v.1.08

lauantai 18. marraskuuta 2017




UKKO

ukko, ukoi, ukkonen (suomi, karjala, inkeri), uk (lyydi, vepsä), hukko (vatja), uku, ukk (viro), äijä, äijö
(suomi, karjala, inkeri), ädjä (vatja), äi, äijo, äike, äikene (viro), äijih, äjjih (saami), bajan, pajan, päjän (saami), bia, bija (komi), dierpmis, tiermaz, tiermes (saami), kudryr, kudar, kudargo (mari), gudiri, gudyr, gudyry (udmurtti), purgine, purigine (mordva), toxten (hanti), paj, päi, päj (hanti), saxl, saxol (mansi), munota, mumuunotaa (nenetsi).

1. ukkosen lyömiä ihmisiä, paikkoja ja puita pidetään pyhinä (ukkosenhaltijalle kuuluvia).

2. ukkosen kerrotaan syntyvän "ylisen jumalan ajaessa reellään, jalaksien lyödessä pilvissä oleviin kiviin".

3. vepsäläiset kutsuvat ukkosta jumalanjuruksi, sateenkaarta jumalanvembeleeksi ja ukkosmyrskyä jumalansääksi.

4. mordvalaiset kutsuvat salamia jumalan-tuliksi (jon-dol).

5. sanan jumala alkuperää yhdistetään ukkosen ääneen (jumina, jyminä).

6. komit tervehtivät iloiten kevään ensimmäistä ukonilmaa.

7. sateenkaarta kutsutaan ukonkaareksi, ukonjouseksi ja ukonviiruksi.

8. sateenkaarta ei osoiteta sormella.

9. ukonilman tapoihin kuuluu vöiden riisuminen, metalliesineiden peittäminen, puuastioiden kääntäminen ympäri ja tulien sammuttaminen.

10. ukonilmaa ei pelätä ("Jumalan tulta").

11. ukkosella ei mennä kivien tai puiden lähelle.

12. saamelaiset kutsuvat sateenkaarta ukon, äijän ja tiermeksen jouseksi (pajan-tävgi, äijih-tävg, tiermaz-joys).

13. järvien keskellä olevia saaria, luolia, kallioita, kiviä ja mäkiä pidetään ukkosenhaltijalle kuuluvina (ukonsaari, ukonvuori).

14. saamelaisten mukaan ukkonen syntyy "neljästä kovasta aineesta" (päivä, tuli, vesi ja tuuli, toisen tiedon mukaan "päivän ja pakkasen yhteenotosta").

15. saamelaiset kutsuvat salamia ukonnuoliksi (päjän-nuolla, leäima, äjjih-nuoladz).

16. saamelaiset eivät kajoa ukkosen lyömiin puihin (kierretään myötäpäivään).

17. saamelaiset pitävät ukonkiviä (päjän-keädgi) toisesta maailmasta tulleina ("missä kaikki kivi on sen väristä").




18. saamelaiset kutsuvat ukkosenhaltijaa Tiermekseksi (dierpmis, bajan-almmai).

19. saamelaiset uskovat Tiermeksen puhdistavan ilmaa sateellaan.

20. saamelaiset pitävät Tiermestä ailahtelevana jumaluutena (lepytellään jos äityy liian villiksi).

21. saamelaiset uskovat Tiermeksen ajavan takaa taivaallista poroa Sarvasta (tähtikuvioita).

22. saamelaiset yhdistävät Tiermestä maailman luomiseen ja loppuun (lopun kerrotaan tulevan jos saa kiinni Sarvaksen).

23. saamelaiset tietävät Tiermeksen opettaneen heille kodassa asumisen.

24. saamelaiset pitävät sateenkaarta Tiermeksen jousena (tiirmes-jukks) ja salamia Tiermeksen tulina 
(tiirmes-tooll).

25. saamelaiset uhraavat Tiermekselle kallioilla sijaitsevien suurten kivien luona.

26. suurta sateenkaarta kutsutaan ukonvempeleeksi, pienempää akanvempeleeksi.

27. sateenkaaren ulkonäöstä ennustetaan (loiva sadetta, jyrkkä poutaa).

28. ukonilman jälkeen käydään etsimässä ukonvaajoja eli ukkosenhaltijan pilvistä ampumia erikoisen muotoisia kiviä (uskotaan suojaavan salaman iskuilta).

29. samojedit näkevät salamoinnin jälkeiset ukkospilvet suuren linnun hahmoisena (ukkoslintu, ukkosenhaltijan vanhempia hahmoja).

30. ukkosenhaltijalta pyydetään sadetta sanoin "Ukko uljas ilman isä, vaari vanha taivahinen, laske maahan taivahasta, tule meille vierahiksi, tuo pilvi tullessas, hattarainen harvukkainen".

31. jyrkkiä mäkiä ja vuoria kutsutaan ukonvuoriksi (vuorille viedään lahjoja tuohivakoissa).

32. sateenkaaren uskotaan juovan vettä joesta (elävä olento).

33. ukkosta kutsutaan ukonjyryksi ("Ukko jyräjäy").

34. sateenkaaren korkeudesta ennustetaan ("jos lämähäkkine ze lienöy vihmoiksi").

35. ukonilmaa ei pelätä koska "salaman lyömät kuolevat onnellisina" (pidetään ukkosenhaltijan valitsemina).

36. saamelaiset pitävät Tiermestä ihmisten ja porojen suojelijana.

37. saamelaisten mukaan Tiermes "puhdistaa ilmaa myrskyillään, antaa ihmisille sateen ja elämän ja kykenee lyömään tunturit kappaleiksi".

38. saamelaiset kertovat Tiermeksen "kulkevan taivaanselkää pitkin sinisiin vaatteisiin pukeutuneena".

39. "toas vihma tulou kun ukonkoari vettä juou" (uskotaan juovan sadeveden joista ja järvistä).

40. taivasta palvovien noitien uskotaan saavan voimansa sateenkaarelta (pidetään parhaina sään ennustajina).




41. udmurtit kutsuvat ukkosenhaltijaa Gudiri-mumiksi (ukkos-emo).

42. udmurtit pitävät Gudiri-mumia lämpimän sateen antajana.

43. udmurtit muistavat Gudiri-mumia aukioilla (kunniakseen syötyjen eläinten luut tuleen tai veteen).

44. udmurtit heittäytyvät maahan kevään ensimmäisen ukkosen kuullessaan.

45. udmurttien kesämenoihin kuuluu lähteen, joen tai puron rantaan kokoontuminen, veden roiskiminen, kasvojen tuhriminen mudalla ja savella ja sateen pyytäminen Gudirilta, Inmarilta ja vedenhaltijalta.

46. ukonilmalla ei meluta, vihelletä tai mennä puiden alle.

47. udmurtit kutsuvat ukonvaajoja ilman kiviksi (in-kel).

48. komit pitävät kevään ensimmäistä ukonilmaa pyhänä (tervehditään kuin vanhaa ystävää).

49. ukkosenhaltijaa pidetään kotkan hahmoisena ("tule ukko ottamahan, kivikynsi kiskomahan, kivisillä kynsilläsi").

50. ukonvaajoja kutsutaan ukonkynsiksi ("ukkosen kyns viiltänä puun halaki").

51. saamelaiset eivät kajoa ukkosenhaltija Tiermeksen sytyttämiin paloihin (pyhä tuli).

52. kevään ensimmäisen ukonilman tapoihin kuuluu kolmen koivuisen lastun veistäminen, ravistaminen ja asennosta ennustaminen (sisäpuoli ylöspäin hyvää vuotta).

53. hantit kutsuvat ukkosenhaltijaa Toxten-ikeksi (siivekäs-ukko) ja Päi-ikeksi (myrskyn-ukko).

54. hantit uskovat Toxten-iken liikkuvan myrskyn ja ukkosen hahmossa (pidetään hyväntahtoisena).

55. hantien mukaan Toxten-ike "auttaa pyytäviä, tuo menestystä ja terveyttä ja karkottaa vahingollisia henkiä". 

56. hantit uhraavat Toxten-ikelle kevään ensimmäisen ja syksyn viimeisen ukonilman jälkeen (viedään lahjat ulos ja kumarretaan tummien pilvien menosuuntaan).

57. hantit vertaavat ukkosenhaltijaa ukkoteereen (tumma väri).

58. sateenkaarta pidetään ukkosenhaltijan jousena, maasta löytyneitä kiviaseita nuolinaan ja myrskyn kaatamaa metsää polkunaan.




59. hantit huudahtavat salamaa säikähtäessään "hiljalleen mene".

60. mansit kutsuvat ukkosenhaltijaa Saxl-taremiksi (myrskyn-jumala) ja Saxl-ansiksi (myrskyn-ukko).

61. mansit pitävät Saxl-taremia taivashaltija Numi-taremin mustissa pilvissä asustavana veljenä.

62. mansit uskovat Saxl-taremin ajavan pilviä myöten mammutinsarvisilla poroillaan ("räpsäyttäessä ohjaksiaan syntyy salama, porojen nykäistessä syntyy sade").

63. "satoi Ukko uutta lunta, palvanen vitiä viskoi", "Ukon uuella lumella, palvoisen panemavilla", "tule Ukko ottamahan, kivikynsi kiskomahan", "pui Ukko tulinen riihi, säkehinen säiskähytä", "anna Ukko uutta tulta, polta maat porolle", "tule vettä vihmomahan, kastetta kohottamahan", "nosta pilvi pohjosesta, toinen suorasta suvesta, kolmas lännestä lähetä" ja "pistä pilvi kynsihisi, pikkunen pisarta pirskoa" (ilman ja ukkosen haltijoiden sekoittumisesta).

64. mareilla on ukonjyrylle (Kudertsa jume) ja salamoille (Wolgendza jume) omat haltijansa.

65. marit muistavat Kudertsa jumea ja Wolgendza jumea lehdossa sijaitsevan uhripuun äärellä (haltijoita yhdistetään sateeseen ja ukkosmyrskyihin).

66. marit kutsuvat ukonvaajoja jumalan kiviksi (jumen ku) ja salaman kiviksi (wolgendze ku).

67. marit kutsuvat sateenkaarta jumalan jouseksi (jume puge).

68. marit kertovat sateenkaaren juovan vettä joista ja järvistä.

69. marit uskovat ilmoja olevan "yhtä monta kuin sateenkaaressa värejä".




70. marit muistavat aamu-usvaa (er-tutra) lehdossa annetuin juomauhrein (toivotaan nousevan ylös ja satavan kasvien iloksi).

71. marit kutsuvat aamu-usvan haltijaa Tutra-jumeksi.

72. marit kutsuvat sateenhaltijaa Jur-orzaksi ja Jur-jumeksi.

73. "oi Ukko, yli-jumala, tahi taata taivahainen, nossas pilvi luotehelta, toinen suurelta suvelta, kolmas kohta koillisesta, nepä yhteen yhytä, lommakkohon loukahuta" (kolme ukon eli ilman suuntaa).

74. kevään ensimmäisen ukonilman aikana loihditaan "noin luonto lovesta nouskoon, haon alta haltiani, 
kuin nousee Jumalan ilma".

75. "iski tulta Ilmorini, välkytteli Väinämöini, kolmella kokonsulalla" (salamia verrataan kotkansulkiin, ukkosenhaltijan alkuperästä).

76. kevään ensimmäistä sadetta pidetään puhdistavana ja pyhänä (otetaan talteen, pestään kasvoja, 
seisotaan sateessa niin kauan että pää kastuu).

77. komit kertovat "alussa olleen vain pilviä joista alkuhenki Jen mursi salamallaan osan" (ukkonen maata vanhempi).

78. hantien mukaan ukkosella on oma lilinsä eli henkisielunsa ("kuinka muuten voisi liikkua").

79. hantit kutsuvat sateenkaarta jouseksi (joxol).

80. sanan pilvi muotoja ovat pilvetön, pilvinen, pilves (siimes), inkerin pilvettyä (mennä pilveen), karjalan pilvine (pilvinen sää), lyydin pilvestuda (mennä pilveen), vepsän pilm (pilvi), pilvesine (pilvinen), vatjan pilvin (pilvinen), viron pilv (pilvi), pilvitu (pilvetön sää), liivin pila (pilvi), pilli (pilvinen), saamen balva (pilvi), mordvan pejel (pilvi), marin pol (pilvi), udmurtin pilem (pilvi), pildini (mennä pilveen), komin pil (pilvi), hantin pelon (pilvi), peton (myrskypilvi), pälon (ukkospilvi) ja unkarin felho (pilvi).

81. sanan salama muotoja ovat salahma, salma, salanko, salava (hämeessä revontuli), vepsän samouta (salamoida), samaldus (salamointi), mansin sal, salna (salama), sel (salamoida), hantin sat (salama), päj-sat (ukon-nuoli, päj=ukkonen), sal, sot (leimahdella, välähdellä) ja salomt (välähtää, iskeä tulta).




82. mansit pitävät ukkosenhaltija Saxol-toromia Numi-toromin nuorempana veljenä tai poikana (ukkonen ilmaa nuorempi).

83. mansit uskovat Saxol-toromin "asuvan taivaalla ja ajavan mustissa pilvissä mammutinsarvisilla porokärryillään" (salamointi piiskaniskujaan).

84. mansit pitävät Saxol-toromia kulien (sairauksien henkien) ja menkwien (metsänhenkien) vihollisena 
(iskee näitä tulinuolillaan, torom-sank).

85. mansit uhraavat Saxol-toromille poroja ja pienempiä lahjoja.

86. mansit pitävät Saxol-toromin eläinhahmona joutsenta (Numin lintu).

87. mansit kutsuvat sateenkaarta taivaalliseksi kaareksi ja ilmankaareksi (uskotaan imevän vettä joista).

88. sateenkaarta kutsutaan vesi ja viherkaareksi.

89. sateenkaaren uskotaan ottavan vettä järvestä ja laskevan mereen.

90. sateenkaaren näkyessä sanotaan "kaar, kaar, kasvata itseis" tai "kasva kasva, koarisei, kasva kaks rinnakkaise".

91. hantihaltija Ort-ikiin yhdistetään ukkoskuuroja ja taivaan äkillistä leimahtamista valoisaksi.

92. selkupit kuvailevat ukkosta sanoin nop totta (jumala ulvoo), nop qenta (jumala liikkuu), innäl amirkija tapcel totta (jumala liikkuu tänään), ilca totta, sumikol omtinilit (isoisä huutaa, olkaa paikallanne) ja numit cari (jumalan ääni).

93. selkupit pitävät sateenkaarta Nomin pojan Ijin jousen varjona (intit tska).

