UKKO

ukko, ukoi, ukkonen (suomi, karjala, inkeri), uk (lyydi, vepsä), hukko (vatja), uku, ukk 

(viro), äijä, äijö (suomi, karjala, inkeri), ädjä (vatja), äi, äijo, äike, äikene (viro), äijih, 

äjjih (saami), bajan, pajan, päjän (saami), bia, bija (komi), dierpmis, tiermaz, tiermes

(saami), kudryr, kudar, kudargo (mari), gudiri, gudyr, gudyry (udmurtti), purgine,

purigine (mordva), toxten (hanti), paj, päi, päj (hanti), saxl, saxol (mansi), munota,

mumuunotaa (nenetsi).

1. ukkosen lyömiä ihmisiä, paikkoja ja puita pidetään 

pyhinä (ukkoselle kuuluvina).

2. ukkosen uskotaan syntyvän ylisen haltijan ajaessa 

reellään (jalaksien lyödessä pilvissä oleviin kiviin).

3. vepsäläiset kutsuvat ukkosta jumalanjuruksi, 

sateenkaarta jumalanvembeleeksi ja ukkosmyrskyä 

jumalansääksi.

4. mordvalaiset kutsuvat salamia jonin tuliksi 

(jon-dol).

5. sanan jumala alkuperää yhistetään ukkosen 

ääneen (jumina, jyminä).

6. komit tervehtivät iloiten kevään ensimmäistä 

ukonilmaa.

7. sateenkaarta kutsutaan ukon kaareksi, jouseksi 

ja viiruksi.

8. sateenkaarta ei osoiteta sormella.

9. ukonilman tapoihin kuuluu vöiden riisuminen, 

metalliesineiden peittäminen, astioiden kääntäminen 

ja tulien sammuttaminen.

10. ukonilmaa ei pelätä (jumalan tulta).

11. ukkosella ei mennä kivien tai puiden lähelle.

12. saamelaiset kutsuvat sateenkaarta ukon, äijän 

ja tiermeksen jouseksi (pajan-tävgi, äijih-tävg, 

tiermaz-joys).

13. järvien keskellä olevia saaria, luolia, kallioita, 

kiviä ja mäkiä pidetään ukkoselle kuuluvina 

(ukonsaari, ukonvuori).

14. saamelaisten mukaan ukkonen syntyy 

neljästä kovasta aineesta (päivä, tuli, vesi ja tuuli, 

toisen tiedon mukaan päivän ja pakkasen 

yhteenotosta).

15. saamelaiset kutsuvat salamia ukonnuoliksi 

(päjän-nuolla, leäima, äjjih-nuoladz).

16. saamelaiset eivät kajoa ukon lyömiin puihin 

(kierretään myötäpäivään).

17. saamelaiset pitävät ukonkiviä (päjän-keädgi) 

toisesta maailmasta tulleina (missä kaikki kivi 

sen väristä).

18. saamelaiset kutsuvat ukkosenhaltijaa nimin

Tiermes, Dierpmis ja Bajan-almmai.

19. saamelaisten mukaan Tiermes puhdistaa 

ilmaa sateellaan.

20. saamelaiset pitävät Tiermestä ailahtelevana 

haltijana (lepytellään jos äityy liian villiksi).

21. saamelaisten mukaan Tiermes ajaa takaa 

taivaallista peuraa Sarvasta (vrt. tähtikuviot).

22. saamelaiset yhistävät Tiermestä maailman 

luomiseen ja loppuun (lopun uskotaan tulevan 

jos saa kiinni Sarvaksen).

23. saamelaisten mukaan Tiermes opetti heille 

kodassa asumisen (vrt. Tiermestä palvonut

heimo).

24. saamelaiset pitävät sateenkaarta Tiermeksen 

jousena (tiirmes-jukks) ja salamia Tiermeksen 

tulina (tiirmes-tooll).

25. saamelaiset uhraavat Tiermekselle kallioilla 

sijaitsevien isojen kivien luona.

26. suurta sateenkaarta kutsutaan ukon

vempeleeksi (pienempää akan vempeleeksi,

vrt. ukon akan, haltijaperheet).

27. sateenkaaren muodosta ennustetaan 

(loiva sadetta, jyrkkä poutaa).

28. ukonilman jälkeen käydään etsimässä 

ukonvaajoja eli ukkosenhaltijan pilvistä 

ampumia kiviä (uskottu suojaavan salaman 

iskuilta).

29. samojedit näkevät salamoinnin jälkeiset 

ukkospilvet suuren linnun hahmoisena 

(ukkoslintu, ukkosenhaltijan vanhempia 

hahmoja).

30. "Ukko uljas ilman isä, vaari vanha taivahinen, 

laske maahan taivahasta, tule meille vierahiksi, 

tuo pilvi tullessas, hattarainen harvukkainen"

(sateen pyytämistä).

31. jyrkkiä mäkiä ja vuoria kutsutaan ukonvuoriksi 

(uhripaikkoja, lahjat tuohivakkoihin).

32. sateenkaaren uskotaan juovan vettä joesta 

(elävä olento).

33. ukkosta kutsutaan ukon jyryksi 

("Ukko jyräjäy").

34. sateenkaaren korkeudesta ennustetaan 

("jos lämähäkkine ze lienöy vihmoiksi").

35. salaman lyömien uskotaan kuolevan 

onnellisena (pidetty ukon valitsemina).

36. saamelaiset pitävät Tiermestä ihmisten 

ja porojen suojelijana (vrt. jonkin heimon

suojelushenki eli toteemi).

37. saamelaisten mukaan Tiermes puhdistaa 

ilmaa myrskyillään, antaa ihmisille sateen ja 

elämän ja kykenee lyömään tunturit kappaleiksi.

38. saamelaisten taruissa Tiermes "kulkee pitkin

taivaanselkää, sinisiin vaatteisiin pukeutuneena".

39. "toas vihma tulou kun ukonkoari vettä juou" 

(juo vettä järvestä, ukon eli sateenkaari).

40. taivasta palvovien noitien uskotaan saavan 

voimansa sateenkaarelta (vrt. ukkoa palvovien,

pidetty parhaina sään ennustajina).

41. udmurtit kutsuvat ukkosen emoa Gudiri-mumiksi 

(ukkos-mummi).

42. udmurtit pitävät Gudiri-mumia lämpimän sateen 

antajana (kesäsade).

43. udmurtit muistavat Gudiri-mumia aukioilla 

(kunniakseen syötyjen eläinten luut tuleen tai 

veteen).

44. udmurtit heittäytyvät maahan kevään ensimmäisen 

jyrähdyksen kuullessaan.

45. udmurttien kesämenoihin kuuluu lähteen, joen 

tai puron ääreen kokoontuminen, veden roiskiminen, 

kasvojen tuhriminen mudalla tai savella ja sateen 

pyytäminen Gudirilta, Inmarilta ja veen emolta.

46. ukonilmalla ei meluta, vihelletä tai mennä 

puiden alle.

47. udmurtit kutsuvat ukonvaajoja ilman kiviksi 

(in-kel).

48. komit pitävät kevään ensimmäistä ukonilmaa 

pyhänä (tervehditään kuin vanhaa ystävää).

49. ukkosenhaltijaa pidetään kotkan hahmoisena 

("tule ukko ottamahan, kivikynsi kiskomahan, 

kivisillä kynsilläsi").

50. ukonvaajoja kutsutaan ukon kynsiksi ("ukkosen 

kyns viiltänä puun halaki").

51. saamelaiset eivät kajoa Tiermeksen sytyttämiin 

paloihin (pyhää tulta, vrt. tulen antaja).

52. kevään ensimmäisen ukonilman tapoihin 

kuuluu kolmen koivuisen lastun vuoleminen, 

lastujen ravistaminen ja asennosta ennustaminen 

(sisäpuoli ylöspäin hyvää vuotta).

53. hantit kutsuvat ukkosenhaltijaa Toxten-ikeksi 

(siivekäs-ukko) ja Päi-ikeksi (myrskyn-ukko).

54. hantien mukaan Toxten-ike liikkuu myrskyn 

ja ukkosen hahmossa (pidetään hyväntahtoisena).

55. hantien taruissa Toxten-ike auttaa pyytäviä, 

tuo menestystä ja terveyttä ja karkottaa vahingollisia 

henkiä. 

56. hantit uhraavat Toxten-ikelle kevään ensimmäisen 

ja syksyn viimeisen ukonilman jälkeen (lahjat viedään

ulos, kumartaen pilvien menosuuntaan).

57. hantit vertaavat ukkosenhaltijaa ukkoteereen 

(tumma väri).

58. sateenkaarta pidetään ukkosenhaltijan jousena, 

maasta löytyneitä kiviaseita nuolinaan ja myrskyn 

kaatamaa metsää polkunaan.

59. hantit huudahtavat salamaa säikähtäessään 

"hiljalleen mene".

60. mansit kutsuvat ukkosenhaltijaa Saxl-taremiksi 

(myrskyn-jumala) ja Saxl-ansiksi (myrskyn-ukko,

vrt. anssi).

61. mansit pitävät Saxl-taremia ylisen henki 

Numi-taremin mustissa pilvissä asustavana veljenä.

62. mansien taruissa Saxl-tarem ajaa pilviä myöten 

mammutinsarvisilla poroillaan ("räpsäyttäessä 

ohjaksiaan syntyy salama, porojen nykäistessä syntyy 

sade").

63. "satoi Ukko uutta lunta, palvanen vitiä viskoi"

(lumeen yhistäminen).

64. "Ukon uuella lumella, palvoisen panemavilla"

(vrt. rakeet).

65. "tule Ukko ottamahan, kivikynsi kiskomahan"

(vrt. lintuhahmot, kotka).

66. "pui Ukko tulinen riihi, säkehinen säiskähytä"

(ukon tulet).

67. "anna Ukko uutta tulta, polta maat porolle"

(uuden tulen antaja).

68. "tule vettä vihmomahan, kastetta kohottamahan"

(vihman tuoja).

69. "nosta pilvi pohjosesta, toinen suorasta suvesta, 

kolmas lännestä lähetä" (pilvien haltija).

70. "pistä pilvi kynsihisi, pikkunen pisarta pirskoa" 

(kantaa pilviä kynsissään).

71. mareilla on omat haltijat ukon jyrylle (Kudertsa 

jume) ja salamoille (Wolgendza jume, vrt. valkea).

72. marit muistavat Kudertsa jumea ja Wolgendza 

jumea lehdossa sijaitsevan uhripuun äärellä 

(yhistetään sateeseen ja ukkosmyrskyihin).

73. marit kutsuvat ukonvaajoja jumalan kiviksi 

(jumen ku) ja salaman kiviksi (wolgendze ku).

74. marit kutsuvat sateenkaarta jumalan jouseksi 

(jume puge).

75. marien taruissa sateenkaari juo vettä joista 

ja järvistä.

76. marien mukaan ilmoja on yhtä monta kuin 

sateenkaaressa värejä.

77. marit muistavat aamu-usvaa (er-tutra) lehdossa 

annetuin juomauhrein (toivotaan nousevan ylös ja 

satavan kasvien iloksi).

78. marit kutsuvat aamu-usvan haltijaa Tutra-jumeksi.

79. marit kutsuvat sateenhaltijaa Jur-orzaksi ja 

Jur-jumeksi.

80. "oi Ukko, yli-jumala, tahi taata taivahainen, 

nossas pilvi luotehelta, toinen suurelta suvelta, 

kolmas kohta koillisesta, nepä yhteen yhytä, 

lommakkohon loukahuta" (kolme ukon  

suuntaa).

81. "noin luonto lovesta nouskoon, haon alta 

haltiani, kuin nousee jumalan ilma" (luetaan 

kevään ensimmäisen ukonilman aikaan).

82. "iski tulta Ilmorini, välkytteli Väinämöini, 

kolmella kokonsulalla" (salamoita kutsutaan 

kotkan suliksi).

83. kevään ensimmäistä sadetta pidetään 

puhdistavana ja pyhänä (otetaan talteen, 

pestään kasvoja, seisotaan sateessa).

84. komien mukaan maailman alussa oli vain 

pilviä joista alkuhenki Jen mursi salamallaan 

osan (ilma maata vanhempi).

85. hantien mukaan ukkosella on oma 

lilinsä eli henkisielunsa (kuinka muuten 

voisi liikkua).

86. hantit kutsuvat sateenkaarta jouseksi 

(joxol).

87. sanan pilvi muotoja ovat pilvetön, pilvinen, 

pilves (siimes), inkerin pilvettyä (mennä pilveen), 

karjalan pilvine (pilvinen sää), lyydin pilvestuda 

(mennä pilveen), vepsän pilm (pilvi), pilvesine 

(pilvinen), vatjan pilvin (pilvinen), viron pilv 

(pilvi), pilvitu (pilvetön sää), liivin pila (pilvi), 

pilli (pilvinen), saamen balva (pilvi), mordvan 

pejel (pilvi), marin pol (pilvi), udmurtin pilem 

(pilvi), pildini (mennä pilveen), komin pil (pilvi), 

hantin pelon (pilvi), peton (myrskypilvi), pälon 

(ukkospilvi) ja unkarin felho (pilvi).

88. sanan salama muotoja ovat salahma, salma, 

salanko, salava (hämeessä revontuli), vepsän 

samouta (salamoida), samaldus (salamointi), 

mansin sal, salna (salama), sel (salamoida), 

hantin sat (salama), päj-sat (ukon-nuoli, päj

=ukkonen), sal, sot (leimahdella, välähdellä) 

ja salomt (välähtää, iskeä tulta).

89. mansit pitävät ukkosenhaltija Saxol-toromia 

Numi-toromin nuorempana veljenä tai poikana 

(ukkonen ilmaa nuorempi).

90. mansien taruissa Saxol-torom elää taivaalla 

ja ajaa mustissa pilvissä mammutinsarvisilla 

porokärryillään (salamointi piiskan iskujaan).

91. mansit pitävät Saxol-toromia kulien 

(tautien henkien) ja menkwien (metsän 

henkien) vihollisena (iskee näitä tulinuolillaan, 

torom-sank).

92. mansit uhraavat Saxol-toromille poroja 

ja pienempiä lahjoja (vrt. tavallista kovemmat

ukkoset, poro=uhreista arvokkain).

93. mansit pitävät Saxol-toromin eläinhahmona 

joutsenta.

94. mansit kutsuvat sateenkaarta taivaalliseksi 

kaareksi ja ilman kaareksi (uskotaan imevän 

vettä joista).

95. sateenkaarta kutsutaan vesikaareksi ja 

viherkaareksi.

96. sateenkaaren uskotaan ottavan vettä järvestä 

ja laskevan mereen.

97. sateenkaaren näkyessä sanotaan "kaar, kaar, 

kasvata itseis" tai "kasva kasva, koarisei, kasva 

kaks rinnakkaise".

98. hantihaltija Ort-ikiin yhistetään ukkoskuuroja 

ja taivaan äkillistä leimahtamista valoisaksi.

99. selkupit kuvailevat ukkosta sanoin nop totta 

(jumala ulvoo), nop qenta (jumala liikkuu), 

innäl amirkija tapcel totta (jumala liikkuu tänään), 

ilca totta, sumikol omtinilit (isoisä huutaa, 

olkaa paikallanne) ja numit cari (jumalan ääni).

100. selkupit pitävät sateenkaarta Nomin pojan 

Ijin jousen varjona (intit tska).

101. selkupit pitävät ukkosta kiven kaltaisena 

(vrt. jyrinä, väri).

102. selkuppien mukaan ukkonen kykenee 

muuttamaan ihmisiä kiviksi (ihmishahmoiset 

kivet).

103. selkupit uskovat ukkosen lyövän puihin 

joissa piilottelee vahingollisia henkiä (losla).

104. selkupit kutsuvat sateenkaarta ilman jouseksi 

(nun tanki) ja punaiseksi poluksi (närqi wettila).

105. selkupit pitävät salamia ylisen henki Nomin 

tulina (nun ty).

106. selkupit pyytävät Nomia hillitsemään itseään 

rajulla ukonilmalla (ilca, noti tynti cotimpati conti 

kaloqi, isoisä, tee tulistasi pienempiä).

107. selkupit pitävät ukkosta Nomin vihoitteluna 

(karjuu, huutaa).

108. selkupit kutsuvat salamia kaksikärkisiksi 

taivaannuoliksi (nut tissa).

109. selkupit pitävät sateenkaarta sateiden tuojana 

ja kevään polkuna (ytti wetti, vrt. utti).

110. selkupit vilkuttavat kevään ensimmäiselle 

sateenkaarelle sankojen kanssa ("ettei sataisi 

koko kesää").

111. sateenkaarta pidetään maata ja taivasta 

yhistävänä ovena ja siltana.

112. ukkosenhaltijan eläiminä pidetään ukonturria 

(musta karvainen toukka joka putoaa maahan 

ukonilmalla), ukontäitä (tukkimiehentäi), 

ukonkorentoa (sudenkorento) ja ukonpeuraa 

eli taivaanvuohta (ääntely tietää ukonilmaa).

113. saamelaiset pitävät ukkosenhaltijan 

eläimenä mustaa kovakuoriaista (Tiermaz tikk, 

ilmoittaa ukkosen tulosta).

114. hantien ukkosenhaltijan Päj ikin (ukkosen

-vanha-mies) uskotaan voivan ilmestyä 

ukkosmyrskyn, ukkometson ja pyyn hahmossa.

115. hantien mukaan Päj-ikiltä jäätyy kurkku 

talvisin (miksi jyrisee vain kesäisin).

116. ukkosen lyömistä puista laaditaan pyhissä 

menoissa käytettyjä esineitä (soihdut, sauvat, 

astiat).

117. "aamusaje ei nää iltasajetta" (sateen 

luonteesta).

118. "jos Ukko ajaa jäijem päällä tuloo harvon 

hyvä kesä" (ensimmäisistä ukkospilvistä 

ennustaminen).

119. "aina se ukoilma o kovemp ku akailma"

(ukon ja akan ilmat).

120. "om siellä semmonen Akan ilima" (ukon akan 

vai erillisen naispuolisen sateenhaltijan).

121. "siihe o Ukko nuolesa ampuna" (ukon

nuolet eli salamat).

122. "se on ukkosen ampuma puu" (ukon puut).

123. "kylläpäs se arvollaan tul se ukkonej ja 

män mänöjää" (ukkosen luonteesta).

124. "minä seisoon silloon autiol lairas kus se 

ukkoonen ensimmäätten kerran kumahutti" 

(pyhinä pidetyt ensimmäiset).

125. "elokuus ain löi louhii vaik ei olt ukkosen 

ilmaakaa" (löi louhia, elosalamia).

126. "saes antoo oekee emäsattee" (sateet

ja emäsateet).

127. "umpisatheksi se haalas, kyllä sen näkiki 

että eiku täytteni" (umpisateet).

128. "ei tällääsellä räpäskällä ilikee mettähän 

lähteä" (sateiden nimiä).

129. "ei ukkonkaarest näy äne haamuka" 

(ukonkaaren haamu).

130. "ol se vaa kova valkkia hakkamist"  

(salamointia).

131. "usiestis se sitten halkie se ukompilvi" 

(ukon tuntijat).

