v.1.08

lauantai 18. marraskuuta 2017




TUULI

tuuli (suomi, karjala), tuli (inkeri, vatja), tul (lyydi, liivi, mari), tullij (vepsä), tuul (viro), biegga, bieggo, pinnk, piegg, piegka, pioggi (saami), mardez (mari), tel, töl (udmurtti), tev, tol (komi), voi, voy (komi), varm, varma (mordva), wat, vat, vot, vod (hanti), mergi, mergij (selkuppi), madi, mertse (nenetsi), mese (enetsi).

1. tuulen ajatellaan kuljettavan pois pahaa ilmaa.

2. pilviä pidetään tuulen kynsinä.

3. mordvalaiset kutsuvat tuulenhaltijaa Varma-avaksi eli tuuli-emoksi (pidetään yhtenä seitsemästä tärkeimmästä haltijasta).

4. mordvalaiset uskovat Varma-avan nukkuvan tyynellä ilmalla ja heräävän tuulen yltyessä.

5. mordvalaiset uskovat Varma-avan kutsuvan lapsiaan tuulen ujeltaessa ja suojaavan näitä lumen pyryttäessä.

6. mordvalaiset pyytävät Varma-avaa herkeämään myrskytuulen aikaan.

7. mordvalaiset vievät Varma-avan lahjoiksi ruokaa ja sulkia.

8. saamelaiset kutsuvat tuulia nimin lulle-biegga (etelätuuli, ajaa pois kylmyyden), oarjes-biegga (lounastuuli, oikukas viileä tuuli), nuortti-biegga (itätuuli, tuo tauteja, lietsoo kylmää) ja davve-biegga (pohjantuuli, raikas kotituuli).

9. saamelaiset lietsovat tuulta ja tuiskua viheltäen (tuulen kieli).

10. saamelaiset kutsuvat ohuita pilvenjuovia tuulenkynsiksi (uskotaan näyttävän tuulen suunnan).

11. saamelaiset kutsuvat pieniä samaan suuntaan matkaavia pilviä tuulensormiksi.

12. saamelaiset uskovat tuulensormien ja untuvapilvien (piegka-tsuömirah) lupaavan selkeää ja tummien sateenkynsien epävakaista.

13. saamelaisten mukaan myötäpäivään kääntyvä tuuli lupaa selkeää ja vastapäivään kääntyvä sadetta.

14. saamelaiset kutsuvat tuulenhaltijaa Bieggaksi, Pioggiksi ja Piink-olmaksi (tuulen-vanha-mies).

15. saamelaiset pitävät tuulta tärkeänä "koska porot kulkevat tuulen mukaan".

16. saamelaiset yhdistävät sään vaihtelua tuulenmuutoksiin ("Tuuli-miehen tekosia").

17. saamelaiset uhraavat tuulenhaltija Bieggalle tuulenmuutosta toivoessaan (liian kova tuuli, porot vaeltaneet liian pitkälle).

18. saamelaiset muistavat Bieggaa vaaran laella sijaitsevassa tuulisessa paikassa.

19. tuulen kaatamia puita kutsutaan metsänhaltijan poluksi ja hääpaikaksi (metsänhaltijan metsä).

20. komit rauhoittelevat tuulta sanoin "tele, tele, pecid kulis" (tuuli, tuuli, isoäitisi on kuollut).

21. komit nostattavat tuulta viheltämällä.

22. komit kutsuvat pitkältä matkalta palanneita tuulenmiehiksi (tevjiv mort) ja tuulentuomiksi (telen vajema).

23. komit uskovat tuulien lepäävän ural-vuorilla sijaitsevassa kivisessä pesässä (tel poz iz).

24. komien tuuliin kuuluu lun-tev (etelätuuli), voj-tev (pohjoistuuli) ja ritivvoj-tev (luoteistuuli).




25. tuulenhaltijan uskotaan istuvan "kuun ja päivän rinnalla latvattoman puun oksilla" (lintu).

26. "tuule, tuule tuuliainen, nouse akka tuulemahan" (naispuolinen tuulenhaltija).

27. "tulloo pakkane ku pohjatuul männee akkasa viereen" (miespuolinen pohjantuuli).

28. komit pitävät naispuolista pohjantuulta yhtenä tärkeimmistä haltijoista (Vojpel, pohjoinen korva).

29. komien Vojpelin pyhäkkö sijaitsee korkealla mäellä suuren koivun juurella.

30. komit vievät Vojpelille puisia kuvia, nahkoja, hopeaesineitä, kodin läheltä kerättyjä pikkukiviä ja simpukoita.

31. komit pitävät simpukoita "Vojpelin suurina korvina joilla tämä näkee ja tietää kaiken".

32. tuulta nostatetaan sanoin "Tuulen ukko, Tuulen akka, tuulen entini emäntä, noissa tuulta tutkutointa, 
seäm mänyö meärätöintä".

33. tuulta tyynnytellään sanoin "Tuulen ukko, Tuulen akka, heitä tuules tuulomasta, viehkurit vetelömästä".

34. "miull on tuuli turvannain, ahavainen armonnain, kuin tuo tuuli tuulahtaa, sitten miulle turvan tuopi" (turvaa ja toivoa antava kevättuuli).

35. saamelaiset kutsuvat tuulenhaltijaa nimin Bieggagallis ja Bieggaolmmai.

36. saamelaiset pitävät kovia tuulia ja raesateita Bieggaolmmain lähettäminä.

37. saamelaiset uhraavat Bieggaolmmaille korkeilla paikoilla ja tuntureilla.

38. setukaiset pitävät tasaista tuulta "ilmanhaltijan pyhänä henkäyksenä".

39. udmurtit uhraavat tuulelle (tel) rajuilmojen aikaan (pyydetään leppymään).

40. merituulen puhallusta pidetään pyhänä (tuulen puhaltaessa järjestetään uskonnollisia menoja).




41. tuulta nostatetaan sanoin "nouse tuuli tuulemahan, ilman rinta riehumahan, kisko kivet, katko kannot, maasta mättähät tokaise".

42. tuulta tyynnytellään sanoin "tyynny tuule tuulemasta, ilman ranta riehkimästä, tyynny tyynnyteltäessä, 
kyllä mä sukusi tietän, tuolta oot taivosen navalta, pitkän pilven rannan päältä".

43. tyynellä ilmalla syntyviä yhteen suuntaan matkaavia pilvenhattaroita kutsutaan ohkosiksi ja tuulenkynsiksi, tyveä mistä saavat alkunsa tuulenpesäksi (tuulen ja pilvien yhteydestä).

44. tuulenkynsiä nähtäessä sanotaan "ilimanrinta rupes kuvattelemaan".

45. tuulenpesiä kutsutaan tuulenkouriksi ja tuulentuviksi (uskotaan suojaavan myrskyiltä, tuodaan sisään).

46. saamelaiset nostattavat myrskyn pudottamalla tuulenpesän (mille puolelle putoaa sieltä tuuli).

47. saamelaiset kantavat tuulenpesiä tuulenhaltija Biegga-galleksen (tuuli-ukko) uhripaikoille.

48. karjalaisiin tuuliin kuuluu pohjanen eli pohjatuul ("päivätön pohjane", "peäpohjane"), etelä eli suvtuul ("puolpäivä", pohjasta vastapäätä), itä eli koillinen ("koillinje"), luue eli luottuul (koillista vastapäätä),
päivännousu ("pohjankorva", "poikkipohjane", "pitkusitä", "moalline", idän ja pohjasen välissä), lintutuul eli lounatuul ("lintuilma", "linnunnenä", "lounatpäiväne", "mertuul", "poikkipäiväne", "puolipäiväne", päivännousua vastapäätä), päivänlasku ("pitkuspohjane", "pitkusluote", "pohjanluuet", "pohjoskalto", lännen ja pohjasen välissä) ja vesetelä ("pitkusetelä", "jeäetelä", "rantasuvi", "murkinapäivä", päivänlaskua vastapäätä).

49. pohjantuulta kutsutaan pohjaseksi ja pohjatuuleksi ("kylmää vaikk se käis mistäkäsin").

50. hantit kutsuvat tuulenhaltijaa Vat-junkiksi (tuulen-henki), Vot-pop-ansuxiksi (tuulen-haltija-ukko)
ja Vod-ikeksi (tuulen-ukko).

51. hantit käyvät myrskyn noustessa maahan vatsalleen ja "mörisevät kuin karhut".

52. hantit ripustavat tuulenmuutosta toivoessaan koivuun palan valkeaa kangasta.




53. hantit kutsuvat vihuria ja tuulispäätä nimin Viti-pax ja Vot-pi (tuulen-poika).

54. hantit kuvailevat vihuria "pieneksi eläväksi olennoksi joka voidaan ottaa kiinni heittämällä tuulenpyörteeseen tuohivakka".

55. "Tuulen ukko, Tuulen akka, tuulen entinen emäntä", "Tuuletar valea vaimo, herkeä hepajamasta",
"nouse Tuuli tuulemahan, ahavainen ammumahan, ilman rinta riehumahan" (tuulen sanoja).

56. "Ututyttö, ilman neito, takoja utuisen neulan, tuo tänne utuinen pilvi, lämmin sarka läikäytä", "Etelätär neiti nuori, iätä iästä pilvi, nosta lonkka luotehesta", "Suvetar valio vaimo, Etelätär luonnon eukko, suka kultainen kuvoa", "Suvetar hyvä emäntä, neiti pilven lähimmäinen, maitoammehet avoa", "Iätär hyvä emäntä, Luotehetar luonnon tyttö, neiti pilven päällimmäinen, käy yöt suka käessä", "Iätär hyvä emäntä, iätä iästä pilvi, laske päälle lainehien" (tuulien nimiä).

57. marit kutsuvat pilviä pilvi-emoiksi (pel-awa), pilven-neniksi (pel-ner) ja pilven-harjoiksi (pel-orza).

58. marit vievät pilvenhaltijoille juomauhreja.

59. marit pyytävät pilviltä suojelusta rankkasateilta.

60. marit uskovat pilvien olevan eläviä olentoja ("kuinka muuten voisivat liikkua").

61. marien mukaan pilvet ymmärtävät ihmisten puhetta.

62. marit kutsuvat tuulenhaltijaa Mardez-awaksi (tuuli-emo).

63. marit muistavat Mardez-awaa uuden kuun aikaan järjestetyillä lehtopäivillä ja myrskytuulen ja sairauksien aikaan.

64. vuorimarit kutsuvat tuulenhaltijaa Tul-jumeksi (uskotaan pitävän tuulia aisoissa).

65. "mee sie tuonne, kunne käsken, tuulen virmaan väkkeen, ahavaisen olkapäälle, tuonnehan mie kivut keritän, tuulen virmaan väkkeen, ahavaisen olkapäälle" (tuulen uskotaan tuovan ja vievän vaivoja).

66. suvituulen haltijan uskotaan liikkuvan etelätuulen ja vesisateen aikaan.

67. virolaiset tietäjät voivat erikoistua tuulen tuntemiseen (tuule-targad).

68. "jos mie huolen täänkin huolen, kyllä tuulet toista tuovat, toista antaat ahavat" (tuulien uskotaan tuovan huolia).

69. "tuuli tuopi tuuman peähän, tuuli tuopi, tuuli viepi" (tuulen uskotaan tuovan ja vievän ajatuksia).

70. komien luomiskertomusten maa syntyy "tuulen puhaltaessa pölyä alkumeren ylle" (tuuli maata vanhempi).

71. komien mukaan alkuhenki Jen loi ihmisen savesta ja asetti tämän kuivumaan seinää vasten jonka jälkeen tuuli toi ihmiseen hengen.

72. hantien mukaan tuulella on oma lilinsä eli henkisielunsa (hengittää eli elää).

73. sanalla sää tarkoitetaan myrskyä, rajuilmaa (inkerin sä), sadetta, ukkosta, tuulta (karjalan seä), säätä, ilmaa (lyydin siä), huonoa ilmaa, myrskytuulta (vatjan sä), metsän päällä leijuvaa sinistä usvaa (komin sined), taivasta (unkarin eg) ja ilmaa (kantauralin säne).

74. sanan tuuli alkuperää voidaan etsiä kotoperäisestä sulka-sanasta (liiviin turgoz, saamen dolge, mordvan tolga, udmurtin tili, komin til, mansin tol, towl, towol, hantin toyol, toxot, toxol, unkarin toll, samojedin to, selkupin tuu, tu).

75. sanalla ahava tarkoitetaan kuivaa talvituulta (ahva), purevaa ja kylmää kevättuulta (ahvo), kevättuulen aiheuttamaa rusketusta tai rohtumaa (ahvas), kuivaa tuulta (inkerin ahhava), kylmää ja tuulista säätä (lyydin ahavo), purevaa kevättuulta (vepsän ahau), kuivaa tuulta (vatjan ahelme), kuivaa ja koleaa tuulta (viron aho, ahatuul), ukkospilviä (viron ahapilv) ja tuulen kuljettamia pilviä (viron tuule ahad).

76. sanalla vihuri tarkoitetaan tuulenpuuskaa, veden pinnalla pyörivää tuulta (vihurilaine), kovaa ja tuimaa tuulta (viherä), voimakasta tuulta (inkerin vihherä), tuulispäätä (viron viherik) ja tihkusadetta (hämeen vihu).

77. sanalla viima tarkoitetaan kovaa ja purevaa tuulta (viimakka), kylmää ja heikkoa tuulta (karjalan viimainen) ja voimakasta tuulta (saamen vijma-biegga, vijme, viibmai).

78. sanalla virma tarkoitetaan nopeaa, hurjaa, virkistävää ja voimistuttavaa ("tuulen virmaan väkkeen").

79. sanalla puhua tarkoitetaan tuulen puhallusta (inkerin puhalta), tuulenpuuskaa (viron puhaldus), puhaltavaa tuulta (liivin puonto), tuulen puhinaa (karjalan puhissa), tuulen pauhua (viron puhin), tuulen ääntä (komin puskini), voimakasta puuskaa (suomen puhti), puuskittaista tuulta (karjalan puhuri), tuulen puhallusta (vatjan puhua), tuulen puhetta (viron puhuda), puhaltavaa tuulta (liivin puotso), tuulen puhaltamista (saamen bossot) ja suusta puhallettua ilmaa (hantin poa).

80. sanalla puuska tarkoitetaan äkillistä puhuria (pusku), tuulenpuuskaa (puska), tuulispäätä, vihuria ja puuskuttamista eli voimakasta hengittämistä (liivin pusko).




81. hantit kutsuvat tuulen ja säänhaltijaa Wat-ikiksi (tuulen-ukko).

82. hantit uskovat Wat-ikin asustavan obin sivujoella (yksi syntymänjumalatar Kaltosin pojanpojista).

83. hantit kutsuvat Wat-ikiä apuun kovien tuulien ja myrskyjen aikaan.

84. "pohjatuuli kasken poltti, suvituuli suoritteli, koillinen kovin porotti" (tuulien nimiä).

85. hantit uskovat myrskyjen ja salamien syntyvän tuulenhaltija Wat lunkin ja pohjantuulen välisistä yhteenotoista.

86. "pohjoine, moalline, koilline, ranta, suvi, töine, kaltaine ja luuveh" (karjalaisia tuulia).

87. sanalla tuuli tarkoitetaan tuulen avulla puhdistamista (karjalan tuultoa), tuulensuuntaa (lyydin tul), mielialaa (viron tuul, "hyvällä tuulella"), tuulista ilmaa (liivin tuli), myrskytuulta (marin tul), säätä (komin tel), tuulta (udmurtin tel), myrskyä (hantin tea) ja sulkaa (kantauralin tuxli).

88. "pakkanen puhurin poika, älä kylmää kynsijäin, älä visko vihojais, älä kylmää kynsijäin, älä jalkojain palenna, älä jäähytä jäsenijäin" (pakkasta pidetään puhurin poikana).

89. "tulit sie tuulen teitä myöten, oravan rattoo myöten" (puiden latvoja pidetään tuulen ja oravien teinä eli ratoina).

90. selkupit pitävät nopeasti yltyvää tuulta (mergenni) kohtaloa muuttavana.

91. selkupit voivat siirtyä olevaisuudesta toiseen tuulenpyörrettä (mergi palco) seuraamalla.

92. selkupit kutsuvat tuulenhaltijaa Mergij loziksi.

93. selkupit uhraavat Mergij lozille selkeää ja tyyntä päivää toivoessaan.

94. selkupit pitävät tuulen yltymistä vahingollisten henkien (loz) saapumisen enteenä.

95. selkupit kutsuvat itätuulta "tuuleksi-joka-tulee-kiviseltä-puolelta" (alkuperäisiä tuulten nimiä).

96. "mist illal irvistää, sielt aamul tuuloo", "ehtoorusko tuulen nostaa" (tuulen ja ruskojen yhteydestä).