94. selkupit pitävät ukkosta kiven kaltaisena (jyrinä, väri).

95. selkuppien mukaan ukkonen kykenee muuttamaan ihmisiä kiviksi (ihmishahmoiset kivet).

96. selkupit uskovat ukkosen lyövän puihin "koska näissä piilottelee vahingollisia henkiä" (losla).

97. selkupit kutsuvat sateenkaarta ilman jouseksi (nun tanki) ja punaiseksi poluksi (närqi wettila).

98. selkupit pitävät salamia ilmanjumala Nomin tulina (nun ty).

99. selkupit pyytävät Nomia hillitsemään itseään rajun ukonilman aikana (ilca, noti tynti cotimpati conti kaloqi, isoisä, tee tulistasi pienempiä).

100. selkupit pitävät ukkosta Nomin suuttumuksen osoituksena (ei erillistä ukkosenjumalaa).

101. selkupit kutsuvat salamia "kaksikärkisiksi taivaannuoliksi" (nut tissa).

102. selkupit pitävät sateenkaarta sateiden tuojana ja kevään polkuna (ytti wetti).

103. selkupit vilkuttavat kevään ensimmäiselle sateenkaarelle sankojen kanssa ("ettei sataisi koko kesää").

104. sateenkaarta pidetään maata ja taivasta yhdistävänä ovena ja siltana.




105. ukkosenhaltijan eläiminä pidetään ukonturria (musta karvainen toukka joka "putoaa maahan ukonilmalla"), ukontäitä (tukkimiehentäi), ukonkorentoa (sudenkorento) ja ukonpeuraa eli taivaanvuohta ("lupaa äänellään ukonilmaa").

106. saamelaiset pitävät ukkosenhaltijan eläimenä mustaa kovakuoriaista (Tiermaz tikk, ilmoittaa ukkosen tulosta).

107. hantien ukkosenhaltijan Päj ikin (ukkosen-vanha-mies) uskotaan voivan ilmestyä ukkosmyrskyn, ukkometson ja pyyn hahmossa.

108. hantien mukaan Päj-ikiltä jäätyy kurkku talvisin (miksi jyrisee vain kesäisin).

109. ukkosen lyömistä puista valmistetaan pyhissä menoissa käytettyjä esineitä (soihdut, sauvat, astiat).

110. "aamusaje ei nää iltasajetta" (sateen luonteesta).

111. "jos Ukko ajaa jäijem päällä tuloo harvon hyvä kesä" (ensimmäisestä ukkosesta ennustetaan).

112. "aina se ukoilma o kovemp ku akailma", "om siellä semmonen Akan ilima" (Ukon akan vai erillisen naispuolisen sateenhaltijan).

113. "siihe o Ukko nuolesa ampuna" (ukonnuolet eli salamat).

114. "se on ukkosen ampuma puu" (ukonpuut).

115. "kylläpäs se arvollaan tul se ukkonej ja män mänöjää" (ukkosen luonteesta).

116. "minä seisoon silloon autiol lairas kus se ukkoonen ensimmäätten kerran kumahutti" (kevään ensimmäinen ukkonen).

117. "elokuus ain löi louhii vaik ei olt ukkosenilmaakaa" (elosalamia).

118. "nyt saes antoo oekee emäsattee", "umpisatheksi se haalas, kyllä sen näkiki että eiku täytteni", "ei tällääsellä räpäskällä ilikee mettähän lähteä" (sateiden nimiä).

119. "ei ukkonkaarest näy äne haamuka" (ukonkaaren eli sateenkaaren haamu).

120. "ol se vaa kova valkkia hakkamist" (salamointia).




121. "usiestis se sitten halkie se ukompilvi" (ukonpilvien luonteesta).

122. "ai ku löi tulda" (salamoi).

123. "hinoa vihma tuhikkoi" (hieno sade).

124. "edähäld kulu Ugoj jyryh" (ukonjyry).

125. "siz gu noizi vihma sadama" (vihman nouseminen).

126. "ai voijani ku jyräjä kovast ja valgia löbi" (jyrisee ja salamoi).

127. "edeläst noisod Ugoj jängyd" (ukkospilvien nimityksiä).

128. "musta pilvi noiso" (ukkosen luonteesta).

129. "elä verga mittä, Ukko jyräjä kovvaizesta" (jyrinän aikana ei puhuta).

130. "nin kovast Ukko jyrriz ja tulda löi" (ukontulet).

131. "Ukko tas pumaja" (jyrinä ukkosenhaltijan puhetta).

132. "se ov vihmakardo" (sateenkaari).

133. "rappaja kovast vihmaa" (sateen ääniä).

134. "nyt taz noiso sibutteloma" (alkoi ripottelemaan).

135. "vezitilgat hyppäjä" (kovalla sateella).

136. "vihmoi tibikkoi" (sateen ääniä).

137. "tuli tulikerä sisse" (tulikerä eli pallosalama).

138. "ugolludi" (ukonvaaja, pitkulainen tai pyöreä kivi).

139. "ukollokka" (sateenkaari, uskotaan juovan vettä sateella).

140. "Ugoj jyrry emä jäi" (emo kuoli salamaniskuun).

141. "elä verga mittä, Ukko jyräjä" (ukkosen jyristessä ei puhuta).

142. "Ukko ku jyris, löi valkia" (jyrinää eli puhetta seuraavat salamat).

143. "taz lenö vihma, vihmakarre on" (sateenkaari).

144. "toivoi vihma" (sateenkaari lupasi sadetta).

145. "illast ku om pilves, sit tullo vihma" (sateen ennustamista).

146. "tulen voima oli" (ukkosella).




147. "tulda väyhkäjä, tullo ugojjyry", "tuli väyhähtäjjä" (väyhkäjää eli väyhähtää eli välähtelee).

148. "ukkone järizöy", "ukkoni jyräjää" (ukkosen ääniä).

149. "pyhälly jyhmähtih" (pyhä ilma).

150. "pyhälly jymähteleh, ga luadii vihman" (ukkosen ja sateen yhteydestä).

151. "pyhälly jytettäy, hörkistimmöh kuundelemah" (ukkosen kuunteleminen).

152. "jyryl jymähytti, mua lekahtih" (maa tärisi salaman lyödessä).

153. "Ukko jymäjäy", "Ukko dyrizöy", "Ukko jyräjäu taivahassa" (ukon ääniä).

154. "jyrizemättömäd tuleniskud" (elosalamat).

155. "jyrytauttu" (ukonvaaja).

156. "Ukkoko jyrännöy vai Akkako jyrännöy, a jyrineh kuuluu" (jokaisella ukkohaltijalla akka).

157. "pyhällä juzahtelieteh" (jussin viettämisen alkuperästä).

158. "puun juuril vihmoa piimmö", "joudaval olen vihmam pidäjez" (vihman pitäminen).

159. "Jumalan koattu puu" (ukkosen kaatama puu).

160. "ukkozen jumu kuului", "kuulez ukkone juhmahtih" (ukkosen ääniä).

161. "pyhällä jumahtelieteh" (sanan jumala alkuperästä).

162. "moa jumahtih pyhällän jyryl" (maan ja ukkosen yhteydestä).

163. "Jumalam murennettu puu" (ukkosen iskemä puu).

164. "Jumala kuuluu" (jyrisee).

165. "kuin vain jatkunou vihmoa, tulou vielä rövänne" (sateiden nimiä).

166. "ijästä vihma nouzoo" (vihman nouseminen).

167. "mehed on leibymehed" (sateet leppyneet, mehi=mesi).

168. "Ukkoni jyräzi ta tulta iski" (tulta iskevä ukko).

169. "ilmollinen tuli, kohtu taivastu tuli on" (ilmantulien ulkonäöstä).

170. "vihman tsamahutti" (sateen ääniä).

171. "ilmantuli kuuzen koadoi" (ilmantulien voimasta).




172. "ilmantules paloi kodi" (salama poltti kodin).

173. "Ilman ukko jyryn nosti" (ukko-nimen alkuperästä).

174. "ilmanvanneh on keskih kaksin kolmim peälekkäh" (sateenkaaren rakenteesta, koostuu vanteista).

175. "ilmanvannehtu k on, sid vie vihmuksendelou" (sateenkaari lupaa sadetta).

176. "vihmu kaikil kazvoloil oli mieleh" (sateen ja kasvun yhteydestä).

177. "valgei häkkin oli, saimah pandih" (kuljetettiin valkoinen härkä veneellä ukonsaareen, alkujaan valkoinen poro).

178. "pyhälly jyrizöö hyntettäy" (ukkosen ääniä).

179. "pyhällä hymähtelih, pilven kazvatti dai vedeh puhkeni" (ukkosen ja sateen yhteydestä).

180. "ukkoni hymähtelöy" (hymähtelee).

181. "pikoi hympetteä, tsud kuuluo" (pikoi=ukkonen).

182. "ukondyry hyvin vähäzeldä vain loittona hymähteli" (ukkosen luonteesta, loittonee ja lähenee).

183. "vihmui tsipetti" (sateen ääniä).

184. "pyhällä humahteloo" (pyhä ilma).

185. "pyhällyn humahukseh havaitsuin" (heräsin ukonilmaan).

186. "ukondyry huimoau, isköy mielet" (ukkosen vaikutuksista).

187. "kuulez Ukko jyräjäy" (jyrinän kuunteleminen).

188. "hoavavui vihmoa g ei vihmunuh" (sateen luonteesta).

189. "hillenendälleh on vihmu" (hiljenemään päin).

190. "hiljoilleh hyräjää" (etäällä oleva ukonilma).

191. "hienuo raistu panoo" (pieniä rakeita).

192. "hienoizeh vihmuu sumerdoa" (tihuttaa).




193. "kala heäty syvällä kun tuli ukojjyry" (ukkosen vaikutuksesta eläimiin).

194. "hepittelih vihmumah, da ei vihmunnuh" (oikukas sade).

195. "niidä tulou harvoin vuozin" (rakeita).

196. "vihmuu rapsiu harvazeh" (sataa harvakseen).

197. "vanhoil hardii ellendäv vihmad" (hartiat ennustavat sateita).

198. "kui enzimäzen kerran keviäl jyrähtäh, sit pidäy mukki kiändeä" (kevään ensimmäisen jyrähdyksen pyhittäminen).

199. "Jumala vihmui" (Jumalan sade).

200. "algukuul pyhälly jyrizi" (harvinainen vieras).

201. "pyhällänjyryn aigah ikkunattomah kohtah pidäv istuokseh" (ukkosella pitää istua ikkunattomaan kohtaan).

202. "kajosteleheze vuorostah, heittäy vihman" (alkaa sataa).

203. "vihmazen jälgeh kajostuatsiih" (selkenee).

204. "mehem pani" (sateen, mesi-sanasta).

205. "kallivot ku halletah, sanotah, sinne menöö paha kololoih istumah, sinne peitytäh pyhällynjyryz"
(ukkonen ajaa vahingolliset henget kallionrakoihin).

206. "vihmui, kai läbi kastutti" (kasteli läpimäräksi).

207. "kastiehuom pirahutti, vähäizen vihmui" (sateiden nimiä).

208. "vähäzel kassuksendelin ga umbimärgäzeks en kastunuh" (kastua vähän).

209. "äjjäl kastutti matkaz, kudago vihmui, kudago puulois tipui, ei jeännyh ni kynnen oal kuivoa" 
(kastua umpimäräksi).

210. "märgy kastundoa ei varoa" (sateen kastelema ei varo kastumista).

211. "roahvoalu" (raesade).

212. "mustoa pilvie kerdyy yhteh taivahan randah" (mustat pilvet).

213. "pimie pilvi pörinehen kel lennettih" (pimeät pilvet, pörisevät pilvet).

214. "kipakosti jymähytteli" (ukkonen).

215. "nyd vihma tulou, ylen kohizou" (sateen lähestyminen).




216. "kohizus kuuluu, pilvi tuloo" (sadepilvi lähestyy).

217. "vihmuu kuin korvosta koadau" (sangosta kaatamalla).

218. "koadahem pani vett yöl" (satoi kaatamalla).

219. "jyrähtih, kai rouno sarai kohuold ylähpäi, riätskähtih" (ukkosen ääniä).

220. "joga kohtazen kassuin, ei ole ni kämmenenaloa kuivoa" (sateen voimasta).

221. "tovendui minun sanondu vihman kohtah" (sanonta eli ennustus).

222. "katso miitutteh kuuz oli kokotti, sen on Jumal murendannuh" (salaman lyömä kuusi).

223. "pyhälly komahtelih" (pyhä ilma).

224. "konto on tunturin nenässä, tulou vihma" (konto eli usva).

225. "nygöi vihmah gramevui, seännenä" (rankkasade, säännenä).

226. "kuuluu gramineh, ragehem pano" (rakeet ramisee).

227. "vihmuo grobavuttoa" (sateen ääniä).

228. "grobineh kuuluu, ku raistu panoo" (rakeiden ropina).

229. "meilä loajittih viiskulma puuh kun Ukko jyräsi" (ukonilman merkiksi).

230. "mi Jumala kastaa, se i kuivuau", "kudai Jumala kastoi, ga se i kuivoa" (sateenjumala Jumala).

231. "vihmoa pidämäh mänemmö" (pitämään vihmaa).

232. "kun korvat kubizou, siitä tulou saje" (sateen enteitä).

233. "vihmui kutskahutti" (ropautti).

234. "minä luulois kuulen, vihmad roih" (sateen kuuleminen luissa).

235. "kuvahteli nokko, tulouko märkä seä vaim mikä tulou" (ilmoille herkät ihmiset).




236. "iski tulta Ilman ukko, kymmenillä kytkysillä" (ukkosenhaltijan koko nimi).

237. "Ukko kömäjäy" (ukkosenhaltijan kuuluvasta äänestä).

238. sanalla päjä tarkoitetaan tulta, tulista, ukkosta, ukonilmaa, salamaa, välähdystä ja ukkospilviä 
(saamen pajan, komin bija, hantin päj, vrt. Päijänne).

239. nenetsien mukaan taivaan salamoidessa "Chir taistelee Numin kanssa" (Chir pimeässä pohjolassa 
elävä vahingollisten henkien haltija).

240. mansit kutsuvat ukkosenhaltijaa nimellä Sakhil-torum (uskotaan elävän tummissa pilvissä).

241. mansien mukaan Sakhil-torum ajaa pilvissä mammutinhampaisella porollaan (lastattu vesiastioilla
jotka roiskuvat maahan sateena).

242. nenetsit kutsuvat salamaa nimin chahnduu, hahandu ja haha tu (haha=haltija, tu=tuli).