132. "ai ku löi tulda" (salamoi).

133. "hinoa vihma tuhikkoi" (hienoa vihmaa).

134. "edähäld kulu Ugoj jyryh" (ilmoittaa

tulostaan).

135. "siz gu noizi vihma sadama" (vihman 

nouseminen).

136. "ai voijani ku jyräjä kovast ja valgia löbi" 

(jyräjää ja lyö valkiaa).

137. "edeläst noisod Ugoj jängyd" (ukkospilvien 

nimiä, vrt. jänkä).

138. "musta pilvi noiso" (mustat pilvet).

139. "elä verga mittä, Ukko jyräjä kovvaizesta" 

(puhumista vältellään, pyhä ilma).

140. "nin kovast Ukko jyrriz ja tulda löi" (ukon 

tulet).

141. "Ukko tas pumaja" (ukon puhetta,

vrt. puumala).

142. "se ov vihmakardo" (sateenkaari).

143. "rappaja kovast vihmaa" (sateen ääniä).

144. "taz noiso sibutteloma" (siputtelemaan 

eli ripottelemaan).

145. "vezitilgat hyppäjä" (kovalla sateella).

146. "vihmoi tibikkoi" (sateen ääniä, sateen 

palvojien pyhää kieltä).

147. "tuli tulikerä sisse" (pallosalama).

148. "ugolludi" (ukonvaaja, pitkulainen tai 

pyöreä kivi).

149. "ukollokka" (sateenkaari, uskottu juovan 

vettä sateella).

150. "Ugoj jyrry emä jäi" (jäi eli kuoli, 

salamaniskuun).

151. "elä verga mittä, Ukko jyräjä" (puheen 

uskottu kutsuvan ukkosta).

152. "Ukko ku jyris, löi valkia" (jyrinää 

seuraavat salamat).

153. "taz lenö vihma, vihmakarre on" 

(sateenkaari).

154. "toivoi vihma" (tiesi sadetta, sateenkaari).

155. "illast ku om pilves, sit tullo vihma" 

(pilvistä syntyvä vihma).

156. "tulen voima oli" (ukkosella, vrt. tulen antaja).

157. "tulda väyhkäjä, tullo ugojjyry" (tulta 

seuraava jyry).

158. "tuli väyhähtäjjä" (väyhähtäjää eli välähtelee).

159. "ukkone järizöy" (järisee).

160. "ukkoni jyräjää" (ukkosen kieltä).

161. "pyhälly jyhmähtih" (pyhä ilma).

162. "pyhälly jymähteleh, ga luadii vihman" 

(laatii vihman).

163. "pyhälly jytettäy, hörkistimmöh kuundelemah" 

(ukkosen kuunteleminen).

164. "jyryl jymähytti, mua lekahtih" (lekahtih eli tärisi, 

salaman lyödessä).

165. "Ukko jymäjäy" (jymäjää).

166. "Ukko dyrizöy" (jyrisee, vrt. jyri).

167. "Ukko jyräjäu taivahassa" (taivaan ukko).

168. "jyrizemättömäd tuleniskud" (elosalamat).

169. "jyrytauttu" (ukonvaaja).

170. "Ukkoko jyrännöy vai Akkako jyrännöy, 

a jyrineh kuuluu" (haltijaperheet).

171. "pyhällä juzahtelieteh" (jusahtelee,

vrt. jussi eli juhannus).

172. "puun juuril vihmoa piimmö" (vihman

pitäminen).

173. "joudaval olen vihmam pidäjez" (omat

taukohetket, luonnon luomia).

174. "jumalan koattu puu" (jumalan kaatama, 

vrt. tuulen, ukon).

175. "ukkozen jumu kuului" (vrt. jymy).

176. "kuulez ukkone juhmahtih" (ukkosen 

kuunteleminen, ukon palvomista).

177. "pyhällä jumahtelieteh" (jumahtelee,

vrt. juma-la).

178. "moa jumahtih pyhällän jyryl" (maan ja 

ukkosen yhteydestä).

179. "jumalam murennettu puu" (vrt. ukon iskemä).

180. "jumala kuuluu" (jyrisee).

181. "kuin vain jatkunou vihmoa, tulou vielä rövänne" 

(sadekelit, vrt. rova).

182. "ijästä vihma nouzoo" (vihman 

nouseminen).

183. "mehed on leibymehed" (sateet leppyneet, 

mehi=mesi).

184. "Ukkoni jyräzi ta tulta iski" (tulta iskevä ukko).

185. "ilmollinen tuli, kohtu taivastu tuli on" 

(kohti taivasta, salama).

186. "vihman tsamahutti" (sateen kieltä).

187. "ilmantuli kuuzen koadoi" (ukon voimista).

188. "ilmantules paloi kodi" (poltti kodin).

189. "Ilman ukko jyryn nosti" (ukko eli ilman 

ukko).

190. "ilmanvanneh on keskih kaksin kolmim 

peälekkäh" (ilmanvanne eli sateenkaari, 

koostuu vanteista).

191. "ilmanvannehtu k on, sid vie vihmuksendelou" 

(tietää sateen jatkumista).

192. "vihmu kaikil kazvoloil oli mieleh" 

(kasveille mieleen).

193. "valgei häkkin oli, saimah pandih" 

(vietiin valkoinen härkä veneellä ukonsaareen, 

vrt. porohärkä).

194. "pyhälly jyrizöö hyntettäy" (hyntettää).

195. "pyhällä hymähtelih, pilven kazvatti dai vedeh 

puhkeni" (hymähteli ja kasvatti pilven).

196. "ukkoni hymähtelöy" (hymähtelee).

197. "pikoi hympetteä, tsud kuuluo" (pikoi eli

ukkonen).

198. "ukondyry hyvin vähäzeldä vain loittona 

hymähteli" (hymähteli loittona, vrt. tuli päälle).

199. "vihmui tsipetti" (vihman kieltä).

200. "pyhällä humahteloo" (pyhä ilma).

201. "pyhällyn humahukseh havaitsuin" 

(havahduin, heräsin).

202. "ukondyry huimoau, isköy mielet" 

(ukon voimista).

203. "kuulez Ukko jyräjäy" (jyrinän 

kuunteleminen, ukon palvomista).

204. "hoavavui vihmoa g ei vihmunuh" 

(haavavui eli haaveili, näytti vihmalta).

205. "hillenendälleh on vihmu" (hiljenemään 

päin).

206. "hiljoilleh hyräjää" (ukon elämää).

207. "hienuo raistu panoo" (pieniä rakeita).

208. "hienoizeh vihmuu sumerdoa" (sumertaa

eli tihuttaa, vrt. sumu).

209. "kala heäty syvällä kun tuli ukojjyry" 

(vaikuttaa kalojen liikkeisiin).

210. "hepittelih vihmumah, da ei vihmunnuh" 

(vrt. heppi).

211. "niidä tulou harvoin vuozin" (rakeita).

212. "vihmuu rapsiu harvazeh" (sataa 

harvakseen).

213. "vanhoil hardii ellendäv vihmad" (hartiat, 

ellentää eli ennustaa).

214. "kui enzimäzen kerran keviäl jyrähtäh, 

sit pidäy mukki kiändeä" (mukki eli kuperkeikka).

215. "jumala vihmui" (vihman jumala).

216. "algukuul pyhälly jyrizi" (alkukuulla,

heinäkuu eli ukon kuu).

217. "pyhällänjyryn aigah ikkunattomah 

kohtah pidäv istuokseh" (ukkosta pelkäävät, 

vrt. voimansa tunteneet).

218. "kajosteleheze vuorostah, heittäy vihman" 

(kesän ilmoja).

219. "vihmazen jälgeh kajostuatsiih" (kajostuu

eli selkenee).

220. "mehem pani" (sateen, taivaallinen mesi).

221. "kallivot ku halletah, sanotah, sinne menöö 

paha kololoih istumah, sinne peitytäh pyhällynjyryz"
(vahingolliset henget, kallion halkeamiin).

222. "vihmui, kai läbi kastutti" (kastuttiin

läpimäräksi).

223. "kastiehuom pirahutti, vähäizen vihmui" 

(pirautti kasteen).

224. "vähäzel kassuksendelin ga umbimärgäzeks 

en kastunuh" (umpimäräksi).

225. "äjjäl kastutti matkaz, kudago vihmui, kudago 

puulois tipui, ei jeännyh ni kynnen oal kuivoa" 
(vihman yllättämät).

226. "märgy kastundoa ei varoa" (sanonta).

227. "roahvoalu" (raesade).

228. "mustoa pilvie kerdyy yhteh taivahan randah" 

(mustat pilvet).

229. "pimie pilvi pörinehen kel lennettih" 

(pörisevät ukkospilvet).

230. "kipakosti jymähytteli" (ukon kieltä).

231. "vihma tulou, ylen kohizou" (vihman 

lähestyminen).

232. "kohizus kuuluu, pilvi tuloo" (sadepilvi 

lähestyy).

233. "vihmuu kuin korvosta koadau" (korvosta

kaatamalla, vrt. sangosta).

234. "koadahem pani vett yöl" (satoi kaatamalla).

235. "jyrähtih, kai rouno sarai kohuold ylähpäi, 

riätskähtih" (maa kohosi ylöspäin, salaman 

lyödessä lähelle).

236. "joga kohtazen kassuin, ei ole ni kämmenen

aloa kuivoa" (sateen kastelemat).

237. "tovendui minun sanondu vihman kohtah" 

(sanonta eli ennustus).

238. "katso miitutteh kuuz oli kokotti, sen on jumal 

murendannuh" (salaman lyömä kuusi).

239. "pyhälly komahtelih" (pyhä ilma).

240. "konto on tunturin nenässä, tulou vihma" 

(konto eli usva).

241. "vihmah gramevui, seännenä" (kova tuuli, 

rankkasade).

242. "kuuluu gramineh, ragehem pano" 

(rakeiden pano).

243. "vihmuo grobavuttoa" (vihman ääniä).

244. "grobineh kuuluu, ku raistu panoo" 

(rakeiden ropina).

245. "meilä loajittih viiskulma puuh kun Ukko jyräsi" 

(ukonilman merkiksi, vrt. suojaksi).

246. "mi jumala kastaa, se i kuivuau" 

(vrt. kesä kuivaa).

247. "kudai jumala kastoi, ga se i kuivoa" 

(sateen jumala jumala).

248. "vihmoa pidämäh mänemmö" (pitämään 

vihmaa).

249. "kun korvat kubizou, siitä tulou saje" 

(sateen enteitä).

250. "vihmui kutskahutti" (vihman kieltä).

251. "minä luulois kuulen, vihmad roih" 

(vihman kuuleminen luissa).

252. "kuvahteli nokko, tulouko märkä seä vaim 

mikä tulou" (nokko eli nenä, ilmoille herkät 

ihmiset).

253. "iski tulta Ilman ukko, kymmenillä kytkysillä" 

(ukkosenhaltijan koko nimi).

254. "Ukko kömäjäy" (kuuluvasta äänestä).

255. sanalla päjä tarkoitetaan tulta, tulista, 

ukkosta, ukonilmaa, salamaa, välähdystä ja 

ukkospilviä (saamen pajan, komin bija, 

hantin päj, vrt. päijänne).

256. nenetsien mukaan taivaan salamoidessa 

Chir taistelee Numin kanssa" (Chir pimeässä 

pohjolassa elävä vahingollisten henkien haltija).

257. mansit kutsuvat ukkosenhaltijaa nimellä 

Sakhil-torum (elää mustissa pilvissä).

258. mansien taruissa Sakhil-torum ajaa pilvissä 

mammutinhampaisella porollaan (lastattu 

vesiastioilla jotka roiskuvat maahan sateena).

259. nenetsit kutsuvat salamaa sanoilla chahnduu, 

hahandu ja haha tu (haha=haltija, tu=tuli).

260. nenetsit kutsuvat ukkosta sanoilla mumuunotaa 

ja munota (yhdyssanoja, mumuu-nota, mun-ota).

261. nenetsit kutsuvat sadetta sanoilla sariu ja sar 

(vrt. sari, sateen lapsi).

262. nenetsit kutsuvat raesadetta sanoilla sanraj 

(raj=rae).

263. nenetsit uhraavat ukkosenhaltijalle kovan 

ukonilman jälkeen (uhriksi syödään täplikäs poro, 

padva ty).

264. nenetsit peittävät ukkosen ajaksi punaiset 

esineet (tulen väri).

265. nenetsit eivät sytytä ukkosen aikana tulta 

(ukkosen ja tulen yhteydestä).

266. mansit kutsuvat sateenkaarta sanoilla 

Torem-kistiläp (toremin kaari).

267. selkupit pitävät sateenkaarta ylisenhenki 

Nopin pojan Lyian jousen varjona.

268. selkuppien mukaan sateenkaaressa 

"näkyy koko elämä".

269. selkupit kutsuvat ukkosmyrskyä sanalla 

nunez.

270. udmurtit kutsuvat sadetta sanalla zor 

(zor kuriskon=sadetta pyytävä rukous).

271. hantit yhistävät ukkoseen Num-toremin 

nuorinta poikaa Sorny-han ikiä (haltijan 

saapuessa jyrähtää ukkonen, välähtää kirkas 

valo ja kuuluu vihellystä).

272. hantien mukaan ylisessä elää seitsemän 

ukkosen veljestä (labat pokhol).

273. udmurtit kutsuvat ukkosen emoa nimellä 

Gudyry-mumy (kutri-mummi).

274. nenetsien ukkosen haltijoihin kuuluu 

Kheeno-yontarkada (vaeltava-ukkonen), 

Kheeno-namtalyoda (istuva-ukkonen) ja 

Nuvu-khenomtan (ukkonen-joka-valaisee

-taivaat).

275. nenetsien mukaan ukkosenhaltijat elävät 

ylisessä ihmisten tavoin. 

276. marit kutsuvat ukkosen haltijaa nimellä 

Kudryrchö yumo (vrt. udmurtin gudyry).

277. marit kutsuvat salamoiden haltijaa nimellä 

Volgenchö yumo (vrt. valkea).

278. nenetsien mukaan Nom vastaa rukouksiin 

"ukkosen jyräyksillä ja salamien välähdyksillä".

279. udmurtit sanovat sateen alkaessa "Inmar sataa"

(vrt. erillinen sateen haltija).

280. ersalaiset kutsuvat ukkosen haltijaa nimellä 

Purgine paz.

281. ersalaiset pitävät Purgine pazia alkuhenki 

Ange patiain tyttären Niskende teitertin poikana.

282. ersalaisten lauluissa Purgine paz nai 

Litova-nimisen ihmistytön (toteemien piirteitä).

283. ersalaiset pitävät heimojensa tapoja 

Nishkepazin, Purginepazin ja Nikulapazin luomina 

(kolme alkuheimoa).

284. ersalaisten mukaan ukkonen syntyy Purgine

pazin ajaessa taivaan läpi kärryillään (salamat  

tulenpunaisten hevostensa kavioista).

285. mordvalaisten mukaan Purgine paz voi 

rankaista heimojen tapoja rikkoneita heittämällä 

kivisiä nuoliaan.

286. mordvalaiset kutsuvat Purgine pazin kivinuolia 

ukkoskiviksi (ersan purigine kev, moksan atiam kev).

287. udmurtit kutsuvat ukkosen emoa nimellä 

Gudyr-mumy.

288. udmurtit pyytävät Gudyr-mumyltä sadetta. 

289. udmurtit kutsuvat sateenhaltijaa taivaallisen 

veden emoksi (Invu-mumy).

290. udmurtit pyytävät Invu-mumyltä sadetta itkuin 

(säestetään kanteletta muistuttavalla guslilla). 

291. udmurttien mukaan Invu-mumy antaa 

perheonnea ja auttaa synnytyksessä (pidetään yhtenä 

vanhoista jumalista).

292. marit kutsuvat sadetta sanalla jur.

293. marit kutsuvat ukkosta sanalla kudargo 

(kudartem=ukkostaa, vrt. kuta, tehdä kutaa).

294. marit kutsuvat sateenkaarta sanoilla sonarbal.

295. marien taruissa metsästäjä auttaa ukkosta 

taistelussaan vahingollisia henkiä vastaan 

(palkitsee metsästäjän lahjoin).

296. marien mukaan ukkosen jyräykset karkottavat 

vahingollisia henkiä.

297. hantit pitävät ukkosenhaltijaa salym-joen 

haltijana (ylisellä ymmärretään joen yläjuoksua 

ja taivasta, molempia, vrt. jompaa kumpaa).

298. nenetsit pitävät salamaa linnun hahmoisena 

(vrt. ukkoslintu).

299. nenetsit kutsuvat ukkosta pyhää tarkoittavalla 

kheeno-sanalla (keeno, keno, kenno, ke-eno).

300. saamelaiset kutsuvat ukkosenhaltijaa nimin 

Dearpmes, Tiermes ja Tirmes.

301. saamelaiset kutsuvat ukkosenhaltijaa Aijaksi 

eli Äijäksi (vrt. äijän selkä, ärjän selkä).

302. saamelaiset uhraavat ukkosenhaltijalle 

korkeiden kallioiden ja luolaisten kalliosaarien 

lähellä (äijesaari, ukonsaari).

303. saamelaiset kuvailevat ukkosenhaltijaa ilmassa 

asuvaksi eläväksi olennoksi.

304. saamelaisten mukaan ukkosenhaltija kuuntelee 

tarkkaan ihmisten sanomisia.

305. saamelaiset kutsuvat ukkosenhaltijaa nimin 

Addja, Bajan ja Äijjih.

306. saamelaiset pitävät ukkosenhaltijaa elämän 

ja sateen antajana.

307. saamelaiset pitävät ukkosenhaltijaa ihmisten 

ja porojen suojelijana (toteemien piirteitä).

308. saamelaiset pitävät ukkosta ilman puhdistajana 

(puhdistaa ilmasta taudit).

309. saamelaiset pitävät ukkosta miesten haltijana 

(uhriksi hirvasporoja ja verellä voideltuja esineitä).

310. saamelaiset pitävät ukkosenhaltijaa elämän 

ja terveyden antajana (toteemien piirteitä,

vrt. yksi alkuhengistä).

311. saamelaisten taruissa Päjän-äddä (ukkos-äijä) 

ajaa taivaalla valkealla pilvellä (selässään nuolia 

sisältävä pussi josta syntyy salamoita, käsissään 

kaksi onttoa esinettä joista syntyy jyrinä). 

312. saamelaisten mukaan Päjän-äddä lähettää 

sateen etteivät salamat polttaisi maata (sateen 

merkityksestä pyyntikansoille).

313. saamelaiset kutsuvat ukkosenhaltijan 

puolisoa Akaksi ja Akuksi (uskotaan elävän 

vaaralla Inarijärven lounaisrannalla).

314. saamelaiset kutsuvat ukkosenhaltijaa nimellä 

Bajan almmai (baja=päjä, almmai=mies).

315. saamelaiset yhistävät Bajan almmaita 

hyvinvointiin, sateeseen ja säähän.

316. saamelaiset pitävät Bajan almmaita porojen 

suojelijana.