97. "ei se ualto tuuleta nouse" (tuulen ja aaltojen yhteydestä).




98. "itäpölly kun tuli ain se vei tonne merel" (itätuuli).

99. "tulloo pakkane ku pohjatuul männee akkasa viereen" (pohjantuulen laantuessa).

100. "ei alahaal nii kovaast tuule ko ylähääl mättähääl" (tuulen ja maan yhteydestä).

101. "tuul ei asetu enneko sattoa" (tuulen ja sateen yhteydestä).

102. "emäpohjosesta tuulloo" (suoraan pohjoisesta).

103. "ompa oikein emäpohojanen" (raju pohjoistuuli).

104. "tuala pohjasen taivahalla on niin kirkas akkuna eiköhän sieltä pohjanen puhalla ennen pitkää" (pohjantuulen koti).

105. "van onhan se aivam erimakunen ilima kun peäpohjosessa on tuuli" (tuulen ja ilman yhteydestä).

106. "se on tullup pohjaseruosthe lehttee" (ruskaa pidetään pohjantuulen aiheuttamana).

107. "etelästä jos tuulommaar ruppee ni kohta tulloo leuvvommat siät" (etelätuuli).

108. "kylymeä se om pohojatuul" (pohjantuulen luonteesta).

109. "lintutuuleks sanotaa luotettuulej ja etelätuulev välis olevaa" (länsituulen vanhempi nimi).

110. "ai ku ahhava ilma tänä pä" (ahava eli kevättuuli).

111. "ajoi tulda tunduma, ahavoja arvoima" (tuulen tuntijat).

112. "tuli puhhu edeläst" (tuulen puhe).

113. "tualda pule on vähäizen tulen hengi" (tuulen henki eli henkäys).

114. "pikkarain tuleh höngö on iäst", "nin on tyni ilma jod et tijjä mist polest on tulen höngö" (tuulen hönkö eli hönkäys).

115. "pen tuli nosta karrehen" (kareen eli pienen laineen).

116. "kirmiä pohjatuli" (kirpeä pohjoistuuli).

117. "pohjane on lounale vasta" (lounastuulta vastapäätä).

118. "mödäizel tulel oh hyvä seilada" (myötätuuli).

119. "miä tulim perin tulda" (tuulen mukaan liikkuminen).

120. "tuli tulem puhalloz" (tuulen puhallus).

121. "tuli puhui kovast" (puhui eli puhalsi).

122. "tulest ut tuld, tule mä" (tuulen tuomat vaivat).

123. "pohjaizest puhhu vinkiä tuli" (vinkeä eli kuiva ja kylmä tuuli).




124. "penel tulel merem pinda virehti" (tuulen vire).

125. "ku tullo vihkura, kaik putki painud" (vihkura eli vihuri).

126. "merest ain viherzi villiädä" (viileä merituuli).

127. "välistä tulahtajja jolakka" (jolakkaa eli koleaa).

128. "jähmiesti tuuloo" (jähmeä tuuli).

129. "jyhly tuuli" (jylhä tuuli).

130. "jygiesti tuulou" (jykevä tuuli).

131. "tuulen jyräkky", "vilun jyräkkö" (viileä ja voimakas tuuli).

132. "tuulishtih kui, ga ylen äijäl venehtä tsuilutti" (tuuli keikutti venettä).

133. "pohjazel tuulel lauvad jutkoa katoksil" (kattolaudat liikkuvat).

134. "tänäpäi on vilun juumakko, pohjaine tuul on" (pohjantuulen luonteesta).

135. "juumakasti tuuloo" (viileästi).

136. "puun koadoi tuuli juurineh" (tuulen töitä).

137. "taivaz on junoloil, tuulen siived on suveh päi" (pilvet tuulen siipiä).

138. "tuuli juoksuttau lunda" (tuulen ja lumen yhteydestä).

139. "tuulemah juhahtih", "tuuloo juhajoa", "tuuli johahtelou" (tuulen ääniä).

140. "juhakko" (kova tuuli).

141. "julakasti tuuloo" (koleasti).

142. "jovakko tuuli" (kova).

143. "tuuli joantuu" (yltyy).

144. "jolakko tuuli" (kolea tuuli).

145. "tuuldu myryöy" (myryää, vrt. myräkkä).

146. "tuulizviehkuri jamahtih" (viehkuri eli vihuri).

147. "tuuli jamahutti", "tuuli jahajau", "tuulou jahizou" (tuulen ääniä).

148. "semmoni irjanko käyt, jotta emmä voi pärjätä" (kova luoteistuuli).

149. "koillini tuuli ilgiöt pidää, kezän tuo da i talven tuo" (koillistuulen voimasta).

150. "tuuli on ihmastu viliembäine" (tuulen muuttumisesta).

151. "tuuli häyryyttäy savuo" (pyörittää).

152. "tuulemmöyr oli järvel, näimmö häyräkän" (häyräkän eli tuulenpyörteen).

153. "tuuloo höhizöö", "tuuloo höhnie", "höngähtih tuulemah", "tuuldu höngeäy pohjaizez" (tuulen ääniä).

154. "tumanan hägäräni om pikkarani", "tumanan hägärättsäni, ga tuulemah ku rubei, ga selgii" (tuulen ja usvan yhteydestä).

155. "hyöhkähteleh ku tuulispyöröi" (tuuleen vertaaminen).

156. "pohjazes ku tuuloo, hyvin alduo hyöhkytteä" (tuulen ja aaltojen yhteydestä).

157. "oli vähäzem mallostunnuh, vie tsuilutti" (mallostunut eli tyyntynyt).




158. "tuuli tumanan häikendi" (hälvensi sumun).

159. "tuulou hyrniy", "tuuloo hyhizöö", "tuuloo huruhettoa" (tuulen ääniä).

160. "tuulou pitkäzee, ei hurissen" (tuulen kuunteleminen).

161. "hymevyi tuulemah" (tuuli voimistui).

162. "hymyrie mäni" (puuskia).

163. "tuulella puut huzissah" (tuulen ja puiden yhteydestä).

164. "huondestuuli k ei tyynistynne, sit päiväl ravenoo" (aamutuuli voimistuu päivällä).

165. "tuulen huizu menöö, ni kell ei kuulu metsäz" (tuuli vie kuuluvuuden).

166. "tuuli huhahteloo", "tuulemah huhahtih", "tuulen huhu", "tuulemah horahtih, "tuuli puuloi horavuttoa", "hyvin tuuloo hohavuttoa", "tuuli hohizoo metsäs", "pohjazes tuuloo huhuttoa" (tuulen ääniä).

167. "hoivakasti tuuloo" (kovasti).

168. "tuuli nenäh menöy, ga heittäy hirnutandan" (tuulen ja aivastuksen yhteydestä).

169. "hillenemizeh päi on tuuli" (tyyntymään päin).

170. "vuotammo tuulen hillenendeä, siid lähemmö verkkoloi laskemah" (tuulen mukaan eläminen).

171. "en vie usso tuulen hillennystä, tuulen siivet taivahal" (pitkulaiset pilvet).

172. "hilleni tuuli" (tyyntyi).

173. "ei nygöi tuuli ni hengähä, vezi seizoo", "tuuli ni hengähtäjj" (tuulen hengähtäminen).

174. "hengenvoim on tuulel" (tuuli voi ottaa hengen).

175. "uhotuul on hengenottai" (uhotuuli eli myrskytuuli).

176. "tuulen hengi käybi, sievästi tuuloo" (tuulen henki eli henkäys).

177. "sih meren hengi koskeh, sih soareh" (merituuli).

178. "siitä kun se tuuli hellittäy, nin siitä jatamma matkoa" (tuulen mukaan eläminen).

179. "puu heiluu raviel tuulel" (rajulla).

180. "siitä tuuli tuuvitteli, vein henki heilutteli" (tuulen ja veden henki).

181. "tuulen havineh menöö metsäz" (tuulen elävästä luonteesta).

182. "lehet havissah, tuuloo kui" (tuulen ja havinan yhteydestä).

183. "hangatuuli" (sivutuuli).

184. "emäpohjani tuuloo" (kova pohjoistuuli).

185. "pohjaizest tuuloo, vilusti tuuloo" (vilutuuli).

186. "tuuli oksan katkuau jänöim poijal eineheks" (kaikella tarkoitus).

187. "pohjani tuul" (pohjantuuli).

188. "tuuli azetteleh, nygei on tyynembäine" (tuulen asettuminen).

189. "tuulen azetustu vuotan" (odotan). 

190. "ei andai verkkuo laskie, tuul on" (tuulen mukaan eläminen).




191. "jo alavuu tuuli, ei häi igiä tuule" (tuulen kutsuminen häneksi).

192. "tuutsan jälles on pouda" (tuiskujen luonteesta).

193. "semmoini on ahava jotta nenöä veäräh veäristäy" (ahava eli kylmä kevättuuli).

194. "ei sua tuulen vastah puhua" (puhaltaa, tuulen pyhästä luonteesta).

195. "tuulou kahaittau" (tuulen ääniä).

196. "tuulen kahineh kuuluu" (tuulen kahina).

197. "tuuli kahizou puun lehtis" (tuulen ottamista hahmoista).

198. "vilun kahmakko" (kylmä tuulahdus).

199. "kahmakasti tuuloo" (kylmästi).

200. "tuulen kahu mänöö" (tuulen kahu).

201. "pohjaspuolen tuulel da kajoksizel siäl ei kal ole liikkehes" (pohjantuulella ja puolipilvisellä säällä).

202. "moatuuli kalastau täyvet verkot" (maalta päin käyvä tuuli).

203. "tuuli kaldavui koilizeh" (kääntyi koilliseen).

204. "kaldazes tuuluobi" (luoteesta).

205. "kalttane tuuli" (kuiva luoteistuuli).

206. "kaltane kalat iäre vedäy" (luoteistuulen ja kalojen yhteydestä).

207. "kamakasti tuuloo" (kylmästi).

208. "tuulen kannettavu pesku" (tuulen kantama hiekka).

209. "tuuli kandav venehty" (tuulen voimasta).

210. "vezi karettoa, tuulemah rubioo" (kareiden ja tuulen yhteydestä).

211. "karakahasti tuuloo" (tuimasti).

212. "käet karhakoitti, ahavoittsi" (kuivatti kevättuuli).

213. "tuuloo karahutteloo" (puuskittain).

214. "karummoin tuuli, tuulispyöröi" (tuulenpuuska).

215. "tuuli om puuloi katkonuh metsäz ylen äijän" (metsänhaltijan vihollinen).

216. "tuul oksan katkuau jänöin poijal einehiks" (luonnossa kaikella tarkoituksensa).

217. "kauttiessa ei kala tule" (sivutuulessa).

218. "vetimä sitä apajoa vaikk oli kauttiessa" (ei kuulu tapoihin, tuulen mukaan työskenteleminen).

219. "kauzakko tuuli" (viileä, vrt. Kausa).

220. "kauhakko tuuli" (kylmä, vrt. Kauhava).




221. "kauhiesti tuuloo" (viileästi).

222. "puut tuulel keiskutah" (keinuvat).

223. "ravie tuuli on, katso puud keimutah" (ravie=kova, keimutah=keinuvat).

224. "tuuli tuhkie puhuu, kekäleitä keikuttau" (tuulen ja tulen yhteydestä).

225. "tuuli venehty keikuttoa" (kalastajien ja veneilijöiden tärkeimpiä haltijoita).

226. "tuuloo niivottaa, vilun kavakka rodii" (tuulee kylmästi, värisyttää).

227. "kavakasti tuuloo" (koleasti).

228. "kezäs päi tuuloo" (kesätuuli eli suvituuli).

229. "vilunkeskine tuuli se ahavoittsi" (ahavan luonteesta).

230. "kezenemäh päi on tuuli" (tyyntymään päin).

231. "kevättuul ei moine vägev ole ku syvystuuli" (kevättuuli ja syystuuli).

232. "kevädahav ahavoittsoo, rozat pakuttoa" (kevättuuli ahavoittaa posket).

233. "kezämoas päi tuuloo" (kesämaasta eli etelästä).

234. "tuuli on kesäpäivänlasulla, toas ilma jäähtyy" (tuulen ja päivänsuuntien yhteydestä).

235. "kesäpäivällasku om pohjasem ta luotehev välillä" (välituulet).

236. "kezäpäivännouzuz on tuuli, seä vilustoateh" (idän ja koillisen välissä).

237. "tuuli kiehtoo" (pyörii).

238. "veneh kiekkuu tuulel, kylgizeh, vastazeh ajaes" (kylkituuli, vastatuuli).

239. "tuuli kiehkittää lundu" (pyörittää).

240. "tuuttsa kiehkitteä kivokset" (tuisku pyörittää kinokset).

241. "tuuli savuu kiehkoittau" (pyörittää savua).

242. "tuuli keändih vastapäiväh" (vastainen ja vastapäiväinen).

243. "tuuli kiändyi" (tuulen kääntyminen).

244. "tuulen keänyndeä vuotan, vastain on" (odotan tuulen kääntymistä, elää tuulen mukaan).

245. "tuulemah kiihakoitui" (kiihtyi).

246. "purjehtuuli kiihtyy" (tuulien nimiä).

247. "kiihakka tuuli" (kova).

248. "tuuli ymbärimaizeh kierdyö, ei yksiel päi tuule" (kiertää, muuttaa suuntaa).

249. "ei kiellä pohjani suviemasta eikä suvi kylmämästä" (pohjantuuli, suvituuli).

250. "midä se tuul kivel mahtaa" (kivi tuulta väkevämpi).




251. "tuuli ajoi lumen kivoksil" (kinoksille, vrt. Kivalo).

252. "tuuloo kohizoo" (kohisee).

253. "tuuli pedäjikkyö kohizuttoa" (tuulen ja puiden yhteydestä).

254. "tuuloo kohajoa" (tuulen ääniä).

255. "kohevuo tuulemah" (alkaa tuulemaan).

256. "tuuli puut kulleh kohevutti" (sai puut kohisemaan).

257. "tuulemah kohahtih" (kohahtaa tuulemaan).

258. "tuulen kohahus" (puuska).

259. "tuuli koivahazie kohahutteloo" (koivuja).

260. "tuuli metseä kohaittau" (tuulen ja metsän yhteydestä).

261. "tuuli puut koadoi radzavutti" (tuulen voimasta).

262. "ei koilini kesiä kiellä, suvi talvie epiä" (koillistuuli, suvituuli).

263. "jos koilline vähän tuuloo, nii se välttäv on, a jos äjjän tuulou, nii s erottau kalat iäre" (koillistuulen ja kalojen yhteydestä).

264. "veneh kiänä koillizeh" (myötätuuleen liikkuminen).

265. "koirizes päi tuuloo tänäpäi" (koillisesta).

266. "koilizes tuuli on" (tuulenhaltijan uskotaan oleilevan siellä mistä tuulee).

267. "koillizez moaz on tuuli" (tuulenhaltijan olinpaikoista).

268. "pitkäd vihmat tullah koilizen tuulduu" (koillistuulen ja sateen yhteydestä).

269. "koillini hengästelieteh, ga vie andoa vettä" (vetää henkeä, tuulien elävästä luonteesta).

270. "koillini tuuli vai pitkähes tuulloo, ga siid on vihmoa" (vihmatuuli).

271. "koillissokal on tuuli" (koillisen puolella).

272. "mitä kolkat koilistuuli, mitä luhmat luuvehtuuli" (tuulien puhuttelemista).

273. "elä kolka koilistuuli" (tyynnytteleviä sanoja).

274. "tuutsan kohu" (tuiskun äänestä).

275. "sivu tuulet tuulkah, kohti päivä paistakkah" (kutsuvia sanoja).

276. "tuuli kohoi, tuulemah rubei" (tuulen kohoaminen).

277. "jiät kolizou matkoau tuulem mugah" (tuulen ja jäidenlähdön yhteydestä).

278. "puun tuuli koadoi komahutti" (tuulen ja puiden oudoista väleistä, kuljettaa siitepölyä ja kaataa puita).

279. "tuulistih, lehted muas kobevuttih" (kopisevat, rapisevat).

280. "tuuleh kosahtelou" (tuulen ääniä).




281. "rannas on koste, maal päi tuuloo" (koste eli suojainen paikka).

282. "kostetuuli" (maalta päin käyvä tuuli).

283. "täh kohtah tuul koskoo" (tuulen kosketus).

284. "kosatuuli" (laitamyötäinen).

285. "ahava tuuli kuivattau" (kalojen ja lihojen kuivattamiseen käytetty tuuli).

286. "tuuli venehen kumai" (kumosi).

287. "tuuli merdy kuohahuttelou" (merta eli suurta järveä).

288. "tuuli kuohahutti meren sumimah" (kohisemaan).

289. "tuuli järven kuohassutti valgiel voahel" (valkealle vaahdolle).