243. nenetsit kutsuvat ukkosta nimin mumuunotaa ja munota.

244. nenetsit kutsuvat sadetta nimin sariu ja sar (vrt. Sari).

245. nenetsit kutsuvat raesadetta nimellä sanraj (raj=rae).

246. nenetsit uhraavat ukkosenhaltijalle poikkeuksellisen kovan ukonilman jälkeen (uhriksi syödään
täplikäs poro, padva ty).

247. nenetsit peittävät ukkosen ajaksi punaiset esineet (tulen väri).

248. nenetsit eivät sytytä ukkosen aikana tulta (ukkosen ja tulen yhteydestä).

249. mansit kutsuvat sateenkaarta nimellä Torem-kistiläp (toremin kaari).

250. selkupit pitävät sateenkaarta ylisenhaltija Nopin pojan Lyian jousen varjona.

251. selkuppien mukaan sateenkaaressa "näkyy koko elämä".

252. selkupit kutsuvat ukkosmyrskyä nimellä nunez.

253. udmurtit kutsuvat sadetta nimellä zor (sadetta pyytävä rukous zor kuriskon).

254. hantit yhdistävät ukkoseen Num-toremin nuorinta poikaa Sorny-han ikiä (haltijan saapuessa jyrähtää ukkonen, välähtää kirkas valo ja kuuluu vihellystä).

255. hantien mukaan ylisessä asustaa "seitsemän ukkosen veljestä" (labat pokhol).




256. udmurtit kutsuvat ukkosen emoa nimellä Gudyry-mumy.

257. nenetsien haltijoihin kuuluu Kheeno-yontarkada (vaeltava-ukkonen), Kheeno-namtalyoda (istuva-ukkonen) ja Nuvu-khenomtan (ukkonen-joka-valaisee-taivaat).

258. nenetsien mukaan ukkosenhaltijat asuvat ylisessä ihmisten tavoin. 

259. marit kutsuvat ukkosen haltijaa nimellä Kudryrchö yumo.

260. marit kutsuvat salamoiden haltijaa nimellä Volgenchö yumo.

261. nenetsien mukaan Nom vastaa rukouksiin "ukkosen jyräyksillä ja salamien välähdyksillä".

262. udmurtit sanovat sateen alkaessa "Inmar sataa".

263. erzalaiset kutsuvat ukkosen haltijaa nimellä Pur´ginepaz.

264. erzalaiset pitävät Pur´ginepazia alkuhenki Ange patiain tyttären Niskende teitertin poikana.

265. erzalaisten lauluissa Pur´ginepaz nai Litova-nimisen ihmistytön (toteemien piirteitä).

266. erzalaiset pitävät heimojensa tapoja Nishkepazin, Pur´ginepazin ja Nikulapazin luomina (kolme alkuheimoa, vrt. Niska, Nikula).

267. erzalaisten mukaan ukkonen syntyy Pur´ginepazinin ajaessa taivaan läpi kärryillään (salamat tulevat tulenpunaisten hevosten kavioista, myöhäisiä eli vieraita uskomuksia).

268. mordvalaisten mukaan Pur´ginepaz voi rankaista heimojen tapoja rikkovia heittämällä kivisiä nuoliaan (toteemien piirteitä).

269. mordvalaiset kutsuvat Pur´ginepazin kivinuolia ukkoskiviksi (erzan purigine kev, moksan atiam kev).

270. udmurtit kutsuvat ukkosen emoa nimellä Gudyr-mumy.

271. udmurtit pyytävät Gudyr-mumyltä sadetta. 

272. udmurtit kutsuvat sateenhaltijaa taivaallisen veden emoksi (Invu-mumy).

273. udmurtit pyytävät Invu-mumyltä sadetta itkuin (itkuja säestetään kanteletta muistuttavalla guslilla, slaaveilta omaksuttua perinnettä). 

274. udmurttien mukaan Invu-mumy antaa perheonnea ja auttaa synnytyksessä (pidetään yhtenä "vanhoista jumalista").

275. marit kutsuvat sadetta nimellä jur.




276. marit kutsuvat ukkosta nimellä kudargo (kudartem=ukkostaa).

277. marit kutsuvat sateenkaarta nimellä sonarbal.

278. marien tarinoissa metsästäjä auttaa ukkosta taistelussaan vahingollisia henkiä vastaan (ukkonen palkitsee metsästäjän lahjoin).

279. marien mukaan ukkosen jyräykset karkottavat vahingollisia henkiä.

280. hantit pitävät ukkosenhaltijaa salym-joen haltijana (ylisellä ymmärretään joen yläjuoksua ja taivasta, molempia, ei jompaa kumpaa).

281. nenetsit pitävät salamaa linnun hahmoisena (vrt. ukkoslintu).

282. nenetsit kutsuvat ukkosta pyhää tarkoittavalla kheeno-sanalla (syy miksei samojedikielistä tunnu löytyvän ukkosta tarkoittavia sanoja).

283. saamelaiset kutsuvat ukkosenhaltijaa nimin Dearpmes, Tiermes ja Tirmes.

284. saamelaiset kutsuvat ukkosenhaltijaa Aijaksi eli Äijäksi (vrt. Äijän selkä, Ärjän selkä).

285. saamelaiset uhraavat ukkosenhaltijalle korkeiden kallioiden ja luolaisten kalliosaarien lähellä (Aijesaari, Ukonsaari).

286. saamelaiset kuvailevat ukkosenhaltijaa "ilmassa asuvaksi eläväksi olennoksi".

287. saamelaisten mukaan ukkosenhaltija kuuntelee tarkkaan ihmisten sanomisia.

288. saamelaiset kutsuvat ukkosenhaltijaa nimin Addja, Bajan ja Äijjih.

289. saamelaiset pitävät ukkosenhaltijaa elämän ja sateen antajana.

290. saamelaiset pitävät ukkosenhaltijaa ihmisten ja porojen suojelijana (toteemien piirteitä).

291. saamelaiset pitävät ukkosta ilman puhdistajana (puhdistaa ilmasta taudit).

292. saamelaiset pitävät ukkosta miesten haltijana (uhriksi hirvasporoja ja verellä voideltuja esineitä).

293. saamelaiset pitävät ukkosenhaltijaa elämän ja terveyden antajana.

294. saamelaisten tarinoissa Päjän-äddä (ukkos-äijä) ajaa taivaalla valkealla pilvellä (selässään nuolia sisältävä pussi, josta syntyy salamoita, kädessään kaksi onttoa esinettä, joista syntyy jyrinä). 

295. saamelaisten mukaan Päjän-äddä lähettää sateen etteivät salamat polttaisi maata (sateen merkityksestä pyyntikansoille).

296. saamelaiset kutsuvat ukkosenhaltijan puolisoa Akaksi ja Akuksi (uskotaan elävän vaaralla Inarijärven lounaisrannalla).




297. saamelaiset kutsuvat ukkosenhaltijaa nimellä Bajan almmai (baja=päjä, almmai=mies).

298. saamelaiset yhdistävät Bajan almmaita hyvinvointiin, sateeseen ja säähän.

299. saamelaiset pitävät Bajan almmaita porojen suojelijana.

300. saamelaisnoidilla on erityinen suhde Bajan almmaihin (haltijaan otetaan yhteyttä kannuksen avulla).

301. saamelaiset kuvailevat Bajan almmaita "tunteikkaaksi ukoksi" (lepytellään jos vihastuu).

302. saamelaiset uskovat Bajan almmain auttavan löytämään kadonneita.

303. saamelaisten mukaan Bajan almmai voi päästää vahingollisista taioista (bijahat). 

304. saamelaiset yhdistävät Bajan almmaita maailman luomiseen ja päättymiseen (pidetään ylisen haltijoista vanhimpana).

305. saamelaiset uskovat Bajan almmain opettaneen ihmisille majojen rakentamisen taidon (toteemien piirteitä).

306. saamelaiset pitävät Bajan almmaita villipeuraa takaa-ajavana taivaallisena metsästäjänä (jos osuu peuraan tulinuolellaan "menee koko maailma sekaisin").

307. saamelaiset kutsuvat ukkosenhaltijaa nimellä Tiirmes (samasta kantasanasta kuin obinugrilaisten Torem). 

308. saamelaiset kutsuvat sateenkaarta Tiermeksen jouseksi (tiirmes-jukks) ja salamaa Tiermeksen tuleksi (tiirmes-tooll).

309. saamelaiset pitävät jousta ja tulinuolia ukkosenhaltijan alkuperäisinä aseina (korvattiin myöhemmin skandinaavien vasaralla).

310. saamelaiset kutsuvat salamaa nimin alttagas, bajannjuolla ja tirmes-nul.

311. saamelaiset kutsuvat ukkosta nimellä carrke.

312. saamelaiset kutsuvat sateenkaarta nimin bajandavgi, tirmes-jukks ja teärmmaz johss.

313. saamelaiset ennustavat säätä ukkosen suunnasta (kylmenee jos matkaa pohjoiseen).

314. saamelaiset kutsuvat sadetta nimin arve ja arvi (arvit=sataa).

315. saamelaiset kutsuvat sadepilveä nimellä arvebalva.

316. saamelaiset kutsuvat ukkosta nimellä bajan (vrt. bajas=ylhäällä, ylävirta).

317. saamelaiset kutsuvat sadetta nimellä âbrr (âbrred=sataa).

318. saamelaiset kutsuvat ukkosenhaltijaa nimin Aijeke ja Atjek.




319. saamelaisten mukaan Tiermes "hallitsee elämää ja kuolemaa".

320. saamelaiset pitävät Tiermestä miesten tärkeimpänä haltijana.

321. saamelaisten mukaan Tiermes voi auttaa kostoretkillä ja epätoivottuja vieraita torjuttaessa (suojelushenkien luonteesta).

322. saamelaiset yhdistävät Dierpmistä eläinten ja kasvien hedelmällisyyteen (sateen antaja).

323. saamelaiset pitävät Dierpmistä yhtenä noitien suojelushengistä (voi suojella saivuun tai jabmiid-aibmuun matkaavaa noitaa).

324. saamelaisten mukaan Tiermes antaa pyyntionnea ja suojelee poroja.

325. saamelaisten mukaan Tiermes hajottaa suuttuessaan suuria kiviä ja puita. 

326. saamelaisnoidat voivat kutsua Tiermeksen porojen suojaksi (pidetään vaarallisena koska voi kääntyä noitaa vastaan).

327. saamelaiset uhraavat Tiermekselle poron syyskuun lopussa (poron verellä voidellaan haltijan koivusta veistetty kuva, naiset ja lapset osallistuvat aterialle).

328. saamelaiset säilyttävät Tiermeksen kuvaa kodan pyhässä takaosassa (koivunlehvien päällä). 

329. saamelaiset kuvailevat Tiermestä "ylisenhengen kasvattamaksi alisenhengen pojaksi" (kenties luojahenkien poika).

330. saamelaiset uskovat Tiermeksen syntyneen kiven hahmossa.

331. saamelaisten mukaan Tiermes karkottaa nuolillaan vahingollisia henkiä (iskee etenkin pyhinä pidettyihin siejde-kiviin).

332. saamelaisten mukaan Tiermes suojelee myrskyiltä.

333. saamelaisten mukaan Tiermes saa sään muuttumaan hyväksi (ukkosta seuraava pouta).

334. saamelaiset kutsuvat ukkosta nimin addja (vanha mies), raejrie (ratsastaja), äijih (äijä)
ja johtti (matkustaja).

335. saamelaiset kutsuvat salamaa nimin tjoenege, gaske, liehjkie, naaldege, alddagas, äijihtulla, tearmmaztoll, adjandalla ja bajana dolla.

336. saamelaiset kutsuvat sateenkaarta ukon jouseksi (adjajuoksa, bajandavgi, tirmesjukks), vesikaareksi (cahcedavgi), ukostavaksi jouseksi (tsarkuetsjukks) ja tiermeksen vyöksi (tearmmaz puägganj).

337. saamelaiset kutsuvat ukon puolisoa Ahkuksi ja Ahkkuksi (vrt. etunimi Aku).

338. saamelaiset nimeävät paikkoja Ahkkun mukaan (Ahkovarri (akuvaara), Ahkojavri (akujärvi), Ah´guoika (akukoski), Ahkojohka (akujoki)).

339. saamelaiset uskovat ukkosen elävän kallionkoloissa (kallioihin lyövät salamat).

340. saamelaisten mukaan Tiermeksen ampumasta nuolesta (tiermes-kask) syntyy maanjäristys (lähelle lyövät salamat).

341. saamelaisten pitävät metsäpaloja Tiermeksen sytyttäminä.

342. saamelaiset uhraavat Äijälle poronsarvia (tunnetuin uhripaikka Inarijärven Ukonsaaressa, Aijih-sualui).

343. saamelaisten mukaan Äijä kantaa tulinuoliaan selässään olevassa pussissa.

344. sateenkaarta kutsutaan nimin ukonkaari (suomi), ukoolookka (vatja), ammukaar (viro) ja äijih-tävgi (saami).

345. sateenkaarta yhdistetään taivaalliseen vettä juovaan päivä-härkään (komin jen-esh, udmurtin vu-juys, veden juoja).

346. sanalla cac tarkoitetaan iskevää ja osuvaa (marin cuca), maahan osuvaa salamaa (udmurtin cacji), 
ukkosen ääntä (udmurtin casti) ja repivää ääntä (komin cas).




347. "vihmuu nyhteäy" (sataa kovaa, vrt. Nyhtänen).

348. "pyhälly nyhtäi jyristä" (ukkonen jyrähti kovaa).

349. "pyhällän jyryö vaz om moine nutsakka seä" (ukkosen edellä painostava sää).

350. "nuorikkaine vihmaine, hoavavuo ei olluh" (nuorista eli ohuista pilvistä satanut kuuro, ei enteillyt).

351. "tuualda tuutsa nouzoo" (tuutsa eli sadekuuro, vrt. tuisku).

352. "tuutsas kastuin, kai ku noloiks menin" (kastuin läpimäräksi, vrt. nolostua).

353. "nouzi pyhällän jyry" (ukkosen nouseminen).

354. "vihmu nouzi" (vihman nouseminen).

355. "niraitti vihmui" (ropautti vihmaa, vrt. Niranen, Niiranen).

356. "vihmumah niitsistyi da heitteä ei tie" (ei heitä satamasta, sadekesät).

357. "silmih naukkoau, tuld isköö" (salamat heijastuvat silmiin, vrt. Naukkonen).

358. "napriu vihmumah" (napriu=yltyy).

359. "napuuttelou vihmuo" (sataa rankasti, vrt. Nappunen).