317. saamelaisnoidat ottavat yhteyttä Bajan 

almmaihin kannuksen avulla (pidetään joidenkin 

noitien suojelushenkenä).

318. saamelaiset kuvailevat Bajan almmaita 

tunteikkaaksi ukoksi (lepytellään jos vihastuu).

319. saamelaisten taruissa Bajan almmai auttaa 

löytämään kadonneita.

320. saamelaisten mukaan Bajan almmai voi päästää 

vahingollisista taioista (bijahat). 

321. saamelaiset yhistävät Bajan almmaita maailman 

luomiseen ja päättymiseen (pidetään vanhimpana

ylisen haltijoista).

322. saamelaisten mukaan Bajan almmai opetti 

ihmisille majojen rakentamisen taidon (toteemien 

piirteitä).

323. saamelaiset pitävät Bajan almmaita villipeuraa 

ajavana taivaallisena metsästäjänä (jos osuu peuraan 

tulinuolellaan "menee koko maailma sekaisin", 

vrt. tähtikuviot).

323. saamelaiset kutsuvat ukkosenhaltijaa nimellä 

Tiirmes (vrt. obinugrilaisten Torem). 

324. saamelaiset kutsuvat sateenkaarta Tiermeksen 

jouseksi (tiirmes-jukks) ja salamaa Tiermeksen 

tuleksi (tiirmes-tooll).

325. saamelaiset pitävät jousta ja tulinuolia 

Tiermeksen alkuperäisinä aseina (korvattiin 

myöhemmin vasaralla).

326. saamelaiset kutsuvat salamaa sanoilla alttagas, 

bajannjuolla ja tirmes-nul.

327. saamelaiset kutsuvat ukkosta sanalla carrke.

328. saamelaiset kutsuvat sateenkaarta sanoilla 

bajandavgi, tirmes-jukks ja teärmmaz johss.

329. saamelaiset ennustavat säätä ukkosen liikkeistä 

(kylmenee jos matkaa pohjoiseen).

330. saamelaiset kutsuvat sadetta sanoilla arve 

ja arvi (arvit=sataa, vrt. arvata).

331. saamelaiset kutsuvat sadepilveä sanoilla

arvebalva.

332. saamelaiset kutsuvat ukkosta sanalla bajan 

(bajas=ylhäällä, ylävirta, vrt. paja, vaja).

333. saamelaiset kutsuvat sadetta sanalla abrr 

(abrred=sataa, vrt. arve).

334. saamelaiset kutsuvat ukkosenhaltijaa nimin 

Aijeke ja Atjek (aij-eke, sukulaisnimiä).

335. saamelaisten mukaan Tiermes hallitsee 

elämää ja kuolemaa.

336. saamelaiset pitävät Tiermestä miesten 

tärkeimpänä haltijana.

337. saamelaisten mukaan Tiermes voi auttaa 

kostoretkillä ja epätoivottuja vieraita torjuttaessa 

(suojelushenkien luonteesta).

338. saamelaiset yhistävät Dierpmistä eläinten 

ja kasvien hedelmällisyyteen (sateen antaja).

339. saamelaiset pitävät Dierpmistä yhtenä noitien 

suojelushengistä (voi suojella saivuun tai jabmiid

-aibmuun matkaavaa noitaa).

340. saamelaisten mukaan Tiermes suojelee poroja

ja antaa pyyntionnea (toteemien eli heimojen 

suojelushenkien piirteitä).

341. saamelaisten mukaan Tiermes voi hajottaa 

suuttuessaan isoja kiviä ja puita. 

342. saamelaisnoita voi kutsua Tiermeksen 

porojen suojaksi (pidetään vaarallisena koska 

voi kääntyä noitaa vastaan).

343. saamelaiset uhraavat Tiermekselle poron 

syyskuun lopussa (verellä voidellaan 

haltijan koivusta laadittu kuva, naiset ja lapset 

osallistuvat tapahtumaan).

344. saamelaiset pitävät Tiermeksen kuvaa 

kodan pyhässä takaosassa (koivunlehvien 

päällä). 

345. saamelaiset kuvailevat Tiermestä ylisen 

hengen kasvattamaksi alisen hengen pojaksi 

(vrt. luojahenkien poika).

346. saamelaisten mukaan Tiermes syntyi 

kiven hahmossa.

347. saamelaisten taruissa Tiermes karkottaa 

nuolillaan vahingollisia henkiä (iskee etenkin 

pyhinä pidettyihin siejde-kiviin).

348. saamelaisten mukaan Tiermes suojelee 

myrskyiltä (suojelushengen piirteitä).

349. saamelaisten mukaan Tiermes voi saada

sään muuttumaan hyväksi (ukkosta seuraava 

pouta).

350. saamelaiset kutsuvat ukkosta sanoilla 

addja (vanha mies), raejrie (ratsastaja), äijih 

(äijä) ja johtti (matkustaja).

351. saamelaiset kutsuvat salamaa sanoilla 

tjoenege ja naaldege (yhdyssanoja, vrt. eki).

352. saamelaiset kutsuvat salamaa sanoilla

gaske, liehjkie, alddagas, äijihtulla, tearmmaztoll, 

adjandalla ja bajana dolla (dalla=dolla=tuli,

vrt. taula).

353. saamelaiset kutsuvat sateenkaarta ukon 

jouseksi (adjajuoksa, bajandavgi, tirmesjukks), 

vesikaareksi (cahcedavgi), ukostavaksi jouseksi 

(tsarkuetsjukks) ja tiermeksen vyöksi (tearmmaz 

puägganj).

354. saamelaiset kutsuvat ukon puolisoa Ahkuksi 

ja Ahkkuksi (vrt. aku, akku).

355. saamelaisten paikannimiin kuuluu Ahkovarri 

(akunvaara), Ahkojavri (akunjärvi), Ahguoika 

(akunkoski) ja Ahkojohka (akunjoki).

356. saamelaisten mukaan ukkonen elää kallion

koloissa (kallioihin lyövät salamat).

357. saamelaisten mukaan Tiermeksen ampumasta 

nuolesta (tiermes-kask) syntyy maanjäristys 

(ukkosen voimasta).

358. saamelaisten pitävät metsäpaloja Tiermeksen 

sytyttäminä (vrt. tulen antaja).

359. saamelaiset uhraavat Äijälle poronsarvia 

(tunnetuin uhripaikka Inarijärven Ukonsaaressa, 

Aijih-sualui).

360. saamelaisten mukaan Äijä kantaa tulinuoliaan 

selässään olevassa pussissa.

361. sateenkaarta kutsutaan sanoilla ukonkaari 

(suomi), ukoolookka (vatja), ammukaar (viro) 

ja äijih-tävgi (saami).

362. sateenkaarta yhistetään taivaalliseen vettä 

juovaan päivä-härkään (komin jen-esh, udmurtin 

vu-juys, veden juoja).

363. sanalla cac tarkoitetaan iskevää ja osuvaa 

(marin cuca), maahan osuvaa salamaa (udmurtin 

cacji), ukkosen ääntä (udmurtin casti) ja repivää 

ääntä (komin cas).

364. "vihmuu nyhteäy" (nyhtää eli sataa kovaa, 

vrt. nyhtänen).

365. "pyhälly nyhtäi jyristä" (jyrisee kovaa).

366. "pyhällän jyryö vaz om moine nutsakka seä" 

(vaz=edellä, nutsakka=painostava).

367. "nuorikkaine vihmaine, hoavavuo ei olluh" 

(nuorista eli ohuista pilvistä satanut kuuro, 

ei enteillyt).

368. "tuualda tuutsa nouzoo" (tuutsa eli sadekuuro, 

vrt. lumi).

369. "tuutsas kastuin, kai ku noloiks menin" 

(kastuin läpimäräksi, vrt. nolostua).

370. "nouzi pyhällän jyry" (jyryn nouseminen).

371. "vihmu nouzi" (vihman nouseminen).

372. "niraitti vihmui" (niraitti eli ropautti, 

vrt. niranen, niiranen).

373. "vihmumah niitsistyi da heitteä ei tie" 

(heitä satamasta, sadekesät).

374. "silmih naukkoau, tuld isköö" (naukkaa 

eli heijastuu silmiin, ukon tulet, 

vrt. naukkanen).

375. "napriu vihmumah" (yltyy).

376. "napuuttelou vihmuo" (sataa rankasti).

377. "ei pie lähtie, vihmu tulou" (ilmojen mukaan 

eläminen).

378. "pyhälly mörizöö" (ukkosen kieltä, 

vrt. mörri).

379. "mustuksendeli taivaz, ga vihmunuh ei" 

(taivaan tarkkailijat).

380. "vihmu heinäd muzavoitti" (mustasi heinät, 

sateen voimasta).

381. "konzu enzimäzen kerran jyrizöy kezäz, 

sit pidäy mukki kiändeä" (heittää kuperkeikka, 

ukkoselta suojaavia taikoja).

382. "oi moalline moamo, taivahallini toatto, 

älä ylen äjjäl jyrize" (hoettiin kovalla ukonilmalla, 

maan ja taivaan yhteydestä).

383. "ukondyry huimoau, isköy mielet" (huimaa, 

iskee mielet).

384. "tuonnehaim matkai musta pilvi" (mustat 

ukonpilvet).

385. "mehestelih da jälgimäi vihmustih" (mehesteli

=satoi harvakseen, vihmusti=satoi kovaa).

386. "se on nyd ylen mehevöä tuo vihma" (mehevää 

eli suuripisaraista).

387. "lykki moizii mehevii pizarehii" (suuria 

pisaroita).

388. "mehev vihmu täm oli, hyvin kastoi muan" 

(mehevä vihma, vrt. mesi=sadevesi).

389. "eig Ukko jymähtellyh eigo ni midä, nouzi mehevästi 

pilvi moine" (hiljaa nousevat pilvet).

390. "vihmuu mehövästi" (mehevät kesäsateet).

391. "vihmui löbizytti" (vrt. löpistä, puhua sateen 

kielellä).

392. "vetty löbizyttäy, on jo ennisty vetty, vie tostu vetty 

panou sem piäl" (entinen ja toinen vesi).

393. "vetty löröttäy vihmuu" (vrt. lörönen, loronen,

sateen sukuja).

394. "vihmah lödzevyi jumala" (vihmanjumala jumala).

395. "vihmuu lödzizöö kui korvois koadoa" (korvosta 

kaatamalla, vrt. saavista).

396. "Ukon tautan lövvimmö" (tautan eli vaajan, 

vrt. taltan).

397. "tulda isköö, lävähtelöö" (lävähtelee, 

lyö lähelle).

398. "Ukkoni lävähytti tulta" (vrt. lävänen, lavanen,

ukosta polveutuvat suvut).

399. "tulda lävähytti, jumala iski" (ukkosen jumala).

400. "tuld iski läväsköitti" (tulta iskevä jumala).

401. "mindäh olloh läylem minul, luadinnohgo vihman" 

(läylem eli väsyttää, vihman edellä).

402. "nygöi om moine läylem pyhällän jyryn aigah" 

(painostava ilma).

403. "tuld isköy läiskyttäy" (välkehtii, leiskuu).

404. "tuld iski läiskäi" (jyrähdystä edeltävä välähdys).

405. "pyhällän jyry läheni" (lähestyvä jyry).

406. "pyhällänjyry tuldu läikyttäy" (läikyttää eli 

välkyttää tulia).

407. "tulda jumala läikähyttelöö" (jumalan tulet).

408. "tuldu läikähyttelöy, vihm on tulemaz" 

(tulia seuraava sade).

409. "tuldu läikähytti, pidäy peitteä zirkalod" 

(zirkalod eli peilit, uskottu houkuttelevan 

salamoita).

410. "tuled läimähtelöö" (lyö lähelle).

411. "tuld iski läimähytti" (iski lähelle).

412. "jyryn aigoa tuld isköy läimeäy" (iskee

läimää, vrt. läimäistä).

413. "vihmui lodzahutti" (satoi kovaa).

414. "vettä tulou jotta lotsajau" (sateen kieltä).

415. "lodzenah tulou vetty" (lotisten).

416. "lodizendu vihman kuuluu tua päi" (vihman 

kuulosteleminen).

417. "vihmuu lodizou, vetty tulou suuril pizaril" 

(vihmuu lotisee).

418. "tulda iski pyhällä lojahutti, kai moa valgoi" 

(maa valkeni, ukon voimasta).

419. "vihmu livotti itsen läbi" (kastuin 

läpimäräksi).

420. "tulda liezmahutti iski" (vrt. lieskat).

421. "pyhälly lutki, mua kai lekahtih" (lutki eli löi, 

vrt. lutkinen, ukon suvut=ukkosta kuvailevia

sanoja).

422. "tuld isköy leimahteleh" (leimahtelee).

423. "leimahteleh taivaz" (ukkosen voimasta, 

peittää koko taivaan).

424. "leimahtiiheze tuldu" (taivaalla).

425. "tuldu leimahtih" (tulen taivaallisesta 

alkuperästä).

426. "raista laskou" (laskee rakeita).

427. "laivie vihmani on, ei raizusti vihmu" 

(laiveat ja raisut sateet).

428. "sanottih jotta ukonkoari vettä juou, kun oj 

järvie kohti se peä" (ukonkaari eli sateenkaari, 

sateen maallisesta alkuperästä).

429. "pilvenjuhlud nostah, vihmuseät tullah" 

(suuret tummat pilvet, vrt. juhla).

430. "katso moista pilvenjuhlukkoa seizoo, tyyni on" 

(paikallaan seisovia tummia pilviä).

431. "moista pilvenjyhlykkeä matkoaa" (tummia

pilviä, vrt. juhlukkoa).

432. "moine on taivaz vilun kauhakka, pilven

jyhlykkäzie matkoaa savizoo" (savisee eli

kulkee nopeasti, eläviä olentoja).

433. "mussat pengeret seizotah, raista tulou da 

vettä tulou" (penkereet eli pilvenreunat).

434. "ukojjyry pehmentäy keän" (pehmentää

käen, vrt. kukkumisen loppuminen).

435. "vihmam pirakk on tänäpäi" (pirakko 

eli tihku).

436. "vihmu pirautti" (satoi tihkua).

437. "tyynehez jumal piravuttau vihmoa" 

(tyyneltä taivaalta).

438. "pikkarazem mehyöm pani" (mehyön 

eli kasteen, vrt. mesi, meri).

439. "vihmah i padzahtih taivaz" (patsahti

eli puhkesi vihmaan).

440. "vihmuo padzahutti kai ragehen ker" 

(rakeiden keralla).

441. "vihmui padzahutti" (vihman kieli

=vihmasta syntyviä ääniä).

442. "padzevui vihmal" (vrt. puhjeta itkuun).

443. "parettau vihmuo" (vihman kuunteleminen

=vihman pyhittämistä, luonnonusko=aisteihin 

perustuvaa).

444. "ukkon parahteloo" (jyrähtelee, vrt. parahtaa).

445. "mehem panoo jumal, katso vihmustih" 

(panee mehen, taivaallinen mesi).

446. "kylläl panou vetty" (vrt. kylliksi, kylläinen).

447. "babitutti vihmui" (satoi rankasti, vrt. pappi).

448. "vähäväliz vihmuu parahuttau" (sateen kieltä).

449. "siitä kierrettih sitä paluo, ta tiputettih sitä maituo" 

(salaman sytyttämän palon ympärille).

450. "heän siitä läksi ta kolmeh kertah kierti palon 

maitopatasen keralla" (pyhä tuli, vrt. ukko tulen

antajana).

451. "pyhällä pamahtih jyrizemäh" (pyhä ilma).

452. "katso pyhälly pamahtui" (pamahti).

453. "pamahutti vihmoa" (pamausta seuraava 

sade).

454. "vihmoa jo pamettau" (vihman kieltä).

455. "pamevui vihmah suureh" (suureen vihmaan, 

nimetään äänen ja kovuuden mukaan).

456. "vihmu levua pamizuttau" (levua eli kattoa).

457. "paneudu vihmomah" (paneutui eli alkoi).

458. "olevahko vihmu" (kova sade).

459. "olevahkoh vihmui" (olevahkoon, kovasti).

460. "vihmoa pirskai" (pirskautti).

461. "vihmoa vähäzel umettoa, hienozeh pizakoittsoo" 

(tihuttaa, pisaroitsee).

462. "pizaret pannun vihma kiveh" (vihman jälkiä).

463. "suuril pizarehil vihmuo" (vihmuu suurilla 

pisaroilla).

464. "pizarehtau hienoizeh" (hienoilla pisaroilla).

465. "vihmuo pizaroittsoo" (pisaroistaan tunnetut

vihmat).

466. "ässen do vettä pizardeli" (vihman alkaminen).

467. "vihmuu pizardau" (pisartaa).

468. "vihmam pyziendi jumalaine hillaizeh, tsopottav 

vihmuu" (tsopottaa=sataa hiljakseen, vrt. puhuu).

469. "äijäl katso vihmuu, pystypizareheh sorittoa 

tyynessäh" (sataa kovaa, pystypisaroin).

470. "pystypizareheh vihmuu heitättäy" (pystypisaroin 

eli pystysuoraan).

471. "jumal pyzähteleh jyrizemäh hillaizeh, 

vetty tarittsoo" (tarjoaa vettä, elävä olento).

472. "siel katso om pyhällä pitänyh kummoa" 

(pitänyt kummaa, tappanut lehmiä, 

oma ukkonen, vieraat lehmät).

473. "vihmoa pidäy puun al" (ilmojen 

mukaan eläminen).

474. "ukonkaara pitimmaada on, siidä pitäd 

vihmad lietäh" (ukonkaari, pitkin maata eli 

pohjoisesta etelään).

475. "pitkäzed vihmat" (pitkät vihmat).

476. "vägi pitkäine vihmu" (mieleen jäävät).

477. "ku pitemmäkkäli vihmuu se rändä on, 

a lyhembi se tuuttsa" (rännät ja tuutsat).

478. "pitäkkäli tulou ni sanotah rännät" 

(pitkään sataessa).

479. "vihmoa pidzahutteloo" (vihman kieltä).

480. "vihmoa pitskuttav" (pitskuttaa).

481. "äjjäm plätsähytti vihmoa" (äjjän eli paljon).

482. "vihmui plökytti moizil suuril pizarehil" 

(vihman ystävät).

483. "puaksuh vihmuou" (puaksuh eli tiheään).

484. "suur vihmupuadareh" (sadepilvi).

485. "aiga poadarim pani pilvihatakaz" (paatarin 

eli sadekuuron).

486. "tämä vihmupuadari hyvä oli kazvoloile" 

(kasveille, sade=elämän ehtoja).

487. "poadarizen vihmui, mehyöm pani" (vihmasta 

syntyvä mehi, vrt. kaste).

488. "vihman jumal pohjoau, povvistah" (pohjaa 

eli lopettaa).

489. "kun on näi poikelleh, ei tule vihma" 

(sateenkaari poikittain, idästä länteen).

490. "ukonkaara ku pitimmaada on, siitä pitäd 

vihmad lietäh, a ku poikkimaah, siidä pouad lietäh" 
(kaaren suunnasta ennustaminen). 

491. "satiem porakka" (porina).

492. "ukkone pozahteloo" (äänien tunteminen

=ukon kielen ymmärtämistä, ukkosta palvovan 

noidan kykyjä).

493. "vihmu oigieh taivahas kirbuou" (oigieh

=suoraan, kirbuou=putoaa).

494. "vihmoa priskoaloo" (sataa kovaa).

495. "pridzahtih vettä vähäni" (ritsahti eli ripautti).

496. "vihmoa pridzahutti" (ritsahutti).

497. "va kun vihmoo brälähyttelöö" (pisaroiden 

putoamisesta ja kattoon osumisesta syntyvät 

äänet).

498. "tulen isku ta ukkosen jyry on villam puhistimet" 

(puhistava voima).

499. "purtsotti, purtsotti, ga jälgimäi jumala vihmah 

puhkeni" (puhkesi vihmaan, vrt. kyyneliin).

500. "ukkozenilmal sanotah ei pidäz mennä puun 

alle" (puihin lyövät salamat, ukon puut=ukkosen

palvojien pyhiä puita).

501. "pyhällä hymähtelih, pilven kazvatti da i vedeh 

puhkeni" (hymähtelevä olento).

502. "pyhälly dyrizöy" (pyhä ilma).

503. "ennem moailman loppuo kolmie vuotta ei 

jyrize pyhällä" (uskomus).

504. "pyhälly tuld isköö" (tulta iskevä olento, 

vrt. tulen syntytarut).

505. "pyhälly jyrizöö hyntettäy, onnoako korvat 

kastau" (hyntettää, jyrisee hiljaa).

506. "pyhällän dyry" (pyhä jyry).

507. "pyhällän dyry kuuluu, tulen isköy" 

(jyrinää seuraava tuli).

508. "siit kyläz on taloloi palanuh pyhällänjyryz" 

(oma jyry, vieraat kylät).

509. "pyhäillampardu pellon randah pystöi jätetäh 

leikkoamata, sanotah, pyhä-Illu, täs sinul pardu" 

(jätettiin peltoon leikkaamaton kohta, ukkosen

haltijalle, maanviljelyyn liittyvät tavat=vierasta 

perinnettä).

510. "pyhäillampardu, pieni pyöhtäkköini villoa 

jätetäh" (peltoon ukkosenhaltijalle).

511. "meilä sanottih pyhäillamparrakse kuv viimeni 

riihi puitih ta viimeni lyyheh jätettih riihen nurkkah" 

(ukkosenhaltijalle).

512. "pyhäiläntauttu on libei, agju terävy, 

sil painettih ailahii" (parannettiin, ukontautulla 

eli vaajalla).

513. "pyhäiläntauttu" (salama, vrt. samalla 

nimellä kutsuttu vaaja).

514. "enne kuolendoa puutui nähtä pyhällän 

talttoi täl ilmal" (sai nähdä salamia, 

ennen kuolemaansa).

515. "pyhäiläntauttaine puun halgoau" (salaman 

halkomat puut, vrt. taltan / kiilan keksinnön 

antaja).

516. "pyhällänvihm ei hätkie kestä" (ukkosta 

seuraava sade, hätkie=kauan).

517. "ku jyräjää konza, ni ikkunat pärissäh" 

(oma jyry, vieraat ikkunat).

518. "pärähtih ikkunat, ku pyhälly reätskähtih" 

(ukkosen kieltä).

519. "pikoi pölähytti vihmuo" (pikoi=vähän aikaa, 

lyhyet ja pitkät sateet).

520. "pimie pilvi pörinehen ker lennettih" (pörinän 

keralla, elävä olento).

521. "Ukkoni, ylinen jumala, mies on vanha 

taivahinen, nosta pilvi luotehelta, toinen lännestä 

lähetä, kolmas kohota koilta, syrjin yhtehen syseä, 

lomatusten loukahuta, saappa jäätä, saappa hyytä, 

saappa rautaista raetta" (ukon puhuttelemista).

522. "tuli kiittä kintejätä, tuli nuolta nopejata, 

Ukon nuolta nopejampa, Ukon kiittä kintejämpä" 

(ukon nuolet eli kiität).

523. "ves on vanhin veljeksistä, Ukko ilman lintusista" 

(lintuna pitäminen, vrt. samojedien ja pohjois-amerikan 

intiaanien ukkoslintu).

524. "iski tulta Ilmarinen, välähtipä Väinämöinen, 

meren suurilta seliltä, lakehilta lainehilta" (meren 

päällä liikkuva ukkonen). 

525. "Ukkonen, ylinen jumala, nosta pilivi luoteesta, 

toinen lännestä lähetä, kolomaas kohota koilta" 
(ukon kutsumista).

526. "iski tulta ileman rinta, välähyytti Väinämöinen, 

kolomella kokon sulalla, sakaralla seihtemällä" 

(kokon eli kotkan, salamat=kotkan sulkia, 

vrt. ukkoslintu).

527. "iske tulta, Ilemarinen, välähytä valakejaista, 

kolomella kokon sulalla, kirjavalla kiärmehellä" 
(kirjavat käärmeet).

528. "Pitkämöönen tulta isköö, keskellä merkiviä, 

kirjavasta kärmehestä, somerosta tuli soiro suuri, 

ilmasta tuli ilman moonen" (pitkämöiseksi

kutsuminen, vrt. pitkänen).

529. "lyä kalevaa vaan sillai pitkin taivaan rantaa" 

(kalevaa eli elosalamia).

530. "kalevantulet siellä leimahtelee" (jyrinättömät 

kalevantulet, vrt. kalevala).

531. "ei se ukkoist ol se on kalevan tulta" (ukkonen 

ja kalevan tulet, eri olentoja).

532. "kalevantulet jouvvuttaa elua" (eloa eli satoa, 

kasvuun yhistäminen).

533. "ko nähti mustaks palan ohra sänk, nii sanotti, 

et se o kaleva valkkia jälelt" (kalevan valkean jälki).

534. "kalevavalkja leimuva, niet taevas o väliste jämt 

valkone" (taivaalla leimuavat valkeat).

535. "hakka kalevavalkkioi" (valkkioi eli tulia).

536. "kyllä nyp pian ohrat tulleentuu, ko viime yänä 

löi kovasti kalevan valkeeta" (yöllä lyövät valkeat).

537. "kalevavvalakijat ne syksyllä vilijaa kypsyttää" 

(alkusyksyn tulia).

538. "se on kalevavalu kosk ei paukkina missän 

kuulu" (valu eli valo).

539. "sanotaan kalevavvaluks sitä ko leiskuttaa 

välliin koko yän eikä jyristä yhtää" (jyrinätöntä 

leiskuntaa).

540. "kaleva välkkeet" (kalevan välkkeet eli 

elosalamat, vrt. linnunradalla elävien ihmisten 

kutsuminen kalevan väeksi).

541. "ei ukkone menep päi aurinkot, se kallistu 

jomppan kumppam puale" (ukkosen ja auringon 

väleistä, välttelevät toisiaan).

542. "ukkosepilvi nous tänne päi, va lopuskalla 

se kaltaatu suvee päi" (kaltaatu=kääntyi, suvee

=etelään).

543. "kalavavvalakeita" (kalavan, vrt. kal-avan).

544. "ukkonen tul tualt meren kantilt ylös"  

(merestä nouseva ukkonen).

545. "se kun nys sattus kohren niin se panis kanttui" 

(kanttui eli kuoliaaksi, salama, jumalaiset
=ihmisiä voimakkaampia).

546. "siint läks sellasie valtavia kapanoi irt" 

(vuoren seinämästä, salaman lyödessä).

547. "menne yö kappe valkja leimos" (valkean 

leimaus, elosalama).

548. "näik sää kapeevalkei eilään ehtool" (kapee 

valkeita, vrt. kave, kapea).

549. "kun kapeen valkiaa lyö, nii silloi taivaa pappa 

virittää piippuus" (uskomus).

550. "mitä tuo tuommonen saih haittoo, eihän tuo 

kastele kettää" (sateen ystävät).

551. "semmosta tuo vuan taetaa ollak kuivoo 

veinkaperota" (vähäisestä sateesta, vrt. kuivaksi

jättävää).

552. "tuli semmonem musta pilvi ja saro kappaleen 

aikaa niät" (mustat sadepilvet).

553. "sattoak karraotti" (sateen kieltä).

554. "kyllä tuleva nyt satheet" (sateen tuntijat,

vrt. pilvien).

555. "sathen häsysä" (sateen luomassa hässäkässä, 

omat kiireet).

556. "ennätettiiv voan karholles soahah heinät, 

ei yhtään koutak kun ukonilima tul" (heinäaika

eli ukkosen aika).

557. "jumalan ilma kuuluu karskaast" (juma-la,

vrt. paikannimet, juman asuinpaikka).

558. "karson mänemään ojan reunaan" (vinosti 

maahan lyönyt salama).

559. "eile tuherskii kaike päivä vettä, ol nii karvaista 

soaitta" (karvaista sadetta).

560. "karvainen" (musta pilvi).

561. "sateen karvainen" (karvainen eli värinen, 

omat värit).

562. "tuul kierttä yhres kasas tule pia ukkose ilm" 

(ukkosta edeltävä tuuli).

563. "kasapää" (ukkospilven reunassa nähty 

hahmo).

564. "ne lehmät sinne kaseksee palastoa ukkose

ilimalla" (kaipaavat tiheikköön, vrt. omituinen 

aukeille aitaaminen).

565. "siäls sataki ny vähä kasevaste" (kasevasti 

eli runsaasti).

566. "siittä tulikin oikein kaseva sare" (sadetta

kuvailevat sanat).

567. "siä sattaa vähä muttei se mittään kastavaista oo" 

(kastavaista eli kastelevaa).

568. "kyl se hyvä olis ko vähä kastetta tulis" 

(pitkät poudat, sateettomat).

569. "tulee ukkosenilma koska tualt kasvaa sellanem 

pilvi" (kasvavat pilvet).

570. "kais siittä ukkonen taah rupee käymeen, ku noita 

pystyjä noin kasuvattelee" (pilvien nimiä).

571. "ukkoine ko jyräji kovast sillo hänest mänkii pois 

kasvo" (meni pois kasvu, vrt. kasvua lisäävä sade).

572. "oli se ilimaa kuv vettä tuli taivaantäövveltä 

ja valakiaa löi katkiamata" (valkiaa eli salamoita, 

kesän ihmeitä).

573. "ku se nuol siihe sattu nii pirstalein se kanto 

sen kauvas" (nuoli pirstoi puun, salamat=ukon 

nuolia).

574. "se ukonilima meni tästä siksi kaovati ettei 

se tähän koviv vastannu" (ukkosen liikkeiden 

tarkkaileminen).

575. "kauhisti sitä jos se oikein koviin kävi" 

(kauhisti ukonilmaa, vrt. ukkosen lähelle 

pyrkivät ukon palvojat).

576. "kaukka kattote se näyt ko potkupall olis men" 

(pallosalama).

577. "ei kaukanakan o, vähä jo pisaroittee" 

(sateen lähestyminen).

578. "yöl leimusiit kovast kaurakypsyttäjät" 

(elosalamat, vrt. ukkosen pitäminen kasvun 

hidastajana).

579. "leimuu sillail vaa, kautta taivaa" (leimuu 

elosalamoita, leimut).

580. "ei laskijaisiltana valkeeta otettu, ettei kavev

valkee polta pellavii suvella" (kavevalkee eli 

elosalama).

581. "tulloot kamalat pilvet, ne sattaat kovaast" 

(kamalat pilvet).

582. "siällä jo pikkuusem pisko käyy" (pisko käy, 

pisaroi).

583. "kun ukkonen käy nin kolmen kuukaulem 

päästä tullee talvi" (kesän viimeisestä ukkosesta 

ennustaminen).

584. "ukonilmalla järvessä aalok käyväh niin kauhiat" 

(vettä lietsova ukko).

585. "ei se out tännek kehakka" (kehannut 

tulemaan, ukkonen).

586. "kehtoakkoon se satoa vielä" (vrt. oudolta 

tuntuva sateen toivominen).

587. "kyllä sen näkee jos se yöks kehittyy" (kehittyy 

yöksi, yö ja päiväukkoset).

588. "ko pitkäne paukat ni maa keinat ja tupa värät" 

(pitkänen paukahti, ukkosen nimiä).

589. "on näi kuumat ilmat, ukkoise hautiet" 

(ukkosen hauteet).

590. "jos ol semmosta hijestävätä keli nii ol likellä 

ukkosilima" (hiostavaa keliä, ukkosen edellä).

591. "elä hyvä mies lähet tämmösellä kelillä, 

ukkone om pelottanuk kalat kaekki syvvää" 

(huono kalailma).

592. "kun se vähän aikoa kelluttelii siinä niin kyllä se 

kasvoa semmoseks möykyks että" (kasvaa möykyksi,

ukkospilvien nimiä).

593. "päälle se nousee, ko nuin rupes kerihin" 

(tekemään pyörteitä ukkospilven reunalle).

594. "ompa se sajellut tännäip päevänä kerkijämisseen" 

(sadepäivät).

595. "se pitäis olla tänä kesän julma ukoilma" 

(ukkoskesät, ukkosen tuntijat=ukkosta palvovia 

noitia).

596. "mää olen olluk kahden kerra kovas ukkoseilmas" 

(kovat ukonilmat, jäävät mieleen).

597. "totta se jovelep putos se keskimuru" 

(salaman halkaiseman puun keskiosa).

598. "se tul ukonseä keskpäävänä neäs" 

(ukonsää, vrt. ilma).

599. "pilvet nousoo ja jymähtellöö nyt kestäkee 

huoneessa" (ukkosen pitäminen).

600. "kevätukkoine ajjaa lahanan kuvulle" 

(kutuihin yhistäminen, vrt. hedelmällisyyteen).

601. "köyhneä ukoinsärkemästä puusta" 

(otettiin parantamiseen, jumalaisten koskettamat 

asiat=puhtaita, pyhiä).

602. "jaamapilvi" (musta sadepilvi).

603. "taetaa juamata saetta" (jaamata sadetta).

604. "van se joamittaotu satamaan koko päeväksi" 

(vrt. jumittui).

605. "sajetta se jaamoo" (jaamoo sadetta, 

vrt. jamoo pilviä yhteen).

606. "saetta joanuttelloo" (sataa hiljakseen,

vrt. jaanu, jaana, jaani).

607. "se kun nuin alako joanuttelemalla, nin kyllä 

se kesttää" (kestää kauan, jaanutteleva sade).

608. "jossas äitel kiussa tee ja pahuttas jaka ni 

ukkone heittä kuuman kiven päähäs" (lapselle, 

ukkosella pelotteleminen).

609. "tuuli taas ärmentää, ukkosevvaaruja jahtaa" 

(jahtaa ukkosen vaaruja, tummia pilviä).

610. "sitä jäläkee, mitä kevväellä lähtöö ukompilevet 

kulokemaa, ni se männöö koko kesä, ne oj jakkaenneet 

kahem puole tänä keväänä" (kevään ensimmäisistä 

ukonpilvistä ennustaminen).

611. "se sataa vaa iha jaksottai" (sataa jaksottain).

612. "niit ukkosemmatoi ov välist heinajaj jälkeh 

maassa nii, ettei jalansijaa" (ukkosenmatoja, 

vrt. lieroja, karvamatoja).

613. "jopa tuli jalo saje" (jalo sade, vrt. kova).

614. "tul tuas sattiij jama" (jama eli väli).

615. "saje jammoo tullaksee" (jamoo tullakseen).

616. "kyl kohta tullee kova ukkose saaje ko nuoj jammoo" 

(jamoo pilviä yhteen).

617. "soajetta se kankijoa, ko tuuluo ja pilvet jammuot 

yhtie" (sateen enteitä).

618. "kauvon se jamoki tuota sajetta" (keräsi pilviä

yhteen).

619. "kyl se pahaenteisest jammoiloo" (pimenee, 

enteilee sadetta).

620. "on aika jamottavvaa, koi vaa tulis ukkone" 

(jamottavaa eli painostavaa).

621. "jankkarei ruppe taas vaa nousema" 

(paksuja ukonpilviä).

622. "jannuttelluo mut ei soa satamoa" (enteilee 

sadetta).

623. "se on pilveilt koko päivä, jannuttelluokoha se" 

(sadetta yöksi).

624. "saitta vuan jannutteloo entistä kovemmaks" 

(jannuttelee eli yllyttää, vrt. jannu).

625. "se jannuttaa saajetta" (vrt. hän).

626. "se jannutti mut siihe sihaht" (loppui).

627. "se on jannuttelleint satamua, vua eihä tuo sua" 

(sateettomat pilvet).

628. "sattieksha se jannutteleip ku noe tuuluo" 

(sadetta edeltävä tuuli).

629. "jannutussattien tiä pitkiä kestiäki" (kestää pitkään, 

vrt. ohi menevät kuurot).

630. "saajk hänest taas jantune" (jantunee eli tulee,

vrt. juontunee).

631. "kas ko alkaa pilveillä, se voipkii jantuu saaetta" 

(jantuu eli tietää, vrt. jantunen).

632. "se jantu jantu ja viimisel sai satamua" 

(vrt. jamoi).

633. "se kasvattaa ukonpystyjä oikeej jantuksensa" 

(ukonpilvien nimiä).

634. "toisin öin ni se käy sittej jatkuvastis se salama, 

yht pereä se välkehtii, syyspuolest" (salamien 

valaisemat yöt, ukonöitä).

635. "tohtii tullam moatumasaek kun se niin kaovaj 

jaohaa sitä" (maatumasade, pitkä sade).

636. "ukkosta jauhaa, ei sitä ole rääpyä lähtiä kauemmas" 

(liikkumista vältellään, ukon voimat tunnetaan).

637. "ukkoine pitäs aena jyristäs sillo kylyvyaekaa 

nii sitte jaohekkivi jyrisöö" (vieras maanviljely, 

omat toukoukkoset).

638. "eikös se käyj jos vaikka elonaiseenkii"  

(elonaiseenkin, vrt. eloa tekevään).

639. "siel olit pitkäsem pilvet niinku vallit" 

(pitkäsen pilvet).

640. "sitten ne ukoilimat siinä pyssyyj jokottaa" 

(pysyy jököttää, järven yli tultuaan).

641. "ny o jokseski ukkone ilmas" (ukkonen 

ilmassa, vrt. ukonilma).

642. "tän yän on satanu joksikin" (sadeyöt).

643. "se toas joutava lämmim män ilemasta, ku se 

ukkonej jonkankonkkoo pan" (joutava lämmin 

meni ilmasta, painostava kosteus).

644. "jonkura" (ukkospilvi).

645. "jontoääni, sitä sanothij jylinäksi" (tasaista 

ja voimakasta jyrinää, vrt. jontonen).

646. "sem minä kyllä tiijjäm minä päevänä kuulluu 

ja minä päevänä ei" (ukkostietäjät).

647. "ukkone kuuluu tulevan, se jo jorahtelee" 

(ilmoittaa tulostaan).

648. "tuolt se mäjen takaa tullaj jorottaa" 

(ukkosen tulon kuulosteleminen).

649. "tässä kun on ollun nuin jotta saellu" 

(sadepäivät).

650. "onpas jottumoinen vesvalo" (vesivalo eli 

rankkasade, vrt. valaa).

651. "koottaa jourottaa niit heinii, nii mustii jynkköö 

nousee" (ukonpilvien nimiä).

652. "se oo se salama semmonej joutusa että ko se 

rävähyttää nii se oo sillä selevä" (sillä selvä,

ukon voimista).

653. "saretta siältä joutaa mutt ei poutaa" 

(poudan odottajat).

654. "ei tuosta satteesta tullukkaam mittää, 

joutavata ripsimistä vai" (sade=kunnon sade).

655. "se lyö joutumalämpesie mäklöellä" 

(joutumalämpesie eli elosalamia).

656. "se ei oo vielä välynnä joutumavälynä" 

(välynnä eli välkkynyt, elosalamoina).

657. "suattaa se, kuhan se siänyttellöö, sattoohhik, 

kun se näin ikkääj juhkkaa" (siänyttellöö=tekee 

sadetta, juhkkaa=jahkailee).

658. "kun juhmaa tuolleen" (vrt. juhmanen, jumanen, 

ukon suvut=ukkosta kuvailevia sanoja).

659. "ukkonen kaokana juhmahtel" (kuuluu kauas, 

luonnon kovin ääni).

660. "juhmahuttellee ukkosta oikein veen sisällä, 

saje se siitä tullee hyvällainen" (ukkosen matkassa 

liikkuva sade).

661. "nous ihan äkiksestääj juluma jumala ilima" 

(vrt. ukonilma, ylisen haltijalla monta nimeä, 

joillekin yksi, toisille monta).

662. "oikein ku julmat pilvet tulliit nii luulit et 

hyvinki kovast räsähtellööt" (ukon kieltä, 

vrt. räsänen, räisänen).

663. "kahtoopas mite juluma sae tulloo" 

(julma sade).

664. "sen saonaj ja pirtiv välistä ku otti hirveej 

julumam petäjäj jä, kisko ihan tuhannen kappaleeksi" 

(ukon voimista).

665. "kuulen nyt, jumala toruu, ei piä äitellä" 

(jumala toruu, ukkonen jyrisee, itkevälle 

lapselle).

666. "kuhaj jumala jyrissöö, se puottaa suuren 

kivem piähän" (taivaalta putoavat kivet,

mitä lie taikauskoa).

667. "oi voi, sitä kauhia jumalan ilma sentä" 

(jumalan ilma, juma=taivas, ilma=sää).

668. "kuin kova jumalan ilma siit mahtaa noust" 

(ilman nouseminen).

669. "sellai jumalanilma ol toisen yänä" (toissa

yönä).

670. "kuka semmoisella jumalan ilimalla lähttöö

liikkeihen" (liikkumista vältellään).

671. "sillon koato se jumalanilima mehtiä, yhöksäm 

pitäjäm mehtät" (metsiä väkevämpi).

672. "pittää isttuoh hilijjoaj kuj jumala ilima kuuluu" 

(vrt. ukon ilma, pyhä ilma).

673. "jumalan ilma nousoo" (taivaan rannasta).

674. "s ei ollu ikään kironna jumalanseätä" 

(jumalan säätä, juman luomaa).

675. "myö katsoimmo, vot ko jumalav voima 

on väkevä" (ukkosen poltettua haasian, 

vrt. omituiset palokunnat).

676. "se oj jumalavväki joka tekee ihmeitä" 

(jumalan väki eli ukkonen, jumalaiset=ihmeiden 

tekijöitä).

677. "jumalanärjy" (jyrinä, vrt. äristä).

678. "ukkonej jumissoo" (ukkosen kieltä, 

vrt. juma).

679. "ukkonen jumpsahtellee vesisen tuntosena" 

(ukkosta seuraava vesi).

680. "ukkonen on käynyj jungostamassa petäjäj 

juuressa" (jungostamassa eli möyrimässä).

681. "junnaamiseks ne ennen sano vanhat ihmisek 

ku se nii hurjas leimus" (elosalamien välähtelyä).

682. "kävi vaaj juaheella ryminällä" (kävi eli käveli, 

pilvissä kävelevä ukko).

683. "viäl piissa saret, kost ukkone jua Lamjärvest" 

(juo Lamjärvestä, sateenkaaresta jonka toinen 
pää järvessä).

684. "pitkät juolakkeet" (salamat).

685. "vesi tulloo aevan juoluvissa" (vesi=sade, 

juoluvissa=juovilla).

686. "saejjuovia elij juomuja on, pilvestä valottaa 

vettä" (valottaa eli valuu).

687. "tätä juonttoo sattu kulukemmaan ukkospilivet" 

(sattu kulkemaan, harvinainen kulkija monin 

paikoin).

688. "ukkosel ei saa juast eikä pihal men" 

(ihmisiin lyöneistä salamista alkunsa saaneita 

tapoja).

689. "se tuli yhtä juattia Tykäläjjärveltä Kirpuu ja 

siittä Kankasalam pualelle" (yhtä juottia eli kyytiä, 
ukonilma, omat säätiedotukset).

690. "siin om monta juovoa" (sateenkaaressa).

691. "kun se likellä käy niil lyö puuhunkin, 

tekii juovam moahan asti" (puuhun lyönyt salama, 

ukon jälkiä).

692. "vesikelkah jurottelevat tuola" (vesikelkat 

eli sadepilvet).

693. "enne vanha jutelti ukkose nalkist" (nalkist 

eli kivikirveestä, vrt. nalkissa).

694. "se tullee ja sannoo hakekaa juur pian se 

ukkoser rukous ko siäl jyrisee ny" (ukkosen rukous, 

vrt. lukous, ukous, ukon sanat).

695. "jumala ilima koataa puita juurikkasee"  

(juurineen, ukon voimista).

696. "juurittoak se soaitta" (juurittoak=enteileekö, 

soaitta=sadetta).

697. "alakaa ukonilima noushej ja täsä jytyäämhän" 

(ukkosen nouseminen).

698. "siell o ukkosej jyhky tuolla luoteessa" 

(jyhky, iso ukkospilvi).

699. "ko on jo kauvon jyhymehtiny tuola vesietelän 

puolella" (vesietelän eli kaakon).

700. "ne o semmossi merkilissi jyhmäyksi" 

(ukon äänet).

701. "ukkone tuntuu jyhmävä" (ukon 

kuunteleminen).

702. "kohta jyhähtää ukkone" (enteiden

tunteminen).

703. "se ol semmoista jyhäkkätä" (kova sade).

704. "toiset sanoo pitkäsej jylinäks" (pitkäsen 

jylinäksi, ukkosta, vrt. jylinen).

705. "kyl se äkki niist ukkosempilvi kokko, ruppe 

jylisemä" (kokoaa pilviä, rupeaa jylisemään,

vrt. kokko, ukkoslintu).

706. "ku s on kerram pantu luomapäivänä jylisemhän, 

se aina jylisee jossaki" (ukkosen luonteesta, 
luotu jylisemään).

707. "tämä suve ei ol mittä jylistän" (jylinättömät 

suvet).

708. "jylistää ja lyä valkjaa" (lyö valkeaa, salamoi).

709. "jylkky" (ukkospilvi).

710. "jylkkäsae" (rankkasade).

711. "isänej jyllää" (isänen eli ukko, 

sukulaisnimillä kutsuminen, toteemien 

piirteitä).

712. "ukkonej jyllää hirviällä voimalla" 

(tunnetaan voimistaan).

713. "jyly jo kuuluu" (ilmoittaa tulostaan, 

aika hakeutua suojaan, tai korkeimmalle 

paikalle ukkoa tervehtimään).

714. "ukkone jylättele, mut see o nin kauka viäl" 

(kaukana vielä).

715. "merem puoles jymäjä ukkonen" (ukon 

olinpaikan tunteminen).

716. "ilmassaki käy välistä semmoi jymy" 

(ilmassa käyvä jymy, vrt. jumu).

717. "ukkonen se tänä päevänä jymmyili" 

(jymypäivät).

718. "ukkoonen jymylööttöö" (ukon kieltä).

719. "ukkonem mylys ja jymys vallan kauheesti" 

(äänekäs olento).

720. "van kun ukkoiner rupes jymähtelemmään, 

sillon ongen syönti loppu" (kalojen mennessä

syvään).

721. "hä vähä jymähti, däi mäni" (ukon luonteesta, 

tulee ja menee).

722. "jymhäytti se meleko kovasti" (jumalaisista 

äänekkäin).

723. "se on semmosta jymäkkätä että ei hirvvie olla 

ulukona" (hirvie eli uskalla).

724. "ukkonen jymmäyttel muutama laaki niet nurkat 

tärisi" (lähelle iskeminen).

725. "ku Saimoalt nousoo oikee jynkät pilvet, 

sillo tulloo ukkose ilma" (vrt. mereltä).

726. "sieltä tullee pian ukkonen ku jynkkiä nousee" 

(jynkkiä eli tummia pilviä).

727. "se on semmosta sähön kokuumaa pilivii, jynky" 

(sähön kokoamia pilviä, vrt. sähkö).

728. "nousoo jynkiä taivaalle" (tummia pilviä).

729. "siinä ennem päevällistä ol semmosia pilivej 

jynkäleitä ninku ukkospiliviä" (pilven jynkäleitä).

730. "jyrreitä ohria tulloo, kun jäijjen aekana ukkonen 

kuuluu" (ensimmäisistä ukkosista ennustaminen).

731. "vuorisis paikois se käyp kaikkii kova jyrinäkii" 

(vrt. ukonvuori).

732. "kyl se koko yä jyristel mute vaa viäläkä ol nosnu" 

(noussut päälle).

733. "eipä tuo ookkaat tänä kesänä monastij jyristelly" 

(jyrinättömät kesät).

734. "toi leiskaus pahan tekkee, ei toi jyristys mittää" 

(leiskaus eli salama).

735. "tullee semmosii paksui pilvei ja ne jyrisee ja sittel 

lyä valkeet" (jyrinää seuraavat valkeet).

736. "lujempaa pitää jyräätä ennenkö mä otan lakim 

päästäni" (ukon uhmaamista).

737. "ukkone ko jyrisöö jäije aikan ni tulloo kylmä kesä" 

(vrt. vastakkaiset uskomukset).

738. "jo jyräjää, pittää panna uunijuskat kiin" 

(juskat eli pellit).

739. "illalla salamoe aeka lujastij ja jyrisi" 

(ukon illat).

740. "ukkone jyristä" (vrt. jyri, jyrki, ukon lapset,

ukonilmalla syntyneet).

741. "semmost ku ei jyristä" (elosalamat).

742. "se jyristiki eilev vallan ehtooseen saakka" 

(ukkospäivät, ukon palvojien pyhiä päiviä).

743. "se jossai kaukaa jyrittelee" (kauas kantavasta 

äänestä).

744. "äijä jyrittää" (äijäksi kutsuminen).

745. "ne nukku voov vaikka se jyritti koko pitkäsen 

yän" (lapset nukkui läpi yön, ukon pelkäämisestä, 

opittua vai luonnollista, vrt. kovien äänien 

pelkääminen).

746. "vihma tullo, mokomad jyrkät pilved noisot" 

(jyrkät pilvet).

747. "ukkosempilivet oj jyrkkälaetasia" (pilvien 

tuntijat).

748. "kylläpäs jyrrää ja jyrisee" (jyrinän

kuunteleminen).

749. "aika kova jyrräys tuli" (lähelle iskiessä).

750. "ukkonen se alkaa jyrräämhää" (ilmoittaa 

tulostaan).

751. "ol se viime yönä jyry uko ilima" (jyry eli 

ukonilma).

752. "ukkoisennik kärrij jyry kuulluu" (oudot 

kärryistä puhujat, omat haltijat=liikkuvat jalkaisin 

tai eläinhahmossa).

753. "jyry poltti kuhjan" (jyry=ukkonen, kuhjan

=heinäsuovan).

754. "se on ymmärtämätöntä se jyryvvoima" 

(ymmärtämätöntä voimaa, jumalaiset=menevät 

ymmärryksen yli).

755. "välliij jyrryyttää päiväp päästä päähän" 

(ukonpäivät).

756. "voi kauhia, jyryttääpi" (ukkoa 

pelkäävät).

757. "ku jyryvää nin se purottaa suuren kivem päähä" 

(pilvistä putoavat kivet).

758. "ukko jyryytteli" (jyryävä olento).

759. "ruppek ukkone jyrättelemä" (ukon 

kuulosteleminen).

760. "ko rupes piliviä kutohoj ja vähä jyrähteli 

niil lähimmä" (kotia kohti).

761. "enne ol semmonen tapa ukkose ilima aikaaj 

jotta ne enemmäm pelekäs sitä jyrräystä" (jyrinä

=ukon puhetta, vrt. vihaisena pitäminen).

762. "mutta ei antanu oikein suurta jyrähystä" 

(sisälle tullut pallosalama).

763. "ei se täl paikal jyrähtän kun kerran oikeen kovast" 

(ohi meneminen).

764. "s oli jyrähtänny, ja pirstat lensit kathoon ja 

hajalensa" (lähelle lyöminen).

765. "ku jumal jyrähtä, ni paju pirahta" (paju 

pirahtaa, vrt. kasvuun yhistäminen).

766. "ne nousii väkevästik kun teä isänej jyrähyttelii" 

(isänen jyrähytteli, lahnojen noustessa).

767. "ukkois se pannaj jyrräötteli kovallaesestiv 

vaen ei satanut" (jokainen ukkonen erilainen, 

vrt. eri olento).

768. "löi valkeet enstee ja sittej jyrähytti" (valkeita 

seuraava jyrinä).

769. "ehäm myö tietty koko ukoilimasta enne ku piäm 

piällä jyrräötti" (hiljaa lähestyvä ukkonen).

770. "muutaman kerraj jyrähytti mutta sitä vettä tuli 

kovasti" (veen tuoja, vrt. kasvuun yhistäminen).

771. "oikein ukko jyrhäytti" (tunnetaan 

mahtavasta äänestään).

772. "täällä Pöntiöm päällä jo aika lailla jyräili" 

(päälle tuleva ukkonen).

773. "jumala jyräjöip" (ukkosen jumala).

774. "jyräkehtel aeka laella" (pilvissä jyräköivä 

ukko).

775. "nii kovast jyräis ukkone tuolpäi" (ukon 

liikkeiden kuulosteleminen).

776. "iha pahimpaa jyskeeses se ol männä" 

(ukkosta pelkäämättömät, vrt. palvojat).

777. "soattaa olla ihan kohta hapanta ku ukkonej 

jyräkähtelöö" (maito hapanta, vrt. lämpimät 

ilmat).

778. "kun oikkeen ukkoinen sattuu jyräkköimmään" 

(ukon pyhät).

779. "harvompa ukkonej jyräköepi tällä paekalla 

nuinkaak kovasti" (harvinainen vieras).

780. "sillon kolome yötä peräkkäij jyskys" (kaikki 

tavallisesta poikkeava enteellistä).

781. "ukkonen jyskähytti piimän, saatihin vetelää 

piimänlurikkaa" (hapatti piimän, vrt. ukkosta 

edeltävät lämpimät ilmat).

782. "rupespas tuo ukkone jyskämää kese kaike" 

(kesken kaiken, ukon voimista, kykenee 

keskeyttämään arkielämän).

783. "kovastis se löe valakiaa vaen ei kuulunuj jytinää" 

(vrt. valkian ja jytinän haltijat).

784. "leimuu ehtimisiem muttei, se jytise ollenkan sillon" 

(syyskuinen ukkonen).

785. "ukkonen jytäjiä" (vrt. jytä=ukkosen tanssi).

786. "meina jytistämisel peljättä" (vrt. kovia ääniä 

pelkäävät eläimet).

787. "ukkoonej jyttästää" (vrt. laittaa jytäämään,

ukon kunniaksi jytääminen).

788. "ukkonen siellä voaj jyyhättellöö jyristä" 

(jyrinä=ukon puhetta, ukon palvojien pyhää 

kieltä).

789. "jos jäisellä ukkonen jyryvää" (tulee kylmä kesä).

790. "kova se uli nytki ilima, vael liekkö tuo toki jättänyj 

jäläkimuistoja" (ilma=ukonilma, jäläkimuistoja
=tulen iskemiä).

791. "sitä jäläkee, mitä kevväellä lähtöö ukom

pilevet kulokemaa, ni ne männöö koko kesän" 

(ukon tuntijat).

792. "em minä uskalla ulos mennä, siällä jämähtellee 

niin kauhiisti" (kovia ääniä pelkäävät).

793. "se olikim pirummoinej jämäys, joka pualelta 

iski tulta" (salamoi, ukon tulet).

794. "jänkiä nostaa taas van tullekko tuosta sajetta" 

(jänkiä eli paksua pilvipeitettä).

795. "ukojjänkää näkkyy kasvattavan" (paksuja 

ja synkkiä pilviä).

796. "ukonilma on silloin tielos kun ilma oj järih 

hikiist" (hikiist eli kosteaa).

797. "pulottaa taivahast murhan rapakiven pääh, 

ja järinkih myö pienemmät ku ukkoin jyris oltih 

ihlan kauhun vallas" (lasten pelotteleminen 

ukkosen pudottamalla kivellä, taustalla hyvät 

aikomukset).

798. "ukkoisej järinä" (vrt. jarina, jyrinä).

799. "ukkoij järistääkih, täristää maata pahast" 

(ukon voimista).

800. "oli heinäsaraja, ja sihi, tuo, ukoj jyry löi, 

ja järke oli tulel" (järke eli heti, ukkonen=tulen 

antaja, tulta vanhempi jumaluus).

801. "löi niät maa järät" (järähti).

802. "moa järähtää, ku ukkoinen käö" (käy eli

kävelee, salamat=ukon tapoja tervehtiä).

803. "kyllä minä kaaheesti säikäin, kun ukkonen 

ens kerran järräätti" (vrt. säikähtää=säikähtää 

salamaa, säikähtää kipinää).

804. "eihän tuo hyvin kovastis sentään järräöttännä" 

(vrt. ei ollut vihainen).

805. "siäl käy ukkonen kosk se niij järäyttelee" 

(käy eli kävelee).

806. "ukkoi järähyttel oikei kovast" (iski lähelle).

807. "ukkosen ilimalla tuloo piimä jässähtänyttä, 

siihenki ottaa ukkoonen" (ukon voimista).

808. "salama lyyvväj jässäötti kallioo" (kallioista 

pitävä ukko, vrt. korkeista paikoista).

809. "yks jätkäys kävi kun salasma iski" (salamoiksi

kutsuminen, harvinaista).

810. "voi tavaton sitä jätkählöstä" (jyrähdystä, 

lähelle iskeminen).

811. "se jätkähti pirummoisesti, sittem meni menojaan" 

(ukon luonteesta, tulee ja menee).

812. "yhen kerran kuj jätkäht nii että tuntu että sänky 

vajos" (lähelle iskeminen).

813. "se ennustaa pahhoa jos järven jäessä ollessa 

ukkonej jysähtellöö" (liian aikaisin jysähtely

=luonnotonta, oma pahuus).

814. "ukko kulk jäihen, tuloo kylmä kesä" (kulki 

jäihin, jyrisi jäiden aikaan).

815. "ukkossaij jiähytti iliman" (puhistava voima).

816. "musta pilvejölkki" (ukonpilvien nimiä).

817. "taas nousee ukkosen jölliä, niin pian se taas jyrisee" 

(pilvien nousua seuraava jyrinä).

818. "pian se taas jyrisee, kun nuon jölläilee" 

(nousee mustia pilviä).

819. "kyl se tonppäi nyk kaatumas sit on" 

(kaatumassa tonnepäin, ukkonen).

820. "kajasti tuolta pohojasesta" (ukkosen 

jälkeen, myrskyä seuraava pouta).

821. "salel lakkaa kun kaari näkkyy" (sadetta 

seuraava kaari, luonnon ihmeitä).

822. "illakoar ilma koar, oamukoar satie koar" 

(ilmakaari ja sateenkaari).

823. "koar juop vettä" (järvestä).

824. "syksylä mihi aekoo niätte viimese kuare 

seihtemä viikkoo on kessee enneko talavi tulloo" 

(viimeisestä kaaresta ennustaminen).

825. "välistä sattaa sillä lailla ja kaari on komiasti" 

(kaaren ihaileminen).

826. "no satehiiksha se on se kaar taivahal" 

(tietää sadetta).

827. "nes sanova vanhaat että jos kaarentyvem 

polttaa lounajarreikhään ni tullee sae" (lounajan 

reikään=punertavaan kohtaan lounaassa, 

sateenkaaren tyvi).

828. "vihma kaarre" (kaareva olento).

829. "se ol satana, kuatana kun korvosta" 

(vrt. saavista kaatamalla).

830. "olipa se semmosta kaatosaetta, että empä mie 

muistat täälä olhen" (kaatosateet).

831. "salamat vilikutti ja väläkytti mahalottomastik 

kahalaj ja kahala ja taas repäsi" (ukonilman

kuvauksia).

832. "ol nii kaihom makuist, ei heä hirvint olla 

yksinneä" (olla yksinään, ukonilmalla, ukon 

tunteminen vähentää pelkoja).

833. "kyllä on ukon ilma ajanut kaikki kalat kaikhoon" 

(ukon voimista, vaikuttaa koko luontoon).

834. "yleäl jos se paukahtoa nin kaikuha se jyräjeä siit" 

(kaikuvat jyräykset).

835. "kajasti tuolta pohojasesta" (ukonilman 

jälkeen).

836. "riippuu kais siittä, kuinka aurinko kajostaa" 

(sateenkaaren näkyminen, kaaren ja auringon 

yhteydestä).

837. "jokhaan se lakkaa ku alko kajostamhaan" 

(sateen lakkaaminen).

838. "sybieh jyrähtelih" (sybieh eli rajusti).

839. "syöttäi jyrähtih da kunne lienne mennyh" 

(syöttäjä jyrähti, vrt. päivän kutsuminen 

syöttäjäksi).

840. "suuret tulen säigehed oldih jyryn aigah" 

(tulen säikehet, salamat).

841. "tulenisku säjjähtih" (säijähti eli saijahti).

842. "tuldu säigäi pyhälly" (säikää tulta).

843. "tuld iski säigäi" (vrt. säkä).

844. "tuld iski säikkäi, kai pert oli valgei" 

(kaikki pirtti valkeana).

845. "tuli säikähtih pyhällän jyryz, kai moa valgoi" 

(maa valkeni, ukon voimista).

846. "ukkosen koatamasta puusta sälyö otetah" 

(ukkonen=yksi jumalaisista, kaikki mitä koskettaa

=parantavaa, suojelevaa).

847. "ukontaltta puun on revittän säbälehiksi" 

(ukontaltta eli salama).

848. "pyhällän jyrys kai mua särizöy" (maa särisee, 

tärisee).

849. "katso vai lujah iski pyhälly, kai moan säräsköitti" 

(täristi maata, ukon voimista).

850. "tuld isköö sävähyttelöö" (tulta iskevä olento).

851. "tulda sävähytti iskie" (vrt. sävähtää).

852. "ukondyry tulou ylen suuri" (ilman pimetessä).

853. "jumala suurratti tänäpäi mones kohaz, 

ga vihmunuh ei" (suurratti eli jyrisi).

854. "pyhälly suurattau" (ukon kieltä, vrt. suuranen).

855. "pyhällä suurdoa" (suurdoa eli jyrisee).

856. "ukonkoari on seitsentsviettani" (viettani 

eli värinen, vrt. karvainen, vrt. pyhänä lukuna 

pitäminen).

857. "vihmuu supettau hienoizeh" (supettaa, 

vrt. kuiskaa).

858. "vihmuu supettau, kuivann ei pie, da ni kast ei" 

(sataa hiljakseen).

859. "vihmua hienozesti sumettau" (sumettaa).

860. "sumettau, sienivihm on hieno" (sienivihma, 

sieniä nostattava).

861. "pyhälly sumizou" (sumisee).

862. "sumovon heitti" (sumovon=tihkusateen, 

heitti=lopetti).

863. "sumuksin on, sumieh vihmuu" (sumieh 

eli tiheään, vihman tuntijat).

864. "sumuseä, roduzel vai tsipetteä" (tsipetteä 

eli ripottelee).

865. "vihmoa sumuou" (sumuou eli tihuttaa, 

vrt. sumunen).

866. "sumahtih pyhälly vähäl" (ukon kieltä).

867. "vihman sumakko" (tihkusade).

868. "pyhälly sumajau" (sumajaa, vrt. sumanen,

summanen, ukon sukuja).

869. "sumiel kala tuloo nuottah" (tihkusateella).

870. "sumiel vihmuu" (tihuttaa).

871. "pyhällä tuld iski, huonehed lekahtih" 

(lekahti eli liikahti, ukon voimista).

872. "vihmui sukkai" (sukkana, suka=säde, 

vrt. viivoina, näkyvästi).

873. "vihmuo sukittoa" (sataa säteinä).

874. "vihman soru" (sorina).

875. "vihmoa sorahutti" (vrt. soranen, vihman suvut

=vihmaa kuvailevia sanoja).

876. "vihmuu sorajau hyvin" (vihman kieltä).

877. "ei olluh pilvie ni kuz, ku vihmoa sorioitti" 

(pilvetön vihma, vrt. ohuet pilvet).

878. "vihmuu sorittav vagavah tyynel" (vakavaan, 

vakaasti, hiljalleen).

879. "pizarehtu panou meheveä mostu ku 

sormempeädy" (sormenpään kokoisia pisaroita, 

omat mitat).

880. "katso meheväh vezi tuloo, sornie vihmuo"

(sornii vihmaa, lorottaa).

881. "sornivui vihmah" (satoi kaatamalla).

882. "vihmuu sorottau tyyneste" (sorottaa tyynesti).

883. "vihmoa solahutti" (satoi kovaa).

884. "vihmuu solaittau" (vihman kieltä).

885. "vihmah soleudu" (soleutui).

886. "vihmuo sorie pystypizareheh tyynessäh" 

(sataa pystypisaraan, tyynellä ilmalla).

887. "vihmuu solizou" (solisee).

888. "vihmui solizutti" (satoi kovaa hetken).

889. "vihmuu soltsottau" (vihman ääniä).

890. "vihmoa sohahutti" (vihmaa kuvailevat sanat).

891. "vihmuu sohittau lujah" (sohittaa).

892. "vihman sohu tuloo" (lähestyvän vihman

ääni).

893. "vihmuu sojottau, lujah vetty panou" 

(lujat vihmat).

894. "sliehhuloil pedeän oli iskenyh pyhäilänjyryz" 

(iskenyt petäjän pirstaleiksi, ukon voimista).

895. "pyhä illantauttu on ku slifuittu" (hiottu

ukontaltta, vrt. sileät kivikirveet).

896. "vihman slohineh kuuluu" (vihman kieltä).

897. "vihmuu slopettau" (vrt. lopettaa).

898. "vihmah slobevui lujah, muga yhteläzesti 

tuloo vezi katso kulleh" (yhteläzesti eli katkeamatta, 

vihman  katsominen).

899. "ei olluh vihmoa hoavejiz" (vihmaa 

haaveissa, sateesta tietoakaan).

900. "vihmuu sitkistäy pitkähez" (sataa pitkään, 

vrt. sitkeä).

901. "vihmu sitkistyy" (pitkittyy).

902. "vihmas sibeni" (alkoi sataa äkisti).

903. "sivistyi vihmah" (sivistyi eli sibistyi,

v=b).

904. "vie nened jyryd mehekse moah, miekse 

mielelleni, simakse sizälih" (loitsusanoja).

905. "hoi sinä Ukko yli-jumala, pilvempeällini 

jumala, redupilven reunoalija, sinirannan siirdelijä" 

(ukon puhuttelemista, yli=ylisen).

906. "vihmah sibevyi" (alkoi sataa äkisti, 

vrt. sipe, sateen lapset).

907. "sipko vihmuu" (satoi äkisti).

908. "sigei vihmu" (sikeä eli tiheä).

909. "ukkozenilma ku särgöö puun, tuloo silettä" 

(silettä eli säleitä, taikakaluiksi otetut sileet).

910. "iski tulta Ilman ukko, väilähytti Väinämöini, 

seittsemellä sierampeällä" (sieranpäällä eli 

kovasimella).

911. "iski tulta Ilmorine, seittsemellä sieran peällä" 

(ylisen haltijan nimiä).

912. "hoi sinä Ukko ylijumala, redupilven reunoalija, 

sinirannan siirdelijä" (pilvien reunoilla elävä olento).

913. "ukkosen seä tulou" (vrt. ilma).

914. "ukontaltta siegalehiksi kaiken puun revitti" 

(ukontaltta eli salama, puutöitä tekevä ukko).

915. "seizualleh syöy, ukkone" (syö eli lyö, tappaa, 

ihmisiä voimakkaampi).

916. "ta sitä sanottih jotta ukonkoari seisou, 

ukkosen seä tulou, ukkoista jyräjäy" (ukonkaari 

seisoo, tietää ukkosta).

917. "ei vielä satat, jyrisi vain" (ukon 

lähestyminen).

918. "milleh tuld iski savautti ga" (savautti

tulta, ukon tulet).

919. "musta pilvi hirvittäy, savenkarvani satau" 

(mustat ja savenkarvaiset pilvet).

920. "turpistelih turpistelih dai zaperih vihmah" 

(turpistelih=pilvisteli, zaperih=puhkesi).

921. "kun ukkoni iski moaha, rupesi moa palamah" 

(tulen alkuperää, ukkonen=tulta vanhempi 

jumaluus, vrt. ukoksi kutsuminen).

922. "pyhälly jyrskäen kävelöy, ga kustahto pidäy 

sanomad" (pitää sanomat, jyrisee missä tahtoo, 

ihmisten yläpuolella).

923. "vihmah samahtih" (vihman ääniä).

924. "pyhälly samahtih jyrizi" (samahti jyrisi).

925. "vihman samineh" (vrt. sami, sateen lapsi).

926. "vähäzen vettä rävähytti, tsipetti" (tsipe=sipe).

927. "vihmui röhähytti" (vihman kieltä).

928. "vihmoa röpsähtih" (satoi kovaa).

929. "pyhälly rözähtih" (pyhä ilma).

930. "hyväm mehen rövähytti vihmoa" (vihmasta 

syntyvä mehi, vrt. kaste, mesi).

931. "pyhälly röykähtih" (pyhä ilma).

932. "pyhälly röyskähtih" (iski lähelle).

933. "räkkie tuld isköy" (iskee tulta, salamoi).

934. "vihmui rämsähytti" (satoi kovaa).

935. "vihmui räpsähytti vähäizel, enämbi pideli" 

(enämpi piteli, vrt. pidellä ilmoja).

936. "vihmoa räpsäi" (vihman ääniä).

937. "pyhälly rätkähtih" (kovasta äänestä).

938. "jyry rätkähtih" (jyryksi kutsuminen).

939. "rätskeh kuuluu pyhällän" (salamien rätske,

vrt. tulien).

940. "ukkoni rätskähti" (ukon kieltä, ni=nen).

941. "pyhälly gu rätskähtih, ga kai perzielleh langenemaz 

olin" (pelästyin, olin kaatua).

942. "vai vettä ryöhkäi" (sataa kovaa).

943. "vihmoa ryöhkäi olevahkoh, kastettu puutui" 

(vihmasta puutuva kaste).

944. "vihmu tämä vetty ryömäi" (ryömää eli ryöpyttää).

945. "vihmoa ryöpsähytti" (satoi kovaa).

946. "tulda isköö räskytteä pyhällä" (tulta eli salamia,

pyhät tulet).

947. "tulda räiskyttäu, konza ukko jyräjäu" (jyrinää 

seuraavat tulet).

948. "pyhälly räskähtih" (pyhä ilma).

949. "tuleniskun kel ku rubiou jyrizemäh, räskähtelöy" 

(jyrisemään tuleniskun keralla).

950. "voit se räizähtöä ukkonigi" (vrt. räisänen, 

ukkosella ja tulella samoja sukuja).

951. "pyhällän jyry räskähyttelöy" (lyö lähelle).

952. "tuldu räskähytt iski, kai silmäd umbeh menih" 

(silmät meni umpeen, lähelle iskiessä).

953. "tulda räiskäi jumala" (jumalaksi kutsuminen, 

juma=taivas, vrt. pilvitaivas).

954. "tuldu räskäi pyhälly" (räskää tulta).

955. "pyhälly räjähtih tulen iskehyy, kai moa valgoi" 

(kaikki maa valkeni).

956. "pyhällä andoi räjähyksen, kai moa halgeni" 

(lähelle iskeminen).

957. "tulda iski räjähytti" (omat räjäytykset).

958. "pyhällä ryzähtelieteh" (ukon kieltä, r-voittoista).

959. "pyhälly ryzähteleh" (pyhä ilma).

960. "vihmuu ryzähyttäy" (vihmalla ja ukolla samoja 

sanoja, vrt. yhtenä haltijana pitäminen).

961. "pyhällä ryzäjeä" (rysäjää, jumalaisista

äänekkäin).

962. "pyhälly ryzäjäy taivahaz" (taivaassa  

rysäjävä olento).

963. "vai vetty ryöhkähytti netse vihmu" 

(vihmasta syntyvä vesi).

964. "ukkone, taivahan izändy on rymizii" 

(taivaan isäntä, vrt. haltija).

965. "pyhällä rymizöö" (ryminä=ukon puhetta, 

palvojien pyhää kieltä).

966. "ukko rymizöybi" (ukon elämää).

967. "pyhällä vähäzel rympetteä" (vähäsen, 

vrt. kovaa, kertoo sijainnista).

968. "pyhällä rymähtelieteh" (rymähtelevä olento,

vrt. rymättylä).

969. "pyhälly dyrähtih ruzahtih" (jyrinää 

kuvailevat sanat).

970. "ukkone tuldu isköy da rumizou" (iskee 

tulta ja rumisee).

971. "pyhälly rumizou" (vrt. rymisee, u=y).

972. "rumizuttamine, se ukkozen iäni on" 

(ukkosen ääni, puhuu eli elää).

973. "ukkone rumajau" (omat r-sanat,

luonnon ääniä).

974. "vihma rodzevui" (alkoi, syntyi).

975. "kui mehesteleh da sit päiveä tsirahuttau" 

(mehesteleh eli sataa, mehi=mesi).

976. "vihmoa romahutti" (satoi kovaa).

977. "vihman romineh on hyvä" (vihman ystävät).

978. "katoz romizoo vihmoa" (vihman 

katseleminen).

979. "tsipetti, tsipetti, vain ku robeudu" (tsipetti, 

ropeutui satamaan, vihman kieltä).

980. "robevui vihmah" (alkoi sataa kovaa).

981. "vihmuu ropottoa" (vihman kieltä, 

vrt. roponen, ropponen).

982. "roppavihma" (kova sade, vrt. sataa 

roppakaupalla).

983. "vihmui ropsahutti" (kesäsateet,

ohi meneviä).

984. "vetty ropsai vihmui" (veen antaja).

985. "ropsun vett andoi, vihmui" (antoi ropsun 

vettä).

986. "vihmoa vähäzen rivahutti" (vihman kieltä,

vrt. rivakka).

987. "roitovasta tuloo vettä" (sataa kovaa).

988. "vetty ripsahtih" (vrt. ripsa, sateen lapsi).

989. "vetty ripsahutti, vihmui vähäzen" (vähäiset 

vihmat).

990. "vihmui ripsai lyhyäh" (lyhyet vihmat).

991. "vettä lykkie ripsuttoa" (lykkii vettä, kuka).

992. "vihmuu ripetteä" (ripettää, vrt. ripeä).

993. "vihmuu ripettäy hienoizeh" (hienoizeh 

eli harvakseltaan).

994. "pyhällä hyvin reätskyö, kai moa tärähtelöö" 

(kaikki maa tärähtelee).

995. "pyhälly reätskähteleh" (ukon kieltä).

996. "pyhällä ku reätskähtih, ga kai moa lekahtih" 

(lekahti eli liikahti, ukon voimista).

997. "moa järähtih, ku pyhälly reätskähtih" 

(kykenee järisyttämään maata).

998. "ku pyhällän jyryö reätskähytti da tulda" 

(rätskähdystä seuraava tuli).

999. "kun ukkoni iski moaha, rupesi moa palamah" 

(tulen antaja).

1000. "ukontaltta kaiken puun on revittän säbälehiksi" 

(ukontaltta eli salama, puilla=syy pelätä ukkoa).

1001. "repsahtih vihmui lujah" (repsahti 

vihmumaan).

1002. "vihmui repsai vähäzel" (vihman kieltä).

1003. "reuskahtih pyhälly" (jyrähti).

1004. "tulda isköö pyhällä reuskuttoa" (tulta iskevä 

olento).

1005. "tuli revahti" (leimahti).

1006. "ravie vihma" (ravie eli kova).

1007. "raukasou, ollouko ukkoista ilmassa" (ukkosta 

edeltävä ilma, vrt. vaivuttaa).

1008. "helpotti vähäsev vihma, muuta siitä rapeutu toas" 

(rapeutu eli yltyi, vihmaan kyllästyneet).

1009. "vihmah rabevui" (vrt. rapina, ropina).

1010. "rabie sae" (rabie eli kova).

1011. "kudakui rabioitti vihmoa" (kutakui,

satoi hiljakseen).

1012. "äijäl vihmuo rapitti, tihiesti työndää" 

(tiheät vihmat).

1013. "vihmuu rapittau" (sataa kovaa, vrt. rapinen, 

sateen suvut=sadetta kuvailevia sanoja).

1014. "raboilov vai turbehed vihman jällel" (rakoilee 

turpeet, vihman voimasta).

1015. "vihmuu rapsiu harvazeh" (harvat vihmat).

1016. "vihmui ramahutti" (vihman ääniä).

1017. "ylen ramakka vihma on, se oigein ramakasti tulou" 

(tulee ramakasti).

1018. "levo ramajav vihmal" (levo eli katto).

1019. "ramevui vihmah" (rameutui vihmaan).

1020. "vihmu ikkunua ramavuttau, se ramizou" 

(ramisee ikkunoihin, vrt. rami).

1021. "ylen ramakka vihma on" (vrt. rama-akka,

haltijoiden nimistä, luonnon ääniä).

1022. "ramkasti vihmui" (vrt. rankasti).

1023. "tulou rankka saje" (sateeksi kutsuminen, 

harvinaista karjalan puolella).

1024. "rankasti vihmuu, kaitse jumal" (vihmalta 

kaitseva jumala, vrt. vihman haltijalta).

1025. "vihmui rappai" (rappaa vihmaa).

1026. "moin on raizu vihmu" (kolea ja rankka sade).

1027. "raizasti vihmuu" (vrt. raisa, sateen lapsi).

1028. "rajusti vezi tulou" (rajusade).

1029. nganasanit pitävät etelää ukkosen jumalan 

suuntana (pidetään lämpimien ilmojen tuojana, 

vrt. suvituuli).

1030. nganasanit pitävät ukkosta miespuolisena 

henkenä (nguo, ihmishahmossa ilmestyessään
aikuinen mies).

1031. nenetsit uhraavat ukkosenhaltijalle kovan 

ukonilman jälkeen (uhrina täplikäs poro, padvy ty).

1032. nenetsit peittävät kaiken punaisen 

ukonilmalla (tulen väri).

1033. nenetsit eivät sytytä tulta ukonilman aikaan 

(uskottu kutsuvan ukon tulia).

1034. saamelaiset kutsuvat ukkosenhaltijaa

nimellä Diermmes.

1035. saamelaisten Diermmekselle laatimaan
uhriin kuuluu kodan viereen oksilla ja lehvillä 

laadittu pyhä paikka johon asetetaan puisia ukkoja
ja uhrattujen hirvasporojen sarvia (yhtä monta 

kuin ukkoja, sivellään verellä).

1036. nenetsit kutsuvat ukkosenhaltijaa nimellä 

Kheeno-yontarkada (vaeltava-ukkonen,

vrt. kheeno jon=pyhä tuli).

1037. nenetsien mukaan Kheeno-yontarkada
elää pilvien keskellä omassa kodassaan 

(jutaa ihmisten tavoin).

1038. nenetsien taruissa Kheeno-yontarkada 

asettaa  luoksensa matkanneille noidille erilaisia

tehtäviä (kuten hengen oikean nimen arvaaminen,

voi antaa tyttärensä noidan puolisoksi, 

vrt. henki-puolisot).

1039. nenetsien ukkosen henkiin kuuluu

Kheeno-namtalyoda (istuva ukkonen) ja Nuvu

-khenomtan (taivaita repivä ukkonen).

1040. hantit kutsuvat ukkosen ja myrskyn haltijaa 

nimillä Toxlan-iki (siivekäs-vanha-mies) ja Päi-ika 

(ukkosen-vanha-mies).

1041. hantien mukaan Toxlan-iki saapuu apuun
myrskyn hahmossa ja tappaa kuleja tulinuolillaan 

(vahingollisia alisen henkiä).

1042. nenetsit kutsuvat salamaa sanoilla chahnduu

(vrt. hantu, santu), hohondu ja hohotu (vrt. hohto, 

hohottaa).

1043. nenetsit kutsuvat ukkosta sanoilla muunotaa 

ja munota (vrt. mu-nota, mun-ota, muno-ota).

1044. nenetsit kutsuvat sadetta sanoilla sariu ja sar 

(vrt. sari, sateen lapsi).

1045. nenetsit kutsuvat lätäkköä / rapakkoa sanoilla 

sada ja sare.

1046. nganasanit kutsuvat lätäkköä sanoilla netubu 

ja netibi (vrt. net-ubu, netu-bu).

1047. nenetsit kutsuvat sadetta sanoilla sare, saro 

ja sarjo (vrt. sa-arjo, sa-aro).

1048. nganasanit kutsuvat sadetta sanalla sorua.

1049. nenetsit kutsuvat sadetta sanoilla xalyu, saryo 

ja salju (vrt. sariola).

1050. enetsit kutsuvat sadetta sanoilla sare ja sari.

1051. nenetsit kutsuvat kastumista sanalla saqnye
(saqnyuy=märkä, kostea).

1052. nenetsit kutsuvat ukkosta sanoilla apiq munq 

(vrt. appi, munkki) ja xaeh (vrt. hae hae-henget).

1053. enetsit kutsuvat ukkosta sanoilla kixu ja keeo 

(kheo=henki, pyhä, vrt. kisu, keijo).

1054. nganasanit kutsuvat ukkosta sanalla kadjua 

(vrt. katja).

1055. nenetsit kutsuvat ukkosta sanoilla xae ja xaeh 

(xaebyidya=pyhä).

1056. nenetsit kutsuvat sateenkaarta sanoilla nuw pan 

(nuw=taivas, vrt. panta, panka).

1057. nenetsit kutsuvat pisaraa sanalla tes.

1058. nenetsit kutsuvat ukostamista / salamointia
sanoilla xaenombas (xae-nom-bas).

1059. nenetsit kutsuvat satamista sanalla najibas

(vrt. naji-bas, naiva).

1060. enetsit sanovat sari dada (sade menee).

1061. enetsit kutsuvat ukkosta sanalla kiu

(vrt. kiu-as, vrt. ukkonen tulen antajana, 

vrt. kiukku, kiuru).

1062. enetsit sanovat kiu agan munuo (ukon 

iso huuto, jyrinästä).

1063. selkupit kutsuvat salamaa sanoilla nuttu 

ja nutty (vrt. nut-tu, nu-utu, tu=tuli).

1064. selkupit kutsuvat ukkosta sanalla kon

(vrt. kontu, kontio, konna).

1065. selkupit kutsuvat sateenkaarta sanoilla
nuttanki ja kottanki (vrt. nutta-anki, kotta-anki,
vrt. nki-pääte, paikannimet).

1066. selkupit kutsuvat sadetta sanoilla sorintae.

1067. "vihmah tsorahtih" (alkoi sataa kovaa).

1068. "vihmui tsorahutti" (sorahutti).

1069. "vihmoa tsodriu, piendy pizarehtu" (sotrii, 

sataa hiljaa).

1070. "vihmui yöl tsopotti hyvättsäizesti"
(yövihmat).

1071. "vihmuu tsopottau" (sopottaa, vihman kieltä).

1072. "vihmah tsohahtih" (sateen alkamista
kuvailevat sanat).

1073. "vihmah tsohevui" (sohevui vihmaan).

1074. "vihman tsohineh" (sohina).

1075. "vihmui tsivahutti" (sivahutti).

1076. "vihmuu tsibizöö" (sipisee).

1077. "vihmuu da ei vihmu, aivin tsibizöö" 

(sataa hiljakseen).

1078. "vihmuu tsipettäy" (sipettää).

1079. "do tsipettää, vihmumah rubieu" 

(vihman enteitä).

1080. "et tual kastu, tsipettäy pikoi vähäzel"
(sateen tuntijat).

1081. "vihmuu tsipettäy, sit tulou vihmu" 

(sipeestä vihmaksi).

1082. "vihmuu tsihauttau" (sihauttaa).

1083. "vihmuo tsihautti" (sihautti).

1084. "vihmui tsavahutti" (vihman kieltä).

1085. "vihmuu tsabajau kudakui" (kudakui 

eli hiljakseen).

1086. "se taivahas ku jyrizöy, semmozel ajuau 
pyhä-Illu troikal, häi karuloi karkottua iäre muas 

sego veis sego joga paikas, niidy vastah sodii" 

(troikal eli hevoskärryillä, omat ja vieraat 

ukkosen haltijat).

1087. "tozei vihmu" (kova, vrt. tosi paikka).

1088. "toziendui vihmomah" (kuka,
vihman haltija).

1089. "pyhälly tomahteleh" (pyhä ilma).

1090. "pyhälly tomizou" (vrt. tomi, ukon lapsi).

1091. "vihmoa tippoaloo" (vrt. tippuu, tippa).

1092. "vetty tippelehtäy" (tippelehtää).

1093. "pisarehet tiputah" (pisarat ja tipat).

1094. "katso jo tipsahtih, vihmustah" (tipsahti, 

alkoi sataa).

1095. "vihmoa tipsahutti" (kuka).

1096. "vihmuu tipsau" (vrt. tipsa, vihman lapsi).

1097. "vihmui tirahutti vähäizel" (tirahutti, vrt. itki).

1098. "tikahtih vetty vähäine" (tikahti vettä).

1099. "viego vihmunoo tänäpäi, tijjätkö vihmuugo"
(vihma tietäjät, pilvien tuntijoita).

1100. "meilä ukondyry tappo erähän tytön" 
(ukkosella liikkumisesta).

1101. "pyhälly tautan lykkeäy" (lykkää taltan, 
vrt. salaman iskuista syntyneet vaajat).

1102. "mussat pengeret seizotah, raista tulou da 

vettä tulou" (mustat penkereet, ukkospilvet).

1103. "pyhällän dyry kuuluu, tulen isköy" (jyryä 

seuraava tuli).

1104. "pyhällän jyry taigai muskam pystöilles suoh"
(taikoi miehen pystyyn suohon).

1105. "ukkone, taivahan izändy on rymizii"
(taivaan isäntä, vrt. isännän veli).

1106. "vihmuu tsähäittäy" (sähäittää).

1107. "vihmuu tsähäjäy" (sähäjää).

1108. "pyhälly tuilau taivahaz" (tuilaa, ukon kieltä).

1109. "ukojjyryö ta tuleniskuo" (ukko ja tuli).

1110. "niiv viritti kankahie ne tulenisut" (viritti eli 

sytytti, tulen iskut).

1111. "tulenisku valguoloo" (valaisee yötä).

1112. "jyrizemättömät tuleniskud loadie sanomad 

erähäh kohtah" (elosalamat, jäljet=ylisestä

tulleet sanomat).

1113. "tuleniskun kel ku rubiou jyrizemäh, räskähtelöy"
(räskähtelee, vrt. räskänen).

1114. "tulenisku nägyi, kybened alah kirvottih" 

(taivaasta kirpoavat kipinät).

1115. "mostu pyhällän dyryy da tuleniskuu harvah on"
(kovat ukonilmat, mieleen jäävät).

1116. "vihmui da jyrizi tuleniskun kele" (vihma, 

jyrinä ja tuli).

1117. "tulda isköy" (tulta iskevä ukko).

1118. "ukko jyräjäu, tulda räiskyttäu" (jyräjää,

vrt. vihaisena pitäminen).

1119. "pyhällän dyry kuuluu, tulen isköy" (kuuluu 

kaukaa, varoittaa tulostaan).

1120. "tuld iski pyhälly" (pyhä ilma).

1121. "tulikerä jalgoih kirboni, ei koskenuh"

(tulikerä eli pallosalama).

1122. "tulikerä ku mual kirbuou, sit kai mua syttyy"
(sytyttää maan).

1123. "ukko dyrizöu i nostau tuutsan" (tuutsan 

eli tuiskun, vrt. raekuuron).

1124. "tybergöitti ukkoizen, väid loppih" (väet 

loppui, ukkonen heikentyi).

1125. "katso pystypizareheh sorittoa tyynessäh" 
(sorittaa pystypisaraan, sori=sari).

1126. "vihmuu sorottau tyyneste" (vrt. tyyne).

1127. "moan kai täriendi pyhällän jyry" (tärisytti 

maata).

1128. "pyhällä reätskyö, kai moa tärähtelöö" 

(maa tärähtelee).

1129. "kai mua tärähteleh pyhällän dyryz" (ukon 

voimista).

1130. "kai moa tärähtih, jyrizöö pyhällä" (kaikki 

maa tärähti).

1131. "tuli suuri tuuttsa, äijäldi vihmu da ukko dyräzi"
(tuutsa eli tuisku, kesätuutsat).

1132. "ukko dyrizöy" (vrt. jyri, jyrki).

1133. "elgeä työ lapsed dyrissä, kun ukko dyrizöy"
(metelöikö ukon puhuessa).

1134. "hoi sinä ukko ylijumala, pilvempeällini jumala, 

redupilven reunoalija, sinirannan siirdelijä" 

(ukon lukuja).

1135. "ukko jyräjäu" (matalasta äänestä).

1136. "ukko jyryn nosti miittuman" (nosti jyryn).

1137. "ukko tuld iski" (tulen iskijä).

1138. "siit olis tullu ukko puuvälie" (ukko puun väliä, 

vrt. äijä eli paljon).

1139. "ukkoni lävähytti tulda"  (ukon tulet).

1140. "ukkosen koatamasta puusta sälyö otetah" 

(taikakaluiksi).

1141. "ägie on, olloug ukkosta ilmassa" (ägie 

eli hiostavan kuuma).

1142. "ukkoni jyrizöö" (aika hiljentyä, kuunnella).

1143. "ukkone pozahteloo" (ukon kieltä).

1144. "ukkone rumajau" (vrt. ruma sana).

1145. "se on ukkoni laulamah" (ukkoni eli taitava, 
omia hyveitä ilmentävät toteemit).

1146. "dai voit puida murottua ukkozenilma"
(murottaa puita, vrt. murentaa).

1147. "ukkozenilma ku särgöö puun, tuloo silettä"
(vrt. sälettä, ukon palvojien keräämiä).

1148. "ukojjyryö ta tuleniskuo" (jyry ja tuli).

1149. "ukondyry taltan lykkäi" (taltan eli salaman).

1150. "ukonjurulla ei pie pihalla männä" (vrt. ukkoa 

vastaan menevät palvojat, vastakohtia).

1151. "ukonkoari vettä ottau" (ottaa vettä järvestä,
sataneen veden tilalle).

1152. "sanottih jotta ukonkoari vettä juou, kun oj järvie 

kohti se peä" (kaaren pää).

1153. "ukonkoari on seitsensviettani" (viettani eli 
värinen, vrt. pyhät luvut).

1154. "ukonkoari kum merestä segä därvistä lappau vettä, 

niin se nostau kaloa ilmah, pilvih" (uskomus).

1155. "mie näin eglen ukonkoaran" (kaaran eli kaaren,
väkevä enne).

1156. "ukonkaara ku pitimmaada on, siidä pitäd vihmad 

lietäh" (kaaren suunnasta ennustaminen).

1157. "vihma roiteh, ukonkoari on" (tietää vihmaa).

1158. "ukonkoari vetty nostau dovez" (joesta, 

vrt. järvestä).

1159. "ukonkoari vetty juou, sithäi vihmad ollah" 

(juo vettä, vihman synty).

1160. "vihman dälles taivahah nouzi ukonkaari" 

(jälles eli jälkeen, vrt. vihmakaari).

1161. "ukonseäz ei pie lähtie vastaseäh" 

(vastasäähän, vrt. tuuleen).

1162. "ukontaltta kaiken puun on revittän säbälehiksi"
(ukontaltta eli salama).

1163. "ukontaltta perttih mäni" (meni pirttiin, 

vrt. pallosalamat).

1164. "ukontaltta on naijez kormeniz da miehel 

männes tyttölöil" (kormeniz eli taskussa, talttojen 

koosta, vrt. salaman lyömät kivet).

1165. "rengilöin haudoes, kadajoittaes, pannah 

ukontaltta muijen kivilöin keskeh" (keskeh eli 

joukkoon, puuastioita puhdistettaessa).

1166. "ukontaltan viskuaabi" (taivaalta).

1167. "ukontaltan löyvim pyhällän jyryn jälles" 

(löysin taltan, ukonilman jälkeen).

1168. "ailahii painottelemmo ukontaltal" (käytetty 
parantamiseen).

1169. "ukontautan lövvimmö" (väkevä taikakalu,
sisältää ukon voimaa).

1170. "pyhälly ukontautal isköy karuloi" (karuloi 
eli alisen henkiä, uskomus).

1171. "kuusta myö ukontautan työndi, kai oksat 

katkettih da sile bokkoa myö lähti kuuzez" 

(työnti salaman kuusta myöten, ukon lyömät 

puut).

1172. "kivuloi painellah ukontauttazel" (ukon

kivillä paineleminen, omat hoidot).

1173. "ukonvemmel vihmoiksi" (vemmel eli kaari).

1174. "vihma kastoi umbimärgäzeks" (vihman

yllättämät).

1175. "ukko urajau" (ukon kieltä).

1176. "suuret vihmat valeiksi sanotah" (valeiksi, 

vrt. valaa vettä).

1177. "vale, pitällini vihma" (vihmojen nimiä).

1178. "oli hyvä vihman vale" (vrt. valaa, valua,

vrt. valat).

1179. "valie vihma lodzajau" (vrt. valuva, vaalea). 

1180. "vihmomah varusteloo" (alkaa vihmoa, 

ripottelee).

1181. "pyhällän jyryö vaz on nuutsakka seä"
(vaz eli vasten, vrt. nuutunut).

1182. "ukonseäz ei pie lähtie vastaseäh"
(vastasäähän, säätä vasten).

1183. "pyhällän jyryö reätskähytti da tulda" 

(jyryä ja tulta).

1184. "vezikoari on taivahal, vihmad roiteh" 

(tietää vihmaa, vrt. loiteh).

1185. "sybiesti jyräjäy, sid vienostu" (ukon 

elämää).

1186. "ei vihma loukkuo luaji, elä sidä varaja" 
(varaja eli pelkää, kesä kuivaa).

1187. "vihma laantuu" (vrt. tuuli).

1188. "vihm astuu" (kävelee, lähenee).

1189. "vihmal loadi jumal" (vihman jumala, 

vrt. vih-ma, vima, viha).

1190. "ei vihmattah vältä, kuule kulleh viheldäy" 
(vihmaa edeltävä tuuli).

1191. "vihman heitti" (heitti eli lopetti).

1192. "nengostu vihmaa ammui ei ole olluh" 

(ammui eli ammoin, pitkään aikaan).

1193. "turpotti turpotti, ga vihmah vihmahtih"
(vihmaan vihmahti).

1194. "vieno vihmaine" (vrt. vieno, sateen lapsi).

1195. "vihmapeä tuli" (vihmapää eli sadekuuro).

1196. "vihmupuadareh" (vrt. pilvien nimet).

1197. "vihmupuadariine, päiveä pastamah rubei"
(sadekuuron jälkeen).

1198. "katso vihmaudu, pimeni kai taivahar randa"
(taivaan pimeneminen).

1199. "voibi vihmuvett ottoa numalan ken ojassu"
(vihmavettä ojasta, numalan antamaa).

1200. "hillaizeh vihmeröittäy sumettau" 

(vihman kieltä).

1201. "vihmah vihmevyi vienozeh" (vienot 

ja kovat vihmat).

1202. "vihmumizilleh oli, tsippaili, a ei vihmunuh"
(tsippaili, vrt. tippaili).

1203. "vihmundal vihmuu, g ei äjjäl vihmu"
(vihmuntalla eli hiljakseen).

1204. "vihmui gu korvois kuadoi" (korvosta 

kaatamalla).

1205. "ka näin vain vilajau" (salamat).

1206. "tulda iski vilmahutti" (vrt. vilma, ukon lapset).

1207. "tuld iski vilmai" (iski vilmaa).

1208. "tulda isköö vilmuttoa pyhällä" (vilmuttaa).

1209. "tuldu vilmuttoa" (ukon tulet).

1210. "tulda vilskuttau, konz on miadun" (taivas 

maatunut, mennyt mustaksi).

1211. "iski tulta ilman ukko, viijellä vipusimella"
(vipusimella, vrt. vipunen).

1212. "oli vuamakko pilvi, ylen yhkäjen dyrizi, 

sanomad loadi kunne tahto" (jyrisi eli laati 

sanomat).

1213. "vuateroppu nouzi, silmii ei soa avata"
(kova sade, vrt. ropista).

1214. "moine vuateroppu tuli venehez ollez, kai sydämen 

liikutti" (liikutti eli pelästytti).

1215. "voi miittustu pilvie kävelöy mustoa" 

(kävelevät pilvet).

1216. "vihmu väheni" (vrt. loppui).

1217. "vähän vain vettä pirotteli" (pirotteli).

1218. "tuli välähtelieteh" (ukon tulet).

1219. "tulenisku välähtih" (tulien välke).

1220. "tulda välähytti jumala" (tulien jumala).

1221. "tuled väläjeä" (taivaalliset tulet).

1222. "yhmäy sie loitton vai pyhälly" (yhmää, 

ukon kieltä).

1223. "oli vuamakko pilvi, ylen yhkäjen jyrizi"
(ukonpilvet).

1224. "yhmäi ambui, kai moa järähtih" 
(ampui tulinuolella).

1225. "yhteläini vihma" (yhteläinen eli

katkeamaton).

1226. "ukkoni ylijumalani, laid muan, lait taivahan"
(laadit maan, luojahenkiä).

1227. "Väinämön deäd on ukkoni ylijumalani" 
(väinämön eno, vanhempi jumaluus).

1228. "ukko ylijumala se on kipiehiset parantat"
(parantaa kipeät, auttaa ihmisiä).

1229. "hoi sinä ukko ylijumala, pilvem peällini 

jumala, redupilven reunoalija, sinirannan siirdelijä" 

(ukon puhuttelemista).

1230. "vihma meidä yllätti tulles" (vihman 

yllättämät).

1231. "iski tulta ilman ukko, yheksällä yötulilla, 

kymmenillä kytkysillä" (kytkysillä, vrt. kytkeä, 

kyteä).

1232. "äijäl vihmuo rapitti, tihiesti työndää"
(tiheät ja harvat vihmat).

1233. "ässen do vettä pizardeli" (pisarteli,

taivaallinen vesi).

1234. "äskin lähten eäreh konz vihman heittäy"
(vihman mukaan liikkuminen).

1235. "vettä kun kuattih, yhä ögeydy palamah" 
(salaman sytyttämä palo, ukon tuli). 

1236. "öräjeä jo tullez ukootsei" (öräjää, ilmoittaa 

tulostaan).

1237. hantien Toxten-ikiä (siivekäs ukko, toiselta 

nimeltään Otsam-iki) pidetään ylisen haltijan

apulaisena (kolmannelta nimeltään Päi-ika, 

ukkosen-vanha-mies).

1238. hantien taruissa Toxten-iki liikkuu taivaalla

ukkosen hahmossa ja tappaa nuolillaan vahingollisia 

kul-henkiä.

1239. virolaisten mukaan ukkosen haltija elää 

lehtimetsissä (vrt. eläinhahmot, mustat linnut,

vrt. havumetsissä elävä hiisi).

1240. samojedit pitävät ukkosta suurena lintuna 

jonka seurassa noidan henki voi lentää meren yli.

1241. nenetsit uhraavat ukkoselle uuden vuoden 

kunniaksi (kevään ensimmäiset ukonilmat).

1242. nenetsit laativat ukkosen haltijalle hanhen

hahmoisen kuvan (koivusta, vrt. hanhien 

palaaminen).

1243. hantit kutsuvat ukkosta mustaksi 

äänekkääksi linnuksi ja siivekkääksi-vanhaksi

-mieheksi (kunniakseen keitetään ukkospuuro 

ensimmäisen jyrähdyksen suuntaan kumartaen).

1244. komit tervehtivät kesän ensimmäistä 

jyrähdystä.

1245. udmurtit kutsuvat ukkosta ukkosen emoksi 

(pidetään sateen ja rakeiden lähettäjänä).

1246. mareilla on erikseen ukkosen ja salaman 

haltijat.

1247. marit yhistävät kesäsalamia kasvuun ja 

hedelmällisyyteen.

1248. marit heittävät kovalla ukonilmalla kirveen 

pihalle (pyytäen ukkosta menemään ohi).

1249. moksalaiset kutsuvat ukkosta isoisäksi 

ja vanhaksi mieheksi.

1250. moksalaiset kutsuvat sateenkaarta ukon 

jouseksi (atam jonks).

1251. ersalaiset kutsuvat ukkosta ja jyrinää sanalla 

purgine (palvotaan salaman lyömien puiden luona, 

etenkin tammien).

1252. virolaiset kutsuvat ukkosta sanoilla kou ja 

kouk (vrt. kouka, kokka).

1253. virolaiset kutsuvat ukkosta sanoilla ai (äijä), 

aia-hoog (ukkosmyrsky) ja aikene (pieni-vanha

-mies).

1254. suomalaiset kutsuvat ukkosta sanoilla isänen, 

ukko, ukkonen, pitkänen ja pitkämöinen (uhrit 

vuorelle tuohivakoissa).

1255. virolaiset pyytävät ukkosta työntämään 

mustat pilvensä suuren suon yli, korkean metsän yli, 

leveän tasangon yli.

1256. suomalaiset kutsuvat ukkosen akkaa sanoilla 

rauni, roonikka ja ravdna (haltijalla pyhä vuorensa, 

pihlaja pyhä puunsa, vrt. launi, laune).

1257. saamelaiset pitävät sateenkaarta Tiermeksen 

jousena (tiermaz-juks).

1258. saamelaisnoidat kutsuvat Tiermestä kannusta 

lyömällä ja huutamalla (uskotaan ajavan pois 

vahingollisia henkiä).

1259. saamelaiset laativat Tiermeksen kuvan 

koivun taimesta (pää juurista, pidetään kodan takana 

olevalla uhripaikalla, koivunlehvien päällä).

1260. samojedit pitävät ukkoslintua sorsana 

(aivastuksensa aiheuttaa sateen).

1261. nenetsit pitävät ukkosen eläinhahmona 

hanhea (haltijalle laaditaan hanhenhahmoinen 

kuva joka suojelee henkimatkalla olevan noidan 

henkeä).

 

1262. hantit pitävät ukkosta ukkometson tai 

teeren hahmoisena (uskottu huutavan metsästä 

kovalla äänellä).

1263. hantit pitävät sateenkaarta ukkosen jumalan 

jousena (ampuu jousellaan puissa piileskeleviä 

henkiä, maasta löydetyt kiviaseet nuoliaan).

1264. moksalaiset vannovat ukkosen keralla 

(lyö minua salamalla jos en pidä sanaani).

1265. ersalaisten ukkosen hengen Purgine pazin 

uskotaan ajavan ylisessä hevoskärryillään ja

rankaisevan väärin tehneitä kivinuolillaan 

(hevosmiesten haltijoita, erottaa helposti 

vanhemmista).

1266. mordvalaisten ukkosen henkiin kuuluu 

Purgine paz (ukkonen), Yondol (salaman henki) 

ja musta pilvi (Purginen akka).

1267. mordvalaiset kutsuvat salamaa sanoilla 

yondolks, jondol ja jontol (dol, tol=tuli, 

vrt. jonttu, jonin tulet).

1268. mordvalaiset kutsuvat sadetta sanalla 

pizeme (pizems=sataa, pizeme cirke=sateenkaari,

vrt. pisama).

1269. saamelaiset kutsuvat ukkosen jumalaa 

nimin Horragalles ja Atjakatj (vrt. katja).

1270. mordvalaiset kutsuvat Purgine pazin 

kivinuolia sanoilla purigine kev ja atiam kev 

(kev=kivi).

1271. udmurtit kutsuvat ukkosen jumalatarta 

nimellä Gudiri-mumy (kutri-mummi, 

vrt. gud-iri).

1272. marit kutsuvat sateenkaarta sanoilla 

shonanpyl ja shonanpyl pygö.

1273. udmurtit kutsuvat sateenkaarta sanoilla 

vujuis ja vukarnan (vu=vesi).

1274. unkarilaiset kutsuvat sateenkaarta sanoilla 

szivarvany (ny=nen, vrt. nainen).

1275. ersalaiset kutsuvat sateenkaarta sanoilla 

pizemetsirke ja purginetsirke (pizeme=sade, 

purgine=ukkonen).

1276. moksalaiset kutsuvat sateenkaarta sanoilla 

atämonga ja atämonks.

1277. marit kuvailevat ukkosen jyrinää sanoilla 

dyr-dyr, gyrlash, kydyrtash, rashkaltash, 

surgaltmash ja tsodyrtatash.

1278. marit kutsuvat ukkosta sanoilla kydyrtsöm 

ja kydyrtysh.

1279. marit kutsuvat salamaa sanalla volgentse 

(kesäsalama=jalagaj, umyrvolgentse, 

vrt. valkea).

1280. marit kutsuvat salamien välkettä sanoilla 

jylt-jalt ja jylt-jolt.

1281. udmurtit kutsuvat salamaa sanoilla gudyrjam, 

gudyrjan ja gudyri (vrt. jami, jani, salama=tsilek, 

tsilektem).

1282. unkarilaiset kutsuvat ukkosta / ukostamista 

sanoilla mennydörges ja dörög (vrt. alkuhenkien

nimet, salama=villam).

1283. moksalaiset kutsuvat ukkosta / ukostamista 

sanoilla atäm ja kaldordoms (salama=ondol).

1284. marit kutsuvat sadetta sanalla jyr 

(jyrash=sataa).

1285. marit kutsuvat satamista sanoilla tsoshtkash, 

shozgash, eshash ja lozgash (vrt. esa, loska).

1286. udmurtit kutsuvat sadetta sanalla zor 

(sadekuuro=silzor, lek zor).

1287. unkarilaiset kutsuvat sadetta sanoilla eso 

ja esö (kevätsade=tavaszi esö).

1288. unkarilaisten mukaan sateenkaari päättyy 

puroon tai lähteeseen (altaan kulkevan uskottu 

vaihtavan sukupuolta).

1289. unkarilaiset eivät osoita sateenkaarta 

sormella (väreistä ennustettu tulevan syksyn 

satoa).

1290. unkarilaisten alkuhengen Istenin uskotaan 

hallitsevan ukkosta, tuulia ja kohtaloa (ylisen 

henki, salamat (mennyko) varoituksiaan,

vrt. menninkäiset).

1291. unkarilaisten taruissa Isten luo maailman 

yhdessä Ordogin kanssa (jälkimmäinen luo 

vahingolliset asiat kuten syöpäläiset ja myrkylliset 

kasvit).

1292. nganasanit pitävät etelää lämmintä ilmaa 

tuovan ukkosen jumalan suuntana.

1293. saamelaiset kutsuvat ukkosen jumalaa nimin 

Atja, Bajanolmmai, Dierpmis ja Hovrengalles.

1294. virolaiset kutsuvat ukkosta nimellä Kou 

(Ukun poika, Pikkerin veli).

1295. virolaiset kutsuvat ukkosta nimillä Pikne 

ja Pikker (vrt. pik-ne, ne=nainen).

1296. virolaiset kutsuvat ukkosta nimellä Äike 

(vrt. Äi-atar, alisen hengen tytär, vrt. Päike

=päivä).

1297. marit kutsuvat ukkosen jumalaa nimellä 

Kydorcö (vrt. udmurttien Gudiri-mumy).

1298. marit loihtivat sateenkaaren keralla 

(shonanpyl gai shörlen kaiyzhe, kadotkoon kuin

sateenkaari).

1299. marit loihtivat ukkosen keralla (kydyrchö 

kuze kushtylgyn kydyrta, tugak mogyrem kushtylem 

kaiyzhe, kuten ukkonen jyrisee, liikkukoon

jalkani yhtä hyvin).

saamelaisten ukkossanastoon

kuuluu äijih (ukko, ukkonen),

aldagas (salama), kooskas, koskas 

(salama, vrt. ko-oska), äijihnjuolas, 

äijihnjuolii (maahan iskevä salama,

vrt. juolahtaa), tiermes (ukkonen,

ukkosenhaltija), tiermesohtt 

(tiermeksen kuuro, ukkoskuuro), 

tiermes-spääll (ukkospuuska), 

cuärttpeälgaz (ukonkivi), tearmmazteädd 

(tiermeksen nuoli, ukonnuoli), 

toolaz (salama, vrt. olla tolaltaan), 

tearmmaztoll (tiermeksen tuli, salama), 

tearmmazjohss (tiermeksen jousi, 

sateenkaari) ja äijihtävgi (äijän 

jousi, sateenkaari).

saamelaisten ukkossanastoon

(salamat) kuuluu koskad, kooskai, 

kaska (iskeä tulta, salamoida), 

liädgattallad (välähdellä), 

viälgattallad (välkähdellä), 

liänjadid, liänjaad (välähtää), 

ruasadid, ruassad (leimahtaa), 

ledgid, ledgii (leimahtaa, välähtää,

vrt. letka), koskastid, kooskast 

(salamoida, iskeä tulta, vrt. 

koska, omat ajanmitat), sliädgud, 

sliädgui, sledguu (leimahdella, 

välähdellä), leedgas, ledgas 

(välähtely, leimahtelu), leädgteei, 

leädghotti (välähtävä), leädgged 

(välkkyä), pelkkad (välkkyä,

vrt. pilke), leädgted (välähtää), 

leädghatted (väläyttää), koskkad 

(salamoida), leädgos (välke), 

pelkkmos (välkkyminen, vrt. 

pelkonen), leädgtummus (välähtäminen)

ja koskkmos (salamoiminen).

saamelaisten ukkossanastoon (jyrinä) 

kuuluu juuca, juusa (jyly, vrt. jusa,

ju-usa), juula (jylinä, vrt. ju-ula), 

juuma (jyminä, vrt. ju-uma), juura 

(jyrinä, vrt. ju-ura), juuccad, 

juusai (jylistä, vrt. jussi, juuso), 

juhked, juhkam (hakata, jytistä, 

vrt. juha, jukka, vrt. ju-han-nus, 

ukon tai joen pyhä), julidid, juulijd, 

juuliid (jylistä, vrt. julli, juulia), 

jumidid, juumijd, juumijd (jymistä),

eiärgud, eiärgum, eergum (jylistä, 

jyristä), äijiheiärgadah (äijän jyrinä), 

juurran (jyrinä), koommi, koomeei 

(jylisevä, jyrisevä, vrt. komea), 

sammrdeei (jylisevä), jooreei (jyrisevä, 

vrt. jore, jori), reäckteei (räsähtävä),

rääckteei (rysähtävä, vrt. räiske, 

raaskia), ruacceei (rytisevä), pacci, 

paccos (räjähtävä, vrt. pasi, paaso),

cackkmos (iskeminen), sammrdos (jylinä), 

sammrdummus (jyliseminen), jooros (jyrinä), 

joorummus (jyriseminen, vrt. joroinen), 

koomummus (jyriseminen), ceärggmos 

(jyriseminen), koomm (jylinä), koommos 

(jyliseminen, vrt. ko-omo), ceärgok 

(jyrähdys), koomeed, koommad (jylistä), 

samrded (jylistä), jooreed (jyristä),

ceärggad (jyristä, vrt. tarkka, jarkka), 

jooratted (jyrisyttää, vrt. jorista, 

puhuttaa), cierggeed (jyrähtää) ja 

joorhatted (jyrähyttää).

saamelaisten sadesanastoon kuuluu 

sovda, soovda (sade), radda, raada 

(kylmä sade, vrt. raataa), ubbaradda 

(umpisade), arvastallad (sataa hiljaa, 

ripotella, vrt. arvata, sateesta

ennustaminen), njorttad, njoortam, 

njartta (kastua, valua vettä), 

ase, acceed (tihkua), risked, riske 

(ripotella), ripsed, ripse (ripotella, 

vrt. ripsa), arved, arve (sataa vettä, 

vrt. arvi, arvella), ripsattid, riipsat 

(ripottaa, vihmoa), riskod, riskoi 

(roiskua, sataa suuria pisaroita),

njivlod, njiivloi (kostua, ilma ennen 

sadetta, vrt. niilo), eoddood, eodoi, 

eollood, eoloi (sataa ylijäähtynyttä 

vettä, vrt. etoa), njuargud, njuargum, 

njuorgum (valua vettä), kuaskud, kuaskui, 

koskuu (tippua), ubbaalme (pitempi sade, 

umpisade, alme=ilma), arveealme (sadepisara, 

ealme=silmä, vrt. helmi), lapse (kaste, 

sateen jälkeen), arve (sade), ubbaarve 

(umpisade, vrt. uppo), rasuarve 

(rankkasade, tuulinen, vrt. raasu), 

sualattah (kaatosade), uahti, uavti 

(sadekuuro, raekuuro, vrt. ahti, auti), 

reehast, reevast (ylenmäärin, rajusti), 

raasu (kaatosade, kovalla tuulella), 

coce, tjuödsedh, tjuehtseet, tjuohtsiet, 

tjuohtset (sataa, osua, pisaroista),

cuoccet, cyeccid, cuecced, cuzzed, cicced 

(osua, sataa, c=tj), goojkudh, goyhkoot, 

koojhkuot, koihkot, kosko (tippua),

laaktedh, lokteet, laaktat, laktat,

lahtad, lahttad, laxted, lakted, lakte 

(kastua, vrt. lahti), oktee, ooktie, 

oakte, oahti, ohtt, vuext, viekte, okte 

(sadekuuro), sävdedh, saudat, sauta, 

sawda, sovda, sevd, sevte (vihma, vihmoa),

kastteei (kasteleva), njuockk, njuockas, 

njuocci (kastuva, kastunut, vrt. nuoska), 

lockkneei (kastuva, vrt. loska), njeablteei 

(kastuva), saareei (lirisevä, rapiseva,

ropiseva), njeebles, njebll (märkä), cäccai, 

cäccas (märkä, vrt. veden nimet), abrrai 

(sateinen), rassi, rosses (vihmainen,

vrt. rossi), ripssi (alkava sade), repssad 

(sataa, vrt. repsahtaa), leättad (sataa 

räntää), abrred (sataa vettä), saareed 

(ropista, vrt. sari, saara), nooroottad 

(kerääntyä, vrt. noro, noora), arvvjed 

(kastua), kasttad (kastua), kuasktoovvad 

(kastua, vrt. kaska, kasku), lahttad (kastua), 

loskkad (kastua), loozzad (kastua), riedd 

(vihma), rääss (vihma, ä=a), maadabrr 

(tihkusade), riipsas (tihkusade), abrr

-rääss (tihkusade), abrr (sade), abrrohtt 

(sadekuuro, vrt. rohto, vrt. ruohtia=uskaltaa), 

abrrpolvv (sadepilvi), calmm, abrrcalmm 

(sadepisara, calmm=silmä) ja abrrsonn 

(sadesää).