290. "tuulistih, allot kuohahteleh" (tuulen ja aaltojen yhteydestä).

291. "tuuli kulkou kuuropäissä" (kuuropäissä eli puuskissa).

292. "kylgini seä" (kylkituuli, sivutuuli).

293. "kylgizeh sovvimmo" (kylkituuleen).

294. "kylgituuli, tuuloo hangah" (kylkituuli, hankatuuli).

295. "tuuli käypi" (elävä olento).

296. sanalla puwi tarkoitetaan tuulen puhaltamista (mordvan puva, marin pue, hantin poy, mansin puw, unkarin fuj, nenetsin pu, enetsin fuena, nganasanin fualie, selkupin puuwa, kamassin pu).

297. sanalla piw tarkoitetaan kuivaa ja lämmintä kesätuulta (nenetsin piw, päivä-sanan muotoja).

298. enetsit kutsuvat tuulta nimellä mese.

299. nenetsit kutsuvat myrskyä ja myrskytuulta nimin hoghoj, pogoj ja poghoj.

300. nenetsit kutsuvat pyörrettä nimellä vihrx (vrt. vihuri).

301. nenetsit kutsuvat tuulta nimellä mertse.

302. nenetsit kutsuvat tuulta nimellä madi (vrt. Matti, alkuperäiset m:llä alkavat tuulisanat).

303. udmurtit kutsuvat tuulenhaltijaa nimin Tel-peri ja Töl-peri (pidetään ihmisille vahingollisena).

304. hantien mukaan Tuulen-vanhat-miehet elävät ylisen alimmassa kerroksessa (haltijat nimetty tuulen suuntien mukaan).

305. unkarilaisten mukaan tuuli vie pois tauteja ja vaivoja (sairaan vaatteet ripustetaan puskaan).

306. komit kutsuvat tuulenhaltijaa nimellä Voi-pel.

307. komit pitävät Voipelia pohjoisen, kylmän pohjantuulen, yön ja yötuulen haltijana.

308. komit uskovat Voypelin elävän pohjois-uralilla sijaitsevan vuoren laella (tuulisimmalla paikalla).

309. komien mukaan Voypelin asuinpaikassa on "kovia tuulia, lunta, sadetta ja tuulenpesiä".

310. komit pitävät Voypeliä pohjoistuulen ja lumisateiden haltijana.




311. komien mukaan Voypel ei pidä kovista äänistä. 

312. komien uskovat Voypelin vartioivan ihmisten koteja ("ulvoo nurkissa").

313. komit liikkuvat hiljaa vuoria ylittäessään ("ettei Voypel suutu ja nosta myrskyä").

314. komien mukaan Voypel voi muuttaa ihmisiä kiveksi.

315. komien tarinoissa Voypel istuu "ural-vuorten laella ylisenhaltija Yongin vierellä".

316. komien mukaan Voypel hallitsee kaikkea mitä tuuli koskettaa. 

317. komit kutsuvat Voypelia pohjoisen korvaksi, yön korvaksi, pohjantuuleksi, isoisäksi (pölö), metsän isoisäksi (vör-pölö) ja pohjoisen valtiaaksi (vrt. Pölönen).

318. komit kuvailevat Voypeliä "kaiken kuulevaksi, kaiken tietäväksi" (pidetään tarkat korvat eli yökorvat omaavana).

319. komien mukaan Voypel suojelee onnettomuuksilta, taudeilta ja vihollisilta.

320. komit säilyttävät Voypelin kuvaa "vuoren laella sijaitsevassa pyhässä paikassa suuren koivun juurella" (kuvaan sidottu jokikiviä ja simpukankuoria, kuvan vieressä uhrattuja astioita ja turkiksia).

321. erzalaisten mukaan tuulen emolla on mies ja lapset (luonnonhenget perheellisiä).

322. moksalaiset kutsuvat tuulen emoa Varm avaksi.

323. moksalaisten mukaan Varm ava istuu vuorotellen maailman neljässä ääressä (tuulensuunta riippuu olinpaikastaan).

324. moksalaiset pitävät Varm avaa välittäjänä elävien ja kuolleiden välillä (vie ja tuo viestejä, liikkuvainen henki).

325. marit kutsuvat tuulta nimellä mardez.

326. marit kutsuvat tuulenhaltijaa nimellä Mardezh yumo.

327. saamelaiset kutsuvat tuulenhaltijaa nimin Bieggagallis ja Bieggolmai.

328. saamelaiset pitävät Bieggolmaita "ihmisten isänä" (yhdistetään ihmisten emona pidettyyn Beaiviin, toteemeja eli heimojen perustajia).

329. saamelaiset pitävät Bieggolmaita myrskytuulien, kesätuulien ja talvituulien haltijana (toisen tiedon mukaan kesä ja talvituulilla omat haltijansa).

330. saamelaiset kuvaavat Bieggolmain kannusten kalvoille kädessään pitkävartinen päästään kolmiomainen keppi (jolla uskotaan ohjailevan tuulia).

331. saamelaisten mukaan Bieggolmai elää jyrkänteillä ja korkeilla kallioilla (tuulisilla paikoilla).

332. saamelaiset yhdistävät Biegga-almmaita koviin tuuliin, tuulen suuntiin, rakeisiin, myrskyihin 
ja tuulen mukaan liikkuviin eläimiin.

333. saamelaiset pitävät tuulisia vaaroja Bieggaolmmain pyhinä paikkoina (nimetään mukaansa, 
Bieggaoaivi, Tuulispää).

334. saamelaiset yhdistävät esivanhempien henkiä tarkoittavaa saivo-sanaa lounaaseen (savjs), 
lounaistuuleen (savj-pink) ja etelään (etelässä sijaitseva saivojen maa, vrt. Savo, Saimaa).

335. saamelaiset pitävät Bieggaolmmaita tuulen ja sään haltijana. 

336. saamelaiset pitävät Bieggaolmmaita tärkeänä koska ohjailee porojen ja villipeurojen liikkeitä 
(poronhoitoa vanhempi haltija).

337. saamelaiset kutsuvat tuulenhaltijaa nimin Piõgg-oumad ja Piegg-oaivadz (tuulen-pää).

338. saamelaiset uhraavat Bieggaolmmaille asuinpaikasta länteen sijaitsevilla tuulisilla vaaroilla.

339. saamelaiset kutsuvat tuulta nimellä pinnk.

340. saamelaiset ennustavat tuulia puuskien ja tyynien vuorottelusta.

341. saamelaiset yhdistävät luiden kolotusta tuulen yltymiseen (sään muutokseen).

342. saamelaiset kutsuvat tuulta nimellä biegga (bieggaladdat=tuulla kovaa).

343. saamelaiset kutsuvat pohjantuulta nimellä davvebiegga (davvi=pohjoinen, davvenuorti=koillinen, davveoarji=luode).

344. saamelaiset kutsuvat etelää nimellä maddi (maddinnuortan=kaakko, maddinoarjin=lounas, mattas=etelässä oleva, mattar=esivanhemmat, vrt. kansanperinteessä mainittu "mattien lukeminen",
mattien eli sukulaisten henkien apuun kutsuminen). 

345. saamelaisten mukaan Biegga-almmai (tuuli-mies) ohjaa villipeuralaumojen liikkeitä (kulkevat tuulta kohti, tärkeimpiä metsästäjien haltijoita).

346. saamelaisten tarinoissa kuun tytär Ahceseatne tulee lapselle pohjantuulen voimasta (heimojen perustajia).




347. "tuuli koadoi puun nyynähytti" (tuuli puita väkevämpi, vrt. Nyynänen).

348. "nägeväine on vihmu nygöi, nenga ku tuulou dugieh" (sade näkyy tukialla tuulella, vrt. Tukiainen).

349. "nurhakko seä" (tuulinen, vrt. Nurhonen).

350. "nuuhakko seä" (kylmä ja tuulinen, vrt. nuha).

351. "puud nuunahtellahez tuulel" (taipuvat).

352. "tuuli puuloi nuunahutteloo" (vrt. paikannimi Nuunanen).

353. "tuuli nuojahutteloo puuloi" (huojuttaa, vrt. Nuojanen).

354. "puud nodrutah tuulel" (notkuvat).

355. "puu on duurilleh koadunnu, duuret on yläh nostu" (tuulen töitä).

356. "tuuli nouzoo päiväm peäl, päivypaston aigah" (nousee päivän päälle, vrt. korkeapaine).

357. "tuulispiä pedäjie nujutti, pyöri kägiemättä" (tuulispää, pyörivä tuuli).

358. "tuulen nolakko" (heikko tuuli, vrt. Nolanen).

359. "tuuloo nohahuttau" (vrt. Nohanen, tuulesta polveutuvat suvut).

360. "noheni tuulemah" (yltyi).

361. "tuulen nohineh" (tuulen kieltä).

362. "tuuli nohizoo, viheldäy" (viheltävä olento).

363. "tuuli nojizoo kaikkeh loaduh" (tuulen tuntijat eli tuulen kieltä puhuvat noidat).

364. "nirpakka tuuli" (kirpakka, vrt. nirpistää).

365. "niidzava tuuli rozah tarttuu" (niidzava=kolea, rozah=poskiin).

366. "tuuli niitsistyi tuulemah yksiel päi" (alkoi tuulla yhteen suuntaan, vrt. Niisinen).

367. "niivakka tuuli" (pureva, vrt. Niivanen).

368. "niivakasti tuulou päivän laskiettuu" (tuulen ja päivänlaskun yhteydestä).

369. "tossa päi tuulen niivergöitti Jumal" (käänsi tuulen toiseen suuntaan).

370. "tuuloo niivottaa, vilun kavakka rodii" (tuulee kylmästi, värisyttää).

371. "nihvakasti tuulou, vilusti" (kylmästi ja purevasti).

372. "tuulen nenä" (tuulispää).

373. "navakko tuuli" (navakka eli kova).

374. "tuuloo navakasti" (kovaa, vrt. Navanen).

375. "tuuli puum mökeldi, kai juured yläh keändyi" (kaatoi puun, puiden ja metsänhaltijan vihollinen).

376. "tuuli möyristäy järvie" (möyrii, myllertää).

377. "tuulemah möyristih" (yltyi).

378. "tuulem möyry" (möyry eli pauhu).

379. "tuuli zadorih möyryömäh, vihmango nostatannoo" (alkoi möyrytä, sadetta edeltävä tuuli).

380. "tuuldu möyrähytti hyvin, ei soa järvel mennä" (tuulen mukaan eläminen).




381. "mennen i tullen oli myödytuuli" (tuulenhaltijalta saatua onnea).

382. "mätskähytti puun, koadoi tuuli" (metsät tuulen vihollisia, pitää avoimista paikoista).

383. "myödäizin tuuloo" (myötäseen).

384. "kiändäi tuuleh myödäzin" (kääntää myötäseen, tuulen kääntyminen).

385. "myyväistuuli" (myötätuuli, tuulista rakkaimpia).

386. "myödäpäiväh tuuli keändyy" (kääntyy myötäpäivään, päivänsuunnat).

387. "myödätuuleh on hyvä matkata" (matkatuuli).

388. "tuulem myry nouzi" (myry eli myräkkä).

389. "myryvyi seä" (yltyi myräkäksi, vrt. Myrynen).

390. "myrähtih tuulemah, valgied on allod järvez" (tuulen ja aaltojen yhteydestä).

391. "tuuldu lujah myrähyttäy" (myrähyttää, vrt. myrskyää).

392. "tuulem myräkkä" (kova tuuli).

393. "tuuli myvvistytti" (kääntyi myötäiseksi).

394. "myyittäy heidä Dumala, myödäzen loadi" (laati myötäsen eli myötätuulen).

395. "tuuli myvvittäv venehty, ajammo myödäizeh" (myyvittää, liikuttaa myötäiseen).

396. "tuuli myödevyi" (kääntyi myötäiseksi).

397. "tuul om myödäh" (aika lähteä matkaan).

398. "myödäzeh on venehellä hyvä männä" (tuulen mukaan liikkuminen).

399. "myödäzeh on herkky soudoa" (soututuuli).

400. "pidää vuottaa myödästy tuuldu" (odottaa myötätuulta, vrt. omituinen luontoa vastaan eläminen).

401. "vast on tyyni, muutaldi tuulekse dai tuuloo höhöttäy" (tuulee höhöttää, tuulenhaltijan luonteesta).

402. "myrevyi tuulemah" (yltyi, myräkkä=nopeasti yltyvä kova tuuli).

403. "tuuli myrizöö lujah" (elävä olento, vrt. mörisee).

404. "vihuri mussottau" (vesien yllä liikkuva vihurituuli, vrt. vihma).

405. "tuuloo lujah, puun ladvat mutkutteloo" (tuulen katsominen latvoista).

406. "seä om mutsker, nenäh koskeh" (mutskera eli pureva tuuli).

407. "tuulou murginapäivästä" (aamupäivän suunnasta, murgina=lainasana morgon).

408. "murgimpäiväni tuuli" (kaakkoistuuli).

409. "mullakka nouzi" (kova tuuli, vrt. mylläkkä).

410. "muikii tuuli" (kova ja kylmä).

411. "muigiesti tuuloo, neniä tsahloo" (tsahloo eli nipistelee).




412. "moliago tuulda myyäistä tullessa" (pyysittekö haltijalta myötäistä tuulta).

413. "moalline tuuli" (luoteistuuli).

414. "sit ku muallizeh punaldah, sid on näil rannoil kalua" (tuulen puhaltaessa maalliseen eli pohjoiseen,
tuulen ja kalojen liikkeiden yhteydestä).

415. "mualline tulou tuanepäi" (maallinen, maalta eli mantereelta päin puhaltava tuuli).

416. "mualline tuulou Salmispäi" (koilliseen).

417. "tuuli meuhoaa" (vrt. meuhkaa, haltijoista vallattomin eli nuorin).

418. "tuulem meuh on, kai lehted lendäy" (lehtiä lennättävä tuuli).

419. "tuulem meuhu nouzi" (meuhu eli melu, sukunimi Meuhunen).

420. "tuulem meuru nouzi hyvä, ku lähimmö järvel" (meuru eli meuhu, sukunimi Meurunen).

421. "tuuli meuruou, vezi suuril aldoloil kävyy" (tuulen sanoja, vrt. mouruaa).

422. "tuuli meluoo, kai on järvi valgeil" (valkeilla eli vaahtopäillä).

423. "selällä on aika merakka" (vrt. myräkkä).

424. "merel päi tuuloo" (merelle eli Jäämerelle päin).

425. "meres päi tuulou, vilus puoles" (vilun puolelta eli pohjoisesta).

426. "merini" (pohjoisesta puhaltava tuuli).

427. "tuuloo merini tuuli" (merituuli, vrt. samojedien tuuli=mergi, mertse).

428. "jiän aigua merituules päi ku jyräjäy, sid roih meri vihazembi sinä kezän" (merituulen suunnasta eli pohjoisesta).

429. "merituuli meil vai oliz, g ei puarmoa oliz" (paarmojen karkottaja).

430. "keveäl om merituuli vilukse, sygyzyl lämmäkse" (ilmojen ennustaminen).

431. "merituulel gu kylmännöy, sid ei sula enämbi" (tuulien ja lumen pysymisen yhteydestä, merituuli
=pohjantuuli).

432. "tuulem mallondi" (lepytti, tyynnytti).

433. "mallosti tuuloo" (hiljaa, vrt. Malla, Mallonen).

434. "tulen läiskyn andoi se kaski, pidi piäl tuulen seizuo" (seisoa tuulen päällä).

435. "hyvin tuuloo, puut lämmähtelieteh" (lämpyvät eli taipuvat).

436. "tuulispyöröi, puud lämmähtih siit kohtaz" (tuulenpyörre lämmytti puita).

437. "läb itses tuulou" (tuulee itsestä läpi).

438. "läpikävelijä tuuli" (kävelee ihmisistä ja rakennuksista läpi).

439. "on läbikävelii tuuli täz, pangoa ikkun salbah" (lämpimällä hyvä, kylmällä huono asia).

440. "sid lähtemmö Tuulokseh" (tuulen mukaan nimettyjä paikkoja).




441. "tuuli läikisteleh, tuuloo da ei tuule" (tuulen luonteesta, oikukas olento).

442. "tuuli läikistih, tyynistih" (tyyntyi, vrt. Läikinen).

443. "läikistyi tuuli" (tyyntyi).

444. "tuuldu lyöhkyttäy, et piäze ni kunne" (kova vastatuuli).

445. "tuuli lyöhkäsköitti venehty" (heilutti, vrt. Lyhkänen).

446. "tuuli on luodehes" (mistä tuulee=tuulenhaltijan olinpaikka).

447. "luvvehtu tuulou" (luoteistuuli).

448. "elä kolka koilistuuli, elä luika luuvehtuuli" (tyynnyttäviä sanoja).