360. "ei pie lähtie, vihmu tulou" (ilmojen mukaan eläminen).

361. "pyhälly mörizöö" (ukkosen ääniä, vrt. Mörinen).

362. "mustuksendeli taivaz, ga vihmunuh ei" (mustat pilvet menivät ohi).

363. "vihmu heinäd muzavoitti" (mustasi heinät, sateen voimasta).

364. "konzu enzimäzen kerran jyrizöy kezäz, sit pidäy mukki kiändeä" (heittää kuperkeikka, ukkoselta suojaavia taikoja).

365. "oi moalline moamo, taivahallini toatto, älä ylen äjjäl jyrize" (hoetaan kovalla ukonilmalla, ukkosen ja maan yhteydestä).

366. "ukondyry huimoau, isköy mielet" (huimaa, iskee mielen).

367. "tuonnehaim matkai musta pilvi" (ukonpilvien seuraaminen).

368. "mehestelih da jälgimäi vihmustih" (mehesteli=satoi harvakseen, vihmustih=satoi kovaa).

369. "se on nyd ylen mehevöä tuo vihma" (mehevää eli suuripisaraista).

370. "lykki moizii mehevii pizarehii" (suuria pisaroita).




371. "mehev vihmu täm oli, hyvin kastoi muan" (mehevä sade, vrt. mesi=sadevesi).

372. "eig Ukko jymähtellyh eigo ni midä, nouzi mehevästi pilvi moine" (hiljaa nousevat sadepilvet).

373. "vihmuu mehövästi" (suurin pisaroin).

374. "vihmui löbizytti" (vrt. löpistä, puhua sateen kielellä).

375. "vetty löbizyttäy, on jo ennisty vetty, vie tostu vetty panou sem piäl" (entinen ja toinen vesi).

376. "vetty löröttäy vihmuu" (sateen kieltä, vrt. Lörönen).

377. "vihmah lödzevyi Jumala" (sateenjumala Jumala).

378. "vihmuu lödzizöö kui korvois koadoa" (korvosta eli saavista kaatamalla).

379. "Ukon tautan lövvimmö" (tautan eli vaajan, vrt. taltta).

380. "tulda isköö, lävähtelöö" (lähelle lyövien salamoiden äänestä).

381. "Ukkoni lävähytti tulta" (vrt. sukunimi Lävänen, ukkosesta polveutuvat suvut).

382. "tulda lävähytti, Jumala iski" (ukkosenjumala Jumala).

383. "tuld iski läväsköitti" (tuliksi kutsuminen).

384. "mindäh olloh läylem minul, luadinnohgo vihman" (väsyttää vihman edellä).

385. "nygöi om moine läylem pyhällän jyryn aigah" (ukkosella väsyttävä ja painostava ilma).

386. "tuld isköy läiskyttäy" (leiskuu, välkehtii).

387. "tuld iski läiskäi" (jyrähdystä edeltävä välähdys).

388. "pyhällän jyry läheni" (pyhä ilma lähestyy).

389. "pyhällänjyry tuldu läikyttäy" (läikyttää eli välkyttää tulia).

390. "tulda Jumala läikähyttelöö" (jumalan tulet).




391. "tuldu läikähyttelöy, vihm on tulemaz" (ukkosta seuraava sade).

392. "tuldu läikähytti, pidäy peitteä zirkalod" (peittää peilit, uskotaan houkuttelevan salamoita).

393. "tuled läimähtelöö" (lyövät lähelle).

394. "tuld iski läimähytti" (iski lähelle).

395. "jyryn aigoa tuld isköy läimeäy" (läimää, läimii, vrt. läimäistä).

396. "vihmui lodzahutti" (satoi kovaa).

397. "vettä tulou jotta lotsajau" (lotsajaa, sateen kieltä).

398. "lodzenah tulou vetty" (lotsenaan eli lotisten).

399. "lodizendu vihman kuuluu tua päi" (sateen kuulosteleminen).

400. "vihmuu lodizou, vetty tulou suuril pizaril" (lotisee=sataa suurin pisaroin).

401. "tulda iski pyhällä lojahutti, kai moa valgoi" (maa valkeni, ukkosen voimasta).

402. "vihmu livotti itsen läbi" (vrt. kastuin läpimäräksi).

403. "tulda liezmahutti iski" (ukkosella ja tulella samoja teonsanoja).

404. "pyhälly lutki, mua kai lekahtih" (ukkonen löi, maa liikahti, vrt. Lutkinen).

405. "tuld isköy leimahteleh" (leiskuu, välkehtii).

406. "leimahteleh taivaz" (ukkosen voimasta, peittää koko taivaan).

407. "leimahtiiheze tuldu" (taivaalla).

408. "tuldu leimahtih" (tulen taivaallisesta alkuperästä).

409. "raista laskou" (sataa rakeita, vrt. Raisio).

410. "laivie vihmani on, ei raizusti vihmu" (laivea ja raisu sade).




411. "sanottih jotta ukonkoari vettä juou, kun oj järvie kohti se peä" (ukonkaari eli sateenkaari, sateen maallisesta alkuperästä).

412. "pilvenjuhlud nostah, vihmuseät tullah" (juhlud=suuret tummat pilvet, vrt. juhla).

413. "katso moista pilvenjuhlukkoa seizoo, tyyni on" (juhlukkoa=paikallaan seisovia tummia pilviä).

414. "moista pilvenjyhlykkeä matkoaa" (jyhlykkeä, vrt. juhlukkoa).

415. "moine on taivaz vilun kauhakka, pilvenjyhlykkäzie matkoaa savizoo" (savisee=kulkee nopeasti,
vrt. sukunimi Savinen).

416. "mussat pengeret seizotah, raista tulou da vettä tulou" (mustat pilvenreunat, ukkospilvet).

417. "ukojjyry pehmentäy keän" (jyryn voimista, käden vai käen äänen).

418. "vihmam pirakk on tänäpäi" (pirakko eli tihku).

419. "vihmu pirautti" (pirautti, satoi tihkua).

420. "tyynehez Jumal piravuttau vihmoa" (vihman antaja, vrt. erilliset sateen haltijat).

421. "pikkarazem mehyöm pani" (mehyön eli kasteen, vrt. me-si, me-ri).

422. "vihmah i padzahtih taivaz" (patsahti=puhkesi, purskahti, elävä olento).

423. "vihmuo padzahutti kai ragehen ker" (vihmoi rakeiden keralla).

424. "vihmui padzahutti" (vihman ääniä).

425. "padzevui vihmal" (purskahti, vrt. purskahtaa itkuun).

426. "parettau vihmuo" (vihman kuunteleminen=vihman pyhittämistä, luonnonusko=aisteihin perustuvaa).

427. "ukkon parahteloo" (parahtelee eli jyrähtelee, vrt. parahtaa).

428. "mehem panoo Jumal, katso vihmustih" (sateen jumala).

429. "kylläl panou vetty" (vrt. kylliksi, kylläinen).

430. "babitutti vihmui" (satoi rankasti).




431. "vähäväliz vihmuu parahuttau" (sateen ääniä).

432. "siitä kierrettih sitä paluo, ta tiputettih sitä maituo" (salaman sytyttämän palon ympärille, pyhä tuli).

433. "heän siitä läksi ta kolmeh kertah kierti palon maitopatasen keralla" (pyhän tulen pyhittämistä).

434. "pyhällä pamahtih jyrizemäh" (pyhä ilma).

435. "katso pyhälly pamahtui" (pamahti eli jyrähti).

436. "pamahutti vihmoa" (vihmalla ja ukkosella samoja teon-sanoja).

437. "vihmoa jo pamettau" (vihman ääniä).

438. "pamevui vihmah suureh" (suuri vihma, nimetään kovuuden mukaan).

439. "vihmu levua pamizuttau" (pamisuttaa kattoa).

440. "paneudu vihmomah" (paneutui eli alkoi).

441. "olevahko vihmu" (kova sade).

442. "olevahkoh vihmui" (kovasti).

443. "vihmoa pirskai" (pirskai=ripautti, roiski).

444. "vihmoa vähäzel umettoa, hienozeh pizakoittsoo" (umettoa=tihuttaa, pizakoittsoo=pisaroitsee,
sateen teon-sanoja).

445. "pizaret pannun vihma kiveh" (vihman jälkiä).

446. "suuril pizarehil vihmuo" (vihmoa suurilla pisaroilla).

447. "pizarehtau hienoizeh" (vihmoa hienoilla pisaroilla).

448. "vihmuo pizaroittsoo" (vihmat=tunnetaan pisaroistaan).

449. "ässen do vettä pizardeli" (vihman alkaminen).

450. "vihmuu pizardau" (pisartaa, vihman teon-sanoja).




451. "vihmam pyziendi Jumalaine hillaizeh, tsopottav vihmuu" (tsopottaa=sataa hiljakseen, vrt. sopottaa
=puhuu hiljakseen).

452. "äijäl katso vihmuu, pystypizareheh sorittoa tyynessäh" (sataa kovaa, pystypisaroin).

453. "pystypizareheh vihmuu heitättäy" (pystypisaroin eli pystysuoraan).

454. "Jumal pyzähteleh jyrizemäh hillaizeh, vetty tarittsoo" (pysähtyy jyrisemään, tarjoaa vettä).

455. "siel katso om pyhällä pitänyh kummoa" (ukkonen pitänyt kummaa, tappanut lehmiä, oma ukkonen, vieraat lehmät).

456. "vihmoa pidäy puun al" (vihman pitäminen).

457. "ukonkaara pitimmaada on, siidä pitäd vihmad lietäh" (ukonkaari pitkin maata eli pohjoisesta etelään, kaaren suunnasta ennustaminen).

458. "pitkäzed vihmat" (pitkät vihmat).

459. "vägi pitkäine vihmu" (jäävät mieleen).

460. "ku pitemmäkkäli vihmuu se rändä on, a lyhembi se tuuttsa" (rännät ja tuutsat).

461. "pitäkkäli tulou ni sanotah rännät" (kun sataa pitempään).

462. "vihmoa pidzahutteloo" (vihman ääniä).

463. "vihmoa pitskuttav" (pitskuttaa eli ripottelee).

464. "äjjäm plätsähytti vihmoa" (äjjän eli paljon).

465. "vihmui plökytti moizil suuril pizarehil" (vihman tuntijat eli vihmanoidat).

466. "puaksuh vihmuou" (paksuun eli tiheään).

467. "suur vihmupuadareh" (sadepilvi, pilvestä putoava rankkasade).

468. "aiga poadarim pani pilvihatakaz" (paatarin eli sadekuuron).

469. "tämä vihmupuadari hyvä oli kazvoloile" (hyvä kasveille, vihma=elämän ehtoja).

470. "poadarizen vihmui, mehyöm pani" (vihmasta seuraava mehi, vrt. kaste).




471. "vihman Jumal pohjoau, povvistah" (pohjaa eli lopettaa).

472. "kun on näi poikelleh, ei tule vihma" (sateenkaari poikittain, idästä länteen).

473. "ukonkaara ku pitimmaada on, siitä pitäd vihmad lietäh, a ku poikkimaah, siidä pouad lietäh" 
(kaaren suunnasta ennustaminen). 

474. "satiem porakka" (porakka eli porina).

475. "ukkone pozahteloo" (ukkosen äänien tunteminen=ukkosen kielen ymmärtämistä=ukkosta palvovan noidan kykyjä).

476. "vihmu oigieh taivahas kirbuou" (oigieh=suoraan, kirbuou=putoaa).

477. "vihmoa priskoaloo" (sataa kovaa).

478. "pridzahtih vettä vähäni" (ritsahti eli ripautti).

479. "vihmoa pridzahutti" (ritsahutti).

480. "va kun vihmoo brälähyttelöö" (rälähyttelee, pisaroiden putoamisesta syntyvät äänet ja kattoon osumisesta syntyvät äänet).

481. "tulen isku ta ukkosen jyry on villam puhistimet" (puhdistava voima, tulen=salaman).

482. "purtsotti, purtsotti, ga jälgimäi Jumala vihmah puhkeni" (vihmaan puhkeava haltija, vrt. kyyneliin).

483. "ukkozenilmal sanotah ei pidäz mennä puun alle" (salaman lyömät puut, ukkosen palvojien pyhiä puita).

484. "pyhällä hymähtelih, pilven kazvatti da i vedeh puhkeni" (pyhällä eli ukkonen, hymähtelevä olento).

485. "pyhälly dyrizöy" (pyhä ilma).

486. "ennem moailman loppuo kolmie vuotta ei jyrize pyhällä" (uskomus).

487. "pyhälly tuld isköö" (tulta iskevä olento, vrt. tulen syntytarinat).

488. "pyhälly jyrizöö hyntettäy, onnoako korvat kastau" (hyntettää eli jyrisee hiljaa, kaukana).

489. "pyhällän dyry" (pyhä jyry).

490. "pyhällän dyry kuuluu, tulen isköy" (jyrinää seuraava tuli).




491. "siit kyläz on taloloi palanuh pyhällänjyryz" (oma ukkonen, vieraat kylät).

492. "pyhäillampardu pellon randah pystöi jätetäh leikkoamata, sanotah, pyhä-Illu, täs sinul pardu" (jätetään peltoon leikkaamaton kohta ukkosenhaltijalle, maanviljelyyn liittyvät tavat myöhäistä eli vierasta perinnettä).

493. "pyhäillampardu, pieni pyöhtäkköini villoa jätetäh" (peltoon ukkosenhaltijalle).

494. "meilä sanottih pyhäillamparrakse kuv viimeni riihi puitih ta viimeni lyyheh jätettih riihen nurkkah" (riihen puinnin viimeinen lyhde ukkosenhaltijalle).

495. "pyhäiläntauttu on libei, agju terävy, sil painettih ailahii" (ukontaltalla eli vaajalla parantamista).

496. "pyhäiläntauttu" (salama, vrt. samalla nimellä kutsuttu vaaja).

497. "enne kuolendoa puutui nähtä pyhällän talttoi täl ilmal" (sai nähdä salamia ennen kuolemaansa).

498. "pyhäiläntauttaine puun halgoau" (salaman halkomat puut, taltta-sanan alkuperästä).

499. "pyhällänvihm ei hätkie kestä" (ukkosta seuraava sade, hätkie=kauan).

500. "ku jyräjää konza, ni ikkunat pärissäh" (ukkosella).

501. "pärähtih ikkunat, ku pyhälly reätskähtih" (ukkosen ääniä).

502. "pikoi pölähytti vihmuo" (pikoi=vähän aikaa, lyhyet ja pitkät sateet).

