PÄIVÄ

koi (suomi, viro), kia (komi), kunol, xunt, xunol, xusl, katt, katl, kotol, xot, xat, xatt, 

xatol (hanti), khoj, khuj, xuj, katol, xat, xatel, xot, xotal, xotäl, xotol, kotol (mansi), 

hajnal (unkari), chajer, haer, xajer (nenetsi), kaja (enetsi), kou (nganasani), kuetj, 

kyetj, kuetje (selkuppi), kuja (kamassi), päivä (suomi, inkeri, karjala, vatja), päiv 

(lyydi, vepsä), päev, päe, päikene (viro), päva (liivi), baeive, barive, peive, päive, 

piejve, piejv, peiv (saami), ci, chi, tsi, si (mordva), bi (komi), nun, nunal (udmurtti), 

keche, ket, ketse (mari), py, pö, teli, celi (selkuppi), pejwä (kantasamojedi), koje, 

koji, päjwä (kantaurali).

1. nousevaa ja laskevaa päivää pidetään taivaallisina 

tulina (palavat ja hiipuvat ajallaan).

2. nousevaa päivää kumarretaan ja tervehditään.

3. sateen aikaista paistetta kutsutaan haltijoiden 

häiksi (sateenhaltija kohtaa päivänhaltijan).

4. päivää pidetään jumalattarena, päivän ja syntymän 

jumalattaren olinpaikkana, alkuemona ja elinvoimana 

(antaa elämän ja läheiset ihmiset).

5. päivää ja kuuta pidetään piilosilla olevina 

sisaruksina (etsivät ikuisesti toisiaan).

6. päivän ja kuun uskotaan toteuttavan toiveita 

yhdessä näyttäytyessään.

7. päivän pistosta kutsutaan päiväisen polttamaksi.

8. päivää ja kuuta palvotaan katsoen ja kumartaen 

("keännin peätä päiväsel, kumartelime kuuhuota, 
kuut miulla kultasia, päivät miulla hobeita").

9. mordvalaiset kumartavat päivää (si) aamuin 

ja illoin (nousu ja lasku, vrt. simo).

10. mordvalaiset puhuttelevat päivää sanoin 

"armas päiväseni, anna rauhaa, terveyttä päivän 

aluksi, kaikessa katso, vartioitse" (aamusanoja).

11. mordvalaiset muistavat päivää suuntaamalla 

talon oven itään päin, kovertamalla oveen pienen 

ikkunan ja kumartamalla päivän ensimmäisten 

säteiden heijastuessa ikkunasta (kumartaessa 

lausutaan päivän sanoja).

12. mordvalaiset uhraavat päivälle aukaisemalla 

talon oven, asettamalla kynnykselle ruokalahjoja 

ja kumartamalla lahjojen takaa.

13. saamelaiset muistavat päivää (baeive) keskikesällä 

ja talvella kaamoksen jälkeen.

14. saamelaiset ympäröivät pyhäköissä pidetyt 

päivän kuvat sarvilla (tsoarve-kärdi).

15. saamelaiset laativat päivälle verirasvakakun, 

ripustavat kakun oviaukon yläpuolelle ja joikaavat 
(kaamoksen jälkeisiä tapoja).

16. saamelaiset ripustavat päivälle tarkoitettuja 

lahjoja koivuihin.

17. saamelaiset kumartavat päivän noustessa 

(laskiessa voidaan sanoa "jumala ei näy enää").

18. saamelaiset suuntaavat kodan oviaukon 

nousevaa päivää kohti.

19. saamelaiset pitävät ensimmäisiä kaamoksen 

jälkeen nähtyjä säteitä pyhinä ja parantavina.

20. saamelaiset kerääntyvät kaamoksen jälkeen 

korkeille paikoille tervehtimään poissa ollutta 

päivää.

21. saamelaiset pitävät päivää naispuolisena 

(kolttasaamelaiset miespuolisena, beaivi=päivi).

22. saamelaisten taruissa päivänhaltija ajaa reellä 

ympäri maailmaa saamelaisen akkansa kanssa

(vrt. Maailmaa-katsova-mies).

23. saamelaiset yhistävät päivää hedelmällisyyteen 

ja lasten saamiseen.

24. saamelaiset vievät päivälle ruokalahjoja 

(uhrit kesällä ja kaamoksen jälkeen).

25. saamelaiset seuraavat päivän liikkeitä tarkasti

(päivän pyhittämistä).

26. saamelaiset pitävät itseään päivän lapsina.

27. saamelaiset uskovat oppineensa poronhoidon 

päivän neidolta (Piejjv niijjd).

28. "neitonen ja päivänen, löivät kättä kuun keralla, 

kättä päivyen keralla, kumpa ehti ennen nousta, 
kumpa ennen ennätellä" (käden lyöminen kuun ja 

päivän keralla).

29. "meni katso päivyään, ei oo päivyt päällä puien, 

huomis honkien tasalla" (ajan katsominen päivän 

olinpaikasta).

30. päivää ja kuuta pidetään piilosilla olevina 

rakastavaisina (toisen tiedon mukaan sisaruksia).

31. unkarilaiset pitävät päivää naispuolisena ja 

kuuta miespuolisena.

32. unkarilaiset tervehtivät päivää aamuisin.

33. päivälle osoitetut lahjat asetetaan pyöreän 

koivunvitsoista väännetyn vanteen keskelle 

(katteeksi kolme koivunoksaa).

34. nenetsit pitävät pyhäköissä puista päivän ja 

kuun kuvaa (kolmannen linnunhahmoisen 

jumaluuden kanssa).

35. nenetsit kääntävät aamuisin kasvot päivään 

päin ja lausuvat "koska sinä Jilibeambaertje nouset, 

nousen minäkin" (jilibeambaertje=elonvartija).

36. nenetsit lausuvat päivän laskiessa "koska sinä 

Jilibeambaertje lasket, menen minäkin levolle"
(päivän mukaan eläminen).

37. saamelaiset pitävät päivänhaltijaa naispuolisena 

(Beaivvi-nieida, päivi-neito).

38. saamelaiset kumartavat nousevalle päivälle.

39. saamelaisten yöttömien öiden tapoihin kuuluu 

puuron keittäminen päivälle.

40. saamelaiset polttavat päivän kunniaksi tulia 

(poltetaan talvisin, etteivät kilpailisi päivän kanssa).

41. saamelaiset muistavat päivää aamuisin ja iltaisin

(nousu ja lasku).

42. udmurtit kutsuvat päivänhaltijaa Sundi-mumiksi 

(sunti-mummi).

43. udmurtit tervehtivät Sundi-mumia kääntämällä 

kasvot päivään päin.

44. udmurttien mukaan Sundi-mumi kulkee päivän 

edellä suuntaa näyttäen.

45. udmurtit kokoontuvat keväällä päivän noustessa 

valoisalle metsäaukealle, kumartavat ja pyytävät 

Sundi-mumia viemään pois pimeyden, kylmyyden 

ja sairaudet.

46. udmurtit uhraavat Sundi-mumille leipää tai puuroa 

ja valkoisen sorsan tai hanhen (päivän väri).

47. udmurtit kutsuvat Sundi-mumia lasten sairastellessa 

(parantava voima).

48. udmurtit eivät melua tai työskentele aamu tai 

iltaruskon aikaan (pyhiä aikoja).

49. samojedit muistavat päivää keväällä kaamoksen 

jälkeen.

50. saamelaiset muistavat päivää laittamalla kodan 

savuaukkoon jäätynyttä rasvaa (annetaan sulaa kevään 

ensimmäisten säteiden voimasta).

51. saamelaiset tervehtivät päivää nousemalla korkeille 

paikoille.

52. saamelaiset aloittavat päivän "päivän valon 

koskettaessa kotapuiden latvoja".

53. saamelaiset pyytävät päivältä onnea ja terveyttä.

54. hantit laativat päivälle erityisen päivänpyörän 

(ripustetaan pyhään puuhun ja pidetään puussa 

kaamoksen ajan). 

55. karjalaiset kumartavat päivälle aamuisin.

56. karjalaiset kääntävät kasvot nousevaa päivää kohti 

sanoen "päiväseni, anna rauhutta, tervehyttä päivän 

aluksi, kaikessa katso, vartioitse".

57. karjalaiset kutsuvat päivää sanoin "valkee päivä 

syöttäjä".

58. "poutia kuu kehii, sateita päivä sappii" (kehät ja 

sapet, yhistetään ilmoihin).

59. aamu ja iltaruskon väreistä ennustetaan 

(kultainen aamurusko epävakaista, kirkas 

iltarusko poutaa tai pakkasta).

60. päivän päällä keikkuvaa tummaa pilveä 

kutsutaan suven veneeksi.

61. pohjoista, talvea ja päivänlaskua yhistetään 

kuolemaan, etelää, kesää ja päivännousua elämään.

62. hantihaltija Ort-ikin (suuri-ukko) kerrotaan 

syntyneen "valkeus-syntyisen-päivän suojassa" 

ja "kiertävän maailmaa öisin".

63. hantien mukaan Ort-iki on "kuin nouseva

-päivä, silmänsä suuret kuin ob, kuin järvi, 

korvansa kaikkikuulevat".

64. hantit ripustavat Ort-ikille uhratut valkoiset 

esineet koivuihin.

65. mansit kutsuvat Ort-ikiä Sarni-xaniksi 

(kultainen-hallitsija).

66. mansit kuvailevat Sarni-xania sanoin 

"sinä esiintulevan päivän kultainen päivä-käsi" 

ja "nouseva-päivä-hiuksinen-ruhtinas".

67. mansien mukaan Sarni-xanin levittäessä 

hiuksensa "yksisuinen seitsen-ob juoksee" ja 

"yksisuinen seitsen-meri tulee esiin" (jäistä 

vapautuminen).

68. hantit pitävät päivää akkana (ime) ja kuuta 

ukkona (ike).

69. hantit kutsuvat päivänhaltijaa Xatt-imeksi 

(päivän-emo) ja Katl-imiksi (päivän-eukko).

70. mansit kutsuvat päivänhaltijaa Xatel-ekwäksi 

(päivän-eukko, x=k, vrt. kate, kati, kata).

71. hantit pitävät päivän paistetta Xatt-imen 

kasvoina, säteitä hiuksinaan, säärimistä hiusten 

sukimisena, kehää emon kotana tai lakkina, 

patsaita kintaina ja sädekimppua emon 

ojentamana kätenä.

72. hantit uskovat polveutuvansa Xatt-imen 

tyttären ja hantimiehen liitosta (toteemeja 

eli heimojen perustajia).

73. hantit uhraavat Xatt-imelle päivän nousuun 

katsoen ja myötäpäivään kääntyen ("hyvän päivyen 

menosuuntaan, hyvän kuuhuen menosuuntaan").

74. hantit aloittavat Xatt-imen uhrimenot päivän 

sarastaessa.

75. hantit torjuvat päivänpistoksia ripustamalla 

koivuihin kehin kirjailtuja huiveja (koivu=päivän puu, 

kehä=päivän tunnus).

76. hantit ennustavat päivän liikkeistä kohtaloa, 

kaukaisia tapahtumia ja säätä.

77. samojedit hoitavat päivänpistosta kutsumalla 

apuun Päivän-emon, Kuu-ukon ja Tähdet-veljet.

78. "päiväseni, syöttäjä, anna rauhutta, tervehyttä 

päin aluksi, kaikessa katso, vartioitse" (päivän

puhuttelemista).

79. "terve kasvos näyttämästä, päivä kulta koittamasta, 

aurinko ylenemästä" (päivän tervehdys).

80. päivänpuoleista rinnettä kutsutaan puhtaaksi 

maaksi.

81. saamelaiset sitovat päivälle ympyriäisiä vitsoja 

(koristellaan kaiverruksin, voidellaan rasvalla 

ja verellä).

82. saamelaiset punovat päivänvitsat kolmesta 

koivunvarvusta (vitsan keskelle punomaton kohta 

johon sidotaan valkoinen lanka).

83. saamelaiset ripustavat päivälle punotut vitsat 

korkeille paikoille (toisen tiedon mukaan jätetään 

lähteeseen tai puroon).

84. saamelaiset uhraavat päivälle poron järjestämällä 

eläimen luut kehän muotoon, syömällä lihat ja 

kantamalla päivälle kuuluvan osan vaaran päälle 

ympyriäisvitsaan sidottuna (porouhrit myöhäistä

perinnettä, vrt. villipeurat).

85. saamelaiset muistavat päivää kesän valoisimpana 

aikana (puuroa keittämällä ja ympyriäisvitsoja

sitomalla).

86. saamelaiset kääntyvät päivän puoleen eksyessään.

87. "joko päivä päälle puihen, joko aurinko ylenet, 

jo on päivä päällä puihen, jo on aurinko ylennyt"

(päivä eli aurinko).

88. "kule päivä, viere päivä, kule päivä kuusikolla, 

vieri päivä vitsikolla, karka katajikkohon" 

(päivän kulku).

89. marit kutsuvat päivänhaltijaa Awaksi (emo), 

Ketse-awaksi (päivän-emo) ja Os-ketse-awaksi 

(valkean-päivän-emo).

90. marien lehtoihin kuuluu Ketse-awalle pyhitetty 

uhripuu.

91. marit  uhraavat Ketse-awalle valkoisia kankaita 

ja eläimiä.

92. marit kääntyvät Ketse-awan puoleen kuivuuden 

aikaan.

93. marien mukaan Päivän ja Kuun emot tietävät

kaikenlaista ("koska paljon kulkevat ja paljon 

näkevät").

94. marit kutsuvat aamunkoin haltijaa Uzera-kugu

-jumeksi (muistetaan juomauhrein).

95. marit kutsuvat lämmönhaltijaa Sokse-awaksi 

ja poudanhaltijaa Umer-awaksi.

96. "enen päivän nousennaista, kuun jumalan koitennaist" 

(päivän ja kuun yhteydestä).

97. hantit kutsuvat pohjoista pohjaksi, alemmaksi 

puoleksi, paikaksi-missä-nälkäpilvet-ovat ja puoleksi

-minne-joki-laskee ja etelää latvaksi, yliseksi, lämpimän

-maan-paikaksi, kotipuoleksi ja päiväksi.

98. hantit kutsuvat länttä laskevan-päivän-puoleksi 

ja uponneen-päivän-puoleksi ja itää puoleksi-missä

-päivä-on-aamulla.

99. hantit pitävät länttä huonona puolena 

("koska vie päivän").

100. hantit pitävät itää hyvänä puolena 

("koska tuo päivän").

101. hantit ymmärtävät ihmiskehoa päivän mukaan 

(oikeaa puolta pidetään elämän, valon ja päivännousun 

puolena, vasenta pimeyden, kuoleman ja päivänlaskun 

puolena).

102. hantit käyvät makuulle itää kohti ("kuolleiden 

puolelle ei tulisi kiirehtiä").

103. hantit kutsuvat päivää valoksi (sänko) ja kuuta 

pieneksi valoksi (äj sänko).

104. päivän mukaan käydään nukkumaan 

(maaten vasemmalle kyljelle, ylös oikealta).

105. "nouse päivieä katsomah, kuutamaista tähtämäh"

(heräteltiin nukkuvaa).

106. päivän tervehdys lausutaan päivälle itselleen 

(vrt. ihmisten tervehtiminen).

107. "sill on sen roven vajellan, sill om piäzem 

päiväyksen" (päiväyksen eli päivän matkan).

108. "mänes katso taivoselta, onko syntynd synnyn 

koitto" (synnyn koitto, vrt. syntypäivät).

109. "jo nyt on syndyt synnynkoite, peässyt on päivä 

paistamaha, kuudama kumottamaha" (syntyihin

yhistäminen, vrt. jälleensyntyminen, sukulaisten 

henget).

110. hantit pitävät ihmisiä päiväeläiminä 

("koska eivät näe yöllä").

111. päivää pidetään ihmisten ja eläinten aikana

(yötä henkien).

112. päivänlaskun aikaan mennään ulos pitämään

hämärikköä (vrt. istutaan sisällä).

113. päivän vala lausutaan päivän sijainnin mukaan 

("niin totta kuin nouseva päivä on päälläni", 

"niin totta kuin laskeva päivä on päälläni").

114. päivän uskotaan sokaisevan valansa rikkojan.

115. mordvalaiset puhuttelevat päivää nostamalla 

kädet ylös ja kääntämällä kämmenet päivään päin.

116. komit yhistävät päivää kauneuteen, 

hyväsydämisyyteen ja kiltteyteen.

117. komit pitävät päivää, kauneutta ja järjestystä 

alkuhenki Jenin luomana (vrt. jenni).

118. mordvalaiset sytyttävät päivän (chi) noustessa 

kynttilän ja pyytävät onnea ilmanhenki Skailta 

(päivä, tuli ja ilma).

119. mordvalaiset kutsuvat päivänhaltijaa nimellä 

Chi-paz (vrt. tsi, pasi).

120. obinugrilaiset kumartavat haltijoille paikallaan 

myötäpäivään kääntyen (päivän liikettä mukaillen).

121. vatjalaisten ruoka-aikoihin kuuluu oomnikko, 

tsespäivä, puol peiwe ja öhtagoine.

122. "päivönen heitty heinän peähän, kuudamo 

heitty kuusen kukkaraselle" (uskottu voivan 

ilmestyä kaikkeen mihin paistavat).

123. sanalla kehä tarkoitetaan kuun ja päivän 

kehää eli kehoa eli kehystä (komin kits), ihmiskehoa 

(viron keha, vrt. kehata), piiriä ja ympyrää 

(saamen giessat, vrt. kisa), vannetta (mansin kys, 

hantin köts, vrt. kotsa), pyöreää sauvansompaa 

(mansin suw-kis, hantin sok-köts), piiriä ja 

sateenkaarta (unkarin kegy, kegyelet, vrt. kekki,

kekata) ja päivää (mordvan si, marin ketse,

vrt. side).

124. sanalla koi tarkoitetaan kojoa eli kajoa eli 

sarastusta, koillista, kointähteä eli aamutähteä, 

iltaruskoa (viron koi-valge), aamuruskoa (liivin 

kuoi, komin kia, mansin koj, hantin kui) ja 

päivänkoittoa (unkarin haj, vrt. haije).

125. "nouse uamulla varrae, nouse kuta kahtoma, 

auriku ylenevve" (auriku, vrt. auri kuun, kuun 

hehku, ku=ko, auri koin, saamen ovrudeh

=hehku, helle, hiillos, auri=ouru=auer).

126. sanalla lounas tarkoitetaan eteläistä ilman

suuntaa (inkerin lounet=etelä, lyydin lounaine

=lounas, liivin lenag=kaakko, vrt. leena), keskipäivää 

(viron louna), päivällistä eli lounasta (karjalan 

lounat, vepsän louna), päivää (udmurtin lun, nun), 

päiväsaikaa (udmurtin lun-adze) ja päivänvaloa 

(komin lun).

127. sanalla puhde tarkoitetaan aamunkoittoa, 

aamu ja iltahämärää, herättämistä (saamen boktet), 

herätystä (mordvan puvtams) ja heräämisaikaa 

(herätä puhdikkaana, täynnä puhtia).

128. sanan päivä johdannaisiin kuuluu lyydin 

päivär (päivällisen ja illallisen välinen ateria), 

vepsän päiduda (valkeneva päivä), päivitada 

(valkaista päivänvalossa), vatjan päivettyssäg 

(päivettyä), viron päevitada (paistattaa päivää) 

ja liivin päuvi (aurinkoinen, vrt. päivi).

129. sanaa päivä yhistetään tuleen ja lämpöön

(komin bi, bia=tulinen, valoisa, vrt. pia, komin 

biva=vyössä kannettava tuluspussi, samojedin 

feabemeam=lämmitellä, f=p, selkupin pötpi

=lämmin, kantasamojedin pejwä=lämpö). 

130. sanan valkea johdannaisiin kuuluu valkie 

(valo, tuli), päivänvalkie (päivänvalo), lyydin 

valged (valo), valgeta (valjeta), vepsän vauked 

(kirkas), päivavouktal (päivänvalossa), vaugneda 

(valjeta), vatjan valkea (valoisa), valko (valo), 

viron valge (valoisa), päevavalgel (päivänvalossa), 

valgus (valo) ja valge-valu (päivänvalo,

vrt. valaa, vala, vale).

131. sanaa valkea yhistetään salamiin (viron 

valgutada (välähtää), valk (salama), liivin valkto 

(salamoida), marin walyodo (valkeus), walyaltam 

(loistaa), wolyentso (salama), unkarin villam 

(salama)).

132. mansien mukaan päivä nuolee kuuta 

(yhtaikaa näkyessään).

133. mansit kutsuvat päivänhaltijaa Xotal-ekwaksi 

(päivän-eukko).

134. mansit yhistävät Xotal-ekwaa lämpöön ja 

naisellisuuteen.

135. mansit pitävät Xotal-ekwaa kuun sisarena 

ja puolisona.

136. mansit pitävät Xotal-ekwaa valon ja lämmön 

tuojana.

137. mansit kuvailevat Xotal-ekwaa taivaalla 

asuvaksi vanhaksi naiseksi joka majasta tullessaan 

aloittaa päivän ja sisään palatessaan lopettaa sen.

138. mansit kutsuvat pilveen mennyttä päivää 

loihtien.

139. mansien mukaan päivänlaskun jälkeinen kajo

tietää poutaa ("Xotal-ekwa katsoo taakseen"),
päivän molemmin puolin näkyvät kajot ("väärät 

päivät") ilmojen muutosta ja päivän päällä näkyvä 

kajo lumen tuloa.

140. selkupit kutsuvat päivää ja kuuta taivaallisiksi 

veljeksiksi (tym-joen selkupit sisaruksiksi).

141. selkupit pitävät päivää ja kuuta maan ja taivaan 

poikina (maata ja taivasta nuorempia).

142. selkupit pitävät päivän säteitä siivekkäinä 

olentoina (asuvat ylisen ensimmäisessä kerroksessa, 

tuovat elämää maan pinnalle, saattavat naiset 

kohdulliseksi).

143. selkupit pitävät vuoden kolmea lyhyintä päivää 

päivän (celi) lepopäivinä (vrt. syntypäivät).

144. selkuppien mukaan päivä lepää talvisin maan 

alla olevassa syvässä korossa (korpin suojellessa 

untaan).

145. selkuppien mukaan talviunilta palaava päivä

saa valonsa vanhemmiltaan ja maasta kipinöivästä 

tulesta (vanhempina maa ja ilma).

146. selkuppien mukaan päivä syntyy uudestaan 

talvisin, voimistuu kasvaessaan, sulattaa jään ja 

lumen ja antaa vedelle elämän Maa-emolta 

saamansa tulen avulla.

147. selkupit eivät katso suoraan päivään 

("vain päivästä ennustajat saavat katsoa 

päivää").

148. selkupit kutsuvat päivän säteitä varsiksi 

ja ruo´oiksi (celitil qu, vrt. selittää, selvittää,

päivän kieltä).

149. selkuppien mukaan maanemo Ilinta kota

(elävä-vanha-nainen) lähettää lapseen hengen 

päivän ensimmäisessä säteessä (lapsen uskotaan 

syntyvän säteen osuessa maahan).

150. selkuppien taruissa ihmiset syntyvät 

"seitsemästä ensimmäisestä päivän säteestä"

ja "seitsemästä päivänsädeihmisestä".

151. selkupit kutsuvat päivän kehiä lapasiksi

(nopi).

152. selkuppien ilmansuuntiin kuuluu 

"lämmin puoli", "tähtinen-yö-puoli", "päiväinen 

puoli" ja "taivaallinen-päivän-alapuolinen-puoli" 

(päivän ja yön suunnat).

153. nganasanit kutsuvat päivänhaltijaa nimellä

Kou-nema (koin-emä).

154. "aurinkonnousu ja aurinkollasku ol vanahojen 

ilemasuuntija" (auringon suunnat).

155. "aamurusko kaavun kastaa" (vrt. lusko,

yhistetään sateeseen).

156. "aamuruskaa ei o uskomista" (aamuruskon 

luonteesta, vrt. ilmojen kääntyminen).

157. "se om pualipäivästä kaikki korkeemmalla, 

se alenee siittä sitte hiljaksee" (nouseva päivä, 

puolipäivä ja aleneva päivä).

158. "ilma kovenee vaikka pitäs päivänsyrännä 

alenema" (päivän syrän eli keskipäivä).

159. "päivä se o ampunu aivan tolloksi" 

(päivän ampuma, pistos).

160. "annan päevältä menöö aorinko pessiisä ja 

tuloo pesistään kolomea päeveä ennej jouluo, 

sen pitäisi näöttäötä ainakin kolme kertaa että 

tulisih hyvä vuosi" (pesäpäivät).

161. "aurinko armahti niin että tänään tuli lämmä 

päivä" (lämpimät päivät).

162. "arvoksee tul kirkas päevä, vaekka uamusela 

pileveil" (hyväksi kääntyvät päivät).

163. "kännin päätä päivöselle, kumartime kuuhuelle" 

(päivän ja kuun kumartaminen).

164. "hämmyyv vanhaan aikaan askareet tehtii" 

(päivän mukaan eläminen).

165. "päevän viiruo on tuolla auringonlaskulla" 

(päivän viirut, vrt. pä-eva, eva=tytär).

166. "aurinkompaistosess ol lysti lämmitellä" 

(lystit päivät).

167. "aurinko om pesillään" (joulun aikoihin).

168. "oamurusko saetta, ehorrusko kaunista ilimoa"

(aamu ja ehtoorusko).

169. "aamuruska tiätä ehtotuisku, ehtoruska tiätä 

aamukaunist ilma" (ruskoista ennustaminen).

170. "puissa oksat on päeväpuolia enimmä" 

(enemmän oksia, päivän puolella).

171. "päivä salo alako tuntuva ja tähet rupes 

huamakoitumaa" (päivän salo).

172. "jo päivän haahmua näkkyy" (päivän haamu).

173. "päiväi sen on halistuttanu" (haalistanut).

174. "päivänen halistutti sen" (päivän voimista).

175. "oli toh päiväliekkoses" (liekkoses eli paisteessa,

vrt. lekko, liekki, vrt. lekotella).

176. "päivä jo mäni edez" (meni edes, laski).

177. "päivyt ku katso jälelle, humen on hyvä pouda" 

(katsoi jälelleen, elävä olento).

178. "ko päivykäz laskija loja ja ko ruskotta ni homen 

tullo hyvä päivä" (laskeen luojaan, vrt. luoteeseen).

179. "kats kuim päivä paista hyäst" (hyvä päivä).

180. "päivä häigäjä silmäd" (vrt. häikäisee, 

päivään katsomisesta).

181. "iäst noiso ja merre laskija" (päivän suuntia).

182. "peräst päiväl lazun ilma tullo jolagaks" 

(jolagaks eli viileäksi).

183. "sis ku oikki kirkkast päivä katso jälelle, 

ni gu pilven ald sild ni" (katsoo jälelleen, 

ruskottaa pilven alta).

184. "päivyhen ympär on sirkiä kruga" (sirkiä

=kirkas, kruga=kehä).

185. "keskipäiväl kubahain tullo lyhykkäizeks" 

(kuvahain eli varjo).

186. "oiki vanat sanovit ter päivä" (tere päivä).

187. "meil ain merre laskis se päivä" (inkerissä).

188. "päiväl lasku punetti" (punersi).

189. "päivä alka punettua" (laskea).

190. "ai miden tänäbä ol lämmä" (lämpimät päivät, 

omat pyhäpäivät).

191. "päivä noizi nim myhä" (marraskuussa).

192. "päivät ku pitkenid, iäst noizi ja pohjaise laskiz" 

(pitenevät päivät).

193. "miä ku päivedyin, kaik punaizeks vedi" 

(päivetyin, tulin päivän väriseksi).

194. "päivykäz laskija loja" (luojaan eli luoteeseen, 

päivän laskusuunta).

195. "tänä bä ol lämmä päivykkäin" (päivykkäinen).

196. "mänit päivä istuma tyn kera" (työn keralla,

istua päivää).

197. "ko päivykäz laskija loja ja ruskotta ni tullo 

hyvä päivä" (ruskoista ennustaminen).

198. "päivä rägittä ni kovast" (räkittää eli

paahtaa).

199. "nim päivyd rägittä tänä bän" (räkkäpäivät,

r=l, vrt. läkkä, läkähtyä).

200. "lumi syp ja päivyt purro" (sanonta).

201. "päivyd gu ei tavand sihe lumme ni eihä hä sullantka" 

(päivättömät kohdat).

202. "päivud valmista marjoja" (kypsentää).

203. "päivä pilgahtaissa" (pilven takaa).

204. "ei u nim pitkä pilviä sto päivyd ei paissa" 

(toivo päivän palaamisesta, kevät=toivon

aikaa).

205. "ai ku siä ot kovast päivättynd" (päivettynyt).

206. "kats kuim päivyd rägyttä" (päivän

katsominen).

207. "jämäkkäh päiväzen laski, vihma lienöy" 

(jämäkkäh eli paksuun pilviverhoon).

208. "äkie ku tulou, kai piä jykenöy" (pää jykenee, 

helteellä).

209. "vieläkö on päivä jalalla" (jaloin liikkuvat

omat jumalat).

210. "on i päiväne jalgazessa, ei laskietsen" 

(päivä jalkasessa).

211. "päiv on illalleh" (illallaan, laskemassa).

212. "ildaranda" (länsi, rantalaisten päivänsuuntia).

213. "ildarusko on, vielä sidä viluo lienöy" 

(ruskosta ennustaminen).

214. "katsoz ilduzora kulleh räsköttöä" (zora 

eli rusko, vrt. sorja).

215. "kylmeäv vähäizen ildutsiirul" (iltaruskon 

nimityksiä, vrt. siiru, siru).

216. "päivä illahtau" (illahtaa, alkaa laskea).

217. "ilda algau hämärdyö" (päivästä iltaan, 

valosta hämärään).

218. "jo ildoa hämyi" (iltaa hämyi, ä=a, 

vrt. hamu, haamu).

219. "hämärdyy illal konza laskiettsoo päiväne" 

(päivän laskeminen).

220. "hännälleh päivy meni, rubei laskemahez" 

(meni hännälleen, päivän häntä).

221. "päiväh ei voi kattsuo, häiköäy silmie" 

(päivään katsomisesta).

222. "täl seäl hyväntoven puuttuu, ylen om päivy 

valgei" (puuttuu kala, vrt. tovin, päivän ja kalojen 

liikkeiden yhteydestä).

223. "tämä päivy meni hubah" (hukkaan).

224. "huomena lienou hyvä päivä" (hyvät päivät, 

selkeät, lämpimät).

225. "huomeneskoite, kun päivä rupieu koittamah" 

(huomeneskoite eli aamunkoite).

226. "huondespäiväz oli rounu gu kajozu, a illakse 

vihman loadi" (kajosta vihmaan).

227. "tänäpäi huondezzora oli tsoma" (zora eli

rusko).

228. "huondezzora rubei näkymäh" (aamun

ystävät, vrt. omana haltijanaan pitäminen).

229. "huondestsura tuloo, hoamistuu" (tsura

=puoli, aika, suunta).

230. "huondestsiiru" (tsiiru eli sarastus,

vrt. siru, silu, vrt. sielu).

231. "päivä huikai silmät, ei voi kattsuo päiväh" 

(huikai eli häikäisee).

232. "hoahmistav päivän valgei" (haamistaa 

eli valkenee).

233. "hoamistau pimenöy" (illalla).

234. "ildoa jo hoamistuu" (vrt. häämistyy).

235. "poudat pitkäzet tuli" (pitkät poudat,

päivän aikaa).

236. "hibjan kaikem päivitti, paijattah käveli" 

(päivitti hipiän).

237. "päivy heittih hyvin, huomei roih poudu"

(heittih=laski, roih=loih, tulee).

238. "päiväine heityi ehtäh" (ehtäh eli iltaan, 

vrt. ehtoo).

239. "päivä paistoa hellittäy" (hellittää, vrt. helle).

240. "päivy hallannuh puun" (halkaissut,

päivän voimista).

241. "jumalam päiveä ei vojja eisteä da ni kuudamoa" 

(jumalan päivä ja kuutamo, vrt. jum=taivas).

242. "päivy nouzou raikosteleh" (rakoilee,

pilkistää).

243. "ehty pimenöy" (ehty eli ilta).

244. "päivy men ehtäh" (ehtäh eli iltaan,

vrt. ehta, ehtiä).

245. "ehtypäiv oli kajozu" (iltapäivä).

246. "ehtytsiirus pastattau" (tsiirus eli rusko).

247. "päiväin avavui pilven tagan" (avavui

eli tuli esiin, vrt. ava).

248. "päivöä asettau paistamah" (asettaa

paistamaan).

249. "päiväzestä kuvahasta andau" (kuvahasen 

eli varjon alkuperää).

250. "ku huomuksella andau koittien koilizee, 

rändä lienöy" (koitteesta ennustaminen,

koillinen=koin suunta).

251. "taivahan alussal päivänlasku rojottoa" 

(rojottoa eli loistaa, vrt. lojottaa).

252. "päiv on alahana" (talvella).

253. "päiväne algau nossa" (päivänen).

254. "om päivänkoite kahallah" (kahallaan,

peittäessään taivaanrannan).

255. "päiveä tsirittäy, vezi nouzoo itsez" (vesi 

eli hiki).

256. "kaja tuli, ka vilustau" (päivän mennessä

pilveen, vrt. kajo).

257. "kajozasti päivy pastau" (pilvien takaa).

258. "kajozah päivy laskih" (kajosaan, 

pilvien taakse).

259. "päivän kajoz nägyy" (kajos, kajastus).

260. "katso kaitristuu päivy, kohenou" (kirkastuu, 

selkenee, vrt. katri).

261. "lienöy päiväksi pouda, kuin vihmu" 

(vihmaa seuraava päivä).

262. "päiveä pastau, ittsie kastau" (sataa ja 

paistaa yhtaikaa, vrt. itse=yksi sieluista).

263. "päiväne sijaudu kaunehesti" (laski 

sijoilleen).

264. "kaunisteleh päiväine, ga azunnougo vihman" 

(päivästä vihmaan, kesän ilmoja).

265. "kaunehesti pastau, sit pilveh heitteleh" 

(päivän elämää).

266. "kaunehel katsoh tämä päivy" (katsoo

kaunehella, päivän katse).

267. "päivän kehä nägyy" (vrt. ke-hä,

ke=pyöreä, pyhä).

268. "päivä kavoksendelou" (katoilee,

kadotus=päivän katoaminen).

269. "kelie keveäni rusko, sykysyini lämpimiksi, 

talvirusko pakkasiksi" (ruskoista ennustaminen).

270. "kevädrusko kelilöiksi" (kelilöiksi eli hiihto 

tai rekikeleiksi).

271. "kevätrusko kelie, syyzrusko lämmindä" 

(vuoden aikoihin yhistäminen).

272. "päivypaston ker vihmuu" (paiston 

keralla, sataa ja paistaa).

273. "kuvahan on lyhyt keskipäivän aigua" 

(kuvahan eli varjo).

274. "päivä oli kesessäh kun läksin" (kesessäh

eli keskellä taivasta, vrt. keskenään).

275. "ei selgiesti paissa, keskih nägyy" (näkyy

keskiin, puolipilvistä).

276. "päivä kiändyy ildah" (päivästä iltaan).

277. "päivän kiänyndän ymbäri" (päivä alkaa 

lyhenemään, heinäkuussa).

278. "päivä kihottaa" (pilkistää, vrt. kiihottaa, 

kiihko).

279. "päiv kihottoa jeäviksendeleh pilvilöin keskez" 

(päivän elämää).

280. "myödäpäiväh kiero" (puu, päivän voimista,

vaikuttaa kaikkeen elävään).

281. "vähäzen kiirahteloo päivä, silmeä näyttelöö" 

(näyttelee silmää, vrt. kiira).

282. "kiirakko päivy" (kirkas, vrt. kiira-akko).

283. "päivä kimottau silmih, silmie huikuau" 

(kimottau eli kimaltaa, vrt. kimmo).

284. "silmät kiltsistytteä päiveä vaste, ei soa kattsuo 

päiväl vastah" (päivän pyhyydestä).

285. "kimakat pouvat" (kuumat, vrt. kiima).

286. "kilo" (heijastus, säde, vrt. kiilto).

287. "päivä kun kilottau, ei puutu kala" (päivän ja 

kalansyönnin yhteydestä).

288. "pilvestä päivä kilettäy" (kilettää eli säteilee, 

vrt. kiille).

289. "päivä paistaa kilhakasti" (kirkkaasti,

vrt. kilha-akka).

290. "päivä paistoa, ylen kiliesti tsiritteä" 

(päivän kieltä).

291. "päivä kilistelekse pilven takoate" (elävä 

olento).

292. "päiveä tsiritteä" (sirittää eli paahtaa).

293. "kirei päivy" (helteinen, vrt. kiireinen, kireä).

294. "päiv on kirakko" (kuuma).

295. "päivä kinnastau, ilmad muuttuu" (paistaa 

pilvenraosta).

296. "kindahad ollaa päiväzen bokassa" (bokassa 

eli kyljissä).

297. "päiväz ymbäri ollah kindahat, siämmerkkilöiks 

niidy vanhu rahvas sanottih" (sään merkkilöiks

eli ilmojen muutokseksi).

298. "kirjova päivä tuloo huomena" (kirjava eli 

vaihteleva).

299. "puttsi kiristäh päivypastol, vandehed avavutah" 

(päivän voimista, avaa astioiden vanteet).

300. "päivy kiristyy, kirakko päivy nouzoo" 

(kirakko eli kuuma, vrt. kira-akka=kuumuuden 

haltija).

301. "katsos päivä kizoau" (kisaa eli tanssii).

302. "päiväpaistos tuohi kitserdyy" (käpristyy).

303. "itse päiväzeh kattsoo, da kirtsistää" 

(kirtsistää, siristelee silmiä).

304. "peä kibeni räkkiedy, tsirittäy päiveä" (pää tuli 

kipeäksi, pistoksen oireita).

305. "päiväistä koalattau, vihma lienöy huomena" 

(pilkistää pilvien takaa).

306. "päivä uumenessa koalattau" (uumenessa

eli pesässään, pilvien takana).

307. "päiveä koalattoa pilvilöin kesses, vihmad roiteh" 

(tietää sadetta).

308. "päiveä koalattoa, loadinov vihman" (päivän

tuntijat=ilmojen tuntijoita).

309. "muga oli räkki, higi kohtalleh valui rungas" 

(räkki eli helle).

310. "päivy nouzoo koikahtah" (nousee jaloilleen, 

vrt. koikkalainen).

311. "päivä nouzou koilizesta" (koillinen).

312. "dohäi nägyy koilline, tsuppu rubiau ruskottamah" 

(koin eli päivännousun suunta).

313. "päivä kohti paistakkah, kuudamuo korennol" 

(kutsuvia sanoja).

314. "päiväne kohti pastaa" (vrt. päivää kohti 

kulkeminen).

315. "päivä kohoi kuni magaimmo" (kohoi eli 

kohosi).

316. "kojakasti päiveä pastoa" (kojakasti

eli viileästi, talvipäivät).

317. "päiviteksem peästäjes koivunviel silmii pestäh" 

(päivityksen eli päivänpiston hoitamista,

vrt. koivu=päivän puu).

318. "päivä koittau" (nousee, sarastaa).

319. "päiväne koittau" (päivänen, nen-pääte).

320. "sui koittau" (suvi, eteläinen taivas).

321. "katso päivä koittoa, anna jumala päiveä, 

hyväm päivän sanoma" (vrt. anna taivas päivää,

jum=taivas, päivätaivas).

322. "zora koittau, ajoseäd roih hyväd" (zora

eli aamurusko, sarastus).

323. "zora koitattau, talveh roih lumempano, 

kezäl vihmu" (roih eli loih, tulee).

324. "ku huomuksella andau koittien koilizee, 

rändä lienöy" (koittien eli aamuruskon, 

vrt. koiperhonen, koitähti).

325. "päivänsijavossa ku on koite, vihma tulou" 

(sijavossa eli nukkumapaikassa, vrt. luoteessa).

326. "katso koite nägyö, jumal andoi koittien" 

(vrt. koitteen pitäminen omana jumalanaan).

327. "egläi oli gorembi, tänäpäi on hoivembi" 

(päivä kerrallaan).

328. "päivä kodomaalla mänöy" (kotomaalle,

päivän koti).

329. "päiväne koduotou ildazilla" (kotoutuu,

vrt. menee kotaansa).

330. "tänäpäi on parembi päivy gu egläi" 

(jokainen päivä=uusi alku).

331. "päivä on kuivikkane, ei vihmu" (kuivat ja 

vihmaiset päivät).

332. "piälitsi on heinät kunehtuttu päivypastol" 

(kuivuneet, päivän voimista).

333. "päivy peälakal pastaa, kuudan otsal kumottaa" 

(päivä paistaa, kuu kumottaa).

334. "do on ildu, raviah päivy kului" (raviah eli

nopeasti, r=l, vrt. lavi).

335. "päivännouzu kultsottoa" (kultsottaa,

vrt. kuulto).

336. "päivypastoh mendyi higi kuohastuu" 

(hikiset päivät).

337. "ylen kuzettau, onnakko päivä rodiu" 

(aamukusi, rodiu=syntyy, nousee,

vrt. joku roti).

338. "silmät kurpistuu päivypastoz" (kurpistuu

eli menee sirrilleen).

339. "päivy jo rubiou kuuzottamah" 

(häämöttämään).

340. "nouskoa pois, jo päivä kuussottau" 

(päivän mukaan nouseminen).

341. "päivä nägyy kuussottaa pilven alla" 

(kuusottaa, kuun kieltä).

342. "päiväni paistau, kuutoma kuumottau" 

(alkusointu).

343. "päivy peälakal pastaa, kuudan otsal kumottaa" 

(peälakal eli päälaella).

344. "kuumottoa, paistau pilven alta päivä" 

(häämöttää, pilkistää).

345. "päivy vai vähäizel pilvilöin välis kuumottau" 

(vrt. näkyy kuin kuu).

346. "päiväpaissolla nägyy kuvahane" (kuvahane

eli varjo).

347. "päiväzestä lieu kuuvahane" (lie eli peräisin,

vai kuusta, kuva, kuu-va-hane).

348. "johai päivy kuutasteleh, nävyksendelöy" 

(kuutastelee, liikkuu kuun aikaan).

349. selkupit pitävät päivää miespuolisena ja 

kuuta naispuolisena.

350. selkupit kutsuvat päivää "ihmisten luojaksi".

351. selkuppien mukaan nainen tulee lapselle päivän 

säteen (ilsat) koskettaessa häntä (ilsat tarkoittaa

sädettä ja yhtä ihmisen sieluista).

352. selkuppien mukaan päivä tuo takaisin kuolleita 

(jälleensyntyminen).

353. päivän ja kuun alkuperäiset nimet yhenlaisia 

(kantauralin kuu=kiji, koi=koji, vrt. pidetty samana 

olentona tai sisaruksina).

354. sanalla aurinko tarkoitetaan liekkiä, lämmintä, 

tulta ja tyyntä (saamen avr, marin umer, udmurtin omir).

355. sanalla päivä tarkoitetaan kiehuvaa ja kuumaa 

(komin pom), lämmintä (selkupin pö), lämmintä ilmaa 

(kamassin pelo), ilman lämpenemistä (hantin pem), 

lämmittelemistä (nganasanin feabeme), lämpimänä 

pysyttelemistä (saamen bivva), vaatteiden kuivattelemista 

(saamen bikte) ja lämmintä kesätuulta (nenetsin piw, 

vrt. pä-eva, pä:n tytär).

356. sanalla kul tarkoitetaan aamua, aamupäivää, 

aamuvarhaista ja aamuruskoa (hantin xotno, mansin
kol, unkarin holta, nenetsin xu, enetsin kururuo, 

nganasanin kiduatu, selkupin kar, kamassin korodon, 

vrt. karu, koro, kuulas, kuultaa).

357. sanalla jelä tarkoitetaan poutaa, päivää, valoa ja 

valoisaa (saamen jaelakas, nenetsin jale, enetsin jere, 

nganasanin jale, selkupin tjeel, kamassin zala,

vrt. jaala, salla).

358. sanalla itä tarkoitetaan aamua, esiin tulevaa, 

kasvavaa eli itävää, päivän nousemista, päivännousun 

suuntaa ja ylös nousevaa (viron ida, saamen jienta, 

hantin et, kantasamojedin oto, vrt. iida, otto,

vrt. otollinen).

359. nganasanit kutsuvat päivän emoa nimellä 

Kou-niamy (vrt. nimi, ni-ami).

360. nganasanit pitävät Kou-niamyä ja Mou-niamyä 

(maa-emo) jumalattarista vanhimpina. 

361. nganasanit pitävät valon emoa (Dialy-niamy,

vrt. di-alli) ja elämän emoa (Nilu-niamy) Kou-niamyn 

ilmentyminä tai luomuksina (taruissa Sirota-niaksi 

kutsuttu urho viettää yön jokaisen emon luona, 

heimojen syntytaruja).

362. nganasaninoidat matkaavat päivän luokse 

koun sädettä pitkin (kou didar).

363. nganasanit pyytävät Kou-niamyltä lasten 

hyvinvointia.

364. nganasanit pyytävät Kou-niamyltä porojen, 

napakettujen ja kaikkien elävien olentojen kasvua
ja lisääntymistä.

365. nganasanit kutsuvat päivää sanalla kou ja kuuta 

sanalla moj (vrt. koi=päivän tervehdys, moi=kuun 

tervehdys).

366. nganasanit pitävät päivää luojahenki Nguon 

lähettiläänä ja tahdon valvojana.

367. nganasanit kutsuvat päivää avuksi tautien ja

onnettomuuksien uhatessa (parantava voima).

368. nganasanien mukaan Kou-niamy antaa elämän 

kaikille eläville olennoille.

369. nganasanit pitävät päivää "miehen pohjana"

(kuuta "naisen pohjana").

370. mansit muistavat päivää ja kuuta kahdesti vuodessa 

(joulukuussa ja heinäkuun puolivälissä).

371. mansien päivälle ja kuulle järjestämiin menoihin 

kuuluu koivun kaataminen, oksien karsiminen, henkien 

kuvien kaivertaminen tuoheen, puun suuntaaminen 

päivännousua kohti ja henkien kutsuminen kumarruksin 

ja rukouksin (pyydetään asettumaan koivun päähän,

vrt. kuvien kaivertaminen elävään puuhun).

372. enetsit pitävät päivää naispuolisena.

373. enetsit pyhittävät piilostaan palaavalle 

päivälle valkoisen poron (porolla tulee olla täplä 

toisella puolella, pyhitetään "elämään vapaana 

kuolemaansa asti").

374. enetsit kutsuvat päivää sanalla kaja.

375. selkupit pitävät päivää ja kuuta luojahenki 

Numin kahtena silmänä.

376. nenetsit kutsuvat päivää sanalla jale 

(vrt. jailakas).

377. nenetsit kutsuvat valoa sanoilla jaljkaa ja qleko

(vrt. jalka, lekko).

378. nenetsit kutsuvat päivää sanoilla chajer ja haer

(ha-jer, yhdyssanoja).

379. nenetsit kutsuvat päivää palvovaa noitaa sanoilla

chajhet hangaada ja haha dagoda (vrt. haihatella,

hangata).

380. nenetsit pyhittävät päivälle poroja joiden 

turkissa on valkoisia liekkejä ja pilkkuja (elämän 

haltijalle eläviä uhreja). 

381. nenetsit pitävät päivää luojahenki Nomin 

silmänä.

382. nenetsit kutsuvat päivän matkaa sanalla 

iamda (vrt. ja=maa).

383. selkupit kutsuvat päivää sanalla jäela (jä-ela, 

tarkoittaa valoa ja valoisan aikaa, vrt. elää).

384. komit kutsuvat päivän emoa nimellä Shondi 

mam (sonti-mami).

385. udmurtit kutsuvat päivän emoa nimellä 

Shundy mumy (sunti-mummi).

386. komit yhistävät päivää hedelmällisyyteen ja 

naarashirveen (vrt. tarujen ja kalliomaalausten 

päivä-hirvi).

387. nenetsit kutsuvat päivää ja valoisan aikaa 

sanalla deri (d=j tai t, jeri, teri).

388. nenetsit kutsuvat päivää sanalla kaja (vrt. kaija, 

päivän linnut).

389. nenetsit kutsuvat etelää sanalla pedu (vrt. peetu, 

pettu, pe-edu, puiden päivän puoli).

390. hantit kutsuvat päivää sanoin xatol, xatt, xat ja katt

(vrt. kadota, kattaa, kata, kati).

391. hantit kutsuvat päivää sanoin sunk ja synk

(vrt. suinkaan, suka, synkkä).

392. mansit kutsuvat päivää sanoin qotol, qatol ja xotäl

(vrt. koto, kota, katola, kotala).

393. hantien taruissa päivän emo ja kuun ukko elävät 

ylisen ylemmissä kerroksissa ("päivän-emo valjakkoineen 

ja kuun-ukko rekineen").

394. hantit pitävät päivää naispuolisena (Kotl anki).

395. hantit pitävät päivää miehen aikana.

396. hantien mukaan päivä syntyy idässä (missä elää 

hyväntahtoinen henki Pugos-lung) ja kuolee siirtyessään 

länteen (missä elää alisen henki Yl-vang).

397. hantien mukaan ylisessä elää "seitsemän päivän 

veljestä" (imi khili, vrt. kili).

398. hantit puhuttelevat päivää ja kuuta yhtaikaa 

(rukouksissa mainitaan molemmat).

399. unkarilaiset pitävät päivän nousua parantumisen, 

puhtauden ja uuden alun suuntana (sairasta istutetaan 

itää kohti, parantavia sanoja lukien).

400. unkarilaiset pitävät päivän laskua kuolevaisuuden 

suuntana (sairasta istutetaan länttä kohti, parantavia 

sanoja lukien).

401. marit kutsuvat päivänhaltijaa nimellä Osh keche 

yumo (valkea päivän jumala).

402. marit kutsuvat aamukoitteen haltijaa nimellä 

Uzhara yumo (vrt. uz-hara, uzh-ara).

403. komeja edeltäneiden kansojen taiteessa (permin

-eläin-tyyli) länteen päin liikkuva päivä-hirvi joutuu 

liskon nielaisemaksi (toisen tulkinnan mukaan lisko 

yhistää kaksi hirven kuonoa, pidetään ajanlaskun 

tunnuksina).

404. ersalaisten alkuhenkiin kuuluu Ange patiai 

(luojaemo), Chipaz (päivän ilmentymä) ja näiden 

kolme poikaa (Nishkepaz, Mastoron kirdi 

(maanhaltija) ja Varmanpaz (tuulenhaltija)).

405. ersalaisten taruissa alkuhenki Chipaz muokkaa 

ihmiset savesta (toisen tiedon mukaan maasta).

406. ersalaisten taruissa luojaemo Ange patiai 

syntyy Chipazin (suuri lintu) allensa murskaamasta 

munasta (Ange patiaita pidetään nuorempien 

haltijoiden emona).

407. moksalaiset pitävät Skai-jumaluutta ajan 

ja päivän haltijana (toiselta nimeltään Shkabavaz, 

pidetään luojahenki Tsipazin nuorempana 

ilmentymänä).

408. ersalaiset pitävät Tsipazin poikaa Nishkepazia 

yhtenä luojahengistä.

409. ersalaisten taruissa luojahenki Chipaz meloo 

kivellä alkumeressä, luo syljestään toisen luojahengen, 

pyytää toista henkeä sukeltamaan hiekkaa alkumeren

pohjasta ja levittää sukelletun hiekan veden päälle 

(jolloin muuttuu maaksi).

410. mordvalaiset yhistävät keltaista väriä 

hedelmällisyyteen (vrt. lasten syntyminen 

päivän säteistä).

411. mordvalaiset suunnistavat päivän mukaan 

(moksan sin stiama sire, ersan tsi lisema en, mistä 

päivä nousee, moksan sin madoma sire, ersan tsin 

madoma en, minne päivä laskee).

412. ersalaisten mukaan luojahenki Chipaz (moksan 

Skai) elää päivässä (chi=kehä).

413. mordvalaisten luomistaruissa päivä ja kuu 

luodaan taivaan jälkeen (taivas maan jälkeen).

414. moksalaiset kutsuvat päivää sanalla shis

(vrt. sis-ko).

415. ersalaiset kutsuvat päivää sanalla stir

(vrt. sir, siristää).

416. mordvalaiset pitävät päivää nuorena neitona.

417. moksalaiset kuvailevat päivää sanoin mazy 

(punainen, vrt. masi) ja liambe (lämmin).

418. mordvalaisten taruissa ihmiset luodaan 

77 paikasta kerätystä savesta, hiekasta ja mullasta 

(luomisen aloittaa veenhaltija ja viimeistelee 

eli herättää henkiin Chipaz).

419. ersalaisten taruissa luojahenki Chipaz jakaa 

ihmiset heimoihin ja antaa näille kielensä ja tapansa. 

420. mordvalaisten mukaan päivä voi rankaista 

ihmisiä paistamalla "seitsemän kertaa vähemmän"

(jolloin talvista tulee "seitsemän kertaa kovempia").

421. ersalaiset kutsuvat päivänhaltijaa Cipaziksi ja 

Šipaziksi (ci=kehä, paz=henki, vrt. sipaista).

422. erzalaiset kutsuvat päivänhaltijaa Verepaziksi 

(korkein henki).

423. marit kutsuvat päivänhaltijaa Keche iumoksi

(i=j, jumo).

424. marit uhraavat päivälle valkoisia hanhia 

(kesyjä hanhia, vrt. joutsenia).

425. marit kutsuvat päivää ja säätä sanalla kege

(vrt. keke).

426. marit kutsuvat keskipäivää sanalla kegabal

(vrt. kekata).

427. marit kutsuvat etelää sanoilla kegabal jamak 

(keskipäivän suunta, vrt. jamakkala).

428. marit kutsuvat auringonkukkaa sanalla

kegabortem.

429. marit kutsuvat aamun ja aamuruskon haltijaa 

nimellä Uzhara (vrt. us-va, us-ko).

430. saamelaiset kutsuvat päivän emoa Beaiviksi 

(vrt. päivi, bea-ivi).

431. saamelaiset kutsuvat Beaivia ihmisten emoksi.

432. saamelaiset pitävät Beaivin tytärtä Beaivi-nieidaa 

parantavana haltijana.

433. saamelaisten taruissa Beijen-neite opettaa ihmisille 

hyvyyttä, nöyryyttä, porojen kesyttämisen taidon, 

vaatteiden laatimisen taidon ja kotapeitteiden 

laatimisen taidon. 

434. saamelaisten mukaan Beiwe-neida liikkuu ihmisen 

ja poron hahmossa (vrt. peuran).

435. saamelaisten taruissa Beiwe matkaa taivaan läpi 

poronsarvien luomassa suojassa (liikkuu yhdessä 

tyttärensä kanssa).

436. saamelaisten mukaan päivä saa heinät kasvamaan 

ja antaa poroille vasoja.

437. saamelaiset uhraavat päivälle valkoisia poroja 

ja kehän muotoon sidottuja vitsoja (vrt. elämään

pyhittäminen).

438. saamelaiset voitelevat talvimajan oviaukon

kevättalvella Beiwen palatessa ("jotta söisi säteillään 

rasvan ja vahvistuisi").

439. saamelaiset pitävät Beiweä kaikkien elävien 

olentojen emona.

440. saamelaiset pitävät poroja Beiwen lapsina 

(lahjoitti porot ihmisten iloksi).

441. saamelaiset kumartavat palaavan Beiwen 

suuntaan.

442. saamelaiset sitovat Beiwelle vanteita 

(heinistä, vitsoista). 

443. saamelaiset ripustavat Beiwen lahjat kodan 

lähelle olevaan koivuun (päivän puu).

444. saamelaiset maalaavat Beiwen kuvan kannuksen 

kalvon keskelle (luojahenki, maailman tasojen

keskus).

445. saamelaiset pitävät tulta päivän kilpailijana 

(polttouhreja suoritetaan talvella päivän 

poissaollessa).

446. saamelaiset kutsuvat päivän tytärtä nimellä 

Sala niejta (pidetään lumen ja pakkasen karkottajana,

vrt. salla).

447. saamelaiset uhraavat päivälle kaamoksen 

jälkeen, keskikesällä ja syksyllä.

448. saamelaiset kutsuvat päivää ihmisten isäksi 

(osalla heimoista miespuolinen).

449. saamelaiset pitävät päivää metsästyksen ja 

poronhoidon antajana.

450. saamelaiset pitävät päivää villipeurojen 

antajana (vrt. suomalaisten päivä-hirvi).

451. saamelaisten taruissa ihmiset polveutuvat 

päivän pojan ja jättiläisen tyttären liitosta

(mielissään oleva päivä antaa parille myötäjäisiksi 

villipeuroja ja opettaa poikansa metsästämään).

452. saamelaisten taruissa ihmiset polveutuvat 

päivän ja ihmisnaisen tyttären ja poromiehen 

liitosta (heimojen syntytaruja).

453. saamelaiset kutsuvat valoa sanalla cuvv

(vrt. suvi, suvas).

454. saamelaiset pitävät päivän himmenemistä 

sään muuttumisen enteenä.

455. saamelaiset pitävät taakseen katsovaa päivää 

sateen enteenä.

456. saamelaiset kutsuvat itää sanalla nuorti

(vrt. nuoti, nuori).

457. saamelaiset yhistävät päivää ja kuuta 

heimojensa syntyyn.

458. saamelaisten taruissa päivän (njavvis) ja kuun 

(attjis) lapset yhistyvät vaimojensa (njavvis-ene, 

attjis-ene) kautta ja sopu palaa maan päälle.

459. saamelaiset yhistävät Beiveä lämpöön, ruohon 

kasvuun ja vasojen selviytymiseen.

460. saamelaiset pitävät Beiven tunnuksina vitsoista 

sidottuja vanteita (myöhemmin myös vaskirenkaita).

461. saamelaiset pitävät Beiveä yhtenä pyhistä 

sukulaisistaan ja esivanhemmistaan (heimojen 

perustajia eli toteemeja).

462. saamelaiset pitävät päivän kehää Beiven kasvoina 

(bejve nieras, päivän posket, biejjie tjälmie,
päivän silmät).

463. saamelaiset pitävät päivää vasojen suojelijana.

464. saamelaiset turvautuvat päivän apuun pitkillä

matkoilla ja eksyessään.

465. saamelaiset pitävät Beiveä valon, lämmön ja 

hedelmällisyyden antajana.

466. saamelaiset pitävät Beiveä kesän tuojana ja

lumen ja kylmyyden pois viejänä.

467. saamelaiset pitävät Beive neidia hyvien ilmojen 

antajana ja taitavana parantajana (kutsutaan etenkin 
"pään keveyttä" hoidettaessa).

468. saamelaiset punovat päivälle vanteita (kolme 

koivuvitsaa, punotaan yhteen keskikohtaan asti, 

punokseen sidotaan nauha, värjätään poron verellä).

469. saamelaiset asettavat päivän lahjat vanteiden 

keskelle (vrt. kivikehien).

470. saamelaisten päivälle lausumaan rukoukseen 

kuuluu päivän osoittaminen puunkappaleella 
(puuhun kaiverrettu pyöreä reikä).

471. saamelaiset uhraavat päivälle vaskisia renkaita 

(lasketaan jokeen jäiden lähdettyä, ennustetaan 
säteiden osumisesta renkaaseen).

472. saamelaiset kutsuvat kannuksiin maalattuja 

päivän säteitä päivän poroiksi (beiwe-labikje).

473. saamelaisten taruissa Biejjien-niejde 

(päivä-neito) liikkuu kesyjen hirvien kanssa

(vrt. peurojen).

474. saamelaisten mukaan Biejjien-niejde katoaa 

nähdessään yötaivaan ("emonsa ja isänsä silmät").

475. saamelaisten taruissa miespuolinen päivä nai 

revontulien Najnas akan ja heille syntyy tytär joka 

lähetetään maan päälle missä nai poromiehen

(heimojen syntytaruja).

476. saamelaisten taruissa taivaallinen peura 

(sarv) vetää päivää taivaan halki. 

477. saamelaisten mukaan päivän pojat ja tyttäret 

istuvat talvisin majan tulisijassa (missä ruokitaan 

kuin tulta, vrt. valo, lämpö).

478. saamelaiset yhistävät päivää lumenvalkoiseen 

kultasarviseen Meandash-peuraan.

479. saamelaiset pitävät Meandashia maan, elämän, 

pyyntipaikkojen ja laidunten antajana. 

480. saamelaisten taruissa Meandash lentää läpi 

tunnetun maan, virtsaa vehreiksi muuttuville laidun 

ja uhripaikoille ja pudottaa kultaiset sarvensa 

heimoilleen valitsemansa maan merkiksi (haltijan 

sarvia (tshuorv-tshulta) voidaan käyttää peurojen 

paikalleen sitomiseen).

481. saamelaisten mukaan päivä liikkuu aamuisin 

karhun selässä, keskipäivisin hirvasporon selässä 

ja iltaisin vaatimen selässä.

482. saamelaiset pitävät lumenvalkoisia poroja pyhinä 

(päivän tai Meandashin ilmentymiä).

483. saamelaiset kutsuvat päivälle pyhitetyn seidan 

ympärille laadittua sarviaitaa sanoilla tshoarve-kärdi 

(sarvet puoliympyrään).

484. saamelaiset pitävät villipeuroja päivän tyttäreltä 

ja suksia päivän pojan pojilta (galla-bartnit) saatuina 

(toteemit=omien asioiden antajia).

485. "myödypäiväh ku venehen keänäd, sid roih 

hyvä lykky kalal mennez" (päivän ja kalaonnen 

yhteydestä).

486. "myödypäiväh elähyy on hyvä elaigu" 

(elää myötäpäivään).

487. "myödypäiväine elaigu" (myötäpäiväinen

eli onnekas).

488. "eibo tietty, mihnäh se päivy pimenöy" 

(asiat joita ei tiedetä, selitetään taruissa, 

"miksi päivä pimenee").

489. "räkel näivistyd da vaivistud" (helteellä,

näivetyt ja vaivut).

490. "nägyjä päivä" (näkyviin tullut,

vrt. nähdä näkyjä).

491. "nägyi päiv on jo, nouze magoamaz eäre" 

(päivän mukaan nouseminen).

492. "päivän nägö kadoi" (nägö eli kasvot,

vrt. näkyä).

493. "päivy nävyksendelöy pilvilöin keskez" 

(näyttäytyy, näyttää kasvojaan).

494. "heitti päivä nävynnän" (katosi pilvien 

taakse).

495. "päivypasto nudristutt itsen" (nudristutti 

eli väsytti, vrt. nuutua).

496. "nengoine päivy nutsistuttau da läylenzyttäy" 

(nuuduttaa ja lämmittää, hellepäivä).

497. "nuutsistuttav ylen äjjäl, vaivistuttau räkel seäl" 

(nuuduttaa ja vaivuttaa, läkellä).

498. "kazvajad nuuvuttih, pouda otti" (kasvit 

nuutuivat, pitkät poudat).

499. "päivypasto nuorenduttau" (tekee nuoreksi, 

vrt. päivän säteistä syntyminen).

500. "päiväizen nouzendu" (pyhiä aikoja).

501. "päivä nouzou koilizesta" (koillisesta,

koin suunnasta). 

502. "päiväine nouzoo" (mieluisa näky).

503. "minä olin dallas päiväzen nouzuu myö" 

(päivän mukaan nouseminen).

504. "heinäd on nuivakat, pouda otti" (otti 

eli kuivatti, pouta=pitempi sateeton aika).

505. "päivypastol nukahtih" (päivän ja unen 

yhteydestä, unettava lämpö).

506. "päiveä pastau nolaittau" (nolaittau eli 

pilkottaa, vrt. nolanen).

507. "päivä poltti ta nahka nilau" (nilau eli kesii).

508. "koillini on netsiellä päiti" (tuolla päin, 

päivän suuntien tunteminen).

509. "päivällä suoriev lähtemäh, a yöllä ei ni ruohi" 

(ihminen=päiväeläin).

510. "niilahtih päivy paistamah" (niilahti eli pilkisti).

511. "niilailoo päiveä vähäizel" (niilailee,

vrt. niilanen).

512. "kohtsilleh rubieu möllöttämäh päivä" 

(vrt. kuu).

513. "myödypäiv on eläjez" (myötäpäivä ja myötätuuli, 

omat onnet).

514. "päiväine meni pilveh" (päivän liikkeiden 

seuraaminen).

515. "päivy mustutti päivitti, muga tsiritti tänäpäi" 

(mustutti=rusketti, tsiritti=paistoi, vrt. siri, siiri,
sirinen).

516. "murgimpäivy pastau" (murkina=aamupäivällä 

syöty ateria).

517. "päivä on murkinapäiväsel männyn" 

(murkinapäiväselle eli kaakkoon).

518. "murgimpäiväin on lämmin" (aamupäivä). 

519. "päivy talvel madalatsi kävelöö" (kävelee matalalla, 

elävä olento).

520. "päiv on murginoiz" (kaakossa).

521. "päivä moah laskieteh" (laskee maahan, 

vrt. mailleen).

522. "päivy jo moah meni, roado pidäy loppie" 

(päivän mukaan työskenteleminen).

523. "päiveä katsahteloo, kodih mielestelöö lähtie" 

(katsoo aikaa päivästä).

524. "katso mingo hyväm päivän luadiu" (hyvän

eli poutaisen).

525. "päivä matkoau" (päivän matkat).

526. "päivy pastamah läiskistih" (läiskistih eli

pilkahti, vrt. läiskä).

527. "päiveä läivyttäy pastau" (läivyttäy eli

pilkistelee).

528. "päiveä läivähytti, ga heitti" (heitti eli lopetti,

meni pilveen).

529. "tänäpäi päiveä läiväilöy, avavunnougo päivy tänäpäi" 

(avautuuko, päivän odottajat).

530. "lämmästi päiveä pastau" (lämpimät 

kesäpäivät).

531. "lämmittäy päivä muada" (vrt. vettä).

532. "lämbivyölleh om päivy" (lämpenemään päin).

533. "päivämpasto läpettäy" (läpettää eli väreilee).

534. "jiä päiväl vastah läpettäy" (läpettää vastaan, 

eläviä olentoja).

535. "päivy läikisteleh, valgoiloo da pimeksendelöö" 

(päivän elämää).

536. "päiveä paistoa läikäsköitteä" (paistaa kuumasti,

vrt. laikas, ä=a).

537. "päiveä paistoa läikötteä, peänahka katkieloo" 

(katkieloo eli kesii).

538. "roza läimistyi, päivy poltti" (poltti kasvot 

punaiseksi).

539. "luodehen koitto keveäs keliks, sygyzez lämmiks" 

(koitto eli iltarusko).

540. "päiväne luodeheh laskeh" (laskusuunta).

541. "päiväd lyhetäh" (lyhenee).

542. "lyhenemäs on päivä" (lyhenevän päivän aika).

543. "kajostih, jo luimistah" (luimistah eli painaa 

silmänsä umpeen).

544. "zora koitattau, talvel roih lumempano, kezäl vihmu" 

(zora eli rusko, vrt. koite).

545. "katso lounih päiväne mänöu" (päivän liikkeiden 

seuraaminen).

546. "päiv on lounazis" (lounaassa).

547. "päivä lounazih mänöö" (päivän lapset).

548. "ielleh lounatpäiviz ildupuoli lähtöö" (päivän 

kääntyminen illaksi).

549. "lounatpäiväs pilvi nouzoo" (lounatpäivästä, 

päivän suunnat).

550. "päivy pastau luikasteleh, onnoako vihmuu vie 

tänäpäi" (luikasteleh eli pilkahtelee).

551. "luikkai pastoa päiveä, ga vihmah punaldih" 

(kääntyi sateeksi).

552. "päivy luikisteleh pilvilöin väliz" (luikkii pilvien 

välissä, elävä olento).

553. "toivot ku päiveä vähäizel luikotti läbi pilvez" 

(toivot päivän palaavan, toivon antaja, 

vrt. toivomusten toteuttaja).

554. "luimakko päivy" (luimisteleva).

555. "päivy luimisteleh, ei pasta vesseläh" 

(luimistelee, pilvien välissä).

556. "päivypasto poltti käzvarret" (päivän 

voimista).

557. "päiveä paistamah loikahtelieteh" 

(avautuu paistamaan).

558. "päiväine loikahteleh pilvilöin väliz" 

(leiskuu, paistaa, vrt. loikkii).

559. "päivy loikahtih" (alkoi paistaa kirkkaasti, 

vrt. loikkanen).

560. "päiväin avavui loikahtih" (avautui 

paistamaan).

561. "päivästy loikaskoittau" (loistaa, leiskuu).

562. "päiväne paistav niin, loikottav" (paistaa 

kuumasti, vrt. loikoilla).

563. "päiveä paistoa loikottoa" (päivän kieltä).

564. "päivä loskottaa" (paistaa kirkkaasti, 

vrt. losottaa).

565. "jo päivä paistau tuolta pilvel lomattsi" 

(lomattsi eli lomasta).

566. "povvan luadiu" (kuka).

567. "päivän luadiu hyvän tänäpäi" (hyvät päivät).

568. "päivy lirahtih nouzi" (nousi vaivihkaa).

569. "päivy livahteleh pilvilöin keskez" (päivän ja 

pilvien läheisistä väleistä).

570. "päiveä rubei pilvilöiz livailemah" (vrt. livahtaa).

571. "linnunnenä" (etelä, lounas).

572. "päiv on linnunnenäs" (etelässä, vrt. linnunrata, 

vrt. taivaan pitäminen isona lintuna).

573. "tänäpäi päivy lipisteleh pilvilöin keskez" 

(lipisteleh eli pilkistelee).

574. "päiväh päi kattsojes silmäd lipistyttäd, 

tsirittäy" (lipistyttää silmät, vrt. siristellä).

575. "päivy liikahtih" (kääntyi iltapäiväksi,

liikkuu eli elää).

576. "paikal leyhytän viluu, peänhalgoaju räkk on" 

(tuuletan pyyhkeellä, päänhalkoja helle).

577. "häi do päivännouzuu myö on lekkehil" 

(lähtee liikkeelle, päivän noustessa).

578. "päivä laskou" (laskun katseleminen,

päivän pyhittämistä).

579. "päivä laski pilveh, huomena lienöy paha seä" 

(laskusta ennustaminen).

580. "päivä laskieteh" (laskee mailleen).

581. "päiväne laskietsou i kuudoma" (päivänen

ja kuutoma).

582. "hämärdyh illal konza laskiettsoo päiväne" 

(päivästä iltaan).

583. "päivä ol lasul" (lasulla, laskemassa).

584. "heän kun katsahti päiväzen laskuh" 

(tapahtui jotain tärkeää, vrt. enteet, 

toivomukset).

585. "päivä on lassum peäl" (laskun päällä).

586. "päiväzen laskuh sua" (laskuun saakka, 

omat ajanmitat).

587. "päivän laskun kere muata rubeimmo" 

(päivän mukaan eläminen).

588. "päivän laskuine räsköttäy" (räsköttäy eli 

ruskottaa, vrt. räiskyä).

589. "päiv on laskemizilleh" (päivän ystävät).

590. "päivy menöö laskendutiloil" (tiloilleen, 

vrt. mailleen).

591. "päiväni on jo laskeudut" (aika mennä sisään, 

ulkotöiden lopetus).

592. "päivä laskevui" (laski mailleen, 

nukkuu ihmisten tavoin).

593. "päivä laisistau imehnisen" (laiskistaa ihmisen, 

vrt. saa liikkeelle).

594. "pilveksihizel pimendäy päivän" (päivän

pimentävät pilvet).

595. "päivä laski pilveh, huomena lienöy paha seä" 

(paha eli pilvinen).

596. "pilvekäs päivy" (päivän palvojien

lepopäivät).

597. "pilvestelöö, päiviä kualattaa" (paistaa 

pilvien lomasta).

598. "on pilvessäh päiväne" (pilvessään, 

vrt. ilvessään).

599. "päivy meni pilveh" (katoaminen 

huomataan).

600. "moin om pimei da pilvine päivy" (pimeät

päivät).

601. "päivy läikisteleh, valgoiloo da pimeneksendelöö" 

(läikisteleh eli läikehtii, pilkistelee).

602. "pilvi päiväm pimendi" (päivää piinaavat

pilvet).

603. "pimenöu illalla, päiväzen lassettuoh" 

(valon antaja).

604. "päivy pilkahtih pilvilöin keskez" 

(hyvä enne).

605. "päiväm pilkahus" (enteilee ilmojen 

selkenemistä).

606. "päiveä pilkahuteli" (pilvien takaa,

vrt. toivoon yhistäminen).

607. "päiveä pilkahutti, da i pilvestiihez järilleh" 

(meni takaisin pilveen).

608. "päiveä pilkkai kerran tänäpäi" (päivättömät 

päivät).

609. "päivä pilkisteä" (pilven takaa).

610. "päivy pilkistih paistamah" (iloinen asia).

611. "päivy tänäpäi vai pilkkahuu" (pilkahtelee, 

vrt. pilkahdus, pilkku, pilke).

612. "yhen kerran tänäpäi päiveä pilkkoali" 

(harmaat päivät).

613. "päiveä pillahuttau dai järilleh kattau" 

(kattaa järilleen, pilvillä).

614. "päiv ei piilahtamah piäze" (pilvien 

keskeltä, vrt. piillä, piileskellä).

615. "päivy vaste tsiritti, jo piiloh naukahtih" 

(vrt. sirinen, naukkanen).

616. "päiväine pastau piirungaz" (pilven raosta,

vrt. piirunki).

617. "piirutteleh päivy pilvien keskez" 

(vrt. piirut=pidot, päivän pidot).

618. "päiväni piäm piällä" (hyvä liikkua).

619. "päiv on laskum peäl" (laskun päällä,

alkaa laskea).

620. "moized on tsirennät päiväpaissod, 

peänahka katkieloo" (tsirennät=helotukset, 

katkieloo=kesii).

621. "päivät eu peälekkäh, peäksekkäh" 

(pääksekkäin, seuraavat toisiaan).

622. "ei kahta päiviä piäksekkäh" 

(vrt. päällekkäin).

623. "päiväd ollah peäksekkäh, ei olla peälekkäh, 

äjjähpäiväh on äjjeä päiveä vie" (pääksekkäin 

=lyhyt päivä=talvipäivä, päällekkäin=pitkä päivä

=kesäpäivä).

624. "päivy peälakal pastaa, kuudan otsal kumottaa" 

(laulun sanoja, mainitaan yhdessä).

625. "päivy ku seizou, eigo häi jatku eigo lyhene, 

sid om päivy pezäs" (pesäpäivät).

626. "pilvi päiväzem peitti" (päivän elämää).

627. "päiväine peitui pilven toakse" (peittyi).

628. "peityksendelöö päiväine pilvien toakse" 

(omasta tahdostaan).

629. "päiv on vie palaizel, moakkoa vie" (palaizel 

eli palaamassa, vrt. aamupala).

630. "päivä paloau" (palaa, alkaa pidentyä).

631. "päivä palauduu" (pitenee, vrt. palaa

ennalleen).

632. "paissa päivyt palavasta, kuumasta kumota" 

(päivän lukuja).

633. "palavasti päiveä paistoa" (palavasti eli 

polttavasti).

634. "päivä om palavimmuolleh" (heinäkuussa).

635. "painui päivy moate" (elävä olento, 

käy maaten ihmisten tavoin).

636. "päiväine pastattau jo ylähän" (aika lähteä 

liikkeelle).

637. "päivy paisteloo" (vrt. hymyilee).

638. "päivypastoz istu" (päivän ystävät, 

hakeutuvat lämpöönsä).

639. "päiväni paistau" (kaikki hyvin).

640. "paissa päivyt palavasta, kuumasta kumota" 

(päivän lukuja).

641. "päivä paisto nin sitä rupesi vaivuttamah" 

(väsyttämään, vaipua).

642. "ilmam päiväm paistamatta, kuuhuon 

kumottamatta" (päivältä ja kuulta salatut asiat, 

loitsusanoja).

643. "päiväni piälakal paistau, kuutoma kuumottau" 

(mainitaan yhdessä, vrt. sisarukset).

644. "täyvel käel päivä paistoa" (täydellä kädellä, 

vrt. säteet=sormiaan).

645. "tävvel käel jumala päiveä paistoa" (jumala 

päivää paistaa, jum=num=taivas).

646. "päiväne paistau ägieldi" (ägieldi eli kuumasti,

vrt. äkäisesti).

647. "päiväne kohti pastaa" (keskipäivällä).

648. "päivy pastaa räkesti" (räkesti eli

kuumasti, vrt. rake).

649. "täh kohtu päivy tulou" (päivän kohdat,

päivän palvojien pyhiä kohtia).

650. "tävvel käel päiveä pastau tänäpäi" 

(täydellä kädellä).

651. "päiv ottau voattien" (ottaa eli haalistaa).

652. "päivästy toitts ei ozuta nedälilöiz talvel" 

(ozuta eli näyttäydy, kahta kertaa viikossa, 

talvi=pimeyden aikaa).

653. "päiväh otsim mänen" (otsin eli kohti, 

päivää kohti kulkeminen).

654. "päiväin om pilvez" (pilviset päivät).

655. "kezäl päivä pystyh paistoa" (pystyh eli 

suoraan ylhäältä).

656. "kezäl päivy pystyh pastau da ylähätsi kävelöö" 

(kävelee ylhäällä, vrt. etelän kansojen hevosilla 

liikkuvat haltijat).

657. "päiväm poahe" (paahde).

658. "elä päiväm poahtiez issu" (päivälle

arat ihmiset).

659. "päivä puahtaa" (paahteiset päivät, 

vuoden lämpimimmät).

660. "päivä poahtoa ylen äijäl, kai sih i suloa" 

(sulattaa kaiken, keväällä).

661. "pouda poahutti villat" (paahutti eli 

kuivasi). 

662. "itsem päivä poavutti, mussendi kaikem" 

(poavutti=paahtoi, mussendi=ruskensi).

663. "oi päivyt jumalal luoma, oletko nähnym 

poijuttani" (asioiden tiedusteleminen päivältä, 

näkee kaiken päivällä tapahtuvan).

664. "povvam päivän luadi" (kuka).

665. "jumal povvam päivän andoi" (vrt. päivä,

jum=koko taivas, päivä=yksi taivaalla liikkuvista 

olennoista).

666. "poudaine päivy" (poutapäivät).

667. "poudaza, enembäzel pouda kui poudaksini" 

(poutasa ja poutaksinen, -sa ja -nen päätteet).

668. "povvaksine päivy tänäpäi" (päivän 

palvojien pyhäpäivät, jokaisella jumalaisella 

omansa).

669. "kui pouduseä rodineh, sit päivänlask ei ylen 

äjjäl roikota, vihmu ku rodineh, sid roikottau" 

(päivänlaskusta ennustaminen, rodineh=tulee).

670. "päivä sijautu, ildarusko rupei puhumah" 

(päivää seuraava iltarusko, vrt. eri haltijoina

pitäminen).

671. "otettih semmoini suunta jotta milloin 

om päivä puolessa" (päivän mukaan 

suunnistaminen).

672. "ajo puoleh päiväh soah" (reellä, 

vrt. päivänmatka).

673. "päivä om puoles" (puolivälissä,

päivittäistä matkaansa).

674. "tulim puolel päiväl" (puolipäivä, 

valoisan ajan keskikohta).

675. "koilispuoli" (koin eli päivännousun 

puoli, päivänsuuntia).

676. "puolimurginoiz om päivä" (kaakossa).

677. "puolimurginoih ehtiy päivy" (päivän 

liikkeen tarkkaileminen).

678. "jos om puolesta päivästä enemmän ni, 

kum päiväh seisou selin ni, silloin kuvahaini om 

pitempi" (kuvahaini eli varjo).

679. "illal on kuvahaine pitky, puolempiän 

aigah on kaht ittsie" (kahta itseä, kahden itsen 

pituinen).

680. "tulen dälgeh puoldapäiveä" (puolen 

päivän jälkeen, omaa ajantajua).

681. "puolipäiväl vihmustih" (puolipäivä,

päivän puolet).

682. "purguloi vassen om päiväs ymbär kiekko" 

(purguloi=pyryä, vassen=edellä, kiekko=kehä).

683. "päivä on kezäh päi lämmin" (kesään

päin lämmin, kesä=päivän aikaa).

684. "päivenendän vuotammo, sid lähtemmö 

matkah" (odotamme päivenentää, 

päivän valkenemista).

685. "no myö kun olima nuotalla ta päivettymä" 

(päivetyimme).

686. "konza hyvin päivetty, siidä pandih kazvoilla 

voida" (voidetta, päivän polttamaan).

687. "päiväin i päivenöö" (päivenee eli

valkenee, päiväinen).

688. "matkoa päivilleh" (matkaa päiville,

vrt. mene matkoihisi).

689. "mene päivilleh, jumal perikkäs sinul 

otoksed da annoksed" (vrt. karhu periköön, 

jumalaiset=omia oikeuden jakajia).

690. "midä sie päivitteled, rubie ruadamah" 

(päivitellä, vrt. vieraalta tuntuva helteessä

raataminen, luonnotonta).

691. "kävelöö päivitteleh päivypastoz" (kävelee 

päivän paisteessa, päivän pyhittämistä).

692. "jumal päivitteleh, päiveä pastatteloo" (jumala 

eli jum eli sinitaivas, vrt. obinugrilaisten num).

693. "mussaks on kazvod mändy, niim päivitti" 

(mussaks eli ruskeaksi).

694. "päivittäy selläd da i rungan kaiken" 

(rungan eli vartalon, vrt. puun runko).

695. "silmät päivitti, silmäd jeädih pihal" 

(päivään katsomisesta).

696. "päivitimmöz, tänä päi oli tsirakko päivy" 

(tsirakko eli kirkas, vrt. tsir-akko).

697. "nurmel olles päivityi" (päivittyi, 

tuli päivän kaltaiseksi).

698. "kudai urai päivityksen varai, paikk uloilleh 

matkai" (kuka hullu pelkää päivittymistä,

matkaa liina otsalla).

699. "päivyt vastahan tulou" (ilmestyessään 

metsän takaa).

700. "onnakko lienöy päiväksi vihma" (vihmaa 

seuraava päivä, kesän ilmoja).

701. "hyö päivä käveldih" (päivän matka).

702. "päivän vallotes sammuta tuli" (tulen

kohtelusta, päivän korvike).

703. "päivä on illalleh" (illalleen, laskemassa).

704. "nyt om päivä pitkä" (toukokuussa, 

kevät=päivän aikaa).

705. "tämpyän oli hyvä päivä" (hyvistä päivistä 

kiittäminen).

706. "päivä paistau ta vettä vihmuu" (taitaa 

tulla kesä).

707. "päivä ennättäy linnun" (ennättää 

eli yllättää, nukkumasta).

708. "ta päivä paisto nin siitä rupesi vaivuttamah" 

(vaivuttamah eli väsyttämään).

709. "päivä sijautu, ildarusko rupei puhumah" 

(päivä ja iltarusko, eri olentoja).

710. "päivä sijautuv" (sija=nukkumasija, 

nukkuu yönsä ihmisten tavoin).

711. "päivä nouzou" (nousee sijaltaan, 

lähtee liikkeelle).

712. "päivä kodomaalla mänöy" (kotomaalle, 

taivaan rannassa sijaitseva päivän koti).

713. "nukka kiissämmä, kumbane dogadiu 

päivän nouzemassa ennen toista" (kumpi hokaa 
päivän ensin, päivästä keksittyjä kisoja).

714. "päivä paistoa täyvel käel" (kädellinen 

olento).

715. "päivä heinät kuivoa kylläkäel" (kuivaa 

heinät käsillään, vrt. säteillään).

716. "päivän kämmenel om peldo, ei sih vilu tartu" 

(päivän kämmenellä, valoisalla paikalla).

717. "katsos ku päivy pastau loskottau" 

(loistaa, päivän kieltä).

718. "päivy ottau silmät" (vie näön hetkeksi).

719. "täh kohtu päivy tulou da i pastaa" (päivän 

kohdat, pyhiä paikkoja).

720. "päiv laskun piäl" (alkaa laskea).

721. "jo om päivy jallal, pidäy nost eäre" (päivä 

jalalla).

722. "päivy hyvin koitattau, huomei onnoako 

vihmaksine roih" (koitattau eli laskee punaisena, 

vrt. koittaa=tehdä koin keralla).

723. "päivy menöö moalleh, omal tielleh" 

(menee maalleen). 

724. "päivy pastau perzieh, voibi nost iäreh magoamaz" 

(päivän keralla nouseminen).

725. "päivy on alahan, kunne nygei ehtid" 

(kunne ehdit, ennen päivän laskemista).

726. "päivy räkittäy" (paahtaa kuumasti,

vrt. räkki=rakki=lakki).

727. "pädeväm päiväzen pertii pezi" (pädevän

=koko, pitkän, pertii=pirttiä).

728. "sih meni päiväine, doi ildu tuli" 

(päivästä iltaan).

729. "päiväni piäm piällä, kuutamaini kulmilla, 

otavaini olkopiällä" (laulun sanoja).

730. "kindahad ollah päiväzen bokassa" 

(kindahad=säteet, bokassa=kyljessä).

731. "päiväne nouzi" (nousun seuraaminen,

päivän pyhittämistä).

732. "päiväni paistoa yhenjytyi miuh da i häneh" 

(yhtä jytyä molemmille, tasapuolisesti, 

jumalaiset=omien arvojen ilmentymiä).

733. "ei nävy päiväistä" (päivättömät päivät, 

vrt. pilviset, pilvipäivät).

734. "päiväne paistau ylen ägieldi" (ägieldi 

eli kuumasti).

735. "päiväne pastah silmih" (häikäisee).

736. "pyrritä händy päiväzen da kuudamozel luo 

suudoh" (suudoh eli oikeuteen, jumalaiset

=omia oikeuden valvojia, uskotaan näkevän 

kaiken).

737. "päiväine nägyy" (kaikki hyvin).

738. "päiväine pastakkah kohti, a kuudamoa 

korendol" (hyvän onnen toivottamista).

739. "do päiväine laskih" (päivästä iltaan,

ulkopuuhista sisälle).

740. "päiväzeh päin" (päivää päin 

kulkeminen).

741. "armas päiväizeni, arboadgo minun tuskad 

va ed arboa, en voi ni kel tuskii sanuo" (tuskien 

kertominen päivälle, vrt. puille).

742. "myö olima päivän Uhtuossa, päiväseltäh 

kävimä, ta tulima ni hämärä oli vielä" (päivän

matka, vrt. päivän matkan päässä sijaitsevat 

sukukylät).

743. "myö päiväzelläh kävimmö" (käydä 

päiväsellään, valoisan aikaan).

744. "päivänzenlask on kajozu" (kajoisa, 

vrt. kajastaa).

745. "tuulou päiväzen lassusta" (päivän 

suunnat).

746. "ennem päiväzen nouzuo" (päivän ajat, 

päivä=oma kello).

747. "täm om minul päivykeski" (päiväkeski,

keskipäivä, lepopäivä).

748. "päivykesket huogavuu" (huoahtaa,

levähtää keskipäivällä).

749. "päivänhämys tulin" (vrt. hamussa).

750. "huondeksel oli jo päivänhämy, gu tulimmo" 

(päivän hämyssä liikkuminen).

751. "päivänkajoz nägyö" (kajoz eli kajastus).

752. "katso miitutteh nägyy päivänkajoz, 

moin on kaitrakko" (kaitrakko eli kirkas,

kajon ihasteleminen).

753. "päivänkehä, ymbäri päiväs kui vanneh" 

(päivän kehät).

754. "päivänkindahad ollah puolen toizen päivöä" 

(päivän kintaat, vrt. sapet).

755. "päivänkoite vohnie, tuutsad roiteh" 

(vohnie=punottaa, tuutsad=tuiskua,

roiteh=tietää).

756. "päivänkoite jeävih" (päivän koite,

jeävih=ilmestyy, näyttäytyy).

757. "kyllä siin on talo päivänkämmenellä" 

(korkealla paikalla).

758. "jos päivällasuj jälkeh herheläini peäsöy 

ampumah ni se on kuoloma" (uskomus,

ihminen=päiväeläin). 

759. "päivänlasku koittoa, lämmeä on vie tänä 

sygyzen" (lasku koittaa, vrt. koite).

760. "päivänlasku ruzottaa kulleh" (ruzottaa 

eli punertaa).

761. "päivänlasku rojottau, sidä parembat siäd" 

(rojottau=loistaa punaisena).

762. "päivänlaskuh mäne vai kohti, ga siit puutut" 

(laskua kohti).

763. "päivänlassusta tuulou" (luoteesta,

päivän suunnat).

764. "päivämmatka on Loimoin saluo kylläl matkata" 

(päivänmatka kylään).

765. "ei vuottat päivännousuo" (odottanut, 

teki vastoin tapoja).

766. "päivännouzu ku rozottau äjjäl, tuuttsu 

tulou" (rozottau=punertaa, tuutsu=tuisku).

767. "päivännouzuz on vasturinne, vikse 

vihmuu tänäpäi" (vasturinne=paksu pilvikerros,

tietää sadetta).

768. "tänäpäi havatsuin ennen päivännouzuu" 

(havatsuin eli heräsin).

769. "koiline, se on päivänouzu" (päivän

nousun suunta, vrt. koin).

770. "tuul om päivännouzuz" (koillisessa).

771. "päivännouzuizen näimmö tänäpäi" 

(omat ihmeet, luonnon luomia).

772. "päivännouzuni tuuli" (päivän mukaan 

nimetyt tuulet, vrt. koillistuuli).

773. "päivännouzupuoleh mäne" (päivän

puolet, vrt. koilliseen).

774. "päivännägymätöi suo, mäin tagan" 

(päivän näkemättömät kohdat).

775. "päivämpaistamatoi kohtu" (pimeitä 

kohtia, vrt. yön, kuun).

776. "hiän istuu päiväpaissossa" (paistossa

istuminen).

777. "päiväpaissolla nägyy kuvahane" 

(kuvahane eli varjo, yhteydessä päivään).

778. "egläi milleh vihmui, a tänäpäi om 

päivypasto" (vihmaa seuraava paisto,

vrt. paasto, ruoka ei maistu kuumalla).

779. "otam päivypastoa peänahkah" 

(ottaa paistoa, päivä=hyvä ja parantava 

voima).

780. "tänäpäi on ylem päivypasto" (paisteiset 

päivät).

781. "tänäpäi oli kogo päivän päivypasto" 

(paisteesta kiittäminen).

782. "päivypastol sobii kuivaimmo" (sobii 

eli vaatteita, jokaisella ilmalla työnsä).

783. "kelbuau kezäl eliä, pädöö päiväpaistozel" 

(kelpaa elää, päivän paistaessa).

784. "hyö päivypastozel istutah" (paisteessa 

istuminen).

785. "päivypastopuolel on lämmembi" 

(paiston puolella, lämmin puoli).

786. "päivämpalaus" (palaus eli tasaus, 

lähtee paluumatkalle).

787. "päivypalte suveh päi on, lämmäh tsurah" 

(palte=rinne, suveh=etelään, tsurah=puoleen, 
perinteisiä asuinpaikkoja).

788. "päivypalttiel om, lumi ajjoi lähti" 

(lumi lähti aikaisin).

789. "päivämpattsahad om päiväz ymbäri, 

tuhud roih" (pattsahad=kehät, sapet, 

tuhud=tuiskut).

790. "päivän pyörähys" (palaus, tasaus, 

pyörähtää ympäri).

791. "päivämpyörähyksen aiga" (pyörähtää 

eli lähtee paluumatkalle).

792. "päivämpyöröi vai tunduo taivahas, 

päivä paistoa kui uumenes" (päivämpyöröi

eli auringonkehrä).

793. "päivänranda nägyö" (randa eli reuna).

794. "päivänrandaine jo tsirahti, terväh nouzoo" 

(tsirahti=pilkahti, terväh=pian).

795. "päivänsappi on kui kiehkoi, pitkulittsa" 

(kiekko, pitkulainen).

796. "päivänsaped om päiväs puolen toizen, 

ga seäd lämmitteäteh, tuutsad roiteh talvel" 

(kesällä tietää sään lämpenemistä, 

talvella tuiskua).

797. "om päivänseizondaiga, siid rubioo 

päiväd lyhenemäh" (seisaus=seisoo paikallaan, 

lyheneminen=lähtee matkaamaan poispäin).

798. "luuveh, se on päivänsijavo" (päivän

sijavo, nukkumapaikka).

799. "päivänzora pastau" (zora eli rusko).

800. "päivänsuvas" (suvas eli pilvenraosta 

paistava säde).

801. "päivänsugahad nägy, vihmu roih" 

(päivän sukahat, säteet).

802. "päivärindani" (rindani eli puoleinen, 

vrt. rinne).

803. "päivärindazez juuri om" (päivän

puoleisessa rinteessä, vrt. rintamäkeläiset).

804. "päiväräkki mäni peäh moates" 

(helteessä makaamisesta).

805. "päivyräkki tabai miehen" (tapasi eli 

uuvutti, vrt. tavoitti, kosketti).

806. "päiväteräh mäni villat, pouda kuivai" 

(mennä päiväterään, vrt. nuokahtaa).

807. "sinne voibi kävvä päivätselleh, gu vai ajjoi 

lähtit illal do olet kois" (käydä päiväsellään,

päivänmatka molempiin suuntiin, 

vrt. toiseen).

808. "päivätselliine eläi, kudai ei huoli ni midä" 

(elää päivä kerrallaan, ei huolehdi tulevasta).

809. "päivätsellist elost elämmö" (hankimme 

ruokaa, päiväksi kerrallaan).

810. "päivättömäh pohjazeh pideä männä" 

(päivättömään pohjaseen eli suoraan 

pohjoiseen).

811. "nyd on tuul päivättömäs pohjazes" 

(pohjanen, päivätön suunta).

812. "yldymizeh on tuuli, anna vai päivävyy, 

sit tuuloo hyvin" (päivävyy eli valkenee,
tuuleen yhistäminen).

813. "tuolla kolmem päiväyksem piässä olis eläviä 

vettä" (päiväyksen eli päivänmatkan).

814. "sillä roven vajeldi, sillä piäzin päiväyksen" 

(ropeellisella vettä, päivänmatkan).

815. "päivöi pastau" (vrt. paivoi, ä=a).

816. "päivä pälvittäy metsän" (pälvittää metsän, 

kevään tuoja).

817. "jumala moada pälvitteä" (jumalaksi 

kutsuminen).

818. "pälvittäy jumal moan, suloau da heinän sih 

meheh työnyttäy" (pälvittää maan, työntää heinät

sulaan, päivän voimista).

819. "koz olim pätempäivilleh" (parhaina 

päivinäni, vrt. pätevä).

820. "päiväzen pädövän tässä kökötämmä" 

(koko päivän, pitkän päivän).

821. "päiväne pädeväne, hyvim paistau" 

(paisteesta kiittäminen).

822. "näute päive silmiäs, längotele luomies, 

ongo sinertevä, vai punertava, vai kellan karvallinen"

(päivän kutsumista).

823. "kull me tunnen oman päive, oma päive 

pyöryläinen" (oman päivän).

824. "katso saunan ikkunasta, millo päivä koittaa, 

pitkän yöm pimijäm perästä, millo päiväkulta koittaa" 
(päiväkulta koittaa).

825. "kulu päive kusikolle, viery vehmaise koivukolle" 

(päivän kuluminen).

826. "ennen päivän nousemista, auringo ylenemistä, 

koi jumalan koittamista" (päivän kolme nimeä).

827. "mää pois pilivi päivän eistä, anna päivän paistoo" 

(poutaa toivottaessa).

828. "se män katveeseem päivältä" (katveeseen 

eli suojaan, päivälle arat ihmiset).

829. "kalve on se kum päivä alkaa pimiämhän" 

(kalve eli katve).

830. "aurinkopa on nyk kalpeanna, kylmää se tietää" 

(kalpeana, väristä ennustaminen).

831. "ei simmoses kalpekos mikkän kasv ku se o 

ni verho ja kylm paik" (verhoisa ja kylmä paikka, 

päivän ja kasvun yhteydestä).

832. "likellä se ur routa vielä katveikoissa" 

(varjopaikassa, vrt. yön tai kuun kohdassa).

833. "kalpipaikkaam mennään aurinkov varjoon" 

(kalpi eli varjopaikkaan).

834. "ehtoom päället tullee kalponen kum päivä 

painuu alas" (ehtoosta kalposeen, vrt. kalponen, 

kalpinen).

835. "ei halla vainiolta lopu eikä kaste kalposesta" 

(kalposesta eli varjopaikasta, vrt. käydä kalpaten).

836. "ilma kalssentus ku aurinko lakas paistamast 

äkiste" (kalssentus eli kylmeni).

837. "aurinko kalvaa jään harvaks rotuliks ja roheloks" 

(jäiden sulattaja).

838. "menkääs vähän kalvanteeseen paikkaan istuun" 

(kalvanteessa istuminen, vrt. paisteessa).

839. "aamukalvanne" (kajaste).

840. "ehtookalavanteella" (iltahämärässä).

841. "pannaa vaattehet kalvahaa paikkaa, ettei päiväim 

pahla" (kalvahaa=varjoisaan, pahla=paahda).

842. "kalvekkiesien sit tek miel kun aurinko oikiem 

paisto" (kalveeseen eli varjoon).

843. "menk kalventto maat etes siin aurinkompaistes 

mak" (paisteessa makaamisesta).

844. "saettakohan kangastannoon" (päivää 

verhoava usva).

845. "päivä kangastelloo" (hämärtyy).

846. "tämmösenä kirkkaana oamuna seol nähnys 

semmosen kangastuksej" (kangastuksen eli 

näköharhan).

847. "ku aurinko oo sillä mallilla että syntyy kangastus 

tullee mehtä lähelle ihmisiä" (auringon voimista, 

kykenee luomaan näköharhoja).

848. "viel on päivän kangastustaki vähä" 

(kangastusta eli kajoa).

849. "kangastos eli aovver" (kangastus eli auer,

vrt. auri-nko).

850. "päivän se seisoo kannalhan ja sittes se 

alakaa jatkumhan" (talvipäivän seisauksen 

aikaan, seisaukset ja tasaukset=liian tarkkoja 

omin silmin huomattavaksi, vrt. pesäpäivät).

851. "sitt oli laskeman aika" (päivänlaskun).

852. "päivä o kappaleessa" (vrt. puolessa, 

vrt. kappaleen matkaa).

853. "jos nys selittäis päiväsen, nii kuivais noi tiet" 

(selittäis eli selvittäisi, vrt. seljetä).

854. "ne on niitä aoringon karkulaesie" 

(juurikasvit).

855. "päiväpaiste muuttaa vuatteen karvan" 

(karvan eli värin).

856. "siis on kaks sappeeki kahep puole päivää kui 

monen karvalliset" (karvalliset eli väriset).

857. "taitaa tulla iliman muutet, ku aurinko paistaa 

karvasäkistä" (pilvien läpi).

858. "aarinkoi paestaa kasakoehen kansa" 

(kasakka=auringon ympärillä näkyvä valoisa 

kohta, auringon peittävä ohut pilvi).

859. "aorinko ku on oekein kylymän näkönej ja 

ku on kasakoeta eessä niin tulloo paha ilima" 

(kasakoista ennustaminen).

860. "ehtorusko tuule nosta, aamurusk seljän kasta" 

(ruskoista ennustaminen).

861. "tos auringompaistees ne kauhtuu ku ne 

aurinko polttaa ja yökaste kastaa" (polte ja kaste).

862. "korree ilma siittä huamena tullee, 

kun aurinko nin kattelee takansa" (kattelee 

takansa, laskiessaan, elävä olento).

863. "no ruskostahan ne sen kahtovatte" 

(huomisen sään, omat eli päästöttömät 

ennustukset).

864. "huamena om pouta kum päivä kattoo takansa" 

(poutapäivät).

865. "päivä nousee pesäsäl laijalta kattomaan" 

(joulun aikoihin, oltuaan pitkään pesässään, 

vrt. pesäpäivät).

866. "se kahtoo, kellekkä antaa hyvän päivän" 

(hyvän päivän toivottamisesta, vrt. päivän 

itsensä tervehtiminen).

867. "kats millaine sorja päivä" (sorjat päivät, 

päivän palvojien pyhiä päiviä).

868. "aamukalvanne" (kajastus, kuulakkuus).

869. "se män katveeseem päivältä" (suojaan,

varjoon).

870. "päivän katveessa lähetää ongelle" (katveessa 

eli sarastaessa, vrt. kaveessa, kaveri).

871. "kalve on se kum päivä alkaa pimiämhän" 

(vrt. aamukalve, hämärän nimiä).

872. "kalvekkiesien sit tek miel kun aurinko oikiem 

paisto" (varjoon, vrt. katveeseen).

873. "lännempuolelta on kalaveppuoli puusa niin 

että kyllä se tuolta iästä paistaa" (päivän suunnan 

katsominen puista, metsän lapset).

874. "kalveppäivä" (lämmin ja pilvinen).

875. "katveksem puolta, pohjosem puolta" 

(katveksen eli pohjoisen puoli).

876. "se täytteä neäs katvee ku polttoa toas aurinko" 

(täyttää eli pyrkii katveeseen, vrt. varjopaikoissa 

lepäävät eläimet).

877. "kum päevä paesto niin kuumast niim mänin 

tuonnek kalaveen" (kalaveen eli varjoon lepäämään, 
kuumat päivät).

878. "aurinko on sen kauhluttanu" (haalistanut, 

vaatteen).

879. "käyp nii kaunis rusko tänä iltana" 

(iltaruskon ihaileminen, vrt. sukulaiskansoilla 

tavattu ruskojen palvonta).

880. "ko sillai ympärins renkaak kävi ko se kehi" 

(aurinko kehi).

881. "pyry on tulossa, kun aurinko kehhii" 

(kehistä ennustaminen).

882. "kehijä pilvie" (kehijää pilviä eli vetäytyy 

pilveen).

883. "siitä taitaa kehkaantuvap pouta" 

(kehkaantua eli kehkeytyä).

884. "päävän keträ" (keträ eli kerä).

885. "päevän kehto" (kehto=päivää tai kuuta 

ympäröivä kehä, ke-sanan johdannaisia).

886. "aorinko on kehossa" (kehossaan, 

vrt. kehillään).

887. "aorinko on kehässä purkkuu oavisttaat" 

(purkkuu=pyryä, oavisttaat=tietää).

888. "saotaa et säätä tietää ku päivän ympärill 

on kehä" (vrt. huonoa säätä).

889. "tule pija sare kosk aurink kehä" (kehä 

eli kehii, kehistä ennustaminen).

890. "sitä oltiin kaukana lehtimetässä, 

päivän keinossa" (päivän matkan takana, 

vrt. kautokeino).

891. "veinkeitteet o, satannoonko paekalla elih 

huommenna" (sadetta tietävät iltaruskon 

punaamat pilvet).

892. "veenkeiteleehe satteeks laskoo aurinko, 

ko on punainen ja laskoo pilvee" (laskiessaan

punaisiin pilviin, vrt. keitele).

893. "eiköhä huomena oo sai ku on nii nuoita 

veikeittimijä taivaala" (iltaruskon punaamia 

pilviä, vrt. veikeä).

894. "niihhän tuo keittää tuo aurinko sitä vettä näkkyy" 

(keittää vettä, pidetään ihmisten kaltaisena).

895. "syysrusko lämpymäks, kevätrusko kelliiks" 

(keleiksi, vuodenaikoihin yhistäminen).

896. "läpi yöstä paestoak kellittää" (päivä kesällä, 

kesä=päivän aikaa).

897. "aoringon ympärillä on semmoset kellot" 

(kellot eli sapet, vrt. kellokukat).

898. "minn oon niim päevettynnä, että nahka kelsiitöö" 

(liiasta päivän palvomisesta).

899. "tuu pois hyvä päiväni, kunet näjy kelpaavan" 

(ei vastaa tervehdykseen).

900. "aamulla paistaak kemmaili päivä vain eikö 

ratkennus satamaan koko päiväksi" (kemmaili pilvien 

välistä, vrt. keimaili).

901. "jopaham päiväip paistaak kemmauttelee taitaapa 

ruvetap pouvvistuun" (pilkistää pilvien lomasta, 

vrt. kemanen, keimanen).

902. "sinä vuan siinä päevänkämmenellä löhöttelet 

ja kenaelet" (löhöilet päivänkämmenellä, 

vrt. keno).

903. "ennemmin aamurusko kerkiää, ennenko 

laiska kenkii" (laatii kengät, jumalaiset=omien 

hyveiden ilmentymiä).

904. "tuommoset kentät pallaa auringossa heti, 

ei se monta poutapäivää tarvitte" (auringon 

voimista).

905. "tuosta kenäreeltä kun om päivä kärventänä 

nurmen ihon keltaseks" (kenäreeltä eli kumpareelta, 

päivän kohdat).

906. "oonpa saanu koasti aurinkoa ku oon tuomonen 

kesinaama tullu" (kesakkonaama).

907. "päivä poltti ja rupes kesimhä" (päivän polttamat

=päivän tuntemattomat, vähän kerrallaan).

908. "annettii hyveä päiveä ens keskenännä" 

(vieraiden ja omien tervehtiminen).

909. "mei Annil paistoaki päivä keskikkunast" 

(menee hyvin, päivä=myötäisen ilmentymä).

910. "viälä päiväm paistaissa, keski illan kellertäissä" 

(loitsusanoja).

911. "se ol keskipäiväl ku se pimenty" (päivä 

pimentyi).

912. "tiästä keskipäivää päij" (keskipäivään päin).

913. "mie laski ne verkot tuon keskpäivä puol" 

(keskipäivän puolelle, päivän suunnat).

914. "kahta pualta aurinkoo on kevväisin semmottet 

kesoset, ne on kirkkaap pyäreep pallot, jäittel lähtöö 

niistä ennustettaan" (kesoset eli kehät, vrt. kesä, 

vrt. ke=pyöreä, pyhä).

915. "kattoppas kuk kesovvenes näkyy" (päivää 

ympäröivä kehä).

916. "jäät lähtee toukokuun aluussa, mää näin 

tännään kesovvenneen" (vrt. kesän veneen,

vuodenvaihde).

917. "päevä syksystä hyviä siätä, yö köyhän kestinkijä" 

(päivä ja yö, vrt. kuu).

918. "jos kattoo minnä aamuh hyvää ku on kirkas 

ilma, nii se rupijaa tanssii silmis, ku ei silmät kestäs sit" 

(tanssii silmissä, päivä).

919. "kesäiltapäivä" (länsi).

920. "tuul on kesälaskussa, ei syväs pohjoises" 

(kesälaskussa eli luoteessa, vrt. kesäpäivän laskussa,

päivän suuntia).

921. "kesävvene" (kaareva heijastuma päivän alla, 

vrt. kesäveneiksi kutsutut kehät).

922. "kesäpäeväm puolella" (itäkaakossa).

923. "kesäpäivällaskuss on tuul" (luoteessa).

924. "kun katot tuonne kesäpäevällaskuun, 

niin sieltä se näkkyy" (kesäpäivän suunnat, 

kesä=päivän aikaa).

925. "oikei kesäpäivännoususta nyt tuuloo" 

(koillisesta).

926. "kesäpäevän nousull on tuul" (koillisessa,

nousun ja laskun suunnat).

927. "kohen kesäpäevännousuo kun käöt, niim perillep 

peäset" (päivää kohti matkaaminen).

928. "ku kesäsillon kattelet aurinkoo ja aamusel 

ja, nii kyl sie sateimmerkit näät" (ilta ja aamu, 

hyviä aikoja ennustamiseen).

929. "aamuilima tuntuu keviältä" (kevyet 

kevätaamut, päivän aikaa).

930. "niin aurinko keväinen että tahoin sulaak" 

(sulattava voima).

931. "nyt tuuloo kevätpäivällaskusta päi" 

(lännestä, vrt. kesäpäivän).

932. "kevätpäivännoususta ku tuuloo, ni sillo ei 

suak kalloo" (idästä tai koillisesta, päivän 

suunnista puhaltava tuuli).

933. "talvel myö ain noustii ylös siin kevätpäivänousun 

aikan" (päivän mukaan nouseminen).

934. "keyväil nousuo päivä tuolt melkei pohjose rajalt" 

(pohjose rajalta, koillisesta).

935. "saretta syysrusko, talvejjatkoo keväärrusko" 

(saretta=pitkää syksyä, talvejjatkoo=pakkasta 

tai lunta).