449. "luuvehtuuli sygyzez lämmä, keveäz vilu" (vuodenaikojen ja tuulien yhteydestä).

450. "luvvehtuul on kalan tuoju tuuli" (kalatuuli).

451. "midä on tuskoa vatsaz, ga luvvehtuulel kävele pihal" (pidetään huolien viejänä).

452. "tuuli matkai hyvän lumiviehkan kere" (matkaa lumipyörteen kanssa, eläviä olentoja).

453. "luodehine tuuli" (länsituuli).

454. "luotehini" (lounastuuli).

455. "luodeini tuuli" (luoteinen).

456. "luodehiine" (luoteistuulen nimiä).

457. "lujah tuulou" (kovaa, vrt. Lujanen).

458. "lumenkandelii tuuli" (tuulen ja lumen läheisistä väleistä).

459. "suvi kui lumem panoo, pohjani kiinitteä, siid vasta roih talvi" (tuulien ja talventulon yhteydestä,
suvi=suvituuli, pohjani=pohjantuuli, roih=syntyy).

460. "lodveni tuuli" (tyyntyi, vrt. Lotvonen).

461. "lounatpäiväz on tuuli" (lounaassa, päivänsuunnat).

462. "lounattuuli" (länsituuli).

463. "mitä kolkat koilistuuli, mitä luhmat luuvehtuuli" (tuulen sanoja, vrt. Kolkkanen).

464. "tuuloo luikastelieteh äijäl" (tuulee kovaa, nauraa).

465. "lehtien lobineh kuuluu, tuulistih" (tuulen kuuleminen lehdistä).

466. "tuuli loivenou" (tyyntyy, vrt. Loivanen).

467. "tuuli puhizoo loiviesti" (puhisee, elävä olento).

468. "tänäpäi laitteleh tuulou, kos kus päi tuulou" (laittelee eli muuttaa suuntaa).

469. "tuuli littsoau, ei soa peässä venehellä" (litsaa rantaa vasten, ei päästä järvelle).

470. "tuuli litsoau rannale lomuu" (ajaa rannalle lomua eli ajopuita).




471. "kulleh livutti tuulta" (lietsoi, yllytti).

472. "linnunennäs tuuloo" (linnunnenästä eli etelästä, vrt. linnunrata).

473. "linnunnnenäni tuuli" (lounaistuuli).

474. "tuuli lipsahutti vetty veneheh" (haltijan luonteesta, ilkikurinen, leikkisä).

475. "siellä tuuli tuuvitteli, meren lieto liikutteli" (lieto eli henki).

476. "häntä tuuli tuuvittauve, ilman lieto liikuttauve" (ilman henki).

477. "tuulda liettsoo hyvin, et peäze ni nuotal" (tuulen mukaan eläminen).

478. "tuuli lieveni" (laantui).

479. "lievä tuuli" (heikko).

480. "liehahtih tuulemah" (vrt. lehahti, tuulella ja tulella samoja sanoja).

481. "tuulda liehahutteloo" (liehuttaa, vrt. Liehunen).

482. "tuuli liehahuttelou tuldu" (tuulen ja tulen väleistä, lietsoo rauhallisempaa tulta ilkeyksiin).

483. "liehoaloo tuuloo" (tuulee puuskittain).

484. "tuuli liehailou" (liehuva olento).

485. "tuuldu liehaskoitti venehel ajajez, tulimmo randah" (tuulen mukaan eläminen).

486. "tuulen lieheh" (liehe eli puuska).

487. "liehie tuuli, raviembi hoivakkoa" (liehie=puuskittainen tuuli, raviembi=kovempi, hoivakka=kevyt tuuli).

488. "tuulou liehottau särkäizel" (hiekkasärkällä, pitää avoimista paikoista).

489. "liega" (tuulen kaatama puu).

490. "sitä tuuli tuuitteli, ilman lieka liikutteli" (tuulen sanoja).

491. "tuuli venehtä liekahutteloo" (vesillä liikkujien haltija).

492. "tuulel liekka" (henkäys).

493. "tuulda liemahutteloo harvazeh" (henkäilee hiljakseen).

494. "tuulda liemoaloo" (tuulen kovuutta kuvailevia sanoja, vrt. paikannimi Liemola).

495. "liemakasti tuuloo" (hiljaa).

496. "vähäzel tuulda liemai" (liemaa eli henkäilee).

497. "suvituuli liemoaa lämmeä" (rakkaana pidetty suvituuli).

498. "tuulen liemavo tunduu ikkunas" (henkäys, veto).

499. "puud liemutah tuulel" (heiluvat).

500. "tuuli liemuttoa puuloi" (heiluttaa puita).




501. "tuuloo liepetteä" (kevyesti).

502. "vähäzel liepottoa tuuloo" (tuulee heikosti, vrt. Lieponen).

503. "tuulou liepottav vienoh" (vienosti eli hiljaa).

504. "tuulou leuhahteleh" (vrt. lehahtelee).

505. "tuuli leuhuu vienoh" (liehuu hiljakseen).

506. "lehted levähteleh, tuulistah" (tuulen näkyminen lehdissä).

507. "tuuli levähyttelöy lehtilöi" (lehvä ja lehti-sanojen alkuperästä).

508. "tuuli leyhkeä" (tuulee puuskittain).

509. "tuuli lunda leyhkytteä" (lennättää).

510. "tuuli löyhkähtelieteh" (lehahtelee, vrt. tuli).

511. "tuuldu löyhkähtih, kastien otti" (kuivatti kasteen).

512. "ravieh ei tuule, a vähäzel leyhkähyö" (ravieh=kovaa, leyhkää=tuulee hiljakseen).

513. "tuuli löyhähteleh vähäizel" (tuulen kovuutta kuvailevia sanoja).

514. "tuuli lemsahutteloo usta" (kolisuttaa ovea, tervehtii asukkaita).

515. "tuulda lengoau" (lenkoaa, tuoksua kuvailevia sanoja).

516. "kezäviimaizel lengäy" (kesäviiman tuoksu).

517. "järvespäi tuulda lengeäy" (järvituulen tuoksu).

518. "puud lenzuu tuulel" (huojuvat).

519. "lehted ei lepahtai, moin on tyyni" (tuulen katsominen lehdistä).

520. "tuuli lepahuttelou lehtilöi" (heiluttaa, vrt. Lepanen).

521. "tuuli leputteli purjehie" (tuulivoimalla toimiva vene).

522. "tuuloo lepottaa" (tuulee lämpimästi, vrt. paikannimi Leponiemi).

523. "tuuli leimutteloo verkkoloi" (heiluttaa, vrt. Leimunen).

524. "tuuli leimuttoa sobie" (sobie=vaatteita).

525. "tuulda leiskoaloo" (tuulella ja tulella samoja sanoja).

526. "tuuli puuda lekahutteloo" (liikuttaa).

527. "tuuli venehtä lekuttoa" (keinuttaa, vrt. Lekunen).

528. "lavirujjah vastaizeh venehel matkatez" (luovitaan vastatuuleen).

529. "tuuliani lyöbi lagoh" (tuuliainen eli tuulenpuuska).




530. "lehahteleh tuulemah, g en tie, tuulistahg enembäl vai ei" (tuulen tunteikkaasta luonteesta, vaikeuttaa ennustamista).

531. "lehahtih tuulemah" (alkoi tuulla äkisti).

532. "tuuli lehaittau lehtilöi" (havisuttaa, kahisuttaa).

533. "tuuloo lehajoa" (tuulen kuuluminen lehdissä).

534. "tuuli lehtilöi lehavuttoa" (havisuttaa, vrt. laulattaa).

535. "lehted lehizöy tuuloo" (lehisevät eli nauravat).

536. "tuuli lehtilöi lehizytteä" (naurattaa lehtiä).

537. "tuulou lehottau, lehted lekkuu" (vrt. Lehonen, Lehtonen, Lehinen, Lehtinen).

538. "tuuli karavuttoa lehtie" (ravistaa puuskittain, vrt. paikannimi Karalahti).

539. "tuuli leimahtau" (vrt. tuli).

540. "lauhie tuuli" (lämmin, vrt. lauha ilma).

541. "laivakka tuuli" (hiljainen, vieno).

542. "laivakasti tuuloo" (tuulen kovuutta kuvailevia sanoja).

543. "laivakoitui tuuli" (tyyntyi, laiva-sanan alkuperästä).

544. "päivän on tuullun, vai nytpä tuo jo savotiu laivenomah" (alkaa tyyntymään, aika lähteä liikkeelle).

545. "laivenou, algau tyynistyö" (tyyntyä-sanalla kymmeniä vastineita).

546. "laivieh tuulou tänäpäi" (hiljaa).

547. "tuuli laivistui ildapuoleh" (laantui, tyyntyi).

548. "kuz on lagei kohtu sih tuuloo äjjäl" (pitää lakeista eli avoimista kohdista).

549. "se pagizou tuuled i tyyned" (tuulesta keksittyjä sanontoja).

550. "laijallini tuuli" (laitamyötäinen).

551. "kulkou laijalliseh" (laita eli sivutuuleen, veneen laidoista).

552. "parahiks pilvennenä tuulistu" (pilvennenä, sadetta edeltävä tuuli).

553. "vihmoa vaste nouzoo pilvennenä" (vihmoa=sadetta, vaste=ennen).

554. "pilvennenäs tuulistah kui, sit hypitäh niitul olijad" (sateen edellä hyppiminen).

555. "tuuli tuohtu piraittau" (tuulen ääniä).

556. "tuulda piekseä konza kunne päi, ei tuul yhteläzesti" (pieksää tuulta, vrt. Pieksämäki).

557. "lomuzakse pieksi tuuli vien" (roskasi veden).

558. "tuuli viem pieksi savizekse" (tuulen ja veden väleistä).

559. "ravia on tuuli, ei saa peessä" (joesta yli kovalla tuulella).

560. "ei soa jalloilleh tanderes pyzyö, peätuuli on" (päätuuli eli myrskytuuli).

561. "täm om piätuuli, nengomoa tuuldu harvah on" (nengomoa=tälläistä, näin kovaa).




562. "moam peäline tuuli on" (maan päällinen, vrt. puiden päällinen).

563. "peäl tuulen on veneh, sinne vedäy myödäizeh" (tuulen päällä, myötäiseen).

564. "tuulem peäl ethäi midä voi" (tuulelle et voi mitään, jumalaiset=ihmisiä voimakkaampia).

565. "ruatau töitä tuulem piähä" (tuulen päähän eli harkitsemattomasti, tuulesta keksittyjä vertauksia).

566. "hambahat kradzissah, konza peskuo suuh tungietsou tuulella" (tunkee suuhun hiekkaa).

567. "perämyödäni" (perämyötäinen).

568. "perämyödäine tuuli" (veneilyn mukaan nimetyt tuulet).

569. "perätuulel om pertti lämmembi, ottsatuulel on vilumbi" (perätuuli ja otsatuuli).

570. "perätuuld ei varoa pertid mejjän" (pirtin mukaan nimetyt tuulet).

571. "tuulem permenii" (muuttaa suuntaa, muuttaa=myöhäinen lainasana).

572. "tuuli om perimpohjazes" (peräpohjaisessa).

573. "perimpohjaine tuuloo" (tuulien nimiä, vrt. peräpohjola).

574. "perintagani myödäni" (myödäni eli myötäinen).

575. "perintagani tuuli" (takaa päin puhaltava).

576. "meil oli mennes perintagane myödäne" (tuulen mukaan matkaaminen).

577. "tuuli pelmahuttau" (pöllähtelee, liikkuu rauhattomasti).

578. "uhon virittäy moizen, ku baukuttau kallivuo vast allod" (uhon eli myrskytuulen, vrt. uhota).

579. "paneutuu tuulomah" (alkaa tuulemaan).

580. "miss on tuulta synnytetty, kahen kallivon kesessä, pajupehkom persiessä" (tuulen syntysanoja).

581. "kalan toizel rannal tuuli painoi" (vaikutuksesta kalojen liikkeisiin).

582. "perätuulel om pertti lämmembi" (oma eli pyöreähkö rakentaminen=jumalaisten mukaan rakentamista, vieras eli neliskulmainen rakentaminen=jumalaisia vastaan rakentamista).

583. "otuksiini tuuli" (lounastuuli).

584. "otustuuli" (vrt. metsän otukset).

585. "odva peäzin järves poikki, moin oli tuuli" (odva=hädin tuskin, kovalla tuulella liikkumisesta).

586. "puu ontuu tuulessa" (ontuu=huojuu, taipuu, vrt. ontto, ontua).

587. "semmoni tuulemposokka oli, jotta koko mettsä ontu" (ontui eli taipui).

588. "tuul oksan katkuau jänöin poijal einehiks" (tuulen töitä, luonnossa kaikella tarkoitus).

589. "olevu tuuli" (oleva eli kova).

590. "olevasti tuuloo" (kovaa).




591. "oivalleh tuulou" (oivalleen=hyvin, kunnolla, vrt. etunimi Oiva).

592. "oiva tuuli on, ei soa ni merel mennä" (tuulen mukaan eläminen).

593. "peäl tuulen om moarandu, oal tuulen on vasturandu" (päällä tuulen=maaranta, alla tuulen=vastaranta, rantojen nimeäminen tuulen suunnan mukaan).

594. "allokaz järvi on, jo tuulissah" (tuulistuu).

595. "uho keändäv alduo" (uhotuuli).

596. "oazei tuuli" (kova).

597. "tuuli moah piroitteloo jyvii" (tuulen osuudesta luomiseen, oma luominen=tapahtuu uudestaan joka syksy ja kevät). 

598. "taivahaz viippizin kirbuou pizarehed, tuuli ottav vallan" (sataa vinoon, tuuli ottaa vallan pisaroista).

599. "konza sattu pitkäzet tuulet, pidi vuottua" (odottaa tuulen tyyntymistä, tuulen mukaan elämistä).

600. "ku pitin därveh tuulou ni se soariloista kostau" (tuulee pitkin järveä, saaret suojaavat).

601. "tuulou pitkäzeh, ei hurissen" (tuulen tunteminen).

602. "tuulou vilivettäy, hillakkazeh, pitäkkäli" (tuulen tuntijat eli tuulinoidat).

603. "tuulel veneheh kare ploskaitsou" (kare eli aalto).

604. "tuulel vezi plätskäy" (tuulen ja veden läheisistä väleistä, lietsoo vettä).

605. "tuulem poahe" (vrt. päivän paahe).

606. "tuulou poahtau" (paahtaa, lämmin tuuliko).

607. "tulipa tuuli pohjasesta, tuli turjal lappalaini" (tuulen hahmossa liikkuvat noidat).

608. "pohjazem puoli" (pohjanen, pohjantuulen suunta).

609. "pohdazesta tuulou" (pohjasesta, vrt. pohjalaiset).

610. "tuuli keändyi pohjazeh" (tuulen kääntyminen).

611. "pohjazesta päin tuulou" (kotoinen pohjantuuli, talven tuoja).

612. "tuuli on pohjazes" (tuulla=tuulen olinpaikasta).

613. "suvi da pohjane vastaih on" (vastakkaiset suunnat).

614. "pohjaine puoli on vilu puoli" (vilun puoli).

615. "emätem pohjaizes tuuloo, vilusti tuuloo" (emäten=kovaa, suoraan pohjoisesta, vrt. emäpohjanen).

616. "suvi kui lumem panoo, pohjani kiinitteä, siid vasta roih talvi" (pohjantuuli kiinnittää lumen,
tuulien ja vuodenaikojen yhteydestä).

617. "pohjastu tuulou" (pohjasta, vrt. pohja).

618. "pohjaine suvie ei ota, a suvi pohjazen ottau" (tuulien voimasuhteista).

619. "pohjazliipoid lennelläh, pohjaizet tuuled roih" (pohjantuuleen yhdistetty perhonen, roih=syntyy).

620. "pohjasen akka" (uskotaan liikkuvan "pohjazenliipoin" hahmossa, ts. pohjantuulta palvova noita).




621. "pohdakoiline" (pohjakoillinen, koin eli päivännousun suunta).

622. "pohjanluodehini tuuli" (pohjaluotehinen, vrt. välituulet).

623. "pohjanluueh" (luodetuuli).

624. "pohjanluuveh koittoa sygyzez lämmäks, keveäs keliks" (keliksi eli rekikeliksi).

625. "pohjanluvveh se on sygyzyz lämmäkse, keveäs kelikse" (tuulista ennustamista).

626. "poikellini" (poikkituuli eli laitatuuli).

627. "poikki tuuleh ajau, peäl tuulen nouzoo veneh" (ajaa poikki tuuleen, veneilijät=tuulen tuntijoita).

628. "poikkituuleh ajoa" (poikki eli sivutuuleen).

629. "poikkituuli on, ei soa myödäzeh ajoa" (poikkituuli=huono, myötätuuli=hyvä).

630. "bokkutuuli" (sivutuuli).

631. "pokouta oli, jottei näkyn toisie perässä" (pokouta=myrsky, pyry, kuulostaa lainasanalta).

632. "bokovoi tuuli" (sivutuuli).

633. "kyllespäi tuulou bokovoi" (kylkituuli).

634. "tuulou polossuloil, täh kohtah tuulou, toizeh ei tuule" (tuulee paikoittain).

635. "tuuli on järvel polvekselleh, vihmad roih" (vihmaa edeltävä tuuli).

636. "tuul on jo polvuilleh, jo lehted lekkuu" (polvuilleh=yltyy, lekkuu=liikkuu, vrt. polveutua).

637. "poreh" (vihurituuli).

638. "elä kolka koilistuuli, elä luika luuvehtuuli, eläkä pouka pohjaistuuli" (tyynnyttäviä sanoja).

639. "tuuli puuloi pratskuttau" (ratskuttaa, osa metsän äänistä tuulen aiheuttamia).

640. "jeäm murendi tuuli" (tuulen voimista).

641. "tuulemah puhahtih" (puhahti, vrt. puhalti).

642. "katso Jumala tuulda puhahutteloo ylen ravieh" (ravieh=kovaa).

643. "tuuldu puhaittau, jo lehted lekkuu vähäizel" (lekkuu=liikkuu).

644. "puhakka tuuli suvespäi" (tasainen etelätuuli).

645. "puhakko tuuli, vaste puhaldau tuuloo, jo järelleh viendovuu" (viendovuu=tyyntyy, puhakkojen eli puuskien luonteesta).

646. "puhakko" (puuskittainen tuuli, vrt. Puha, Puhakka).

647. "tuulda puhaldeloo" (puhaltelee).

648. "tuuldu puhaldeleh" (tuulenhaltijan puhallusta).

649. "tuuli puhaldi vähäzel viluskoitti, eiga ylen olluz räkki" (vilvoittava kesätuuli).

650. "tuuldu puhaldau" (kesällä hyvä, talvella huono juttu).




651. "tuuli puhajau" (puhajaa).

652. "suvituulda tuuloo puhavuttoa yhteläistä, liennäkkäistä" (lempeä suvituuli).

653. "tuuloo puhavuttau volaizeh" (volaizeh=hiljaa).

654. "puhevui tuulemah" (puhevua tuulemaan, vrt. puhua).

655. "puhiendih tuulemah" (p-alkuiset tuulensanat).

656. "tuuloo puhizoo" (tuulee tasaisesti).

657. "tuuli puhizoo loiviesti" (loivasti eli heikosti).

658. "tuuldu puhizuttau pilvii vaste, pilved ruvetah nouzemah" (tuulen ja pilvien liikkeiden yhteydestä).

659. "puhkeni tuulemah, tuuttsah" (tuuttsah eli tuiskuun).

660. "tuuli puhkuttau" (elävä olento).

661. "tuulem puhu" (vrt. puhuri).

662. "ei soa tuulen vastah puhuo" (puhaltaa vastatuuleen, vai puhua).

663. "tuulele vastah ei sua puhoa" (tuulen pyhyydestä).

664. "tuuli puhuu" (vrt. puhkuu).

665. "ahava puhuu" (puhallus=tuulen puhetta).

666. "tuuli tuhkie puhuu kekäleitä keikuttau" (tuulen ja tulen yhteydestä).

667. "tuuli hengie puhuu" (vrt. tuulen henkäys).

668. "tuuli puhuu höräittäy" (tuulen ääniä).

669. "toittsi neät tuuloo äijäldi, puhuu" (puhuu eli tuulee kovaa).

670. "tuuli puuloi puihkuttau" (puihkuttaa eli heiluttaa).

671. "puiskahtih tuulemah" (puiskahtih=alkoi äkisti, vrt. puuska).

672. "pullistih tuulemah" (kuka).

673. "tuulemah Jumal pullistih" (ilmanhaltija Jum, vrt. obinugrilaisten Num).

674. "tuulispeä punoo" (punoo eli pyörii ylöspäin, vrt. tuulen pyörre).

675. "pohjam puolehine" (pohjantuulen puoli).

676. "suvempuolehine" (suvituulen puoli, omat ilmansuunnat=tuulen suuntia, veden suuntia, maan suuntia, päivän suuntia, mitä milloinkin pidetään tärkeimpänä).

677. "tuul om päivännouzupuolel" (päivännousu=koillistuulta tärkeämpi).

678. "puolimurginois tuulou" (kaakosta, päivän liikkeen mukaan nimettyjä ruoka-aikoja).

679. "tuuli om pohjaizes puolez" (tuulen olinpaikan tunteminen).

680. "suvipuolini" (suven eli suvituulen eli etelän puoli).




681. "tuulov puolesta päiveä" (puolen päivän suunnasta).

682. "puolipäiväzes on tuuli" (puolipäiväsessä eli etelässä).

683. "puolespäiväz on tuuli" (vrt. suvessa).

684. "puolipäiväine tuuli" (päivän mukaan nimetyt tuulet, vrt. suvituuli).

685. "puolituuleh matkatah, kylgizen da myödäzem puolivälis" (puolituuli, kylkinen ja myötänen, tuulien nimiä).

686. "puoliöini tuuli" (koillistuuli, yön ja päivän suunnat).

687. "puhuu puoliöiseltä" (koillisesta, yön mukaan nimetyt tuulet).

688. "tuulem purhissutti, ei soa ni verkkoloi laskie" (tuulen mukaan eläminen).

689. "myötäni kun oli nim purjehissa mäntih" (myötänen eli myötätuuli).

690. "purjehtuuli ku rodizih, sit paremb oliz mennä" (purjetuuli, rodizih=syntyisi).

691. "puhu tuuli purteheni, ahava alukseheni" (nostattavia lukuja).

692. "tuuli purzistuu tuulemah" (pursistuu eli yltyy, pursi-sanan alkuperästä).

693. "tuulen ker buzuimah elä rubie" (puskusille tuulen kanssa, tuulen pyhyydestä).

694. "puuhahtih tuulemah" (vrt. sukunimi Puuhanen, tuulista polveutuvat suvut).

695. "tuuldu puuhahutti" (puuhahutti eli puhalsi).

696. "tuuldu puuhaldau pilvennenäz" (pilven nenästä eli kärjestä).

697. "puuhaskoitti tuulem" (vrt. puuhata).

698. "tuuldu puuhai kodvan" (puuhai eli puhalsi).

699. "tuulem puuhevuttau, pilved ajav eäreh" (ajaa pilvet pois, tuulen ja pilvien yhteydestä).

700. "puuhiendih tuulemah" (alkoi tuulemaan).

701. "tuuli puuhuu" (vrt. puhkuu).

702. "tuulen puuska" (puuskat).

703. "tuli puskapeä semmoini" (puuskapää eli tuulenpuuska).

704. "puuskittain nyt tuuloo" (tuulien tunteminen).

705. "tuuli pyrhisteleh tuulemah" (pyrhistelee=pyristelee=vastustaa, vastatuuli).

706. "pyrhähtih tuulemah" (vrt. pyrähti).

707. "tuuloo pyrhöttäy" (tuulee navakasti, sukunimi Pyrhönen).

708. "pyöhtäldelöö tuuldu kos kunne päi" (pyörittää tuulta).

709. "tuuli pyöhtää" (pyörii).

710. "torma kul läksi, pyöritti pyöritti sielä ylähänä" (torma eli tuulispää, vrt. storm, torom).




711. "tuuli väkkerii pyörittää" (väkker=tuuliviiri, vieraat r-päätteiset sanat).

712. "pyörähtelet kui tuulen kobru" (tuulen koura, pyörteet=tuulen kouria).

713. "käändää tuulem maale päi" (tuulen kääntyminen).

714. "merel päi tuuloo" (merelle päin, vrt. mereltä päin).

715. "ahavassa päivittyu" (ahavassa päivittyminen, rakastettu kevättuuli).

716. "pagizoo pälpätteä tuuled i tyynet" (pagizoo=puhuu, tuulesta keksittyjä sanontoja).

717. "tuuloo, vezi bärskähteleh rannaz" (tuulen ja pärskyjen yhteydestä).

718. "tuuli pärskähytti vettä veneheh" (leikkisä olento).

719. "tuuloo tozieh pöhizöö" (tozieh=kovaa, vrt. tosissaan).

720. "tuulemah pöhkähtih" (alkoi tuulla yllättäen).

721. "tuulou pöhähteleh" (pöhähtelee).

722. "tuulemah pöhähtih" (tuulen ääniä).

723. "koilizel on kovat kobrat, ku pöhähyttäy tuulla ga" (kovakourainen koillistuuli).

724. "tuuli pöhäsköitti, da i sammui tuohuz" (tuulen ja tulen yhteydestä).

725. "pölyviehku tuulel matkoau pehmies peskuz" (pölyviehku matkaa hiekkamaalla, viehku=vihuri).

726. "pölähtih tuulemah" (vrt. pöly).

727. "tuuloo pörhötteä vienohkosti" (pörhöttää, sukunimi Pörhönen).

728. "hyvin tuulou pörizöy" (tuulen ääniä).

729. "pöyhistih tuulemah" (vrt. pöyhisti höyheniään).

730. "tuulel helmat pöyhötti yläh" (vrt. tuulesta tiineeksi tuleminen).

731. "nousi tuuli tuulemaan, ilma ranta riehkimään, tuuli puut havuttomaksi, kanarvat kukattomaksi, heinät helpeettömäksi" (ilman ranta eli reuna).

732. "olisko tuuli mielellisä, ahavainen kielellisä, sanan toisi, sanan veisi, sanan lijan liikuttaisi, kahden rackaan välillä" (sanoja kuljettava tuuli).

733. "tuuli tuli turvaxein, ahavainen armoxein" (voi auttaa monella tavalla, kuljettaa vesillä, karkottaa sääskiä, liikuttaa pilviä).

734. "tuli kylömä pohjatuuli" (kylmä pohjantuuli).

735. "vieno tuli, etelätuli" (vieno etelätuuli).

736. "itätuuli itkutuuli, vaimojen valitustuuli, länsituuli lämmin tuuli, miehet saattaapi kotia" (sivutuulien merkityksiä).

737. "nousi tuuli tuulemahan, ilman ranta riehkimähän, tuuli puut havuttomaksi, kanarvat helpeettömäksi" (tuulen töitä).

738. "nousi tuuli tuulemaan, ileman rinta riehkimään" (tuulen ja ilman yhteydestä).

739. "teki tuli tiinehexi, ahava kohulisexi" (kevättuulen voimista).

740. "tuule, ukko tuulijainen, tuo tuulta tullessas" (tuulen kutsumista, toisen tiedon mukaan vihelletään).




741. "Tuuli ämmä, tuuli ämmä, viritä mun valkiain" (valkeaa viritettäessä, mies ja naispuoliset tuulenhaltijat).

742. "kuss on tuuli tuuviteltu, tuoll on tuuli tuuviteltu, tuolla taivasten navoilla, pienten pilvien peällä" 
(tuulen syntysanoja).

743. "nouse tuuli tuulemaan, ahavainen ammumaan, ilman rinta riehumaan" (tuulen kutsumista).

744. "vie vihur, ota ahava" (jätettäessä jotain tuulen vietäväksi).

745. "tule nyt tuuli tutuksi, ilman henki ystäväksi" (luetaan eksyttäessä ja katsotaan jokaiseen tuulen suuntaan, jos taika onnistuu alkaa tuulla kodin suunnasta).

746. "etelätär, neiti nuori, ijätäk idästä pilvi, nosta lonkka luotehesta, syrjin yhteen yhistä, lomatusten loukautak" (eteläisten tuulten haltija, vrt. suvetar).

747. "etelätär, neiti nuori, nosti longan luotehesta, ilmat tyynnexi tyvensi" (ilmoja nostavat ja tyynnyttävät tuulet).

748. "kalasiällem pittää ollas suvituul" (suvituuli eli etelätuuli).

749. "keväl ko lännest tuul, nii se ol kalatuul" (kalatuulet).

750. "mertuul se kaik suotusamp kalatuul o" (merituuli eli mereltä puhaltava tuuli).

751. "ei se itätuulikkaa ooh hyvä, ei se oom mikkääk kalatuuli" (tuulien ja kalojen liikkeiden yhteydestä).

752. "siäl on nys sellaanen kalettuuli, jott oikeem menöö nahaal läpitte" (kylmä ja kuiva itätuuli tai pohjantuuli).

753. "ehkä se tuo salet nyl lakkaa, ku peeltä tuulej jo kalakastelee" (päältä tuulen kalakastelee eli selkenee, tuulen ja sateen yhteydestä).

754. "tuola pohojosen taivahalla niin kalakkoo saa nähä meneekö tuuli sinne" (kalakkoo eli valkenee, tuulen liikkeistä).

755. "kyl se venep pahastik kallahtel kun käy oekeen tuul" (kallahtel eli kallistui, tuulta vastaan elämisestä).

756. "viimmeen se jo kallisti tuanneppäikki ehtoolla" (tuulen kallistuminen eli kääntyminen).

757. "tulkaa tuulen kalhveeseen" (kalhveeseen eli suojaan, vrt. katveeseen).

758. "se kalapistaa iliman hyvin kolijaksi" (pitkäpohjaiseksi kutsuttu tuuli).

759. "siä käy aika kalsee tuuli vaa" (kalsea eli kylmä).

760. "ompa niin jäätävän kalsakka tuuli että vääntää nokanki poskhen" (kalsakat talvituulet).

761. "sillo o kamall edes ko joutu tuule suuhu" (tuulen suuhun joutuminen).

762. "ajjook kamituullee" (sivuvastainen tuuli, vrt. Kaminen).

763. "kun tuuli ittääm päen kampejaa niin tulloo kylymä" (tuulen kääntymisen ja lämpötilan yhteydestä).

764. "kampatuuli hökäsöö" (kampatuuli eli tuulenpuuska, vrt. Kampanen).

765. "en ollu suaha verkkoja järvee ku ol nii kamppituul" (laitavastainen tuuli).

766. "kamusen tuuli" (kaakkoistuuli, omat kamut=luonnonhenkiä).

767. "tuule kansha se sato yölläki, rapiis niin seiniä vaste" (tuulen ja sateen läheisistä väleistä, lietsoo ja vahvistaa sadetta).

768. "tuuli vei mul lakkini jokeej" (tuulenhenkien luonteesta, leikillisiä, ilkikurisia, vrt. iältään nuoria).

769. "kerran tuuliaispeä otti kangasmurun, kun se oli pantunna valakiammaan keväthangelle" (tuuliaispää otti kankaan hangelta, oman uhraamisen luonteesta).




770. "pohojastuulej jäläkiin se kangastellee sillä lailla" (kangastelee pohjantuulen jälkeen, saarten näkyessä merenpinnan yläpuolella).

771. "sadetta se kankijaa ko tuuloo tormuvaa kaike päivää" (kankijaa eli enteilee, kanki-sanan alkuperästä, 
vrt. Kankinen).

772. "teä päiveä o kangent, taitoa yöl sattoa" (kangennut sadetta).

773. "semmonen kankia tuuli joka ei tahtonuv vettää" (kankia eli vastainen).

774. "viimme viikoll oli kankija tuuli, empä minä käynyj jos kerram merellä" (oma elämä=luonnon mukaan elämistä, vieras elämä=luontoa vastaan elämistä).

775. "kankoo tuota tuulta pohjoshen myöthän ei pysy etelässä" (kankeaa eli kääntää tuulta, tuulien tuntijat).

776. "se kannattelloo" (tuuli työntää venettä sivusuunnassa).

777. "tuul kannatti" (venettä).

778. "tuul kanto venneen rantaa" (jumalaisten luonteesta, tekevät "hyvää" ja "pahaa", toisin sanoin elävät 
omaa elämäänsä, ihmiskeskeinen ajattelu (kaikki liittyy minuun) myöhäistä eli vierasta alkuperää).

779. "huonoa soutajata tuul aina kantaa" (vieras soutaminen, oma tuulen mukaan liikkuminen).

780. "kun tuuli meni ittään niim puut kantaosivat meijär rannalle" (tuulen liikkeiden tarkkaileminen).

781. "tuuli on kakon kantil" (kaakon kantilla, vrt. Kakkonen, Kaakkonen).

782. "joh vain tuuli oli pahalla kantilla niin ei menty" (kalaan, tuulen mukaan eläminen=tuulen voimien tunnustamista, tuulen pyhittämistä).

783. "vaekka mistä päe os tuulna kyllä se joka kantilta on sitä satana" (satanut lunta joka suunnasta, 
tuiskujen aikaisista tuulista).

784. "lämpimältä kantilt on tuuli" (kantilta eli suunnalta).

785. "tuuli on kylmäst kantist" (lämmin ja kylmä kantti, vrt. lainasanalta maistuva suunta).