503. "pimie pilvi pörinehen ker lennettih" (pörisevät pilvet).

504. "Ukkoni, ylinen jumala, mies on vanha taivahinen, nosta pilvi luotehelta, toinen lännestä lähetä, kolmas kohota koilta, syrjin yhtehen syseä, lomatusten loukahuta, saappa jäätä, saappa hyytä, saappa rautaista raetta" (ylisen jumala, pilvien jumala, rakeiden jumala).

505. "tuli kiittä kintejätä, tuli nuolta nopejata, Ukon nuolta nopejampa, Ukon kiittä kintejämpä" (ukon nuolet 
eli kiität).

506. "ves on vanhin veljeksistä, Ukko ilman lintusista" (lintuna pitäminen, vrt. samojedien ja pohjois-amerikan intiaanien ukkoslintu).

507. "iski tulta Ilmarinen, välähtipä Väinämöinen, meren suurilta seliltä, lakehilta lainehilta" (meren päällä liikkuva ukkonen). 

508. "Ukkonen, ylinen jumala, nosta pilivi luoteesta, toinen lännestä lähetä, kolomaas kohota koilta" 
(ukkosen kutsumista).

509. "iski tulta ileman rinta, välähyytti Väinämöinen, kolomella kokon sulalla, sakaralla seihtemällä" 
(salamat=kotkan sulkia, vrt. ukkoslintu).

510. "iske tulta, Ilemarinen, välähytä valakejaista, kolomella kokon sulalla, kirjavalla kiärmehellä" 
(salamat=kirjavia käärmeitä).

511. "Pitkämöönen tulta isköö, keskellä merkiviä, kirjavasta kärmehestä, somerosta tuli soiro suuri, ilmasta tuli ilman moonen" (ukkosen kutsuminen Pitkämöiseksi eli Pitkäseksi, pohjanmaan kieltä).




512. "lyä kalevaa vaan sillai pitkin taivaan rantaa" (kalevaa=elosalamia, kalevantulia).

513. "kalevantulet siellä leimahtelee" (jyrinättömät tulet).

514. "ei se ukkoist ol se on kalevan tulta" (ukkonen ja kalevan tulet, pidetään eri olentoina).

515. "kalevantulet jouvvuttaa elua" (jouduttaa eloa eli satoa, yhdistetään kasvuun ja hedelmällisyyteen).

516. "ko nähti mustaks palan ohra sänk, nii sanotti, et se o kaleva valkkia jälelt" (kalevan valkean eli tulen jälki).

517. "kalevavalkja leimuva, niet taevas o väliste jämt valkone" (valkoiset tulet).

518. "hakka kalevavalkkioi" (valkioita eli tulia).

519. "kyllä nyp pian ohrat tulleentuu, ko viime yänä löi kovasti kalevan valkeeta" (yhdistetään viljan kypsymiseen ja yöhön).

520. "kalevavvalakijat ne syksyllä vilijaa kypsyttää" (alkusyksyn tulia).

521. "se on kalevavalu kosk ei paukkina missän kuulu" (äänetön valo).

522. "sanotaan kalevavvaluks sitä ko leiskuttaa välliin koko yän eikä jyristä yhtää" (yöllä kuuluvaa jyrinätöntä leiskuntaa).

523. "kaleva välkkeet" (kalevan välkkeet eli elosalamat, vrt. linnunradalla elävien ihmisten kutsuminen kalevan väeksi).

524. "ei ukkone menep päi aurinkot, se kallistu jomppan kumppam puale" (ukkosen ja auringon väleistä, välttelevät toisiaan).

525. "ukkosepilvi nous tänne päi, va lopuskalla se kaltaatu suvee päi" (kaltaatu eli kääntyi suveen päin, 
ukkosen liikkeiden tarkkaileminen).

526. "kalavavvalakeita" (kalavan, vrt. kalevan).

527. "ukkonen tul tualt meren kantilt ylös" (kantilta eli suunnalta, merestä nouseva ukkonen).

528. "se kun nys sattus kohren niin se panis kanttui" (panis kanttui eli iskisi kuoliaaksi, salama, jumalaiset
=ihmistä voimakkaampia).

529. "siint läks sellasie valtavia kapanoi irt" (vuoren seinämästä salaman iskiessä, ukkosen voimista).

530. "menne yö kappe valkja leimos" (valkean leimaus, elosalama).

531. "näik sää kapeevalkei eilään ehtool" (kapeita valkeita).

532. "kun kapeen valkiaa lyö, nii silloi taivaa pappa virittää piippuus" (elosalamiin liittyviä uskomuksia).




533. "mitä tuo tuommonen saih haittoo, eihän tuo kastele kettää" (sateen ystävät).

534. "semmosta tuo vuan taetaa ollak kuivoo veinkaperota" (kuivaa vettä, vähäisestä sateesta).

535. "tuli semmonem musta pilvi ja saro kappaleen aikaa niät" (mustat pilvet, sadepilvet).

536. "sattoak karraotti" (karautti, sadetta kuvailevat sanat).

537. "kyllä tuleva nyt satheet" (sateen tuntijat eli sadenoidat).

538. "sathen häsysä" (sateen luomassa hässäkässä, omat kiireet=luonnon luomia).

539. "ennätettiiv voan karholles soahah heinät, ei yhtään koutak kun ukonilima tul" (heinäaika=ukkosen aikaa).

540. "Jumalan ilma kuuluu karskaast" (ukkosen jyrinästä).

541. "karson mänemään ojan reunaan" (vinosti maahan lyönyt salama).

542. "eile tuherskii kaike päivä vettä, ol nii karvaista soaitta" (karvaista sadetta).

543. "karvainen" (musta pilvi).

544. "sateen karvainen" (karvainen eli värinen, omat värit=luonnossa nähtyjä).

545. "tuul kierttä yhres kasas tule pia ukkose ilm" (ukkosta edeltävä tuuli).

546. "kasapää" (ukkospilven reunassa nähty hahmo).

547. "ne lehmät sinne kaseksee palastoa ukkoseilimalla" (lehmät kaipaavat tiheikköön ukkosella, vrt. omituinen aukeille aitaaminen eli vangitseminen, "karjatalous").

548. "siäls sataki ny vähä kasevaste" (kasevasti eli runsaasti).

549. "siittä tulikin oikein kaseva sare" (vrt. lainasanalta maistuva rankka).

550. "siä sattaa vähä muttei se mittään kastavaista oo" (kastavaista eli kastelevaa, jokainen sade erilainen).

551. "kyl se hyvä olis ko vähä kastetta tulis" (omituiset sateen toivojat, vrt. vierasta alkuperää oleva maanviljely).




552. "tulee ukkosenilma koska tualt kasvaa sellanem pilvi" (ukkosen tuntijat).

553. "kais siittä ukkonen taah rupee käymeen, ku noita pystyjä noin kasuvattelee" (pystyjä pilviä, pilvien muotoja kuvailevat nimet).

554. "ukkoine ko jyräji kovast sillo hänest mänkii pois kasvo" (ukkoseen liittyviä uskomuksia, vrt. kasvua lisäävä sade).

555. "oli se ilimaa kuv vettä tuli taivaantäövveltä ja valakiaa löi katkiamata" (valakiaa eli salamoita, ukkonen=kesän ihmeitä).

556. "ku se nuol siihe sattu nii pirstalein se kanto sen kauvas" (ukonnuoli pirstoi puun, salamat
=ukkosenhaltijan nuolia).

557. "se ukonilima meni tästä siksi kaovati ettei se tähän koviv vastannu" (ukkosen liikkeiden tarkkaileminen).

558. "kauhisti sitä jos se oikein koviin kävi" (kauhisti kovaa ukonilmaa, vrt. ukkosen lähelle pyrkivät ukkosen palvojat, poikkeavat muista).

559. "kaukka kattote se näyt ko potkupall olis men" (vrt. pallosalama).

560. "ei kaukanakan o, vähä jo pisaroittee" (sateen lähestyminen).

561. "yöl leimusiit kovast kaurakypsyttäjät" (kaurankypsyttäjät eli elosalamat, vrt. ukkosen pitäminen kasvun hidastajana, kypsyttäminen tuntuu aidommalta perinteeltä, ukkonen=sade=kasvu).

562. "leimuu sillail vaa, kautta taivaa" (leimui elosalamoita, leimut).

563. "ei laskijaisiltana valkeeta otettu, ettei kavevvalkee polta pellavii suvella" (kavevalkee eli elosalama, myöhäinen maanviljely=myöhäisiä uskomuksia).

564. "nyt tulloot kamalat pilvet, ne sattaat kovaast" (kamalat pilvet, ukkospilvet).

565. "siällä jo pikkuusem pisko käyy" (pisko käy, pisaroi).

566. "kun ukkonen käy nin kolmen kuukaulem päästä tullee talvi" (kesän viimeisestä ukkosesta ennustaminen).

567. "ukonilmalla järvessä aalok käyväh niin kauhiat" (ukkosen ja veden väleistä, lietsoo vettä).

568. "ei se out tännek kehakka" (kehannut tulemaan, ukkosen liikkeistä, joissain paikoissa harvinainen vieras).

569. "kehtoakkoon se satoa vielä" (kehtaako sataa, vrt. omituinen sateen toivominen).

570. "kyllä sen näkee jos se yöks kehittyy" (kehittyy yöksi, yö ja päiväukkoset).




571. "ko pitkäne paukat ni maa keinat ja tupa värät" (pitkänen paukahti, ukkosen länsi-suomalaisia nimiä, 
vrt. sukunimi Pitkänen).

572. "on näi kuumat ilmat, ukkoise hautiet" (ukkosen hauteet).

573. "jos ol semmosta hijestävätä keli nii ol likellä ukkosilima" (ukkosta edeltävistä ilmoista).

574. "elä hyvä mies lähet tämmösellä kelillä, ukkone om pelottanuk kalat kaekki syvvää" (ei pidetä hyvänä kalailmana).

575. "kun se vähän aikoa kelluttelii siinä niin kyllä se kasvoa semmoseks möykyks että" (ukkospilvien kasvamisesta, eläviä olentoja).

576. "päälle se nousee, ko nuin rupes kerihin" (kerihin=tekemään pyörteitä ukkospilven reunalle).

577. "ompa se sajellut tännäip päevänä kerkijämisseen" (sadepäivät).

578. "nyt se pitäis olla tänä kesän julma ukoilma" (ukkoskesät ja ukkosettomat kesät, ukkosen tuntijat
=ukkosta palvovia noitia).

579. "mää olen olluk kahden kerra kovas ukkoseilmas" (kovat ukonilmat muistetaan, luonnon ihmeitä).

580. "totta se jovelep putos se keskimuru" (salaman halkaiseman puun keskiosa).

581. "se tul ukonseä keskpäävänä neäs" (ukonsää, vrt. ilma).

582. "pilvet nousoo ja jymähtellöö nyt kestäkee huoneessa" (ukkosen pitäminen).

583. "kevätukkoine ajjaa lahanan kuvulle" (keväällä kuultu ukkonen, yhteydessä kutuihin eli hedelmällisyyteen).

584. "köyhneä ukoinsärkemästä puusta" (otettiin köyhnää parantamiseen, jumalaisten koskettamat asiat
=puhtaita, pyhiä, väkeviä).

585. "jaamapilvi" (musta sadepilvi).

586. "taetaa juamata saetta" (jaamata eli tietää sadetta).

587. "van se joamittaotu satamaan koko päeväksi" (jaamittautui satamaan, sadepäivät).

588. "sajetta se jaamoo" (jaamoo eli tietää, vrt. jamoo pilviä yhteen).

589. "saetta joanuttelloo" (jaanuttelee, sataa hiljakseen).

590. "se kun nuin alako joanuttelemalla, nin kyllä se kesttää" (kestää kauan, jaanutteleva sade).

591. "jossas äitel kiussa tee ja pahuttas jaka ni ukkone heittä kuuman kiven päähäs" (lapselle, ukkosella pelottelemista).

592. "tuuli taas ärmentää, ukkosevvaaruja jahtaa" (jahtaa ukkosenvaaruja, tummia pilviä).

593. "sitä jäläkee, mitä kevväellä lähtöö ukompilevet kulokemaa, ni se männöö koko kesä, ne oj jakkaenneet kahem puole tänä keväänä" (kevään ensimmäisistä ukonpilvistä ennustaminen).

594. "nyt se sataa vaa iha jaksottai" (sataa jaksottain, kesän ilmoja).

595. "niit ukkosemmatoi ov välist heinajaj jälkeh maassa nii, ettei jalansijaa" (ukkosenmatoja, vrt. tummia karvamatoja).

596. "jopa tuli jalo sajen nyt" (jalo sade, sateen ystävät).

597. "nyt tul tuas sattiij jama" (jama eli väli, sateen loppumisen odottajat).

598. "saje jammoo tullaksee" (jamoo tullakseen).

599. "kyl kohta tullee kova ukkose saaje ko nuoj jammoo" (ukkosen sade, jamoo pilviä yhteen).

600. "soajetta se kankijoa, ko tuuluo ja pilvet jammuot yhtie" (tuulee ja pilvet jamuoot yhteen, sateen enteitä).




601. "kauvon se jamoki tuota sajetta" (jamoi sadetta, keräsi pilviä).

602. "kyl se pahaenteisest jammoiloo" (jammoilee, enteilee sadetta).

603. "on aika jamottavvaa, koi vaa tulis ukkone" (jamottavaa eli painostavaa, ukkosen enteitä).

604. "jankkarei ruppe taas vaa nousema" (jankkareita eli paksuja ukonpilviä, vierailta maistuvat r-päätteiset sanat).

605. "jannuttelluo mut ei soa satamoa" (jannuttelee, ei sada).

606. "se on pilveilt koko päivä, jannuttelluokoha se" (sadetta yöksi).

607. "saitta vuan jannutteloo entistä kovemmaks" (jannuttelee eli yllyttää, vrt. Jannu).

608. "se jannuttaa saajetta" (vrt. hän).

609. "se jannutti mut siihe sihaht" (sihahti, sade loppui).

610. "se on jannuttelleint satamua, vua eihä tuo sua" (pilvien tuntijat).

611. "sattieksha se jannutteleip ku noe tuuluo" (sadetta edeltävä tuuli).

612. "jannutussattien tiä pitkiä kestiäki" (jannusi pitkään, sataa pitkään, vrt. nopeasti ohi menevät kuurot).

613. "saajk hänest taas jantune" (jantunee eli tulee, sade).

614. "kas ko alkaa pilveillä, se voipkii jantuu saaetta" (jantuu eli tietää sadetta, vrt. Jantunen).

615. "se jantu jantu ja viimisel sai satamua" (sadetta kuvailevat sanat).

616. "nyt se kasvattaa ukonpystyjä oikeej jantuksensa" (ukonpilvien nimiä).

617. "toisin öin ni se käy sittej jatkuvastis se salama, yht pereä se välkehtii, syyspuolest" (salamien valaisemat yöt, jäävät mieleen).

618. "tohtii tullam moatumasaek kun se niin kaovaj jaohaa sitä" (maatumasade, pitkäaikainen sade).

619. "ukkosta jauhaa, ei sitä ole rääpyä lähtiä kauemmas" (ukkosella liikkumista vältellään, ukon voimat tunnetaan).

620. "ukkoine pitäs aena jyristäs sillo kylyvyaekaa nii sitte jaohekkivi jyrisöö" (vieras maanviljely, 
omat toukoukkoset).

621. "eikös se käyj jos vaikka elonaiseenkii" (ukkonen käy elonaiseenkin, elävään olentoon).

622. "siel olit pitkäsem pilvet niinku vallit" (pitkäsen pilvet eli ukonpilvet).

623. "sitten ne ukoilimat siinä pyssyyj jokottaa" (jokottaa eli jököttää, järven yli tultuaan).

624. "ny o jokseski ukkone ilmas" (ukkonen ilmassa, vrt. ukonilma).

625. "tän yän on satanu joksikin" (sadeyöt).

626. "se toas joutava lämmim män ilemasta, ku se ukkonej jonkankonkkoo pan" (ukkonen puhdisti ilman, joutava lämmin hävisi).

627. "jonkura" (ukkospilvi).

628. "jontoääni, sitä sanothij jylinäksi" (tasaista ja voimakasta jyrinää, vrt. Jontonen).

629. "sem minä kyllä tiijjäm minä päevänä kuulluu ja minä päevänä ei" (minä päivänä ukkonen kuuluu, ukkostietäjät).

630. "ukkone kuuluu tulevan, se jo jorahtelee" (ilmoittaa tulostaan).




631. "tuolt se mäjen takaa tullaj jorottaa" (ukkosen tulon tarkkaileminen).

632. "tässä kun on ollun nuin jotta saellu" (sadepäivät).

633. "onpas jottumoinen vesvalo" (vesivalo eli rankkasade).

634. "koottaa jourottaa niit heinii, nii mustii jynkköö nousee" (mustia jynkköjä, ukonpilvien nimiä).

635. "se oo se salama semmonej joutusa että ko se rävähyttää nii se oo sillä selevä" (ukon voimista, kykenee tappamaan ihmisen, jumalaiset=ihmisiä voimakkaampia).

636. "saretta siältä joutaa mutt ei poutaa" (poudan odottajat).

637. "ei tuosta satteesta tullukkaam mittää, joutavata ripsimistä vai" (sade=kunnon sade).

638. "se lyö joutumalämpesie mäklöellä" (joutumalämpesie eli elosalamia).

639. "se ei oo vielä välynnä joutumavälynä" (välynnyt=salamoinut, joutumavälynä=elosalamoina, vrt. välähtää).

640. "suattaa se, kuhan se siänyttellöö, sattoohhik, kun se näin ikkääj juhkkaa" (siänyttellöö=tekee sadetta, juhkkaa=jahkailee, puhutaan kuin elävästä olennosta).

641. "kun juhmaa tuolleen" (vrt. Juhmanen, Jumanen, ukon suvut=ukkosta kuvailevia sanoja).

642. "ukkonen kaokana juhmahtel" (äänen voimasta, kuuluu kauas).

643. "juhmahuttellee ukkosta oikein veen sisällä, saje se siitä tullee hyvällainen" (ukkosen matkassa liikkuva sade).

644. "nous ihan äkiksestääj juluma jumala ilima" (vrt. ukonilma, ylisen haltijalla monta nimeä, joillekin yksi, toisille monta).

645. "oikein ku julmat pilvet tulliit nii luulit et hyvinki kovast räsähtellööt" (luulivat räsähtelevän, ukkonen menikin ohi, vrt. Räsänen, Räisänen).

646. "kahtoopas mite juluma sae tulloo" (julma sade).

647. "sen saonaj ja pirtiv välistä ku otti hirveej julumam petäjäj jä, kisko ihan tuhannen kappaleeksi" 
(ukon voimista).

648. "kuulen nyt, jumala toruu, ei piä äitellä" (jumala toruu=ukkonen jyrisee, itkevälle lapselle).

649. "kuhaj jumala jyrissöö, se puottaa suuren kivem piähän" (jyrinään liittyviä uskomuksia).

650. "oi voi, sitä kauhia jumalan ilma sentä" (jumalan ilma, juma=taivas, ilma=sää).

651. "kuin kova jumalan ilma siit mahtaa noust" (ukkosen nouseminen).

652. "sellai jumalanilma ol toisen yänä" (kovat ukkoset muistetaan).

653. "kuka semmoisella jumalan ilimalla lähttöö liikkeihen" (ukkosella liikkumista vältellään).

654. "sillon koato se jumalanilima mehtiä, yhöksäm pitäjäm mehtät" (ukon voimista, metsiä väkevämpi).

655. "pittää isttuoh hilijjoaj kuj jumala ilima kuuluu" (vrt. pyhä ilma, ukkosen pyhittäminen).

656. "jumalan ilma nousoo" (nousee taivaanrannasta).

657. "s ei ollu ikään kironna jumalanseätä" (kironnut jumalan säätä, kirota=lainasana=lainatapa).

658. "myö katsoimmo, vot ko jumalav voima on väkevä" (ukkosen poltettua haasian, vrt. omituiset "palokunnat", luonnon mukaan eläminen ja luontoa vastaan eläminen).

659. "se oj jumalavväki joka tekee ihmeitä" (jumalanväki eli ukkonen, jumalaiset=ihmeiden tekijöitä).

660. "jumalanärjy" (ärjy eli jyrinä, vrt. äristä).




661. "ukkonej jumissoo" (ukkosen kieltä, ukkosen palvojien pyhää kieltä).

662. "ukkonen jumpsahtellee vesisen tuntosena" (ukkosta seuraava vesi).

663. "ukkonen on käynyj jungostamassa petäjäj juuressa" (jungostamassa eli möyrimässä).

664. "junnaamiseks ne ennen sano vanhat ihmisek ku se nii hurjas leimus" (junnaamiseksi, elosalamien välähtelyä).

665. "kävi vaaj juaheella ryminällä" (kävi eli käveli, pilvissä kävelevä ukkonen).

666. "viäl piissa saret, kost ukkone jua Lamjärvest" (ukkonen juo Lamjärvestä, sateenkaaresta jonka toinen 
pää järvessä).

667. "pitkät juolakkeet" (salamat).

668. "vesi tulloo aevan juoluvissa" (vesi=sade, juoluvissa=juovilla).

669. "saejjuovia elij juomuja on, pilvestä valottaa vettä" (valottaa eli valuu).

670. "tätä juonttoo sattu kulukemmaan ukkospilivet" (ukkosen luonteesta, harvinainen kulkija monissa paikoissa).

671. "ukkosel ei saa juast eikä pihal men" (ihmisiin lyöneistä salamista alkunsa saaneita tapoja).

672. "se tuli yhtä juattia Tykäläjjärveltä Kirpuu ja siittä Kankasalam pualelle" (yhtä juottia eli kyytiä, 
omat säätiedotukset=kulkevat suusta suuhun).

673. "siin om monta juovoa" (juovaa, sateenkaaressa).

674. "kun se likellä käy niil lyö puuhunkin, tekii juovam moahan asti" (puuhun lyönyt salama, ukon jälkiä).

675. "vesikelkah jurottelevat tuola" (vesikelkat eli sadepilvet, jurottavat paikallaan).

676. "enne vanha jutelti ukkose nalkist" (ukkosen nalkista eli kivikirveestä).

677. "se tullee ja sannoo hakekaa juur pian se ukkoser rukous ko siäl jyrisee ny" (ukkosen rukous, vrt. ukous, ukon sanat).

678. "jumala ilima koataa puita juurikkasee" (puita juurineen, ukon voimista).

679. "juurittoak se nyt soaitta" (juurittoak=enteileekö, soaitta=sadetta).

680. "alakaa ukonilima noushej ja täsä jytyäämhän" (ukonilman nouseminen).

681. "siell o ukkosej jyhky tuolla luoteessa" (jyhky=iso ukkospilvi).

682. "ko on jo kauvon jyhymehtiny tuola vesietelän puolella" (jyhmehtinyt vesietelän eli kaakon puolella).

683. "ne o semmossi merkilissi jyhmäyksi" (ukon äänet).

684. "ukkone tuntuu jyhmävä" (ukkosen kuunteleminen, luonnonusko=perustuu aisteihin).

685. "kohta jyhähtää ukkone" (lähestymisen kuulosteleminen).

686. "se ol semmoista jyhäkkätä" (jyhäkkää, kova sade).

687. "toiset sanoo pitkäsej jylinäks" (pitkäsen jylinäksi, ukkosta, vrt. Jylinen).

688. "kyl se äkki niist ukkosempilvi kokko, ruppe jylisemä" (kokoaa ukkosen pilviä, rupeaa jylisemään).

689. "ku s on kerram pantu luomapäivänä jylisemhän, se aina jylisee jossaki" (ukkosen luonteesta, 
luotu jylisemään).

690. "tämä suve ei ol mittä jylistän" (ei ole jylistänyt, ukkosettomat suvet).




691. "jylistää ja lyä valkjaa" (lyö valkeaa, salamoi).

692. "jylkky" (ukkospilvi).

693. "jylkkäsae" (rankkasade).

694. "isänej jyllää" (isänen eli ukko, sukulaisnimillä kutsuminen=toteemien piirteitä, vrt. ukkosesta polveutuvat suvut).

695. "ukkonej jyllää hirviällä voimalla" (tunnetaan voimistaan).

696. "jyly jo kuuluu" (ilmoittaa tulostaan, aika hakeutua suojaan, tai korkeimmalle paikalle ukkoa tervehtimään, pelkääjät ja palvojat).

697. "ukkone jylättele, mut see o nin kauka viäl" (kaukana vielä).

698. "merem puoles jymäjä ukkonen" (ukon sijainnin tunteminen).

699. "ilmassaki käy välistä semmoi jymy" (ilmassa jymy, vrt. Jymynen, ukon sukuja).

700. "ukkonen se tänä päevänä jymmyili" (jymypäivät).

701. "ukkoonen jymylööttöö" (jyrinää kuvailevat sanat).

702. "ukkonem mylys ja jymys vallan kauheesti" (äänekäs olento).

703. "van kun ukkoiner rupes jymähtelemmään, sillon ongen syönti loppu" (ukonilman ja kalan syönnin yhteydestä).

704. "hä vähä jymähti, däi mäni" (ukon luonteesta, tulee ja menee, häneksi kutsuminen).

705. "jymhäytti se meleko kovasti" (jumalaisista äänekkäin).

706. "se on semmosta jymäkkätä että ei hirvvie olla ulukona" (suojaan ajava ukkonen).

707. "ukkonen jymmäyttel muutama laaki niet nurkat tärisi" (lähelle iskeminen, kertoo ukon voimasta).

708. "ku Saimoalt nousoo oikee jynkät pilvet, sillo tulloo ukkose ilma" (Saimaalta nouseva ukkonen).

709. "sieltä tullee pian ukkonen ku jynkkiä nousee" (jynkkiä eli tummia pilviä).

710. "se on semmosta sähön kokuumaa pilivii, jynky" (sähön kokoamia pilviä, vrt. sähkö).

711. "nousoo jynkiä taivaalle" (jynkiä eli ukkospilviä).

712. "siinä ennem päevällistä ol semmosia pilivej jynkäleitä ninku ukkospiliviä" (pilven jynkäleitä, ukkospilvien nimiä, vrt. jy=tummaa ja paksua tarkoittava sana).

713. "jyrreitä ohria tulloo, kun jäijjen aekana ukkonen kuuluu" (kevään ensimmäisistä ukkosista ennustaminen).

714. "vuorisis paikois se käyp kaikkii kova jyrinäkii" (vuorista pitävä ukkonen, vrt. puista).

715. "kyl se koko yä jyristel mute vaa viäläkä ol nosnu" (jyristeli koko yön, ei noussut).

716. "eipä tuo ookkaat tänä kesänä monastij jyristelly" (ukkosettomat kesät).

717. "toi leiskaus pahan tekkee, ei toi jyristys mittää" (leiskaus eli salama).

718. "tullee semmosii paksui pilvei ja ne jyrisee ja sittel lyä valkeet" (ukonilman kuvaus).

719. "lujempaa pitää jyräätä ennenkö mä otan lakim päästäni" (ukon uhmaamista, palvomisen vastakohtaa).

720. "ukkone ko jyrisöö jäije aikan ni tulloo kylmä kesä" (vrt. vastakkaiset uskomukset).




721. "jo jyräjää, pittää panna uunijuskat kiin" (juskat eli pellit).

722. "illalla salamoe aeka lujastij ja jyrisi" (salamoivat illat, jäävät mieleen).

723. "ukkone jyristä" (vrt. Jyri, Jyrki, vrt. ukonilmalla syntyneet lapset).

724. "semmost ku ei jyristä" (elosalama).

725. "se jyristiki eilev vallan ehtooseen saakka" (kesäiset ukkospäivät, ukon palvojien pyhiä päiviä).

726. "se jossai kaukaa jyrittelee" (kauas kantavasta äänestä).

727. "äijä jyrittää" (äijäksi kutsuminen, Hyvinkää).

728. "ne nukku voov vaikka se jyritti koko pitkäsen yän" (lapset, nukkuivat läpi ukonilman, ukon pelkäämisestä, opittua vai luonnollista, vrt. kovien äänien pelkääminen).

729. "vihma tullo, mokomad jyrkät pilved noisot" (jyrkät pilvet nousee).

730. "ukkosempilivet oj jyrkkälaetasia" (jyrkkälaitaisia, pilvien tuntijat).

731. "kylläpäs nyt jyrrää ja jyrisee" (jyrinää kuvailevat sanat).

732. "aika kova jyrräys tuli" (lähelle iskiessä).

733. "ukkonen se alkaa jyrräämhää" (ilmoittaa tulostaan, aika hakeutua suojaan).

734. "ol se viime yönä jyry uko ilima" (jyry eli ukonilma).

735. "ukkoisennik kärrij jyry kuulluu" (oudot kärryistä puhujat, omat jumalaiset=liikkuvat jalkaisin 
tai eläinhahmossa).

736. "jyry poltti kuhjan" (jyry=ukkonen, kuhjan=heinäsuovan).

737. "se on ymmärtämätöntä se jyryvvoima" (ymmärtämätöntä voimaa, jumalaiset=menevät ymmärryksen yli).

738. "välliij jyrryyttää päiväp päästä päähän" (ukkoskesät).

739. "voi kauhia, jyryttääpi" (luonnon kuuluvin ääni).

740. "ku jyryvää nin se purottaa suuren kivem päähä" (pudottaa suuren kiven päähän, ukkoseen liittyviä uskomuksia).

741. "ukko jyryytteli" (jyryävä olento).

742. "ruppek ukkone jyrättelemä" (ukon kuulosteleminen).

743. "ko rupes piliviä kutohoj ja vähä jyrähteli niil lähimmä" (kotia kohti).

744. "enne ol semmonen tapa ukkose ilima aikaaj jotta ne enemmäm pelekäs sitä jyrräystä" (pelkäsivät jyräystä, jyrinä=ukon puhetta, vrt. vihaisena pitäminen).

745. "mutta ei antanu oikein suurta jyrähystä" (sisälle tullut pallosalama).

746. "ei se täl paikal jyrähtän kun kerran oikeen kovast" (ukkosen luonteesta, ei liiku kaikkialla).

747. "s oli jyrähtänny, ja pirstat lensit kathoon ja hajalensa" (mitä lähemmäs lyö sitä parempi kuvaus ukon voimasta).

748. "ku jumal jyrähtä, ni paju pirahta" (paju pirahtaa, kasvuun yhdistäminen).

749. "nyt ne nousii väkevästik kun teä isänej jyrähyttelii" (isänen jyrähytteli, lahnojen kudun aikaan, 
omiin elinkeinoihin yhdistäminen).

750. "ukkois se pannaj jyrräötteli kovallaesestiv vaen ei satanut" (jokainen ukkonen erilainen, vrt. eri olentoina pitäminen).




751. "löi valkeet enstee ja sittej jyrähytti" (valkeita seuraava jyrinä).

752. "ehäm myö tietty koko ukoilimasta enne ku piäm piällä jyrräötti" (hiljakseen lähestynyt ukkonen).

753. "muutaman kerraj jyrähytti mutta sitä vettä tuli kovasti" (jyrinää seuraava vesi, ukko=sateen tuoja,
vrt. kasvuun yhdistäminen).

754. "oikein ukko jyrhäytti" (tunnetaan mahtavasta äänestään).

755. "täällä Pöntiöm päällä jo aika lailla jyräili" (päälle tuleva ukkonen).

756. "jumala jyräjöip" (ukon nimiä, juma=taivas, ilma).

757. "jyräkehtel aeka laella" (ukkospilvi, pilvissä jyräköivä ukko).

758. "nii kovast jyräis ukkone tuolpäi" (ukon liikkeiden tarkkaileminen).

759. "iha pahimpaa jyskeeses se ol männä" (ukkosta pelkäämättömät, vrt. palvojat).

760. "soattaa olla ihan kohta hapanta ku ukkonej jyräkähtelöö" (maitoa hapattava ukkonen, vrt. kutuihin ja kasvuun yhdistäminen).

761. "kun oikkeen ukkoinen sattuu jyräkköimmään" (jyrinän aika).

762. "harvompa ukkonej jyräköepi tällä paekalla nuinkaak kovasti" (mieleen jäävät kovat ukkoset).

763. "sillon kolome yötä peräkkäij jyskys" (pidempään jatkuvat ukkoset, kaikki tavallisesta poikkeava
enteellistä).

764. "ukkonen jyskähytti piimän, saatihin vetelää piimänlurikkaa" (hapatti piimän, vrt. ukkosta edeltävät painostavan lämpimät ilmat).

765. "rupespas tuo ukkone jyskämää kese kaike" (kesken kaiken, jumalaisten voimasta, kykenevät keskeyttämään arkielämän).

766. "kovastis se löe valakiaa vaen ei kuulunuj jytinää" (jokainen ukkonen erilainen, omat haltijat=paikallisia, oma maailma=paikallinen).

767. "leimuu ehtimisiem muttei, se jytise ollenkan sillon" (syyskuinen ukkonen, vrt. Leimunen).

768. "ukkonen jytäjiä" (jytäjää, vrt. jytä=ukkosen tanssi).

769. "meina jytistämisel peljättä" (ukkosta pelkäävät, vrt. kovia ääniä pelkäävät eläimet).

770. "ukkoonej jyttästää" (jytinää kuvailevat sanat).

771. "ukkonen siellä voaj jyyhättellöö jyristä" (jyrinä=ukkosen puhetta, ukon palvojien pyhää kieltä).

772. "jos jäisellä ukkonen jyryvää" (tulee kylmä kesä).

773. "kova se uli nytki ilima, vael liekkö tuo toki jättänyj jäläkimuistoja" (ilma=ukonilma, jälkimuistoja
=tulen iskemiä).

774. "sitä jäläkee, mitä kevväellä lähtöö ukompilevet kulokemaa, ni ne männöö koko kesän" (ukon tuntijat).

775. "em minä uskalla ulos mennä, siällä jämähtellee niin kauhiisti" (kovien äänien pelkääminen=luonnollista).

776. "se olikim pirummoinej jämäys, joka pualelta iski tulta" (iski tulta eli salamoi).

777. "jänkiä nostaa taas van tullekko tuosta sajetta" (nostaa jänkiä, paksua pilvipeitettä).

778. "ukojjänkää näkkyy kasvattavan" (ukonjänkää, paksuja ja synkkiä pilviä).

779. "ukonilma on silloin tielos kun ilma oj järih hikiist" (ukkosta edeltävä hikinen ilma).

780. "pulottaa taivahast murhan rapakiven pääh, ja järinkih myö pienemmät ku ukkoin jyris oltih ihlan kauhun vallas että nyt se tulee" (lasten pelotteleminen ukkosen pudottamalla kivellä, taustalla hyvät aikomukset, 
vrt. Vetehisellä pelotteleminen).




781. "ukkoisej järinä" (vrt. jyrinä).

782. "ukkoij järistääkih, täristää maata pahast" (kykenee täristämään maata, ukon voimista).

783. "oli heinäsaraja, ja sihi, tuo, ukoj jyry löi, ja järke oli tulel" (järke eli heti tulella, ukkonen=tulen antaja, 
tulta vanhempi jumaluus).

784. "löi niät maa järät" (maa järähti, jyryn lyödessä).

785. "moa järähtää, ku ukkoinen käö" (vrt. käy kylässä, salamat=ukon tapoja tervehtiä).

786. "kyllä minä kaaheesti säikäin, kun ukkonen ens kerran järräätti" (yllättäviä asioita säikähtäminen
=luonnollista, vrt. säikähtää=säikähtää kipinää).

787. "eihän tuo hyvin kovastis sentään järräöttännä" (vrt. ei ollut vihainen, ukkoset=yksilöjä).

788. "siäl käy ukkonen kosk se niij järäyttelee" (käy ukkonen, vrt. kävelee).

789. "ukkoi järähyttel oikei kovast" (järähytteli, iski lähelle).

790. "ukkosen ilimalla tuloo piimä jässähtänyttä, siihenki ottaa ukkoonen" (oma ukkoonen, vieras piimä).

791. "salama lyyvväj jässäötti kallioo" (kallioista pitävä ukko, vrt. korkeista paikoista).

792. "yks jätkäys kävi kun salasma iski" (salaman iskuja kuvailevat sanat).

793. "voi tavaton sitä jätkählöstä" (äkillisestä jyrähdyksestä).

794. "se jätkähti pirummoisesti, sittem meni menojaan" (ukon luonteesta, tulee ja menee).

795. "yhen kerran kuj jätkäht nii että tuntu että sänky vajos" (jätkäytti maata, lähelle iskenyt tuli).

796. "se ennustaa pahhoa jos järven jäessä ollessa ukkonej jysähtellöö" (ensimmäisistä ukkosista ennustaminen, liian aikaisin=luonnotonta, huono enne).

797. "ukko kulk jäihen, tuloo kylmä kesä" (ukko kulki jäihin, jyrisi jäiden aikaan).

798. "ukkossaij jiähytti iliman" (jäähdytti ilman, puhdistava voima).

799. "musta pilvejölkki" (ukkospilvien nimiä).

800. "taas nousee ukkosen jölliä, niin pian se taas jyrisee" (pilvien nousua seuraava jyrinä).

801. "pian se taas jyrisee, kun nuon jölläilee" (jölläilee, nousee mustia pilviä).

802. "kyl se tonppäi nyk kaatumas sit on" (ukkonen, kaatumassa tonnepäin).

803. "kajasti tuolta pohojasesta" (ukonilman jälkeen, myrskyä seuraava pouta).

804. "salel lakkaa kun kaari näkkyy" (sadetta seuraava kaari, luonnon ihmeitä).

805. "illakoar ilma koar, oamukoar satie koar" (iltakaari ilmakaari, aamukaari sateenkaari).

806. "koar juop vettä" (juo vettä järvestä, sateenkaareen liittyviä uskomuksia).

807. "syksylä mihi aekoo niätte viimese kuare seihtemä viikkoo on kessee enneko talavi tulloo" (viimeisestä kaaresta ennustaminen).

808. "välistä sattaa sillä lailla ja kaari on komiasti" (kaaren ihaileminen).

809. "no satehiiksha se on se kaar taivahal" (sateeksi kaari taivaalla).

810. "nes sanova vanhaat että jos kaarentyvem polttaa lounajarreikhään ni tullee sae" (sateenkaaren tyven, polttaa punertavaan kohtaan lounaassa).




811. "vihma kaarre" (sateenkaari, kaareva olento).

812. "se ol satana, kuatana kun korvosta" (kaatanut kuin korvosta, vrt. saavista).

813. "olipa se semmosta kaatosaetta, että empä mie muistat täälä olhen" (kaatosateet, jäävät mieleen).

814. "salamat vilikutti ja väläkytti mahalottomastik kahalaj ja kahala ja taas repäsi" (vilkutti ja välkytti, 
salamia kuvailevat sanat).

815. "ol nii kaihom makuist, ei heä hirvint olla yksinneä" (hirvinyt olla yksinään ukonilmalla, 
ukon tunteminen=vähentää pelkoja).

816. "kyllä on ukon ilma ajanut kaikki kalat kaikhoon" (ukon voimasta, vaikuttaa koko luontoon).

817. "yleäl jos se paukahtoa nin kaikuha se jyräjeä siit" (kaikuvat jyräykset).

818. "kajasti tuolta pohojasesta" (ukonilman jälkeen).

819. "riippuu kais siittä, kuinka aurinko kajostaa" (sateenkaaren näkyminen, kaaren ja auringon yhteydestä).

820. "jokhaan se lakkaa ku alko kajostamhaan" (jokohan sade lakkaa).

821. "sybieh jyrähtelih" (sypieen eli rajusti).

822. "syöttäi jyrähtih da kunne lienne mennyh" (syöttäjä jyrähti, vrt. päivän kutsuminen syöttäjäksi).

823. "suuret tulen säigehed oldih jyryn aigah" (tulen säikehet eli salamat).

824. "tulenisku säjjähtih" (salama säijähti, vrt. säkenöi).

825. "tuldu säigäi pyhälly" (säikää tulta, pyhä ilma).

826. "tuld iski säigäi" (tulen iskut).

827. "tuld iski säikkäi, kai pert oli valgei" (kaikki pirtti valkeana).

828. "tuli säikähtih pyhällän jyryz, kai moa valgoi" (kaikki maa valkeni, ukon voimista).

829. "ukkosen koatamasta puusta sälyö otetah" (ukkonen=yksi jumalaisista, kaikki mitä koskettaa=parantavaa, suojelevaa, hyvää onnea antavaa).

830. "ukontaltta puun on revittän säbälehiksi" (ukontaltta eli salama).

831. "pyhällän jyrys kai mua särizöy" (maa särisee eli tärisee).

832. "katso vai lujah iski pyhälly, kai moan säräsköitti" (säräsköitti maan, pyhä ilma).

833. "tuld isköö sävähyttelöö" (iskee tulta, salamoi).

834. "tulda sävähytti iskie" (salamointia kuvailevat sanat, vrt. sävähtää).

835. "ukondyry tulou ylen suuri" (ilman pimetessä).

836. "jumala suurratti tänäpäi mones kohaz, ga vihmunuh ei" (suurratti eli jyrisi).

837. "pyhälly suurattau" (jyrinää kuvailevia sanoja, vrt. Suuranen).

838. "pyhällä suurdoa" (suurtaa eli jyrisee).

839. "ukonkoari on seitsentsviettani" (ukonkaari seitsenvärinen, vrt. seitsenkarvainen, vrt. pyhänä lukuna pitäminen).

840. "vihmuu supettau hienoizeh" (vihmuu supettaa, sateen kieltä).




841. "vihmuu supettau, kuivann ei pie, da ni kast ei" (ei pidä kuivana, eikä kastele).

842. "vihmua hienozesti sumettau" (hienot vihmat).

843. "sumettau, sienivihm on hieno" (sienivihma, sieniä nostattava vihma).

844. "pyhälly sumizou" (ukon ääniä, vrt. Suminen, Summinen).

845. "sumovon heitti" (sumovon=tihkusateen, heitti=lopetti).

846. "sumuksin on, sumieh vihmuu" (sumieh eli tiheään, sateen tuntijat).

847. "sumuseä, roduzel vai tsipetteä" (tsipettää eli ripottelee, tiheyteen yhdistetty sumu-sana).

848. "vihmoa sumuou" (sumuaa eli tihuttaa, vrt. Sumunen, sateen sukuja).

849. "sumahtih pyhälly vähäl" (ukkosen ääniä).

850. "vihman sumakko" (tihkusade).

851. "pyhälly sumajau" (ukkosen kieltä, ukon palvojien pyhää kieltä).

852. "sumiel kala tuloo nuottah" (sumiella eli tihkusateella).

853. "sumiel vihmuu" (sumeat vihmapäivät).

854. "pyhällä tuld iski, huonehed lekahtih" (lekahti eli liikahti, ukon voimista).

855. "vihmui sukkai" (satoi sukkana, suka=säde, vrt. sataa viivoina, näkyvästi).

856. "vihmuo sukittoa" (sukittaa eli sataa säteinä, vrt. säikeinä).

857. "vihman soru" (soru eli sorina).

858. "vihmoa sorahutti" (vihman ääniä, vrt. Soranen, sateen suvut=sadetta kuvailevia sanoja).

859. "vihmuu sorajau hyvin" (sateen kieltä).

860. "ei olluh pilvie ni kuz, ku vihmoa sorioitti" (pilvetön vihma).

861. "vihmuu sorittav vagavah tyynel" (vakavaan sorittava vihma, vrt. vakaasti, hiljalleen).

862. "pizarehtu panou meheveä mostu ku sormempeädy" (sormenpään kokoisia pisaroita, omat mitat
=omista asioista).

863. "katso meheväh vezi tuloo, sornie vihmuo" (mehevään tuleva vesi, sornii=lorottaa).

864. "sornivui vihmah" (sornivui=alkoi sataa kaatamalla).

865. "vihmuu sorottau tyyneste" (sadetta kuvailevat sanat, vrt. Soronen).

866. "vihmoa solahutti" (satoi kovaa hetken).

867. "vihmuu solaittau" (vihman äänet=vihman kieltä).

868. "vihmah soleudu" (soleutui vihmaan).

869. "vihmuo sorie pystypizareheh tyynessäh" (vihmuu pystypisaraan, tyynellä ilmalla).

870. "vihmuu solizou" (solisee, vrt. solina).




871. "vihmui solizutti" (satoi hetken).

872. "vihmuu soltsottau" (vihman ääniä).

873. "vihmoa sohahutti" (vihmomista kuvailevat sanat).

874. "vihmuu sohittau lujah" (vihmuu sohittaa).

875. "vihman sohu tuloo" (vihman kieli, s-voittoista).

876. "vihmuu sojottau, lujah vetty panou" (lujat sateet, vrt. lainasana rankka).

877. "sliehhuloil pedeän oli iskenyh pyhäilänjyryz" (oli iskenyt petäjän pirstaleiksi, ukon voimannäyttöjä, vaikuttaa miespuoliselta jumaluudelta).

878. "pyhä illantauttu on ku slifuittu" (ukontaltta kuin hiottu, vrt. sileät kivikirveet).

879. "vihman slohineh kuuluu" (vihman ääniä).

880. "vihmuu slopettau" (vihman kieltä).

881. "vihmah slobevui lujah, muga yhteläzesti tuloo vezi katso kulleh" (yhtäläisesti eli katkeamatta tuleva vesi, vihman ihaileminen=vihman palvomista, luonnonusko=tulee luonnostaan).

882. "ei olluh vihmoa hoavejiz" (vihmaa haaveissa, sateesta tietoakaan).

883. "vihmuu sitkistäy pitkähez" (sitkistäy, vihmuu pitkään).

884. "vihmu sitkistyy" (sitkistyy eli pitkittyy).

885. "vihmas sibeni" (sipeni, alkoi äkisti).

886. "sivistyi vihmah" (sivistyä vihmaan, vihman kieltä).

887. "vie nened jyryd mehekse moah, miekse mielelleni, simakse sizälih" (vie jyryt meheksi maahan, loitsusanoja).

887. "hoi sinä Ukko yli-jumala, pilvempeällini jumala, redupilven reunoalija, sinirannan siirdelijä" 
(ukon puhuttelemista, yli=ylisen).

888. "vihmah sibevyi" (alkoi sataa äkisti, vrt. Sipe, sateen alkaessa syntynyt).

889. "sipko vihmuu" (satoi äkisti).

890. "sigei vihmu" (sikeä eli tiheä).

891. "ukkozenilma ku särgöö puun, tuloo silettä" (silettä eli säleitä, taikakaluiksi otetut sileet).

892. "iski tulta Ilman ukko, väilähytti Väinämöini, seittsemellä sierampeällä" (sieranpäällä eli kovasimella).

893. "iski tulta Ilmorine, seittsemellä sieran peällä" (Ilmo-ri-nen, vrt. Ilman ukko).

894. "hoi sinä Ukko ylijumala, redupilven reunoalija, sinirannan siirdelijä" (ukon puhuttelemista, pilvien päällä ja reunoilla elävä olento).

895. "ukkosen seä tulou" (ukkosen sää, vrt. ilma).

896. "ukontaltta siegalehiksi kaiken puun revitti" (ukontaltta eli salama, puutöitä tekevä ukko).

897. "seizualleh syöy, ukkone" (syö eli lyö, tappaa, ihmistä voimakkaampi).

898. "ta sitä sanottih jotta ukonkoari seisou, ukkosen seä tulou, ukkoista jyräjäy" (ukonkaari seisoo, tietää ukkosta).

899. "ei vielä satat, jyrisi vain" (ukon lähestyminen).

900. "milleh tuld iski savautti ga" (tulen iskuja kuvailevat sanat).




901. "musta pilvi hirvittäy, savenkarvani satau" (mustat ja savenkarvaiset pilvet).

902. "turpistelih turpistelih dai zaperih vihmah" (turpistelih=pilvisteli, zaperih=puhkesi).

903. "kun ukkoni iski moaha, rupesi moa palamah" (tulen alkuperästä, ukkonen tulta vanhempi jumaluus, 
vrt. ukoksi kutsuminen).

904. "pyhälly jyrskäen kävelöy, ga kustahto pidäy sanomad" (pitää sanomat eli jyrisee missä tahtoo, jumalaiset=ihmisten yläpuolella).

905. "vihmah samahtih" (vihman ääniä).

906. "pyhälly samahtih jyrizi" (ukkosen ääniä, vrt. Sama, Saima).

907. "vihman samineh" (vrt. Sami, sateen lapsi).

908. "vähäzen vettä rävähytti, tsipetti" (sadetta kuvailevat sanat, Tsipe=Sipe).

909. "vihmui röhähytti" (vihman ääniä).

910. "vihmoa röpsähtih" (satoi kovaa).

911. "pyhälly rözähtih" (pyhä ilma).

912. "hyväm mehen rövähytti vihmoa" (vihmasta syntyvä mehi, vrt. mesi, meri).

913. "pyhälly röykähtih" (salaman iskuja kuvailevat sanat).

914. "pyhälly röyskähtih" (iski lähelle).

915. "räkkie tuld isköy" (iskee tulta, salamoi).

916. "vihmui rämsähytti" (satoi kovaa hetken).

917. "vihmui räpsähytti vähäizel, enämbi pideli" (enämpi piteli, vrt. pidellä ilmoja).

918. "vihmoa räpsäi" (räpsää).

919. "pyhälly rätkähtih" (rätkähti, salama iski).

920. "jyry rätkähtih" (jyryksi kutsuminen, ukolla monta nimeä).

921. "rätskeh kuuluu pyhällän" (salamien rätske).

922. "ukkoni rätskähti" (ukon kieltä, ni=nen).

923. "pyhälly gu rätskähtih, ga kai perzielleh langenemaz olin" (pelästyin rätskähdystä, olin kaatua).

924. "vai vettä ryöhkäi" (ryöhkäi, satoi kaatamalla).

925. "vihmoa ryöhkäi olevahkoh, kastettu puutui" (vihmasta puutuva kaste).

926. "vihmu tämä vetty ryömäi" (ryömää eli ryöpyttää).

927. "vihmoa ryöpsähytti" (ryöpsäytti, satoi kovaa).

928. "tulda isköö räskytteä pyhällä" (tulta eli salamia, ukon tulet).

929. "tulda räiskyttäu, konza ukko jyräjäu" (jyrinää seuraavat tulet).

930. "pyhälly räskähtih" (pyhä ilma).




931. "tuleniskun kel ku rubiou jyrizemäh, räskähtelöy" (jyrisemään tuleniskun keralla).

932. "voit se räizähtöä ukkonigi" (vrt. Räisänen, ukkosella ja tulella samoja sukuja).

933. "pyhällän jyry räskähyttelöy" (jyryn ääniä).

934. "tuldu räskähytt iski, kai silmäd umbeh menih" (silmät meni umpeen, lähelle iskiessä).

935. "tulda räiskäi jumala" (jumalaksi kutsuminen, juma=taivas, pilvitaivas).

936. "tuldu räskäi pyhälly" (ukon kiertonimiä).

937. "pyhälly räjähtih tulen iskehyy, kai moa valgoi" (kaikki maa valkeni).

938. "pyhällä andoi räjähyksen, kai moa halgeni" (kaikki maa halkeni, lähelle iskeminen).

939. "tulda iski räjähytti" (omat räjäytykset, luonnon luomia).

940. "pyhällä ryzähtelieteh" (ukon kieltä, r-voittoista).

941. "pyhälly ryzähteleh" (pyhä ilma).

942. "vihmuu ryzähyttäy" (vihmalla ja ukolla samoja sanoja, vrt. vihman pitäminen omana jumaluutenaan).

943. "pyhällä ryzäjeä" (jumalaisista äänekkäin).

944. "pyhälly ryzäjäy taivahaz" (taivaassa elävä olento).

945. "vai vetty ryöhkähytti netse vihmu" (vihmasta syntyvä vesi).

946. "ukkone, taivahan izändy on rymizii" (taivaan isäntä, rymisijä).

947. "pyhällä rymizöö" (ryminä=ukkosen puhetta, ukon palvojien pyhää kieltä).

948. "ukko rymizöybi" (ukon elämää).

949. "pyhällä vähäzel rympetteä" (vähäsen, vrt. kovaa, kertoo sijainnista).

950. "pyhällä rymähtelieteh" (rymäjävä olento).

951. "pyhälly dyrähtih ruzahtih" (jyrinää kuvailevat sanat).

952. "ukkone tuldu isköy da rumizou" (iskee tulta ja rumisee).

953. "pyhälly rumizou" (vrt. rymisee, y=u).

954. "rumizuttamine, se ukkozen iäni on" (ukkosen ääni, puhuu eli elää).

955. "ukkone rumajau" (omat r-alkuiset sanat=luonnon ääniä kuvailevia, vrt. Rumanen).

956. "vihma rodzevui" (vihman ääniä).

957. "kui mehesteleh da sit päiveä tsirahuttau" (mehestelee eli sataa, mehi=mesi).

958. "vihmoa romahutti" (satoi kovaa).

959. "vihman romineh on hyvä" (vihman ystävät).

960. "katoz romizoo vihmoa" (vihman ihaileminen).




961. "tsipetti, tsipetti, vain ku robeudu" (tsipettämisestä ropeutumiseksi).

962. "robevui vihmah" (ropeutui, alkoi sataa kovaa).

963. "vihmuu ropottoa" (vihman kieltä, vrt. Roponen, Ropponen).

964. "roppavihma" (rankkasade, vrt. sataa roppakaupalla).

965. "vihmui ropsahutti" (satoi kovaa hetken).

966. "vetty ropsai vihmui" (vihma=veen antaja).

967. "ropsun vett andoi, vihmui" (antoi ropsun vettä).

968. "vihmoa vähäzen rivahutti" (vähäiset ja kovat sateet).

969. "roitovasta tuloo nyt vettä" (roitovasta eli kovaa).

970. "vetty ripsahtih" (vrt. Ripsa, sateen lapsi).

971. "vetty ripsahutti, vihmui vähäzen" (vähäinen vihma).

972. "vihmui ripsai lyhyäh" (lyhyet vihmat).

973. "vettä lykkie ripsuttoa" (lykkää vettä, kuka).

974. "vihmuu ripetteä" (ripettää eli ripottaa).

975. "vihmuu ripettäy hienoizeh" (hienoseen eli harvakseltaan).

976. "pyhällä hyvin reätskyö, kai moa tärähtelöö" (maa tärähtelee, lähelle iskevät tulinuolet).

977. "pyhälly reätskähteleh" (rätskähtelee, ukon kieltä).

978. "pyhällä ku reätskähtih, ga kai moa lekahtih" (maa lekahti eli liikahti, ukon voimasta).

979. "moa järähtih, ku pyhälly reätskähtih" (jumalaiset=ihmisiä voimakkaampia, kykenevät tekemään ihmisille mahdottomia asioita).

980. "ku pyhällän jyryö reätskähytti da tulda" (rätskähdystä seuraava tuli).

981. "kun ukkoni iski moaha, rupesi moa palamah" (tulen alkuperästä).

982. "ukontaltta kaiken puun on revittän säbälehiksi" (ukontaltta eli salama, puilla=syy pelätä ukkoa).

983. "repsahtih vihmui lujah" (repsahti vihmumaan).

984. "vihmui repsai vähäzel" (sateeseen liittyvää sanastoa, volgalla pidetty omana haltijanaan).

985. "reuskahtih pyhälly" (reuskahti eli jyrähti).




986. "tulda isköö pyhällä reuskuttoa" (tulta iskevä olento).

987. "tuli revahti" (revahti eli leimahti).

988. "ravie vihma" (ravie eli kova).

989. "raukasou, ollouko ukkoista ilmassa" (ukkosta edeltävä raukaiseva ilma, vrt. vaivuttava, painostava).

990. "helpotti vähäsev vihma, muuta siitä rapeutu toas" (rapeutui eli yltyi taas, sateeseen kyllästyneet).

991. "vihmah rabevui" (rapeutui, vrt. rapina).

992. "rabie sae" (rapie eli kova).

993. "kudakui rabioitti vihmoa" (rapioitti, satoi kovaa).

994. "äijäl vihmuo rapitti, tihiesti työndää" (tiheät ja harvat vihmat).

995. "vihmuu rapittau" (sataa kovaa, vrt. Rapinen, sateen suvut=sadetta kuvailevia sanoja).

996. "raboilov vai turbehed vihman jällel" (rakoilee turpeet, vihman voimasta).

997. "vihmuu rapsiu harvazeh" (harvat ja tiheät vihmat).

998. "vihmui ramahutti" (vihman ääniä).

999. "ylen ramakka vihma on, se oigein ramakasti tulou" (ramakasti tuleva vihma).

1000. "levo ramajav vihmal" (levo eli katto).

1001. "ramevui vihmah" (rameutua vihmaan).

1002. "vihmu ikkunua ramavuttau, se ramizou" (ikkunoihin ramiseva vihma, vrt. Rami).

1003. "ylen ramakka vihma on" (vihmaa kuvailevat sanat).

1004. "ramkasti vihmui" (vrt. rankasti).

1005. "tulou rankka saje" (sateeksi kutsuminen, harvinaista karjalan puolella).

1006. "rankasti vihmuu, kaitse jumal" (vihmalta kaitseva jumala, hallitsee kaikkea ylhäältä tulevaa).

1007. "vihmui rappai" (rappaa vihmaa, kuka).

1008. "moin on raizu vihmu" (raisu=kolea ja rankka sade).

1009. "raizasti vihmuu" (vihmaa kuvailevat sanat, vrt. Raisa=Räisä, sateen lapsi).

1010. "rajusti vezi tulou" (rajusade).




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti