosti).

1139. "vienosti matkoav vezi" (veen ystävät).

1140. "virda vieröy" (vierii).

1141. "kul lienöy ollun konsa enämpi vihmoa 

niin nousi se vesi" (veden pintaa nostava 

vihma).

1142. "vigelö jogi" (vikelöivä).

1143. "jovessa vez on vilune" (keväällä).

1144. "mistä ennen joki juoksi siitä virta vilvetteli"
(joesta virraksi).

1145. "virrakas kohtu" (vrt. virran kohta).

1146. "virduaa leglettää" (virran kieltä).

1147. "vezi virduau" (vesi virtaa).

1148. "virrassa vezi virdiau" (vir-ta, vir-tiaa).

1149. "virda matkoau tässä" (virta matkaa, 

elävä olento).

1150. "virran juno matkoaa keskijogie myö"
(virran juno, joessa matkaava virta).

1151. "virdoa myö soudoa" (virtaa myöten, 

vrt. jokea).

1152. "oal virran on veneh" (alla virran).

1153. "äijä hyppiäu virrassa vettä" (virrassa hyppivä 

vesi).

1154. "talvella jog ei kylmän, sanou, täss on virda"
(sanoo, puhuva joki).

1155. "virdu vei venehen" (vrt. jätin veneen irti).

1156. "ual virran on verkod" (alla virran, 

joen suunnat).

1157. "doves on kova virdu" (kova virta).

1158. "lievy virdu" (lievä virta).

1159. "vieno virdu" (vieno virta).

1160. "kevädvirdu" (kevätvirta).

1161. "syvyzvirdu" (syysvirta).

1162. "työnä puupalaine menemäh virdastu myö"
(eteenpäin kuljettava voima).

1163. "lievyvirdaine kohtu" (lievävirtainen).

1164. "virtaza joki" (virtaisat joet).

1165. "dogi on virdaza" (virtasa).

1166. "virdaza kohta" (virtakohdat).

1167. "dogi tämä virdavui, vetty lizeni" (virtavui, 

virta koveni).

1168. "virdoaja oja" (joet ja ojat, virtojen 

koosta).

1169. "virduajua vettä et pie" (sanonta).

1170. "se oja virdoaskendelou toittsi, nygöi hot on 

kuivu" (kuivuvat ojat).

1171. "juokse jokena, kuohu koskena, valu merev 

voahtena" (loitsusanoja).

1172. "kosk on vuahtel, muga bauhau" (vaahteella, 

pauhaa).

1173. "vuahtijeä on alapuolen koskez, jeä ylembä vetty"
(vaahtijää, kosken talvea).

1174. "kossessa kai vezi voahtau" (tunnetaan

vaahdostaan, vrt. taikoihin käyttäminen).

1175. "siinä kozessa on voimoa" (voimakas olento).

1176. "jogi vongelehtau" (mutkittelee).

1177. "vuo matkoau keskie myö, a tsuran toizen om 

maldo" (vuo=keskivirta, tsuran=puolen, maldo

=suvantokohta).

1178. "pyzy vuoz, älä puutu pyördieh" (vuossa 

pysyminen, vrt. vuoksi).

1179. "vuolazu koski" (vuolasa eli virtaisa).

1180. "vuolazu jogi" (vuolaasti virtaava).

1181. "Vuonnisessa vuolahassa, pirun pitkässä perässä, 
hauvin suolen soilukassa" (pirun eli hauen, vrt. hauki 

veenhaltijan hahmona).

1182. "vetty jovez väheni kezäl" (kuiva aika).

1183. "jo vähäzel heittiäkseh nouzuvezi joves"
(heittiäkseh eli väheni).

1184. "vägevä virda" (väkevä, vrt. ihmistä 

voimakkaampi).

1185. "se on vängä koski" (vänkä=suuri, 

voimakas, vrt. vanka).

1186. "ved virda kandau yhtäm päi doessa" 

(yhtäälle päin).

1187. "soata minuo yli joves" (saata yli, 

vettä vierastavat).

1188. "tämän ojan ylitti, kai tsumuh nouzoo vezi"
(ylitti=tulvi, tsumuh=piripintaan).

1189. "vein yritti, suman vedäy" (yritti=ylitti, 

suman=tukkeuman).

1190. "yhtäläistä vihmou, ylitystä laittau" 

(ylitystä eli tulvaa, syystulvat).

1191. "vien yllytti niitul" (yllytti niitylle).

1192. "jeän yllytti kosken alapuolez" (yllytti eli 

jäädytti, vedenpinnan yläpuolelle).

1193. "jogi yldyi virdoamah veen nostuo" 

(yltyi virtaamaan, elävä olento).

1194. "ylagjal jogie eläy" (ylagjal eli yläpäässä, 

akja, vrt. aika).

1195. "ylävirdah elä mene kossen lähil" (koskien 

pyhyydestä, vrt. haltijan olinpaikka).

1196. "yöt päiväd eändeä, eäni ei sammu" 

(mikä se on.. koski).

1197. "kevädvezi on juuri äbrähii myö" (äyräitä
myöten, veen aika).

1198. "penkas gu kirbuod, ga pohjah mened, 

a äbrähäz vie ripustelettoz" (penkka, pohja

ja äyräs, jokisanastoa).

1199. "seizattai nettsih äbrähäl" (joen äyräälle, 
omat lepopaikat).

1200. hantien joenhenkiin kuuluu Jik-ves-imi 

(musta, yhtä pitkä kuin seitsemän joen mutkat, 

pienempien jikien emo, vrt. sukupuuttoon 

kuolleet jättikalat).

1201. hantit pitävät obin sivujokien haltijoita 

päähaltija As-ikiä (obin-vanha-mies) heikompina 

ja nuorempina (vrt. asutuksen leviäminen).

1202. samojedit muistavat veen haltijaa jokien 

suissa (pidetään kalojen antajana, kuvinaan 

puisia kaloja ja kuivattuja kaloja).

1203. samojedit ripustavat veen haltijan uhrit 

jokivarsilla kasvaviin puskiin (vrt. veteen

laittaminen).

1204. hantit kutsuvat veen henkeä nimellä 

Jengk-tongk (haltijalle uhrataan keväällä ennen 

kalastuskauden alkamista ja syksyllä joen 

jäätyessä).

1205. virolaiset kutsuvat joen henkeä nimellä 

Joe kull (vrt. kul=kala, vrt. alisen henget).

1206. hantien joenhenkiin kuuluu hukkuneen 

henkenä pidetty Soiem-tongk (suvuilla oma 

uhriaitta hukkuneille, aitassa uhrataan keväällä 

ja syksyllä, kalastuskauden alkaessa).

1207. samojedit pesevät päänsä uudelle joelle / 

sivujoelle saapuessaan (suurta jokea kutsutaan 

emoksi, vrt. enoksi).

1208. komit puhuttelevat jokea kalaan mennessään 

("Vorikva-emo, kanna meitä turvassa, suojele, 

anna veneellinen kalaa").

1209. virolaiset uskovat purojen voivan vaikuttaa 

kesän ilmoihin (luoden sadetta, kylmää tai 

rakeita).

1210. udmurtit pyytävät joelta hanhia ("emo Ybytille 

annan hanhen, anna paljon hanhia aikansa tullessa", 

jokihanhet).

1211. udmurtit kutsuvat keväistä jokiuhria jäiden 

saattamiseksi (joelta pyydetään eloa, vrt. kudut).

1212. udmurttien mukaan joki voi aiheuttaa tulvia, 

maanvyörymiä, sumua, raekuuroja ja myrskyjä

(säähän yhistäminen).

1213. mordvalaiset kutsuvat uskoa sanalla kemema 

(vrt. kem-ema, kemems=uskoa, vrt. kemi, kemin 

emä, jokikansalla=jokiusko).

1214. mordvalaiset kutsuvat virtaa sanoilla cudi ved 

ja cudikerks (cudems=virrata, c=ts, tsudi).

1215. mordvalaiset kutsuvat tulvavettä sanalla cadived

(tsadi, vrt. sade).

1216. mordvalaiset kutsuvat jokea sanoilla läj, lej ja ley 

(joen ranta=ley cire).

1217. mordvalaisiin jokien nimiin kuuluu Vad, Issa 

ja Sura (mukaansa nimetty kyliä, vad vele, isa vele 

ja survele).

1218. mordvalaiset kutsuvat jokikuntia (pijan) joen 

nimen mukaan (izmapijan=izma joella elävät, 

jevmapijan=jemva joella elävät).

1219. mordvalaiset kutsuvat jokea sanoilla jov, jav 

ja jevas.

1220. mordvalaisten jokisanaa lej / läj yhistetään 

saamelaisiin sanoihin laekke ja liekke (laakso, 

suisto, läkä=jokilaakso).

1221. mordvalaiset kutsuvat puroa sanoilla junki ja 

junge (arga=kivinen puro).

1222. udmurttien jokien nimiin kuuluu Kilmez, Vala 

ja Izh (pidetään heimojen syntypaikkoina).

1223. marit kutsuvat jokimutaa sanoilla nentse, 

lavyra ja ljuvyra (järvimuta=shupka).

1224. marit kutsuvat jokea sanalla vyd (vesi).

1225. marien jokisanastoon kuuluu avaser (vanha 

joen törmä), jontsak (joen ylityskohta), vydmutsash 

(joen pää, lähde), vydshoksh (joen käsi, haara),

igyser (nuoren joenhaaran ranta), taljakajogyn 

(hiekkasärkkä joessa) ja engershoksh (joen käsi, 

haara).

1226. udmurtit kutsuvat jokea sanalla shur (sur, 

volgalaisten sanoista voi jättää hoot pois).

1227. unkarilaiset kutsuvat jokea sanalla folyo 

(f=p, poljo).

1228. marit kutsuvat puroa / matalaa jokea sanoilla 

enger ja izenger (vrt. penger).

1229. marit kutsuvat virtaa sanoilla jogyn, vydjogyn 

ja jogynmash (tsyrgytysh=virtaus, veden ääni).

1230. udmurtit kutsuvat puroa sanalla oshmes 

(osh=valkea). 

1231. udmurtit kutsuvat virtaa sanoilla byzjon ja byzem

(b=v, vrt. vyz-jon, vyz-em).

1232. unkarilaiset kutsuvat puroa / virtaa sanoilla 

aramlas, csermely ja patak.

1233. ersalaiset kutsuvat puroa sanalla tsudikerks 

(vrt. tsuudit).

1234. ersalaiset kutsuvat puroa sanalla lejne 

(vrt. lei ne, ne=nainen).

1235. ersalaiset kutsuvat virtaa sanalla veditsdema 

(vrt. vedits jema).

1236. moksalaiset kutsuvat puroa sanalla shuderks.

1237. moksalaiset kutsuvat virtaa sanoilla ov, 

shudem ja shudema (vrt. su jema, su emä).

1238. marit kutsuvat joen lähdettä sanalla vaz.

1239. marit kutsuvat joen mutkaa / lahtea sanalla 

togaj (iksa=lahti, puro, joen ura).

1240. marit kutsuvat tulvaa sanoilla vydnalyk, 

vydtolem ja tashlymash (vyd=vesi).

1241. marien tulvasanastoon kuuluu kusash

(tulvaniitty), vydtala (tulvamaa), vydteske, teske, 

vydshor (korkea vesi), urlem (virtaavan veden 

luoma lammikko), shoraksh (soistunut kohta 

niityllä) ja vydkundem (tulvamaa).

1242. udmurtit kutsuvat tulvaa sanalla tulvu

(tul-vu, vu=vesi).

1243. unkarilaiset kutsuvat tulvaa / tulvamaata 

sanoilla ar, aradas, dagaly ja arter.

1244. ersalaiset kutsuvat tulvaa sanalla tsadyved.

1245. moksalaiset kutsuvat tulvaa sanalla shada 

(vrt. sata).

1246. marit kutsuvat pyörteitä sanoilla vydvotkem 

(vesipyörre), vydnelmash (vedennielu), vydpördem, 

vydsavyrtysh (kurimus), potkem, pytyrem, tuva 

ja jatu (pyörre).

1247. udmurtit kutsuvat pyörteitä sanoilla vybergan 

ja vy portet (vy=vu=vesi).

1248. ersalaiset kutsuvat pyörteitä sanoilla vajamka 

ja vedveljavks (vrt. vesiveli).

1249. moksalaiset kutsuvat pyörteitä sanoilla sharks,

vedsharks ja sharolks (vrt. sarkkinen).

1250. moksalaiset kutsuvat pyörteitä sanoilla tomba

ja tanaka (vrt. tom-va, tan-akka).

1251. marit kutsuvat jokea sanoilla ener ja ängyr

(vrt. eno, anki).

1252. marit kutsuvat joen rantaa / penkkaa sanalla 

sir.

1253. udmurtit pitävät Kama-jokea pyhänä jokena 

(elämää antava vesi, kutsutaan valkoiseksi kamaksi, 

tödy kam).

1254. udmurtit jakavat Kamaa valkoiseksi (tödy) ja 

mustaksi (söd) puoleksi (pidetään jäänteenä 

vanhemmasta ajattelusta, ihmisten puoli ja henkien 

puoli, tämä puoli ja tuo puoli).

1255. udmurttien mukaan joki suojelee ihmisten 

asumuksia tulelta (joen keralla tehdään suojelevia 

taikoja).

saamelaiset kutsuvat jokea 

sanalla juuha (vrt. juha,

ju-uha, haltijanimet).

saamelaiset kutsuvat

jokea sanoilla joke, jukke,

juhka, johka ja johko

(vrt. jokke, joko).

saamelaiset kutsuvat 

jokea sanoilla jokka, 

juuha, jokk, jogg ja jokk.

saamelaiset kutsuvat koskea

sanalla kuoka (niskekuoka

=niskakoski).

saamelaiset kutsuvat koskea

sanoilla koske, koski, guojke, 

guaihka, kuojhka, kuoihka,

guoika, kuoska, kuoskk, kusk

ja kiks (vrt. kuskata,

vrt. gu-ojke, haltijanimet).

saamelaisten jokisanastoon 

(kuvailevat sanat) kuuluu mualkkaa, 

mokkaa (mutkikas), rasta, raista 

(poikki, yli), puota (kohdalla, 

vastapäätä), voohad, vohadis, vohis 

(vuolas, virtaava), vualuskuavlui 

(alaspäin), vuoluupel (alapuolelle), 

njoorran (lorina), paijeen (ylhäällä, 

yläjuoksulta), vualas (alas), juahas, 

juahhaa (jokainen, vrt. joen asukkaat), 

pellast, piällast (pielessä, vierellä, 

ääressä, varrella), suulast (seuduilla, 

tienoilla, vrt. suulla), puot, puota 

(kohdalla, vastapäätä), ennuu, ennuv 

(paljon, vrt. eno), gäjkie, goyhkee, 

kojhkie, koihkes, goikes, koskes, kooskes, 

koskes, koske (kuiva, vrt. koski), 

njeiddai (alaslaskeva), juakksaz, juokk, 

juokkkaz (jokainen), koomeei (kohiseva,

pauhaava), suuveei (kohiseva), meallas, 

mielli (korkeatörmäinen, vrt. malla, 

milli), äbsteei, äbbai (kuohuva), liireei 

(lirisevä), luossi, luosses (lohekas, 

lohirikas), cuäkkai (madaltuva, vrt.

sakka), mokkai, mokkas (mutkainen, mutkikas), 

tammuum (padottu, vrt. tammi, tammukka),

tuucceei (soliseva), riettev, riettlos 

(suoraan menevä, vrt. reteesti), vuoigg, 

vuoigas (suoraan menevä), tolvsteei, tolvvai 

(tulviva), vuastbuz, vuasttlos (vastainen, 

vastakkainen), puottlos (vastapäinen), 

kolggi (virtaava), veerdtem (vähävirtainen), 

paaiteei (ylittävä), juokkka (yleinen, vrt.

koko joen yhteinen), tuekken (toisella puolen), 

raast (toiselle puolelle), kuannsest (varrella,

vrt. kansa), peällsest (varrella), puott 

(vastapäätä), vualasveerd (alavirtaan), 

kueitpeälnn, kueitpeälla (kahden puolen), 

kueitpeäl (kahta puolta), miettverdda 

(myötävirtaan), vuesttverdda (vastavirtaan), 

komm (kohina), suuvvummus (kohina), paazzummus 

(kohiseminen), äbstos, abbmos (kuohahdus), 

aabbas (kuohu, vrt. ava-haltijat), kooskes 

(matala, vrt. koski), veecktos (solahdus), 

tuuccummus (solina, vrt. tuusula) ja vuopmal, 

vuobmad, vuommad, vuomm, vumm, vome (leveys, 

vrt. vuoma).

saamelaisten jokisanastoon (teon sanat) 

kuuluu muhattallad (mutkitella), 

kirviittallad (mutkitella, puikkelehtia), 

tulvad, tuulvai, tulva (tulvia), saavvad, 

saavai (kohista), kahheed, kaham (kalvaa, 

kuluttaa), moksed, moovsam (ylittää joki, 

vrt. moksat, olla moksiskaan), kalaeeid, 

kaalas (kahlata), kuakkaadid (kaartua), 

kulgidid, kuulgijd, kuulgiid (lähteä 

virtaamaan, vrt. kulkea), saridid, saarijd, 

saariid (lorista, solista, vrt. sari, saari), 

savidid, saavijd (kohista), juahasid, juahas 

(jakautua, vrt. juha=jokihaara), mukkasid 

(tehdä mutka, poiketa jossakin), kobdod, kobdoi 

(leventyä), ece (tulvia), ahtsiet, ahtset 

(tulvia, vrt. ahti, ahtojäät), accet, acceed, 

acced, azzed, ecced (tulvia, itää), golgedh, 

golgat, kolkat, kolkot, kulgad, kolggad, 

kolged (virrata, kulkea), mäksedh, mokseet, 

moksiet, mokset, moksed, mohssed, mokke, mokk, 

moxke, mokse (ylittää joki, selvitä, vrt.

mokata), bottaasidh, buhtanit, pohtanit, 

pohtonit, bottanit, puttanid, pottned, pote 

(tulvia, kiehua, vrt. pudas), moodjoovvmos 

(liettyminen), kouddmos (kuohuminen), ooccjed 

(vuoksi nousee), moustted (viedä joen poikki), 

luaddad (vaahdota), sopttad (vaahdota), kouddad, 

koudsted (tulvia yli äyräiden), tolvvad (tulvia), 

mokkastted (tehdä mutka), tuucceed (solista), 

nualljed (solua, valua), koomeed, koommad 

(pauhata), reämmsked (pauhata), njuarggad, 

njuorggad (norua), cuureed (lorista), liireed 

(liristä), cuureed (liristä), saareed (liristä), 

kouddad (kuohua), äbbad (kuohua), koomeed 

(kohista), paazzeed (kohista), suuveed 

(kohista), nooroottad (kerääntyä), tulvvjed 

(joutua tulvan valtaan), koommi (pauhaaja), 

koomummus (pauhaaminen), komm (pauhu) ja 

vierrat, fierrat, vierrad, viorrad, virred, 

vere (vieriä, vrt. virta).

saamelaisten jokisanastoon kuuluu euaja 

(pitkä ja kapea lahti johon laskee joki), 

viälma (pieni ja syvä suvanto, syvä ja 

hidasvirtainen joki, vrt. vilma, vi-alma), 

tulvejuuha (tulviva joki), kaala, kalluu 

(kahlaamo), virde (virta), mokke, mohe 

(mutka, lenkki), lusme (luusua, joen 

niska, vrt. lusmuilla), njave (niva), 

tulve (tulva), eäcitulve (vedenpaisumus), 

cimccah (iso helmi, jokihelmi), javradah 

(lampi, joen yhteydessä), kalattah 

(kahlaamo, kahluupaikka), lieveeh (leventymä 

joessa), mäcci, määci (mutka, vrt. masi), 

skäidi, skääidi (jokien välinen maa), uali 

(syvä väylä), pualli, puali (lyhyt suvanto, 

vastarannalla lahti), mielli, mieli (törmä, 

mella), vävli, väävli (väylä, syvin kohta), 

vyemi, vyeme (vuoma, metsäinen jokilaakso.

vrt. vy-eme, haltijanimet), juhanjälmi, 

juhanjäälmi (joensuu, vrt. ja-almi, juhannus), 

termi, teermi (kallas, törmä, vrt. tiermes), 

juhatermi (jokitörmä), rävni, räävni (virta, 

vrt. rauni), syeri, syere (joen haara,

vrt. sy-ere, vrt. sir=suku), njeeri, njere 

(pieni niva), uaivi (kosken niska, uaivi

=pää), luobal, luobbal (lompolo, suvanto 

joen varrella), kuannil (konelo, koste, 

verkkopaikka, akanvirta), maccam 

(akanvirta), juhariddo (jokiranta), 

jormo (jurmu, syvänne kosken alla), 

savo, savvoon (suvanto), käädir (suvanto, 

vielma), pyessinjas (kuohupaikka koskessa), 

cooskas, coskas (köngäs, jyrkkä kohta 

koskessa), koskes, koskas, koska (matalikko, 

kuiva maa, vrt. koski), kievnis, kiävna 

(köngäs, jyrkkä kohta koskessa), uaivus 

(joenniska, luusua), eno, jeänuo, eädnoo, 

ietnuo, ätno (iso joki), aedno, jäänn, janaeno, 

eänuj, jään, jana, jeana (eno, iso joki, 

vrt. jaana, jana-eno), luspie, lusspee, luspe,

lusme, lusmm (joen niska), mäkkie, mohkee, 

mohkie, mohke, moggje, mokke (mutka, vrt.

moikka), moolkie, molhkee, moolhkie, molhke, 

moalke, moalkki, muälkk, malk, melke, molkke 

(mutka), njivvie, njuvvee, njavvie, njavve, 

njauve, njaavv, nevve, neve (koski, niva), 

njeereve, njieriev, njärav, njaerre, njeeri, 

njiärr, nierr, nierram, nere (matala koski, 

puroniitty, vrt. nieriä), olle, oalle, oalis, 

vuelled, vuellad, ole (olas, väylä, vrt.

olli, alli, elle), bielie, biellee, piellie, 

pielle, baelle, peeli, piäll, piell, pielle, 

pele (puoli, vrt. peli, pelle), suvvene, 

suvvan, savuo, savon, savo, saav, sevvan, 

sevon (suvanto), diermie, tierpmie, tierme, 

daerbme, termi, teärmm, tierm, tierme, terme 

(törmä, vrt. tiermeksen kohta, palvontapaikka), 

dulvie, dulvee, tulvie, tulve, dulve, tulvv, 

tulv (tulva), vaavlie, väylaja, vaavlie, vaule, 

fawle, vävli, väull, vavl, vavle (väylä, 

syöveri), veälmaa, vielmes, vielmies, vielmes, 

fielbma, viälma, vealmm, vielm, vilme, velme 

(tyven kohta joessa, vrt. velmu), vieddere, 

viäddar, viettar, vindar, viendar, venter 

(törmä, kunnas), njierr (niva), jeänn (joki), 

vuällad (akanvirta), konnel (akanvirtapaikka), 

kuvvi (hiekkapankko), vuoddasredd (hiekkaranta), 

miell, vuoddasmiell (hiekkasärkkä, hiekkatörmä), 

liett-terjjal (liete, hietajuuma), jokknjeskk 

(joenniska), jokkponn (joenpohja, vrt. ponnistaa),

jokknjälmm (joensuu), vuallok (joensuu), 

vealmm (joki), jokksuerr (jokihaara), jokk-kurr 

(jokikuru), vuemm, jokkvuemm (jokilaakso), 

jokkredd (jokiranta), jokkkeäinn (jokireitti),

jokkvuallok (jokisuisto), jokkteärmm (jokitörmä), 

jokkpoozn (jokivarsiniitty), jeerem (järämä, 

syvä ja tyyni kohta kosken alla), kaard, kaavv, 

kärdd (kaarre), vealmm (kapea suvanto), vuolas 

(kosken väylä), vuallok (kosken alus), 

kuosknjeskk (koskenniska), ceämaz (koski), 

ceäkk (koski), kuoskk (koski), uurez (koski,

vrt. uurastaa), jeänn (kymi), pussi (köngäs), 

keeunes (köngäs, putous), keaunnaznek 

(köngäsläinen), luossjokk (lohijoki), lubblaz, 

luubbal (lompolo, joen suvanto), njierr 

(matala niva), koskk (matka, vrt. koskimatka), 

paajj-jokk (ylävirta), oocci, ooccicääcc 

(vuoksi, vrt. ossi), verdd (virtapaikka),

vuolas (vuolas kohta), vuonn (vuono),

vuoppi (vuopaja, umpeutunut joen uoma, 

syvä ja kapea lahti), räunnj (virtaus, 

vrt. rauni), cääccsoukk (sammaleinen noro), 

rogg, jokkrogg (uoma), kurr (uoma), kuernntok 

(töyräs), poorr (töyräs, vrt. por-uhri), 

teärmm (törmä, vrt. te-armi, haltijanimet), 

vealmm (tyven, syvä joki kahden järven välissä), 

jeerem (syvänne kosken alla), saav (suvanto),

jäänn (iso joki), jokkvuallok (jokisuisto),

njälmm (suisto), poodjokk (sivujoki),

vuälggjokk (sivujoki), corrjokk (sivujoki),

joortok (pyörre), kuurav (pyörre), purddi 

(pyörre koskenkiven alapuolella), pooutes 

(pudas), vuäjj (puro), vuäjaz (puronen), 

jooggaz (pieni joki), jookkaz (pieni jukko), 

njeeraz (pieni matala niva), lubblaz (pieni 

lompolo, suvanto joessa), savvnaz (pieni 

suvanto), konnlaz (pieni koste, suvanto, 

akanvirta), vuäjaz, vuäjj (oja), leähss 

(noro), njaavv (niva), miettverdd (myötävirta), 

kaavv (mutka, vrt. kaavi), macc (mutka), 

muälkk (mutka, vrt. mulkku), mokk, mokk-kerjj 

(mutka, mutkakirjo), mäkkie, mohkee, mohkie, 

mohke, moggje, mokke (mutka, vrt. mokata), 

moolkie, molhkee, moolhkie, molhke, moalke, 

moalkki, muälkk, malk, melke, molkke (mutka)

ja tuolva (lika, vrt. tulvan tuoma).

saamelaisten jokien

nimiin kuuluu ailijokk

(ailijoki), rimjj-jokk 

(repojoki) ja lottjokk 

(luttojoki).