786. "etelänkanttinen tuul" (kanttinen eli puoleinen).

787. "tämmönen tuul kanu huanen kylmäks" (kanuu eli jäähdyttää huoneen, luontoa vastaan rakennetut neliskulmaiset hirsihuoneet, vrt. pyöreähköt kodat ja turvemajat).

788. "kapakka" (vihuri).

789. "se lentää mustana kapukkana" (tuulenpuuskan luoma väreily veden pinnassa).

790. "siäl on siit aika kapukka, nenä siäl jäätyy" (kapukka=tuisku, tuulenpuuska, kylmä tuuli).

791. "siell on sellanen kapukka että posetkii paleltuu" (kylmät talvituulet).

792. "itäkapukka" (idästä puhaltava kylmä tuuli).

793. "järveltä tul yhtäkkii nii kova kapukka" (kapukka eli tuulenpuuska).

794. "täälä sanotaa kapukkatuuleks" (järvellä puhaltavaa hiljaista tuulta joka tekee pyörteitä veden pintaan).

795. "taitaa tulla saje ku jo tuulla karahtellee" (karahtelee eli puuskahtelee, sadetta edeltävä tuuli).

796. "kapuvas sinne tuule piäle ja heitäv verkot" (tuulen päälle kapuaminen).

797. "kaputuuli vinkuu taas nurkis" (kylmä tuuli, vrt. Kapunen).

798. "karahkamyötänen" (soututuuli, myötäseen soutaminen).

799. "suap tuultap päivällä, kun tyynttyy iltaisella, sillon karahttaa halla" (tuulen tyyntymisen ja ilmojen kylmenemisen yhteydestä).

800. "tuultak karrauttelloo" (tuulee puuskittain).




801. "karaiilit ne on aina pohjasesta, kylmän eelä ne aina on" (kylmää edeltävät pohjantuulet, vrt. Karanen).

802. "karaiiliä kun se aijaa, syyskesästä, ja kylmä pohjastuuli, se voi tulla rankka saekki" (karaiilit, 
vrt. syysmyrskyt).

803. "se tuultak karrailoo" (karrailoo eli tuulee puuskittain, vrt. Karranen, tuuleen yhdistetyt sukunimet
=tuulta kuvailevia sanoja).

804. "tuulen karappa puski melekeen kaekki seipäät muahan" (karappa eli puuska, tuulen voimista).

805. "tuuli vastaa karhens, kääntyy vasten aallokkoa" (tuulen kääntyminen).

806. "selält kiertiä nientä kova tuule kare" (selältä kiertää niemeä kova tuulen kare, vrt. kare=aalto).

807. "tääl oli puita kaatunu karheenas" (puita kaatunut myrskyssä, aika hyvitellä tuulen henkeä).

808. "tuul karettu vähä meres" (karettui meressä, tuulen ottamista hahmoista).

809. "sen verta tuulla karehtii, ettei saata tuohustaan lähtä" (tuohustaan=tuohta ottamaan, tuulen mukaan työskenteleminen).

810. "se taitaapi kiskuva tuulta ku tua lahen selekä nui karreilee" (kareista ennustaminen).

811. "karettuuli joka syrjäkarreesta puhaltaa" (karetuuli=sivutuuli, syrjäkare=ristiaalto, risti=myöhäinen lainasana).

812. "kyllä ulkona oon nyh kylmän karhaiseva puuskatuuli" (kylmät puuskat).

813. "kyllä kohta tuuloo aika karhakasti" (tuulen tuntijat eli tuulinoidat).

814. "tukkaki karholhan ku tuulen pesä" (tuulen pesiin vertaaminen).

815. "illast itä väkkii, aamust kakko karhovaa" (itätuuli ja kaakkotuuli).

816. "karhukaristajaine" (myrskytuulien nimiä).

817. "itä illast väkkii, kaakko aamust karhuaa" (väkkii=voimistuu, karhuaa=kohoaa).

818. "heinät ku oli jo karhuteltu hää ajo kaik" (tuulispää ajoi heinät maahan, häneksi kutsuminen).

819. "karinkylvö" (kevättuuli joka karistaa hangelle puiden siemeniä, vrt. Karinen).

820. "se karistoa kuivat oksat pois" (karmutuuleksi kutsuttu kevättuuli).

821. "Tapijo puipi riihesä, karistaa vanahat neolaemet ja kuivat oksan risut puista" (tapio pui riihensä, metsänhaltijaan yhdistetyt kevätmyrskyt).

822. "karistaja" (keväinen myrskytuuli, viimeisestä karistajasta yhdeksän viikkoa suliin maihin).

823. "sehäm puipi Tapijo monneen kertaan riihesä aena kahteen ja kolomeennik kertaan karistelloo"
(sanotaan oksia ja kariketta pudottavasta kevätmyrskystä).

824. "se on tuo kylmä tuul nii se karistelloo kaek lämmät poes" (karistelee lämmöt pois, viilentää ilman).

825. "siitä pitääs siitä karistostuulesta olla yhreksäv viikkua talvhe" (syksyisestä karistustuulesta, 
omat syysmyrskyt, vieraat ajanmääreet).

826. "ennustua hyviä lämpöstä ilemua, etelätuulta" (etelätuulen ja lämpimien ilmojen yhteydestä).

827. "pohojanen puhaltaa" (pohjanen eli pohjantuuli).

828. "kartuul" (sivutuuli, vrt. karituuli).

829. "tuuli karjuu" (vrt. Karjunen, Karunen, tuuliin yhdistetyt sukunimet=kuvailevat tuulta, yhteen kerättynä muodostavat "koko tuulen", totemististen nimien luonteesta).

830. "se tuuloo karkeempohosesta" (karkeenpohjosesta eli koillisesta).




831. "karkeepohoine" (pohjoinen).

832. "karkutuul" (kevättalvinen myrskytuuli joka lennättää hangelle karikkeita, vrt. karutuuli, vrt. Karuksi kutsuttu luojahenki / talvivuoden henki).

833. "aika karmiast tuo tuul käypkii" (karmiasti eli kylmästi, vrt. karmutuuli).

834. "tosiaan niinku karmimalla kun se oikeen kovastip puhaltaa" (karmimalla puhaltava tuuli, äänestä vai kylmänväristyksistä annettu nimi).

835. "se om merkillii toi karmituul, ei mikää nii huhlok ku se ja silloi ol lumelkii havunneulasii nii häijyst" (huhlok=puhalla, myrskytuulien nimiä, vrt. karituuli).

836. "karmostuuli o kevättalavella ja niitä o kolome" (kolme karmostuulta, vrt. kevätmyrskyä).

837. "kyl siel on oikee itäpohja karmu" (itäpohja, vrt. koillistuuli).

838. "nii on pakkane ja tuule karmu, ei siel huoli kauva olla ulkoon" (sisälle pakottavat talvituulet).

839. "käivät tuol paimenes kevätkarmuloil kylmäl" (paheksuen, kovalla tuulella liikkumista vältellään).

840. "iha se käyp läp immeese tuo karmu pohjatuul" (käy läpi ihmisestä, tuulen voimista).

841. "tuuloo karmuittaa" (karmutuulet).

842. "karmuntuulia käy kolmet talveessa, kevävvuatta ne kai käy" (käyvät kevätvuotta, vrt. kävelevät, tietävät).

843. "kolomesta karmuntuulesta kesän tuluu ennustetaa" (ennustetaan kesän tuloa, omat vuodenvaihteet
=oikeista asioista, kuka mitäkin pitää tärkeimpänä, kevätmyrskyt joillekin maan ja vesien sulamista tärkeämpi asia, tai ehkä vaan näyttävämpi).

844. "kyllä se ny oli sitä karmusentuulta, se on nim puottanu neulasia puista" (neulasia pudottava karmutuuli).

845. "ennen ei kesä tule ennenk käy karmusen tuul" (vrt. karusen tuuli, luojahenki Karu eli Karhu).

846. "karmusten tuulia äiten aina ootti, kolomek kertoa ne tul joka keveänä" (karmutuulien odottaminen, 
omiin vuodenvaihteisiin liittyviä tapoja).

847. "sehän se karmuvamista on kun tuuloo kuivaa karmuva" (karmuva eli kariketta, kar-sanan johdannaisia).

848. "karmutuulet käy" (kevättalvella).

849. "karmutuuli se om mettänkylväjä" (karmutuulen luonteesta, levittää puiden siemeniä, toisaalta kaataa vanhoja ja heikkoja puita, luojahengen piirteitä).

850. "mihkä aikaa kevääl käyp karmutuulet, niin seittemäv viikom päästä on sulat maat" (omat vuodenvaihteet, vieraat viikot).

851. "tämon kolomas karmutuuli tänä talavena, jäijem pitäs lähtee vapun tienossa" (vieras vappu, 
oma karmutuulista ennustaminen).

852. "missäs päe se on se Siikakoski – se on tiällä kuarnailemalla" (kaarnailmalla, koillisesta tai pohjoisesta ilmansuunnasta).

853. "ihan kuarnalta tuuloo" (kaarnalta tuulee, pohjoiseen ilmansuuntaan yhdistetty kar-henki).

854. "tuullak karnuttelee" (tuulee heikosti, vrt. Karnunen).

855. "kesäh on nyt seittemän viikkoo, ku nyt on karnutuul" (vuodenvaihdetta edeltävät karnutuulet, 
vrt. kaarnaa levittävät, kaarna=kar-sanan johdannaisia).

856. "kaik karpeet karistaa" (kova tuuli, karpeet=naavat, jäkälät).

857. "enne sanottii not nii ja nii mont karpiekaristajjaa pit olla enne ku tul kesä" (karpeenkaristajat, vrt. kareen).

858. "kolme kertaa pit karpeekaristaja käyvä ja siit tul talvi" (keväiset ja syksyiset karpeenkaristajat, 
vrt. vuodenvaihteet).

859. "karpputuuli" (oksia ja neulasia irrottava kevätmyrsky).

860. "isä sano karpusen tuuliks, ko kevvääl käi kova tuul ja puottel neulasia ja oksii hangelle" (karpusen tuulet, vrt. Karpunen, Karppunen).




861. "keväih käy kolomek karpuhtuulet" (kolmet karputuulet).

862. "kolmannesta karputuulest on yhreksäv viikkoo sulaan veteen" (yhdistetään vesien sulamiseen, vrt. maan sulamiseen).

863. "rupes vähä tuullak karrailehen" (tuulia kuvailevat sanat, vrt. Karranen).

864. "kyllä se vielä karraa, sem minä sanon" (karraa eli myrskyää).

865. "se on karrannus sitä vähä menn yönä" (karrannut eli tuiskuttanut lunta).

866. "tuulla karrasi" (tuuli kovaa).

867. "tuul käänys kakko ja o semmost kako karru" (kakon karrua eli kaakosta puhaltavaa tuulta, vrt. Karrunen).

868. "karru tuuli" (kohtalainen, tarkoittanut heikkoa ja kovaa tuulta).

869. "nyk karrut kamalast viimäs yä" (karrui eli tuuli kovaa, kar-sana selvästi vanhaa alkuperää,
vrt. kantauralilaisten heimojen tuulia tarkoittavat sanat).

870. "karski tuuli" (karski eli kylmä).

871. "tuul on kylmän kartsakka" (kartsakka eli kylmä, vrt. Kartsanen).

872. "tuulen karu" (karu eli vire, vrt. kare).

873. "on niin kylmä karu ilma, semmost pohituulen karru vaa" (pohjantuulen karua eli virettä, vrt. pohjoiseen yhdistetty alkuhenki Karu).

874. "kävi väkevä itävirta, ja tuuli karutti luoteest" (karutti eli puhalsi voimakkaasti).

875. "tuultak karruuttaa" (tuulen voimakkuutta kuvailevat sanat). 

876. "siä o irä ilkeet ilmat ja kaako karvas tuuli" (ilkeänä pidetty itätuuli, karvaana pidetty kaakkotuuli).

877. "siäl on niin kylmä vihuri et oikeen naama karvastelee" (vihuri, vierailta maistuvat r-päätteiset sanat).

878. "karvilos on ku tuuljase pesä" (karvilosi=tukkasi, tuuljase=tuuliaisen).

879. "tuulta karvoo" (haaveilee mahdottomia, jumalaisia yhdistetään mahdottomiin asioihin, ihmisten kykyjen yläpuolella).

880. "välliin tullee erinomasen tuulen kans ja kassaa sen semmottiil läjjii" (tulee tuulen kanssa ja kasaa lumen läjiin, vrt. talvivuoden henki Karu).

881. "tuulta kassittaa" (tuulee kovaa, vrt. Kassinen).

882. "näkyy satavan kohta kasteheksi asti, näyttää tuo tuulem päälypuoli semmoselta" (tuulen päälyspuoli, tuulen suunnat).

883. "isop puukki katke juurest vaa poikki" (kovassa myrskyssä, jumalaiset=ihmistä voimakkaampia).

884. "sehän katko kauhiastip puitaki tuolla karisa" (myrsky karissa, vrt. luodolla).

885. "ei mitien kylvöä tehtyp pohjatuulel, ne ol katopäiviä sellaset kun ol pohjatuul" (tuulien mukaan työskenteleminen).

886. "kuakko ei kattilaan kahota, luove ei lusikkaan puhuta" (huonoina pidettyjä kalatuulia).

887. "sanotah että kakko tuul kalat hävittää ja itäkakko viäp kattilastaki" (kaakko ja itäkaakko).

888. "son tämä ranta nyt kalave ranta mennä ku on pohjastuuli" (kalave=suojaisa, tuulien mukaan liikkuminen).

889. "ei kako kauat tuul, ennenko se sata" (sateeseen yhdistetty kaakkoistuuli).

890. "ei se sit kauvaa jaksa tyvend pitää" (tyvenen eli tyynen ystävät, vrt. kovasta tuulesta pitävät tuulen palvojat).




891. "kauttioranta" (sivutuulen alainen ranta, ei pidetä parhaana kalastukseen, kalastajat=tuulien tuntijoita).

892. "siell oh hankapurje" (sivumyötäinen, purjehtimisen mukaan nimetyt tuulet).

893. "kapuvas sinne tuule piäle ja heitäv verkot" (tuulen mukaan kalastaminen).

894. "kylymää se o pohojatuuli, vaikka se käy etelästä" (tuulista keksityt vertaukset).

895. "lennätti sem pois kesen kutuva" (kalan pohjantuuli).

896. "tuuloo jotta silimät vettä keittää" (tuulen voimista, saa silmät vettymään).

897. "saapa nähä tulleeko yöksi halla, ku tuuli näkkyy kääntyvän kelekkaetelälle" (kelkkaetelälle, 
kelkkakelien mukaan nimetyt tuulet).

898. "tuulta on keltasenaa" (keltasenaan, tuulee kovasti).

899. "lählettiin kenkkiä Pohjostel lahlest, ei tarvinnut tehläm mitään" (kenkkiä=voimistuvaa myötätuulta, 
vrt. Kenkkinen).

900. "illal itä kenkii" (itätuulen yöllisestä voimistumisesta).

901. "on niin navakka tuuli, jottei näin kepeen miehen keparat taho muassa pysyy" (tuuliset päivät, 
tuulen palvojien pyhää aikaa).

902. "kiireppä teillä on ja viellä kerkijätte mutkiakin tekemään sano Sintu-Anti tuulispäälen" (tuulispäille puhuminen, eläviä olentoja).

903. "onhan sitä kerijennyt tuulej ja tuiskun nähä" (omia ajanmääreitä, tuulen palvojat=ymmärtävät aikaa tuulien ja tuiskujen mukaan, päivän palvojat päivän mukaan, kuun palvojat kuun mukaan, jokaisella jumalaisella "oma aikansa").

904. "ee tämä oop pitkäaikanen, kertoo se sen" (kertaa eli toistaa, tyventä seuraavasta kovasta tuulesta).

905. "tuultak longottaa jo tuolta etelän suunnalta, suattaa siitä ruvetak jo kesittymään" (etelätuulen ja kesäntulon yhteydestä).

906. "se tuul vähä jot se vene ei kestänt oikei paikoilloa" (tuulella kalastamisesta, tuulta vastaan elämistä).

907. "ijän kesä, ijän talavi, ijä ilimat ilikeemmät" (ilkeänä pidetty itätuuli, vrt. ilkiöiksi kutsutut henkiolennot).

908. "sielon tuul kesän puolella" (kesän puolella eli etelässä).

909. "sielä nyh koa pohjanen pannee, ei tarkene ennää kesäheikin kampheila" (kova pohjantuuli, tuulen mukaan pukeutumisesta).




910. "kesämoam peältä tuulloo" (kesämaan päältä eli etelästä, vrt. kesämaa johon lintujen uskotaan lentävän syksyllä).

911. "se kun kesämyrsky tul, eikun tuulijjainen kuato nurin" (puita kaatava tuulijainen).

912. "sielä nyt puhaltelee oikeen kesätuuli, kyllä siittä nyt kesä tulee" (kesätuuli eli suvituuli eli etelätuuli).

913. "vähää eestä, keulahangan tuulta, sivuvastaista purjetuulta" (keulahanka, purjetuulien nimiä).

914. "souvvahhan sinä keulahangolla" (keulahankaisen suuntaan).

915. "se on kuluku semmosta vastahankalaa ko tuulee keulahankanee" (keulahankanen eli sivuvastainen tuuli).

916. "keolavastanen" (suoraan edestä puhaltava tuuli).

917. "tuuli käyttää vettä" (käyttää eli kävelyttää, tuulen ja veden läheisistä väleistä).

918. "kyl siit ny taitaa tul pakkane yäks ko luaretuuli on kevässy taevaan kannen puhtaaks ja se on niin kuulakas" (luodetuulen voimista).

919. "kevätahu" (kova ja kylmä kevättuuli, vrt. Ahunen).

920. "kesäahva keväahvam päälä" (sanotaan kovasti päivettyneelle, keväiset ahvat eli ahavat, vrt. volgalaisten ava-jumalattaret).

921. "keväthoahmut ja ei ole hyvät oraille, pohjahoahmut" (hahmut eli ahavat, kevättuulien nimiä).

922. "kevätkoahmu" (kahmu=kylmä kevättuuli, vrt. hahmu, ahmu, ahu).

923. "kevätpöjöt" (kylmät ja navakat kevättuulet).

924. "kävätuul aamust, syystuul ehtost" (tuulien ja vuodenaikojen yhteydestä, vrt. vuodenaikojen mukaan nimeäminen).

925. "kevättuulilla ov valakeasta aeka varttumine" (vahdittava valkeaa, tuulen ja tulen läheisistä väleistä, 
lietsoo tulta).

926. "kevätuleet" (tuleet eli ahavat).

927. "kevätvinkka" (kylmä kevättuuli, vrt. obinugrilaisten v-alkuiset sanat, vrt. wind).

928. "sitten o hyvä keväämmerkki" (itätuulella syntyvä maaliskuu, tuulien, kuiden ja vuodenaikojen yhteydestä).

929. "tuo tuulijaine juarii nuo koivut nuri" (jaarii eli kiskoo koivut, tuulijaisen voimista).

930. "itätuuli om pitkäjaksonen" (jaksonen eli kestoinen).

931. "mil tuulel kuu syntyy ni ensimäine korttel sitä tuulta jatkuu" (tuulien ja kuun syntymisen yhteydestä, kortteli=neljännes).

932. "pohoine kuultaa, kevättä jatkuu" (pohjonen kuultaa, kylmää tuova pohjantuuli).

933. "jauhaa vastapäivään taas tuulta, ei siittä tuuk kunnon kalailimaa" (tuulen suunnan ja kalailmojen yhteydestä).

934. "itä ei heität tuulemasta ennen ku sattaa" (sateeseen yhdistetty itätuuli).

935. "jotta mikä siinä oj jotta se suapi semmosej jaurakan, jotta misttee suapi semmosej jauhamise alun" (tuulispään ihmettelyä).

936. "sielä on tuuli jos tuisku, pyry jos saje" (tuulet ja tuiskut).

937. "tuuli johhaeloo" (johailee, tuulen ääniä).

938. "kyllä siitä tuuli tulloo kun tuolla laella jo puissa johisoo" (puissa johiseva tuuli).

939. "tuulenjohu kuultaan" (johua eli johinaa).

940. "kerran tuuliaispää paiskas jokisillav vetee" (tuuliaispään voimista).




941. "tuuli on jokkooseen kaavellu naavan" (jokkooseen eli polulle, tuulen töitä).

942. "katso kui löi jolaks tuulen äkkistä" (jolaksi eli joleaksi, vrt. koleaksi).

943. "jolakaltahan tuo tuntuu tuuli" (jolakka tuuli, kesällä helpottaa elämää, talvella vaikeuttaa).

944. "kauhian jolehta tuuli nyt käy pohojosesta" (jolehta=kolkko, viileä).

945. "voe kuj jolottaa kylymäst tuullat tuolta pohosesta" (pohjantuulta inhoavat, vrt. lämmöstä pitävät).

946. "kuv vähän tuultaj jonkottas, niin kala söes paremmi" (kalastajat=tuulen tuntijoita).

947. "tuulee lujastij ja yhtä jontova" (yhtä jontoa=tasaisesti, voimakkaasti).

948. "tuulla jorkasee pohjasta" (tuulen suunnan tunteminen).

949. "kyllä se tuultan nujus jotenniik kovast" (tuulla nujusi, tuulta kuvailevat sanat).

950. "siellä on aeka kova tuuli, ja se tunttuu, jotta se ylttyy" (tuulen tunteminen, helpottaa elämää).

951. "juho käypi tuosta nurkasta" (juho=viima, veto, vrt. Juho).

952. "kyllä sielä juho käypi, tuntuu että läpi tuulee" (tuulien nimiä, vrt. uhotuuli).

953. "on niin juilakka tuuli että ytimhin asti tuulee läpi" (juilakka eli pureva).

954. "ei ennen nuij jumala tuulluk kun nyt tuulloo" (jumalaksi kutsuminen, vrt. tuulen jumala, 
jumala=juma=taivas).

955. "se meni kuj jumalan tuuli" (vrt. taivaan tuuli).

956. "tuulenkopraksi sanotaan kun on semmoset juoluvat yli taevaan" (juoluvat=juovat, pitkät pilvet, tuulenkoura).

957. "tuulenkynsiä melkhen oj ja juontheja" (tuulenkynsiä ja juonteita eli juovamaisia pilviä,
tuuli=kynnellinen olento, vrt. petolinnut).

958. "siell on sisäs sellai juttura, johka se tuulempesä siit tulee" (tuulenpesän rakenteesta).

959. "sinnen niin lujjaan juuttunna" (tuuli juuttunut pohjoiseen, uskotaan olevan siellä mistä tuulee).

960. "nyt jykkeestit tuulloo" (jykeesti eli kovaa).

961. "jymäkkä" (kova tuuli).

962. "käi jyry tuuli tänäpä" (jyry tuuli, jokainen tuuli erilainen).

963. "sieltä mistä jyräs tulloo niin sinnek keäntyy tuul vaikk o ihan tyyn" (jyräs eli ukkonenko, 
vrt. jyräs=maininki).

964. "tuuli kais se siälä jyskii" (ovien paukkuessa, puhutaan kuin elävästä olennosta).

965. "pitää oikei sellasej jysählöksen, ku se oikei riipasee" (puuska riipasee, tuulen voimista).

966. "tuule niät seinä jytisevä" (oudolta tuntuva neliskanttinen rakentaminen, tuulen vastaista=vierasta).

967. "siellä nyt tuultaj jytältää niin kovasti" (tuulen päivät, tuulen palvojien pyhiä päiviä, vrt. virtauksissa 
liitelevät linnut).

968. "jähäkkä" (rajuilma).

969. "o jälp pohituul ja nin kylmä viuhka" (tuulet ja viuhkat, jälpeä=kova).

970. "tuul vei venettä alaspäin tuule jälkee" (tuulen jälkeen).




971. "sielon tuuli virkkunu ko jäneksiä näkyy pitkim merta" (virkkunut=kiihtynyt, jäneksiä=vaahtopäitä, 
vrt. Virkkunen).

972. "kumartavat kuusel latvat, järisövät järver rannat, mikä seun.. seun tuuliaispää" (tuulesta keksityt arvoitukset).

973. "oli moahankoato tuuli ei kun järisi vaem metässä" (maahankaato tuuli, puita kaatava myrskytuuli).

974. "niij ja kun se tuuli järkijhän vasthan" (tuuli järkiään vastaan, koko matkan, väärältä tuntuva tuulta 
vastaan eläminen).

975. "järvtuul" (kylmää, idästä puhaltava järvituuli).

976. "tullaj jässäyttääp pohojanee" (pohjanen eli pohjantuuli, nousee äkisti).

977. "itä ei jätä satamata" (sateeseen yhdistetty itätuuli).

978. "tuul jättää" (jättää eli tyyntyy).

979. "rupes jäyhistään tuulemaan tuolta etupohjosesta" (etupohjosesta=pohjoisen ja idän väliltä).

980. "siellä käy nyt jäyhä tuul ijästä, se on nii kylymeä että se käy ytimii" (ytimiin käyvä itätuuli).

981. "ei sitä kaekki tuulet heiluttele" (vankasti rakennettua majaa, oma rakentaminen=muodoltaan pyöreää, tuulta myötäilevää).

982. "nie pohjatuulet jielyttie järvekki" (jäädyttää järvenkin, talven tuloon yhdistetty pohjantuuli).

983. "se ei ok kaukaa nyt tuo pohojanen ko se ei jähytä ilimaa" (pohjantuuli, ei ole kaukaa, tuulen voiman ja tulomatkan yhteydestä).

984. "jeämerem peältä tuulloo" (jäämeren päältä, pohjoisesta).

985. "jääperällä on tuuli" (jääperällä eli pohjoispuolella).

986. "jääpuolelta tuulee, kylymältä puolelta tuulee" (jääpuoli eli kylmän puoli, pohjoinen).

987. "tuul ajanu hirmuse suuren jiäromppeen selältä päi" (jäitä ajava tuuli).

988. "ja pohjastuuli on kaikhiin kylmin ku net on jäävuoret niin lähelä" (jäävuoret eli jään peittämät tunturit, pohjantuulen kotipaikkoja).

989. "pittää vaan ninko semmosta jölsää tuulta" (jölsää eli viileää).

990. "kaippamar se myrsky siittä saretta hiaroo" (sadetta hierova myrsky).

991. "pohjatuul kaahaa kalat pois täst pohjast" (tuulen voimista, vaikuttaa kaikkien eläväisten elämään).

992. "tuulla kaahistaa sielä taas aika lailla" (tuulla kaahistaa, vrt. Kaahinen, Kahinen, tuulen suvut
=tuulta kuvailevia sanoja).

993. "tuulla kaahkasee" (tuulta kuvailevat sanat=tuulen kieltä).

994. "kun tuuli vastaan kahalaa aurinkuva, eij ooh hyväksi ilimaksi" (kahlaa vastaan aurinkoa, 
tuulen ja auringon yhteydestä).

995. "kyll ei se kesä het tule, jos tämmösiä koahmuja kesteä" (kaahmuja eli kylmiä kevättuulia, 
vrt. kahut=yöpakkaset).

996. "se on nykki sinnek kahnassu ittensä tuone lujeppohiasele" (kahnaissut itsensä luodepohjoiseen, 
liikkuu=elää).

997. "kaahottelin siin tuulia taivait" (tuulia taivaita, tuulesta keksityt sanonnat).

998. "tuul on kakon kuril" (kaakon kurilla).

999. "pohi pohjatone, itä iankaikkine, kako kaik voitta" (pohjois, itä ja kaakkotuuli).

1000. "eik kako lakka ennen tuulemast, ennenku se sata" (sateeseen yhdistetty kaakkotuuli, vrt. itätuuli).




1001. "joo kaaolla se on tuuli ny" (tuuli kaakolla, olinpaikan tunteminen).

1002. "ilimanhenki on menny kakoohin" (ilmanhenki mennyt kaakkoon, tuuli=ilman henki).

1003. "ei siittä ny hallaa tu kut tuuli on keentynyk kakoon" (tuulen kääntymisen ja lämpötilan yhteydestä).

1004. "ei kaakko kauan satamati tuule" (sadetuulet, vrt. tuiskutuulet).

1005. "kun se kaakkooj ja mereen kääntyy, niin sillon kyllä saa kaloja" (mereen eli etelään, meri=yksi rantalaisten ilmansuunnista).

1006. "kaakko vie kalat merest, itä vie kattilast, luolepohjai vie lusikastakii" (kaakko, itä ja luodepohjainen, kalaonneen yhdistäminen).

1007. "ku kakust tuulee, nin ei tul mitää kaloja" (huono kalatuuli).

1008. "illast itä väkkii, aamust kakko karhovaa" (väkkii=voimistuu, kakko=kaakkotuuli, karhovaa=nousee, 
vrt. Karhonen).

1009. "mää pois järveltä, kaakko möyrii jo" (kaakko möyrii, tuulen mukaan eläminen).

1010. "kausta tuulee" (kausta eli kaakosta, vrt. Kaustinen).

1011. "ei kakolta kaovan tuule, kun jo satteen saapi" (sateen saava tuuli).

1012. "koakointuulta" (kaakoin, vrt. kakon, kaon, vrt. kadottaa eli kaottaa).

1013. "tänäpä on tuuli kakost" (kakotuulen päivät, vrt. kadottavan tuulen).

1014. "tuuli on kaakkooses" (tuulen suunnan tietäminen, vaikuttaa omiin elinkeinoihin).

1015. "ei kakoonen kauvvaa satamatat tuule" (kakoonen, kako=kao).

1016. "kaakkostuul oli huano suunta" (kalastuksen kannalta).

1017. "itätuul ja kaakkolaineet hakkaa vastaa, sano virolaiset ennen" (oma tieto ja kuultu tieto).

1018. "kakkoranta kohisee" (tietää kovaa tuulta).

1019. "kakkotormim peräst sit kaloi pesee" (tormin eli myrskyn perästä, tulee kaloja matalikosta).

1020. "kakotuul viä kalak katlastaki" (kalat vievä tuuli).

1021. "kakotuul taivan tuhri, luaretuul taiva luutti" (tuhrii=tuo pilviä, luutii=vie pilviä pois).

1022. "ko lähti siält kakotuulel ni se oliki hiipoot" (hiipoot eli kovaa hommaa).

1023. "täm onkin kakotuulelta suajas" (tuulensuojaiset paikat).

1024. "eikä kakotuulella tarttek kalastiim mennä" (ei kelpaa kalastukseen).

1025. "tälläisii kakkotuulii kuv viäl pitää niin eivät meijäm pääs reisust koti ensinkään" (ei kelpaa matkaamiseen).

1026. "ei kakkotuul kauvan kestä" (lyhyt tuuli, vrt. sadetuuli).

1027. "kaakkotuuli on kajettuuli" (vrt. kadetuuli, tuuli jolloin työnteko epäonnistuu).

1028. "kyllä se Lipon selkä nyn nin möyryää, ette sinne o hyvä tällä kaakontuulella mennä" (tuulta vastaan eläminen=ei ole hyväksi).

1029. "itätuul ja pohjatuul ja kakontuul ei sovi täh" (ei sovi tähän työhön, jokaisella työllä aikansa).

1030. "tuuloo nin kovasti että puut koaristuu" (tuulen voimasta).




1031. "tuul on kuarnampohisessa" (kaarnapohjoisessa).

1032. "kuarnapohjone" (puun puoli johon kasvaa paksuin kaarna).

1033. "päivänlaskupohonen, halakpohonen, kuarnapohonen" (kolme pohjoista ilmansuuntaa, halak=halki).

1034. "kuarnapohonen kun tuuloo, se on kylömä jo" (kylmä tuuli).

1035. "tuuloo kuarnapohuselta" (kaarnapohjoiselta eli koillisesta).

1036. "ei nyt kaloja sua kun tuul on kuarnapohisessa" (huono kalatuuli).

1037. "kaharen kaarnatuulem perästä tuloo talvi" (kaarnatuulen=kaarnoja lennättävän myrskytuulen).

1038. "kaarnatuul senkuv viheltää hangem pintaa" (hangen pintaa viheltävä tuuli).

1039. "kevväällä pitäs ollak kolome merkkituulta koarnatuulia" (keväiset kaarnatuulet).

1040. "kaarnatuuli ku tulloo niih yheksä viiko perästä maa pälävii" (enteilee vuodenvaihdetta, lumesta maahan, talvesta kesään).

1041. "sitä ei kaikkina vuosina ookkaan sitä kaarnatuulta" (kevättalvista myrskytuulta, jokainen kevät erilainen).

1042. "tuulen kuarrek" (tuulen ja tyynen rajakohta järvellä).

1043. "piän tuulenkaaru joo käy siält" (kaaru eli vire).

1044. "kaarutta tommotto hiljaksillas vaa" (tuuli kaaruttaa, karehtii vedenpinnassa).

1045. "kakko ei jätä kaatamatta" (kaatamatta eli satamatta, vrt. kaatosade).

1046. "tuuli koataa savum millon ittääm millon länteen" (vrt. silmiin tuleva savu).

1047. "kaohean koateikon se viimmeöenen ilima teki" (ilma=myrskytuuli, teki kaateikon=kaatoi paljon puita).

1048. "kalettuuli viä kalak kupistaki, se on kylmä haara" (kylmähaarainen kadetuuli, vrt. kaakkoistuuli).

1049. "kalettuulella ei piläv verkkoo ens kertaa kastella" (kale eli kadetuuli, ei sovellu töiden aloittamiseen).

1050. "se on semmonen kalettuuli se pohjatuuli ja itätuuli" (kylmät tuulet).

1051. "kaakkotuuli on kajettuuli" (vrt. kadottava, vrt. kuun kadepäivät).

1052. "se on taas kakassu vähän luojetta että vesiki on järvessä ihan rapapuurona" (kakassut luodetta, myrskynnyt luoteesta).

1053. "niin kauvan tuuli kakoo kun sataa" (kakoo eli puhaltaa kaakosta, vrt. Kakonen).

1054. "ei tullene kessää ollenkha ku pohjanen kakkoo yhekshen" (pohjantuuli kakkoo yhtenään, 
vrt. Kakkonen, tuulen sukuja).

1055. "tuul kahattele sillon tällö puskitte välist" (tuulen elämää).

1056. "oikein kattoin perähäin polulle olko siel mikää, mu tuul se vaa kahahtel puskis" (tuuli vaan, 
tuttu seuralainen).

1057. "se on kahnassu ittensä tuone lujeppohiasele" (tuulen olinpaikan tietäminen).

1058. "aamun kahanusa kävi ulukona tuulta nuuskimasa" (tuulen nuuskijat).

1059. "kaippa se myrsky siittä saretta hiaroo" (tuulen ja sateen yhteydestä).

1060. "tultiin tuulen kaihteessa koko matka" (kaihteessa eli suojassa).




1061. "itä illast väkkii, kakko kaikepäivähine" (itätuuli=iltatuuli, kaakkotuuli=päivätuuli).

1062. "iili se o sellane iilispää ku monta kertaa tulloo oikei koval tuulel kaijalt vaa jottei oikei levijält" (iilispää=ukkosmyrsky, myrskytuuli).

1063. "mahtaaks ruvetak kaivamaan sateen" (kaivamaan sateen, tuuli).

1064. "kais se tuuli siittä taas sateen kaivaa" (sadetta kaivava tuuli, vrt. kaipaava).

1065. "se kaivaa saletta, kun kaakost tuulie" (hämäläiset tuulen tuntijat).

1066. "kyl se taas jotah kaivaa saret" (kaivaa saretta).

1067. "tuuli kaipaa saretta" (kaipaa eli tietää).

1068. "kyllä se tuuli rupes kaiveleen saletta, kun tonne kaakkoon käänty" (tuulen kääntyminen, 
tietää säänmuutosta).

1069. "se kajautti tuule pohosee ja se kuukauvve kannatti Saemoo jeä" (kannatti Saimaan jää, pohjantuulen tuomat jäät).

1070. "kalat om pohjatuulta kaijjeessa" (kaijeessa eli piilossa, tuulen voimista).

1071. "tuulou duhaittau" (tuulen ääniä, vrt. Duha=Juha).

1072. "sybieh tuulou" (rajusti).

1073. "zärbelöd vestetäh eäre parrez, tuulen koadahuu" (veistetään sälöjä tuulen kaatamasta puusta, 
tuuli=yksi jumalaisista, kaikki mitä koskettaa pyhää).

1074. "tuulou suurattau kovah" (tuulen ääniä, vrt. Suuranen).

1075. "suvemba keändih tuuli" (suvempaan eli etelään, tuulen kääntyminen).

1076. "suvemban tuuli oli egläi" (uusi päivä, uudet tuulet).

1077. "suvettavu tuuli" (suvettavu=lämmin, etelästä puhaltava).

1078. "suvettavaz on tuuli" (suvettavassa eli etelässä).

1079. "suvesta tuulou" (tuulen suunnan tunteminen, tärkeää luonnosta eläville).

1080. "tuuli on suves" (on suvessa, tuulee sieltä missä on).

1081. "suvi tuulistih" (suvi eli etelätuuli, Suvi=etelätuulen aikaan syntynyt).

1082. "tuulen käändi suveh" (tuulen kääntyminen).

1083. "suvespäi tuulou" (suvesta päin, etelästä).

1084. "suvi ku lumem panoo, pohjani kiinitteä, se on jälgimäni lumi" (suvituuli panee lumen, pohjantuuli kiinnittää).

1085. "suvi sudre ei tuule, vihmuu" (ei tuule turhaan, tietää sadetta).

1086. "kuni suvie tuullou, ga sini poudoa älä vuota" (sateeseen yhdistetty suvituuli, vrt. tuulettomat poutapäivät).

1087. "suvikoiline" (suvikoillinen eli kaakko).

1088. "suviluodehine tuuli" (lounaistuuli).

1089. "suviluodehez on tuuli" (suviluoteessa eli lounaassa).

1090. "suine tuuli on" (suinen eli suvinen, su-sanan johdannaisia).




1091. "suvizez ilmaz on tuuli" (suvisessa ilmassa, vrt. lainasanalta maistuva suunta).

1092. "suviine tuuli" (suvinen eli lämmin).

1093. "tuuli on suvipuolel" (suvipuolella, vrt. pohjanpuolella).

1094. "tuuli suvistuo" (suvistuu eli kääntyy eteläiseksi).

1095. "suvituuli tuou kezän" (kesäntuoja, vrt. pohjantuuli=talven tuoja).

1096. "suvituulda tuuloo puhavuttoa yhteläistä, liennäkkäistä" (suvituulen ystävät).

1097. "hyvä tuuli kalua tuomah suvituuli olis" (hyvä kalatuuli).

1098. "suvituul ei pitkäh ilmai tuule, raviah vetty löydäy" (sateeseen yhdistäminen).

1099. "suottozeh tuulou, ei äijäldi, pitkäzeh da hillakkazin" (tuulee suottoseen, pitkään ja hiljaa).

1100. "surematoi on, eleä kui tuules" (elää kuin tuulessa, huoletta).

1101. "midäbo sie suret, elä kui tuules" (elä kuin tuulessa, jumalaiset=omien arvojen ilmentymiä).

1102. "tuuli sumiu" (sumii eli humisee, vrt. Suminen).

1103. "tuulou sumizou kulleh" (tuulen kuunteleminen=tuulen palvomista, luonnonusko=luonnollista, 
tulee luonnostaan).

1104. "seä sumistui, tuutsan loadi" (tuutsan eli tuiskun).

1105. "suojostui tuuli" (suojostui eli heikkeni).

1106. "suojotuuli ei kosk emäten, on tuulen vastal mitahto" (ei koske emäten, suoraan).

1107. "tuuloni jumalan luoma, siätämö sulo jumala" (säätämö sula jumala, tuulosen toisintonimiä, 
vrt. sää=ilmanhaltija).

1108. "tuuli sumahutti merdy" (tuulen ja meren läheisistä väleistä).

1109. "tuuli puuloi sumaittau" (tuulen ja puiden läheisistä väleistä, vrt. Sumanen).

1110. "koillini tuuli on vihmatuuli" (vihmaan yhdistetyt tuulet, vrt. ilmojen kääntyminen).

1111. "tuulen suhu" (vrt. Suhunen, tuulen suvut=tuulta kuvailevia sanoja).

1112. "lehet suhissah tuulel" (tuulen ystävät).

1113. "kylmäd lehtet suhizou tuulel" (kylmät eli jäiset, vrt. talviset haavat).

1114. "tuulemah rubiaa, vongutah" (vonkuva tuuli).

1115. "tuuli sovat kuivas sordi" (pudotti kuivumassa olleet vaatteet, jumalaisten luonteesta, voivat helpottaa ja vaikeuttaa elämää).

1116. "tuuli sortau" (venettä vinoon).

1117. "solouniekku, suvi da randusuvi ne om parahat tuulet" (suvituuli ja rantasuvi, soloiniekku=lounaistuuli, lainasana).

1118. "solouniekk om merituuli" (mereltä puhaltava lounaistuuli).

1119. "tuulemas sohahtih" (sohahti=alkoi äkisti).

1120. "tuuli sohizou" (tuulen ääniä).




1121. "tuuli sohizuttau pertin seineä vas" (pirtin seinää vasten).

1122. "tuulen sohu" (tuulen kieltä, vrt. Sohunen).

1123. "tuuli sohou" (sohoo eli sohisee).

1124. "tuuli soijutti puuloi koadoi" (soijutti eli heilutti).

1125. "tuuli on lounatpäiväz, ei ole soamois suves" (saamoissa suvessa=ihan etelässä, päivän suunnissa oleskeleva tuuli).

1126. "suamois pohjazez on tuuli" (saamoissa pohjasessa, saama).

1127. "tuuli smutkuttau puun ladvoi" (taivuttaa, mutka=lainasanako).

1128. "tuulele vastah ei sua puhoa" (puhua eli puhaltaa, tuulen pyhyydestä).

1129. "katso kulleh toandoi sliehkutti tuuli, nygöi vai vähäizel lekutah varvad" (sliehkutti=liehutti, lekutah=liikkuvat, varvad=oksat).

1130. "tuuli sobii sliehkuttau" (sopia eli vaatteita).

1131. "sivu tuulet tuulkah, kohti päivä paistakkah" (jumalaisten puhuttelemista).

1132. "tuuli jaguali pilvet sinne tänne" (pilviä jakava tuuli).

1133. "sipa tuuli" (sipa=viisto, vino).

1134. "sipatuuleh mänöv" (sipatuuleen eli laitamyötäiseen).

1135. "sipko tuuli yöl rytkytti" (sipko=äkkinäinen).

1136. "tuulel vezi silmis lähtöy" (tuulen voimista).

1137. "tuuli loadi segehen ilman, rojinnougo halla" (laati seesteisen ilman, tietää hallaa).

1138. "suuren tuulen vai siilahuttanou nygöi" (suuret tuulet, vrt. Siilanen).

1139. "tuulen siimekses" (siimeksessä, vrt. suojassa).

1140. "verkot tuuli segaloitti" (ilkikurinen tuuli, villi jumaluus, vrt. nuori).

1141. "tuulel selakui vezi" (selakui eli sekoittui).

1142. "selgiesti tuulou, ei tuuttsoa eigo vihmoa" (selkeä tuuli, ei tuiskua, ei sada).

1143. "tuuli viem pieksi kaiken savizekse" (tuuli pieksi veen saviseksi, vaikuttaa moneen asiaan).

1144. "tuuldu punaldelou seilahuttelou" (punaldelou=pyörittää, seilahuttelou=tuulahtaa).

1145. "tuuldu vähäl seiloau, ei äjjäl tuule" (seiloaa eli henkii, vrt. Seilonen, Seilanen).

1146. "venehty seiluttau lujah, tuulou kovah" (seiluttaa venettä, vrt. seilata).

1147. "konza sattu pitkäzet tuulet, pidi vuottua pitäldi" (vuottaa eli odottaa pitkään, tuulen mukaan elämistä, oma eli kiireetön elämä).

1148. "toandoi hoavaskendeli helvetä tuuli, nygöi järillez zaberih" (toandoi=äsken, zaberih=puhkesi, 
tuulen helveneminen, vrt. tyyntyminen).

1149. "tuuli puuloi sataittsou" (sataitsoo eli heiluttaa).

1150. "tuuldu sahahutti" (tuulen ääniä, vrt. Sahanen).




1151. "tuulen sahineh" (sahituuli).

1152. "tuuli lehtie sordoa sahizuttoa" (lehtiä sortava tuuli).

1153. "tuulen sahu" (vrt. Sahunen, tuulen sukuja).

1154. "saihakko tuuli" (saihakko=viileä, kirpeä).

1155. "saihakasti tuulou" (viileästi).

1156. "tuulemah röhiendyi" (röhientyi, elävä olento).

1157. "jeähilut matkatah, kons suves tuulda röngähytteä" (jäähiluja liikuttava suvituuli).

1158. "tuuldu röngähytti, kai lastut pihal hyppi" (lastut hyppivät pihalla, tuulen leikillisestä luonteesta).

1159. "helmat tuuli ryöhähytti korvil" (jumalaisista leikillisin, vrt. nuorin).

1160. "tuuloo ryömii, kai topad vedelöö" (ryömii=tuulee kovaa, topat=roskat).

1161. "tuuldu ryömeäy tänäpäi" (tuuliset päivät).

1162. "tuuli ryömäi, bokalleh olimmo menemäz" (bokalleh eli kyljellemme, tuulen voimista, ihmisiä voimakkaampi).

1163. "tuulou riuhtaillen, rytkytellen" (tuulta kuvailevia sanoja).

1164. "tuulel venehty ryöhkyttäy" (veneilijät=tuulen tuntijoita).

1165. "tuuloo rylleäy" (ryllää, tuulee kovaa).

1166. "tuuttsa tuli ragehen gera" (tuuttsa eli myrskytuuli, vrt. tuisku).

1167. "äijäm pani raistuuttsu, hätken aigoa tuuttsai" (raistuuttsu eli raetuisku, kesäiset ja talviset tuutsat).

1168. "tuulem pohjazeks keändi" (kotipohjanen).

1169. "rohahutti tuuli, tulen viritti" (tulen virittävä tuuli).

1170. "rohakko tuuli" (navakka).

1171. "toivoin tuulen tuulovakse, meren rannan roikkavakse" (tuulen sanoja).

1172. "rohvakko tuuli" (rohvakko=kova, navakka).

1173. "rohvistui tuulemah" (tuulen yltymistä kuvailevat sanat).

1174. "roiskahtav vetty veneheh, ku äjjäl tuulou" (tuuli varoittaa, aika siirtyä kuivalle maalle).

1175. "tuulel jällel pilvie rubiou roiskendelemah" (rupeaa syntymään pilviä, tuulen jälkeen).

1176. "hoi koiline, peästä randah, tuule vähembäl nygöi" (koillistuulen puhuttelemista, elävä olento).

1177. "tuuli oli koatam puita ristih rastih" (tuulen voimista, kykenee tekemään ihmeitä).

1178. "tuulen keändyhyy ristallod roih" (tuulen kääntymisestä syntyvät ristiaallot).

1179. "tuulou riuhtailten, rytkytellen" (vrt. riuhtoen).

1180. "riuhtojen tuulou" (riuhtova tuuli, vrt. puuskainen).




1181. "on tyuni siä, ei riuhtuotse" (tyyni sää, tuuleton).

1182. "vei pyyhällytti koko ser rintien" (pyyhällytti rinteen, tuulispää, vrt. kaatoi puut).

1183. "tuuldu riehaskoitti, soapkam peäz otti" (otti saapkan eli lakin päästä, tuulen luonteesta).

1184. "tuuldu riehkailou" (tuulee puuskittain).

1185. "tuulou riehottau" (riehottaa eli tuulee navakasti, vrt. riehua).

1186. "riemakko tuuli" (navakka, vrt. riemu).

1187. "tuuli röyhyttäy tukkii" (röyhyttää eli liehuttaa hiuksia).

1188. "röyzäkästi tuulou" (röysäkästi=kylmästi, kovasti).

1189. "tuuli sobii remsuttau" (sobii eli vaatteita, tuulessa kuivaaminen, auttaa ihmisiä monella tavalla).

1190. "rubiou tuulda reuduomah" (tuulemaan puuskittain).

1191. "min tuuli ravenov, sen veneh matkoa vähentäv" (ravenee eli kovenee, vastatuuleen liikkuminen
=tuulta vastaan elämistä).

1192. "ravia on tuuli, ei saa peessä" (ei saa päästä, joen yli).

1193. "ylen on ravie tuuli, kai moa muurin keändeä" (kääntää maan nurin, tuulen voimista).

1194. "tuulou raviah" (kovaa).

1195. "tuuli reimahuttau oven selälleh" (tuulen luonteesta, leikillinen olento).

1196. "kolka silloin koilistuuli kum mie riihessä remajan" (kolkkaava koillistuuli).

1197. "a ku tuulou, sid on rauduvilu" (rautavilu eli hyytävä vilu, vilut pakkastuulet).

1198. "ravakko tuuli" (ravakko eli kipakka).

1199. "vilun ravakka" (kylmä ja tuulinen ilma).

1200. "ramakko tuuli" (tuulen kovuutta kuvailevat sanat).

1201. "toizeh randaa keändih tuuli" (tuulen kääntyminen, rantalaiset=tuulen tuntijoita).

1202. "randusuves tuulou" (rantasuvesta eli kaakosta).

1203. "randusuvi tuulou" (rantasuvi eli kaakkoistuuli, tuulien nimet=paikallisia).

1204. "raittihit tuulet" (ilman raitistaja).

1205. "toivoin tuulen tuulovakse, merer rannar raikuvakse" (tuulen toivominen).

1206. "raju rannalla ajeli, vezi pitäksi vedeli" (raju eli rajutuuli).

1207. "nosti tuulen tuppurihi, ilman raivohon rakenti, viijä viiletelläksensä" (tuulen eli ilman raivon).




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti